Mielenterveystyön kustannukset Lempäälässä. Leena Forma Pekka Rissanen Nina Kilkku Pentti Meklin Raimo Nieminen Pauli Poutanen Pentti Sorri
|
|
- Arto Tamminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mielenterveystyön kustannukset Lempäälässä Leena Forma Pekka Rissanen Nina Kilkku Pentti Meklin Raimo Nieminen Pauli Poutanen Pentti Sorri Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 15/2003
2 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 15/2003 MIELENTERVEYSTYÖN KUSTANNUKSET LEMPÄÄLÄSSÄ Leena FORMA, Pekka RISSANEN, Nina KILKKU, Pentti MEKLIN, Raimo NIEMINEN, Pauli POUTANEN, Pentti SORRI Tampereen yliopisto, Terveystieteen laitos Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Pirkanmaan mielenterveystyön strategia- ja osaamiskeskushanke Lempäälän kunta Tampere 2002
3 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL TAMPERE ISBN ISSN Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2003
4 KUVAILUSIVU PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUSARJA THE PUBLICATION SERIES OF PIRKANMAA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun nimi: Mielenterveystyön kustannukset Lempäälässä Tekijä/tekijät: Leena Forma, Pekka Rissanen, Nina Kilkku, Pentti Meklin, Raimo Nieminen, Pauli Poutanen ja Pentti Sorri Julkaisun numero: 15/2003 ISSN ISBN Julkaisupaikka: Tampere Julkaisija: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Julkaisun luokitus: Alueelliset hoito-ohjelmat ja menettelytapaohjeet Kehittämisprojektien loppuraportit Selvitykset ja tutkimukset Muut Kokonaissivumäärä: 19 s. + liitteet (yht. 22 s.) Tiivistelmä: Pirkanmaan mielenterveystyön strategia- ja osaamiskeskushankkeessa on yhtenä osana käynnistetty Mielenterveystyön kustannukset -projekti, jonka keskeisenä tehtävänä on tutkia vaihtelua kuntien mielenterveystyön kustannuksissa. Koska mielenterveystyön ja palvelujen kuntatason tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty, projekti käynnistettiin esitutkimuksella. Esitutkimuksen yhtenä tarkoituksena oli kustannuslaskentamenetelmän kehittäminen ja kokeileminen. Esitutkimuksen yksilöityinä tavoitteina olivat: a) arvioida kunnan asukkaiden parissa tehtävän mielenterveystyön ja palvelujen määrä sekä kustannukset mahdollisimman kattavasti erityisesti peruspalvelutuotannossa, b) selvittää, miten mielenterveyspalvelujen rahoitusvastuu jakautuu. Tässä raportoitava esitutkimus tehtiin Lempäälässä. Tässä tutkimuksessa palvelujen käytön määrää koskevat tiedot koottiin seuraavista tietolähteistä: peruspalvelujen tapauslaskenta, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilastot, Kansaneläkelaitoksen rekisterit sekä Lempäälän kunnan tilastot. Laskennassa käytetyt kustannus- ja rahoitustiedot ovat suurimmaksi osaksi peräisin Stakesin julkaisusta Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2000 sekä Lempäälän kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen taksasta. Suurin osuus peruspalvelujen mielenterveystyön kokonaiskustannuksista, 49 %, syntyi perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolla. Toiseksi eniten (17 %) kustannuksista aiheutui vanhusten kotipalvelussa. Vaikka suurin määrällinen volyymi mielenterveystyöstä tehdään peruspalveluissa, sen kustannusosuus muihin osa-alueisiin verrattuna oli pieni, 11,1 %. Suurin kustannus, yli 60 % mielenterveystyön kustannuksista syntyi vuodeosastohoidosta. Seuraavaksi suurimmat kustannuserät olivat peruspalveluissa ja mielenterveystoimistossa, molemmissa 11,1 %.Mielenterveystyön ja palvelujen rahoitusvastuu oli pääasiassa kunnalla. Peruspalveluissa myös asiakkaiden osuus oli huomattava, 24,3 %. Hinta: (sis. alv 8%) 12 Julkaisu tulostettavissa osoitteesta: Julkaisu tilattavissa osoitteesta: www2.juvenes.fi/verkkokauppa/ Julkaisu ostettavissa Juvenes Kirjakaupoista: Yliopiston Kirjakauppa Kalevantie 4, Tampereen Yliopisto puh. (03) , Korkeakoulun Kirjakauppa Korkeakoulunkatu 1, Tampere puh. (03) , Pyynikintien Kirjakauppa Pyynikintie 2, Tampere puh. (03)
5 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA JA TUTKIMUSONGELMA AINEISTOT Palvelujen käytön määrä Tapauslaskenta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilastot Kansaneläkelaitoksen rekisterit Lempäälän kunnan tilastot Palvelujen yksikkökustannukset Mielenterveystyön ja -palvelujen rahoitus Asiakkaat Työnantajat TULOKSET Mielenterveystyö peruspalveluissa Mielenterveystyön kokonaisuus Mielenterveystyön rahoitus POHDINTA LÄHTEET LIITETAULUKOT LIITTEET... 25
6 7 1. TAUSTA JA TUTKIMUSONGELMA Tilastojen mukaan % suomalaisista kärsii mielenterveyden ongelmasta jossain elämänsä vaiheessa. Mielenterveysongelmien merkitystä yksilöiden ja yhteiskunnan kannalta kuvastaa myös, että masennus on yleisin ennenaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttaja (1). Terveys tutkimuksen mukaan Tampereen yliopistollisen sairaalan ns. miljoonapiirin alueella psyykkistä oireilua oli miehillä 23,4 %:lla ja naisilla 25 %:lla. Vakavasta masennuksesta kärsi 2,9 % miehistä ja 6,9 % naisista (2). On arvioitu, että kaiken kaikkiaan mielenterveyden ongelmien aiheuttamat yhteiskunnalliset kustannukset ovat vuositasolla noin 2,5 mrd euroa, mikä on 2,4 % bruttokansantuotteesta (3). Viimeisen vuosikymmenen aikana psykiatrinen hoito on muuttunut voimakkaasti. Erityisesti psykiatriset laitoshoitopaikat ovat vähentyneet, eikä ole tiedossa, minne laitoshoidosta vapautuneet resurssit ovat siirtyneet (4). Mielenterveyslaki vuodelta 1991 laajensi psykiatrisen hoidon mielenterveystyöksi, jonka tulee olla myös osa kaikkien peruspalvelujen työntekijöiden toimintaa (5). Peruspalveluissa tehtävän mielenterveystyön määrästä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa. Joukamaa ja Heikkinen arvioivat (6), että suurin osa psyykkisten häiriöiden vuoksi hoidon piirissä olevista hoidetaan muualla kuin psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa, yleensä perusterveydenhuollossa. Vastuu mielenterveyden hoidon ja mielenterveystyön järjestämisestä on siirtynyt yhä enemmän kunnille ja peruspalveluihin. Esimerkiksi Pirkanmaalla peruspalveluissa tehtävän mielenterveystyön määrä kasvoi jopa kolminkertaiseksi 1990-luvulla (7). Toisaalta valtakunnallisessa sosiaali- ja terveyspolitiikassa omaksutun hajauttamisajattelun seurauksena kunnat ovat saaneet vapauden järjestää kuntalaisten palvelut haluamallaan tavalla. Mielenterveystyö on laaja kokonaisuus, joka sisältää tarkemmin rajattuna myös mielenterveyspalvelut. Mielenterveyslaissa (8) mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Mielenterveystyöhön kuuluvat mielisairauksia ja muita mielenterveydenhäiriöitä poteville henkilöille heidän lääketieteellisin perustein arvioitavan sairautensa tai häiriönsä vuoksi annettavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut (mielenterveyspalvelut). Mielenterveystyöhön kuuluu myös väestön elinolosuhteiden kehittäminen siten, että elinolosuhteet ehkäisevät ennalta mielenterveydenhäiriöiden syntyä, edistävät mielenterveystyötä ja tukevat mielenterveyspalvelujen järjestämistä. Rimpelän (9) mukaan mielenterveyspalveluilla tarkoitetaan paitsi erityiseen mielenterveysosaamiseen ja ensisijaisesti mielenterveyskysymyksiin suuntautuneita palveluita, myös mielenterveysosaamista yleensä peruspalveluissa. Rimpelä nostaa mielenterveystyön sisällön rajaamisen keskeiseksi kysymykseksi mielenterveystyön ja päihdetyön suhteen toisiinsa. Päihdehuollon palvelut voidaan luokitella osaksi mielenterveystyötä, sillä päihde- ja mielenterveysongelmat liittyvät usein läheisesti toisiinsa, ja esim. joissain kunnissa päihdepalvelut sisältyvät mielenterveyspalvelujen vastuualueeseen. Mielenterveystyön ja -palvelujen järjestämistä kunnissa on tutkittu hyvin vähän. Myöskään niiden kustannuksia ei ole kattavasti tutkittu valtakunnallisesti eikä kuntatasolla. Tutkimus on kuitenkin tarpeen monesta syystä. Kuten alussa mainittiin, mielenterveysongelmat aiheuttavat kansallisella ja kunnan tasolla erittäin merkittävän tautikuorman palvelujärjestelmälle ja siten myös voimavarojen käytölle. Toisaalta voimavarojen tar-
7 8 koituksenmukainen käyttö mielenterveystyössä ja -palveluissa lisää järjestelmän tehokkuutta, jonka seurauksena paineet voimavarojen kasvattamiseen helpottuvat. Pirkanmaan mielenterveystyön strategia- ja osaamiskeskushankkeessa on yhtenä osana käynnistetty Mielenterveystyön kustannukset -projekti, jonka keskeisenä tehtävänä on tutkia vaihtelua kuntien mielenterveystyön kustannuksissa. Koska mielenterveystyön ja -palvelujen kuntatason tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty, projekti päätettiin käynnistää esitutkimuksella. Esitutkimuksen yhtenä tarkoituksena oli kustannuslaskentamenetelmän kehittäminen ja kokeileminen. Esitutkimuksen yksilöityinä tavoitteina olivat: a) arvioida kunnan asukkaiden parissa tehtävän mielenterveystyön ja -palvelujen määrä sekä kustannukset mahdollisimman kattavasti erityisesti peruspalvelutuotannossa, b) selvittää, miten mielenterveyspalvelujen rahoitusvastuu jakautuu. Tässä raportoitava esitutkimus tehtiin Lempäälässä. Tutkimus rajattiin koskemaan mielenterveysongelmien synnyttämiä kustannuksia, mutta tietoa kerättiin myös muiden sosiaalisten ongelmien, kuten päihdeongelmien aiheuttamasta palvelujen käytöstä ja kustannuksista. Näitä tietoja ei kuitenkaan raportoida tässä, sillä käytetty menetelmä antoi mahdollisuuden vain mielenterveyssyillä toteutuneiden palvelukäyttöjen ja kustannusten tarkkaan yksilöintiin. 2. AINEISTOT 2.1 Palvelujen käytön määrä Tässä tutkimuksessa palvelujen käytön määrää koskevat tiedot koottiin seuraavista tietolähteistä: peruspalvelujen tapauslaskenta, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilastot, Kansaneläkelaitoksen rekisterit sekä Lempäälän kunnan tilastot Tapauslaskenta Peruspalvelujen osalta aineisto kerättiin huhtikuussa 2002 kolmen viikon ajalta tapauslaskentalomakkeella (Liite 1). Lomakkeilla koottiin tietoja peruspalveluissa tehtävän mielenterveystyön määrästä. Tuloksia käytetään tässä kustannuslaskennan perusteena, mutta lomaketutkimuksen tavoitteena oli myös tuottaa tietoa kunnan sisäisen suunnittelun tarpeisiin, esim. toimipaikkakoulutuksen suunnitteluun. Tapauslaskentalomaketta kokeiltiin ennen varsinaisen pilottiaineiston kokoamisen aloittamista eri toimipisteissä yhden päivän ajan ( ). Samalla pyydettiin lomakkeen täyttäjiltä kommentteja lomakkeesta. Saatujen kommenttien perusteella lomaketta muokattiin varsinaiseen pilottitutkimukseen. Korjausehdotuksia tuli tosin vain vähän. Tärkein muutos oli lisäys kysymykseen 4, Käynnin pääsyy, johon lisättiin vaihtoehto muu. Lomakkeessa kysyttiin asiakkaan sukupuoli ja ikäluokka, käynnin tyyppi ja pääsyy, käynnin kesto sekä paljonko ajasta käytettiin mielenterveysongelman hoitamiseen. Edelleen kysyttiin, onko käynnillä määrätty lääkitystä, ohjattu asiakas eteenpäin mielenterveysongelman vuoksi tai jatkuuko hoito mielenterveysongelman vuoksi jossain yksikössä, sekä konsultoitiinko käynnillä muita tahoja. Lomakkeen täyttäjä merkitsi tiedot ammatistaan ja toimipaikastaan.
8 9 Tietoa kerättiin perusterveydenhuollosta, työterveyshuollosta, vanhusten kotipalvelusta, perhetyön yksiköstä, työvoimatoimistosta ja sairaankuljetuksesta. Näissä lomakkeita täyttivät eri ammattiryhmien edustajat: lääkärit, terveydenhoitajat, sairaanhoitajat, psykologit, sosiaalityöntekijät, lapsiperheiden ja vanhustyön kodinhoitajat, sairaankuljettajat ja työvoimatoimiston työntekijä. Lomake oli tarkoitus täyttää kolmen viikon ajalta jokaisesta asiakas- tai potilaskäynnistä tai -tapaamisesta. Työmäärän helpottamiseksi päätettiin kuitenkin ensimmäisen viikon jälkeen, että lomake täytetään terveyskeskuksessa vain niistä käynneistä, joilla käsiteltiin mielenterveyden ongelmia. Terveyskeskuksen kokonaiskäyntimäärät saatiin tietoon terveyskeskuksen omasta rutiinitilastoinnista. Lomakkeessa kysyttiin asiakaskäynnin pituus minuutteina, sekä ajasta mielenterveystyöhön käytetty prosenttiosuus. Näiden tietojen pohjalta laskettiin mielenterveystyöhön käytetty aika minuutteina kultakin käynniltä. Ajat laskettiin yhteen ammattiryhmittäin, jolloin saatiin selville ryhmien mielenterveystyöhön käyttämä aika kolmen viikon aikana. Tapauslaskenta-aineiston ensimmäisten tulosten mukaan perusterveydenhuollon lääkärien käynneistä vain 2,7 %:ssa käytettiin aikaa mielenterveysongelman hoitamiseen. Lääkärien kanssa käydyissä palautekeskusteluissa arvioitiin luku huomattavan alhaiseksi. Syyksi tähän arvioitiin joitakin lomakkeen sanamuotoja, erityisesti käynnin pääsyyn kysymistä. Kysymyksen sanamuoto saattoi jättää huomiotta ne tapaukset, joissa on ollut taustalla mielenterveysongelma, mutta se ei ollut käynnin pääsyy. Luotettavuuden parantamiseksi lomaketta muokattiin hieman (uusi lomake liitteenä 2), ja tapauslaskenta uusittiin lääkärien osalta viikolla 50. Tässä raportissa lääkärien tulokset perustuvat uusintakyselyyn. Viikon tulokset kerrottiin kolmella, jotta saatiin aikaisempaan seurantaan verrattavissa olevat tiedot Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilastot Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitopäivien lukumäärä on saatu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin rekistereistä. Lapsi- ja nuoriso- sekä aikuispsykiatriaa ei käsitellä tässä erikseen, vaan niiden hoitopäivät on laskettu yhteen. Eri tietolähteet antoivat jonkin verran ristiriitaisia tietoja poliklinikkakäynneistä, minkä vuoksi tässä käytettiin SOTKAtietokannan sijasta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilastoja Kansaneläkelaitoksen rekisterit Korvattujen yksityislääkärikäyntien sekä psykoosilääkkeiden erityiskorvausoikeuksien määrä ovat Kansaneläkelaitoksen aineistosta, joka oli saatu Terveystieteen laitoksen käyttöön Pirkanmaan mielenterveystyön hankkeelle tehtävää hoidon tarpeen selvittämistä varten. Tiedot ovat koko vuoden tietoja, vuosilta Tähän raporttiin on laskettu niistä keskimääräisen kolmen viikon osuus Lempäälän kunnan tilastot Mielenterveystoimiston käyntimäärä sekä päihdehuollon ja mielenterveyskuntoutujien tuki- ja hoiva-asumisen tiedot saatiin Lempäälän kunnan tilastoista.
9 Palvelujen yksikkökustannukset Tässä laskennassa käytetyt kustannustiedot ovat suurimmaksi osaksi peräisin Stakesin julkaisusta Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2000 (10). Siinä raportoidaan (ks. liitetaulukko 5) kuntien kokoaikaisten työntekijöiden säännöllisen työajan kokonaiskustannus, johon sisältyvät palkkakustannukset, sosiaaliturva sekä muita välillisiä kustannuksia (suojavaatteet, koulutus, työterveyshuolto, ateriatuki, sosiaali- ja virkistystoiminta). Työpanoksen kokonaiskustannukset on raportoitu mk/h muodossa, jotka muutettiin tätä tutkimusta varten euromääräiseksi. Koska Stakesin yksikkökustannusraportti ei sisältänyt eri ammattiryhmien aiheuttamien muuttuvien kustannusten lisäksi kiinteitä kustannuksia, tässä tutkimuksessa kiinteät kustannukset huomioitiin kertomalla Heikkisen ym. raportoimat luvut 1,7:llä. Konsultointien kustannuksia oli vaikea määrittää, koska konsultoinnilla voidaan käsittää hyvin erilaisia asioita. Tässä oletettiin, että kyse oli puhelinkonsultaatiosta. Lääkärin konsultaation kustannuksiksi on arvioitu mk (Hujanen, Timo, henkilökohtainen tiedonanto), eli noin 20 euroa. Muiden ammattiryhmien konsultoinnin kustannukset on laskettu suhteuttamalla ne lääkärien kustannuksiin samassa suhteessa kuin heidän työpanoksensa kokonaiskustannukset ovat lääkärien työpanoksen kokonaiskustannuksista. Lääkehoidon kustannuksista on voitu huomioida vain erityiskorvattavat psykoosilääkkeet, joiden kustannukset (mk / henkilö) on saatu Kansaneläkelaitokselta. Sosiaalihuollossa on paljon menoeriä, joiden taustalla ovat mielenterveyden häiriöt. Näitä ovat esim. osa A-kodin, tukiasumisen ja kuntoutuksen maksuista. Nämä menot on poimittu Lempäälän kunnan tilinpäätöstiedoista. 2.3 Mielenterveystyön ja -palvelujen rahoitus Palvelujen rahoitus jaettiin neljälle taholle. Asiakkaiden ja työnantajien maksut perustuvat Lempäälän kunnan sosiaali- ja terveyspalvelumaksujen taksaan (11). Kansaneläkelaitoksen maksama osuus saatiin suoraan rekistereistä. Lempäälän kunnan maksettavaksi jäävä osuus oli residuaalierä, se osuus kokonaiskustannuksista jota muut rahoittajatahot eivät rahoittaneet. Koska vain harvalla käynnillä käytettiin koko aika mielenterveysongelman hoitamiseen, myöskään koko käynnistä maksettua maksua ei huomioitu mielenterveyden hoidon rahoituksessa. Asiakasmaksusta potilaan tai työnantajan osuuteen laskettiin se osuus, mikä keskimäärin eri ammattiryhmien käynneillä oli käytetty aikaa mielenterveysongelman hoitamiseen Asiakkaat Kotipalvelun asiakasmaksun perusteena voi olla joko säännöllinen kotona annettava palvelu, (käynnit / viikko) tulorajojen mukaan, tai tilapäisestä kotipalvelusta käyntimaksu käynnin pituuden mukaan. Koska aineistossamme ei ole tietoa palvelun säännöllisyydestä tai asiakkaiden tuloista, tässä käytettiin käynnin pituuden mukaan määräytyvää maksua (taulukko 1). Kotipalvelun käynnit veivät aikaa tässä aineistossa keskimäärin 1,5 tuntia, jonka mukaista käyttömaksua sovellettiin tässä. Lempäälässä avosairaanhoidon lääkäripalveluista asiakkaat voivat maksaa joko 22 euroa /
10 11 kalenterivuosi tai 11 euroa / käynti käyntikertojen lukumäärästä riippumatta. Tässä käytettiin 11 euron käyntimaksua, sillä yksittäisen potilaan palvelujen käyttöä ja hänen tekemiään valintoja maksuperusteen suhteen ei voitu selvittää. Erikoissairaanhoidon asiakasmaksuina käytettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian poliklinikan mukaisia maksuja. Psykiatrian poliklinikkakäynti on asiakkalle maksuton. Taulukko 1. Rahoitusvastuun jakautumisen arvioinnissa sovelletut asiakasmaksut. Asiakasmaksu, Lääkärissäkäynti 11 Kotipalvelukäynti 5,5 Sairaankuljetus 9,5 Vuodeosaston hoitopäivä Työnantajat Kaikki mielenterveysasioita koskevat työterveyslääkärillä tai -hoitajalla käynnit olivat aineiston mukaan alle tunnin pituisia, minkä vuoksi tässä käytetään lyhyen seurantakäynnin kustannuksia. Tässä käytetyt maksut työnantajalle ovat 20 euroa työterveyslääkärikäynnistä ja 9 euroa työterveyshoitajakäynnistä. 3 TULOKSET 3.1 Mielenterveystyö peruspalveluissa Tapauslaskentalomakkeita palautettiin huhtikuussa kappaletta. Palautettujen lomakkeiden jakauma toimipisteittäin oli taulukon 2 mukainen. Taulukko 2. Palautettujen tapauslaskentalomakkeiden määrä. Palvelun tarjoaja Lomakkeiden määrä Prosenttia lomakkeista Perusterveydenhuolto ,0 Työterveyshuolto 72 5,2 Vanhusten kotipalvelu ,3 Perhetyön yksikkö ,3 Työvoimatoimisto 7 0,5 Sairaankuljetus 51 3,7 Yhteensä Yhdessäkään työvoimatoimiston lomakkeessa ei raportoitu mielenterveystyöhön käytettyä aikaa, joten se jätettiin pois myöhemmistä tarkasteluista. Muissa toimipisteissä kaikki ammattiryhmät olivat käyttäneet aikaa mielenterveysongelmien hoitamiseen. Terveyskeskuksen käyntimäärä kyseisellä ajalla oli 4825, keskimäärin noin 1600 käyntiä viikoittain, joten ensimmäisenkään viikon aikana lomaketta ei oltu täytetty kaikilla käynneillä. Muiden palvelun tarjoajien todelliset käyntimäärät eivät ole tiedossa, joten ei voida arvioida, miten suuresta osuudesta käyntejä lomakkeita oli täytetty. Taulukossa 3 esitetään lomakkeiden määrät ja mielenterveyskäyntien osuudet toimipisteittäin ja ammattiryhmittäin.
11 12 Koko aineistossa 40 % käynneistä pääsyynä oli ei mielenterveysongelma (Liitetaulukko 3). Muu ongelma oli pääsyynä 28 % käynneistä. Muuksi syyksi oli kirjattu yleisimmin jokin somaattinen ongelma, joten nämäkin olisivat kuuluneet kohtaan ei mielenterveysongelma. Käynnin pääsyyn vastausvaihtoehdoista tässä tutkimuksessa merkittäviä on neljä: mielenterveysongelma, päihde- ja mielenterveysongelma, mielenterveys- ja somaattinen ongelma sekä sosiaalinen ja mielenterveysongelma. Lomakkeista 18 %:ssa ainakin käynnin osasyynä oli mielenterveysongelma (kuviot 1 ja 2). Taulukko 3. Mielenterveyskäyntien osuus kaikista käynneistä. Palvelun tarjoaja Tilastoitu käyntimäärä / 3 viikkoa Palautetut lomakkeet Käynnit joissa käytetty aikaa mt-ongelmaan Mt-käyntien %-osuus kaikista käynneistä Perusterveydenhuolto lääkäri ,7 terveydenhoitaja ,5 sairaanhoitaja ,7 perushoitaja ,1 Työterveyshuolto lääkäri ,3 terveydenhoitaja ,1 Vanhusten kotipalvelu kodinhoitaja ,4 lähihoitaja ,0 Perhetyön yksikkö psykologi ,4 sosiaalityöntekijä ,7 kodinhoitaja ,0 muu ,4 Sairaankuljetus ,7 Uusintakysely lääkäri, pth ,7 lääkäri, tth Kuvio 1. Lomakkeiden jakauma prosentteina käynnin pääsyyn mukaan Ei mielenterveysongelmaa 39.6 Mielenterveysongelma 7.6 Päihdeongelma 4.4 Päihde- ja mielenterveysongelma 2.1 Mielenterveys- ja somaattinen ongelma 4.4 Sosiaalinen ongelma 10.6 Sosiaalinen ja mielenterveysongelma 3.4 Muu ongelma
12 13 Kuvio 2. Lomakkeiden jakauma prosentteina käynnin pääsyyn mukaan; mielenterveys-, päihde- ja psykososiaaliset ongelmat laskettu yhteen. Ei mielenterveysongelmaa 39.6 Käynnin pääsyy Muu ongelma 27.9 Mielenterveys-, päihdeja psykososiaaliset ongelmat Prosenttia käynneistä Ammattiryhmien ja toimipisteiden välillä oli eroja käyntien pääsyissä (Liitetaulukot 4 ja 5). Perusterveydenhuollossa, työterveyshuollossa ja sairaankuljetuksessa oli eniten ei mielenterveysongelmaa -käyntejä, perhetyön yksikössä korostuivat päihde- ja sosiaaliset sekä mielenterveysongelmat, vanhusten kotipalvelussa muut ongelmat. Käyntejä, joissa oli raportoitu mielenterveysongelman hoitoon käytetyn aikaa, oli 404. Näissä ongelman hoitoon käytetyn ajan keskiarvo oli 30,5 minuuttia. Mielenterveyskäyntien määrä oli suurin perusterveydenhuollossa. Eniten aikaa mielenterveysongelmiin käytettiin vanhusten kotipalvelussa (Liitetaulukot 10 ja 11). Peruspalveluissa tehtävän mielenterveystyön määrä ja sen kustannukset esitetään ammattiryhmittäin taulukossa 4. Suurin osuus peruspalvelujen mielenterveystyön kokonaiskustannuksista, 48,9 %, syntyi perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolla. Toiseksi eniten (17 %) kustannuksista aiheutui vanhusten kotipalvelussa. Tämä johtui suurelta osin siitä, että palveluun käytetty aika oli keskimäärin pidempi kuin muissa palveluissa, keskimäärin 1,5 tuntia. Työterveyshuollon lääkärissäkäynnit aiheuttivat 6,4 % kustannuksista. Yhteensä peruspalveluissa tehtävä mielenterveystyö aiheutti kolmen viikon ajalla Lempäälässä noin euron kustannukset.
13 14 Taulukko 4. Mielenterveysongelmien vuoksi käytettyjen peruspalvelujen määrä ja kustannukset kolmen viikon seuranta-aikana. Palvelun tarjoaja Käytetyt minuutit / min ilman kiinteitä kustannuksia / min, mukana kiinteät kustannukset Yhteensä, Perusterveydenhuolto lääkäri ,577 0, ,9 terveydenhoitaja ,269 0, ,6 sairaanhoitaja ,306 0, ,8 perushoitaja 283 0,289 0, ,0 Työterveyshuolto lääkäri 894 0,577 0, ,4 terveydenhoitaja 100 0,269 0, ,3 Vanhusten kotipalvelu kodinhoitaja ,258 0, ,0 lähihoitaja ,289 0, ,2 Perhetyön yksikkö psykologi ,348 0, ,7 sosiaalityöntekijä 993 0,292 0, ,6 kodinhoitaja 327 0,258 0, ,1 muu 277 0,289 0, ,0 Sairaankuljetus 381 0,272 0, ,3 Prosenttia kokonaiskustannuksista Konsultoinnit Kappalemäärä Yksikkökust., psykiatri ,2 psykiatrinen sh 10 10, ,8 sosiaalityöntekijä 12 10, ,9 psykologi 8 12, ,7 muu (yleensä lääkäri) ,5 Yhteensä ,0 3.2 Mielenterveystyön kokonaisuus Kaikkien palveluntuottajien osalta mielenterveystyön määrä ja kustannukset kuvataan taulukossa 5. Vaikka suurin määrällinen volyymi mielenterveystyöstä tehdään peruspalveluissa, sen kustannusosuus muihin osa-alueisiin verrattuna oli pieni, 11,1 %. Suurin kustannus, yli 60 % mielenterveystyön kustannuksista syntyi vuodeosastohoidosta. Seuraavaksi suurimmat kustannuserät olivat peruspalveluissa ja mielenterveystoimistossa, molemmissa 11,1 %. Kustannusten jakautuminen esitetään myös kuviossa 3.
14 15 Taulukko 5. Mielenterveysongelmien vuoksi käytettyjen palvelujen määrä ja kustannukset kolmen viikon seuranta-aikana. Palvelun tarjoaja Käyntimäärä/ hoitopäivät Yksikkökustannukset, Yhteensä, Prosenttia kokonaiskust. Peruspalvelut ,1 Mielenterveystoimisto , ,1 Erikoissairaanhoito vuodeosasto , ,8 poliklinikka , ,5 Lääkkeet ,8 Tuki-/hoiva-asuminen ,4 Yksityislääkäri ,3 Yhteensä Kuvio 3. Mielenterveystyön kustannusten jakautuminen Lempäälässä. Peruspalvelut Mielenterveystoimisto 11.1% 11.1% Vuodeosasto 61.8% Poliklinikka Lääkkeet Tuki-/hoiva-asuminen Yksityislääkäri 3.5% 3.8% 7.4% 1.3% 0.0% 10.0% 20.0% 30.0% 40.0% 50.0% 60.0% 70.0% 3.3 Mielenterveystyön rahoitus Mielenterveystyön rahoitusvastuun jakautuminen kuvataan taulukossa 6. Mielenterveystyön ja -palvelujen rahoitusvastuu oli pääasiassa kunnalla. Peruspalveluissa myös asiakkaiden osuus oli huomattava, 24,3 %. Potilaiden rahoitusosuuden suuri osuus johtui erityisesti lääkärikäynneistä, jossa käytetyn laskukaavan mukaan mielenterveysongelman osuus lääkärikäynnin kokonaiskustannuksista laskettiin lääkärikäynnin minuuttikustannusten mukaan, mutta potilaiden rahoitusosuus mielenterveysongelman hoitoon käytetyn ajan osuutena potilasmaksusta (eli 11 eurosta).
15 16 Taulukko 6. Mielenterveystyön rahoitusvastuun jakautuminen ( ). Palvelun tarjoaja Yhteensä Asiakas Kunta 1 KELA Työnantaja Perusterveydenhuolto lääkäri terveydenhoitaja sairaanhoitaja perushoitaja Työterveyshuolto lääkäri terveydenhoitaja Vanhusten kotipalvelu kodinhoitaja lähihoitaja Perhetyön yksikkö psykologi sosiaalityöntekijä kodinhoitaja muu Sairaankuljetus Yhteensä Prosenttia 100,0% 24,3% 68,6% 1,1% 5,9% Palvelun tarjoaja Yhteensä Asiakas Kunta KELA Työnantaja Peruspalvelut Mielenterveystoimisto Erikoissairaanhoito vuodeosasto poliklinikka Lääkkeet Tuki-/hoiva-asuminen Yksityislääkäri Yhteensä Prosenttia 100,0% 6,0% 89,4% 4,1% 0,5% 1 Sisältää valtionosuudet. 2 Lääkekustannuksista on huomioitu vain erityiskorvatut psykoosilääkkeet. 3 Yksityislääkärikäynneistä tiedossamme ei ole asiakkaiden maksamaa osuutta.
16 17 4 POHDINTA Tässä raportoidaan mielenterveystyön kustannukset Lempäälässä kolmen viikon seuranta-ajalla. Voidaan laskea, että vuodessa kustannukset olisivat peruspalveluissa , ja kaikki palvelut mukaan lukien Kunnan rahoitusosuus muodosti reilut 8 % Lempäälän kunnan sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksista (Kuntatilasto, Stakes, Laskelmassa on oletettu, että mielenterveystyön määrä ei vaihtele merkittävästi vuoden eri viikkoina. Lääkehoidon kustannuksista on tässä huomioitu vain erityiskorvatut psykoosilääkkeet, jotka muodostavat vain osan kokonaisuudesta. Kustannusten selvittäminen laajemmin olisi edellyttänyt potilaille tehtävää kyselyä, mikä ei tässä ollut mahdollista. Yksityislääkärillä käynnin kustannuksista tiedossa on vain Kansaneläkelaitoksen maksama osuus. Lääkärien työpanoksen käyttö mielenterveyden hoitoon vaihteli kahden kyselyn välillä. Ensimmäisessä kyselyssä se oli 2,7 %, mutta uudistetulla lomakkeella tehdyssä kyselyssä 22,7 %. On vaikea arvioida tulosten luotettavuutta muiden ammattiryhmien osalta, mutta luultavaa on, että ensimmäisellä kyselykerralla ei saatu esiin kaikkea peruspalveluissa tehtyä mielenterveystyötä. Lääkärien aktiivisempaan lomakkeen täyttämiseen uusintakerralla on saattanut vaikuttaa myös aikaisemmin saatu pieni tulos, ja se, että tutkijat antoivat aktiivista palautetta lääkäreille, minkä vuoksi uusintakyselyn merkitys sisäistettiin paremmin. Lääkärit saivat myös itse vaikuttaa lomakkeeseen enemmän kuin muut ammattiryhmät. Tapauslaskennan käyttö peruspalveluissa tehtävän mielenterveystyön määrän mittaamisessa sisältää muutamia ongelmia. Lomakkeen täyttäjän tehtävä on esim. määritellä, mikä on mielenterveystyötä, ja eri henkilöt saattavat nähdä tämän hyvinkin eri tavalla. Tällä menetelmällä ei voida myöskään yhdistää eri lähteistä saatavia tietoja ja siten nähdä, miten kustannukset kumuloituvat asiakkaille. Jatkossa tapauslaskennassa tullaankin kysymään myös asiakkaan henkilötunnus, joka mahdollistaa eri tietolähteistä koottujen tietojen yhdistämisen. Mielenterveystyön kustannusten tutkimisessa tärkeää on määritellä itse mielenterveystyö. Tässä tutkimuksessa esimerkiksi päihdehuolto on rajattu mielenterveystyön ulkopuolelle. Kuitenkin päihde- ja mielenterveysongelmat liittyvät usein yhteen, minkä vuoksi päihdehuollon kustannuksia olisi voitu sisällyttää näihin laskelmiin. Lempäälässä päihdehuollon kustannukset olivat kolmen viikon ajalla karkeasti arvioiden euroa, mikä muodostaisi yli 10 % mielenterveystyön kustannuksista.
17 18 LÄHTEET 1 Isohanni M. Mielenterveyshäiriöiden hoidon nykytila. Suom Lääkäril 2002; 57: Aromaa A, Koskinen S (toim.). Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys 2000 tutkimuksen perustulokset. Helsinki: Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002:. 3 Lehtinen V. Mielenterveyspalvelut. Teoksessa Heikkilä M ja Parpo A, toim. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsaus Helsinki: Stakes raportteja 268/2002: Nenonen M. Mielenterveyden häiriöiden hoito Suomessa Tilastoraportti 3/ Nenonen M, Tuori T, Pelanteri S, Kautiainen H. Psykiatrian erikoisalan kolme vuosikymmentä Rakennemuutos laitoshoidon hoitoilmoitustietojen valossa. Suom Lääkäril 2001; 56: Joukamaa M, Heikkinen M. Mielenterveyden epidemiologia. Teoksessa: Lönnqvist J, toim. Psykiatria. Helsinki: Duodecim 2001: Luoto R, Raitanen J. Mielenterveyden trendit ja kehitysnäkymät Pirkanmaalla. Tampere: Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 5/ Mielenterveyslaki / Rimpelä M. Pirkanmaan mielenterveysstrategia- ja osaamiskeskushanke. Konsultaatioraportti. Tampere: Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 6/ Heikkinen K, Hujanen T, Rusama H. Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna Helsinki: Stakes Aiheita 23/ Lempäälän kunnan sosiaali- ja terveyspalvelumaksujen taksa.
18 19 LIITETAULUKOT Liitetaulukko 1. Käyntimäärät ikäluokittain ja sukupuolittain tapauslaskennan mukaan kolmen viikon aikana (viikot 15-17/2002). Ikäluokka Mies Nainen Yhdessä Yhteensä Puuttuva tieto 91 Yhteensä Liitetaulukko 2. Käyntityypit tapauslaskennan mukaan kolmen viikon aikana (viikot 15-17/2002). Käyntityyppi Käyntimäärä Prosenttia käynneistä Päivystys ,1 Ajanvaraus ,7 Muu ,1 Yhteensä ,9 Puuttuva tieto 15 1,1 Yhteensä ,0 Liitetaulukko 3. Käyntimäärät käynnin pääsyyn mukaan tapauslaskennan mukaan kolmen viikon aikana (viikot 15-17/2002). Käyntimäärä Prosenttia käynneistä Ei mielenterveysongelmaa Mielenterveysongelma 108 7,8 Päihdeongelma 63 4,6 Päihde- ja mielenterveysongelma 30 2,2 Mielenterveys- ja somaattinen ongelma 63 4,6 Sosiaaliset ongelmat ,9 Sosiaalinen ja mielenterveysongelma 49 3,6 Muu ongelma ,8 Yhteensä ,5 Muutamissa lomakkeissa käynnin pääsyyksi oli ilmoitettu useampi syy, siksi prosenttimäärä on yli 100.
19 20 Liitetaulukko 4. Käynnin pääsyy toimipisteittäin; prosenttia käynneistä tapauslaskennan mukaan kolmen viikon aikana (viikot 15-17/2002). Perusterveydenhuolto Työterveyshuolto Vanhusten Perhetyön yksikkö Sairaankuljetus (59) (616) (74) kotipalvelu (384) (285) Ei mielenterveysongelma Mielenterveysongelma Päihdeongelma Päihde- ja mielenterveysongelma Mielenterveys- ja somaattinen ongelma Sosiaalinen ongelma Sosiaalinen ja mielenterveysongelma Muu ongelma Yhteensä Liitetaulukko 5. Käynnin pääsyy ammattiryhmittäin; prosenttia käynneistä tapauslaskennan mukaan kolmen viikon aikana (viikot 15-17/2002). Lääkäri (251) Terveydenhoitaja (195) Sairaanhoitaja (221) Psykologi (49) Sosiaalityöntekijä (167) Lapsiperheiden kh (3) Vanhus-ten kh (294) Sairaankuljettaja (59) Ei mielenterveysongelma Mielenterveysongelma Päihdeongelma Muu (167) Päihde- ja mielenterveysongelma Mielenterveys- ja somaattinen ongelma Sosiaalinen ongelma Sosiaalinen ja mielenterveysongelma Muu ongelma Yhteensä
20 21 Liitetaulukko 6. Perusterveydenhuollon lääkärikäynnin taustalla oleva syy lääkärien uusintakyselyn mukaan (viikko 50/2002). (Täytetty vain niiltä käynneiltä, joilla käytetty aikaa potilaan psyykkisen tilan huomioimiseen.) Käyntimäärä Prosenttia käynneistä Yksilön psyykkinen ongelma 76 46,9 Perheen ongelma 24 14,8 Päihdeongelma 6 3,7 Työttömyys 5 3,1 Muu sosiaalinen ongelma 50 30,9 En osaa sanoa 1 0,6 Yhteensä ,0 Liitetaulukko 7. Työterveyshuollon lääkärikäynnin taustalla oleva syy lääkärien uusintakyselyn mukaan. (viikko 50/2002). (Täytetty vain niiltä käynneiltä, joilla käytetty aikaa potilaan psyykkisen tilan huomioimiseen.) Käyntimäärä Prosenttia käynneistä Yksilön psyykkinen ongelma 15 65,2 Perheen ongelma 2 8,7 Muu sosiaalinen ongelma 3 13,0 En osaa sanoa 3 13,0 Yhteensä ,0 Liitetaulukko 8. Käynnin kesto, kaikki käynnit tapauslaskennan mukaan kolmen viikon aikana (viikot 15-17/2002). Minuuttia Käyntimäärä Prosenttia käynneistä , , , , , , , ,5 > ,1 Puuttuva tieto 48 3,5 Yhteensä ,0
21 22 Liitetaulukko 9. Käynnin ajasta käytetty mielenterveysongelman hoitoon tapauslaskennan mukaan kolmen viikon aikana (viikot 15-17/2002). % ajasta käytetty mtongelmaan Käyntimäärä Prosenttia käynneistä , , , , ,7 Puuttuva tieto ,0 Yhteensä ,0 Liitetaulukko 10. Mielenterveyskäyntien lukumäärä ja keskimääräinen mielenterveysongelman hoitoon käytetty aika toimipisteittäin tapauslaskennan mukaan kolmen viikon aikana (viikot 15-17/2002). Mt-käyntimäärä Keskim. mielenterveysongelman hoitoon käytetty aika min. Perusterveydenhuolto Työterveyshuolto Vanhusten kotipalvelu Perhetyön yksikkö Sairaankuljetus 8 48 Liitetaulukko 11. Mielenterveyskäyntien lukumäärä ja keskimääräinen mielenterveysongelman hoitoon käytetty aika ammattiryhmittäin tapauslaskennan mukaan kolmen viikon aikana (viikot 15-17/2002). Mt-Käyntimäärä Keskim. mielenterveysongelman hoitoon käytetty aika min. Lääkäri Terveydenhoitaja Sairaanhoitaja Psykologi Sosiaalityöntekijä Lapsiperheiden kodinhoitaja Vanhusten kodinhoitaja Sairaankuljettaja 8 48 Muu 24 76
22 23 Liitetaulukko 12. Onko käynnillä määrätty lääkitystä mielenterveysongelman vuoksi? Tapauslaskennan mukaan kolmen viikon aikana (viikot 15-17/2002). Käyntimäärä Prosenttia käynneistä Ei ,7 Kyllä 21 1,5 Yhteensä ,2 Puuttuva tieto , ,0 Liitetaulukko 13. Onko ohjattu eteenpäin mielenterveysongelman vuoksi? Tapauslaskennan mukaan kolmen viikon aikana (viikot 15-17/2002). Käyntimäärä Prosenttia käynneistä Ei tarvetta ,2 Ei, jää tähän toimipisteeseen ,7 Lähetteellä mielenterveystoimistoon 13 1,0 Ilman lähetettä mielenterveystoim. 11 0,8 Perhetyönyksikköön 6 0,5 Psykiatriseen sairaalaan 2 0,2 Ohjattu muualle 19 1,4 Liitetaulukko 14. Jatkuuko hoito jossakin yksikössä mielenterveysongelman vuoksi? Tapauslaskennan mukaan kolmen viikon aikana (viikot 15-17/2002). Käyntimäärä Prosenttia käynneistä Ei ,7 Kyllä ,0 Puuttuva tieto ,3 Yhteensä ,0 Liitetaulukko 15. Liittyykö käyntiin konsultaatio? Tapauslaskennan mukaan kolmen viikon aikana (viikot 15-17/2002). Käyntimäärä Prosenttia käynneistä Ei ,8 Psykiatri 9 0,7 Psykiatrinen sairaanhoitaja 16 1,2 Sosiaalityöntekijä 16 1,2 Psykologi 14 1,0 Muu 30 2,2 Yhteensä ,0
23 24 Liitetaulukko 16. Palautetut lomakkeet ammattiryhmittäin tapauslaskennan mukaan kolmen viikon aikana (viikot 15-17/2002). Käyntimäärä Prosenttia käynneistä Lääkäri ,2 Terveydenhoitaja ,4 Sairaanhoitaja ,2 Psykologi 49 3,6 Sosiaalityöntekijä ,7 Sairaankuljettaja 51 3,7 Työvoimatoimiston työntekijä 6 0,4 Kodinhoitaja, lapsiperhe 4 0,3 Kodinhoitaja, vanhustyö ,0 Muu ,7 Puuttuva tieto 12 0,9 Yhteensä ,0
24 LIITTEET 25
25 Tapauslaskenta Liite 1 Täytä lomake rengastamalla oikea vaihtoehto Asiakasta koskevat tiedot: 1 Sukupuoli 1 mies 2 nainen 2 Ikäluokka vuotias vuotias vuotias vuotias vuotias vuotias vuotias Lomakkeen täyttäjän arvio: 3 Käynti 1 Päivystys 2 Ajanvaraus 3 muu 4 Käynnin pääsyy 1 ei mielenterveysongelma 2 mielenterveysongelma 3 päihdeongelma 4 päihde ja mielenterveysongelma 5 mielenterveys- ja somaattinen ongelma 6 sosiaaliset ongelmat 7 sosiaalinen ja mielenterveysongelma 8 muu 5 Käynnin kesto min. 6 Käynnin ajasta käytetty mielenterveysongelman hoitoon % 7 Onko käynnillä määrätty lääkitystä mielenterveysongelman vuoksi 1 ei 2 kyllä 8 Onko mielenterveysongelman vuoksi ohjattu eteenpäin 1 ei tarvetta 2 ei, jää tähän toimipisteeseen jatkohoitoon 3 on, mielenterveystoimistoon lähetteellä 4 on, mielenterveystoimistoon ilman lähetettä 5 on, perhetyönyksikköön 6 on, psykiatriseen sairaalaan 7 on, muualle 9 Jatkuuko hoito jossakin yksikössä mielenterveysongelman vuoksi? 1 ei 2 kyllä 10 Konsultoitu 1 psykiatria 2 psykiatrista sairaanhoitajaa 3 sosiaalityöntekijää 4 psykologia 5 muu Lomakkeen täyttäjä: 11 Ammatti 1 lääkäri 2 terveydenhoitaja 3 sairaanhoitaja 4 psykologi 5 sosiaalityöntekijä 6 kodinhoitaja a) lapsiperheiden kh b) vanhustyön kh 7 sairaankuljettaja 8 työvoimatoimiston työntekijä 9 muu Korjaus/täydennys/muutosehdotuksia lomakkeeseen: (jatka tarvittaessa kääntöpuolelle) Kiitos vastauksestasi! Pirkanmaan mielenterveystyön strategia- ja osaamiskeskushanke
26 Tapauslaskenta Liite 2 Täytä lomake rengastamalla oikea vaihtoehto Asiakasta koskevat tiedot: 1 Sukupuoli 1 mies 2 nainen 2 Ikäluokka vuotias vuotias vuotias vuotias vuotias vuotias vuotias Lomakkeen täyttäjän arvio: 3 Käynti 1 päivystys 2 ajanvaraus 3 muu 4 Käynnin kesto min. 5 Käynnin ajasta käytetty asiakkaan psyykkisen tilan huomioimiseen n. % Mikäli vastasit 0 %, siirry suoraan kysymykseen Onko käynnin taustalla mielestäsi (voit rengastaa useamman vaihtoehdon) 1 yksilön psyykkinen ongelma 2 perheen ongelma 3 päihdeongelma 4 työttömyys 5 muu sosiaalinen ongelma 6 en osaa sanoa 7 Määrättiinkö käynnillä lääkitystä mielenterveysongelman vuoksi 1 ei 2 kyllä 8 Onko mielenterveysongelman vuoksi ohjattu eteenpäin 1 ei tarvetta 2 ei, jää tähän toimipisteeseen jatkohoitoon 3 on, mielenterveystoimistoon lähetteellä 4 on, mielenterveystoimistoon ilman lähetettä 5 on, perhetyön yksikköön 6 on, psykiatriseen sairaalaan 7 on, muualle 8 on jo muualla hoidossa, missä 9 on ohjattu, mutta asiakas ei koe sitä tarpeelliseksi 9 Konsultoitu 1 psykiatria 2 psykiatrista sairaanhoitajaa 3 sosiaalityöntekijää 4 psykologia 5 muu 10 Oletko käyttänyt asiakkaan käynnin lisäksi muuta työaikaa hänen asioidensa parissa (esim. lausunnon kirjoittaminen, puhelinkeskustelu)? 1 ei 2 kyllä, min. 11 Lomakkeen täyttäjä lääkäri a) perusterveydenhuolto b) työterveyshuolto käyttäjätunnus Vapaita kommentteja: (jatka tarvittaessa kääntöpuolelle) Kiitos vastauksestasi! Pirkanmaan mielenterveystyön strategia- ja osaamiskeskushanke
27 JAKELU Länsi-Suomen lääninhallitus, lääninlääkäri Helsingin yliopiston kirjasto Kainuun keskussairaala, tieteellinen kirjasto Kanta-Hämeen keskussairaala, ammattikirjasto Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, lääketieteellinen kirjasto Kuopion yliopistollinen sairaala, tieteellinen kirjasto Kuopion yliopistollinen kirjasto Oulun yliopisto, lääketieteellisen tiedekunnan kirjasto Pirkanmaan ammattikorkeakoulu/terveysala, kirjasto Pirkanmaan Maakuntakirjasto Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin ky, tieteellinen kirjasto Päijät-Hämeen keskussairaala, tieteellinen kirjasto Seinäjoen ammattikorkeakoulu, terveysalan yksikkö, kirjasto Seinäjoen sairaala, tieteellinen kirjasto Sosiaali- ja terveysministeriö, kirjasto STAKES, tietopalvelu Suomen kuntaliitto, kirjasto/tietopalvelu Tampereen ammattiopisto, kirjasto Tampereen yliopistollinen sairaala, lääketieteellinen kirjasto (2 kpl) Terveystieteiden keskuskirjasto Turun yliopisto, lääketieteellisen tiedekunnan kirjasto UKK-instituutti, kirjasto Vaasan keskussairaala, Tieteellinen kirjasto Varastokirjasto, luettelointi TAYS:n psykiatrian johtoryhmä PMH:n johtoryhmä Tampereen kaupungin avohuollon ylilääkärit Pirkanmaan vaalipiirin kansanedustajat Psykiatrian professorit Yhteistyökumppanit seuraavilta tahoilta: Sosiaali- ja terveysministeriö Valtiovarainministeriö STAKES Länsi-Suomen lääninhallitus Pirkanmaan liitto Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Tampereen yliopisto Kansanterveyslaitos Kansaneläkelaitos Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimi 3. sektorin yhteyshenkilöt Pirkanmaan aluekeskusohjelmat Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien: Kunnanjohtajat Terveyskeskusten johtavat lääkärit ja johtavat ylihoitajat Sosiaalijohtajat / -sihteerit Perusturvajohtajat Mielenterveystoimistot Valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat Terveys-, sosiaali-, perusturva- ja peruspalvelulautakuntien puheenjohtajat
28 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 15/2003 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 2000, TAMPERE Puhelin: (03) Faksi: (03) Toimituskunta: Ylilääkäri Timo Koivula (03) sähköpostimuoto: Kehittämispäällikkö Juha Heino (03) Ylihoitaja Pirjo Aalto (03) Viestintäpäällikkö Leena Kuupakko (03) Toimitussihteeri Anne Pyydönniemi (03) ISBN ISSN
Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät
Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät - kehittämisprojektin loppuraportti Projektipäällikkö Hannele Laitinen Ohjausryhmä: Pirjo Aalto Sirkka Auvinen Jaakko Herrala Hilkka Lamminsivu Kaija Nojonen Rita
LisätiedotErikoissairaanhoidon alueellisen palvelutuotannon arviointi ja siihen liittyvät työnjakokysymykset Pirkanmaalla. Selvitysmies Jouko Isolauri
Erikoissairaanhoidon alueellisen palvelutuotannon arviointi ja siihen liittyvät työnjakokysymykset Pirkanmaalla Selvitysmies Jouko Isolauri Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 3/2001 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin
LisätiedotDH-PET tutkimuksen kehittäminen. Pasi Korkola Matti Koskinen
DH-PET tutkimuksen kehittäminen Pasi Korkola Matti Koskinen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 5/2002 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 5/2002 DH-PET TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Pasi KORKOLA,
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyön kustannukset viidessä Pirkanmaan kunnassa
Mielenterveys- ja päihdetyön kustannukset viidessä Pirkanmaan kunnassa Kirsi Vitikainen Leena Forma Pekka Rissanen Jani Raitanen Nina Kilkku Juha Ahonen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 4/2005
LisätiedotAivoverenkiertohäiriöpotilaan paluureitit aktiiviseen elämään Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
Aivoverenkiertohäiriöpotilaan paluureitit aktiiviseen elämään Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä AVH-hoitoketjun kuvaus sekä kehittämiskohteita MQ-ryhmätyö Teknillinen korkeakoulu, Lahden keskus 27.7.2000
LisätiedotPäätösten tueksi: Länsi-Suomen mielenterveyskyselyn tuloksia
Päätösten tueksi: Länsi-Suomen mielenterveyskyselyn tuloksia - Kristian Wahlbeck THL Mielenterveys ja päihdepalvelut -osasto Länsi-Suomen mielenterveyskysely seuraa tutkimuksen keinoin mielenterveyden
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö
HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) Liite 2. (HEL 2017-011196) Tiivistelmä Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaisista kustannuksista vuonna 2016 Kuntaliiton vuosittain tekemässä vertailussa terveydenhuollon
LisätiedotHELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET
LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotHoitotakuu lastenpsykiatriassa
Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,
LisätiedotTHL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi
THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi Suuret kaupungit 2011-2013/2014 Perusterveydenhuolto Somaattinen erikoissairaanhoito Palveluiden kustannukset Lähde: www.sotkanet.fi Koonnut hanketyöntekijä
LisätiedotTerveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto
Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville
LisätiedotHELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET
LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206
LisätiedotSipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.
SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän
LisätiedotPalokan mielenterveystoimisto tuottaa psykiatrisia avohoitopalveluita Uuraisten kunnalle.
2 Muuramen terveyskeskuksen mielenterveystoimisto hoitaa Muuramen kunnan ja entisen Korpilahden kunnan alueen potilaat. Keskeisesti hoidetaan seuraavat sairausryhmät: Masennus- ja ahdistuneisuussairaudet
LisätiedotMIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Kooste Porin, Rauman ja Keski-Satakunnan perusterveydenhuollon henkilökuntakyselystä vuosilta 2011 ja 2013 Minna Nevalainen projektipäällikkö Satakunnan
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa
LisätiedotKotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051
ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ
LisätiedotTYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA
TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus
LisätiedotVanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013
Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle
LisätiedotMielenterveystyö kunnissa
Mielenterveystyö kunnissa BRITTA SOHLMAN IRMA KIIKKALA TUULA IMMONEN JUHA AHONEN ULLA SAALASTI-KOSKINEN Kansalaisten mielenterveydessä ei Terveys 2000 -tutkimuksen (Aromaa & Koskinen 2002; Terveys 2000
LisätiedotTerveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 7 TOUKOKUU 2016 Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1 Ydinviestit Terveydenhuollon järjestäjiä oli Suomessa 151 kappaletta vuonna 2015.
LisätiedotErva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012
Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen
LisätiedotSuurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2009
Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2009 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kotka, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa ISBN 978-952-213-717-3 Lukijalle 3 4 Sisällysluettelo
LisätiedotTarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla
Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Arvio tarkkailun aloittamisesta Nuori ja vanhemmat Huolen herääminen ja yhteydenotto Ei Kyllä Lähettävä lääkäri Välitön hoidon tarpeen arviointi Haluaako nuori
LisätiedotLohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut
Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka
LisätiedotKustannus- ja palvelujen käyttötiedot sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kustannus- ja palvelujen käyttötiedot sosiaali- ja terveydenhuollossa Henkilökohtainen budjetointi sosiaalialalla - Palvelujen kustannukset ja kustannusvaikuttavuus seminaari Esityksen sisältö Kustannukset
LisätiedotMielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009
Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue
LisätiedotVäestö kunnittain (Väestörekisterikeskus)
Sosiaalilautakunta 49 22.08.2007 ESITYKSEN TEKEMINEN NAANTALIN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN TALOUSSUUNNITELMAAN VUOSILLE 2008-2010 123/02.20/2007 SOSLTK 49 Valmistelija: Riitta Ylipelkonen Naantalin
LisätiedotHelsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö v. 2014
Helsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö v. 2014 Keskeiset tulokset: Terveyspalveluja käyttäneillä toimeentulotuen asiakkailla on ikävakioituna muita terveyspalveluja käyttäneitä
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyö Suomessa
Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma
LisätiedotKumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli
LisätiedotKOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa
KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ
LisätiedotSitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö
Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Tiivistelmä 11.3.2015 Tiivistelmä Tässä selvityksessä tarkasteltiin Oulun kaupungin, Kelan ja työterveyshuollon rahoituskanavat ylittävää
LisätiedotTerveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009
Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Potilas- ja tulotiedot sekä käyntitiedot Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Muutokset
LisätiedotTYÖTTÖMIEN TERVEYDENHUOLTO KEMISSÄ Tuija Teikari
TYÖTTÖMIEN TERVEYDENHUOLTO KEMISSÄ 2006-2015 Tuija Teikari 11.4.16 Työttömien terveyspalvelujen kehitystä Kemissä 2006-2016 2006 alkaen Kemin kaupunki palkkasi 50% terveydenhoitajan työttömien terveyspalveluihin.
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015
LisätiedotAsiakasmaksulain ja asetuksen mukaiset laitoshoidon ja terveydenhuollon avohoidon asiakasmaksut alkaen
lautakunta 19.12.2018, Liite nro 1, (1/5) 1 Asiakasmaksulain ja laitoshoidon ja terveydenhuollon avohoidon asiakas AVOHOIDON MAKSUT Maksukatto 683,00 Terveyskeskusmaksu (lääkäri, käyntimaksu) ei peritä
LisätiedotTurku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat
HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585
LisätiedotMonikanavarahoitus ja valinnanvapaus
Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus 17.9.2015 Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin IV, Turku Timo Hujanen, Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto Valinnanvapaus ja monikanavarahoitus (MKR)? Palvelujärjestelmä
LisätiedotYksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto
Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat
LisätiedotKuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa
Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31..05) Ikäryhmät 5 + v. 1,51 1, %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75- v. 5-7 v.,3 5,7 7,3,53 50- v. 1,5 1,0
LisätiedotLapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015
TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut
LisätiedotAsiakasmaksulain ja asetuksen mukaiset laitoshoidon ja terveydenhuollon avohoidon asiakasmaksut alkaen
lautakunta 20.12.2017 liite nro 2 (1/7) Asiakasmaksulain ja laitoshoidon ja terveydenhuollon avohoidon asiakas 1 AVOHOIDON MAKSUT Maksukatto 691,00 683,00 Terveyskeskusmaksu (lääkäri, käyntimaksu) ei peritä
LisätiedotTE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi
TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET
LisätiedotYHTEISASIAKKAAT TILASTOJEN VALOSSA
YHTEISASIAKKAAT TILASTOJEN VALOSSA Martta Forsell Tilastot ja rekisterit yksikkö 19.11.2018 Yhteisasiakkaat tilastojen valossa / Martta Forsell 1 Tarkempi tilastoraportti tulossa marraskuun lopulla PSYKOSOSIAALISET
LisätiedotPERUSTURVAOSASTON ALAISTEN TOIMINTOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT VUODELLE 2018
PERUSTURVAOSASTON ALAISTEN TOIMINTOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT VUODELLE 2018 Perusturvan hallinto Hyvinvointilautakunta vahvistaa sitovat käyttösuunnitelmat tulosyksikkö I-tasolla. Perusturvajohtaja, johtava
LisätiedotPERUSTURVAOSASTON ALAISTEN TOIMINTOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT VUODELLE 2019
PERUSTURVAOSASTON ALAISTEN TOIMINTOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT VUODELLE 2019 Perusturvan hallinto Hyvinvointilautakunta vahvistaa sitovat käyttösuunnitelmat tulosyksikkö I-tasolla. Perusturvajohtaja, johtava
LisätiedotAika: Tiistai klo Paikka: Keski Suomen keskussairaala, Neuvotteluhuone 5 Ohjausryhmän jäsenet: Jyväskylän perusturvalautak.
1 Keski Suomen sairaanhoitopiiri Muistio Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoimintaalueen ja Keski Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon yhdistämistä valmistelevan ohjausryhmän kokouksesta
LisätiedotHelsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014
Sivu 1 / 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Aineisto Kustannusvertailussa mukana oleva aineisto on jaoteltu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ja näiden
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö ja toimipaikat Pohjois-Karjalassa ja Heinävedellä
Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö ja toimipaikat Pohjois-Karjalassa ja Heinävedellä Arja Jolkkonen, Virpi Lemponen ja Joona Rissanen Toukokuu 2017 Ennakoiva työmarkkina- ja toimialatieto kasvualojen
LisätiedotKehitysvammainen henkilö terveydenhuollon palvelupoluilla kustannusvaikuttavuuden arviointi
1 Kehitysvammainen henkilö terveydenhuollon palvelupoluilla kustannusvaikuttavuuden arviointi Virpi Sillanpää Tampereen teknillinen yliopisto Loppuraportti TEPA projekti 12.8.2016 2 Tavoitteet Tutkimushankkeen
LisätiedotTALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE
1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla
LisätiedotDoctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014
1 Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 Johdanto Doctagon Oy on kehittänyt toimintamallin jonka tarkoituksena on tuottaa kattava lääketieteellinen tuki vanhusten kotihoidolle alueilla
LisätiedotTerveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu
TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitto Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut
LisätiedotLiite 1 MÄÄRÄLLISTEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tulossopimuksen tavoite Toteutunut
Liite 1 MÄÄRÄLLISTEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Tulossopimuksen tavoite 30.6.2017 Toteutunut 30.6.2017 Aikuisosastot Käyttöaste 93,13 95,06 Hoito- ja mielentilatutkimuspotilaiden laskutetut
LisätiedotPerusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla
Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen
LisätiedotPeruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus
Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut
LisätiedotTerveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin
LisätiedotIkäihmisten palvelujen nykytila
Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen
LisätiedotKäyttötalousosa 2016 Määräraha Muutettu Toteutunut tot.% Tuloarvio Muutettu Toteutunut tot.%
Dialyysi,ostopalv Hammas-ja suurair.- Ihotaudit-ostopalvelu Keuhkosairaudet- Kirurgia-ostopalvelu Korva-,Nenä-,kurkkus- Kuntoutus-ostopalvelut Lastenpsykiatria- Lastentaudit-ostopalvelu Naistentautien-ostopalvelu
LisätiedotHELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET
HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat
LisätiedotKunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva
LisätiedotHämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen
Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Selvitystyön loppuraportti 19.02.2015 Vetovoimainen hyvinvointiala Hämeenlinnassa - hanke Johdon
LisätiedotHannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä
Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset
LisätiedotKeskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100
TUOTTAVUUDESTA Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 Hyvinkään sairaala 112 119 Pohjois-Karjalan keskussairaala 114 119 Päijät-Hämeen keskussairaala 109 108
LisätiedotKatsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö
Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin
LisätiedotPerusturvalautakunta liite nro 1
Perusturvalautakunta 16.8.2016 liite nro 1 1/5 ASIAKASMAKSULAIN JA - MUKAISET LAITOSHOIDON JA TERVEYDENHUOLLON AVOHOIDON ASIAKASMAKSUT 1.1.2017 VOIMASSA OLEVAN AVOHOIDON MAKSUT Maksukatto 691,00 Vuosimaksu
LisätiedotTERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014
TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen
LisätiedotMitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle?
Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle? Juha Jantunen Allergia- ja astmaliitto, Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti Allergian ja astman kustannukset Suorat kustannukset Epäsuorat tuottavuuskustannukset
LisätiedotKunnan rooli mielenterveyden edistämisessä
Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta
LisätiedotIkäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki
Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Mielenterveystyö Psykiatria Kunnat Järjestöt Kansalaiset Peruspalvelut Ehkäisevä
LisätiedotPalvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty
Palvelut Minna Joensuu/ n kaupunki minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty 5.3.2018 Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja -etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus
LisätiedotYhteistoiminta-alue asiat Sosiaalipalvelut työryhmä Loppuraportti luonnos
Yhteistoiminta-alue asiat Sosiaalipalvelut työryhmä Loppuraportti luonnos 5.5.2017 Anni Vanhala 1 www.pirkanmaa2019.fi Tiedot koottu alla olevilta tahoilta/ henkilöiltä Kanta-Häme: Riikka Haahtela, johtava
LisätiedotKunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva
LisätiedotCoxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu
Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen
LisätiedotTalousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO
TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito
LisätiedotItä-Suomen aluehallintovirasto, PEOL Aluehallintoylilääkäri Jari Vepsäläinen,
Terveydenhuollon kantelujen ja muiden valvonta-asioiden asioiden tilastoja vv. 1999 2013 ISAVIssa Aluehallintoylilääkäri Jari Vepsäläinen 26.2.2014 1 Terveydenhuollon kaikki valvonta-asiat asiat ISLHssa
LisätiedotUuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen
Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki
LisätiedotMielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012
Mielenterveysasema HORISONTTI Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Taustahistoriaa Kaupungin tarjoamat mielenterveyspalvelut aikuisväestölle olivat riittämättömät Erikoissairaanhoito vastasi pitkälti perusterveydenhuollon
LisätiedotKiireettömään hoitoon pääsy
Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin
LisätiedotPäätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 94/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi
LisätiedotAsukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen
Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotMiten on järjestetty Siun soten terveys- ja sairaanhoitopalvelut?
Miten on järjestetty Siun soten terveys- ja sairaanhoitopalvelut? Antti Turunen toimialuejohtaja 16.11.2017 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Vastaanottopalvelut (kiireellinen
LisätiedotLasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011
LisätiedotPHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa
PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017
Kuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhteiset tiedot kokonaisnettokustannukset vuosina 2016 2017 vuoden
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat, perusteet ja kehys. Sopimusohjauksen kehysseminaari Talousjohtaja Aija Suntioinen
Toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat, perusteet ja kehys Sopimusohjauksen kehysseminaari 25.4.2017 KATSAUS TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYKSEEN Toiminnan kehitys Volyymin kasvu jatkunut pidemmän aikaa
LisätiedotHoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto
Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto KUVA-indikaattorit KUVA indikaattorit Osana sote-uudistusta valmistellaan yhtenäistä mittaristoa
LisätiedotÄänekosken terveyskeskus. Ylilääkäri Keijo Lukkarinen
Äänekosken terveyskeskus Ylilääkäri Keijo Lukkarinen Shp:n talousarvio 2018 Shp:n talousarviossa on Äänekosken osuus 22,425 miljoonaa euroa ( + 2,2 % verrattuna vuoden 2017 ennusteeseen) Kaupungin raami
LisätiedotTERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012
TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen
LisätiedotKunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2008
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2008 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 51 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto aloitteesta kaupungin mielenterveysohjelman uusimisesta HEL 2012-014529 T 00 00 03 Päätös päätti antaa seuraavan lausunnon:
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon
LisätiedotKuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:
LisätiedotMielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa
Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli
LisätiedotMitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?
Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjien verkoston tapaaminen 8.11.2013 14.11.2013 1 Päihdetapauslaskenta Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa
Lisätiedot