7$03(5((1Ã6(8'81Ã/,,.(17((1Ã7(/(0$7,,.$1 72,0,17$0$//, VIKING

Transkriptio

1 7$03(5((1Ã6(8'81Ã/,,.(17((1Ã7(/(0$7,,.$1 72,0,17$0$//, VIKING

2

3 Julkaisija.89$,/8/(+7, Julkaisun päivämäärä Joulukuu 1999 Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Rauno Laitinen, Juhani Vehviläinen, Markku Toiviainen, Kimmo Ylisiurunen Viatek Oy, Tampereen Viatek Oy Julkaisun laji Tutkimusraportti Toimeksiantaja Liikenneministeriö, Tampereen kaupunki, Tielaitos, VR, Linja-autoliitto, Länsi-Suomen lääninhallitus, Pirkanmaan liitto Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Tampereen seudun liikenteen telematiikan toimintamalli Tiivistelmä Liikenteen telematiikkaa on pitkälti toteutettu yhdessä liikenteen hallinnan kanssa eri liikennemuotojen ja eri toimijoiden omissa sovelluksissa. Näillä on palveltu yleisesti vain oman organisaation ja omien asiakkaiden tarpeita. Nyt painopiste on siirtymässä yksittäisistä, yhden liikennemuodon palveluista usean eri liikennemuodon yhteisiin palveluihin. Toimijaosapuolten yhteistoiminnalla odotetaan saavutettavan merkittäviä säästöjä. Yhteistoiminta mahdollistaa paremman laadun palveluiden tuottamisessa ja sen odotetaan puolestaan lisäävän julkisen liikenteen houkuttelevuutta ja vähentävän osaltaan mm. liikenteen ympäristölle aiheuttamaa kuormitusta. Liikennesektorin eri toimijoilla on tarpeita yhteistyön tiivistämiseksi niin taloudellisesti kuin myös toiminnallisestikin. Liikenneministeriö on linjauksissaan todennut: Liikennejärjestelmää kehitetään kaikki liikennemuodot kattavana kokonaisuutena, jossa eri liikennemuodot tukevat toisiaan. Tavoitteena tulee olla se, että eri liikennemuotojen yhteistyön tuloksena syntyy toimivia matka- ja kuljetusketjuja. Telematiikka on tärkeä keino näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Liikenteen hallinnalla on merkittävä rooli tulevaisuuden liikennejärjestelmässä. Liikenteen hallinta on yhä enemmän riippuvainen tietoyhteiskunnan kehityksestä ja siten telematiikan luomista mahdollisuuksista liikenteen hallinnan sektorilla. Liikenteen hallinta ja sen merkitys korostuu kasvukeskuksissa kasvavien liikennemäärien ja tiivistyvän yhdyskuntarakenteen takia. Tampereen seudulla on käytössä telematiikkaa mm. Tielaitoksen tieliikenteen hallintajärjestelmissä, joukkoliikenteen maksujärjestelmissä sekä liikennevalo-ohjauksessa, jossa on lisäksi otettu käyttöön uusia älykkäitä tekniikoita. Tampereen seudulla on käynnissä tai käynnistymässä useita telematiikkaa hyödyntäviä hankkeita. Liikenteen palvelut on nykyään toteutettu Tampereen seudulla hajautetusti. Työssä esitetty toteutusmalli perustuu kehityspolkuun, jossa infrastruktuurin toimijoiden (Tielaitos ja Tampereen kaupunki) sekä joukkoliikenteen operaattorien (Matkahuolto, VR ja kaupungin liikennelaitos) yhteisten palveluiden/toiminnan laatua ja määrää kehitetään liittoutumalla (osittain telematiikan avulla) vaiheittain. Tavoitteena on toisessa vaiheessa yhdistää joukkoliikenneoperaattoreiden ja infrastruktuurin toimijoiden toimintoja pääasiassa telematiikan avulla. Näin edetään hajautetusta järjestelmästä yhteistyötä ja yhteistoimintaa syventävään vaiheeseen. Ensiaskeliksi yhteistyön syventämiseksi on laadittu alustavat liikenteen telematiikkaan perustuvat kehityshankkeet, jotka luovat pohjan kaupunkiseudun kokonaisvaltaisen liikenteen hallintajärjestelmän kehittämiselle. Hankkeet käsittelevät joukkoliikenteen hallintajärjestelmää, pysäköinnin reaaliaikaista ohjausta, toiminnallista yhteistyötä osapuolten kesken, seurantajärjestelmien kehittämistä, liikenteen graafisen käyttöliittymän toteuttamista sekä uusien tekniikoiden hyväksikäyttöä tiedon jakelussa ja käsittelyssä. Vuoteen 2005 mennessä kaupunkiseudun telematiikan kehittämiseen on arvioitu tarvittavan noin 34 Mmk eli noin 6 Mmk vuosittain. Avainsanat (asiasanat) liikenne, telematiikka, liikennemuotojen yhteistyö, toimintamalli Sarjan nimi ja numero Liikenneministeriön julkaisuja Kokonaissivumäärä 55 Jakaja Oy Edita Ab Kieli suomi ISSN Hinta Kustantaja Liikenneministeriö ISBN Luottamuksellisuus julkinen

4

5

6 The publisher Authors (from body; name,chairman and secretary of the body) '(6&5,37,21 Date of publication December 1999 Type of publication Research report Assigned by Ministry of Transport and Communications, City of Tampere, Finnish National Road Administration, VR Ltd., National Bus and Coach Association, Provincial State Office of Western Finland, Council of Tampere Region Date when body appointed Name of the publication The Operations Model of ITS in Tampere region Abstract Keywords Transport, Intelligent Transport System (ITS), Transport Mode Co-operation, Operations Model Serial name and number Publications of the Ministry of Transport and Communications Pages, total 55 Language Finnish ISSN Price ISBN Confidence status Public

7 Distributed by Edita Ltd Published by Ministry of Transport and Communications

8 (6,38+( Liikenteen eri osapuolet ovat perinteisesti toimineet Suomessa oman toimintansa ja sitä koskevan informaation tuottajina, jalostajina ja jakelijoina. Tulevaisuudessa näyttäisi kuitenkin trendi olevan liikennemuotojen yhdistettyjen palveluiden suuntaan. Euroopassa on jo useita toimivia esimerkkejä liikennemuotojen tehokkaasta ja toimivasta yhteistyöstä multimodaalisten palveluiden tuottamiseksi. Tielaitoksen Hämeen tiepiirin liikennekeskus toimii osana Tielaitoksen tiehallinnon liikennekeskusverkkoa. Liikennekeskus palvelee monipuolisesti tienkäyttäjiä. Keskuksen yhteistyö kuntien ja muiden viranomaistahojen kanssa on tiivistynyt. Tampereen kaupunki toimii jo nykyisellään tiiviissä yhteistyössä mm. liikennevalo-ohjauksen kaukovalvonnassa sekä talvikunnossapidon sääpalvelussa. Tampere on voimakkaasti mukana kehittämässä alueelle matkakeskusta. Matkakeskuksen vaikutus liikenteen palveluiden kehittymiselle ja vaatimuksille on suuri. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan matkakeskus on Tampereella toiminnassa vuosien 2002 ja 2003 aikana. Tampereen seudun liikenteen telematiikan toimintamalli -työssä on pääpaino ollut Tielaitoksen Liikenteen palveluiden, Tampereen kaupungin sekä seudulla toimivien joukkoliikenneoperaattoreiden liikenteen palveluiden synergiahyötyjen tuottamisessa. Tavoitteena on palveluiden laadun parantaminen, toimintojen tehostaminen sekä kustannusten alentaminen liikennesektorin organisaatioiden yhteistyötä tiivistämällä. Konsulttina työssä on toiminut Tampereen Viatek Oy, jossa työstä ovat vastanneet DI Markku Toiviaisen johdolla suunnittelija Kimmo Ylisiurunen sekä projektipäälliköt Rauno Laitinen ja Juhani Vehviläinen (Viatek Oy). Työn ovat rahoittaneet liikenneministeriö, Tielaitoksen keskushallinto ja Hämeen tiepiiri, Tampereen kaupunki, VR Oy sekä Pirkanmaan liitto. Työtä on ohjannut hankeryhmä, joka on koostunut seuraavista henkilöistä: Seppo Öörni, Liikenneministeriö Risto Laaksonen, Tampereen kaupunki Reijo Väliharju, Tampereen kaupunki Heikki Ikonen, Tielaitos, Hämeen tiepiiri Mirja Noukka, Tielaitos, Hämeen tiepiiri Marketta Udelius, Tielaitos, Hämeen tiepiiri Seija Siitonen, Länsi-Suomen lääninhallitus Ari Heinilä, Linja-autoliitto Tuomo Kojo, Linja-autoliitto Jouko Aaltonen, Pirkanmaan liitto Timo Välke, Ratahallintokeskus Jari Paavilainen, VR Oy Matti Rainio, Tampereen kaupungin liikennelaitos

9 Tämän selvityksen tekemiseen on saatu Euroopan unionin liikenteen perusrakenteen kehittämiseen tarkoitettua TEN-T -tukea (Trans-European Networks - Transport). Tampereella lokakuussa 1999

10 9 6,6b//<6/8(77(/2 ESIPUHE... 8 SISÄLLYSLUETTELO... 9 MÄÄRITELMIÄ JOHDANTO SELVITYKSEN ESITTELY LIIKENTEEN TELEMATIIKAN TOIMINTAMALLI NYT JA TULEVAISUUDESSA LIIKENTEEN MUUTTUVA TOIMINTAKENTTÄ EU:N LIIKENNEPOLIITTISET LINJAUKSET KANSALLISET LIIKENNEPOLIITTISET LINJAUKSET KANSALLINEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ, TIETOYHTEISKUNTA SEKÄ LIIKENTEEN TELEMATIIKKA JA HALLINTA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ TIETOYHTEISKUNTA LIIKENTEEN TELEMATIIKKA LIIKENTEEN HALLINTA TOIMINTAKENTÄN ASETTAMAT RAAMIT TAMPEREEN SEUDUN TELEMATIIKAN KEHITTÄMISELLE TAMPEREEN SEUDUN LIIKENTEEN TELEMATIIKAN NYKYINEN TOIMINTAMALLI NYKYINEN TOIMINTA LIIKENTEEN PALVELUIDEN TAUSTAA HENKILÖAUTOLIIKENNE LINJA-AUTOLIIKENNE TAVARALIIKENNE (kaupunkiseudun liikenteen kannalta) RAIDELIIKENNE (kaupunkiseudun liikenteen kannalta) LENTOLIIKENNE (kaupunkiseudun liikenteen kannalta) MUUT OSAPUOLET TOIMINTAMALLI JA SEN OMINAISPIIRTEITÄ TAMPEREEN SEUDULLA TAMPEREEN SEUDUN LIIKENTEEN TELEMATIIKAN PALVELUT JA TOIMINTAMALLIVAIHTOEHDOT KÄYTTÄJIEN TARPEET LIIKENTEEN PALVELUILTA LIIKENNESEKTORIN ERI TOIMIJOIDEN TARPEET TAMPEREEN SEUDUN LIIKENTEEN TELEMATIIKAN PALVELUT PALVELUIDEN TOTEUTTAMISVAIHTOEHDOT... 30

11 10 5 TAMPEREEN SEUDUN TOIMINTAMALLI JA SEN TOTEUTUS TOIMINTAMALLIN TAVOITTEET VUOTEEN ORGANISOINTI PALVELUIDEN INTEGROINTI TOTEUTUS VAIHEITTAIN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN VASTUUT KUSTANNUKSET JA RAHOITUS TOIMINNAN KEHITTÄMISEN VAIKUTUKSIA PÄÄTÖKSENTEKO JA YHTEISTYÖN TAVOITTEET JATKOTOIMENPITEET LÄHDELUETTELO LIITTEET: 1. Esimerkkejä ulkomaisten liikennekeskusten tehtävistä ja organisoinnista

12 11 0bb5,7(/0,b Liikenteen hallinta Liikenteen telematiikka Liikenteen palvelut Liikennekeskus Liikennekeskusverkko Matkakeskus Matkakeskusverkko Liikenteen hallinta on liikennevirtojen (ihmis-, ajoneuvo- ja tavaravirtojen) hallintaa kysynnän hallinnan toimenpiteillä, liikennetiedolla, liikenteenohjauksella ja muilla keinoilla liikennejärjestelmän pitämiseksi käytettävissä, ruuhkautumattomana ja turvallisena, tavoitteena saastumisen minimointi sekä liikenteen sujuvuuden ja matkustajien mukavuuden parantaminen. Liikenteen telematiikka on liikenteen hallinnan osana käytettävä tietojenkäsittely ja tietoliikennetekniikka. Liikenteen telematiikka mahdollistaa liikenteen hallinnan reaaliaikaiset toiminnot. Liikenteen palvelut on palvelukokonaisuus, jolla pyritään vastaamaan liikkujan tarpeisiin matkan eri vaiheissa. Tässä teoksessa liikenteen palveluita on käsitelty telematiikan hyödyntämisen näkökulmasta. Liikennekeskus on fyysinen tieliikenteen hallinnasta vastaava operatiivinen keskus, joka tiedottaa, seuraa ja ohjaa tieliikennettä ja tieliikennejärjestelmiä. Fyysinen keskusverkko, joka yhteistoiminnalla vastaa valtakunnallisesta tieliikenteen tiedotus, seuranta ja ohjaustoiminnasta. Matkakeskus on henkilöliikenteen matkaketjujen solmupiste, jossa eri liikennemuodot kohtaavat ja siirtyminen niiden välillä helpottuu. Perusajatuksena on lisäksi yhdistää eri liikennemuotojen päällekkäiset palvelut ja muut matkustamiseen liittyvät palvelut. Matkakeskusverkko on erillisistä matkakeskuksista muodostuva valtakunnallinen moniliikennemuotoverkko, jossa liikkujalle tarjotaan eri liikennemuotojen käyttömahdollisuudet matkojen toteuttamiseksi.

13 12 Ã-2+'$172 ÃÃ6(/9,7<.6(1Ã(6,77(/< Tielaitoksen liikennekeskuksen kehittämisen ja Tampereen kaupungin liikenteen hallintaan liittyvien muutosten vaikutuksesta käynnistettiin selvitys, jonka tavoitteena on selvittää miten eri liikennemuotojen yhteistyötä kehittämällä tuotetaan liikenteen käyttäjille parempia palveluita. Tavoitteena on lisäksi palveluiden laadun parantaminen sekä kustannusten säästäminen tehokkaalla yhteistyöllä ja yhdessä toimimisella. Selvitys on rajattu käsittelemään kaupunkiseudun liikenteen telematiikkaa sovelluksineen pääosin henkilöliikenteen näkökulmasta. Työssä on kuitenkin otettu huomioon tavaraliikenteen ja logistiikan tarpeita eri liikennemuotojen informaatiolle ja palveluille. Selvityksessä on lähdetty osapuolten yhteisestä olettamuksesta, että Tampereen seudulle muodostuvat liikennettä palvelevat toiminnot vaativat päivystystä ympäri vuorokauden. yhteistyötä on syytä kehittää Tampereen seudulla liikennesektorin liittoutumisen kautta. Selvityksessä ovat olleet mukana Liikenneministeriö Tielaitoksen keskushallinto Tielaitoksen Hämeen tiepiiri Länsi-Suomen lääninhallitus Tampereen kaupunki VR Oy Ratahallintokeskus Linja-autoliitto Pirkanmaan liitto Sidosryhminä selvityksessä ovat lisäksi olleet useat muut liikennesektorin yhteistyötahot kuten poliisi, aluehälytyskeskukset ja Autoliitto. Selvitys liittyy Liikenneministeriön koordinoimaan TETRA - Liikenteen telematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelmaan , jossa selvitys on tehty osana TETRA 6 Liikenteen hallintajärjestelmien kehittäminen ydinhanketta. Seuraavassa kuvassa 1.1 on esitetty selvityksen rakenne.

14 13 /LLNHQWHHQÃPXXWWXYDÃWRLPLQWDNHQWWl - Liikennejärjestelmä - Tietoyhteiskunta - Liikenteen hallinta - Liikenteen telematiikka /LLNHQWHHQÃKDOOLQWDÃMD WHOHPDWLLNNDÃ6XRPHVVD ÃÃÃ- linjaukset - hankkeet ja ohjelmat 7DPSHUHHQÃVHXGXQÃQ\N\LQHQ WRLPLQWDPDOOL - seudun telematiikka - toiminnan nykytila - liikennekeskuksen palvelut 8ONRPDLVHWÃNRKWHHW ÃÃÃ- Nykytila - Kehityssuunnat 7$03(5((1Ã6(8'81Ã/,,.(17((1Ã3$/9(/8.216(37, 7$03(5((1Ã6(8'81Ã/,,.(17((1Ã7(/(0$7,,.$1 72,0,17$0$//, - vaihtoehtoiset toimintamallit - vaihtoehtojen edut, haitat, toteutusmahdollisuudet (sis. kustannukset).xydããã6hoylw\nvhqãudnhqqh JATKOTOIMENPITEET Selvityksessä tehtiin katsaus liikenteen muuttuvaan toimintakenttään (kappale 2), missä tarkasteltiin liikenneympäristöä liikennejärjestelmän, liikenteen hallinnan, liikenteen telematiikan sekä tietoyhteiskunnan näkökulmasta. Toimintakenttää heijastettiin liikenteen hallinnan ja telematiikan nykytilaan Suomessa, minkä lisäksi selvitettiin ulkomaisten esimerkkikohteiden nykytilaa ja kehityssuuntaa kyselyn ja kirjallisuusinventoinnin avulla (yhteenveto liitteessä 1). Näiden kahden kokonaisuuden tuloksena saatiin muodostettua Tampereen seudun liikenteen telematiikan kehittämisen suuntaviivat. Seuraavaksi muodostettiin kuva Tampereen seudun nykyisistä liikennettä palvelevista telematiikka- ja palvelusovelluksista. Tässä määriteltiin mm. nykyisen liikennekeskuksen palvelut ja muiden liikenteen toimijoiden palvelut Tampereen seudulla. Nykyisen toiminnan kuvauksen (3) jälkeen vertailtiin Tampereen seudulle vaihtoehtoisia hallinnollisia perustoimintamalleja telematiikan hyödyntämiseksi (4). Vaihtoehtojen tarkastelun pohjalta luotiin esitys toimintamallin kehityspo-

15 14 lusta liikennemuotojen välisen yhteistyön ja toiminnan kehittämiseksi telematiikkaa hyödyntäen (5). Ã Ã /,,.(17((1Ã 7(/(0$7,,.$1Ã 72,0,17$0$//,Ã 1<7Ã -$Ã 78/(9$,688 '(66$ Liikenteen telematiikkaa on pitkälti toteutettu yhdessä liikenteen hallinnan kanssa eri liikennemuotojen ja eri toimijoiden omissa sovelluksissa. Näillä on palveltu yleisesti vain oman organisaation ja omien asiakkaiden tarpeita. Nyt painopiste on siirtymässä yksittäisistä, yhden liikennemuodon palveluista usean eri liikennemuodon yhteisiin palveluihin. Kuljetus- ja matkaketjujen suunnittelussa tarvittavien tietojen merkitys kasvaa. Operaattoreiden ja tienpitäjien tarpeet liikenneverkon ja eri liikennemuotojen tilanteista ovat kasvaneet. Näin on syntynyt tarve yhdistellä eri lähteistä saatuja tietoja, mikä on synnyttänyt tarpeen tiivistää toimijoiden yhteistyötä. Yksityisten palveluiden tuottajien rooli tulee kasvamaan ja tarjottavan tiedon sekä sitä tuottavien toimintojen laatuun tullaan kiinnittämään yhä enemmän huomiota. Jatkuvasti kehittyvä teknologia ja tiivis yhteistyö mahdollistavat palveluiden korkeamman laadun. Yhteistoiminnalla odotetaan saavutettavan merkittäviä säästöjä verrattuna siihen, että eri osapuolet jakaisivat eri liikennemuotojen käyttäjille informaatiota ja toimisivat kukin erikseen. Tämä mahdollistaa paremman laadun palveluiden tuottamisessa ja sen odotetaan puolestaan lisäävän julkisen liikenteen houkuttelevuutta ja vähentävän osaltaan liikenteen ympäristölle aiheuttamaa kuormitusta. Liikenteen eri toimijoiden yhteistyötä ja tietojen yhteiskäyttöä lisättäessä nousevat esille myös tiedonvaihdon ongelmat. Käytetyt laitteet ja niiden käyttämät tiedonsiirtomuodot ovat usein vaikeasti käytettävissä tietoja yhdistettäessä. Järjestelmiltä vaaditaankin nykyään yhä enemmän avoimuutta ja standardin omaisten tietomuotojen käyttöä. Mm. Euroopan tasolla panostetaan avoimuuteen, standardisointiin ja rajapintojen määrittelyyn. Tällä hetkellä standardisoinnin on vaikea pysyä teknologian kehityksen vauhdissa mukana. Telematiikan käyttö kasvaa voimakkaasti. Liikenteen telematiikan tarve tulee yhä kasvamaan mm. liikennemuotojen yhteistyön, uusien järjestelmien, toimintatapojen ja niiden tarvitseman reaaliaikaisen tiedonvälityksen myötä. Esimerkiksi Internetin käyttö- ja käyttäjämäärät lisääntyvät kiihtyvällä tahdilla. Tulevaisuudessa myös autoilija voi saada ajoneuvonsa päätteeltä Internetin kautta, esim. GSM-verkon välityksellä, haluamaansa tietoa mm. hotelleista, matkailunähtävyyksistä, (liityntä)pysäköinnistä, joukkoliikenteen aikatauluista, paikantaa itsensä/ajoneuvonsa satelliittipaikannuksella, jne. Digitaaliset tiedonsiirtoverkot tuovat myös uusia mahdollisuuksia tiedonvälitykseen. Paikkatiedon ja digitaalisten karttojen käyttö kasvaa tietoyhteiskunnassa. Liikennetelematiikan palveluita tulee kehittää osana kehittyvää tietoyhteiskuntaa. Myös ajoneuvoteollisuuden uusien sovellusten, kuten älykkäiden ajoneuvojen, tulo markkinoille nostaa telematiikkavarusteiden merkitystä liikenteessä.

16 15 Ã/,,.(17((1Ã $Ã72,0,17$.(177b ÃÃ(81Ã/,,.(11(32/,,77,6(7Ã/,1-$8.6(7 EU:n Komission yleisen eurooppalaisen liikennepolitiikan (Common Transport Policy) keinoin pyritään kansallisista eriytyneistä liikenneverkoista ja ratkaisuista integroituihin liikenneverkkoihin, joita ilman Euroopan yhtenäismarkkinat eivät voi toteutua suunnitellusti täydessä laajuudessaan (Tielaitos 1998c). Eurooppalaisen liikennepolitiikan päälinjauksia ja tavoitteita ovat mm. : (CTP 1996) kestävän kehityksen mukainen liikkuvuus olemassa olevan infrastruktuurin tehokas käyttö liikenteen ja kuljetusten siirtyminen maantieliikenteeltä muille kulkumuodoille liikenteen turvallisuuden parantaminen ympäristöhaittojen vähentäminen sekä haittakustannusten kohdistaminen aiheuttajalle aiheuttamisperiaatteella Eurooppaa yhdistävien verkkojen (TEN; Trans-European Networks) kehittäminen julkisen liikenteen osuuden/käytön lisääminen tavarakuljetusten tehostaminen ja tehokkaat yhdistetyt kuljetukset liikkumistarpeiden vähentäminen mm. etätyön ja palveluiden avulla yksityisen pääoman saaminen mukaan liikennejärjestelmien kehittämiseen (Public-Private Partnerships) Eurooppalaisen liikennepolitiikan välineitä ovat mm. lainsäädäntö, kehityksen suuntaviivat, tutkimus ja teknologian kehittäminen sekä rahoitus. EU:n Komissio on laatinut liikennepoliittisen toimintaohjelman vuosille Toimintaohjelman nimestä ( &RPPRQÃ7UDQVSRUWÃ3ROLF\Ã Ã$FWLRQÃ3URJUDPPH Ã Ã DQGÃ EH\RQG huolimatta se ei kuitenkaan rajoitu vain vuoteen (CTP 1996). Merkittävimpiä toimenpiteitä tässä toimintaohjelmassa ovat: tutkimuksen ja kehityksen V Puiteohjelman valmistelu ja soveltaminen TEN-verkoston kehittäminen (uudet ohjeet, rahoitussäännöt, telematiikan toimintasuunnitelman käyttöönotto, verkoston eri osien yhtyeentoimivuus) liikennejärjestelmien integrointi (Kansalaisten verkon ohjeiden toteuttaminen, joukkoliikenteen integrointi) liikenteen hinnoittelun paremman tasapainon luominen liikennejärjestelmien toiminnallisuuden arviointi ÃÃ.$16$//,6(7Ã/,,.(11(32/,,77,6(7Ã/,1-$8.6(7 Liikenteen hallinnan ja telematiikkastrategian viitekehyksen mukaan liikennepolitiikka Suomessa noudattaa yleisen eurooppalaisen liikennepolitiikan suuntaviivoja. EU:n Komissio pyrkii yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kansallisten

17 16 liikennepolitiikkojen yhdentämiseen, liikennepalveluiden tarjoajien välisen kilpailun lisäämiseen, infrastruktuurin kehitystä koskevaan koordinoituun lähestymistapaan sekä kansallisten valtionapujen merkittävään rajoittamiseen. (Tielaitos 1998c) Suomella on kuitenkin vaativiin maantieteellisiin ja ilmastollisiin olosuhteisiin liittyviä erityispiirteitä, jotka huomioidaan kansallisessa liikennepolitiikassa. (Liikenneministeriö 1997b) Liikenneministeriö on julkaisussa /LLNHQWHHQà WRLPLQWDOLQMDWà YXRWHHQà määritellyt liikennepolitiikan painotuksiksi seuraavat (Liikenneministeriö 1997b): liikennejärjestelmää kehitetään osana EU-yhteistyötä liikennejärjestelmää kehitetään kokonaisuutena aluerakenteen muutoksiin varaudutaan yhdyskuntarakenteen hajoamista ehkäistään henkilöautoliikenteen kasvu on saatava hallintaan joukkoliikennettä kehitetään kevyen liikenteen olosuhteita parannetaan tavaraliikenteen palvelutasoa parannetaan ja logistisia kustannuksia alennetaan liikenneverkkojen ylläpito ja kehittäminen on välttämätöntä liikenneturvallisuutta parannetaan edelleen liikenteen hinnoittelua kehitetään liikennepolitiikan välineenä liikenteen ympäristöhaittoja vähennetään telematiikkaa ja sen hyödyntämistä kehitetään tutkimukseen ja kehittämiseen panostetaan Suomessa pyritään yhä kiinteämpään yhteyteen liikennepolitiikan ja yhteiskuntapolitiikan välillä. Toimiva yhteiskunta tarvitsee tehokasta liikennejärjestelmää ja sitä tukevaa liikennepolitiikkaa. Tässä selvityksessä on pyritty liikenneministeriön KALKATI (Kaikki liikennemuodot kattava liikenteen tietojärjestelmä) työn suuntaviivojen mukaiseen kehitykseen liikenteen palveluiden ja tiedonvälityksen kehittämiseksi. Selvitys tukee tavoitteiltaan edellä mainittuja kansainvälisiä ja kansallisia linjauksia. à Ã.$16$//,1(1à /,,.(11(-b5-(67(/0bà 7,(72<+7(,6.817$à 6(.b /,,.(17((1Ã7(/(0$7,,..$Ã-$Ã+$//,17$ ÃÃ/LLNHQQHMlUMHVWHOPl Liikennejärjestelmää kehitetään kaikki liikennemuodot kattavana kokonaisuutena, jossa eri liikennemuodot tukevat toisiaan. Tavoitteena tulee olla se, että eri liikennemuotojen yhteistyön tuloksena syntyy toimivia matka- ja kuljetusketjuja. Telematiikka on tärkeä keino näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Varsinaisen liikenteen (liikenteen hoidon) voidaan katsoa koostuvan seuraavista osatekijöistä (Liikenneministeriö 1998b):

18 17 /LLNHQWHHQÃKRLWDPLQHQ <NVLW\LQHQÃOLLNHQQH +HQNLO OLLNHQQH -XONLQHQÃÃOLLNHQQH 7DYDUD OLLNHQQH +HQNLO DXWR OLLNHQQH.HY\W OLLNHQQH -RXNNR OLLNHQQH Tilausliikenne.XYDÃÃÃ/LLNHQWHHQÃKRLGRQÃRVDWHNLMlWÃ/LLNHQQHPLQLVWHUL ÃE Liikennejärjestelmäsuunnittelu voidaan määritellä seuraavalla tavalla (Tielaitos 1999): /LLNHQQHMlUMHVWHOPlVXXQQLWWHOXà RQà SLWNlQà DLNDYlOLQà VWUDWHJLVWD VXXQQLWWHOXDà MRVVDà WDUNDVWHOODDQà OLLNHQQHWWlà MDà OLLNNXPLVWDà NRVNH YDQÃMlUMHVWHOPlQÃNHKLWWlPLVWlÃMDÃMRVVDÃMRNDLQHQÃOLLNHQQHNHQWlQÃRU JDQLVDDWLRà PLHOWllà RPDQà URROLQVDà /LLNHQQHMlUMHVWHOPlVXXQQLWWH OXOODÃKDHWDDQÃNRNRQDLVXXGHQà NDQQDOWDÃWHKRNNDLWDà WDORXGHOOLVLDà MD OLLNHQQHWXUYDOOLVLDà VHNlÃ\PSlULVW Qà NDQQDOWDà HGXOOLVLDà VRVLDDOLVLD MDÃSDOYHOXN\N\LVLlÃUDWNDLVXMD Alla olevan kuvan mukaisesti optimaalisiin liikenneratkaisuihin liittyvä kehitys- ja yhteistyö tapahtuu julkisen sektorin ja yksityisen sektorin välisenä yhteistyönä, jossa eri tahot toisaalta tekevät horisontaalista yhteistyötä keskenään yli hallinnollisten ja organisaatioiden rajojen ja toisaalta kehittävät ratkaisujaan itsenäisesti (vertikaalisesti) tahoillaan, kuitenkin mahdollisimman hyvin hyödyntäen horisontaalisen yhteistyön antamia suuntaviivoja ja päätöksiä. (Tielaitos 1999) +25,6217$$/,1(1Ã-$Ã9(57,.$$/,1(1 <+7(,67<g3526(66, -8/.,6(1Ã6(.725,1à ('867$-$7 <.6,7<,6(1Ã6(.725,1à YKSITYINEN ('867$-$7 SEKTORI

19 18 ÃÃ7LHWR\KWHLVNXQWD Tietoyhteiskunta on määritelty seuraavasti (Tilastokeskus 1997) 7LHWR\KWHLVNXQWDÃWDUNRLWWDDÃ\KWHLVNXQWDDÃMRNDÃNl\WWllÃWHKRNNDDVWL WLHWRYHUNNRMDà MDà WLHWRWHNQRORJLDDà WXRWWDDà ODDMRMDà PllULlà WLHWRà MD YLHVWLQWlWXRWWHLWDÃVHNlÃSDOYHOXLWDÃMDÃMROODÃRQÃPRQLSXROLVWDÃVLVlOW WH ROOLVXXWWD Tieto- ja viestintätuotteet sisältävät tietojen hallintaan ja välittämiseen liittyvät ratkaisut ja palvelut. Sisältöteollisuus on osa tietoteollisuutta, joka käsittää sähköisessä muodossa olevan tiedon ja tietoteknisten laitteiden, ohjelmien ja muiden tuotteiden valmistuksen, myynnin ja välitykseen sekä niihin liittyvät palvelut. Sisältöteollisuudella tarkoitetaan tietoverkoissa tai sähköisissä viestimissä tarjottavien tietojen, teosten, video-ohjelmien tai muiden esitysten tuottamista ja kokoamista. Se luo siis tietojen hallinnan ja välittämisen ratkaisuja hyödyntävää käyttökelpoista tietosisältöä ja siihen liittyviä palveluja käyttäjille (Tilastokeskus 1997). Tietoyhteiskunnan kehitysvauhti on valtaisa. Teknologian kehitys mahdollistaa uusien palveluiden syntymisen. Tietoyhteiskunnan merkitys näkyy jo selvästi myös liikenteessä ja liikenteen palveluissa. Kehitys tulee jatkumaan kiivaana ja se vaikuttaa etenkin uusien järjestelmien kustannuksiin. Uudet teknologiat ja niiden uudistaminen vaikeuttavat alan standardoimistyötä. ÃÃ/LLNHQWHHQÃWHOHPDWLLNND Telematiikka voidaan määritellä seuraavalla tavalla liikenteen hallinnan kannalta (Noukka 1995): 7HOHPDWLLNNDÃRQÃVHÃRVDÃWLHWRWHNQLLNNDDÃMRNDÃVLVlOWllÃVHNlÃWLHWROLL NHQQHWHNQLLNNDDà HWWlà WLHWRMHQNlVLWWHO\WHNQLLNNDDà /LLNHQWHHQà WHOH PDWLLNNDÃRQÃMRXNNRÃWHNQLLNRLWDÃMRLOODÃNHUlWllQÃMDÃNlVLWHOOllQÃWLHWRD Yl\OlRORLVWDÃOLLNHQWHHVWlÃMDÃOLLNNXPLVHVWDÃMDÃK\ G\QQHWllQÃVLWlÃOLL NHQWHHQà RKMDXNVHVVDà WLHGRWWDPLVHVVDà WDLà NDOXVWRQà MDà \NVLWWlLVHQ DMRQHXYRQà KDOOLQQDVVDà /LLNHQWHHQà WHOHPDWLLNNDà RQà OLLNHQWHHQà KDO OLQQDQà DSXYlOLQHà MROODà S\ULWllQà YDLNXWWDPDDQà OLLNHQWHHQà N\V\Q WllQà NXONXPXRWRMDNDXWXPDDQà UHLWLQà MDà PDWNDQà DMDQNRKGDQà YD OLQWDDQà VHNlà OLLNNXMLHQà Nl\WWl\W\PLVHHQà WDYDOODÃMRNDà SDUDQWDDà OLL NHQWHHQà WHKRNNXXWWDà WXUYDOOLVXXWWDà WDORXGHOOLVXXWWDà \PSlULVW \V WlYlOOLV\\WWlÃMDÃPDWNXVWXVPXNDYXXWWD Liikennetelematiikka on nousemassa merkittäväksi työkaluksi ratkottaessa liikenteen kapasiteetti-, turvallisuus- ja ympäristöongelmia. Telematiikan hyödyntäminen korostuu monimutkaisimmilla ja vaativimmilla liikenneverkon osilla kuten kaupunkiseuduilla. Telematiikka luo paremmat mahdollisuudet myös liikenteen eri toimijoiden yhteistyön kehittämiselle. Tietoyhteiskunta ja liikennepolitiikka vaikuttavat molemmat liikenteen telematiikan kehitykseen.

20 19 ÃÃ/LLNHQWHHQÃKDOOLQWD Liikennetelematiikan sovelluksina mm. digitaalisten tiedonsiirtoverkkojen ja karttojen käyttö yleistyy liikenteen hallinnan välineenä. Telematiikkaa tullaan samoin hyödyntämään yhä enemmän liikennejärjestelmän ohjauksessa ja tiedottamisessa. Liikenteen hallinta voidaan määritellä seuraavasti (Tielaitos 1998b): /LLNHQWHHQà KDOOLQWDà RQà YDLNXWWDPLVWDà OLLNHQWHHQà Nl\WWl\W\PLVHHQ WLHGRWWDPLVHQÃRKMDXNVHQÃMDÃN\V\QQlQÃKDOOLQQDQÃDYXOODÃ/LLNHQWHHQ KDOOLQQDOODÃS\ULWllQÃSDUDQWDPDDQÃOLLNHQWHHQÃWHKRNNXXWWDÃWXUYDOOL VXXWWDà WDORXGHOOLVXXWWDà MDà \PSlULVW \VWlYlOOLV\\WWlà YDLNXWWDPDOOD OLLNHQWHHQÃN\V\QWllQÃNXONXPXRWRMDNDXPDDQÃUHLWLQÃMDà DMDQNRKGDQ YDOLQWDDQÃVHNlÃOLLNNXMLHQÃNl\WWl\W\PLVHHQ Liikenteen hallinnalla on merkittävä rooli tulevaisuuden liikennejärjestelmässä. Liikenteen hallinta on yhä enemmän riippuvainen tietoyhteiskunnan kehityksestä ja siten telematiikan luomista mahdollisuuksista liikenteen hallinnan sektorilla. Liikenteen hallinta ja sen merkitys korostuu kasvukeskuksissa kasvavien liikennemäärien ja tiivistyvän yhdyskuntarakenteen takia. à à 72,0,17$.(17b1à $6(77$0$7à 5$$0,7à 7$03(5((1à 6(8'81à 7(/( 0$7,,.$1Ã.(+,77b0,6(//( Liikenteen hallinnan ja telematiikan kannalta keskeinen asiakirja on 7LHODLWRN VHQÃOLLNHQWHHQÃKDOOLQQDQÃVWUDWHJLD Ãvuodelta 1998.ÃLiikenneministeriön johdolla on käynnissä useita ohjelmia telematiikan kehittämiseksi. Liikenneministeriö on asettanut liikenteen telematiikan kehittämisen keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Laaditussa liikenteen toimintalinjassa todetaan, että 6XRPHOODà RQà K\YlWà YDOPLXGHWà XXVLHQà WHNQLVWHQà UDWNDLVXMHQà NHKLWWlPLVHHQà RK MHOPLVWRMHQÃMDÃODLWWHLGHQÃWXRWWDPLVHHQÃVHNlÃWHOHPDWLLNDQÃODDMDDQÃVRYHOWDPLVHHQ (Liikenneministeriö 1997b) Edelleen liikenneministeriön julkaisussa 6XRPHQÃOLLNHQQHMlUMHVWHOPlà todetaan, että telematiikkaa hyödynnetään lähivuosina olennaisena osana kansalaisten liikennepalveluja, liikennejärjestelmän hallintaa ja operointia sekä loogisia prosesseja. Saatava hyöty kohdistuu sekä henkilö- että tavaraliikenteeseen. Telemaattisten sovellutusten kehittyminen seuraa läheisesti yleisen tieto- ja tietoliikennetekniikan kehitystä. Kysynnän hallinta, ohjaus ja tiedotus tulevat liikennejärjestelmän toiminnan turvaajiksi. (Liikenneministeriö 1998b) Tielaitos on linjannut omia tavoitteitaan yleisessä liikenteen hallinnan visiossa, jonka mukaan Tielaitos vastaa siitä, että liikenne tieliikennejärjestelmässä on kaikissa tie-, sää- ja kelioloissa mahdollisimman turvallista, sujuvaa ja ympäristöystävällistä. Yksi Tielaitoksen keinoista on liikenteen hallinta. Tielaitoksen lii-

21 20 kenteen hallinnan järjestelmät liittyvät vaivattomasti muiden liikennemuotojen telemaattisiin järjestelmiin edistäen eri liikennemuotojen yhteistoimintaa koko liikennejärjestelmässä. (Tielaitos 1998b) Liikenteen hallinnan ja telematiikan muodostamaa ympäristöä ja sen suhdetta liikennejärjestelmäajatteluun sekä tietoyhteiskuntaan on tarkasteltu kattavasti Uudenmaan tiepiirin liikenteen hallinnan strategian Osaraportti I:ssä Liikenteen hallinnan ja telematiikkastrategian viitekehys, Tielaitoksen selvityksiä 48/1998. Liikenteen hallinnan ja telematiikkastrategian viitekehyksessä todetaan liikennepoliittisten linjanvetojen ja päätöksien heijastuvan niin kansainvälisiin kuin kansallisiinkin kehitys- ja tutkimusohjelmiin sekä suoraan tienkäyttäjiin. Edellä kuvatun toimintakentän ominaisuuksiin kuuluvat oleellisesti kehityksen sidokset tietoliikenneteknologian kehittymiseen. Eri osapuolet ovat todenneet telematiikan olevan tulevaisuudessa yhä voimakkaammin liikenteen hallinnan väline. Tampereen seutu on niin valtakunnallisen kuin alueellisen liikenteen kannalta merkittävässä roolissa ja siten telematiikan kehittäminen on molempien näkökulmien kannalta tärkeää. Liikenteen telemaattiset järjestelmät tulee koostua kahdesta osasta; valtakunnallisesta ja alueellisesta. Valtakunnallinen osa luo verkon alueellisten järjestelmien välille. Tästä näkökulmasta katsottuna Tampereen seudulla on oma roolinsa molemmissa osissa ja näiden välillä.

22 21 ÃÃ7$03(5((1Ã6(8'81Ã/,,.(17((1Ã7(/(0$7,,.$1Ã1<.<,1(1 72,0,17$0$//, Ã1<.<,1(1Ã72,0,17$ ÃÃ/LLNHQWHHQÃSDOYHOXLGHQÃWDXVWDD Tampereen seudulla on käytössä telematiikkaa mm. Tielaitoksen tieliikenteen hallintajärjestelmissä, joukkoliikenteen maksujärjestelmissä sekä liikennevaloohjauksessa, jossa on lisäksi otettu käyttöön uusia älykkäitä tekniikoita. Tampereen seutua koskien Tampere ja ympäröivät kunnat ja kaupungit ovat laatineet Tampereen seudun liikennejärjestelmää koskevan kehityssuunnitelmansa (TASE 2010). Tampereen seudun liikenne (TASE) 2010 projektissa määriteltiin seudulle keihäänkärkihankkeet, joiden avulla seudun liikennettä tulisi kehittää. Keihäänkärkihankkeiden joukossa oli myös seudullisen liikenteen hallintajärjestelmän kehittäminen. TASE 2010 raportoinnissa todetaan Tampereen seudun liikenteen hallinnan kehittämiseen liittyen seuraavaa (TASE 2010): Liikennejärjestelmän kehittämiseen sisältyy liikenteenhallintakeskuksen toiminnan ja liikenteen seurantajärjestelmän laajentaminen, reaaliaikaisen matkustajainformaatiojärjestelmän käyttöönotto, pysäköinnin ohjausjärjestelmän toteuttaminen, liikennevalojen liikenneohjauksen laajentaminen ja sähköisten viestimien kautta tapahtuvan liikennetiedotuksen laajentaminen. Nykyisten toimintojen pohjalta laajennetaan seudullinen liikenteenhallintakeskus, joka voidaan kehittää Tielaitoksen liikennekeskuksen yhteyteen. Liikenteenhallinta-keskuksen tehtävät ja toimintamuodot suunnitellaan kaikkien osapuolten yhteistyönä. Ensimmäisinä toimenpiteinä määritellään liikenteen hallinnan järjestelmäarkkitehtuuri ja keskitetään liikenteenohjausjärjestelmien valvonta. Olemassa olevaa liikenteen seurantajärjestelmää täydennetään palvelemaan liikenteen ohjausta sekä liikenne- ja kelitiedotusta. Valtakunnallisen kehityksen mukaisesti otetaan käyttöön radion RDS/TMC -järjestelmä liikennetiedotuksen päävälineenä. Sähköisten viestimien osuutta liikennetiedottamisessa kasvatetaan käyttämällä hyväksi tietotekniikan ja television luomia mahdollisuuksia. Tampereen seudulla ei ole syytä ottaa kalliita tienvarsilaitteita muuttuvaan opastukseen ja kelitiedotukseen niin kauan kuin tarvittavat perusjärjestelmät liikennetilanteen seuraamiseksi ja liikennetiedotuksen tuottamiseksi puuttuvat. Kehittäminen käynnistetään yhteistyöprojektilla, jonka tehtävänä on määritellä seudullisen liikenteenhallintajärjestelmän perusteet.