TAMPEREEN SEUDUN LIIKENTEEN TELEMATIIKAN TOIMINTAMALLI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN SEUDUN LIIKENTEEN TELEMATIIKAN TOIMINTAMALLI"

Transkriptio

1 TAMPEREEN SEUDUN LIIKENTEEN TELEMATIIKAN TOIMINTAMALLI

2 Julkaisija Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Rauno Laitinen, Juhani Vehviläinen, Markku Toiviainen, Kimmo Ylisiurunen Viatek Oy, Tampereen Viatek Oy (Yhteyshenkilö/LM Seppo Öörni) KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Tutkimusraportti Toimeksiantaja Liikenneministeriö, Tampereen kaupunki, Tielaitos, VR, Linja-autoliitto, Länsi-Suomen lääninhallitus, Pirkanmaan liitto Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Tampereen seudun liikenteen telematiikan toimintamalli Tiivistelmä Liikenteen telematiikkaa on pitkälti toteutettu yhdessä liikenteen hallinnan kanssa eri liikennemuotojen ja eri toimijoiden omissa sovelluksissa. Näillä on palveltu yleisesti vain oman organisaation ja omien asiakkaiden tarpeita. Nyt painopiste on siirtymässä yksittäisistä, yhden liikennemuodon palveluista usean eri liikennemuodon yhteisiin palveluihin. Toimijaosapuolten yhteistoiminnalla odotetaan saavutettavan merkittäviä säästöjä. Yhteistoiminta mahdollistaa paremman laadun palveluiden tuottamisessa ja sen odotetaan puolestaan lisäävän julkisen liikenteen houkuttelevuutta ja vähentävän osaltaan mm. liikenteen ympäristölle aiheuttamaa kuormitusta. Liikennesektorin eri toimijoilla on tarpeita yhteistyön tiivistämiseksi niin taloudellisesti kuin myös toiminnallisestikin. Liikenneministeriö on linjauksissaan todennut: Liikennejärjestelmää kehitetään kaikki liikennemuodot kattavana kokonaisuutena, jossa eri liikennemuodot tukevat toisiaan. Tavoitteena tulee olla se, että eri liikennemuotojen yhteistyön tuloksena syntyy toimivia matka- ja kuljetusketjuja. Telematiikka on tärkeä keino näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Liikenteen hallinnalla on merkittävä rooli tulevaisuuden liikennejärjestelmässä. Liikenteen hallinta on yhä enemmän riippuvainen tietoyhteiskunnan kehityksestä ja siten telematiikan luomista mahdollisuuksista liikenteen hallinnan sektorilla. Liikenteen hallinta ja sen merkitys korostuu kasvukeskuksissa kasvavien liikennemäärien ja tiivistyvän yhdyskuntarakenteen takia. Tampereen seudulla on käytössä telematiikkaa mm. Tielaitoksen tieliikenteen hallintajärjestelmissä, joukkoliikenteen maksujärjestelmissä sekä liikennevalo-ohjauksessa, jossa on lisäksi otettu käyttöön uusia älykkäitä tekniikoita. Tampereen seudulla on käynnissä tai käynnistymässä useita telematiikkaa hyödyntäviä hankkeita. Liikenteen palvelut on nykyään toteutettu Tampereen seudulla hajautetusti. Työssä esitetty toteutusmalli perustuu kehityspolkuun, jossa infrastruktuurin toimijoiden (Tielaitos ja Tampereen kaupunki) sekä joukkoliikenteen operaattorien (Matkahuolto, VR ja kaupungin liikennelaitos) yhteisten palveluiden/toiminnan laatua ja määrää kehitetään liittoutumalla (osittain telematiikan avulla) vaiheittain. Tavoitteena on toisessa vaiheessa yhdistää joukkoliikenneoperaattoreiden ja infrastruktuurin toimijoiden toimintoja pääasiassa telematiikan avulla. Näin edetään hajautetusta järjestelmästä yhteistyötä ja yhteistoimintaa syventävään vaiheeseen. Ensiaskeliksi yhteistyön syventämiseksi on laadittu alustavat liikenteen telematiikkaan perustuvat kehityshankkeet, jotka luovat pohjan kaupunkiseudun kokonaisvaltaisen liikenteen hallintajärjestelmän kehittämiselle. Hankkeet käsittelevät joukkoliikenteen hallintajärjestelmää, pysäköinnin reaaliaikaista ohjausta, toiminnallista yhteistyötä osapuolten kesken, seurantajärjestelmien kehittämistä, liikenteen graafisen käyttöliittymän toteuttamista sekä uusien tekniikoiden hyväksikäyttöä tiedon jakelussa ja käsittelyssä. Vuoteen 2005 mennessä kaupunkiseudun telematiikan kehittämiseen on arvioitu tarvittavan noin 34 Mmk eli noin 6 Mmk vuosittain. Avainsanat (asiasanat) Liikenne, telematiikka, liikennemuotojen yhteistyö, toimintamalli Sarjan nimi ja numero Liikenneministeriön julkaisuja 3/2000 Kokonaissivumäärä 55 Jakaja Oy Edita Ab Kieli suomi ISSN Hinta 70 mk Kustantaja Liikenneministeriö ISBN Luottamuksellisuus julkinen

3

4 ESIPUHE Liikenteen eri osapuolet ovat perinteisesti toimineet Suomessa oman toimintansa ja sitä koskevan informaation tuottajina, jalostajina ja jakelijoina. Tulevaisuudessa järjestelmät ovat kehittymässä kaikkien liikennemuotojen yhdistettyjen palveluiden suuntaan; Euroopassa on jo useita toimivia esimerkkejä liikennemuotojen tehokkaasta ja toimivasta yhteistyöstä multimodaalisten palveluiden tuottamiseksi. Tampereen seudun liikenteen telematiikan toimintamalli -työssä on pääpaino ollut Tampereen kaupungin, seudulla toimivien joukkoliikenneoperaattoreiden sekä Tielaitoksen palveluiden synergiahyötyjen tuottamisessa. Tavoitteena on ollut palveluiden laadun parantaminen, toimintojen tehostaminen sekä kustannusten alentaminen liikennesektorin organisaatioiden yhteistyötä tiivistämällä. Konsulttina työssä on toiminut Tampereen Viatek Oy, jossa työstä ovat vastanneet DI Markku Toiviaisen johdolla suunnittelija Kimmo Ylisiurunen sekä projektipäälliköt Rauno Laitinen ja Juhani Vehviläinen (Viatek Oy). Työn ovat rahoittaneet liikenneministeriö, Tielaitoksen keskushallinto ja Hämeen tiepiiri, Tampereen kaupunki, VR Oy sekä Pirkanmaan liitto. Selvityksen tekemiseen on saatu Euroopan unionin liikenteen perusrakenteen kehittämiseen tarkoitettua TEN-T -tukea (Trans-European Networks -Transport). Työtä on ohjannut hankeryhmä, joka on koostunut seuraavista henkilöistä: Risto Laaksonen, Tampereen kaupunki (pj.), Seppo Öörni, Liikenneministeriö, Reijo Väliharju, Tampereen kaupunki, Heikki Ikonen, Tielaitos, Hämeen tiepiiri, Mirja Noukka, Tielaitos, Hämeen tiepiiri, Marketta Udelius, Tielaitos, Hämeen tiepiiri, Seija Siitonen, Länsi-Suomen lääninhallitus, Ari Heinilä, Linjaautoliitto, Tuomo Kojo, Linja-autoliitto, Jouko Aaltonen, Pirkanmaan liitto, Timo Välke, Ratahallintokeskus, Jari Paavilainen, VR Oy, Matti Rainio, Tampereen kaupungin liikennelaitos. Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 2000 Seppo Öörni yli-insinööri

5 9 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 9 MÄÄRITELMIÄ JOHDANTO Selvityksen esittely Liikenteen telematiikan toimintamalli nyt ja tulevaisuudessa LIIKENTEEN MUUTTUVA TOIMINTAKENTTÄ EU:n liikennepoliittiset linjaukset Kansalliset liikennepoliittiset linjaukset Kansallinen liikennejärjestelmä, tietoyhteiskunta sekä liikenteen telematiikka ja hallinta Liikennejärjestelmä Tietoyhteiskunta Liikenteen telematiikka Liikenteen hallinta Toimintakentän asettamat raamit Tampereen seudun telematiikan kehittämiselle TAMPEREEN SEUDUN LIIKENTEEN TELEMATIIKAN NYKYINEN TOIMINTAMALLI Nykyinen toiminta Liikenteen palveluiden taustaa Henkilöautoliikenne Linja-autoliikenne Tavaraliikenne (kaupunkiseudun liikenteen kannalta) Raideliikenne (kaupunkiseudun liikenteen kannalta) Lentoliikenne (kaupunkiseudun liikenteen kannalta) Muut osapuolet Toimintamalli ja sen ominaispiirteitä Tampereen seudulla... 26

6 10 4 TAMPEREEN SEUDUN LIIKENTEEN TELEMATIIKAN PALVELUT JA TOIMINTAMALLIVAIHTOEHDOT Käyttäjien tarpeet liikenteen palveluilta Liikennesektorin eri toimijoiden tarpeet Tampereen seudun liikenteen telematiikan palvelut Palveluiden toteuttamisvaihtoehdot TAMPEREEN SEUDUN TOIMINTAMALLI JA SEN TOTEUTUS Toimintamallin tavoitteet vuoteen Organisointi Palveluiden integrointi Toteutus vaiheittain Toiminnan kehittäminen Vastuut Kustannukset ja rahoitus Toiminnan kehittämisen vaikutuksia Päätöksenteko ja yhteistyön tavoitteet JATKOTOIMENPITEET LÄHDELUETTELO LIITTEET: 1. Esimerkkejä ulkomaisten liikennekeskusten tehtävistä ja organisoinnista

7 11 MÄÄRITELMIÄ Liikenteen hallinta Liikenteen telematiikka Liikenteen palvelut Liikennekeskus Liikennekeskusverkko Matkakeskus Matkakeskusverkko Liikenteen hallinta on liikennevirtojen (ihmis-, ajoneuvo- ja tavaravirtojen) hallintaa kysynnän hallinnan toimenpiteillä, liikennetiedolla, liikenteenohjauksella ja muilla keinoilla liikennejärjestelmän pitämiseksi käytettävissä, ruuhkautumattomana ja turvallisena, tavoitteena saastumisen minimointi sekä liikenteen sujuvuuden ja matkustajien mukavuuden parantaminen. Liikenteen telematiikka on liikenteen hallinnan osana käytettävä tietojenkäsittely ja tietoliikennetekniikka. Liikenteen telematiikka mahdollistaa liikenteen hallinnan reaaliaikaiset toiminnot. Liikenteen palvelut on palvelukokonaisuus, jolla pyritään vastaamaan liikkujan tarpeisiin matkan eri vaiheissa. Tässä teoksessa liikenteen palveluita on käsitelty telematiikan hyödyntämisen näkökulmasta. Liikennekeskus on fyysinen tieliikenteen hallinnasta vastaava operatiivinen keskus, joka tiedottaa, seuraa ja ohjaa tieliikennettä ja tieliikennejärjestelmiä. Fyysinen keskusverkko, joka yhteistoiminnalla vastaa valtakunnallisesta tieliikenteen tiedotus, seuranta ja ohjaustoiminnasta. Matkakeskus on henkilöliikenteen matkaketjujen solmupiste, jossa eri liikennemuodot kohtaavat ja siirtyminen niiden välillä helpottuu. Perusajatuksena on lisäksi yhdistää eri liikennemuotojen päällekkäiset palvelut ja muut matkustamiseen liittyvät palvelut. Matkakeskusverkko on erillisistä matkakeskuksista muodostuva valtakunnallinen moniliikennemuotoverkko, jossa liikkujalle tarjotaan eri liikennemuotojen käyttömahdollisuudet matkojen toteuttamiseksi.

8 12 1. JOHDANTO 1.1 Selvityksen esittely Tielaitoksen liikennekeskuksen kehittämisen ja Tampereen kaupungin liikenteen hallintaan liittyvien muutosten vaikutuksesta käynnistettiin selvitys, jonka tavoitteena on selvittää miten eri liikennemuotojen yhteistyötä kehittämällä tuotetaan liikenteen käyttäjille parempia palveluita. Tavoitteena on lisäksi palveluiden laadun parantaminen sekä kustannusten säästäminen tehokkaalla yhteistyöllä ja yhdessä toimimisella. Selvitys on rajattu käsittelemään kaupunkiseudun liikenteen telematiikkaa sovelluksineen pääosin henkilöliikenteen näkökulmasta. Työssä on kuitenkin otettu huomioon tavaraliikenteen ja logistiikan tarpeita eri liikennemuotojen informaatiolle ja palveluille. Selvityksessä on lähdetty osapuolten yhteisestä olettamuksesta, että Tampereen seudulle muodostuvat liikennettä palvelevat toiminnot vaativat päivystystä ympäri vuorokauden. yhteistyötä on syytä kehittää Tampereen seudulla liikennesektorin liittoutumisen kautta. Selvityksessä ovat olleet mukana Liikenneministeriö Tielaitoksen keskushallinto Tielaitoksen Hämeen tiepiiri Länsi-Suomen lääninhallitus Tampereen kaupunki VR Oy Ratahallintokeskus Linja-autoliitto Pirkanmaan liitto Sidosryhminä selvityksessä ovat lisäksi olleet useat muut liikennesektorin yhteistyötahot kuten poliisi, aluehälytyskeskukset ja Autoliitto. Selvitys liittyy Liikenneministeriön koordinoimaan TETRA - Liikenteen telematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelmaan , jossa selvitys on tehty osana TETRA 6 Liikenteen hallintajärjestelmien kehittäminen ydinhanketta. Seuraavassa kuvassa 1.1 on esitetty selvityksen rakenne.

9 13 Liikenteen muuttuva toimintakenttä - Liikennejärjestelmä - Tietoyhteiskunta - Liikenteen hallinta - Liikenteen telematiikka Liikenteen hallinta ja telematiikka Suomessa - linjaukset - hankkeet ja ohjelmat Tampereen seudun nykyinen toimintamalli - seudun telematiikka - toiminnan nykytila - liikennekeskuksen palvelut Ulkomaiset kohteet - Nykytila - Kehityssuunnat TAMPEREEN SEUDUN LIIKENTEEN PALVELUKONSEPTI TAMPEREEN SEUDUN LIIKENTEEN TELEMATIIKAN TOIMINTAMALLI - vaihtoehtoiset toimintamallit - vaihtoehtojen edut, haitat, toteutusmahdollisuudet (sis. kustannukset) Kuva 1.1 Selvityksen rakenne. JATKOTOIMENPITEET Selvityksessä tehtiin katsaus liikenteen muuttuvaan toimintakenttään (kappale 2), missä tarkasteltiin liikenneympäristöä liikennejärjestelmän, liikenteen hallinnan, liikenteen telematiikan sekä tietoyhteiskunnan näkökulmasta. Toimintakenttää heijastettiin liikenteen hallinnan ja telematiikan nykytilaan Suomessa, minkä lisäksi selvitettiin ulkomaisten esimerkkikohteiden nykytilaa ja kehityssuuntaa kyselyn ja kirjallisuusinventoinnin avulla (yhteenveto liitteessä 1). Näiden kahden kokonaisuuden tuloksena saatiin muodostettua Tampereen seudun liikenteen telematiikan kehittämisen suuntaviivat. Seuraavaksi muodostettiin kuva Tampereen seudun nykyisistä liikennettä palvelevista telematiikka- ja palvelusovelluksista. Tässä määriteltiin mm. nykyisen liikennekeskuksen palvelut ja muiden liikenteen toimijoiden palvelut Tampereen seudulla. Nykyisen toiminnan kuvauksen (3) jälkeen vertailtiin Tampereen seudulle vaihtoehtoisia hallinnollisia perustoimintamalleja telematiikan hyödyntämiseksi (4). Vaihtoehtojen tarkastelun pohjalta luotiin esitys toimintamallin kehityspo-

10 14 lusta liikennemuotojen välisen yhteistyön ja toiminnan kehittämiseksi telematiikkaa hyödyntäen (5). 1.2 Liikenteen telematiikan toimintamalli nyt ja tulevaisuudessa Liikenteen telematiikkaa on pitkälti toteutettu yhdessä liikenteen hallinnan kanssa eri liikennemuotojen ja eri toimijoiden omissa sovelluksissa. Näillä on palveltu yleisesti vain oman organisaation ja omien asiakkaiden tarpeita. Nyt painopiste on siirtymässä yksittäisistä, yhden liikennemuodon palveluista usean eri liikennemuodon yhteisiin palveluihin. Kuljetus- ja matkaketjujen suunnittelussa tarvittavien tietojen merkitys kasvaa. Operaattoreiden ja tienpitäjien tarpeet liikenneverkon ja eri liikennemuotojen tilanteista ovat kasvaneet. Näin on syntynyt tarve yhdistellä eri lähteistä saatuja tietoja, mikä on synnyttänyt tarpeen tiivistää toimijoiden yhteistyötä. Yksityisten palveluiden tuottajien rooli tulee kasvamaan ja tarjottavan tiedon sekä sitä tuottavien toimintojen laatuun tullaan kiinnittämään yhä enemmän huomiota. Jatkuvasti kehittyvä teknologia ja tiivis yhteistyö mahdollistavat palveluiden korkeamman laadun. Yhteistoiminnalla odotetaan saavutettavan merkittäviä säästöjä verrattuna siihen, että eri osapuolet jakaisivat eri liikennemuotojen käyttäjille informaatiota ja toimisivat kukin erikseen. Tämä mahdollistaa paremman laadun palveluiden tuottamisessa ja sen odotetaan puolestaan lisäävän julkisen liikenteen houkuttelevuutta ja vähentävän osaltaan liikenteen ympäristölle aiheuttamaa kuormitusta. Liikenteen eri toimijoiden yhteistyötä ja tietojen yhteiskäyttöä lisättäessä nousevat esille myös tiedonvaihdon ongelmat. Käytetyt laitteet ja niiden käyttämät tiedonsiirtomuodot ovat usein vaikeasti käytettävissä tietoja yhdistettäessä. Järjestelmiltä vaaditaankin nykyään yhä enemmän avoimuutta ja standardin omaisten tietomuotojen käyttöä. Mm. Euroopan tasolla panostetaan avoimuuteen, standardisointiin ja rajapintojen määrittelyyn. Tällä hetkellä standardisoinnin on vaikea pysyä teknologian kehityksen vauhdissa mukana. Telematiikan käyttö kasvaa voimakkaasti. Liikenteen telematiikan tarve tulee yhä kasvamaan mm. liikennemuotojen yhteistyön, uusien järjestelmien, toimintatapojen ja niiden tarvitseman reaaliaikaisen tiedonvälityksen myötä. Esimerkiksi Internetin käyttö- ja käyttäjämäärät lisääntyvät kiihtyvällä tahdilla. Tulevaisuudessa myös autoilija voi saada ajoneuvonsa päätteeltä Internetin kautta, esim. GSM-verkon välityksellä, haluamaansa tietoa mm. hotelleista, matkailunähtävyyksistä, (liityntä)pysäköinnistä, joukkoliikenteen aikatauluista, paikantaa itsensä/ajoneuvonsa satelliittipaikannuksella, jne. Digitaaliset tiedonsiirtoverkot tuovat myös uusia mahdollisuuksia tiedonvälitykseen. Paikkatiedon ja digitaalisten karttojen käyttö kasvaa tietoyhteiskunnassa. Liikennetelematiikan palveluita tulee kehittää osana kehittyvää tietoyhteiskuntaa. Myös ajoneuvoteollisuuden uusien sovellusten, kuten älykkäiden ajoneuvojen, tulo markkinoille nostaa telematiikkavarusteiden merkitystä liikenteessä.

11 15 2. LIIKENTEEN MUUTTUVA TOIMINTAKENTTÄ 2.1 EU:n liikennepoliittiset linjaukset EU:n Komission yleisen eurooppalaisen liikennepolitiikan (Common Transport Policy) keinoin pyritään kansallisista eriytyneistä liikenneverkoista ja ratkaisuista integroituihin liikenneverkkoihin, joita ilman Euroopan yhtenäismarkkinat eivät voi toteutua suunnitellusti täydessä laajuudessaan (Tielaitos 1998c). Eurooppalaisen liikennepolitiikan päälinjauksia ja tavoitteita ovat mm. : (CTP 1996) kestävän kehityksen mukainen liikkuvuus olemassa olevan infrastruktuurin tehokas käyttö liikenteen ja kuljetusten siirtyminen maantieliikenteeltä muille kulkumuodoille liikenteen turvallisuuden parantaminen ympäristöhaittojen vähentäminen sekä haittakustannusten kohdistaminen aiheuttajalle aiheuttamisperiaatteella Eurooppaa yhdistävien verkkojen (TEN; Trans-European Networks) kehittäminen julkisen liikenteen osuuden/käytön lisääminen tavarakuljetusten tehostaminen ja tehokkaat yhdistetyt kuljetukset liikkumistarpeiden vähentäminen mm. etätyön ja palveluiden avulla yksityisen pääoman saaminen mukaan liikennejärjestelmien kehittämiseen (Public-Private Partnerships) Eurooppalaisen liikennepolitiikan välineitä ovat mm. lainsäädäntö, kehityksen suuntaviivat, tutkimus ja teknologian kehittäminen sekä rahoitus. EU:n Komissio on laatinut liikennepoliittisen toimintaohjelman vuosille Toimintaohjelman nimestä ( Common Transport Policy Action Programme and beyond ) huolimatta se ei kuitenkaan rajoitu vain vuoteen (CTP 1996). Merkittävimpiä toimenpiteitä tässä toimintaohjelmassa ovat: tutkimuksen ja kehityksen V Puiteohjelman valmistelu ja soveltaminen TEN-verkoston kehittäminen (uudet ohjeet, rahoitussäännöt, telematiikan toimintasuunnitelman käyttöönotto, verkoston eri osien yhtyeentoimivuus) liikennejärjestelmien integrointi (Kansalaisten verkon ohjeiden toteuttaminen, joukkoliikenteen integrointi) liikenteen hinnoittelun paremman tasapainon luominen liikennejärjestelmien toiminnallisuuden arviointi 2.2 Kansalliset liikennepoliittiset linjaukset Liikenteen hallinnan ja telematiikkastrategian viitekehyksen mukaan liikennepolitiikka Suomessa noudattaa yleisen eurooppalaisen liikennepolitiikan suuntaviivoja. EU:n Komissio pyrkii yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kansallisten

12 16 liikennepolitiikkojen yhdentämiseen, liikennepalveluiden tarjoajien välisen kilpailun lisäämiseen, infrastruktuurin kehitystä koskevaan koordinoituun lähestymistapaan sekä kansallisten valtionapujen merkittävään rajoittamiseen. (Tielaitos 1998c) Suomella on kuitenkin vaativiin maantieteellisiin ja ilmastollisiin olosuhteisiin liittyviä erityispiirteitä, jotka huomioidaan kansallisessa liikennepolitiikassa. (Liikenneministeriö 1997b) Liikenneministeriö on julkaisussa Liikenteen toimintalinjat vuoteen 2020 määritellyt liikennepolitiikan painotuksiksi seuraavat (Liikenneministeriö 1997b): liikennejärjestelmää kehitetään osana EU-yhteistyötä liikennejärjestelmää kehitetään kokonaisuutena aluerakenteen muutoksiin varaudutaan yhdyskuntarakenteen hajoamista ehkäistään henkilöautoliikenteen kasvu on saatava hallintaan joukkoliikennettä kehitetään kevyen liikenteen olosuhteita parannetaan tavaraliikenteen palvelutasoa parannetaan ja logistisia kustannuksia alennetaan liikenneverkkojen ylläpito ja kehittäminen on välttämätöntä liikenneturvallisuutta parannetaan edelleen liikenteen hinnoittelua kehitetään liikennepolitiikan välineenä liikenteen ympäristöhaittoja vähennetään telematiikkaa ja sen hyödyntämistä kehitetään tutkimukseen ja kehittämiseen panostetaan Suomessa pyritään yhä kiinteämpään yhteyteen liikennepolitiikan ja yhteiskuntapolitiikan välillä. Toimiva yhteiskunta tarvitsee tehokasta liikennejärjestelmää ja sitä tukevaa liikennepolitiikkaa. Tässä selvityksessä on pyritty liikenneministeriön KALKATI (Kaikki liikennemuodot kattava liikenteen tietojärjestelmä) työn suuntaviivojen mukaiseen kehitykseen liikenteen palveluiden ja tiedonvälityksen kehittämiseksi. Selvitys tukee tavoitteiltaan edellä mainittuja kansainvälisiä ja kansallisia linjauksia. 2.3 Kansallinen liikennejärjestelmä, tietoyhteiskunta sekä liikenteen telematiikka ja hallinta Liikennejärjestelmä Liikennejärjestelmää kehitetään kaikki liikennemuodot kattavana kokonaisuutena, jossa eri liikennemuodot tukevat toisiaan. Tavoitteena tulee olla se, että eri liikennemuotojen yhteistyön tuloksena syntyy toimivia matka- ja kuljetusketjuja. Telematiikka on tärkeä keino näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Var-

13 17 sinaisen liikenteen (liikenteen hoidon) voidaan katsoa koostuvan seuraavista osatekijöistä (Liikenneministeriö 1998b): Liikenteen hoitaminen Yksityinen liikenne Henkilöliikenne Julkinen liikenne Tavaraliikenne Kevyt liikenne Henkilöautoliikenne Joukkoliikenne Tilausliikenne Kuva 2.1 Liikenteen hoidon osatekijät. (Liikenneministeriö 1998b) Liikennejärjestelmäsuunnittelu voidaan määritellä seuraavalla tavalla (Tielaitos 1999): Liikennejärjestelmäsuunnittelu on pitkän aikavälin strategista suunnittelua, jossa tarkastellaan liikennettä ja liikkumista koskevan järjestelmän kehittämistä ja jossa jokainen liikennekentän organisaatio mieltää oman roolinsa. Liikennejärjestelmäsuunnittelulla haetaan kokonaisuuden kannalta tehokkaita, taloudellisia ja liikenneturvallisia sekä ympäristön kannalta edullisia, sosiaalisia ja palvelukykyisiä ratkaisuja. Alla olevan kuvan mukaisesti optimaalisiin liikenneratkaisuihin liittyvä kehitys- ja yhteistyö tapahtuu julkisen sektorin ja yksityisen sektorin välisenä yhteistyönä, jossa eri tahot toisaalta tekevät horisontaalista yhteistyötä keskenään yli hallinnollisten ja organisaatioiden rajojen ja toisaalta kehittävät ratkaisujaan itsenäisesti (vertikaalisesti) tahoillaan, kuitenkin mahdollisimman hyvin hyödyntäen horisontaalisen yhteistyön antamia suuntaviivoja ja päätöksiä. (Tielaitos 1999)

14 18 HORISONTAALINEN JA VERTIKAALINEN YHTEISTYÖPROSESSI JULKISEN SEKTORIN EDUSTAJAT YKSITYISEN YKSITYINEN SEKTORIN EDUSTAJAT SEKTORI Tietoyhteiskunta Tietoyhteiskunta on määritelty seuraavasti (Tilastokeskus 1997) Tietoyhteiskunta tarkoittaa yhteiskuntaa, joka käyttää tehokkaasti tietoverkkoja ja tietoteknologiaa, tuottaa laajoja määriä tieto- ja viestintätuotteita sekä palveluita ja jolla on monipuolista sisältöteollisuutta. Tieto- ja viestintätuotteet sisältävät tietojen hallintaan ja välittämiseen liittyvät ratkaisut ja palvelut. Sisältöteollisuus on osa tietoteollisuutta, joka käsittää sähköisessä muodossa olevan tiedon ja tietoteknisten laitteiden, ohjelmien ja muiden tuotteiden valmistuksen, myynnin ja välitykseen sekä niihin liittyvät palvelut. Sisältöteollisuudella tarkoitetaan tietoverkoissa tai sähköisissä viestimissä tarjottavien tietojen, teosten, video-ohjelmien tai muiden esitysten tuottamista ja kokoamista. Se luo siis tietojen hallinnan ja välittämisen ratkaisuja hyödyntävää käyttökelpoista tietosisältöä ja siihen liittyviä palveluja käyttäjille (Tilastokeskus 1997). Tietoyhteiskunnan kehitysvauhti on valtaisa. Teknologian kehitys mahdollistaa uusien palveluiden syntymisen. Tietoyhteiskunnan merkitys näkyy jo selvästi myös liikenteessä ja liikenteen palveluissa. Kehitys tulee jatkumaan kiivaana ja se vaikuttaa etenkin uusien järjestelmien kustannuksiin. Uudet teknologiat ja niiden uudistaminen vaikeuttavat alan standardoimistyötä Liikenteen telematiikka Telematiikka voidaan määritellä seuraavalla tavalla liikenteen hallinnan kannalta (Noukka 1995): Telematiikka on se osa tietotekniikkaa, joka sisältää sekä tietoliikennetekniikkaa että tietojenkäsittelytekniikkaa. Liikenteen telematiikka on joukko tekniikoita, joilla kerätään ja käsitellään tietoa väyläoloista, liikenteestä ja liikkumisesta ja hyödynnetään sitä lii-

15 Liikenteen hallinta kenteen ohjauksessa, tiedottamisessa tai kaluston ja yksittäisen ajoneuvon hallinnassa. Liikenteen telematiikka on liikenteen hallinnan apuväline, jolla pyritään vaikuttamaan liikenteen kysyntään, kulkumuotojakautumaan, reitin ja matkan ajankohdan valintaan sekä liikkujien käyttäytymiseen tavalla, joka parantaa liikenteen tehokkuutta, turvallisuutta, taloudellisuutta, ympäristöystävällisyyttä ja matkustusmukavuutta. Liikennetelematiikka on nousemassa merkittäväksi työkaluksi ratkottaessa liikenteen kapasiteetti-, turvallisuus- ja ympäristöongelmia. Telematiikan hyödyntäminen korostuu monimutkaisimmilla ja vaativimmilla liikenneverkon osilla kuten kaupunkiseuduilla. Telematiikka luo paremmat mahdollisuudet myös liikenteen eri toimijoiden yhteistyön kehittämiselle. Tietoyhteiskunta ja liikennepolitiikka vaikuttavat molemmat liikenteen telematiikan kehitykseen. Liikennetelematiikan sovelluksina mm. digitaalisten tiedonsiirtoverkkojen ja karttojen käyttö yleistyy liikenteen hallinnan välineenä. Telematiikkaa tullaan samoin hyödyntämään yhä enemmän liikennejärjestelmän ohjauksessa ja tiedottamisessa. Liikenteen hallinta voidaan määritellä seuraavasti (Tielaitos 1998b): Liikenteen hallinta on vaikuttamista liikenteen käyttäytymiseen tiedottamisen, ohjauksen ja kysynnän hallinnan avulla. Liikenteen hallinnalla pyritään parantamaan liikenteen tehokkuutta, turvallisuutta, taloudellisuutta ja ympäristöystävällisyyttä vaikuttamalla liikenteen kysyntään, kulkumuotojakaumaan, reitin ja ajankohdan valintaan sekä liikkujien käyttäytymiseen. Liikenteen hallinnalla on merkittävä rooli tulevaisuuden liikennejärjestelmässä. Liikenteen hallinta on yhä enemmän riippuvainen tietoyhteiskunnan kehityksestä ja siten telematiikan luomista mahdollisuuksista liikenteen hallinnan sektorilla. Liikenteen hallinta ja sen merkitys korostuu kasvukeskuksissa kasvavien liikennemäärien ja tiivistyvän yhdyskuntarakenteen takia. 2.4 Toimintakentän asettamat raamit Tampereen seudun telematiikan kehittämiselle Liikenteen hallinnan ja telematiikan kannalta keskeinen asiakirja on Tielaitoksen liikenteen hallinnan strategia vuodelta Liikenneministeriön johdolla on käynnissä useita ohjelmia telematiikan kehittämiseksi. Liikenneministeriö on asettanut liikenteen telematiikan kehittämisen keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Laaditussa liikenteen toimintalinjassa todetaan, että Suomella on hyvät valmiudet uusien teknisten ratkaisujen kehittämiseen, ohjelmis-

16 20 tojen ja laitteiden tuottamiseen sekä telematiikan laajaan soveltamiseen. (Liikenneministeriö 1997b) Edelleen liikenneministeriön julkaisussa Suomen liikennejärjestelmä 2020 todetaan, että telematiikkaa hyödynnetään lähivuosina olennaisena osana kansalaisten liikennepalveluja, liikennejärjestelmän hallintaa ja operointia sekä loogisia prosesseja. Saatava hyöty kohdistuu sekä henkilö- että tavaraliikenteeseen. Telemaattisten sovellutusten kehittyminen seuraa läheisesti yleisen tieto- ja tietoliikennetekniikan kehitystä. Kysynnän hallinta, ohjaus ja tiedotus tulevat liikennejärjestelmän toiminnan turvaajiksi. (Liikenneministeriö 1998b) Tielaitos on linjannut omia tavoitteitaan yleisessä liikenteen hallinnan visiossa, jonka mukaan Tielaitos vastaa siitä, että liikenne tieliikennejärjestelmässä on kaikissa tie-, sää- ja kelioloissa mahdollisimman turvallista, sujuvaa ja ympäristöystävällistä. Yksi Tielaitoksen keinoista on liikenteen hallinta. Tielaitoksen liikenteen hallinnan järjestelmät liittyvät vaivattomasti muiden liikennemuotojen telemaattisiin järjestelmiin edistäen eri liikennemuotojen yhteistoimintaa koko liikennejärjestelmässä. (Tielaitos 1998b) Liikenteen hallinnan ja telematiikan muodostamaa ympäristöä ja sen suhdetta liikennejärjestelmäajatteluun sekä tietoyhteiskuntaan on tarkasteltu kattavasti Uudenmaan tiepiirin liikenteen hallinnan strategian Osaraportti I:ssä Liikenteen hallinnan ja telematiikkastrategian viitekehys, Tielaitoksen selvityksiä 48/1998. Liikenteen hallinnan ja telematiikkastrategian viitekehyksessä todetaan liikennepoliittisten linjanvetojen ja päätöksien heijastuvan niin kansainvälisiin kuin kansallisiinkin kehitys- ja tutkimusohjelmiin sekä suoraan tienkäyttäjiin. Edellä kuvatun toimintakentän ominaisuuksiin kuuluvat oleellisesti kehityksen sidokset tietoliikenneteknologian kehittymiseen. Eri osapuolet ovat todenneet telematiikan olevan tulevaisuudessa yhä voimakkaammin liikenteen hallinnan väline. Tampereen seutu on niin valtakunnallisen kuin alueellisen liikenteen kannalta merkittävässä roolissa ja siten telematiikan kehittäminen on molempien näkökulmien kannalta tärkeää. Liikenteen telemaattiset järjestelmät tulee koostua kahdesta osasta; valtakunnallisesta ja alueellisesta. Valtakunnallinen osa luo verkon alueellisten järjestelmien välille. Tästä näkökulmasta katsottuna Tampereen seudulla on oma roolinsa molemmissa osissa ja näiden välillä.

17 21 3 TAMPEREEN SEUDUN LIIKENTEEN TELEMATIIKAN NYKYINEN TOIMINTAMALLI 3.1 Nykyinen toiminta Liikenteen palveluiden taustaa Tampereen seudulla on käytössä telematiikkaa mm. Tielaitoksen tieliikenteen hallintajärjestelmissä, joukkoliikenteen maksujärjestelmissä sekä liikennevaloohjauksessa, jossa on lisäksi otettu käyttöön uusia älykkäitä tekniikoita. Tampereen seutua koskien Tampere ja ympäröivät kunnat ja kaupungit ovat laatineet Tampereen seudun liikennejärjestelmää koskevan kehityssuunnitelmansa (TASE 2010). Tampereen seudun liikenne (TASE) 2010 projektissa määriteltiin seudulle keihäänkärkihankkeet, joiden avulla seudun liikennettä tulisi kehittää. Keihäänkärkihankkeiden joukossa oli myös seudullisen liikenteen hallintajärjestelmän kehittäminen. TASE 2010 raportoinnissa todetaan Tampereen seudun liikenteen hallinnan kehittämiseen liittyen seuraavaa (TASE 2010): Liikennejärjestelmän kehittämiseen sisältyy liikenteenhallintakeskuksen toiminnan ja liikenteen seurantajärjestelmän laajentaminen, reaaliaikaisen matkustajainformaatiojärjestelmän käyttöönotto, pysäköinnin ohjausjärjestelmän toteuttaminen, liikennevalojen liikenneohjauksen laajentaminen ja sähköisten viestimien kautta tapahtuvan liikennetiedotuksen laajentaminen. Nykyisten toimintojen pohjalta laajennetaan seudullinen liikenteenhallintakeskus, joka voidaan kehittää Tielaitoksen liikennekeskuksen yhteyteen. Liikenteenhallinta-keskuksen tehtävät ja toimintamuodot suunnitellaan kaikkien osapuolten yhteistyönä. Ensimmäisinä toimenpiteinä määritellään liikenteen hallinnan järjestelmäarkkitehtuuri ja keskitetään liikenteenohjausjärjestelmien valvonta. Olemassa olevaa liikenteen seurantajärjestelmää täydennetään palvelemaan liikenteen ohjausta sekä liikenne- ja kelitiedotusta. Valtakunnallisen kehityksen mukaisesti otetaan käyttöön radion RDS/TMC -järjestelmä liikennetiedotuksen päävälineenä. Sähköisten viestimien osuutta liikennetiedottamisessa kasvatetaan käyttämällä hyväksi tietotekniikan ja television luomia mahdollisuuksia. Tampereen seudulla ei ole syytä ottaa kalliita tienvarsilaitteita muuttuvaan opastukseen ja kelitiedotukseen niin kauan kuin tarvittavat perusjärjestelmät liikennetilanteen seuraamiseksi ja liikennetiedotuksen tuottamiseksi puuttuvat. Kehittäminen käynnistetään yhteistyöprojektilla, jonka tehtävänä on määritellä seudullisen liikenteenhallintajärjestelmän perusteet.

18 22 Tielaitos on laatinut valtakunnallisen ja Hämeen tiepiiri alueellisen liikenteen hallinnan strategiansa. Tielaitos on lisäksi laatinut liikennekeskusverkkoansa koskevan liikennekeskusstrategian niiden kehitystä koordinoimaan. Lisäksi liikennekeskustoiminnasta on laadittu mm. niiden toiminnallinen analyysi, jossa on käsitelty liikennekeskustoiminnan prosesseja. Tampereen seudulla on käynnissä tai käynnistymässä useita telematiikkaa hyödyntäviä hankkeita. Niissä käsitellään ja toteutetaan joukkoliikenteen informaatiota ja etuisuuksia, pysäköinnin muuttuvia opastusjärjestelmiä, multimedian hyödyntämistä kaupunkiseudun palveluissa, liikenteen seurannan kehittämistä jne. Myös Internetin käyttö mm. aikataulupalveluissa on jo nyt laajasti käytössä ja sitä kehitetään edelleen. Selvityksen yhteydessä inventoitiin Tampereen seudun liikenteen telemaattisia palveluita. Seuraavassa on esitetty Tampereen seudun tärkeimmät liikenteen telematiikkaa hyödyntävät palvelut henkilöauto-, linja-auto-, tavara-, raide- sekä lentoliikenteen näkökulmasta Henkilöautoliikenne Liikenteen ja kelin seuranta Liikenteen hallintaa varten kerätään tietoa tiestöstä, liikenteestä ja sen häiriöistä, säästä ja kelistä, kunnossapitotilanteesta, tietöistä ja tienvarsipalveluista. Tiestötiedoista suurin osa saadaan tierekisteristä. Ajantasaista tietoa kerääviä automaattisia järjestelmiä ovat liikenteen automaattinen mittausjärjestelmä LAM ja uudet liikenteenseurantajärjestelmät sekä tiesääjärjestelmä kiinteine mittausasemineen ja kelikameroineen. Lisäksi tietoa välitetään jonkin verran automaattisesti muiden organisaatioiden järjestelmistä (esim. sää, ennusteet, tutka- ja satelliittikuvat). (Tielaitos 1998a) Liikennevalo-ohjaus Tampereen seudulla Tielaitoksen Hämeen tiepiirin liikennekeskuksen ja Tampereen kaupungin yhteistyö on ollut tehokasta ja toimivaa jo muutaman vuoden ajan etenkin liikennevalojen kaukovalvonnan suhteen. Kaupunkiseudun liikennevaloliittymiä kaukovalvotaan ja tarvittaessa kaukokäytetään kaupungin liikennevaloyksiköstä ja virka-ajan ulkopuolella Hämeen tiepiirin liikennekeskuksesta. Tampereen kaupungin liikennevalojärjestelmään (EC-Trak) on yhdistettynä kehittyneitä ns. itseoptimoivia (SPOT) liikennevaloja, joilla voidaan optimoida useamman kuin yhden liittymän liikennevirtoja. Lisäksi liikennevaloohjauksessa käytetään erilaisia tunnistimia ja kameratekniikkaa.

19 Linja-autoliikenne Liikenne-, tietyö-, häiriö- ja kelitiedottaminen Hämeen tiepiirin liikennekeskuksella on merkittävä rooli Tampereen seudun liikenne-, tietyö-, häiriö- ja kelitiedottamisessa. Liikennekeskus käsittelee ja välittää tietoja yhdessä Tielaitoksen muiden tiepiirien liikennekeskusten kanssa. Liikennekeskus tiedottaa liikenneverkon tapahtumista erityisesti kohderyhmänään henkilöautoliikenne. Välityskanavina tiedottamisessa käytetään radiota, TV:tä, teksti-tv:tä, RDS-TMC-lähetystä sekä Internetiä. Liikenteen seurantajärjestelmien lisäksi tietoa tuottavat yhteistyötahot (mm. poliisi, aluehälytyskeskus, kunnat, muut Tielaitoksen yksiöt) sekä lukuisat liikenteessä liikkujat. Liikennekeskus toimii yhteistyössä Tampereen seudun kuntien kanssa kunnossapitotoiminnassa. Liikennekeskus tarjoaa tiesääpalvelua kuntien kunnossapitokaluston tarpeisiin. Lähitulevaisuuden toimintoja Tampereen seudulla ollaan lähiaikoina ottamassa käyttöön uutta tekniikkaa liikenteen ohjauksessa. Hämeen tiepiiri on ottamassa käyttöön muuttuvia nopeusrajoitusmerkkejä ja Tampereen kaupungin alueella ollaan toteuttamassa keskustan pysäköinnin muuttuva ohjausjärjestelmä. Valtakunnallisesti linja-autoliikenteessä hyödynnetään telematiikkaa mm. matkustajille ennen matkaa tarjottavan henkilöliikenne- ja bussirahti-informaation välityksessä (mm. puhelinpalvelun, Internetin ja teksti-tv:on välityksellä) sekä telemaattisissa maksujärjestelmissä. Perinteisten joukkoliikenteen älykorttien lisäksi Matkahuolto on tuonut markkinoille mm. kaupunkiseuduilla käytettäviä monipalvelukortteja. Näillä korteilla on mahdollista maksaa joukkoliikennematkojen lisäksi mm. taksi- ja pysäköintimaksuja. Tampereen kaupunkiseudulla on useita linja-autoliikenteen telematiikkaa hyödyntäviä palveluita. Telematiikkaa hyödynnetään mm. joukkoliikenteen tiedottamisessa, etuisuuksissa sekä uusissa älykorttipohjaisissa maksujärjestelmissä. Tiedottaminen Joukkoliikenteen käyttäjille tarjotaan tiedotuspalveluita mm. puhelimen ja Internetin välityksellä. Kukin operaattori palvelee omaa asiakaskuntaansa. Tarjottavat palvelut ovat keskittyneet pääasiassa aikataulutiedottamiseen. Aikataulutiedottamisen lisäksi matkailijalle tiedotetaan reiteistä, tariffeista ja erityisjärjestelyistä.

20 24 Liikennevaloetuisuudet Joukkoliikennettä palvelevat telematiikan avulla lisäksi joukkoliikenteen etuisuudet muutamissa liittymissä (SPOT-kokeilu). Näissä liittymissä pyritään nopeuttamaan joukkoliikenteen liikkumista. Maksujärjestelmät Tampereen seudulla on käytössä älykortteihin pohjautuva maksukorttijärjestelmä. Matkustajat käyttävät maksamiseen joko kontaktittomia tai kontaktillisia matkakortteja. Maksukortteja on tällä hetkellä käytössä kaupunkialueen joukkoliikenteessä noin kappaletta ja kaupunkiseudun joukkoliikenteessä muutamia tuhansia. Lisäksi kaupunkiliikenteen maksukortteina voi käyttää erityisesti siihen tarkoitukseen valmistettuja rannekelloja, joita on tällä hetkellä käytössä yli 400 kappaletta. Lähitulevaisuuden toimintoja Tampereen seudulle on päätetty kehittää paikallisliikenteen matkustajainformaatiojärjestelmä, jossa tarjotaan joukkoliikenteen matkustajille reaaliaikaista informaatiota pysäkeillä, terminaaleissa ja tärkeimmissä julkisissa paikoissa sekä tarjotaan joukkoliikenteelle etuisuuksia tärkeimmissä valo-ohjatuissa liittymissä. Järjestelmä palvelee samalla myös joukkoliikenteen operaattoreita ja liikenteen seurantaa tuottaen huomattavan määrän käyttökelpoista informaatiota mm. suunnittelun ja liikenteen ohjauksen käyttöön. Joukkoliikenteen (ml. raideliikenne) kannalta merkittävä kehityshanke on Tampereen matkakeskushanke. Matkakeskuksen myötä joukkoliikenteen palvelutarjonta laajenisi ja tehostuisi entisestään ja samalla se avaisi uusia palvelumahdollisuuksia joukkoliikenteen operaattoreille Tavaraliikenne (kaupunkiseudun liikenteen kannalta) Tavaraliikenteen osalta telemaattisia sovelluksia käytetään etenkin paikannuksessa ja tiedonsiirrossa. Logistisia telematiikkaratkaisuja käytetään mm. reitinohjauksessa sekä kuljetusten seuranta-, ohjaus- ja valvontajärjestelmissä. Tavaraliikenteen osalta uusien mobiilien tiedonsiirtoverkkojen ja laitteiden käyttö on merkittävää. Kuljetusten reaaliaikainen seuranta ja sen avulla toteutettu ohjaus kasvattavat kuljetusten taloudellisuutta ja ovat siten logistisesti merkittäviä tekijöitä. Kaupunkiseudun liikenteen kannalta telematiikan merkitys jakelukuljetusten osana kasvaa. Mm. reitinohjaus- ja etuisuusjärjestelmien avulla kehitetään kasvukeskusten jakeluliikenteen logistiikkaa. Tavaraliikenteeseen vaikuttaa myös esimerkiksi liikenteen valo-ohjauksen telemaattiset toteutukset, joiden liikennettä sujuvoittava vaikutus korostuu etenkin tavaraliikenteen yhteydessä.

7$03(5((1Ã6(8'81Ã/,,.(17((1Ã7(/(0$7,,.$1 72,0,17$0$//, VIKING

7$03(5((1Ã6(8'81Ã/,,.(17((1Ã7(/(0$7,,.$1 72,0,17$0$//, VIKING 7$03(5((1Ã6(8'81Ã/,,.(17((1Ã7(/(0$7,,.$1 72,0,17$0$//, VIKING Julkaisija.89$,/8/(+7, Julkaisun päivämäärä Joulukuu 1999 Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Rauno Laitinen,

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja

Lisätiedot

Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala

Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala Uusi arjen tietoyhteiskunta Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala Kriittisiä kehitystekijöitä Kuinka teknologian mahdollisuudet hyödynnetään? Miten kuljetusten tehokkuutta

Lisätiedot

Itä-Suomen kaupunkien joukkoliikennetiedotuksen kehittäminen. FITS-kevättapaaminen 22.04.2002 Martti Varis, Joensuun kaupunki

Itä-Suomen kaupunkien joukkoliikennetiedotuksen kehittäminen. FITS-kevättapaaminen 22.04.2002 Martti Varis, Joensuun kaupunki Itä-Suomen kaupunkien joukkoliikennetiedotuksen kehittäminen FITS-kevättapaaminen 22.04.2002 Martti Varis, Joensuun kaupunki Mukana hankkeessa Joensuun, Mikkelin ja Kuopion kaupungit Itä-Suomen lääninhallitus

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

9,.,1* Tielaitos. Uudenmaan tiepiirin liikenteen hallinnan strategia, Osaraportti 2 13/1999. Liikenteen hallinnan ja liikennetelematiikan strategia

9,.,1* Tielaitos. Uudenmaan tiepiirin liikenteen hallinnan strategia, Osaraportti 2 13/1999. Liikenteen hallinnan ja liikennetelematiikan strategia Uudenmaan tiepiirin liikenteen hallinnan strategia, Osaraportti 2 Tielaitos Liikenteen hallinnan ja liikennetelematiikan strategia Tielaitoksen selvityksiä 13/1999 Helsinki 1999 TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri

Lisätiedot

Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja. ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola

Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja. ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola Liikkumistili kohti yhteiskäyttöisyyttä ja liikkumisen palveluja 23.9.2014

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä 1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003 Liikenneongelmat ja telematiikka Matti Roine 16.10.2003 1 Suomen tietoyhteiskuntamallin ongelmia Tietoyhteiskunnan ja teollisen ajan hallinnon rakenteiden välinen ristiriita, raskaat ja byrokraattiset

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät Jari Gröhn Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset puristavat Julkinen talous on tiukkaa Innovaatiot

Lisätiedot

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston t&k Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Esimerkki 1.0 19.05.2004 Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka Yleisradio saa

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Marja Rosenberg 14.12.2015 Asiakkaan matkan kokonaisuus Tyytyväisyys ja palvelutason seuranta Liikkumis tarve Asiakkaan tarvitsemat tiedot matkustusmuodon

Lisätiedot

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Esiselvitys ja vaatimusmäärittely 28.10.2004 Hankkeen tavoitteet Toimiva prosessi junaliikenteen häiriötilanteiden tietojen tuottamiseen, ylläpitämiseen

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

LIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN

LIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN LIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN Erikoistutkija Risto Kulmala VTT Yhdyskuntatekniikka, PL 1902, 02044 VTT puh (09) 456 4990, fax (09) 464 850, Risto.Kulmala@vtt.fi JOHDANTO Liikennetelematiikka, eli

Lisätiedot

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista?

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Risto Kulmala VTT Risto Kulmala 16.10.2003 Esityksen sisältö > Ratkaistavat ongelmat > Mitä telematiikalla voidaan tehdä? >

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi

TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Palvelevan joukkoliikennejärjestelmän tarpeet digitaalisille palveluille ja reaaliaikaiselle informaatiolle TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi HSL TransSmart yhteistyö Älykäs

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Operatiivinen liikenteenhallinta yhteistyötä yli rajojen

Operatiivinen liikenteenhallinta yhteistyötä yli rajojen Operatiivinen liikenteenhallinta yhteistyötä yli rajojen Liikenneviraston tieliikennekeskuksen rooli viranomaispalvelujen tuottajana 24.9.2015 Liikennevirasto Liikennevirasto on Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Laajakaista ja erilaiset mobiilipalvelut linja-autoihin mitä hyötyjä matkustajille ja bussiyrityksille?

Laajakaista ja erilaiset mobiilipalvelut linja-autoihin mitä hyötyjä matkustajille ja bussiyrityksille? Laajakaista ja erilaiset mobiilipalvelut linja-autoihin mitä hyötyjä matkustajille ja bussiyrityksille? Autotekniikan visiopäivä 17.1.2008 Helsinki Oy Matkahuolto Ab Pekka Hongisto toimitusjohtaja Langaton

Lisätiedot

Vedia-monipalvelu - liikenteen palvelut yhdeltä luukulta. 1.4.2011 Erikoistutkija Armi Vilkman, VTT

Vedia-monipalvelu - liikenteen palvelut yhdeltä luukulta. 1.4.2011 Erikoistutkija Armi Vilkman, VTT Vedia-monipalvelu - liikenteen palvelut yhdeltä luukulta 1.4.2011 Erikoistutkija Armi Vilkman, VTT 2 3 Onko älyliikenne pelkkää sanahelinää vai oikeita palveluita? CO2 päästörajat vaikuttavat liikkumiseen

Lisätiedot

OULA TelemArk - arkkitehtuuri

OULA TelemArk - arkkitehtuuri OULA TelemArk - arkkitehtuuri Fax +358 (0)8 551 3870 www.buscom.fi Date: 9.12.2004 Page: 1 Versiohistoria Versio Pvm Tekijä Muutoksen kuvaus 0.01 02.03.2004 Pvu Ensimmäinen versio. 0.02 11.03.2004 Pvu

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

Meteorologin apu talvihoidon ohjauksessa

Meteorologin apu talvihoidon ohjauksessa Meteorologin apu talvihoidon ohjauksessa Seppo Kaarto Destia Oy Kelikeskustoiminta on kokonaisvaltaista talvihoidon ohjaustoimintaa, joka toimii talvikaudella ympäri vuorokauden tuottaen asiakkailleen

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ennustepalvelu

Joukkoliikenteen ennustepalvelu Ennustepalvelun arkkitehtuuri Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Versio 1.0 Pvm 27.11.2008 Joukkoliikenteen ennustepalvelu Tavoite Dokumentin tarkoitus Dokumentit tarkoitus on dokumentoida

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Valikoima-, hankinta- ja logistiikkapalveluyhtiö,

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011 Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Älyliikenteen mahdollisuudet

Älyliikenteen mahdollisuudet Älyliikenteen mahdollisuudet 23.10.2014 Eetu Pilli-Sihvola erityisasiantuntija, älyliikenne Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Älyliikenne? Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen liikenteen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut

Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut Ari Jaatinen, Suunnittelukymppi Oy Jyrki Rautkivi, Mopasol Oy Lasse Salonen, Sysopen Oyj Ohjelma-alue 6. Älykäs liikenteenohjaus FITS raportti 23/2003

Lisätiedot

Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille

Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille Kohti uutta liikennepolitiikkaa Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille Logistics 13 -seminaari 9.4.2013 Marko Forsblom Uusi liikennepolitiikka vastaa haasteisiin ja hyödyntää mahdollisuudet Automaattinen

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Ratikka vai rollikka?

Ratikka vai rollikka? Ratikka vai rollikka? Väärä kysymys ECO 2 liikennefoorumi 5.5.2011 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen kaupunki Joukkoliikennevälineen valintaopas RASKAS RAIDELIIKENNE KEVYT RAIDELIIKENNE

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

ESTEETÖN NAVIGOINTI. Ari Virtanen

ESTEETÖN NAVIGOINTI. Ari Virtanen ESTEETÖN NAVIGOINTI Ari Virtanen NOPPA Näkövammaisten opastusjärjestelmän pilottiprojekti Liikenne- ja viestintäministeriön matkustajainformaation visio: Vuonna 2006 kuka tahansa saa henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 1

LIIKKUMISEN OHJAUS 1 LIIKKUMISEN OHJAUS 1 Liikkumisen ohjaus Mobility Management Liikkumisen ohjaus (engl. Mobility Management) on kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kuten neuvonnalla, markkinoinnilla,

Lisätiedot

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto PÖYTÄKIRJA TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ OHJAUSRYHMÄ aika: torstai 7.11.2013 klo 9.15 11.00 paikka: Varsinais-Suomen liitto, Ratapihankatu 36, kokoushuone Tammi kutsutut: Jarkko Virtanen,

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA LOHJELMA TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA LOHJELMA TULOSKORTTI Hanke: Karjaan matkakeskus ja Tammisaaren liikennekeskus Tausta ja tavoitteet Raaseporissa suunnitellaan Karjaalle matkakeskusta ja Tammisaareen liikennekeskusta, jotka sijoittuisivat nykyisten juna-asemien

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS Näkökulmia joukkoliikennevälineiden turvallisuushaasteisiin ja matkustajien ja kuljettajien turvallisuuden parantamiseen Sami Aherva Helsingin

Lisätiedot

TelemArk - Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri

TelemArk - Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk - Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri Pekka Leviäkangas, VR-Yhtymä Oy Jukka Lähesmaa, VTT Yhdyskuntatekniikka Pasi Mäkinen, CapGemini Oy Jari Oinas, Traficon Oy

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet 18.11.2015 Jukka Talvi www.cafepress.com Voisko älyliikenne olla Oulun juttu? Selvitys huhti-elokuu 2015 Liiketoimintamahdollisuudet Toimijaverkosto Esitys tavoitteista

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Viestinvälityksellä tehokkuutta terveydenhuollon yhteistoimintaan Timo Airaksinen, Business Manager, Itella Suomi Oy

Viestinvälityksellä tehokkuutta terveydenhuollon yhteistoimintaan Timo Airaksinen, Business Manager, Itella Suomi Oy Viestinvälityksellä tehokkuutta terveydenhuollon yhteistoimintaan Timo Airaksinen, Business Manager, Itella Suomi Oy 24.03.2013 /ecare/ Timo Airaksinen / Itella Copyright Itella Suomi Oy Suomen Posti =

Lisätiedot

ASEMANSEUDUT KAUPUNKIKEHITTÄMISEN KESKIÖSSÄ - TYÖPAJA KAUPUNGEILLE, SEUDUILLE JA VALTIOLLE. Tero Piippo, projektipäällikkö MAL-VERKOSTO

ASEMANSEUDUT KAUPUNKIKEHITTÄMISEN KESKIÖSSÄ - TYÖPAJA KAUPUNGEILLE, SEUDUILLE JA VALTIOLLE. Tero Piippo, projektipäällikkö MAL-VERKOSTO ASEMANSEUDUT KAUPUNKIKEHITTÄMISEN KESKIÖSSÄ - TYÖPAJA KAUPUNGEILLE, SEUDUILLE JA VALTIOLLE Aika: keskiviikko 14.5.2014, klo 12.30-16.45 Paikka: Scandic Tampere Station, Amuri kabinetti Tero Piippo, projektipäällikkö

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Liikenteen sähköisten palvelujen ekosysteemi Kohti avointa arvoverkkoa

Liikenteen sähköisten palvelujen ekosysteemi Kohti avointa arvoverkkoa Liikenteen sähköisten palvelujen ekosysteemi Kohti avointa arvoverkkoa Liikennelabra-päivä 01.04.2016 Thomas Casey, VTT Englanninkielinen raportti: http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2016/t255.pdf Mitä

Lisätiedot

Liikennekaari lausunnoille. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner 18.4.2016

Liikennekaari lausunnoille. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner 18.4.2016 Liikennekaari lausunnoille Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner 18.4.2016 Liikennekaari - vaikutukset Markkinoiden ja eri kulkumuotojen yksityiskohtaisesta sääntelystä siirrytään palvelujen laadun

Lisätiedot

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011 1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,

Lisätiedot

Matka.fi LVM Informaatio ja maksujärjestelmätyöryhmä:

Matka.fi LVM Informaatio ja maksujärjestelmätyöryhmä: LVM Informaatio ja maksujärjestelmätyöryhmä: Tavoitetilana on, että kuka tahansa saa yhdestä lähteestä kaiken tarvitsemansa liikennetiedon: ennen matkaa valitakseen kulkumuodon, reitin ja matkustusajankohdan

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Marja-radan liikennepalvelukonsepti

Marja-radan liikennepalvelukonsepti Marja-radan liikennepalvelukonsepti Marja-radan liikennepalvelukonsepti on YTV:n, Vantaan kaupungin, Liikenne- ja viestintäministeriön ja Ratahallintokeskuksen yhteinen projekti. Konsulttina työssä toimivat

Lisätiedot

Suomen kansallinen älyliikennestrategia ja sen toteuttaminen

Suomen kansallinen älyliikennestrategia ja sen toteuttaminen Suomen kansallinen älyliikennestrategia ja sen toteuttaminen Liikenneneuvos, yksikön päällikkö Risto Murto VTT seminaari älyliikenteen kehitys Suomessa ja Euroopassa 20.5.2011 Liikenteen valkoinen kirja

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA. Liikenteen ja matkailun informaatiojärjestelmien toteutus

LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA. Liikenteen ja matkailun informaatiojärjestelmien toteutus LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B:24/98 Liikenteen ja matkailun informaatiojärjestelmien toteutus Liikenneministeriö Helsinki, 1998 ISSN 1237-7449 OY EDITA AB Pikapaino, Mariankatu 9 Helsinki

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,

Lisätiedot

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä?

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Suomen Paikallisliikenneliiton 43. vuosikokousseminaari Heikki Metsäranta Strafica Oy Esityksen sisältö 1. Kustannuksista 2. Tavoitteista

Lisätiedot

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Maakuntahallitus 34 07.04.2014 Maakuntahallitus 49 05.05.2014 Lausunto oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän raportista MHS 07.04.2014 34 Esittelijän ehdotus lausunnoksi: Liikenne-

Lisätiedot