Tarkemmat tiedot kunkin lukuvuoden kontaktiopetuksesta löytyvät Korppi-kurssi- ja opintotietojärjestelmästä.

Transkriptio

1 1 OPETUSSUUNNITELMA Ruotsin kieli Opetussuunnitelma on opettajille ja opiskelijoille tarkoitettu ohjeisto siitä, mitä ja miten opiskellaan. Opetussuunnitelmassa kuvataan oppiaineen opintojen kokonaisrakenne ja etenemisjärjestys, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteet, opiskelutavat ja opintojaksojen arviointi. Arviointi perustuu osaamistavoitteisiin. Osaamista kuvataan arvosanan hyvä (3) tasolla. Osaamistavoitteet ja opintojaksoilla harjoiteltavat työelämätaidot on kuvattu ensisijaisen suoritustavan mukaan. Tarkemmat tiedot kunkin lukuvuoden kontaktiopetuksesta löytyvät Korppi-kurssi- ja opintotietojärjestelmästä. Opintojen rakentuminen vaihtelee pääaineen ja suuntautumisvaihtoehdon mukaan. Valitse oma opetussuunnitelmakuvauksesi näistä vaihtoehdoista. Kielen oppimisen ja opettamisen asiantuntijaksi tähtäävä pääaineopiskelija Suuntautumisvaihtoehdon kuvaus Kieliasiantuntijaksi tähtäävä pääaineopiskelija Suuntautumisvaihtoehdon kuvaus Sivuaineopiskelija

2 Kielen oppimisen ja opettamisen asiantuntijaksi tähtäävän pääaineopiskelijan kandidaatintutkinto rakentuu seuraavasti: 2 HuK-TUTKINTO 180 op Pääaineopinnot 80 op perusopinnot 30 op aineopinnot 50 op Sivuaineopinnot, esim. 80 op (väh. yksi perusopintokokonaisuus) kasvatustieteellisiä/pedagogisia opintoja muita sivuaineita ja/tai valinnaisia opintoja Yleisopinnot, esim. 20 op pakolliset (sivuainevalinnoista riippuen 8 11 op) ja mahdolliset valinnaiset opinnot Kandidaatintutkinnon osaamistavoitteet on kuvattu täällä. Seuraavassa kuvataan tarkemmin pääaineen perus- ja aineopintojen rakenne sekä tutkintoon sisältyvät pakolliset yleisopinnot. Opetus-/suorituskieli vaihtelee. Yleisopinnot (sivuainevalinnoista riippuen 8 11 op) Yleisopinnot RUOY012 Opinto- ja urasuunnittelu Äidinkielen viestintä (jää pois, mikäli suoritetaan suomen kielen perusopinnot) Vieras kieli (kirjataan suoritetuksi jonkin vieraan kielen perusopintojen päätteeksi) RUOY097 Toinen kotimainen kieli (kirjataan suoritetuksi ruotsin perusopintojen päätteeksi) RUOY096 Kypsyysnäyte eli maturiteetti 1 op 1 op Perusopinnot 30 op Viestintätaidot (8 op) Kielitieto (12 op) Kieli, kulttuuri ja yhteiskunta (8 op) Suuntautumisopinnot (2 op) RUOP201 Uttal och samtal RUOP202 Skriv- och textkompetens RUOP Språkets struktur och funktion IA ja IB RUOP205 Introduktion till lingvistik KLSP004 Johdatus kieleen ja sen tutkimukseen RUOP206 Kultur och samhälle i Norden RUOP207 Svensk prosa KLSP005 Kohti kielenopettajuutta 8 op 2 op 2 op 2 op

3 3 Aineopinnot (50 op) Viestintätaidot (9 op) Kielitieto (8 op) Kieli, kulttuuri ja yhteiskunta (9 op) Tutkijan taidot (16 op) Suuntautumisopinnot () Valinnaiset suuntautumisopinnot (valitse ) RUOA200 Introduktion till pragmatik RUOA201 Skrivande i arbetslivet RUOA102 Klassrumsinteraktion RUOA204 Språkpraktik RUOA203 Språkets struktur och funktion II RUOA208 Boktentamen RUOA206 Svenskans grannspråk RUOA207 Svensk litteraturhistoria KLSA012 Tutkimuksen teon perusteet RUOA211 Kandidatseminarium RUOA212 Kandidatavhandling RUOA213 Vetenskapligt skrivande KLSA124 Johdatus kielen oppimisen ja opettamisen tutkimukseen RUOA110 Undervisningsmaterial som resurs RUOA221 Ungdomsspråk och slang RUOS220 Språkplanering i Norden RUOS216 Sverigefinländare igår och idag RUOS217 Svenska språkets historia RUOS218 Grundkurs i danska RUOS219 Grundkurs i norska 1 op 2 op 7 op Sivuaineopinnot (ks. oman sivuaineesi opetussuunnitelma) Sivuaineen opintoja valitaan niin paljon, että HuK-tutkinnon kokonaislaajuuden minimi 180 op täyttyy. Sivuaineen opintopistemäärän minimi riippuu yleisopintojen kokonaismäärästä. Huom! Kandidaatintutkinnon sivuaineopintoihin on sisällyttävä vähintään yksi perusopintokokonaisuus.

4 Kielenoppimisen ja opettamisen asiantuntijaksi tähtäävän pääaineopiskelijan maisterintutkinto rakentuu seuraavasti: 4 FM-TUTKINTO 120 op Pääaineopinnot 80 op maisterintutkielma 40 op muut syventävät opinnot 40 op Muut opinnot 40 op maisterin portfolio pedagogisia opintoja ja/tai muita sivuaineita mahdollisesti pääaineen täydentäviä tai valinnaisia opintoja Filosofian maisterin tutkinnon osaamistavoitteet on kuvattu täällä. Seuraavassa kuvataan tarkemmin pääaineen opintojen rakenne sekä tutkintoon pakollisena sisältyvä maisterin portfolio. Opintojaksojen kuvaukset saat esiin yksittäistä opintojaksoa klikkaamalla. Opetus- /suorituskieli vaihtelee. Syventävät opinnot (80 op) Viestintätaidot () Kielitieto (valitse 0-10 op) RUOS201 Vetenskaplig kommunikation RUOS202 Pragmatik RUOS203 Sociolingvistik RUOS204 Svensk fonologi RUOS206 Lexikal semantik och svenskt ordförråd RUOS217 Svenska språkets historia Kieli, kulttuuri ja yhteiskunta (valitse 5-10 op) RUOS207 Skandinavisk litteratur RUOS208 Finlandssvensk litteratur RUOS209 Språkvård RUOS216 Sverigefinländare igår och idag Sukukielet (valitse 0-10op) RUOS218 Grundkurs i danska RUOS219 Grundkurs i norska Tutkijan taidot (4) RUOS211 Magisterseminarium tai KLSS148 Kielen oppimisen ja opettamisen maisteriseminaari RUOS212 Magisteravhandling 40 op Suuntautumisopinnot (10 op) RUOS111 Utvärdering av och feedback på texter RUOS112 Svenska som andraspråk

5 Valinnaiset opinnot (valitse niin monta opintojaksoa, että kokonaisopintopiste määräksi tulee 80 op) 5 RUOS220 Språkplanering i Norden RUOS221 Skrivprocess och textanalys RUOS Forskningsprojektkurs KLS104 Kielitaidon arviointi KLSS149 Kieltenopetuksen ajankohtaisia kysymyksiä KLSS146 Dialoginen ja sosiokulttuurinen kielentutkimus KLSS140 Kielikoulutuspolitiikka KLSS158 Suullisen kielitaidon oppiminen ja opettaminen KLSS156 Varhainen toisen ja vieraan kielen oppiminen ja opettaminen KLSS147 Kulttuuria kielenopetukseen KLSS141 Vieraalla kielellä oppiminen ja opettaminen KLSS152 Kielen oppimisen ja opettamisen kysymyksiä: menetelmäpainotteinen työskentely KLSS153 Kielen oppimisen ja opettamisen kysymyksiä: Työskentely tutkimusprojektissa KLSS154 Kielen oppimisen ja opettamisen kysymyksiä: Lukupiirityöskentely KLSS155 Kielen oppimisen ja opettamisen kysymyksiä: Itseopiskelu KLSS157 Työssäoppiminen aineenopettajaksi opiskeleville KLSS903 Kielikontaktit KLSS113 Näkökulmia monikielisyyteen KLSS901 Eurooppalaisen kulttuurin juuret Muut opinnot Maisterintutkinnon pakollisiin muihin opintoihin kuuluu lisäksi: Muut opinnot () KLSY Maisterin portfolio Muita opintoja (sivuaineopintoja, pääaineen täydentäviä opintoja tai muita valinnaisia opintoja) valitaan siten, että FM-tutkinnon kokonaislaajuuden minimi 120 op täyttyy.

6 Kieliasiantuntijaksi tähtäävän pääaineopiskelijan kandidaatintutkinto rakentuu seuraavasti: 6 HuK-TUTKINTO 180 op Pääaineopinnot 80 op perusopinnot 30 op aineopinnot 50 op Sivuaineopinnot, esim. 80 op vähintään yksi perusopintokokonaisuus muita sivuaineita ja/tai valinnaisia opintoja Yleisopinnot, esim. 20 op pakolliset (sivuainevalinnoista riippuen op) ja mahdolliset valinnaiset opinnot Kandidaatintutkinnon osaamistavoitteet on kuvattu täällä. Seuraavassa kuvataan tarkemmin pääaineen perus- ja aineopintojen rakenne sekä tutkintoon sisältyvät pakolliset yleisopinnot. Opetus-/suorituskieli vaihtelee. Yleisopinnot (sivuainevalinnoista riippuen op) Yleisopinnot RUOY012 Opinto- ja urasuunnittelu Äidinkielen viestintä (jää pois, mikäli suoritetaan suomen kielen perusopinnot) Vieras kieli (kirjataan suoritetuksi jonkin vieraan kielen perusopintojen päätteeksi) RUOY097 Toinen kotimainen kieli (kirjataan suoritetuksi ruotsin perusopintojen päätteeksi) RUOY096 Kypsyysnäyte eli maturiteetti KLSY010 Kandidaatin portfolio 1 op 1 op Perusopinnot (30 op) Viestintätaidot (8 op) Kielitieto (12 op) Kieli, kulttuuri ja yhteiskunta (8 op) Suuntautumisopinnot (2 op) RUOP201 Uttal och samtal RUOP202 Skriv- och textkompetens RUOP203 4 Språkets struktur och funktion IA ja IB RUOP205 Introduktion till lingvistik KLSP004 Johdatus kieleen ja sen tutkimukseen RUOP206 Kultur och samhälle i Norden RUOP207 Svensk prosa KLSP006 Kohti kieliasiantuntijuutta 8 op 2 op 2 op 2 op

7 7 Aineopinnot (50 op) Viestintätaidot (9 op) Kielitieto (8 op) Kieli, kulttuuri ja yhteiskunta (9 op) Tutkijan taidot (16 op) Suuntautumisopinnot () RUOA200 Introduktion till pragmatik RUOA201 Skrivande i arbetslivet RUOA302 Pragmatik i interaktion RUOA204 Språkpraktik RUOA203 Språkets struktur och funktion II RUOA208 Boktentamen RUOA206 Svenskans grannspråk RUOA207 Svensk litteraturhistoria KLSA012 Tutkimuksen teon perusteet RUOA211 Kandidatseminarium RUOA212 Kandidatavhandling RUOA213 Vetenskapligt skrivande KLSA324 Johdatus diskurssintutkimukseen 1 op 2 op 7 op Valinnaiset suuntautumisopinnot (valitse ) RUOA221 Ungdomsspråk och slang RUOS216 Sverigefinländare igår och idag RUOS217 Svenska språkets historia RUOS220 Språkplanering i Norden RUOS218 Grundkurs i danska RUOS219 Grundkurs i norska Sivuaineopinnot (ks. oman sivuaineesi opetussuunnitelma) Sivuaineen opintoja valitaan siten, että HuK-tutkinnon kokonaislaajuuden minimi 180 op täyttyy. Sivuaineen opintopistemäärän minimi riippuu yleisopintojen kokonaismäärästä. Huom! Kandidaatintutkinnon sivuaineopintoihin on sisällyttävä vähintään yksi perusopintokokonaisuus.

8 Kieliasiantuntijaksi tähtäävän pääaineopiskelijan maisterintutkinto rakentuu seuraavasti: 8 FM-TUTKINTO 120 op Pääaine 80 op maisterintutkielma 40 op muut syventävät opinnot 40 op Muut opinnot 40 op työelämätuntemus väh. maisterin portfolio esim. sivuaine, pääaineen täydentäviä tai valinnaisia opintoja Filosofian maisterin tutkinnon osaamistavoitteet on kuvattu täällä. Seuraavassa kuvataan tarkemmin pääaineen opintojen rakenne sekä tutkintoon pakollisina sisältyvät työelämätuntemus ja maisterin portfolio. Opintojaksojen kuvaukset saat esiin yksittäistä opintojaksoa klikkaamalla. Opetus-/suorituskieli vaihtelee. Syventävät opinnot (80 op) Viestintätaidot () Kielitieto (valitse 5-10 op) RUOS201 Vetenskaplig kommunikation RUOS202 Pragmatik RUOS203 Sociolingvistik RUOS204 Svenska språkets historia RUOS206 Svensk fonologi RUOS217 Lexikal semantik och svenskt ordförråd Kieli, kulttuuri ja yhteiskunta (valitse 5-10 op) RUOS207 Skandinavisk litteratur RUOS208 Finlandssvensk litteratur RUOS209 Språkvård RUOS216 Sverigefinländare igår och idag Sukukielet (valitse 5-10 op) RUOS218 Grundkurs i danska RUOS219 Grundkurs i norska Tutkijan taidot (4) RUOS211 Magisterseminarium tai KLSS348 Diskurssintutkimuksen maisteriseminaari RUOS212 Magisteravhandling 40 op Suuntautumisopinnot () Valinnaiset opinnot KLSS306 Kriittinen diskurssintutkimus RUOS220 Språkplanering i Norden RUOS221 Skrivprocess och textanalys

9 (valitse niin monta kurssia, että kokonaisuuden yhteispistemääräksi tulee 80 op) 9 RUOS Forskningsprojektkurs KLSS341 Mediadiskurssin tutkimus KLSS322 Vuorovaikutuksen tutkimus KLSS325 Diskurssintutkimuksen vaihtuva-alainen erikoistumiskurssi I KLSS326 Diskurssintutkimuksen vaihtuva-alainen erikoistumiskurssi II KLSS328 Projektityöskentely diskurssintutkimuksen tutkimusprojektissa KLSS329 Diskurssintutkimuksen kysymyksiä ja sovellusaloja: itseopiskelu KLSS113 Näkökulmia monikielisyyteen KLSS901 Eurooppalaisen kulttuurin juuret KLSS903 Kielikontaktit Muut opinnot Lisäksi maisterivaiheen pakollisiin muihin opintoihin kuuluvat: Muut opinnot (10 op) KLSY012 Maisterin portfolio KLSY100 Työelämätuntemus Muita opintoja (sivuaineopintoja, pääaineen täydentäviä opintoja tai muita valinnaisia opintoja) valitaan siten, että FM-tutkinnon kokonaislaajuuden minimi 120 op täyttyy.

10 10 Sivuaineopiskelijan opinnot rakentuvat seuraavasti: Perusopinnot (26 32 op) Perusopintojen minimiopintopistemäärä on 26 op (sellaisella opiskelijalla, jolla on kieli pääaineena ja joka ei valitse KLSP-kursseja ruotsin kielen sivuainekokonaisuuteensa). Maksimiopintopistemäärä on 32 op (sellaisella opiskelijalla, jolla on pääaineena muu kuin kieli ja joka valitsee kaikki KLSP-kurssit ruotsin kielen perusopintokokonaisuuteensa). Opintojaksojen kuvaukset saat esiin yksittäistä kurssinimeä klikkaamalla. Viestintätaidot (8 op) Kielitieto (valitse op) Kieli, kulttuuri ja yhteiskunta (8 op) Suuntautumisopinnot (valitse 0 ) RUOP201 Uttal och samtal RUOP202 Skriv- och textkompetens RUOP203 4 Språkets struktur och funktion IA ja IB RUOP208 Boktentamen i lingvistik KLSP004 Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen (KLSPkurssin valitsevat ne, joilla se ei kuulu pää- tai sivuaineen opintoihin) RUOP206 Kultur och samhälle i Norden RUOP207 Svensk prosa KLSP005 Kohti kieliasiantuntijuutta KLSP006 Kohti kielenopettajuutta 8 op 2 op 2 op 2 op 2 op Aineopinnot (28 3) Valinnaisia suuntautumisopintoja valitaan niin paljon, että perus- ja aineopintojen yhteisopintopistemääräksi tulee vähintään 60 op. Viestintätaidot (9 op) Kielitieto (8 op) Kieli, kulttuuri ja yhteiskunta (9 op) RUOA200 Introduktion till pragmatik RUOA201 Skrivande i arbetslivet RUOA302 Pragmatik i interaktion TAI RUOA102 Klassrumsinteraktion RUOA204 Språkpraktik RUOA203 Språkets struktur och funktion II RUOA208 Boktentamen RUOA206 Svenskans grannspråk RUOA207 Svensk litteraturhistoria 1 op 2 op

11 Valinnaiset suuntautumisopinnot 11 RUOA110 Undervisningsmaterial som resurs RUOA221Ungdomsspråk och slang RUOS216 Sverigefinländare igår och idag RUOS217 Svenska språkets historia RUOS220 Språkplanering i Norden RUOS218 Grundkurs i danska RUOS219 Grundkurs i norska KLSA012 Tutkimuksen teon perusteet (jää pois, jos suoritettu pääaineeseen) KLSA124 Johdatus kielen oppimisen ja opettamisen tutkimukseen (jää pois, jos suoritettu pääaineeseen) KLSA324 Johdatus diskurssin tutkimukseen (jää pois, jos suoritettu pääaineeseen) KLSA123 Työskentely tapahtumassa tai kehittämishankkeessa 1 Syventävät opinnot (60 op) Opiskelija valitsee RUOS-kursseja (ml. RUOS213 Biämnesavhandling) yhteensä vähintään 40 opintopisteen verran. Viestintätaidot (valitse 0-) RUOS201 Vetenskaplig kommunikation (vain sivututkielmansa erillistutkielmana laativille) Kielitieto (valitse 5-1) Kieli, kulttuuri ja yhteiskunta (valitse 5-1) Tutkijan taidot (valitse 20-2) Valinnaiset suuntautumisopinnot RUOS202 Pragmatik RUOS203 Sociolingvistik RUOS204 Svensk fonologi RUOS206 Lexikal semantik och svenskt ordförråd RUOS217 Svenska språkets historia RUOS207 Skandinavisk litteratur RUOS208 Finlandssvensk litteratur RUOS209 Språkvård RUOS216 Sverigefinländare igår och idag RUOS211 Magisterseminarium (vain sivututkielmansa erillistutkielmana laativille) RUOS213 Biämnesavhandling RUOS111 Utvärdering av och feedback på texter RUOS112 Svenska som andraspråk RUOS218 Grundkurs i danska RUOS219 Grundkurs i norska RUOS220 Språkplanering i Norden RUOS221 Skrivprocess och textanalys 20 op

12 12 RUOS Forskningsprojektkurs KLSS306 Kriittinen diskurssintutkimus KLSS341 Mediadiskurssin tutkimus KLSS322 Vuorovaikutuksen tutkimus KLSS325 Diskurssintutkimuksen vaihtuva-alainen erikoistumiskurssi I KLSS326 Diskurssintutkimuksen vaihtuva-alainen erikoistumiskurssi II KLSS328 Projektityöskentely diskurssintutkimuksen tutkimusprojektissa KLSS329 Diskurssintutkimuksen kysymyksiä ja sovellusaloja: itseopiskelu KLSS104 Kielitaidon arviointi KLSS113 Näkökulmia monikielisyyteen KLSS146 Dialoginen ja sosiokulttuurinen kielentutkimus KLSS140 Kielikoulutuspolitiikka KLSSxxx Suullisen kielitaidon oppiminen ja opettaminen KLSS156 Varhainen toisen ja vieraan kielen oppiminen ja opettaminen KLSS141 Vieraalla kielellä oppiminen ja opettaminen KLSS147 Kulttuuria kielenopetukseen KLSS149 Kielenopetuksen ajankohtaisia kysymyksiä KLSS152 Kielen oppimisen ja opettamisen kysymyksiä: menetelmäpainotteinen työskentely KLSS153Kielen oppimisen ja opettamisen kysymyksiä: työskentely tutkimusprojektissa KLSS154 Kielen oppimisen ja opettamisen kysymyksiä: lukupiirityöskentely KLSS155 Kielen oppimisen ja opettamisen kysymyksiä: Itseopiskelu KLSS157 Työssäoppiminen aineenopettajaksi opiskeleville KLSS903 Kielikontaktit KLSS901 Eurooppalaisen kulttuurin juuret KURSSIKUVAUKSET RUOP201 Uttal och samtal Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia suullisia vuorovaikutustaitoja, esiintymiskykyä sekä ääntämisen teoriaa ja käytäntöä, mikä tukee hyvien vuorovaikutustaitojen omaksumista ja hallintaa.

13 13 Osaamistavoitteet: Opiskelija perehtyy ruotsin ääntämisen teoriaan ja käytäntöön sekä harjaantuu luontevaan suulliseen kommunikointiin ruotsin kielellä idiomaattisen ääntämyksen vaatimukset tiedostaen. Kurssin käytyään opiskelija osaa käyttää foneettista ja fonologista terminologiaa sekä soveltaa tietämystään ääntämisestä omaan puheeseensa niin prosodisten kuin yksittäisten äänteidenkin osalta tunnistaa ja selittää omia ja toisten tekemiä ääntämisvirheitä selittää suomenruotsalaisen ja ruotsinruotsalaisen ääntämyksen tärkeimmät erot suunnitella hyvän suullisen esitelmän ja on tietoinen niistä tekijöistä, jotka on otettava huomioon esitelmän pidossa ja suullisessa viestinnässä laajemminkin. Edeltävät tiedot: - Opiskelutapa: Kurssi koostuu kahdesta osasta: 1) Ääntämisen luennoista ja 2) ääntämisen ja suullisen viestinnän harjoituksista. Suositus ajoituksesta: Ensimmäisen vuoden aikana. Arviointi: Kurssiarvosana muodostuu suullisen ja kirjallisen kokeen keskiarvosta. Molemmat arvioidaan asteikolla 0 5. Kirjallisuus: B. Fällman (2002) Tala & engagera. Populär presentationsteknik; M. Kuronen & K. Leinonen (2011) Svenskt uttal för finskspråkiga - teori och övningar i finlandssvenskt och rikssvenskt uttal. RUOP202 Skriv- och textkompetens Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia kirjallisia viestintätaitoja, tietoteknisiä taitoja, ryhmätyötaitoja ja palautteen antamisen taitoja. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tunnistaa eri tyylilajeihin kuuluvia tekstejä ja käyttää sanakirjoja sekä muita käsikirjoja (esim. Svenska skrivregler) sekä tietokonepohjaisia apuvälineitä kirjoittamisessa hallitsee hyvin peruskieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen osaa referoida toisten kirjoittamia tekstejä, kirjoittaa luentopäiväkirjan, raportin ja käyttää eri argumentointitapoja ja perusteluja kirjoittaessaan osaa soveltaa oppimaansa kirjoittaessaan erityyppisiä tekstejä Edeltävät tiedot: - Opiskelutapa: Analysoidaan ja kirjoitetaan eri tyylilajeihin kuuluvia tekstejä ja tehtävätyyppejä sekä harjoitellaan prosessikirjoittamista sekä palautteen antamista toisten kirjoittamista teksteistä. Suositus ajoituksesta: Arviointi: Jatkuva arviointi, 0 5. Kirjallisuus: Språkrådet (utg.)(2008) Svenska skrivregler; C. Garlén och G. Sundberg (2008) Handbok i svenska som andraspråk (valituin osin opettajan ohjeiden mukaan); M. Bolander (2005) Funktionell svensk grammatik. RUOP Språkets struktur och funktion IA 4op ja IB (yhteensä 8 op)

14 14 Kielioppirakenteiden käytön hyvä tuntemus ja hallinta on edellytys niin kielen opettamisessa kuin työelämän muissakin asiantuntijatehtävissä. Kurssilla opitaan yhteistoiminnallisesti ja kehitetään vuorovaikutustaitoja. Osaamistavoitteet: Kurssilla opiskelijat perehtyvät ruotsin kielen keskeiseen kielioppiin sekä suomen ja ruotsin kielen rakenteellisiin eroihin. Kurssin käytyään opiskelija on perehtynyt ruotsin kielen sanaluokkiin, lauseenjäsennykseen sekä ruotsin kielen vastineisiin ilmaista suomen kielen genetiivirakenteita on perehtynyt suomen ja ruotsin keskeisimpiin rakenteellisiin eroihin osaa keskeiset kieliopilliset termit sekä suomeksi että ruotsiksi osaa selittää muille suomen ja ruotsin kieliopin ilmiöitä suomeksi ja ruotsiksi osaa soveltaa kielioppisääntöjä kirjallisessa ja suullisessa tuotoksessa Edeltävät tiedot: -. Opiskelutapa: Luentoja, harjoituksia ja ryhmätöitä. Kurssin loppupuolella kielenopettajiksi suuntautuvat tutustuvat ruotsin kielen oppikirjoihin ja eri tapoihin opettaa kielioppia. Kieliasiantuntijoiksi suuntautuvat opiskelijat syventyvät tarkemmin johonkin kieliopilliseen kysymykseen pienryhmissä. Suositus ajoituksesta: 1. vuosi. Arviointi: Luentoihin ja harjoituksiin perustuvia välikokeita (arvostelu: hyväksytty/hylätty) ja kirjallinen loppukoe, 0 5. Opetusmateriaali/kirjallisuus: Luentomateriaali ja harjoitustehtävät sekä niiden ratkaisut. Kirjallisuus: M. Bolander (2005) Funktionell svensk grammatik; T. G. Hultman (2003) Svenska Akademiens språklära; Språkrådet (2011) Språkriktighetsboken. RUOP205 Introduktion till lingvistik 2 op Kurssilla harjaannutetaan työelämässä tarvittavia analyyttisen ajattelun ja tiedonhankinnan taitoja. Kurssi lisää oman alan teoreettisen osaamista. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa nimetä ihmiskielelle tyypilliset piirteet määritellä ja selittää fonologian, morfologian, syntaksin, sanaston, semantiikan ja pragmatiikan keskeiset peruskäsitteet ruotsiksi ja pystyy analysoimaan ruotsin kielen rakennetta niitä käyttäen. osaa antaa esimerkkejä kielitieteen tutkimuskohteista ja tutkimusalueista Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu ruotsia pääaineenaan lukeville ja niille sivuaineopiskelijoille, joiden pääaine ei ole kieli ja joilla ei ole suoritettuna kielitieteen opintoja missään kieliaineessa. Edeltävät tiedot: KLSPXXX Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen Opiskelutapa: Luentoja ja harjoituksia. Arviointi: Kertauskuulustelu, 0 5. Kirjallisuus: S. SJÖSTRÖM (2006) Språkets struktur, betydelse och användning. RUOP206 Kultur och samhälle i Norden

15 15 Kulttuurintuntemus on välttämätön osa kielen asiantuntijuutta. Kieli avaa oven kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia tiedonhankkimistaitoja, suullisen esitelmän valmistelu- ja esiintymistaitoja, tietoteknisiä taitoja ja ryhmätyötaitoja. Osaamistavoitteet: Kurssilla tutustutaan Pohjoismaiden kulttuuriin, elinkeinoelämään ja politiikkaan sekä historiallisesta että nykypäivän näkökulmasta. Kurssilla perehdytään Pohjoismaisiin yhteiskuntiin, niiden yhtäläisyyksiin ja eroihin, mm. työelämän kulttuurieroihin. Kurssilla kiinnitetään erityistä huomiota myös Suomen ruotsinkielisen väestön oloihin. Kurssin käytyään opiskelija osaa kertoa Pohjoismaiden historian pääpiirteistä pohjoismaisen hyvinvointivaltion eri vaiheista suomenruotsalaisten ja ahvenanmaalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista, kulttuurista, instituutioista, mediasta ja arjesta kulttuuri- ja työelämän pohjoismaisesta yhteistyöstä skandinaavisen kielialueen kulttuurista ja itse hankkia lisätietoa yhteiskunnan eri ilmiöistä. Edeltävät tiedot: -. Opiskelutapa: Luentoja ja opiskelijoiden suullisia esityksiä. Suositus ajoituksesta: 1. vuosi. Arviointi: Itseopiskelu tai luentoihin ja harjoituksiin perustuva kirjallinen loppukoe, 0 5. Kirjallisuus: Itseopiskelumateriaali: A. Ekwall, S. Karlsson (1999) Mötet: en bok om kulturskillnader och ledarskap; S. Hedenborg, L. Kvarnström (2009) Det svenska samhället Böndernas och arbetarnas tid; Identitet och framtid (2005) (verkko-osoite Esitteet Svenskt i Finland och Åland Kort & Gott (saatavina tentaattorilta). Kurssin materiaali opettajan ohjeiden mukaan. RUOP207 Svensk prosa Kirjallisuus osana muuta kulttuurintuntemusta on kieliasiantuntijalle tärkeää. Kielen mahdollisuudet ja ulottuvuudet tulevat monipuolisesti esiin kirjallisuudessa. Kurssilla kehittyvät sosiaaliset taidot, kirjalliset ja suulliset viestintätaidot sekä ajanhallintataidot. Osaamistavoitteet: Opiskelija tutustuu ruotsinkieliseen kirjallisuuteen. Pääpaino on uudemmassa kirjallisuudessa. Kurssin käytyään opiskelija osaa eritellä teosten olennaisia sisältötekijöitä tunnistaa tyylillisiä ominaispiirteitä ja kertoa niistä ruotsiksi. Edeltävät tiedot: - Opiskelutapa: 5 kirjaa ja 5 novellia käsitellään tunneilla kurssilaisten toimiessa keskustelun alustajina ja johtajina. Kurssilla kirjoitetaan esseet kahdesta romaanista. Arviointi: Jatkuva arviointi, 0 5. RUOP208 Boktentamen i lingvistik 2 op

16 16 Opintojaksolla harjaannutetaan työelämässä tarvittavia analyyttisen ajattelun ja analysoinnin taitoa, ja se lisää oman alan teoreettisen osaamista. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa nimetä ihmiskielelle tyypilliset piirteet määritellä ja selittää fonologian, morfologian, syntaksin, sanaston, semantiikan ja pragmatiikan keskeiset peruskäsitteet ruotsiksi ja pystyy analysoimaan ruotsin kielen rakennetta niitä käyttäen. Kohderyhmä: Ruotsin kielen sivuaineopiskelijat, jotka ovat suorittaneet kurssin KLSPXXX Johdatus kieleen ja sen tutkimukseen ja oppiainekohtaisen kielitieteen kurssin johonkin toiseen kieliaineeseen. Edeltävät tiedot: KLSPXXX Johdatus kieleen ja sen tutkimukseen ja jonkin muun kieliaineen oppiainekohtainen kielitieteen kurssi. Opiskelutapa: kirjatentti Arviointi: 0-5. Kirjallisuus: S. Sjöström (2006) Språkets struktur, betydelse och användning. RUOA200 Introduktion till pragmatik 1 op Kurssi muodostaa viestintätaitojen teoreettisen viitekehyksen ja edeltää kursseja RUOAXXX Pragmatik i interaktion/ruoaxxx Klassrumsinteraktion ja RUOA Skrivande i arbetslivet. Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia kriittisen ja analyyttisen ajattelun taitoja. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa määritellä pragmatiikan peruskäsitteet (esim. puheaktit, kohteliaisuus, deixis, yhteistyöperiaatteet) ja ymmärtää, miten niitä sovelletaan suullisessa ja kirjallisessa vuorovaikutuksessa tunnistaa kulttuurien välisiä eroja kommunikaatiossa Edeltävät tiedot: RUOPXXX Uttal och samtal, RUOPXXX Skriv- och textkompetens Opiskelutapa: luennot Arviointi: kirjallinen koe. Kirjallisuus: C. Norrby & G. Håkansson (2007) Språkinlärning och språkanvändning, kapitel 4-5. RUOA201 Skrivande i arbetslivet Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia kirjallisia viestintätaitoja, tietoteknisiä taitoja, ryhmätyötaitoja ja palautteen antamisen taitoja. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa käyttää sanakirjoja sekä muita käsikirjoja, tietokonepohjaisia apuvälineitä, internetiä ja korpuksia kirjoittamisessa tunnistaa eri tekstityypit ja genret osaa analysoida tekstejä pragmatiikan käsitteitä käyttäen ja osaa soveltaa oppimaansa kirjoittaessaan työelämässä tarvittavia erityyppisiä tekstejä

17 hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen Edeltävät tiedot: RUOPXXX Skriv- och textkompetens, RUOAXXX Introduktion till pragmatik. Opiskelutapa: Analysoidaan ja kirjoitetaan erilaisia tekstejä ja harjoitellaan palautteen antamista toisten kirjoittamista teksteistä. Suositus ajoituksesta: Arviointi: Jatkuva arviointi, 0 5. Kirjallisuus: C. Garlén och G. Sundberg (2008) Handbok i svenska som andraspråk (valituin osin opettajan ohjeiden mukaan); Språkrådet (2011) Språkriktighetsboken valituin osin opettajan ohjeiden mukaan RUOA102 Klassrumsinteraktion 2 op 17 Kurssilla harjaannutetaan työelämässä tarvittavia suullisia vuorovaikutustaitoja, esiintymistaitoa, palautteen antamisen taitoa sekä sosiaalisia ja ryhmätyötaitoja. Kurssilla harjoitellaan myös opetustaitoja ja opetusviestintää sekä reflektoidaan omaa toimintaa. Osaamistavoitteet: Opettajaksi opiskeleva osaa kommunikoida sujuvasti aktivoida muita sekä yleisluontoisissa että ammattiin liittyvissä puhetilanteissa ääntää ruotsia hyvin ja käyttää kieltä luontevasti hallitsee opetusviestinnän perusteet osaa soveltaa pragmatiikan teoriaa käytäntöön Edeltävät tiedot: RUOP Uttal och samtal, RUOAXXX Introduktion till pragmatik Opiskelutapa: Aktiivinen osallistuminen, erilaisia suullisia harjoituksia ryhmässä, kouluvierailu Suositus ajoituksesta: 1. tai 2. vuosi, ennen pedagogisten perusopintojen harjoittelujaksoa. Arviointi: Jatkuva arviointi 0 5. Kirjallisuus: C. Garlén och G. Sundberg (2008) Handbok i svenska som andraspråk (valituin osin opettajan ohjeiden mukaan); A. Palmér (2010) Muntligt i klassrummet (valituin osin opettajan ohjeiden mukaan). RUOA302 Pragmatik i interaktion 2 op Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia suullisia vuorovaikutustaitoja, esiintymistaitoa, palautteen antamisen taitoa sekä sosiaalisia ja ryhmätyötaitoja. Kurssilla reflektoidaan omaa toimintaa. Keskeistä on kulttuurien välinen viestintä, erityisesti Pohjoismaissa, sekä verbaalinen että nonverbaalinen viestintä. Osaamistavoitteet: osaa kommunikoida sujuvasti erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa ääntää ruotsia hyvin ja käyttää kieltä luontevasti osaa analysoida puhetilanteita pragmatiikan käsitteitä käyttäen osaa soveltaa pragmatiikan teoriaa käytäntöön Edeltävät tiedot: RUOPXXX Uttal och samtal, RUOAXXX Introduktion till pragmatik Opiskelutapa: Aktiivinen osallistuminen, suullisia harjoituksia ryhmässä.

18 Suositus ajoituksesta: Arviointi: Jatkuva arviointi 0 5 Kirjallisuus: C. Garlén och G. Sundberg (2008) Handbok i svenska som andraspråk (valituin osin opettajan ohjeiden mukaan); B. Fällman (2002) Tala & engagera. 18 RUOA204 Språkpraktik Opintojaksolla opiskelija parantaa kansainvälistymisvalmiuksiaan, kulttuurien välisiä viestintätaitojaan ja kulttuurin tuntemustaan autenttisessa kieli- ja kulttuuriympäristössä. Hänen oma-aloitteisuutensa, rohkeutensa toimia uudessa ympäristössä, vastuunottotaitonsa ja päätöksentekotaitonsa kehittyvät. Myös taidot arvioida itseä ja ympäristöä paranevat. Osaamistavoitteet: Jakson suoritettuaan opiskelija osaa kommunikoida luontevasti ja tilanteen vaatimalla tavalla syntyperäisten kanssa useissa käytännöllisissä ja sosiaalisissa tilanteissa pystyy seuraamaan yleiskielistä kerrontaa eri tilanteissa ja medioissa osaa tehdä havaintoja kielestä, kulttuurista, yhteiskunnasta ja ihmisistä syventäen näin kielellistä ja kulttuurista tuntemustaan. Edeltävät tiedot: -. Opiskelutapa: Kahden kuukauden oleskelu Ahvenanmaalla, Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa. Kieliharjoittelun voi suorittaa kahdessa yhden kuukauden jaksossa. Vaihtoehtoisesti aktiivinen osallistuminen laitoksen hyväksymään noin kuukauden kestävään kielikurssiin Ahvenanmaalla, Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa. Lyhyt ruotsinkielinen raportti (1 2 sivua) ja todistus oleskelusta (esim. työtodistus ) tai kurssiin osallistumisesta esitetään amanuenssille. Raportissa opiskelija kuvailee oppimiskokemuksiaan: mitä havaintoja ja tulkintoja hän on tehnyt kielestä, kulttuurista, yhteiskunnasta ja ihmisistä sekä itsestään uudessa ympäristössä. Arviointi: Hyväksytty/hylätty. RUOA203 Språkets struktur och funktion II Kurssilla perehdytään ruotsin kielen rakenteisiin ja rakenteiden käyttöön erityisesti kirjallisessa, mutta myös suullisessa kielessä. Rakenteiden käytön hyvä tuntemus ja hallinta on edellytys niin kielen opettamisessa kuin työelämän vuorovaikutustaitojen omaksumisessakin. Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskelija on perehtynyt suomen ja ruotsin keskeisimpiin morfologisiin, syntaktisiin ja semanttisiin eroihin osaa selittää muille suomen ja ruotsin kieliopin ilmiöitä ruotsiksi pystyy ratkaisemaan, onko joku rakenne kieliopillinen vai epäkieliopillinen tunnistaa erilaisten kielenkäyttötilanteiden asettamia vaatimuksia kielen rakenteille. Edeltävät tiedot: RUOPxxx Språkets struktur och funktion IA ja IB (8 op).

19 19 Opiskelutapa: Luentoa ja harjoituksia. Suositus ajoituksesta: 2. vuosi. Arviointi: Luentoihin ja harjoituksiin perustuva kirjallinen loppukoe, 0 5. Opetusmateriaali/kirjallisuus: Luentomateriaali ja harjoitustehtävät sekä niiden ratkaisut. Kirjallisuus: T. G. Hultman (2003 Svenska Akademiens språklära (2003); Språkrådet (2011) Språkriktighetsboken; M. Bolander (2005) Funktionell svensk grammatik. RUOA208 Boktentamen Opintojakso harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa kykyä itsenäiseen työhön, itsensä johtamisen taitoa, ajankäytön hallintaa ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia. Osaamistavoitteet: Kirjatentin suoritettuaan opiskelija ymmärtää ja osaa selittää perustavanlaatuiset teoreettiset käsitteet osaa käyttää käsitteitä, reflektoida niitä ja soveltaa tietojaan muissa yhteyksissä. Edeltävät tiedot: Perusopinnot. Opiskelutapa: Itsenäinen työskentely. Kirjallisuus: Tentitään yhdessä tentissä seuraavat teokset Kielen oppimisen ja opettamisen asiantuntijat: 1. G. Håkansson (2003) Tvåspråkighet hos barn i Sverige. 2. U. Tornberg (2005, kolmas painos) Språkdidaktik. 3. N. Abrahamsson (2009) Andraspråksinlärning. Kieliasiantuntijat: 1. J. Barðdal et al. (1997) Nordiska. Våra språk förr och nu. S B. Sigurd & G. Håkansson (2007, toinen painos) Språk, språkinlärning & språkforskning. 3. S. Strömqvist (2009) Språkets öga. Om vägarna mellan tankar och ord. Arviointi: 0 5. RUOA206 Svenskans grannspråk Pohjoismaisilla työmarkkinoilla ja hallinnon alueilla tieto lähisukukielistä on olennaista. Koska koulun kielenopetuksessa käsitellään myös ruotsin lähisukukieliä, niiden tuntemus on opettajalle tärkeää. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa kertoa pohjoisgermaanisista kielistä ja niiden piirteistä miten yhteinen muinaiskieli kehittyi kuudeksi viralliseksi kieleksi näiden kielten eroista ja yhteneväisyyksistä suhteessa ruotsin kieleen Edeltävät tiedot: -. Opiskelutapa: Luentosarja. Kurssiin kuuluu moniste, jossa on tekstit ja luentojen sisältö tiivistettynä. Tekstien pohjalta käsitellään tarkemmin ruotsin skandinaavisista naapurikielistä norjan bokmål ja nynorsk sekä tanska ja pintapuolisemmin fääri, islanti ja Gotlannin muinaiskieli. Monisteen ja muun kirjallisuuden avulla opiskelija voi työskennellä myös itsenäisesti. Suositus ajoituksesta: 2. vuosi. Arviointi: Kirjallinen koe, 0-5.

20 20 RUOA207 Svensk litteraturhistoria Kirjallisuus osana muuta kulttuurintuntemusta on kieliasiantuntijalle tärkeää. Kielen mahdollisuudet ja ulottuvuudet tulevat kirjallisuudessa monipuolisesti esiin. Kurssilla kehittyvät ryhmätyötaidot, kirjalliset ja suulliset viestintätaidot sekä ajanhallintataidot. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa hahmottaa ja selittää ruotsalaisen ja muun skandinaavisen kirjallisuuden kehityksen pääpiirteet Euroopan aatehistorian osana analysoida kaunokirjallisia teoksia. Edeltävät tiedot: RUOPXXX Svensk prosa Opiskelutapa: Kirjallisuushistoriasta luentoja tai itsenäistä työskentelyä. Opiskelijat analysoivat 4 teosta eri aikakausilta huomioiden niiden kirjallisuushistorialliset taustat ja kirjoittavat teoksista esseitä ohjeiden mukaan. Kirja-analyysit voi tehdä parin kanssa, pienryhmässä työskennellen tai itseopiskeluna. Kirjallisuus: Itseopiskelumateriaali B. Olsson & I. Algulin (2009) Litteraturens historia i Sverige. Suositus ajoituksesta: 2. vuosi. Arviointi: Kurssin arvosana muodostuu esseiden keskiarvosta, 0 5. RUOA211 Kandidatseminarium Kandidaattiseminaari harjaannuttaa työelämässä tarvittavia suullisia viestintätaitoja, esiintymistaitoa, palautteen antamisen taitoa sekä tiedon hankinnan ja raportoinnin taitoa. Osaamistavoitteet: Kandidaattiseminaarin käytyään opiskelija osaa muotoilla tutkimuskysymyksiä laatia lyhyen tutkimussuunnitelman soveltaa tiedonhankinnan perusteita tutkimuskirjallisuuden etsimisessä antaa palautetta toisten töistä ja ottaa sitä vastaan omastaan sekä osallistua seminaarikeskusteluihin Edeltävät tiedot: Perusopinnot. Opiskelutapa: Kaksi lukukautta kestävä seminaarityöskentely. Ensimmäisen lukukauden aikana laaditaan tutkimussuunnitelma, joka esitellään seminaarissa ja toisena lukukautena kirjoitetaan varsinainen seminaarityö. Kukin opiskelija vuorollaan toimii opponenttina. Opiskelijat voivat tehdä seminaarityön yksin tai pareittain. Seminaarityöstä muokataan kandidaatintutkielma, jonka pohjalta kirjoitetaan maturiteettikoe. Seminaari vaaditaan vain ruotsia pääaineenaan opiskelevilta. Suositus ajoituksesta: 3. vuosi. Kirjallisuus: P. Lagerholm (2005) Språkvetenskapliga uppsatser; P. Kalaja et al. (2011) Kieltä tutkimassa. Arviointi: 0-5.

21 21 RUOA212 Kandidatavhandling 7 op Kandidaatintutkielmassa harjaannutaan työelämässä tarvittaviin projektin hallinnan, kriittisen ajattelun, analysoinnin, uuden tiedon tuottamisen sekä kirjallisiin raportoinnin taitoihin. Osaamistavoitteet: Kandidaatin tutkielman laadittuaan opiskelija osaa ohjatusti toteuttaa suppeahkon tutkimusprojektin yksin tai parin kanssa muotoilla tutkimusongelman tai -kysymyksen etsiä aiheeseen soveltuvaa tutkimuskirjallisuutta kerätä aineistoa ja analysoida sitä soveltuvilla menetelmillä kirjoittaa tutkimusraportin Edeltävät tiedot: Kandidaattiseminaari Opiskelutapa: Itsenäinen työ kandidaatinseminaarin yhteydessä. Arviointi: 0 5. RUOA213 Vetenskapligt skrivande Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia kirjallisia viestintätaitoja, raportointitaitoa, tietoteknisiä taitoja, tiedon hankinnan taitoa, ryhmätyötaitoja ja palautteen antamisen taitoja. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa käyttää sanakirjoja sekä muita käsikirjoja, tietokonepohjaisia apuvälineitä, internetiä ja korpuksia kirjoittamisessa tunnistaa erityisesti tieteellisen tekstin ominaispiirteet osaa referoida tieteellisiä artikkeleita asianmukaisesti ruotsiksi osaa raportoida tutkimuksensa tuloksista kuvioita ja taulukoita käyttäen hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen osaa soveltaa oppimaansa kandidaatintyössään Edeltävät tiedot: Perusopinnot. Opiskelutapa: Aktiivinen osallistuminen, luetaan tieteellisiä tekstejä ja työstetään omaa kandidaatinseminaarityötä sekä annetaan palautetta toisten tekstistä. Suositus ajoituksesta: Yhtä aikaa kandidaattiseminaarin kanssa. Pakollinen kurssi pääaineopiskelijoille. Arviointi: 0 5 Kirjallisuus: S. Strömquist (2006) Uppsatshandboken RUOA110 Undervisningsmaterial som resurs Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia analysointitaitoja, kriittisen ajattelun taitoa, ryhmätyötaitoja, palautteen antamisen taitoa, dokumentointi- ja raportointitaitoja ja luovuutta. Kurssilla keskustellaan autenttisten oppimateriaalien käytöstä opetuksessa ja oppimisesta eri konteksteissa. Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskelija osaa osaa kriittisesti analysoida ja arvioida erilaisia oppimateriaaleja

22 osaa itse suunnitella ja tuottaa oppimateriaalia valitsemaansa tarkoitukseen Edeltävät tiedot: Opettajan pedagogiset perusopinnot Opiskelutapa: Aktiivinen osallistuminen, oppimateriaalin suunnittelu ja työstäminen Suositus ajoituksesta: 3. vuosi. Arviointi: Aktiivinen osallistuminen, oppimateriaalin suunnittelu ja työskentelyn raportointi Kirjallisuus: Ajankohtaisia artikkeleita opettajan ohjeiden mukaan. RUOA221 Ungdomsspråk och slang 22 Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia ryhmätyö- ja raportointi- ja esiintymistaitoja. Tuleville opettajille ja kieliasiantuntijoille on tärkeää tuntea kielen eri tyylilajeja ja myös nuorten arkielämässään suullisesti ja kirjallisesti käyttämää kieltä sekä slangia. Osaamistavoitteet: Kurssilla perehdytään nuorten keskinäisessä vuorovaikutuksessa käyttämään kieleen ja sen erityispiirteisiin. Kurssilla tehdään myös pienimuotoinen tutkimus, jossa kyselylomakkeiden, lehtien tai Internetin avulla tutkitaan nuorten keskinäisessä kommunikaatiossa käyttämää kieltä, slangia ja vieraiden kielten vaikutusta. Opiskelija tunnistaa erilaisia nuorten suullisessa ja kirjallisessa kielessä (esim. chat, tekstiviestit ja nuorten lehdet) esiintyviä piirteitä (mm. slangi, koodinvaihto ja diskurssipartikkelit) osaa käyttää slangi- ja muita sanakirjoja selvittäessään slangisanojen merkityksiä ja alkuperää on tutustunut eri kielialueiden nuorten kieleen ja tavallisimpiin nuorten slangisanoihin ja arkikielisiin sanoihin, jotka ovat alun perin olleet slangia, mutta jotka nykyään ovat hyväksyttyjä myös arkikielessä tuntee slangisanojen tavallisimmat sananmuodostustavat Edeltävät tiedot: Perusopinnot. Opiskelutapa: Luentoja ja harjoituksia. Suositus ajoituksesta: 2. vuosi. Arviointi: Tentti ja pienimuotoinen tutkimus, 0 5. Opetusmateriaali/Kirjallisuus: Luentomateriaali ja soveltuvin osin U.-B. Kotsinas (2000) Ungdomsspråk. RUOS216 Sverigefinländare igår och idag 3 (5) op Kurssin tarkoituksena on lisätä tietämystä niistä syistä, joiden vuoksi Suomesta on aikojen saatossa muutettu Ruotsiin, erityisesti ajanjaksona toisesta maailmansodasta nykypäivään. Työelämäntaidoista harjoitellaan kykyä hahmottaa kokonaisuuksia, vuorovaikutustaitoja, analyyttistä ajattelua ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskelija tuntee ruotsinsuomalaisten historian pääpiirteet osaa analysoida muuton motiiveja väestötieteelliseltä kannalta

23 23 kykenee arvioimaan kriittisesti ruotsinsuomalaisten tilannetta ennen ja nyt sekä muuton vaikutusta identiteettiin ja kielenkäyttöön kykenee analysoimaan ruotsinsuomalaisten kokemuksia kaunokirjallisuuden ja elokuvien pohjalta Opiskelija, joka suorittaa kurssin syventävinä opintoina (), osaa lisäksi suunnitella ja toteuttaa haastattelun sekä raportoida siitä suullisesti ja kirjallisesti. Edeltävät tiedot: Kultur och samhälle i Norden. Opiskelutapa: luennot, keskustelut luetun kaunokirjallisuuden ja elokuvien pohjalta, haastattelut ja niiden raportointi suullisesti ja kirjallisesti. Arviointi: Kotitentti, syventävissä opinnoissa myös haastatteluprojektin toteuttaminen sekä sen suullinen ja kirjallinen raportointi, 0-5. Materiaali: artikkeleita, kaunokirjallisuutta, elokuvia. RUOA217 Svenska språkets historia 3 (5) op Kurssilla perehdytään ruotsin kielen historiaan ja muutokseen viimeisen noin 600 vuoden aikana. Kurssi sopii niin opettajiksi aikoville kuin tuleville kieliasiantuntijoillekin syventäen tietämystä ruotsin kielen menneisyyden ja nykymuotojen suhteesta. Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskelija osaa nimetä viime vuosisatojen aikana tapahtuneet ruotsin kielen tärkeimmät morfologiset muutokset niin substantiivien (taivutus, sananmuodostus) kuin verbienkin osalta osaa selittää keskeisiä äänteenmuutoksia ja niiden vaikutusta mm. kieliopillisiin nykymuotoihin tuntee ja osaa nimetä ajanjakson tärkeimmät ruotsinkieliset teokset ja niiden merkityksen kielen kehitykselle osaa selittää ja luonnehtia konkreettisin esimerkein kielenmuutoksia ja ymmärtää niiden taustoja. Edeltävät tiedot: Perusopinnot. Opiskelutapa: Luennot tai kirjatentti. Suositus ajoituksesta: Toisen lukuvuoden aikana tai myöhemmin. Arviointi: Tentti 0-5. Kirjallisuus: G. Bergman (2001) Kortfattad svensk språkhistoria; M. Kuronen & K. Leinonen (2011) Historiska och nya perspektiv på svenskan i Finland. s ; G. Pettersson (2005) Svenska språket under sjuhundra år: En historia om svenskan och dess utforskande. RUOS218 Grundkurs i danska Tanska on historiallisesti ruotsin kielen lähin sukulainen. Ruotsin ja Tanskan historiat liittyvät toisiinsa läheisesti. Tanskan kielen osaamisesta on hyötyä kaupan ja hallinnon alueilla muissakin Pohjoismaissa. Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa kertoa tanskan ja ruotsin eroista ja yhteneväisyyksistä hallitsee tanskan keskeisen sanaston

24 osaa kertoa tanskalaisen yhteiskunnan ja maantieteen pääpiirteet osaa ääntää ja kirjoittaa tanskaa ymmärrettävästi ymmärtää puhuttua tanskaa Edeltävät tiedot: Ruotsin perusopinnot. Svenskans grannspråk. Opiskelutapa: Luennot tanskan kielestä ja tanskalaisesta yhteiskunnasta. Harjoitusryhmissä luetaan ja analysoidaan tekstejä. Arviointi: Suullinen koe, 0 5. RUOS219 Grundkursi i norska Norjan kielen osaajilla on kysyntää työelämässä. Myös ruotsin kielen opettajan on hyvä hallita perustiedot norjan kielestä ja kulttuurista. Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa kertoa norjan kielen päävarianttien tärkeimmistä eroista sekä norjan ja ruotsin kielen eroista. kertoa bokmålin ja nynorskan kehityksen pääpiirteistä perustiedot Norjan kirjallisuudesta ja nyky-yhteiskunnasta. ymmärtää puhuttua norjaa Edeltävät tiedot: Ruotsin perusopinnot. Svenskans grannspråk. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset. Kurssi järjestetään yleensä periodiopetuksena. Arviointi: Kirjallinen koe, 0 5. RUOS220 Språkplanering i Norden 3 (5) op 24 Kurssilla tutustutaan vertailevasta pohjoismaisesta näkökulmasta mm. kielipolitiikkaan, kieliä koskeviin lakeihin ja asetuksiin, koulutusjärjestelmiin, kielellisten vähemmistöjen ja enemmistöjen elinolosuhteisiin sekä eri kielten asemaan ja arvostukseen. Työelämävalmiuksista kurssilla harjaantuvat kyky hahmottaa kokonaisuuksia sekä tiedonhankinta- ja projektityötaidot. Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskelija tuntee ja osaa esitellä pohjoismaisen kielidemografian, enemmistöjen ja vähemmistöjen kielelliset oikeudet, kielisuunnittelun perusteet ja käytännöt Suomessa koskien suomen ja ruotsin kieltä sekä vertailla näitä Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin käytänteisiin tuntee ja osaa analysoida ajankohtaista kielisuunnitteluun liittyvää pohjoismaista keskustelua Edeltävät tiedot: RUOPXXX Kultur och samhälle i Norden Kohderyhmä: Aineopintoja ja syventäviä opintoja suorittavat opiskelijat. Kurssin voi suorittaa aineopintotasolla :n laajuisena ja syventävien opintojen tasolla :n laajuisena. Opiskelutapa: Luento, projektitöitä pienryhmissä. Itseopiskeluna tentaattorin kanssa sopien. Kirjallisuus: Opettajan ohjeiden mukaan. Suositus ajoituksesta: 2. vuosi tai myöhemmin. Kurssia ei järjestetä joka vuosi.

25 25 Arviointi: tentti ja/tai projektityö, 0 5. RUOS201 Vetenskaplig kommunikation Kurssilla harjoitellaan tutkijan taitoja, esim. tieteellistä kirjoittamista, posterin laatimista ja sen esittelyä ja myös muita konferenssitaitoja. Harjoitettavat työelämätaidot: vuorovaikutustaidot, esiintymistaidot, projektityötaidot, kriittisen ajattelun taidot, tiedon hankinta ja analysointi. Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskelija osaa kommunikoida suullisesti ja kirjallisesti tieteellisissä yhteyksissä tietää mikä on tyypillistä tieteelliselle tyylille ja osaa argumentoida tieteellisesti osaa kriittisesti lukea ja analysoida tieteellisten artikkelien tyyliä, rakennetta ja argumentaatiota osaa etsiä lähdekirjallisuutta ja arvioida lähteiden soveltuvuutta tieteelliseen tutkimukseen tuntee mikä on tyypillistä eri kirjoitus- ja julkaisukonventioille eri tieteenaloilla, ennen kaikkea kielitieteessä. osaa laatia tieteellisen esityksen tai posterin. Edeltävät tiedot: Vetenskapligt skrivande ja kandidatavhandling. Opiskelutapa: Luentoja, itsenäisiä kirjoitustehtäviä, suullisia esittelyjä. Suositus ajoituksesta: Samanaikaisesti seminaarin kanssa. Kurssin aikana työstetään maisterintutkielmaa. Arviointi: Aktiivinen osallistuminen luennolle, kirjalliset ja suulliset tehtävät, 0 5. Kirjallisuus: R. Nyberg (2000) Skriv vetenskapliga uppsatser och avhandlingar. RUOS202 Pragmatik Kurssilla käsitellään perinteisiä pragmatiikan käsitteitä kuten implikatuureja, presuppositioita, puheakteja, deiksistä ja relevanssiteoriaa, mutta lisäksi kurssilla laajennetaan pragmaattista analyysiä koskemaan mm. kulttuurienvälistä viestintää, puheviestintää ja kohteliaisuuskäytäntöjä. Työelämävalmiuksista harjaantuvat kriittinen ja analyyttinen ajattelu, kyky hahmottaa kokonaisuuksia sekä tiedonhankinta- ja ryhmätyötaidot. Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskelija tuntee ja ymmärtää pragmatiikan peruskäsitteet ja keskeiset teoriat osaa soveltaa pragmatiikan eli kielen käytön tutkimuksen keskeisiä käsitteitä omassa tutkimuksessaan ja työssään Edeltävät tiedot: RUOA Introduktion till pragmatik. Opiskelutapa: Luento, projektitöitä pienryhmissä. Kirjallisuus: Opettajan ohjeiden mukaan. Suositus ajoituksesta: 4. vuosi. Kurssia ei järjestetä joka vuosi. Arviointi: 0 5.

26 26 RUOS203 Sociolingvistik Opintojakso harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa kykyä itsenäiseen työhön, itsensä johtamisen taitoa, ajankäytön hallintaa ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia. Lisäksi harjaantuu kyky soveltaa teoreettista tietoa käytäntöön. Osaamistavoitteet: Kirjatentin suoritettuaan opiskelija ymmärtää ja osaa selittää perustavanlaatuiset teoreettiset käsitteet osaa käyttää käsitteitä, pohtia niitä analyyttisesti ja soveltaa tietojaan muissa yhteyksissä. Opiskelutapa: Kirjatentti. Suositus ajoituksesta: 4. vuosi. Arviointi: 0-5. Kirjallisuus: C. Norrby & G. Håkansson (2010) Introduktion till sociolingvistik; R. Källström & I. Lindberg (eds.) (2011) Young Urban Swedish. Variation and change in multilingual settings (verkko-osoite: gupea.ub.gu.se/bitstream/2077/26570/1/gupea_2077_26570_1.pdf ) RUOS204 Svensk fonologi Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskelija on vahvistanut ääntämystaitoaan sekä syventänyt tietämystään ruotsin äänteistä, prosodiikasta ja alueellisesta vaihtelusta. Kurssilla oma ääntäminen ja käytännölliset analyysiharjoitukset kiinnittyvät tiukasti teoriaan. Hyvä ääntämys on osana suullista kielitaitoa tärkeä taito liki kaikissa tehtävissä työelämässä, ja siksi kurssi sopii niin tuleville opettajille kuin kieliasiantuntijoillekin. Kurssin jälkeen opiskelija: osaa nimetä suomen- ja ruotsinruotsin segmentaaliset ja prosodiset pääerot tuntee artikulaation ohella myös perusteet puheen akustiikasta osaa analysoida tiettyjä puheen ilmiöitä akustisesti tietokoneella osaa nimetä pääpiirteet ruotsin alueellisista päävarianteista pystyy korjaamaan omaa ruotsin kielen ääntämystään ja antamaan ääntämisneuvoja muillekin, ts. oppii myös jossain määrin opettamaan ääntämistä. Opiskelutapa: Luennot tai kirjatentti. Suositus ajoituksesta: 4. vuosi. Arviointi: Tentti 0-5. Kirjallisuus: C. Garlén (1988) Svenskans fonologi; M. Kuronen & K. Leinonen (2011) Svenskt uttal för finskspråkiga; O. Kjellin (2002) Uttalet, språket och hjärnan. RUOS206 Lexikal semantik och svenskt ordförråd Osaamistavoitteet: Kurssilla perehdytään sanasemantiikkaan, semanttisen tutkimuksen metodeihin ja semanttiseen analyysiin. Kurssilla syvennytään erityisesti ruotsin kielen nykysanastoon, ilmauksiin ja fraseologiaan. Työelämässäkin tärkeä käytännön semanttinen osaaminen yhdistyy kurssilla teoreettiseen tietämykseen. Kurssi soveltuukin niin opettajiksi aikoville kuin kieliasiantuntijoillekin. Työelämätaidoista kurssilla

27 27 harjaantuu tiedon hankinta ja analysointi sekä laajojen kokonaisuuksien hallinta. Kurssin käytyään opiskelija osaa käyttää semanttista terminologiaa ja hallitsee sanasemanttisen analyysin osaa selittää semanttisen analyysin mahdollisuudet myös lausetasolla hallitsee laajasti ruotsin kielen idiomit ja sanonnat osaa nimetä ruotsin eri tyylilajeissa esiintyvät semanttiset erityispiirteet tunnistaa ja osaa selittää suomenruotsin sanastolliset erot ja niiden perustan suhteessa ruotsinruotsiin. Opiskelutapa: Kirjatentti. Suositus ajoituksesta: 4. vuosi. Arviointi: 0-5. Kirjallisuus: P. Af Trampe (1990) Språkbrukaren och orden; S. Allén et al. (1989) Orden speglar samhället; G. Josefsson (2005): Ord (s ). (Tentissä saa olla mukana kirja C. af Hällström & M. Reuter (2008) Finlandssvensk ordbok) RUOS207 Skandinavisk litteratur Skandinaavisen kirjallisuuden tuntemus on tärkeää pohjoismaisissa yhteyksissä toimiville ja ruotsia opettaville kieliasiantuntijoille. Kurssilla kehittyvät ryhmätyötaidot, kirjalliset ja suulliset viestintätaidot sekä ajanhallintataidot. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa sijoittaa teoksen sen kulttuuriseen viitekehykseen analysoida kaunokirjallisia teoksia ja kirjoittaa esseitä Edeltävät tiedot: Svensk litteraturhistoria, svenskans grannspråk. Opiskelutapa: Kurssi tai itseopiskelu. Opiskelija valitsee yhdessä opettajan kanssa luettavat 8-12 kaunokirjallista teosta, joista vähintään yhden on oltava alkujaan norjan-, ruotsin- tai tanskankielinen teos; myös fäärin- ja islanninkieliset teokset voivat tulla kyseeseen. Muut kuin ruotsinkieliset teokset voidaan lukea ruotsinnoksena. Teoksista kirjoitetaan esseitä. Arviointi: Esseet arvioidaan skaalalla 0-5. RUOS208 Finlandssvensk litteratur Suomenruotsalaisen kirjallisuuden kautta opiskelija luo kuvaa suomenruotsalaisesta väestöstä ja sen kulttuurista. Tätä tietoa kieliasiantuntijat tarvitsevat työelämässä. Kurssilla kehittyvät ryhmätyötaidot, kirjalliset ja suulliset viestintätaidot sekä ajanhallintataidot. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa sijoittaa teoksen sen kulttuuriseen viitekehykseen analysoida kaunokirjallisia teoksia ja kirjoittaa esseitä. Edeltävät tiedot: Svensk litteraturhistoria. Opiskelutapa: Kurssi tai itseopiskelu. Opiskelija valitsee yhdessä opettajan kanssa luettavat 8-12 kaunokirjallista teosta ja taustakirjallisuuden. Kirjallisuuteen tulisi kuulua