OPETUSSUUNNITELMA Suomen kieli

Transkriptio

1 1 OPETUSSUUNNITELMA Suomen kieli Opetussuunnitelma on opettajille ja opiskelijoille tarkoitettu ohjeisto siitä, mitä ja miten opiskellaan. Opetussuunnitelmassa kuvataan oppiaineen opintojen kokonaisrakenne ja etenemisjärjestys, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteet, opiskelutavat ja opintojaksojen arviointi. Tarkemmat tiedot kunkin lukuvuoden kontaktiopetuksesta löytyvät Korpin kurssi- ja opintotietojärjestelmästä. Opintojen kuvaus Suomen kielen opinnot tarjoavat monipuolisen kuvan suomen kielestä ja kielen merkityksestä ihmisten elämässä ja yhteiskunnassa. Opinnoissa tutustutaan suomen kielen rakenteisiin, merkityksiin ja käyttötapoihin erilaisissa tilanteissa ja yhteisöissä, teksteihin, kirjoittamiseen, lukemiseen ja vuorovaikutukseen. Lisäksi opinnot tarjoavat näkemystä suomen kielen muutoksista, asemasta ja tulevaisuudesta monikulttuuristuvassa maailmassamme. Opinnot kehittävät monipuolisesti erilaisia asiantuntijatehtävissä tarvittavia valmiuksia. Niissä perehdytään sellaiseen teoreettiseen tietoon ja suomen kielen tuntemukseen, jonka avulla opiskelijat pystyvät opettamaan suomea äidinkielenä ja toisena kielenä, toimimaan kielen ja viestinnän asiantuntijoina sekä tekemään tutkimustyötä. Keskeisiä opiskelun aikana kehittyviä taitoja ovat myös monet työelämässä tarvittavat käytännön taidot: kirjoittamisen, lukemisen ja vuorovaikutuksen taidot, tiimityöskentelyn ja projektien hallinnan taidot, tiedon hallinnan, soveltamisen ja uuden tiedon tuottamisen taidot sekä kyky analyyttiseen ja kriittiseen ajatteluun. Opintojaksot järjestetään kontaktiopetuksena ja/tai itsenäisenä opiskeluna. Samoin työtavat vaihtelevat: on luentoja, ryhmä- tai parityöskentelyä, kurssitöitä ja tenttejä. Arviointi perustuu osaamistavoitteisiin, joissa on kuvattu arvosanan 3 (hyvä) mukainen osaaminen. Joissakin tapauksissa opetus- ja suorituskieli voi olla muukin kuin suomi. Suuntautumisvaihtoehdot Suomen kielen pääaineopiskelija suuntautuu opinnoissaan joko kielen oppimisen ja opettamisen kysymyksiin tai kieliasiantuntijan opintoihin. Suuntautumisvaihtoehto valitaan jo opinto-oikeutta haettaessa. Osa opinnoista on molemmissa suuntautumisvaihtoehdoissa yhteisiä, mutta molemmissa opintopoluissa on tarjolla myös omia erikoistumisopintoja. Alkuvaiheen perustietojen ja -taitojen opiskelun jälkeen valinnaisuus lisääntyy siten, että

2 tutkintoa voi rakentaa oman kiinnostuksen pohjalta. Sivuainevalinnat ovat tärkeitä erityisesti kieliasiantuntijan polun valinneiden urasuunnittelun kannalta. Sivuaineopiskelijoita varten on oma opetussuunnitelmansa. Valitse oma opetussuunnitelmakuvauksesi näistä vaihtoehdoista: Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi tähtäävä pääaineopiskelija Kieliasiantuntijaksi tähtäävä pääaineopiskelija Sivuaineopiskelija 2

3 3 Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi tähtäävien pääaineopiskelijoiden opetussuunnitelma Kielen oppiminen ja opettaminen on yksi Jyväskylän yliopiston koulutuksen ja tutkimuksen koulutuksen vahvuusalueista, ja yliopistomme erikoisuus on mahdollisuus hakeutua suoraan äidinkielen ja kirjallisuuden opettajankoulutukseen. Näin opiskelija saa samalla kertaa opinto-oikeuden kaikkiin niihin oppiaineisiin, joita aineenopettajan pätevyys edellyttää. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi voi valmistua joko suomen kieli tai kirjallisuus pääaineenaan. Lisäksi Jyväskylässä voi erikoistua suomi toisena ja vieraana kielenä -alaan ja saada siitä erillisen merkinnän tutkintotodistukseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi opiskelevan opintoihin kuuluu suomen kielen opintojen lisäksi kirjallisuuden ja puheviestinnän opintoja sekä aineenopettajan pedagogiset opinnot. Osaamistavoitteet (linkki) Suuntautumisvaihtoehdon opintojaksot antavat valmiuksia tarkastella äidinkielen, toisen kielen ja vieraan kielen oppimista ja opettamista kielentutkimuksen teorian näkökulmasta. Samalla ne antavat valmiuksia kielenopettajan käytännön työhön, mm. opetuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Opiskelija näkee kielenoppimisen ja opettamisen sosiaalisena ja kulttuurisena toimintana osaa hakea ja soveltaa tietoa kielen oppimiseen ja opettamiseen vaikuttavista seikoista osaa analysoida kieltä oppimisen ja opettamisen kohteena omaa omassa kieliaineessaan monipuolisen kielitaidon ja hallitsee vuorovaikutuskäytänteet osaa hakea ja kriittisesti arvioida tietoa sekä soveltaa oppimaansa erilaisissa opetus-, koulutus- tai suunnittelutehtävissä hallitsee yhdessä työskentelyn taidot ja osaa kehittää omaa osaamistaan.

4 Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi tähtäävien pääaineopiskelijoiden kandidaatintutkinto rakentuu seuraavasti: HuK-TUTKINTO 180 op 4 Pääaineopinnot perusopinnot 2 aineopinnot 50 op Sivuaineopinnot (sis. vähintään yksi perusopintokokonaisuus) esim. kirjallisuuden perus- ja aineopinnot 60 op pedagogiset perusopinnot 2 puheviestinnän opintoja 1 Yleisopinnot 8 op Kandidaatintutkinnon osaamistavoitteet on kuvattu täällä. Seuraavassa kuvataan tarkemmin pääaineen perus- ja aineopintojen rakenne sekä tutkintoon sisältyvät pakolliset yleisopinnot. Yleisopinnot 8 op Yleisopinnot SKIY012 Opinto- ja urasuunnittelu Toinen kotimainen kieli (kirjataan suoritetuksi ruotsia sivuaineena opiskeleville ruotsin perusopintojen päätteeksi) Vieras kieli (kirjataan suoritetuksi, mikäli suorittaa vieraan kielen perusopinnot) SKIY096 Kypsyysnäyte 1 op 3 op 3 op 1 op Suomen kielen perusopinnot 2 Kielitieto ja kielen rakenne KLSP004 Johdatus kieleen ja sen tutkimukseen SKIP204 Sanoista lauseiksi SKIP203 Äänteistä puheeksi Tekstit ja tekstitaidot SKIP301 Tekstianalyysi SKIP304 Akateemiset tekstitaidot SKIP303 Kielenhuolto Kieli ja yhteiskunta KLSP006 Kohti kieliasiantuntijuutta SKIP403 Kielipolitiikka ja maahanmuuton kielikysymykset Suuntautumisopinnot KLSP005 Kohti kielenopettajuutta 3 op

5 5 Suomen kielen aineopinnot 50 op Kielitieto ja kielen rakenne (9 op) SKIA214 Morfosyntaksi SKIA215 Kielen kehitys 4 op Tekstit ja tekstitaidot (9 op) Kieli ja yhteiskunta (4 op) Suuntautumisopinnot (10 op) Valinnaiset opinnot (valitse ) Tutkijan taidot (13 op) KLSA324 Johdatus diskurssintutkimukseen SKIA304 Merkitysten äärellä SKIA403 Kieli yhteisöllisenä ilmiönä KLSA124 Johdatus kielen oppimisen ja opettamisen tutkimukseen SKIA607 Teoriaa ja käytäntöä äidinkielen opetukseen SKIA303 Tekstintutkimus SKIA402 Nimistö SKIA504 Sukukielet SKIA609 Äidinkielen omaksuminen () ja SKIA618 Kielen omaksumisesta osaamiseen (3 op) SKIA805 Projektityöskentely KLSS113 Näkökulmia monikielisyyteen SKIS405 Sanasto ja fraseologia KLSA012 Tutkimuksen teon perusteet SKIA804 Kandidaattiseminaari SKIA803 Kandidaatintutkielma 4 op 4 op 3 op 3 op 7 op Sivuaineopinnot (ks. oman sivuaineesi opetussuunnitelma) Sivuaineopintoja siten, että HuK-tutkinnon kokonaislaajuuden minimi 180 op täyttyy. Sivuaineopintopistemäärän minimi riippuu yleisopintojen kokonaismäärästä. Huom! Kandidaatintutkinnon sivuaineopintoihin on sisällyttävä vähintään yksi perusopintokokonaisuus.

6 6 Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi tähtäävän pääaineopiskelijan maisterintutkinto rakentuu seuraavasti: FM-TUTKINTO 120 op Pääaineopinnot maisterintutkielma 40 op muut syventävät opinnot 40 op Muut opinnot maisterin portfolio pedagogiset aineopinnot 3 Filosofian maisterin tutkinnon osaamistavoitteet on kuvattu täällä. Seuraavassa kuvataan tarkemmin pääaineen opintojen rakenne sekä tutkintoon pakollisena sisältyvä maisterin portfolio. SYVENTÄVÄT OPINNOT Suomen kielen syventävät opinnot 80 op Kaikille pääaineopiskelijoille pakollinen osuus on tutkijan taidot (maisteriseminaari / kielen oppimisen ja opettamisen maisteriseminaari, maisterintutkielma 40 op). SKIS-opintojaksoja on suoritettava seminaarin lisäksi vähintään 1 (yhteensä siis 20 op oman oppiaineen suorituksia). Toisen kielen oppimisen projektikurssi lasketaan oman oppiaineen opinnoiksi. Projektikursseja voi syventäviin opintoihin tehdä enintään 10 op. Kielitiede ja kielen rakenne Tekstit ja tekstitaidot SKIS111 Kielentutkimuksen suuntauksia SKIS213 Kielen rakenteen erityiskysymyksiä SKIS404 Sanasto SKIS405 Sanasto ja fraseologia SKIS504 Sukukielet SKIS304 Teksti- ja diskurssianalyysi SKIS305 Institutionaaliset diskurssit SKIS307 Tekstien ja tekstitaitojen tutkimusmenetelmiä KLSS322 Vuorovaikutuksen tutkimus KLSS325 Diskurssintutkimuksen vaihtuva-alainen erikoistumiskurssi I KLSS326 Diskurssintutkimuksen vaihtuva-alainen erikoistumiskurssi II KLSS341 Mediadiskurssin tutkimus

7 Kieli ja yhteiskunta Suuntautumisopinnot Tutkijan taidot Muut työelämävalmiudet KLSS342 Multimodaalinen diskurssintutkimus SKIS203 Kielen normit ja normittaminen SKIS407 Sosiolingvistiikan kysymyksiä SKIS408 Kieli työelämässä KLSS306 Kriittinen diskurssintutkimus KLSS903 Kielikontaktit SKIS803 Tekstitaitojen opetus ja oppiminen KLSS104 Kielitaidon arviointi KLSS140 Kielikoulutuspolitiikka KLSS146 Dialoginen ja sosiokulttuurinen kielentutkimus KLSS147 Kulttuuria kielenopetukseen KLSS149 Kieltenopetuksen ajankohtaisia kysymyksiä KLSS152 Kielen oppimisen ja opettamisen kysymyksiä: menetelmäpainotteinen työskentely KLSS153 Kielen oppimisen ja opettamisen kysymyksiä: työskentely tutkimusprojektissa KLSS154 Kielen oppimisen ja opettamisen kysymyksiä: lukupiirityöskentely KLSS155 Kielen oppimisen ja opettamisen kysymyksiä: itseopiskelu KLSS158 Suullisen kielitaidon oppiminen ja opettaminen SKIS112 Maisteriseminaari tai KLSS148 Kielen oppimisen ja opettamisen maisteriseminaari SKIS101 Pro gradu -tutkielma SKIS602 Suomi toisena kielenä -tutkimusprojektikurssit SKIS904 Työssäoppiminen aineenopettajaksi opiskeleville 5op 7 40 op á MUUT OPINNOT Maisterintutkinnon pakolliset muut opinnot KLSY012 Maisterin portfolio

8 8 Kieliasiantuntijan suuntautumisvaihtoehdon opetussuunnitelma Kieliasiantuntijat ovat ammattilaisia, jotka kykenevät kriittisesti ja analyyttisesti vastaamaan kieleen ja kielenkäyttöön liittyviin haasteisiin. He ymmärtävät kielen ja kulttuurin monimuotoisuuden ja merkityksen yhteiskunnassa ja osaavat toimia tarkoituksenmukaisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja monimuotoisten tekstien kanssa. Heillä on näkemystä suomen kielen asemasta ja tulevaisuudesta monikulttuuristuvassa maailmassa. Suomen kielen asiantuntijoita työskentelee muun muassa tiedottajina, kouluttajina, kieli- ja tekstikonsultteina, kielenhuoltajina, mediasisältöjen tuottajina ja toimittajina mediassa ja kustantamoissa sekä asiantuntijoina erityyppisissä kieleen, kielenohjailuun, kulttuuriin ja kielikoulutukseen liittyvissä kehitys- ja tutkimushankkeissa. He voivat työskennellä myös kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä ja toimia monikielisissä yhteisöissä suomen kielen asiantuntijoina. Sivuainevalinnat ovat tärkeitä urasuunnittelun kannalta. Osaamistavoitteet (linkki) Kieliasiantuntija-suuntautumislinja tarjoaa monipuoliset kieliasiantuntijan valmiudet, edistää opiskelijan kriittistä ja itsenäistä ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja sekä kykyä soveltaa oppimaansa työelämässä. Opiskelija ymmärtää kielen ja kulttuurin monimuotoisuuden ja merkityksen yhteiskunnassa näkee kielen sosiaalisena ja kulttuurisena toimintana osaa tarkastella kieltä ja kielenkäyttöä analyyttisesti hallitsee monipuoliset kieli-, diskurssi- ja vuorovaikutuskäytänteet osaa hakea, arvioida ja kehitellä tietoa sekä soveltaa oppimaansa työelämän tehtävissä osaa pohtia ja kyseenalaistaa, analysoida ja tulkita tietoa hallitsee yhdessä työskentelyn taidot.

9 9 Kieliasiantuntijaksi tähtäävien pääaineopiskelijoiden kandidaatintutkinto rakentuu seuraavasti: HuK-TUTKINTO 180 op Pääaineopinnot 7 Sivuaineopinnot, esim. 8 perusopinnot 2 aineopinnot 50 op vähintään yksi perusopintokokonaisuus muita sivuaineita ja/tai valinnaisia opintoja Yleisopinnot, esim. 20 op pakolliset kieli- ja viestintä- sekä työelämäopinnot 13 op) mahdolliset muut valinnaiset opinnot Kandidaatintutkinnon osaamistavoitteet on kuvattu täällä. Seuraavassa kuvataan tarkemmin pääaineen perus- ja aineopintojen rakenne sekä tutkintoon sisältyvät pakolliset yleisopinnot. Yleisopinnot 13 op Yleisopinnot SKIY012 Opinto- ja urasuunnittelu Toinen kotimainen kieli (kirjataan suoritetuksi ruotsia sivuaineena opiskeleville ruotsin perusopintojen päätteeksi) Vieras kieli (kirjataan suoritetuksi, mikäli suorittaa vieraan kielen perusopinnot) SKIY096 Kypsyysnäyte KLSY010 Kandidaatin portfolio 1 op 3 op 3 op 1 op Suomen kielen perusopinnot 2 Kielitieto ja kielen rakenne KLSP004 Johdatus kieleen ja sen tutkimukseen SKIP204 Sanoista lauseiksi SKIP203 Äänteistä puheeksi Tekstit ja tekstitaidot SKIP301 Tekstianalyysi SKIP304 Akateemiset tekstitaidot SKIP303 Kielenhuolto Kieli ja yhteiskunta SKIP403 Kielipolitiikka ja maahanmuuton kielikysymykset Suuntautumisopinnot KLSP006 Kohti kieliasiantuntijuutta SKIP305 Tekstinhuoltoa käytännössä 3 op

10 10 Suomen kielen aineopinnot 50 op Kielitieto ja kielen rakenne (9 op) SKIA214 Morfosyntaksi SKIA215 Kielen kehitys 4 op Tekstit ja tekstitaidot (9 op) Kieli ja yhteiskunta (4 op) Suuntautumisopinnot (10 op) Valinnaiset opinnot (valitse ) Tutkijan taidot (13 op) SKIA303 Tekstintutkimus SKIA304 Merkitysten äärellä SKIA403 Kieli yhteisöllisenä ilmiönä KLSA324 Johdatus diskurssintutkimukseen SKIA305 Asiantuntijan tekstitaidot SKIA402 Nimistö SKIA504 Sukukielet SKIA805 Projektityöskentely KLSS113 Näkökulmia monikielisyyteen SKIS405 Sanasto ja fraseologia KLSA012 Tutkimuksen teon perusteet SKIA804 Kandidaattiseminaari SKIA803 Kandidaatintutkielma 4 op 4 op 3 op 3 op 7 op Sivuaineopinnot (ks. oman sivuaineesi opetussuunnitelma) Sivuaineopintoja siten, että HuK-tutkinnon kokonaislaajuuden minimi 180 op täyttyy. Sivuaineopintopistemäärän minimi riippuu yleisopintojen kokonaismäärästä. Huom! Kandidaatintutkinnon sivuaineopintoihin on sisällyttävä vähintään yksi perusopintokokonaisuus.

11 11 Kieliasiantuntijaksi tähtäävän pääaineopiskelijan maisterintutkinto rakentuu seuraavasti: FM-TUTKINTO 120 op Pääaine 80 op maisterintutkielma 40 op muut syventävät opinnot 40 op Muut opinnot 40 op työelämätuntemus väh. maisterin portfolio esim. sivuaine, pääaineen täydentäviä tai valinnaisia opintoja Filosofian maisterin tutkinnon osaamistavoitteet on kuvattu täällä. Seuraavassa kuvataan tarkemmin pääaineen opintojen rakenne sekä tutkintoon pakollisina sisältyvät työelämätuntemus ja maisterin portfolio. Suomen kielen syventävät opinnot 80 op Kaikille pääaineopiskelijoille pakollinen osuus on tutkijan taidot (maisteriseminaari / kielen oppimisen ja opettamisen maisteriseminaari, maisterintutkielma 40 op). SKIS-opintojaksoja on suoritettava seminaarin lisäksi vähintään 1 (yhteensä siis 20 op oman oppiaineen suorituksia). Kielitiede ja kielen rakenne Tekstit ja tekstitaidot Kieli ja yhteiskunta Suuntautumisopinnot SKIS111 Kielentutkimuksen suuntauksia SKIS213 Kielen rakenteen erityiskysymyksiä SKIS404 Sanasto SKIS405 Sanasto ja fraseologia SKIS504 Sukukielet SKIS304 Teksti- ja diskurssianalyysi SKIS306 Tekstitaitojen projektikurssi SKIS307 Tekstien ja tekstitaitojen tutkimusmenetelmiä SKIS203 Kielen normit ja normittaminen SKIS407 Sosiolingvistiikan kysymyksiä SKIS305 Institutionaaliset diskurssit SKIS408 Kieli työelämässä KLSS306 Kriittinen diskurssintutkimus KLSS322 Vuorovaikutuksen tutkimus KLSS325 Diskurssintutkimuksen vaihtuva-alainen erikoistumiskurssi I KLSS326 Diskurssintutkimuksen vaihtuva-alainen

12 Tutkijan taidot Muut työelämävalmiudet erikoistumiskurssi II KLSS341 Mediadiskurssin tutkimus KLSS342 Multimodaalinen diskurssintutkimus SKIS112 Maisteriseminaari tai KLSS348 Diskurssintutkimuksen maisteriseminaari SKIS101 Pro gradu -tutkielma SKIS308 Kieliasiantuntija työssä op Muut opinnot Maisterivaiheen pakollisiin muihin opintoihin kuuluvat Muut opinnot KLSY100 Työelämätuntemus KLSY012 Maisterin portfolio 5 10 op Lisäksi muita opintoja valitaan siten, että tutkinnon kokonaislaajuuden minimi 120 op täyttyy.

13 13 SIVUAINEOPISKELIJA Kielen oppimisen ja opettamisen suuntautumisvaihtoehto Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi tähtäävien sivuaineopiskelijoiden opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi voi valmistua joko suomen kieli tai kirjallisuus pääaineenaan. Lisäksi Jyväskylässä voi erikoistua suomi toisena ja vieraana kielenä -alaan ja saada siitä erillisen merkinnän tutkintotodistukseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi opiskelevan opintoihin kuuluu suomen kielen opintojen lisäksi kirjallisuuden ja puheviestinnän opintoja sekä aineenopettajan pedagogiset opinnot. Osaamistavoitteet (linkki) Suuntautumisvaihtoehdon opintojaksot antavat valmiuksia tarkastella äidinkielen, toisen kielen ja vieraan kielen oppimista ja opettamista kielentutkimuksen teorian näkökulmasta. Samalla ne antavat valmiuksia kielenopettajan käytännön työhön, mm. opetuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Opiskelija näkee kielenoppimisen ja opettamisen sosiaalisena ja kulttuurisena toimintana osaa hakea ja soveltaa tietoa kielen oppimiseen ja opettamiseen vaikuttavista seikoista osaa analysoida kieltä oppimisen ja opettamisen kohteena omaa omassa kieliaineessaan monipuolisen kielitaidon ja hallitsee vuorovaikutuskäytänteet osaa hakea ja kriittisesti arvioida tietoa sekä soveltaa oppimaansa erilaisissa opetus-, koulutus- tai suunnittelutehtävissä hallitsee yhdessä työskentelyn taidot ja osaa kehittää omaa osaamistaan.

14 14 Suomen kielen perusopinnot 2 Kielitieto ja kielen rakenne Tekstit ja tekstitaidot Kieli ja yhteiskunta KLSP004 Johdatus kieleen ja sen tutkimukseen* SKIP204 Sanoista lauseiksi SKIP203 Äänteistä puheeksi SKIP301 Tekstianalyysi SKIP304 Akateemiset tekstitaidot SKIP303 Kielenhuolto KLSP006 Kohti kieliasiantuntijuutta** SKIP403 Kielipolitiikka ja maahanmuuton kielikysymykset Suuntautumisopinnot KLSP005 Kohti kielenopettajuutta*** 3 op * Opiskelija, joka on suorittanut opintojakson johonkin kieliaineeseen, suorittaa opintojakson SKIP102 Näkökulmia suomen kieleen. ** Opiskelija, joka on suorittanut opintojakson johonkin kieliaineeseen, suorittaa opintojakson SKIP005 Kohti suomen kielen asiantuntijuutta. *** Opiskelija, joka on suorittanut opintojakson johonkin kieliaineeseen, suorittaa opintojakson SKIP004 Kohti suomen kielen opettajuutta. Suomen kielen aineopinnot 37 op Kielitieto ja kielen rakenne (9 op) SKIA214 Morfosyntaksi SKIA215 Kielen kehitys 4 op Tekstit ja tekstitaidot (9 op) Kieli ja yhteiskunta (4 op) Suuntautumisopinnot (10 op) Valinnaiset opinnot (valitse ) KLSA324 Johdatus diskurssintutkimukseen** SKIA304 Merkitysten äärellä SKIA403 Kieli yhteisöllisenä ilmiönä KLSA124 Johdatus kielen oppimisen ja opettamisen tutkimukseen** SKIA607 Teoriaa ja käytäntöä äidinkielen opetukseen SKIA303 Tekstintutkimus SKIA402 Nimistö SKIA504 Sukukielet SKIA609 Äidinkielen omaksuminen () ja SKIA618 Kielen omaksumisesta osaamiseen (3 op) SKIA805 Projektityöskentely KLSS113 Näkökulmia monikielisyyteen SKIS405 Sanasto ja fraseologia ** Opiskelija, joka on suorittanut opintojakson johonkin muuhun kieliaineeseen, valitsee tilalle jonkin valinnaisen opintojakson. 4 op 4 op

15 15 Suomen kielen syventävät opinnot 60 op SKIS-opintojaksoja on suoritettava seminaarin lisäksi vähintään 1 (yhteensä siis 20 op oman oppiaineen suorituksia). Toisen kielen oppimisen projektikurssi lasketaan oman oppiaineen opinnoiksi. Projektikursseja voi syventäviin opintoihin tehdä enintään 10 op. Jos opiskelija tekee sivuaineen maisterintutkielman (20 op), hän suorittaa myös maisteriseminaarin. Mikäli opiskelija ei tee sivuaineen maisterintutkielmaa, hän valitsee seminaarin tilalle muita opintoja. Kielitiede ja kielen rakenne Tekstit ja tekstitaidot Kieli ja yhteiskunta Suuntautumisopinnot SKIS111 Kielentutkimuksen suuntauksia SKIS213 Kielen rakenteen erityiskysymyksiä SKIS404 Sanasto SKIS405 Sanasto ja fraseologia SKIS504 Sukukielet SKIS304 Teksti- ja diskurssianalyysi SKIS305 Institutionaaliset diskurssit SKIS307 Tekstien ja tekstitaitojen tutkimusmenetelmiä KLSS322 Vuorovaikutuksen tutkimus KLSS325 Diskurssintutkimuksen vaihtuva-alainen erikoistumiskurssi I KLSS326 Diskurssintutkimuksen vaihtuva-alainen erikoistumiskurssi II KLSS341 Mediadiskurssin tutkimus KLSS342 Multimodaalinen diskurssintutkimus SKIS203 Kielen normit ja normittaminen SKIS407 Sosiolingvistiikan kysymyksiä SKIS408 Kieli työelämässä KLSS306 Kriittinen diskurssintutkimus KLSS903 Kielikontaktit SKIS803 Tekstitaitojen opetus ja oppiminen KLSS104 Kielitaidon arviointi KLSS140 Kielikoulutuspolitiikka KLSS146 Dialoginen ja sosiokulttuurinen kielentutkimus KLSS147 Kulttuuria kielenopetukseen KLSS149 Kieltenopetuksen ajankohtaisia kysymyksiä KLSS152 Kielen oppimisen ja opettamisen kysymyksiä: menetelmäpainotteinen työskentely KLSS153 Kielen oppimisen ja opettamisen kysymyksiä: työskentely tutkimusprojektissa KLSS154 Kielen oppimisen ja opettamisen kysymyksiä:

16 Tutkijan taidot Muut työelämävalmiudet lukupiirityöskentely KLSS155 Kielen oppimisen opettamisen kysymyksiä: itseopiskelu KLSS158 Suullisen kielitaidon oppiminen ja opettaminen SKIS112 Maisteriseminaari tai KLSS148 Kielen oppimisen ja opettamisen maisteriseminaari SKIS103 Sivututkielma SKIS602 Suomi toisena kielenä tutkimusprojektikurssit SKIS904 Työssäoppiminen aineenopettajiksi opiskeleville op

17 17 SIVUAINEOPISKELIJA Kieliasiantuntijan suuntautumisvaihtoehto Suomen kielen asiantuntijoiksi tähtäävien sivuaineopiskelijoiden opetussuunnitelma Kieliasiantuntijat ovat ammattilaisia, jotka kykenevät kriittisesti ja analyyttisesti vastaamaan kieleen ja kielenkäyttöön liittyviin haasteisiin. He ymmärtävät kielen ja kulttuurin monimuotoisuuden ja merkityksen yhteiskunnassa ja osaavat toimia tarkoituksenmukaisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja monimuotoisten tekstien kanssa. Heillä on näkemystä suomen kielen asemasta ja tulevaisuudesta monikulttuuristuvassa maailmassa. Suomen kielen asiantuntijoita työskentelee muun muassa tiedottajina, kouluttajina, kieli- ja tekstikonsultteina, kielenhuoltajina, mediasisältöjen tuottajina ja toimittajina mediassa ja kustantamoissa sekä asiantuntijoina erityyppisissä kieleen, kielenohjailuun, kulttuuriin ja kielikoulutukseen liittyvissä kehitys- ja tutkimushankkeissa. He voivat työskennellä myös kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä ja toimia monikielisissä yhteisöissä suomen kielen asiantuntijoina. Osaamistavoitteet (linkki) Kieliasiantuntija-suuntautumislinja tarjoaa monipuoliset kieliasiantuntijan valmiudet, edistää opiskelijan kriittistä ja itsenäistä ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja sekä kykyä soveltaa oppimaansa työelämässä. Opiskelija ymmärtää kielen ja kulttuurin monimuotoisuuden ja merkityksen yhteiskunnassa näkee kielen sosiaalisena ja kulttuurisena toimintana osaa tarkastella kieltä ja kielenkäyttöä analyyttisesti hallitsee monipuoliset kieli-, diskurssi- ja vuorovaikutuskäytänteet osaa hakea, arvioida ja kehitellä tietoa sekä soveltaa oppimaansa työelämän tehtävissä osaa pohtia ja kyseenalaistaa, analysoida ja tulkita tietoa hallitsee yhdessä työskentelyn taidot.

18 18 Suomen kielen perusopinnot 2 Kielitieto ja kielen rakenne KLSP004 Johdatus kieleen ja sen tutkimukseen* SKIP204 Sanoista lauseiksi SKIP203 Äänteistä puheeksi Tekstit ja tekstitaidot SKIP301 Tekstianalyysi SKIP304 Akateemiset tekstitaidot SKIP303 Kielenhuolto Kieli ja yhteiskunta SKIP403 Kielipolitiikka ja maahanmuuton kielikysymykset Suuntautumisopinnot KLSP006 Kohti kieliasiantuntijuutta** SKIP305 Tekstinhuoltoa käytännössä 3 op * Opiskelija, joka on suorittanut opintojakson johonkin kieliaineeseen, suorittaa opintojakson SKIP102 Näkökulmia suomen kieleen. ** Opiskelija, joka on suorittanut opintojakson johonkin kieliaineeseen, suorittaa opintojakson SKIP005 Kohti suomen kielen asiantuntijuutta. Suomen kielen aineopinnot 37 op Kielitieto ja kielen rakenne (9 op) SKIA214 Morfosyntaksi SKIA215 Kielen kehitys 4 op Tekstit ja tekstitaidot (9 op) Kieli ja yhteiskunta (4 op) Suuntautumisopinnot (10 op) SKIA303 Tekstintutkimus SKIA304 Merkitysten äärellä SKIA403 Kieli yhteisöllisenä ilmiönä KLSA324 Johdatus diskurssintutkimukseen* SKIA305 Asiantuntijan tekstitaidot 4 op 4 op Valinnaiset opinnot (valitse ) SKIA402 Nimistö SKIA504 Sukukielet SKIA805 Projektityöskentely KLSS113 Näkökulmia monikielisyyteen SKIS405 Sanasto ja fraseologia * Opiskelija, joka on suorittanut opintojakson johonkin muuhun kieliaineeseen, valitsee tilalle jonkin valinnaisen opintojakson.

19 19 Suomen kielen syventävät opinnot 60 op SKIS-opintojaksoja on suoritettava seminaarin lisäksi vähintään 1 (yhteensä siis 20 op oman oppiaineen suorituksia). Jos opiskelija tekee sivuaineen maisterintutkielman (20 op), hän suorittaa myös maisteriseminaarin. Mikäli opiskelija ei tee sivuaineen maisterintutkielmaa, hän valitsee seminaarin tilalle muita opintoja. Kielitiede ja kielen rakenne Tekstit ja tekstitaidot Kieli ja yhteiskunta Suuntautumisopinnot Tutkijan taidot Muut työelämävalmiudet SKIS111 Kielentutkimuksen suuntauksia SKIS213 Kielen rakenteen erityiskysymyksiä SKIS404 Sanasto SKIS405 Sanasto ja fraseologia SKIS504 Sukukielet SKIS304 Teksti- ja diskurssianalyysi SKIS306 Tekstitaitojen projektikurssi SKIS307 Tekstien ja tekstitaitojen tutkimusmenetelmiä SKIS203 Kielen normit ja normittaminen SKIS407 Sosiolingvistiikan kysymyksiä SKIS305 Institutionaaliset diskurssit SKIS408 Kieli työelämässä KLSS306 Kriittinen diskurssintutkimus KLSS322 Vuorovaikutuksen tutkimus KLSS325 Diskurssintutkimuksen vaihtuva-alainen erikoistumiskurssi I KLSS326 Diskurssintutkimuksen vaihtuva-alainen erikoistumiskurssi II KLSS341 Mediadiskurssin tutkimus KLSS342 Multimodaalinen diskurssintutkimus SKIS112 Maisteriseminaari tai KLSS458 Diskurssintutkimuksen maisteriseminaari SKIS103 Sivututkielma SKIS308 Kieliasiantuntija työssä 20 op

20 20 KURSSIKUVAUKSET PERUSOPINNOT SKIP004 Kohti suomen kielen opettajuutta Huom! Tämän opintojakson suorittavat vain ne opiskelijat, jotka ovat suorittaneet opintojakson KLSP005 Kohti kielenopettajuutta johonkin muuhun kieleen. ymmärtää suomen kielen opettajan työn moninaisen luonteen tunnistaa suomen kielen opettajuuden keskeisiä asiantuntijuusalueita on perehtynyt johonkin suomen kielen opetuksen kannalta keskeiseen teemaan osaa hakea tietoa suomen kielen opettajille suunnatuista lehdistä ja kirjoista. Opiskelutapa: Itseopiskelu. Arviointi: Oppimistehtävä, 0 5 Kirjallisuus: Kirjallisuus erillisessä luettelossa. SKIP005 Kohti suomen kielen asiantuntijuutta Huom! Tämän opintojakson suorittavat vain ne opiskelijat, jotka ovat suorittaneet opintojakson KLSP006 Kohti kieliasiantuntijuutta johonkin muuhun kieleen. osaa pohtia suomen kielen asemaa ja merkitystä yhteiskunnassamme eri toimijoiden ja instituutioiden näkökulmasta osaa hankkia lisätietoa valitsemastaan kieliasiantuntijuuden osa-alueesta ymmärtää, mitä suomen kielen asiantuntija tekee ja osaa. Opiskelutapa: Itseopiskelu Arviointi: Oppimistehtävä, 0 5 Kirjallisuus: Kirjallisuus erillisessä luettelossa. SKIP102 Näkökulmia suomen kieleen Huom! Tämän opintojakson suorittavat vain ne opiskelijat, jotka ovat suorittaneet opintojakson KLSP004 Johdatus kieleen ja sen tutkimukseen johonkin muuhun kieleen. tunnistaa suomen kielen tutkimuksen keskeisimmät tutkimusalueet ymmärtää suomen kielen ja sen tutkimuksen monimuotoisuuden osaa nimetä ja kuvailla suomen kielen tutkimuksen suuntauksia

21 pystyy hankkimaan perustietoa alan kirjallisuudesta ja suomen kieltä koskevilta verkkosivustoilta ymmärtää suomen kieltä koskevan tiedon merkityksen oman kieliasiantuntijuuden rakentumisessa. Opiskelutapa: Itsenäinen työskentely. Arviointi: Tentti, 0 5. Kirjallisuus: ONIKKI-RANTAJÄÄSKÖ SIIROINEN (toim.): Kieltä kohti. Suositus ajoituksesta: Suomen kielen perusopintojen alkuvaiheessa. 21 SKIP203 Äänteistä puheeksi ymmärtää puhutun ja kirjoitetun kielen erot ymmärtää puhutun kielen primaariuden, monimuotoisuuden ja eri kielimuotojen tasavertaisuuden hallitsee suomen kielen äännerakenteen ja variaation kuvauksessa käytetyn keskeisen terminologian tuntee suomen kielen murteiden ryhmittelyn ja päämurteiden tärkeimmät erot tuntee nykypuhekielen keskeiset piirteet ja niiden murretaustan pystyy analysoimaan puhuttua kieltä ja sen äänteellistä variaatiota. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset. Arviointi: Tentti, 0 5. Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen opintovuosi. SKIP204 Sanoista lauseiksi hallitsee suomen kielen morfologian ja syntaksin keskeisen terminologian ja osaa hyödyntää sitä kielen analysoinnissa tuntee suomen kielen rakenteen perusasiat, kuten nominien ja verbien taivutuksen, sananmuodostuksen, eri sanaluokkien muodostamat lausekkeet, syntaktiset roolit ja lausetyypit osaa käyttää kielitieteellisiä käsitteitä kuvatessaan suomen kielen rakennetta ymmärtää kielen kuvauksen eri tasot ja niiden väliset yhteydet ymmärtää kieliopin sekä kielen sisäisenä ominaisuutena että erilaisina tapoina kuvata kielen rakennetta. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset. Arviointi: Tentti, 0 5. Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen opintovuosi.

22 22 SKIP301 Tekstianalyysi tuntee tekstilingvistisen tutkimuksen lähtökohdat ja perusideat osaa kuvata ja määritellä tekstintutkimuksen peruskäsitteitä, kuten tekstityyppi, tekstilaji, sidoksisuus, koheesio, koherenssi, teemaprogressio osaa tehdä havaintoja teksteistä ja käyttää tekstilingvistiikan käsitteitä analysoidessaan tekstejä ymmärtää, että kielen rakenteita ja kieliopillisia ilmiöitä voidaan tarkastella kokonaisten tekstien kannalta ja että ne vaikuttavat tekstien merkitykseen. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset. Arviointi: Analyysitehtävät, 0 5. Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen opintovuosi. SKIP303 Kielenhuolto ymmärtää kielenhuollon periaatteet ja normien sopimuksellisen luonteen tuntee kielenohjailun periaatteet ja instituutiot tuntee tärkeimmät kielenhuoltajan apuneuvot ja osaa etsiä niistä ratkaisuja osaa muokata tekstejä kielenhuollon näkökulmista tietää, että kielen muutokset tuottavat uusia kielenhuollollisia ongelmia, jotka edellyttävät ammattitaidon jatkuvaa ylläpitämistä ja asenteellista joustoa. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset. Arviointi: Kurssitehtävät, 0 5. Kirjallisuus: Kurssilla jaettava materiaali. Oheiskirjallisuuteen tutustutaan kurssilla. Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen opintovuosi. SKIP304 Akateemiset tekstitaidot 3 op tuntee yliopisto-opiskelun edellyttämät perustekstilajit (mm. essee, tenttivastaus, luentopäiväkirja, tutkimusesittely) ja niiden konventiot osaa lukea kielitieteellistä tekstiä ja käyttää sitä lähteenä omissa teksteissään osaa kirjoittaa opiskelussa tarvittavia tekstilajeja ymmärtää kirjoittamistaitojen merkityksen opiskelun kannalta ja motivoituu sekä kirjoittamiseen että omien taitojensa kehittämiseen osaa antaa ja ottaa vastaan palautetta teksteistä.

23 Opiskelutapa: Luennot, harjoitukset ja vertaispalaute. Itsenäinen suoritustapa mahdollinen niille suomen kielen sivuaineopiskelijoille, jotka ovat vähintään 3. vuoden opiskelijoita ja jotka hallitsevat kurssin sisällöt ja tavoitteet. Arviointi: Kurssitehtävät, 0 5. Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen opintovuosi. 23 SKIP305 Tekstinhuoltoa käytännössä osaa huoltaa tekstejä ja arvioida niitä tekstilajinsa edustajina osaa toimittaa tekstejä, antaa niistä palautetta ja perustella omat ratkaisunsa. Opiskelutapa: Itsenäinen opiskelu. Arviointi: Oppimistehtävät, 0 5. Edeltävät opinnot: SKIP303 Kielenhuolto, SKIP301 Tekstianalyysi. Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen opintovuosi. SKIP403 Kielipolitiikka ja maahanmuuton kielikysymykset tuntee Suomen kielten virallisen aseman ja käytännön tilanteen ymmärtää monikielistyvän yhteiskunnan jännitteitä ja mahdollisuuksia kiinnostuu seuraamaan kielipolitiikasta ja kielikoulutuksesta käytävää keskustelua ymmärtää, että jokainen on kielipoliittinen toimija. Opiskelutapa: Itseopiskelu. Arviointi: Tentti (e-tentti tai oppiaineen tenttipäivä). Kirjallisuus: Kirjallisuus erillisessä luettelossa. Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen opintovuosi.

24 24 AINEOPINNOT SKIA214 Morfosyntaksi ymmärtää kieliopin muuttuvina ja kilpailevina tapoina kuvata kieltä sekä osaa soveltaa erilaisia näkemyksiä kielen analyysiin osaa tarkastella kielioppia sekä kirjoitetun että puhutun kielen näkökulmasta ymmärtää, että muoto ja merkitys toimivat yhdessä ja muodostavat kokonaisuuden pystyy kehittämään käytännöllisiä ja pedagogisia sovelluksia erilaisiin tarpeisiin. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset. Arviointi: Tentti, 0-5. Suositus ajoituksesta: Toinen opiskeluvuosi. SKIA215 Kielen kehitys ymmärtää kielen nykyilmiöitä historiallisesta taustasta käsin ymmärtää kielen rakenteiden pitkäaikaisten kehityslinjojen luonteen ja niiden muotoutumista ohjaavat syyt suomen kielen ja sen sukukielten näkökulmasta pystyy tarkastelemaan suomen kieltä kielihistoriallisista ja -typologisista näkökulmista ja vertailemaan sitä muihin kieliin tuntee suomen kielen sanaston koostumuksen ja kulttuurihistoriallisen taustan tuntee kirjasuomen kehityksen päälinjat. Opiskelutapa: Luennot tai itseopiskelu. Arviointi: Tentti tai oppimistehtävät, 0 5. Suositus ajoituksesta: SKIA303 Tekstintutkimus tuntee kielitieteellisen tekstintutkimuksen lähtökohtia ja suuntauksia ymmärtää tekstien kulttuuri- ja tilannesidonnaisen luonteen ja osaa tarkastella tekstejä suhteessa siihen osaa määritellä tekstilajin ja rekisterin käsitteen ja selittää niiden taustalla olevia näkemyksiä kielestä ja tekstistä hallitsee tekstintutkimuksen peruskäsitteitä ja osaa käyttää niitä analysoidessaan erityyppisiä, myös multimodaalisia, tekstejä. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset tai itseopiskelu.

25 25 Arviointi: Kurssitehtävät tai oppimistehtävät, 0 5. Kirjallisuus: Kirjallisuus erillisessä luettelossa. Suositus ajoituksesta: SKIA304 Merkitysten äärellä 4 op tuntee merkityksen tutkimuksen lähtökohdat ja oivaltaa merkin ja merkityksen välisen suhteen ja merkitysten neuvoteltavuuden tuntee semantiikan ja pragmatiikan keskeiset tutkimussuuntaukset ja niiden suhteen sanaston ja rakenteen kuvaukseen tuntee semantiikan ja pragmatiikan keskeisiä käsitteitä ja osaa käyttää niitä kuvatessaan sanojen, lauseiden ja puhuttujen, kirjoitettujen ja multimodaalisten tekstien merkityksiä osaa tarkastella merkitystä sekä yksilön että yhteisön kannalta. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset tai itseopiskelu. Arviointi: Tentti ja oppimistehtävät, 0 5. Suositus ajoituksesta: SKIA305 Asiantuntijan tekstitaidot osaa tuottaa tekstejä erilaisiin viestinnällisiin tarpeisiin osaa arvioida kirjoittamista ja kirjoitettuja tekstejä osana viestintää eri konteksteissa osaa toimittaa ja huoltaa eri elämänalueiden tekstejä ja antaa niistä palautetta suullisesti ja kirjallisesti ymmärtää yhtenäisten käytänteiden ja tyylin merkityksen viestinnässä ja on valmis jatkuvasti ajantasaistamaan tietämystään. Edeltävät tiedot: SKIP303 Kielenhuolto, SKIP301 Tekstianalyysi, SKIP305 Tekstinhuoltoa käytännössä. Opiskelutapa: Luennot, harjoitukset, itsenäinen työskentely. Arviointi: Portfolio, 0 5. Suositus ajoituksesta: SKIS402 Nimistö tuntee nimistöntutkimuksen periaatteet ja tutkimuskohteet

26 tuntee virallisen ja epävirallisen paikannimistön sekä henkilönnimistön rakenteen, perusteet ja kielisosiologisen taustan kykenee soveltamaan tietojaan opetuksen lisäksi erityyppisissä asiantuntijatehtävissä (mm. nimineuvonnassa ja kaavanimistön suunnittelussa) ymmärtää erityyppisten nimistöjen käyttötarkoituksen mukaisen luonteen. Opiskelutapa: Itseopiskelu. Arviointi: Kirjatentti, 0 5. Kirjallisuus: Sovitaan tentaattorin kanssa. Suositus ajoituksesta: 26 SKIA403 Kieli yhteisöllisenä ilmiönä 4 op tuntee sosiolingvistiikan keskeisiä teorioita ja metodeja tunnistaa variaation ja muutoksen osaksi kielen perusolemusta osaa jäsentää kielen monimuotoisuuteen liittyviä ilmiöitä tunnistaa kieliasenteiden ja -identiteettien dynaamisuuden. Opiskelutapa: Kurssi tai itseopiskelu. Arviointi: Tentti tai essee, 0 5. Kirjallisuus: Kirjallisuus esseesuorituksen vastuuhenkilöltä. Suositus ajoituksesta: 2. tai 3. opiskeluvuosi SKIA504 Sukukielet tuntee jonkin suomen sukukielen, esimerkiksi viron, unkarin tai karjalan rakenteen ja sanaston perusteet tuntee kyseisen sukukielen puhujien kulttuurin ominaispiirteet ymmärtää kyseisen sukukielen ja suomen kielen väliset erot ja yhtäläisyydet. Opiskelutapa: Kurssi ja harjoitukset, itsenäinen työskentely. Arviointi: Oppimistehtävä, 0 5. Suositus ajoituksesta: KLSA124 Johdatusta kielen oppimisen ja opettamisen tutkimukseen tuntee suomen kielen yleispiirteitä toisen kielen oppimisen kannalta tuntee suomi toisena kielenä -opetuksen käytänteitä ja oppimateriaaleja

27 tuntee kielitaidon arvioinnin perusteita tuntee suomen kielen oppimisen kulkua ja alkuvaiheen tavallisimpia ongelmia. Edeltävät tiedot: KLSP004 Kohti kielenopettajuutta, SKIP204 Sanoista lauseiksi, SKIP203 Äänteistä puheeksi ja SKIP403 Kielipolitiikka ja maahanmuuton kielikysymykset. Opiskelutapa: Luentokurssi ja opetukseen tutustuminen. Arviointi: Kurssitehtävät ja/tai tentti, 1 5. Kirjallisuus: NISSILÄ MARTIN VAARALA KUUKKA 2006: Saako olla suomea? tai MARTIN NISSILÄ VAARALA (toim.) 2003: Suolla suomea. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XLVII. Ajoitus: Kurssi suoritetaan osana 2. tai 3. vuonna ennen pedagogisia aineopintoja. 27 SKIA607 Teoriaa ja käytäntöä äidinkielen opettamiseen tuntee keskeisimmät pedagogisen kielitiedon, tekstitaitojen, lukemisen ja kirjoittamisen kuvausmallit ja teoriat sekä kirjoittamistaitojen arviointimenetelmät ymmärtää niiden merkityksen ja aseman äidinkielen opetuksessa osaa selittää ja vertailla niitä ja pohtia niiden vaikutusta siihen, miten äidinkieltä opitaan ja opetetaan osaa soveltaa kielioppitietojaan äidinkielen opetuksessa, selittää yleistajuisesti keskeisiä käsitteitä ja vastata niitä koskeviin kysymyksiin osaa laatia ja arvioida kielioppi-, lukemis- ja kirjoittamistehtäviä. Opiskelutapa: Luentoja, harjoituksia ja tehtäviä, oppimispäiväkirja. Arviointi: Tehtävät ja oppimispäiväkirja, 0 5. Suositus ajoituksesta: SKIA609 Äidinkielen omaksuminen Osaamistavoitteet: Kurssilla perehdytään kielen omaksumiseen varhaislapsuudessa ja kouluiässä, kielellisen tietoisuuden kehittymiseen sekä kaksikielisyyteen. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee varhaisen kielenkehityksen ja kouluikäisen kielen omaksumisen peruspiirteet osaa kuvailla kieltä omaksuvan lapsen fonologisen, leksikaalis-semanttisen, morfologisen ja syntaktisen kehityksen piirteet osaa arvioida äidinkielisen ja ei-äidinkielisen ympäristön vaikutusta kielenomaksumiseen tuntee kielenomaksumisen peruskäsitteet. Edeltävät tiedot: KLSP002 Johdatus kieleen ja sen tutkimukseen (3 op). Opiskelutapa: Luento*, kirjallisuutta ja kirjallinen työ/lopputentti tai kirjatentti.

28 28 *Ilmoittaudutaan opintojaksolle SVKP242 Kielen omaksuminen. Arviointi: Kirjallinen työ tai lopputentti/kirjatentti, 0 5. Kirjallisuus: Suositus ajoituksesta: SKIA618 Kielen omaksumisesta osaamiseen 3 op tuntee ensikielen omaksumiseen kohdistuvan tutkimuksen keskeisimmät teoreettiset suuntaukset ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin ja oppimisen kannalta tuntee varhaisvaiheen jälkeisen kielenkehityksen piirteitä sekä yksi- että monikielisten osalta tunnistaa keskeisimmät kielelliset erityisvaikeudet ja pystyy pohtimaan niiden vaikutusta eri-ikäisiin oppijoihin. Edeltävät tiedot: SKIA609 Äidinkielen omaksuminen. Opiskelutapa: Itseopiskelu. Arviointi: Tentti, 0 5. Kirjallisuus: Kirjallisuus erillisessä luettelossa. Suositus ajoituksesta: SKIA805 Projektityöskentely osaa työskennellä tutkimusta avustavissa tehtävissä tutkimushankkeissa muodostaa kokonaiskuvan tutkimushankkeen työvaiheista ja aikataulusta ratkaista tutkimushankkeessa vastaan tulevia ongelmia työskennellä itsenäisesti ja kantaa vastuun työtehtävistään osana työryhmää kehittää tiedonhankinnan ja -hallinnan taitojaan. Opiskelutapa: Erikseen sovittavat tehtävät tutkimushankkeessa. Arviointi: Aktiivinen työskentely ja kirjallinen raportti, 0 5. Suositus ajoituksesta: KLSA012 Tutkimuksen teon perusteet 3 op Osaamistavoitteet: Kurssilla tutustutaan tieteellisen ajattelun perusteisiin ja tutkimusprosessin eri vaiheisiin: aiheenvalintaan ja aineistoihin, aineiston keruuseen ja

29 analyysiin sekä tutkielmatekstin rakentamiseen. Kurssi esittelee tutkimusprosessia erilaisten käytännön esimerkkien kautta. Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa nimetä tieteellisen ajattelun peruslähtökohdat tuntee tutkimuksen tekemisen prosessin ja siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä tunnistaa ja osaa kriittisesti arvioida erilaisia tutkimusmenetelmiä, aineistonkeruumenetelmiä ja analyysimenetelmiä ja omaa valmiuksia valita omaan tutkielmaansa sopivat menetelmät osaa hakea lisätietoa tutkimus- ja menetelmäoppaista. Edeltävät tiedot: Perusopinnot ja suurin osa kieliaineen aineopinnoista. Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Suositus ajoituksesta: 3. lukuvuosi. 29 SKIA803 Kandidaatintutkielma 7 op Osaamistavoitteet: Kandidaatintutkielman laadittuaan opiskelija osaa ohjatusti toteuttaa suppeahkon tutkimuksen o rajata aiheen ja etsiä siihen soveltuvaa tutkimuskirjallisuutta o laatia suppean tutkimussuunnitelman o muotoilla tutkimusongelman tai -kysymyksen o kerätä ja valita aineiston o käsitellä ja analysoida aineistoa soveltuvilla menetelmillä kirjoittaa tutkielman. Opiskelutapa: Itsenäinen työskentely. Arviointi: Tutkielma, 0 5. SKIA804 Kandidaattiseminaari 3 op Osaamistavoitteet: Kandidaattiseminaarin käytyään opiskelija osaa muotoilla tutkimuskysymyksiä ja laatia lyhyen tutkimussuunnitelman hallitsee lähdeviitteiden käytön ja muita tutkimuskirjoittamisen käytänteitä osaa esitellä tutkielmansa seminaarissa osaa antaa ja ottaa vastaan palautetta osana seminaarikeskustelua on oppinut toimimaan seminaariryhmän aktiivisena ja yhteistyökykyisenä jäsenenä. Edeltävät tiedot: Suoritetut perusopinnot ja suuri osa aineopinnoista. Opiskelutapa: Seminaarityöskentely. Arviointi: Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn, 0 5. Ajoitus: 3. lukuvuosi seuraavasti: 1. periodissa laitoksen yhteinen kurssi KLSA012 Tutkimuksen teon perusteet ja oppiaineen yhteisiä tapaamisia, 2. periodissa

30 seminaarityöskentelyä, 3. periodissa itsenäistä työtä, 4. periodissa kandidaatintutkielmien käsittely. 30

31 31 SYVENTÄVÄT OPINNOT SKIS102 Pro gradu -tutkielma 40 op Osaamistavoitteet: Pro gradu -tutkielman laadittuaan opiskelija on perehtynyt laajemmin ja syvällisemmin suuntautumisvaihtoehtonsa mukaiseen tutkimukseen ja tutkimusmenetelmiin. Opiskelija osaa toteuttaa itsenäisesti laajahkon tutkimuksen etsiä omalla alalla tärkeitä tutkimusaiheita etsiä ja arvioida kriittisesti aikaisempaa tutkimusta sekä suhteuttaa oman työnsä siihen rajata aiheen ja muotoilla tutkimusongelman tai tutkimuskysymykset muotoilla tutkimukselleen teoreettisen viitekehyksen kerätä tai valita aineistoa käsitellä ja analysoida aineistoa siihen soveltuvin menetelmin kirjoittaa tutkielman. Edeltävät tiedot: Aineopinnot. Opiskelutapa: Ohjattu itsenäinen työskentely. Arviointi: Erinomainen kiitettävä hyvä tyydyttävä välttävä. SKIS103 Sivututkielma 20 op Osaamistavoitteet: Sivuaineen maisterintutkielman laadittuaan opiskelija on perehtynyt laajemmin ja syvällisemmin suuntautumisvaihtoehtonsa mukaiseen tutkimukseen ja tutkimusmenetelmiin. Opiskelija osaa toteuttaa itsenäisesti laajahkon tutkimuksen etsiä omalla alalla tärkeitä tutkimusaiheita etsiä ja arvioida kriittisesti aikaisempaa tutkimusta sekä suhteuttaa oman työnsä siihen rajata aiheen ja muotoilla tutkimusongelman tai tutkimuskysymykset muotoilla tutkimukselleen teoreettisen viitekehyksen kerätä tai valita aineistoa käsitellä ja analysoida aineistoa siihen soveltuvin menetelmin kirjoittaa tutkielman. Edeltävät tiedot: Aineopinnot. Opiskelutapa: Ohjattu itsenäinen työskentely. Arviointi: Hyväksytty/hylätty. SKIS111 Kielentutkimuksen suuntauksia

32 osaa eritellä valitsemansa tutkimussuuntauksen teoreettisia lähtökohtia ja määritellä sen käsitteitä osaa esitellä tutkimussuuntaukselle tyypillisiä menetelmiä ja antaa esimerkkejä niiden käytöstä osaa arvioida ja vertailla lukemiaan tutkimuksia ja pohtia niiden tulosten sovellettavuutta. Opiskelutapa: Itseopiskelu. Arviointi: Essee, 0 5. Kirjallisuus: Sovitaan tentaattorin kanssa. Suositus ajoituksesta: Neljäs opintovuosi. 32 SKIS112 Maisteriseminaari Osaamistavoitteet: Seminaariin osallistuttuaan opiskelija tuntee tutkimuksenteon prosesseja ja osaa käyttää tieteellisiä käsitteitä osaa suunnitella tutkimushankkeen ja hankkia omaan tutkimusaiheeseensa liittyvää tietoa oma-aloitteisesti ja itsenäisesti tuntee ja ymmärtää tutkimuksenteon eettiset periaatteet ja noudattaa niitä osaa laatia tutkimussuunnitelman ja aikatauluttaa oman hankkeensa osaa keskustella omasta työstään, esitellä sitä suullisesti ja kirjallisesti sekä perustella omia valintojaan osaa antaa ja ottaa vastaan palautetta osana seminaarikeskustelua on oppinut toimimaan seminaariryhmän aktiivisena ja yhteistyökykyisenä jäsenenä. Edeltävät tiedot: Aineopinnot. Opiskelutapa: Ryhmätyöskentely ja itseopiskelu. Osallistuminen kahteen suomen kielen oppiaineen yhteiseen seminaariin. Arviointi: 0 5. Arviointi perustuu osallistumis- ja keskusteluaktiivisuuteen, suullisiin esityksiin sekä seminaarin aikana tehtäviin kirjallisiin tehtäviin. Suositus ajoituksesta: 4. tai 5. vuosi. Huom! Oppiaineen seminaarin sijasta voi osallistua laitoksen yhteiseen seminaariryhmään (KLSS148 Kielen oppimisen ja opettamisen maisteriseminaari tai KLSS348 Diskurssintutkimuksen maisteriseminaari). Myös näihin osallistuvien tulee osallistua oppiaineen yhteiseen seminaariin. SKIS203 Kielen normit ja normittaminen

33 33 osaa kuvata kielenhuollon ja kielenohjailun taustalla vaikuttavia periaatteita ja tarkastella niitä laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissa osaa selittää, mitä normeilla ja normatiivisuudella tarkoitetaan ymmärtää normien sosiaalisen ja kulttuurisen luonteen osaa pohtia kielenhuollon käytänteitä ja merkitystä sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta. Opiskelutapa: Itseopiskelu. Arviointi: Essee, 0 5. Kirjallisuus: CAMERON, Verbal hygiene tai THOMAS, Linguistic purism sekä HIIDENMAA, Suomen kieli who cares? ja SAJAVAARA, Kielen ohjailu teoksessa Kieli, diskurssi, yhteisö. Suositus ajoituksesta: SKIS213 Kielen rakenteen erityiskysymyksiä tuntee kielen rakenteesta käytyä keskustelua: erilaisia kannanottoja ja niiden perusteluja pystyy vertailemaan erilaisia kielioppikäsityksiä ja niiden kehittymistä näkee kielenkuvauksen joustavana ja erilaisia tarkastelutapoja hyödyntävänä järjestelmänä tuntee valitsemansa kielitieteen osa-alueen tai rakenteen kuvausmallin ja sen sovelluksen suomen kielen tutkimukseen. Opiskelutapa: Itseopiskelu. Arviointi: Essee, 0 5. Kirjallisuus: Sovitaan tentaattorin kanssa. Suositus ajoituksesta: SKIS304 Teksti- ja diskurssianalyysi ymmärtää ja osaa esitellä tekstintutkimuksen teorioita, keskeisiä käsitteitä ja analyysitapoja osaa soveltaa valitsemaansa lähestymistapaa tekstin analysointiin osaa arvioida, minkälaisten tekstien kuvaukseen lähestymistapa sopii ja mihin analyysin tuloksia voidaan soveltaa. Opiskelutapa: Kurssi, lukupiiri tai itsenäinen opiskelu. Arviointi: Essee ja analyysitehtävä, 0 5. Kirjallisuus: Kirjallisuus erillisessä luettelossa.

34 34 Suositus ajoituksesta: 4. tai 5. vuosi. SKIS305 Institutionaaliset diskurssit osaa kuvata ja selittää, miten kielentutkimuksen avulla voidaan kuvata institutionaalista toimintaa on tutustunut valintansa mukaan johonkin institutionaalisia tekstejä tai vuorovaikutusta käsittelevään tutkimukseen osaa esitellä sen ja arvioida sitä sekä soveltaa tutkimuksessa käytettyä menetelmää johonkin itse valitsemaansa aineistoon. Opiskelutapa: Itseopiskelu. Arviointi: Essee ja analyysitehtävä, 0 5. Kirjallisuus: Valittavana joko tekstintutkimukseen (a) tai keskusteluntutkimukseen (b) liittyvää kirjallisuutta. A) HEIKKINEN (toim.) Virkapukuinen kieli ja yksi seuraavista: HEIKKINEN HIIDENMAA TIILILÄ Teksti työnä virka kielenä. KANKAANPÄÄ Hallinnon lehdistötiedotteiden kieli tai TIILILÄ Tekstit viraston työssä. B) TAINIO (toim.) Keskustelunanalyysin perusteet ja yksi seuraavista KAJANNE Kansalaiset kysyjinä, NUOLIJÄRVI TIITTULA Televisiokeskustelun näyttämöllä tai TAINIO (toim.) Vuorovaikutusta luokkahuoneessa. Suositus ajoituksesta: SKIS306 Tekstitaitojen projektikurssi Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa toteuttaa pienimuotoisen tutkimushankkeen yksin, ryhmässä tai parin kanssa on perehtynyt johonkin tekstitaitojen, tekstin tai diskurssien tutkimuksen suuntaukseen ymmärtää suuntauksen keskeiset teoreettiset lähtökohdat ja käsitteet osaa analysoida aineistoa valitsemansa menetelmän avulla osaa aikatauluttaa projektin ja työskennellä sekä itsenäisesti että ryhmässä osaa esitellä hankettaan sekä suullisesti että kirjallisesti. Opiskelutapa: Projektityöskentely ja itsenäinen työskentely. Arviointi: Hankkeen toteuttaminen ja kirjallinen raportti, 0 5. Kirjallisuus: Liittyy kurssin teemaan ja sovitaan erikseen. Suositus ajoituksesta: 4. tai 5. vuosi. SKIS307 Tekstien ja tekstitaitojen tutkimusmenetelmiä

35 35 osaa toteuttaa pienimuotoisen tutkimushankkeen yksin, ryhmässä tai parin kanssa on perehtynyt johonkin tekstitaitojen, tekstin tai diskurssien tutkimuksen suuntaukseen ymmärtää suuntauksen keskeiset teoreettiset lähtökohdat ja käsitteet osaa analysoida aineistoa valitsemansa menetelmän avulla osaa aikatauluttaa projektin ja työskennellä sekä itsenäisesti että ryhmässä osaa esitellä hankettaan sekä suullisesti että kirjallisesti. Opiskelutapa: Projektityöskentely ja itsenäinen työskentely. Arviointi: Hankkeen suullinen esittely ja kirjallinen raportti, tutkimuspäiväkirja, 0 5. Kirjallisuus: Liittyy kurssin teemaan ja sovitaan erikseen. Suositus ajoituksesta: 4. tai 5. vuosi. SKIS308 Kieliasiantuntija työssä osaa tuottaa, toimittaa ja huoltaa erilaisia työelämän tekstejä ja perustella omat ratkaisunsa osaa antaa kirjoittajalle yksilöllistä palautetta tekstistä ja ohjeita kirjoittamistaitojen kehittämiseen sekä suullisesti että kirjallisesti osaa suunnitella ja toteuttaa kielenkäyttöön liittyvää koulutusta työelämän tarpeisiin. Opiskelutapa: Ohjattu työskentely ryhmissä, itsenäinen työskentely. Arviointi: Kurssilla tehdyt tehtävät, 0 5. Kirjallisuus: Sovitaan kurssilla. Suositus ajoituksesta: SKIS404 Sanasto tuntee etymologian yleiset periaatteet ja osaa soveltaa niitä suomen kielen sanaston tarkasteluun tuntee kirjasuomen sanaston kehityksen ymmärtää sanaston joustavana kokonaisuutena, joka kehittyy sekä spontaanisti että tietoisen ohjailun tuloksena osaa ottaa asiantuntevasti kantaa sanastonhuoltoa ja terminologiaa käsitteleviin kysymyksiin. Opiskelutapa: Luento tai itseopiskelu. Arviointi: Kirjatentti tai essee, 0 5.