JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TUTKIMUS-, INNOVAATIO- JA

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TUTKIMUS-, INNOVAATIO- JA INFRASTRUKTUURIOHJELMA

2 STRATEGINEN SUUNNITTELU Jyväskylän yliopiston strategia Laatua ja liikettä 2017 sisältää myös tutkimusstrategian vuosiksi , ja se on korvannut vuodelta 2006 olevan edellisen tutkimusstrategian. Ohjelma linjaa tutkimuksen johtamista, tutkimuskausia, yliopiston infrastruktuurin rahoitusta ja ylläpitoa, tutkimusrahoitusta sekä innovaatiotoimintaa. Yliopiston tohtorikoulutuksesta vastaa yliopiston tutkijakoulu. Tiedekunnat vastaavat, että laitoksilla on tutkimusstrategiat, joita päivitetään vähintään kolmen vuoden välein. Vaihtoehtoisesti tiedekunnalla voi olla vain yksi tutkimusstrategia, jos siitä selviää eri laitosten tutkimuksen linjaukset. Tutkimusstrategioissa ja tutkimuksen resursoinnissa tiedekunnat ja laitokset ottavat huomioon yliopiston kokonaisstrategian linjaukset painolaoista ja tutkimustoiminnan suuntaamisesta sekä tutkimuksen arvioinneissa esiin tulleet kehittämiskohteet. TUTKIMUKSEN JOHTAMINEN Yliopiston strategia, tämä ohjelma, tiedekuntien/laitosten tutkimusstrategiat ja tutkimusryhmien tutkimussuunnitelmat luovat pohjan tutkimuksen johtamiseen sen eri tasoilla. Tutkimuksen johtaminen yliopistotasolla: Rehtori vastaa siitä, että yliopiston tutkimustoimintaa tehdään yliopiston strategian ja tämän ohjelman mukaisesti. Rehtori voi delegoida yliopistotason tutkimuksen johtamiseen liittyviä vastuutehtäviä vararehtorille. Rehtorin tai vararehtorin apuna tutkimuksen johtamisessa on tiedeneuvosto sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edistämiseen kiinnitetty yliopistopalveluiden henkilökunta. Tutkimuksen johtaminen tiedekunta- ja laitostasoilla: Dekaani ja laitoksen johtaja vastaavat siitä, että tiedekunnalla/laitoksella on tutkimusstrategia ja että tutkimustoimintaa kehitetään strategian mukaisesti. Laitosten johtajille järjestetään koulutusta tutkimuksen strategisessa johtamisessa ja tutkimusryhmien johtajille projektijohtamisessa. Tiedekunnat pyrkivät siihen, että yliopiston strategian mukaisilla painoaloilla on riittävän laajoja ja fokusoituja tutkimuskeskittymiä, joilla on tutkimuksesta vastaava johtaja. Tällaisia keskittymiä ovat esimerkiksi Suomen Akatemian rahoittamat huippuyksiköt, kiihdytinlaboratorio, nanotiedekeskus, koulutuksen tutkimuslaitos, soveltavan kielentutkimuksen keskus, perhetutkimuskeskus ja yliopistoon suunniteltu aivotutkimuskeskus. Tutkimusta koordinoivia organisaatiota ovat esimerkiksi Agora Center ja Wolmar Schildt instituutti. Tutkimuskeskittymän ei kuitenkaan tarvitse olla erillinen hallinnollinen yksikkö. Tutkimuskeskittymälle muodostetaan tarvittaessa kansainvälinen tieteellinen neuvottelukunta (scientific advisory board), joka arvioi sen toimintaa. Tutkimuskeskittymät mahdollistavat pitkäjänteisen tutkimuksen ja sitä kautta mahdollisuu- 1

3 den saavuttaa kansainvälisesti johtava asema omalla tutkimusalalla. Tutkimuskeskittymät tarjoavat hyvän ja monipuolisen ympäristön tohtorikoulutukseen. Yliopisto tukee myös tieteiden välistä ja monitieteellistä tutkimusta ja monitieteellisiä tutkimuskeskittymiä. Monitieteellisissä tutkimushankkeissa tutkimuksen kustannukset jaetaan tutkimukseen osallistuvien laitosten kesken. Asiasta sovitaan tutkimushanketta valmisteltaessa. Jyväskylän yliopisto noudattaa tutkimuksen vapauden periaatetta. Tutkimuksen vapaus ja itseohjautuvuus on edellytys uusien tutkimusinnovaatioiden syntymiselle. Osa tutkimuksesta voi siis olla myös strategiasta poikkeavaa, esimerkiksi puhtaasti uteliaisuuteen perustuvaa tutkimusta, jolloin se toteutetaan pääsääntöisesti täydentävällä rahoituksella. Uudet merkittävät tutkimusavaukset otetaan huomioon tutkimusstrategioita päivitettäessä. VAHVUUSALUEET Strategian mukaan yliopisto toteuttaa vahvuusaluepolitiikkaa, joka perustuu ulkopuolisen arvioinnin pohjalta tunnistettuihin tutkimuksen kärkialoihin. Menestyminen tutkimuksen arvioinneissa, huippuyksiköt, akatemiaprofessuurit, FiDiPro-professuurit, kilpailtu kansallinen rahoitus, EU- ja European Reseacrh Council (ERC) -rahoitus sekä runsaasti viitatut kansainväliset julkaisut ovat osoituksia kansainvälisesti menestyneestä tutkimuksesta. Tutkimuksen kokonaisarviointi 2011 osoitti, että yliopiston tutkimuksen kärkialat keskittyvät strategian mukaisille painoaloille. Vuosina yliopisto kohdistaa voimavaroja tutkimusaloille, jotka on arvioitu kansainvälisesti merkittäviksi. Jyväskylän yliopiston kansainvälisen tutkimuksen kokonaisarvioinnin 2011 perusteella tällaisia ovat liikuntabiologia, terveystieteet, psykologia, tietotekniikka, historia ja etnologia, kielet, musiikki, fysiikka, kemia, bio- ja ympäristötieteet sekä matematiikka ja tilastotiede. Yliopiston kokonaisstrategian mukaisesti tuetaan myös uusia lupaavia aloja. Tiedeneuvosto seuraa vuosittain johdon katselmuksen yhteydessä vakiintuneiden ja nousevien tutkimuksen vahvuusalueiden toimintaa ja edistymistä. TUTKIMUSHENKILÖSTÖ Yliopiston strategian mukaisesti tutkimus ja opetus vahvistavat toisiaan. Tämä toteutuu parhaiten, jos tutkimusta ja opetusta tekevät samat henkilöt. Professorit ja yliopistotutkijat (yliopistonlehtorit) osallistuvat pääsääntöisesti sekä opetukseen että tutkimukseen. Tutkijatohtorien ja tohtoriopiskelijoiden päätyö on tutkimus, mutta myös heidän on suotavaa osallistua pienellä työmäärällä opetukseen. Suurten tutkimusryhmien henkilöstörakenteen tulee vastata tutkimuksen ja koulutuksen tarpeita siten, että siinä on sopivassa suhteessa professoreita, yliopistotutkijoita (yliopistonlehtoreita), tutkijatohtoreita, tohtoriopiskelijoita ja tutkimuksen tukihenkilöi- 2

4 tä. Keskushallintoa ja palvelukeskuksia (sekä hallinnon järjestelmiä) kehitetään palvelemaan paremmin tutkimushankkeita. Tiedekuntien tohtorikoulut hyödyntävät yliopiston kansainvälisesti arvostettuja tutkimuskeskittymiä, joissa opiskelija saa kansainvälisesti kilpailukykyisen ja monipuolisen tutkijakoulutuksen ja oppii samalla suurten tutkimusprojektien johtamista. Tutkimushenkilökunnan (tohtoriopiskelijat, tutkijatohtorit, yliopistotutkija, yliopistonlehtorit ja professorit) rekrytointi on lähtökohtaisesti kansainvälistä. Edellytykset professorin, yliopistotutkijan (yliopistonlehtorin) ja tutkijatohtorin tehtäviin on kirjattu yliopiston johtosääntöön. Tutkimustoiminnan kannalta keskeisten professorien ja yliopistotutkijoiden (yliopistonlehtoreiden) rekrytoinnissa kiinnitetään enenevässä määrin huomiota tutkimusansioihin, näyttöihin tutkimusryhmän johtamisesta sekä pitkäaikaiseen työskentelyyn Jyväskylän yliopiston ulkopuolella. Tavoitteena on, että Jyväskylän ylipistossa tohtorin tutkinnon saanut olisi työskennellyt myös Jyväskylän yliopiston ulkopuolella ennen pysyvän työpaikan saamista Jyväskylän yliopistosta. Eläkkeelle siirtyneille, mutta aktiivisesti tutkimusta tekevillä professoreilla ja yliopistotutkijoilla (yliopistonlehtoreilla) on mahdollisuus saada emeritus/emerita-asema, josta on olemassa erillinen ohjeistus. TUTKIJOIDEN LIIKKUVUUS Korkeatasoinen tutkimus on kansainvälistä ja houkuttelee kansainvälisiä huippututkijoita Jyväskylän yliopistoon sekä mahdollistaa Jyväskylän yliopistossa tutkijakoulutuksen saaneiden nuorten tutkijoiden urakehityksen myös ulkomaisissa yliopistoissa. Yliopisto edistää tutkijoiden liikkuvuutta tarjoamalla ulkomaille suuntautuville 1-3 kk tutkimusvierailuille matka-avustusta. Yliopiston tutkijakoulu tukee tohtoriohjelmien kansainvälistymistä maksamalla tohtorikoulutettavan neljännen vuoden palkan kansainvälisissä ohjelmissa, joissa rahoitus on kolmivuotinen (esim. Erasmus Mundus ja Marie Curie -tohtoriohjelmat). Professoreiden ja yliopistotutkijoiden (yliopistonlehtoreiden) liikkuvuutta edistetään tutkimuskausijärjestelmällä. Tiedekunnat ja laitokset tarjoavat ulkomaalaisille (sekä ulkomailla työskenteleville suomalaisille) professoreille mahdollisuuden viettää tutkimuskausi Jyväskylän yliopistossa. Tavoite on, että Jyväskylän yliopistossa viettää tutkimuskautta (6-12 kk) joka vuosi kymmenkunta ulkomaista professoria statuksella visiting professor tai visiting junior professor. Yliopisto pyrkii aktiivisesti hakemaan palvelukseensa ulkomaisia nuoria huippututkijoita ja tarjoamaan heille houkuttelevat työskentelyolosuhteet. TUTKIMUSKAUDET Tutkimuskausijärjestelmän tavoitteena on tiivistää kansainvälistä tutkimusyhteistyötä, lisätä tutkimuksen tieteellistä näkyvyyttä ja antaa tutkijoille mahdollisuus keskittyä 3

5 täysipainoisesti tutkimustyöhön. Professoreilla ja yliopistotutkijoilla (yliopistonlehtoreilla) on mahdollisuus hakea työsuunnitelmaansa tutkimuskautta, jonka aikana heidät on vapautettu opetuksesta ja hallintotehtävistä. Tutkimuskauden tavoitteet ja pituus määritellään työsuunnitelmassa. Tutkimuskaudet myöntää dekaani. Yleisperiaate tutkimuskauden rahoituksessa on, että laitos/tiedekunta kustantaa puolet tutkimuskautta viettävän henkilön palkasta ja toinen puoli kustannetaan ulkopuolisella rahoituksella. Tiedekunnat ja laitokset voivat myös itse rahoittaa koko tutkimuskauden. Professoreita ja yliopistotutkijoita (yliopistonlehtoreita) kannustetaan hakemaan ulkopuolista rahoitusta tutkimuskauteen säätiöiden professoripoolista, Suomen Akatemialta sekä muista rahoituslähteistä. Myös yliopisto tukee professorien tutkimuskausia sitä varten varatulla erillisellä rahoituksella. Yhteisistä varoista maksetaan korkeintaan puolet tutkimuskauden palkasta. Yliopiston tutkimuskausipaikoista järjestetään vuosittain sisäinen haku. Tiedeneuvosto arvioi hakemukset ja tekee rahoitusesityksen rehtorille. Rahoituksen saamisen edellytyksenä on aktiivinen tutkimustoiminta ja kansainvälinen yhteistyö. Etusija annetaan hakemuksille, joissa merkittävä osa tutkimusjaksosta vietetään ulkomaisessa yliopistossa tai tutkimuslaitoksessa. INFRASTRUKTUURIT Infrastruktuurilla tarkoitetaan tutkimusvälineiden, laitteistojen, aineistojen ja palveluiden varantoa, joka mahdollistaa tutkimus- ja kehitystyön innovaatiotoiminnan eri vaiheissa, tukee organisoitunutta tutkimustyötä sekä ylläpitää ja kehittää tutkimuskapasiteettia (Suomen Akatemian määritelmä). Uuden tutkimusryhmän muodostaminen, tutkimushenkilökunnan tai tutkimusta avustavan henkilökunnan palkkaaminen ei ole tässä tarkoitettu infrastruktuuri. Yliopiston kirjasto, informaatioteknologian palvelut, opetustekninen infrastruktuuri sekä asianmukaiset tilat ovat tärkeä osa yliopiston infrastruktuuria. Ajanmukaiset infrastruktuurit ovat keskeinen osa huippututkimusta. Jyväskylän yliopisto rakentaa ja ylläpitää kansainvälisesti ainutlaatuisia tutkimusympäristöjä, jotka houkuttelevat kansainvälisiä huippututkijoita. Yliopiston infrastruktuureja kehitetään ja pidetään kunnossa sekä suuriin infrastruktuureihin erikseen suunnatulla rahoituksella että perusrahoituksella. Infrastruktuurien investoinnit pidetään vähintään nykyisellä tasolla omaisuuden tasearvon ylläpitämiseksi. Yliopiston tutkimuksen vahvuusalueiden kalliita infrastruktuurikokonaisuuksia pidetään ajanmukaisina ja kehitetään edelleen. Kiihdytinlaboratorio vahvistaa asemaansa ydin- ja kiihdytinpohjaisen fysiikan ja sen sovellusten tutkimuksessa yhtenä Euroopan tärkeimmistä laboratorioista ja hankkii edelleen myös ulkomaista rahoitusta tutkimus- 4

6 laitteisiin. Materiaalifysiikan, kemian ja biologian tutkimuslaitteet pidetään ajanmukaisina. Nanotiedekeskuksen tutkimusprofiilia fokusoidaan entistä enemmän materiaalifysiikan, kemian ja solu- ja molekyylibiologian yhteisiin hankkeisiin, jolloin erityisesti poikkitieteellistä tutkimusta edistävät laitehankinnat ovat etusijalla. Psykologian, liikuntabiologian, terveystieteiden, kasvatustieteiden, musiikkitieteen ja ihmisläheisen teknologian tutkimusedellytyksiä parannetaan kehittämällä aivotutkimuksen laboratoriolaitteistoa. Liikunta- ja terveysteiden Suomessa ainutlaatuista tutkimuslaitekantaa kehitetään edelleen. Suurien infrastruktuurien hankinnassa hyödynnytetään täysmääräisesti kansallisia ja kansainvälisiä rahoitusohjelmia. Suurien infrastruktuurien hankintaan ja ylläpitoon varataan myös yliopiston budjetista vuosittain erillinen rahoitus. Suurella infrastruktuurilla tarkoitetaan kallista tutkimusinfrastruktuuria, jonka kustannukset ovat suuruusluokaltaan vähintään noin Suuren infrastruktuurin hankinta edellyttää aina suunnitelmaa, jossa kuvataan infrastruktuuri ja sen käyttö, rahoitussuunnitelma, vastuuhenkilöt sekä tuotto- ja tutkimustavoitteet. Tiedeneuvosto arvioi hakemukset käyttäen tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita. Tiedeneuvoston puheenjohtaja tekee esityksen rehtorille, joka myöntää rahoituksen. Rahoitukseen osallistuu aina myös tiedekunta. Tiedekunta varmistaa, että suurten infrastruktuurien käyttöön on olemassa tarvittavat henkilöresurssit ja riittävä asiantuntemus. Tiedekunta vastaa myös tutkimusinfrastruktuurien ylläpidosta ja päivityksestä. Yleensä infrastruktuurin ylläpitoon ja päivitykseen tarvitaan vuosittain noin 10 % sen hankintahinnasta viiden vuoden ajaksi. Infrastruktuurihankinnat liitetään kiinteäksi osaksi yliopiston suunnittelu-, budjetointija tulosneuvottelujärjestelmää. Erillisen infrastruktuurirahoituksen lisäksi yliopiston rahoitusmallissa taataan tiedekunnille riittävä vuotuinen rahoitus, jolla katetaan alle infrastruktuurihankinnat ja niiden ylläpito. Dekaanit vastaavat, että tiedekuntien saamasta rahoituksesta riittävä osa käytetään infrastruktuureihin ja niiden ylläpitoon. Tiedekunnat ylläpitävät kootusti tietoa käytössään olevasta tutkimusinfrastruktuurista. Yliopisto on aktiivisesti mukana myös suurten kansallisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien käytössä ja kehittämisessä. Kansallisesti merkittäviä infrastruktuureja (OKM:n tiekartta 2009), joissa Jyväskylän yliopisto on mukana, ovat FinELib, JYFL-ACCLAB, FinLTSER, FinCLARIN, ja CSC. Kansainvälisesti merkittäviä ovat CERN, FAIR, EMBL ja LAGUNA-suunnitelma. TUTKIMUKSEN RAHOITUS Budjettirahoitus Yliopiston sisäinen rahoitusmalli sopimuskaudelle valmistellaan kevään 2012 aikana. 5

7 Suurten infrastruktuurien rahoitukseen yliopiston budjettiin varataan vuosittain erillinen osa. Tiedeneuvoston puheenjohtaja esittää rahoitussuunnitelman rehtorille tiedekuntien esitysten pohjalta osana tulosneuvottelujen valmistelua. Uusia tutkimusyksiköitä tai tutkimusalueita perustettaessa otetaan niitä rahoitettaessa huomioon tutkimuksen pitkäjänteisyys (vähintään 3+3 vuotta). Täydentävä rahoitus Yliopiston strategisena tavoitteena on lisätä täydentävän rahoituksen osuus 40 prosenttiin kokonaisrahoituksesta. Sopimuskauden aikana on tavoitteena nostaa kilpailtua tutkimusrahoitusta, erityisesti ulkomaista rahoitusta. Yliopisto varmistaa riittävät resurssit tutkimuksen tukeen erityisesti kansainvälisen rahoituksen hankinnassa ja kansainvälisten hankkeiden hallinnassa. Tutkimuksen tukipalvelut varmistavat, että yliopistosta lähtevät hakemukset ovat laadukkaita. Kansainvälisten hankkeiden valmisteluun ja hallintaan lisätään ammattitaitoista osaamista joko tiedekuntiin tai yliopistopalveluihin. Tavoitteena on, että menestyminen täydentävän (tutkimus)rahoituksen hankkimisessa otetaan huomioon henkilökunnan palkitsemisessa. JULKAISUTOIMINTA JA TUTKIMUKSEN NÄKYVYYS Tutkimustulokset julkaistaan korkeatasoisilla kansainvälisillä foorumeilla. Yliopisto kannustaa tieteellisissä lehdissä julkaistujen artikkelien julkaisemista myös avoimina rinnakkaisjulkaisuina. Tutkimuksen näkyvyyttä seurataan bibliografisilla menetelmillä. Laitokset/tiedekunnat edistävät tutkimustulosten julkaisemista valtakunnallisen julkaisufoorumin määrittämissä korkeatasoisissa julkaisuissa. Tutkimusryhmät esittelevät tutkimustuloksiaan kansainvälisesti merkittävissä tieteellisissä kokouksissa. Yliopisto pitää huolta myös suomenkielisestä julkaisemisesta ja siitä, että Suomen kieli kehittyy tieteen kielenä. Tutkimustuloksia esitellään myös tiedemaailman ulkopuolelle. Tutkimusryhmien tulee tiedottaa lehdistölle erityisen merkittävistä tutkimustuloksista yliopiston tiedotuksen avustuksella. Yliopiston tutkijat antavat aktiivisesti haastatteluja medialle (lehdistö, radio, TV) sekä kansantajuistavat tutkimustuloksiaan suurelle yleisölle ja eri alojen toimijoille. Tärkeimmät tieteelliset tulokset esitellään yliopiston verkkosivuilla. Verkkosivuja kehitetään siten, että ne palvelevat tutkimustulosten julkistamista sekä tiedeyhteisölle että suurelle yleisölle. HALLINON TUKI TUTKIMUKSELLE Jyväskylän yliopisto tarjoaa laadukkaat ja asiantuntevat tutkimuksen tukipalvelut, joilla edistetään tutkimuksen kansainvälistymistä ja tutkimusrahoituksen hankkimista. 6

8 Tutkimuksen tukipalvelut tuottavat aineiston tutkimuksen tilan arviointia varten ja organisoivat tarvittaessa tutkimuksen kokonaisarvioinnin. Tutkimuksen tukipalvelut keskittävät toimintojaan kansainvälisen, erityisesti EU- ja ERC rahoituksen lisäämiseksi Jyväskylän yliopistossa. Tutkimuksen tukipalvelut sisältävät myös tutkimus- ja innovaatiotoimintaan liittyvät sopimuspalvelut sekä tutkijakoulun koordinoinnin. Yliopisto huolehtii riittävästä ohjauksesta siihen, että ulkomailta rekrytoidulle henkilöstölle järjestetään tukea, joka helpottaa heidän integroitumistaan Jyväskylän yliopistoon ja yhteiskuntaan. Jyväskylän yliopistossa luodun tutkimusaineiston omistaa Jyväskylän yliopisto. Yliopisto kehittää järjestelmiään tutkimusaineistojen tallentamiseen ja hyödyntämiseen. INNOVAATIOTOIMINTA Tutkimustulosten aktiivinen saattaminen hyödynnettäviksi on yliopistolle keskeinen vaikuttavuuden muoto. Yliopiston ilmapiiri on innovatiivinen ja luova. Jyväskylän yliopisto tarjoaa innovaatiopalveluita, joihin kuuluu kaupallistettavien tutkimustulosten tunnistaminen, arviointi ja jalostus, immateriaalioikeuksien (IPR) hallinta sekä neuvonta IPR-kysymyksissä. Lisäksi innovaatiopalvelut tukee laitosten palveluliiketoimintaa ja kumppanuuksien rakentamista kaupallistamistoimijoihin sekä hoitaa kaupallistamissopimukset. Tukipalvelut kohdennetaan ensisijaisesti Jyväskylän yliopiston omistuksessa olevan IPR:n arviointiin, tuotteistamiseen, myyntivalmiiksi saattamiseen sekä myyntiin olemassa oleviin tai perustettaviin yrityksiin. Keksintötoimintaa ohjaa Jyväskylän yliopiston keksintöohjesääntö. Yliopisto huolehtii sopimusten ja lain nojalla omistukseensa tulevien kaupallista potentiaalia omaavien ideoiden ensivaiheen suojaustoimista. Henkilökunta voi myös vapaaehtoisesti sopia tutkimustulostensa omistusoikeuden siirtämisestä yliopistolle ja saattaa ne siten yliopiston hyödyntämisjärjestelmän piiriin. Suojaamistoimien käynnistämistä edeltää hyödyntämissuunnitelman laatiminen yhteistyössä suojattavan tuloksen luoneen henkilön kanssa. Yliopisto ottaa kuluriskin pääsääntöisesti vain ensimmäisen vuoden kotimaisista suojaamiskustannuksista. Yliopisto on sitoutunut tutkimuslähtöisen yritystoiminnan edistämiseen ja harkinnanvaraiseen sijoittamiseen. Yliopiston omistamien immateriaalioikeuksien kaupallistaminen toteutetaan joko lisensoimalla, myymällä tai perustamalla yritys. Perustettavien, yliopistolähtöisten yhtiöiden osakepääomaa hankitaan rahalla ja/tai apportilla. Apporttina voidaan käyttää mitä tahansa omaisuutta, jolla on taloudellista arvoa ja joka on siirrettävissä. Yliopistoyhteisö vahvistaa edelleen sisäistä ja ulkoista yhteistyötä innovaatiotoiminnassa. Suuriin yrityksiin tapahtuvassa osaamisensiirrossa hyödynnetään SHOK- yhteis- 7

9 työtä. SHOK-toiminnassa noudatetaan hallituksen hyväksymää Jyväskylän yliopiston omistajapolitiikkaa SHOK osakeyhtiöissä. Yliopistossa on useita yksikköjä, joiden toimintaan kuuluu yritysyhteistyön ja innovaatiotoiminnan edistäminen (esimerkiksi YVV-neuvosto, yliopistopalvelujen tutkimuksen tuki, yrittäjyys ja innovaatiot yksikkö, Nanoscience Center, Viveca, kiihdytinlaboratorio, Agora Center, Pekan Paja ja kauppakorkeakoulu). Resurssien käytön järkeistämiseksi ja asiantuntijuuden lisäämiseksi yhteistyötä eri toimijoiden välillä vahvistetaan ja työnjakoa selkeytetään. ARVIOINTI JA SEURANTA Hallitus seuraa tämän ohjelman toteutumista ja vaikuttavuutta. Tiedeneuvosto arvioi tutkimuksen tilaa ja raportoi siitä vuosittain johdon katselmuksen yhteydessä hallitukselle. Arvioinnissa käytetään tiedebarometria, bibliografisia selvityksiä ja laitosten itsearviointeja. Tiedebarometriä ja tuloksellisuuskriteereitä kehitetään vastamaan yliopiston strategian tavoitteita tämän ohjelman mukaisesti. Seuraava tutkimuksen kokonaisarviointi toteutetaan vuosina Tutkimus-, infrastruktuuri- ja innovaatio-ohjelma uusitaan yliopiston strategian (Laatua ja liikettä ) uusimisen yhteydessä. 8