TULOSSUUNNITELMA ja talousarvio 2011

Transkriptio

1 TULOSSUUNNITELMA ja talousarvio 2011 Esitys KYMENLAAKSON LIITTO

2 KYMENLAAKSON LIITTO Tulossuunnitelma ja talousarvio 2011 Kymenlaakson liiton julkaisusarja C:82 ISBN ISSN Karhulantie 36 B, PL 35, KOTKA Puh , Faksi Maakuntavaltuusto

3 Sisältö 1. Toimintaympäristön muutokset ja liiton toiminnan avaintulokset ja tulostavoitteet vuodelle Viennillä vai Venäjällä Kaakkois Suomi nousuun Yhteistyöllä ja valinnoilla lisää tehoa kehittämiseen Maakuntaohjelman ja maakuntakaavan uudet roolit käyttöön 5 2. Maakunnan suunnittelujärjestelmä 6 3. Tulossuunnitelma ja tavoitteet vuodelle Aluekehityksen edistäminen Aluesuunnittelu Viraston toiminta Kesäyliopisto Talousarvio vuodelle 2011 ja sen perusteluosa Käyttötalousosa Yksityiskohtaiset perustelut kustannuspaikoittain Luottamushenkilöhallinto Virasto; Tutkimus, suunnittelu, kehittäminen ja edunvalvonta Maakuntahallituksen hallinnoimat hankkeet ja projektit Kymenlaakso eilen tänään maakuntahistoriahanke Maakuntaohjelman kehittämisprojekti C.A.S.H. hanke (Connecting authorities for Safer Heavy Goods Traffic In The Baltic Sea Region Tuulivoimaselvitys Maakuntahistorian julkaisu Kesäyliopisto 15

4 Talousarvio Toimintaympäristön muutokset ja liiton toiminnan avaintulokset ja tulostavoitteet vuodelle Viennillä vai Venäjällä Kaakkois-Suomi nousuun luvun alun lamasta maamme nousi vientiteollisuuden ja valuuttakurssimuutosten avulla. Metsäteollisuus ja siihen liittyvä metalliteollisuus olivat silloisia avainaloja. Kymenlaakson aluetalous nousi tuolloin maakuntien vertailussa kolmanneksi nopeimmin lamasta. Kestävyyden kasvulle loi informaatio- ja viestintäteknologian voimakas kehitys veturinaan Nokia ja sen alihankkijat. Se puolestaan nosti monta maakuntaa Kymenlaakson edelle. Viimeisin lama yhdessä metsäteollisuuden rajun rakennemuutoksen kanssa on vienyt pohjaa edellisen laman kaltaiselta elpymiskehitykseltä. Siitä huolimatta näyttää siltä, että kova perusteollisuuden pohja on auttamassa maakuntaa ylös. Vastaavasti ICT alaa koetellut alihankintatoiminnan häviäminen Suomesta ei myöskään vauhdita muita maakuntia meitä nopeampaan elpymiseen. Kymenlaaksossa on panostettu voimakkaasti uuden elinkeinorakenteen luomiseen. Tulevaisuuden alat kuten uusiutuvan energian tuotantoteknologia, biopohjaiset uudet tuotteet ovat synnyttäneet korvaavia työpaikkoja metsäteollisuudesta menetettyjen tilalle. Toistaiseksi tuloksena on vain kymmenesosa siitä mitä on poistunut. Työtä on jatkettava. Maakunnan rooli idän ja lännen talousalueiden välisenä palvelukeskuksena tasoitti niin ikään laman lovea luvulla. Venäjän nopea talouskasvu luvulla ja sen aiheuttama kulutustavaroiden kysyntä ylittivät hetkellisesti maakunnan satamien ja liikenneväylien sekä raja-aseman palvelukyvyn. Viime lama toi hengähdysaikaa palvelujen kehittämiselle. Kuljetusten pullonkauloja ehditään hädin tuskin aukoa, kun jo uusi buumi on edessä. Nyt on tärkeätä, että huolehditaan kolmesta asiasta. Pidetään kaikin keinoin maakunnan perusteollisuuden kilpailuedellytykset kunnossa, suunnataan kehittämispanokset entistä selvemmin uusien tuotannonalojen vahvistamiseen ja otetaan todesta Venäjän viriävän talouskasvun tarjoamat mahdollisuudet. 1.2 Yhteistyöllä ja valinnoilla lisää tehoa kehittämiseen Kymenlaakson Liiton toiminnan avaintulokset kaudella voidaan pelkistää neljään. Kehittämistyölle on saatava ensinnäkin leveämmät hartiat. Se tarkoittaa voimavarojen kokoamista yhteistyössä Etelä- Karjalan kanssa. Kehittämistyötä ohjaavat välineet kuten maakuntaohjelmat on viritettävä yhteisille tavoitteille. Tähän uudistunut aluekehityslainsäädäntö ja aluehallinto antavat aiempaa paremmat mahdollisuudet. Näin myös alueelliset kehittämisvarat on ohjattavissa vaikuttavampiin kohteisiin. Kymenlaakson Liitto toimii toimintavuonna 2011 Etelä-Suomen maakuntien liittouman puheenjohtajaliittona. Toiseksi osaamispohjaa on vahvistettava erityisesti korkeamman opetuksen ja siihen liittyvän tutkimustoiminnan nostamiseksi kansainväliselle tasolle. Se tarkoittaa ammattikorkeakoulurakenteen uudistamista yhdistämällä ja yhteen sovittamalla nykyisten oppilaitosten toimintaa sekä Lappeenrannan yliopiston vahvistamista kokoamalla ja suuntaamalla Kaakkois- Suomen voimavaroja aluekehityksen kannalta tärkeisiin osaamisaloihin. Kolmas avainala on idän ja lännen välisessä palvelutehtävässä tarvittavan palvelukyvyn parantaminen. Se tarkoittaa ennen muuta liikennejärjestelmän toimi-

5 Talousarvio vuuden merkittävää kohentumista. Idän ja Lännen välisten pääväylien välityskykyä on nostettava ja raja-asemat on saatava toimimaan nykyistä tehokkaammin. Näihin parannuksiin on valmiit suunnitelmat ja osa hankkeista on jo käynnistymässä. Niiden rahoitus on varmistettava tehokkaalla edunvalvonnalla myös jatkossa. Satamatoimintojen yhdistäminen on puolestaan maakunnan omien päättäjien käsissä. Se on tehtävä välittömästi. Neljäs kehittämisen avainkohde on maakunnan oman palvelutuotannon järjestäminen uudelle pohjalle ja uusien tuotantotapojen käyttöönotto. Pohjois- Kymenlaaksossa aikaansaatu kuntauudistus luo siellä hyvät edellytykset tähän. Myös Etelä- Kymenlaaksossa on päästävä kuntarakenteen vahvistamisessa sekä peruspalvelujen tuotantotavoissa uudelle tasolle. Molemmat ovat täysin alueen päättäjien käsissä. Kymenlaakson Liiton asettamat tavoitteet PARAS- hankkeen käynnistyessä ovat entistä ajankohtaisemmat. Vuoden 2013 alusta on mahdollista päästä tavoiteltuun 2-5 peruskuntaan nykyisen seitsemän sijasta. Lisäksi palvelutuotanto on järjestettävissä tehokkaammin poistamalla eri palvelutason raja-aitoja, ottamalla käyttöön uusia tuottavuutta ja vaikuttavuutta parantavia tuotannon välineitä sekä vahvistamalla asiakas- ja omistajaohjausta. 1.3 Maakuntaohjelman ja maakuntakaavan uudet roolit käyttöön Toimintavuosi 2011 on viimeinen tilaisuus saada uuden aluekehityslain tarkoittama alueellisen kehittämisen vetovastuu maakunnan liittojen haltuun. Maakuntaohjelman ja sen vuosittaisen toteuttamissuunnitelman ohjausvaikutukset vahvistuivat uudessa laissa. Maakunnan liiton johdolla laadittavat kehittämisen välineet on saatava myös käytännössä toimimaan lain tarkoittamalla tavalla. Syksyllä 2011 laaditaan uuden hallituksen painotukset valtakunnalliseen kehittämispolitiikkaan ja strategiset tulossopimukset valtion alueviranomaisille. Maakuntaohjelma on ajettava oikeasti näiden laadintaprosesseihin sisään. Se edellyttää, että maakunnan liiton johdolla laadittavat ja liiton luottamuselinten hyväksymät ohjelmat on laadittu niin, että sisältö osuu myös valtion intresseihin. Toisaalta ohjelmiin on koottava alueen kuntien, elinkeinoelämän ja muiden kehittäjien panokset. Maakuntakaavan on myös vastattava ajankohtaisiin tarpeisiin. Tuloskaudella ajankohtaisia teemoja ovat uudistuvan energiapolitiikan vaikutukset alueiden käyttöön sekä kansallinen ja kansainvälinen liikennejärjestelmä.

6 Talousarvio Maakunnan suunnittelujärjestelmä TEM valtak. tavoitepäätös alueiden kehittämiseksi MAAKUNTASUUNNITELMA visio tavoiteltava kehitys kehittämislinjaukset ja strategia tavoitetilan vaatima aluerakenne kuvaus muutoksesta ja strategiset hankkeet MAAKUNTA- OHJELMA kehittämistoimenpiteet MAAKUNTAKAAVA - alueidenkäyttö YM Valtak. suuntaviivat alueiden. käytölle toteutumisen edistäminen kehittämispolitiikan yhteensovittaminen aluekehitysrahoituksen ohjaaminen TOTEUTTAMISSUUNNITELMA edellytysten luominen fyysinen yhteensovitus ympäristöresurssien käytön ohjaaminen Valtuustokausittain laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ja näitä tarkentava toteuttamissuunnitelma laaditaan vuosittain. Järjestelmää toteutetaan alueiden kehittämislain (1651/2009) ja maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) ohjeiden mukaisesti. Aluehallintouudistus vuoden 2010 alussa vahvisti maakuntaohjelman ja sen toteut-tamissuunnitelman asemaa sekä niiden viranomaissitovuutta. Alueiden käytön suunnittelun ja muun aluekehityksen vuorovaikutus tiivistyy. Maakuntasuunnitelmasta tulee maakuntaohjelman pitkän aikavälin strategiaosa, johon maakuntaohjelman kehittämislinjaukset perustuvat. Maakuntaohjelman merkitys alueviranomaisia ohjaavana suunnitelmana kasvaa myös sen takia, että maakuntien yhteistyöalueen (Kymenlaakso ja Etelä- Karjala) yhdessä sopimat kehittämisen painopisteet ovat myös Kaakkois- Suomen elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) kehittämistavoitteiden pohja.

7 Talousarvio Tulossuunnitelma ja tavoitteet vuodelle 2011 Maakuntavaltuusto hyväksyy vuodelle 2011 kuntalain edellyttämät sitovat toiminnalliset tavoitteet (=tulostavoitteet) maakuntahallituksen alaisille seuraaville tehtäväalueille: Aluekehitys Aluesuunnittelu Virasto Kesäyliopisto 3.1 Aluekehityksen edistäminen Avaintulokset Elinkeinorakenteen uudistaminen ja monipuolistaminen. Metsäteollisuuden rakennemuutoksen seurausten lieventämisessä on onnistuttu ja rakennemuutos on käännetty positiiviseksi muutosvoimavaraksi. Maakunnan elinkeinoelämän kilpailukykyä ja toiminnan perusedellytyksiä parannetaan elinkeinopoliittisin toimin ja osaamiskeskuspolitiikan, työvoiman koulutuksen, alueen houkuttelevuuden sekä liikennejärjestelmien kehittämisellä. 2. Kaakkois-Suomen ja Luoteis-Venäjän tuotantorakenteiden integroituminen. Kymenlaakson keskeisen kehittämisen painopisteen, idän ja lännen vuorovaikutusalueen luomisessa on siirrytty kauttakulkuvaiheesta hyödykevirtojen jatkojalostuksen ja tuotannollisen toiminnan vaiheeseen. Haastavasta talouskehityksestä huolimatta edistetään Kaakkois-Suomen ja Venäjän tuotantorakenteiden integroitumista. Keskeisiä sektoreita ovat metsäteollisuus, liikennejärjestelmän parantaminen ja kumppanuuden syventäminen. Erityisen tärkeää on pyrkiä osallistumaan Venäjälle välttämättömien tuotannollisten investointien toteutukseen ja niiden suunnitteluun pää- tai osatoimittajina. 3. Hanketoiminnan vaikuttavuuden lisääminen. Maakuntaohjelman strategisesti tärkeiden hankkeiden, erityisesti osaamista, osaamisrakenteita ja yritysten kilpailukykyä kehittävien toimien ja hankkeiden toteutusta on tehostettu loppuvuodesta 2009 alkaneella maakuntaohjelman kehittämisprojektilla. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan liittojen yhteistyö Kaakkois-Suomen ELYn kanssa on kehittynyt maan parhaaksi. 4. Maakuntaan vetovoimaisuus ilmenee aktiivisen väestön kasvuna. Kymenlaakso on yrityksiä ja ihmisiä houkutteleva maakunta aktiivisen elinkeinopolitiikan luomien uusien työtilaisuuksien ansiosta. Asukkaita houkuttelevat lisäksi maakunnan sijainti, monipuolinen ympäristö, hyvä palvelutaso ja mahdollisuudet laadukkaaseen asumiseen. Tulostavoitteet vuodelle Laaditaan toteuttamissuunnitelma vuosille , mikä suunnitelma tarkentaa v 2010 laaditun maakuntaohjelman painopisteet hankekokonaisuuksiksi. Maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman merkitys ja viranomaissitovuus kasvoi aluehallinnon uudistuksessa. ELYn strategia pohjautuu Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan liittojen muodostaman yhteistoiminta-alueen yhteisiin kehittämisen painopisteisiin. Liitto on mukana ELY:n ja ministeriöiden tulosohjausprosessissa.

8 Talousarvio Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan liitot ovat tehneet v 2010 esityksen työ- ja elinkeinoministeriölle uudesta rakenteellisen tuen mallista. Se koostuu verotuksellisista toimenpiteistä (uusiutuvien energiamuotojen käyttö) sekä aluekehitysvarojen lisäyksestä/käytön joustavuuden lisäämisestä (mm. maakunta on nimettävä kehitysalueen II-tukialueeksi ). TEM ei ole vuonna 2010 tehnyt asiassa päätöksiä, joten edunvalvonta jatkuu v Jatketaan rakennerahastokauden EU-ohjelmien toimeenpanoa. Kiinnitetään erityistä huomiota maakuntaohjelmassa priorisoitujen hankekokonaisuuksien toteuttamiseen paitsi kansallisessa rahoituksessa myös työllisyysja kilpailukyky-tavoitteen EAKR- ja ESR-toimenpide-ohjelmissa, Kaakkois- Suomi-Venäjä ENPI-ohjelmassa sekä Keskisen Itämeren teemaohjelmassa. 4. Hankkeistus ja kehittämisen painopisteet kohdennetaan pääosin Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelmissa määritellyille yhteisille painopisteille: metsäteollisuuden uudistaminen, puhdas energia- ja ympäristöteknologia, Venäjä-toiminnot, logistiikka ja infrastruktuuri, osaamis- ja koulutusrakenteet sekä ICT-liiketoiminta ja sisältötuotanto. Kymenlaaksolle tärkeitä ovat vielä palvelujen kehittäminen, matkailun kehittäminen sekä turvallisuukysymykset. Naapuruusohjelmassa priorisoidaan pk-yritysten toimintaympäristön kehittämistä, logistiikkaa, meriturvallisuutta, ympäristöyhteistyötä ja koulutusta. Myös Keskisen Itämeren ohjelmassa painottuvat meriturvallisuus, ympäristö ja logistiikka. 5. Kilpailu rahoituksesta kiristyy ja vaatimukset hanketyölle ja hankkeiden vaikuttavuudelle kasvavat. Vuonna 2009 käynnistetyllä maakuntaohjelman kehittämisprojektilla vastataan myös näihin vaatimuksiin maakuntien yhteistoimintaalueella ja laajemminkin. Projektin tavoitteena on käynnistää edellisessä kohdassa mainituille maakuntien yhteisille painopisteille vähintään 6 maakuntien eri toimijoiden yhteistä hanketta. Vuoden 2010 aikana on käynnistetty jo 3-4 hanketta. Työllisyys- ja kilpailukykytavoitteen EAKR-ohjelman temaattinen osio merkitsee kovempaa kilpailua rahoituksesta ja velvoittaa maakuntien hanketoimijat kattavampaan ylimaakunnalliseen yhteistyöhön. Sisä- ja ulkorajaohjelmien hankkeistuksessa ylimaakunnalliset ja eri maiden toimijoiden väliset projektit asettavat haasteen maakunnan hanketoimijoille. Systemaattinen yhteistyö ja kansainvälinen verkostoituminen on saatava nykyistä paremmalle pohjalle. 6. Kilpailukyky- ja koheesio-ohjelmat Kouvolan ja Kotkan-Haminan seudulla kohdistuvat aiempaa enemmän elinkeinopolitiikkaan, jolloin jo nykyisin hyvän yhteistyön tarve korostuu mm. toteuttamissuunnitelmien laatimisessa, ELYyhteistyössä ja keskushallinnon kanssa käytävissä neuvotteluissa. 3.2 Aluesuunnittelu Avaintulokset Pitkän aikavälin aluerakennekuva Uudistuvan elinkeinorakenteen, kuntarakenteen sekä Kaakkois-Suomen ja Luoteis-Venäjän integroitumiskehityksen vaikutuksia seurataan pitkän aikavälin aluerakenteeseen. 2. Aluerakenteesta maakuntakaavaksi.

9 Talousarvio Rakenteen muutosten heijastuminen yhdyskuntien muodostumiseen arvioidaan maakuntakaavan alueidenkäyttöratkaisun kautta ja saatetaan muutostarpeet maakuntakaavaprosessiin painopisteenä taajamat. 3. Maakunnan vetovoimaisuuden merkittävä lisääminen. Maakuntakaavalla luodaan edellytyksiä hyville yhteyksille, hyvää ympäristön laatuun, korkeatasoisille asuinalueille ja palveluille. 4. Toimiva liikennejärjestelmä. Ajan tasalla pidettävä liikennejärjestelmäsuunnittelu edistää hankkeiden eteenpäinvientiä. Yhteistyö Etelä-Karjalan ja liikenneviraston suuntaan kiinteä. 5. Luonnonvarat merkittävä resurssi. Luonnonvarastrategia antaa kestävän perustan varojen käytölle. Tulostavoitteet vuodelle Paikkatietoja käyttäen arvioidaan toteuttamissuunnitelman isojen hankekokonaisuuksien vaikutuksia tulevaisuuden aluerakenteeseen. 2. Maakuntakaavan perusselvitystyötä jatketaan selvittämällä ensivaiheessa aluerakenne 2030 kehityslinjojen tulosten mukaan mahdollisten uusien tai uusiutuvien työpaikka-alueiden tarvetta ja mahdollisesti puolustusvoimien käytöstä vapautuvien alueiden tulevaa käyttöä. Saatetaan valmiiksi Kymenlaakson tuulivoimaselvitys manneralueelle merialueelle tehdyn selvityksen mukaisesti. Luodaan kattava maakuntakaavan paikkatiedosto tietokantoineen edeten akuuttien kaavatarpeiden mukaisesti. Maakuntakaavan toteutuneisuuden seurantaa tehdään paikkatietopohjaisesti. 3. Jatketaan luonnonvarastrategian laadinta yhteistyötahojen kanssa. Tehdään syventäviä selvityksiä osa-alueista, tärkeää on elinkeinojen kehittämiseen liittyvät osat esimerkiksi mineraalit. Ilmastokysymyksissä tehdään yhteistyötä Eko- Kymenlaakso hankkeen kanssa. 4. Liikennejärjestelmäsuunnitelman painopisteiden mukaisesti keskitytään hankkeiden edistämiseen niin suunnittelun kuin rahoituksen osalta ilmastotavoitteet huomioiden. Tehdään yhteistyötä naapurialueiden kanssa liikennehankkeiden saamiseksi valtion toteuttamisohjelmiin. Tehdään Kymenlaakson joukkoliikennekäytävän jatkoselvitys, Kouvola-Kotka, liikenteen kehittämiseksi VR:n uusien lippuautomaattien käyttöönoton jälkeen. Kilpailutetaan maaseudun laajakaistahankkeita. 5. Avustetaan virkistysalueyhdistyksen toiminnan käynnistymistä. 6. Kiinteytetään yhteistyötä ja työjakoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa erityisesti liikennejärjestelmäsuunnittelun, luonnonvarastrategian ja tulvasuojelun osalta. 7. Käynnistetään yhteistyö Itäisen Suomenlahden alueen alueidenkäyttösuunnitelmien saattamiseksi yhtenäiseksi, ajantasaiseksi esitykseksi mahdollisten kehityshankkeiden perustiedoksi. Jatketaan maantieliikenteen turvallisuusyhteistyöhön osallistumista Itämeren alueella. 3.3 Viraston toiminta Avaintulokset

10 Talousarvio Toimiva verkostoyhteistyö. Kymenlaakson menestymistä edistetään hyvällä verkostoyhteistyöllä kansainvälisten, kansallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. 2. Vahva kymenlaaksolainen identiteetti. Maakunnan vahvuuksien tunteminen luo pohjan tulevaisuuden menestykselle. 3. Viestinnällä tunnettuutta. Aluekehityksen, aluesuunnittelun ja edunvalvonnan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista tiedotetaan aktiivisesti kotisivuilla, tiedotusvälineissä, kokouksissa ja seminaareissa. 4. Uusiin haasteisiin vastaaminen. Henkilöstön ammattitaidosta, motivaatiosta ja työhyvinvoinnista huolehditaan. Tulostavoitteet vuodelle Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteistoimintaelimessä linjataan alueen kehittämisen kannalta merkittävät suuntaviivat. Liiton henkilöstö on innovatiivisena toimijana yhteistyössä eri foorumeilla kansanedustajien, kauppakamarien, kuntien, yrittäjäjärjestöjen ja yritysten kanssa. Liitto määrittelee asiat, joita aktiivisesti edistetään CPMR:n kautta. Vaikutetaan Euroopan Unionin linjauksiin seuraavan ohjelmakauden tukipolitiikan osalta. 2. Maakuntahistoriateokseen tulevat tekstit valmistuvat vuonna Kustannustoimittaja valitaan. Teoksen kuvitussuunnitelma tehdään ja kuvien hankinta toteutetaan lähes valmiiksi. 3. Ajankohtaiset kannanotot, toimielinten kokoustiedotteet, kaavaprosessin valmistelutiedotteet ja loppuraportteja koskevat tiedotteet julkaistaan kotisivuilla. 4. Henkilöstölle luodaan edellytykset toimia uusiutuvissa tehtävissä ja verkostoissa. 5. Asianhallintaa tehostetaan tiedonhallintasuunnitelman mukaiseksi. 3.4 Kesäyliopisto Kesäyliopisto on asiakkaiden tarpeista lähtevä korkea-asteen koulutuspalveluja tuottava maakunnallinen aikuiskoulutus- ja kehittämisorganisaatio. Kesäyliopisto kuuluu koulutusta koskevan lainsäädännön piiriin ja sitä koskevat säädökset vapaasta sivistystyöstä. Koulutus välitetään yhteiskunnan ostoina ja/tai markkinaperiaatteen mukaisesti. Avaintulokset Kesäyliopisto toteuttaa elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti Kymenlaakson maakunnan toimintapolitiikkaa vahvistaen, tukien ja syventäen osaamisen eri alueita 2. Kesäyliopiston koulutustoiminta palvelee ja edistää maakunnan kehittämistyötä Tulostavoitteet vuodelle 2011

11 Talousarvio Kehitetään kesäyliopistoa avoimena yliopistona ja alueellisena aikuiskoulutusja kehittämisorganisaationa, joka täydentää ja monipuolistaa yliopistojen ja korkeakoulujen palveluja ja tuottaa aikuiskoulutusta väestön ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaan sekä vastaa samalla uudistuvan aikuiskoulutusjärjestelmän haasteisiin. 2. Laaditaan ja toteutetaan avaintulosalueiden tavoitteiden mukaisesti koulutussuunnitelmat eri toimintasektoreille, jotka ovat avoin yliopisto-opetus, ammatillisesti sivistävä lisä- ja täydennyskoulutus (elinkeinoelämä, hallinto, opetusala, sosiaali- ja terveysala), alue- ja kulttuuripoliittiset seminaarit ja muu koulutus (kielikurssit, valmentava koulutus, muu koulutus). 3. Tuotetaan koulutusohjelmat yhteistyössä eri koulutusaloja edustavien huippuosaajien ja korkeakoulujen kanssa avoimessa ja luovassa yhteistyöverkostossa Avoimen yliopisto-opetuksen kehittämisen painopisteenä on opetuksen syventäminen ja keskittäminen lähiopetus- ja verkostoympäristössä. Lisäksi tehostetaan opiskelijoiden tuki- ja neuvontapalveluja sekä avoimeen yliopistoopetukseen valmentavaa ja tukevaa opetusta. Ammatillisesti sivistävän lisä- ja täydennyskoulutussektorin kehittämisen painopisteenä on ammattispesifististen syventävien, pitkäkestoisten koulutusohjelmien kehittäminen eri sidosryhmien tarpeeseen. Omana erityisalueena toteutetaan ja kehitetään Pietarin I.E. Repin instituutin kuvataidekoulutusta Kymenlaaksossa. Alue- ja kulttuuripoliittisen sektorin painopisteenä on maakunnan historialliseen ja kulttuuriseen toimintaan painottuvien seminaarien ja tapahtumien järjestäminen.

12 Talousarvio Talousarvio vuodelle 2011 ja sen perusteluosa Talousarvio laaditaan kuntalain, soveltuvin osin kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamien yleisohjeiden mukaisesti. Kuntalain mukaan kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto sitovien tulostavoitteiden ja toimintakatteiden osalta. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointiosa (taloussuunnitelmavuosina ei ole investointeja) ja rahoitusosa. 4.1 Käyttötalousosa Kymenlaakson Liiton talousarvioasetelmassa tavoitteiden ja talouden toteumisesta vastaava toimielin on maakuntahallitus. Kesäyliopiston johtokunta vastaa maakuntahallitukselle kesäyliopiston toiminnasta ja taloudesta. Käyttötalousosassa maakuntavaltuusto hyväksyy sitovasti toimintakatteen seuraaville tehtäväalueille: Maakuntahallitus: Luottamushenkilöhallinto Virasto Projektit Kesäyliopisto Valtuustolle esitettävä talousarvion käyttötalousosa vuodelle 2011 on jäljempänä. Käyttötalousosa sisältää myös taloussuunnitelmavuodet Toiminnalliset tavoitteet on esitetty edellä. Valtuuston hyväksymän talousarvion mukaisesti maakuntahallitus hyväksyy käyttötaloussuunnitelman, jossa asetetaan kesäyliopiston johtokunnalle ja ao. johtaville viranhaltijoille sitovat toimintakatetavoitteet. Tehtäväalueet sisältävät em. lisäksi kustannuspaikkoja seuraavasti: Projektit: Kesäyliopisto: Maakuntahistoriahanke Maakuntaohjelman kehittämisprojekti C.A.S.H. Tuulivoimaselvitys Maakuntahistorian julkaisu Johtokunta Toimisto Opetustoiminta 4.2 Yksityiskohtaiset perustelut kustannuspaikoittain Yksityiskohtaiset perustelut eivät ole sitovia. Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa asti. Neuvottelut tai sen jälkeen tulevista korotuksista käydään mennessä. Talousarviossa varaudutaan siihen, että alkaen palkkataso nousee 0,8 %.

13 Talousarvio KuEl-maksut budjetoidaan niin, että varhaiseläke- ja eläkemenoperusteisiin maksuihin varataan ja palkkaperusteisiin maksuihin 16,0 % palkkakuluista. Sv-maksuihin varataan noin 2,2 % ja työttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksuihin noin 1,3 % Luottamushenkilöhallinto Toimintakate on ; muutos% -3,4. Toimintatuottoihin on merkitty ns. teknisellä tuella katettavaa tuottoa maakunnan yhteistyöryhmän ja sihteeristön kokouskuluihin. Toimintakulut ovat Muutos% vuoteen 2010 verrattuna 3,3 %. Talousarvioon on ensimmäisen kerran merkitty maakunnan yhteistyöryhmän kokouskulut. Kokouspalkkiot varataan maakuntavaltuuston 3 kokousta, maakuntahallituksen 15 kokousta, tarkastuslautakunnan 5 kokousta, yhteistoimintaelimen 6 kokousta sekä maakunnan yhteistyöryhmän kokouksia varten. Luottamushenkilöiden ansionmenetysten korvaukset kirjataan tälle kustannuspaikalle. Kuntaliiton maksuosuus on noin Jäsenmaksu maksetaan seuraaville yhdistyksille: Suomen Tieyhdistys ry 40, Kauppakamari 172, CPMR 8113, Suomen Maantieteellinen Seura 30, Venäjän kilta 75, Suomen Vesitieyhdistys 250 ja Kymenlaakson Messut ry 100. Lakisääteisten tilintarkastuspalvelujen ja tarkastuslautakunnan sihteeripalvelujen ostoa varten on varattu noin Hallituksen mahdollisesti myöntämiä tukia varten varataan Koulutuspalveluihin varataan Matkustus- ja majoituspalveluihin varataan Talousarvion käsittelyn yhteydessä valtuusto hyväksyy samalla luottamushenkilöiden palkkiosäännön 2, 4, 6 :ien mukaisesti valtuuston, hallituksen ja muiden toimielinten jäsenten kokouspalkkioiden, ansionmenetyskorvausten ja valtuuston ja hallituksen puheenjohtajien vuosipalkkioiden määrät vuodelle Kokouspalkkiot pysyvät samana kuin vuosina Palkkiot ovat seuraavat: - Valtuuston puheenjohtajan vuosipalkkio Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio Valtuusto, hallitus ja tarkastuslautakunta kokouspalkkio Muut valtuuston/hallituksen nimeämät toimikunnat kokouspalkkio 80 - Ansionmenetyskorvauksen alaraja 10 /tunti ja yläraja 30 /tunti (todistus ansionmenetyksestä työnantajalta, jos ansionmenetys yli 10 /tunti) Virasto; Tutkimus, suunnittelu, kehittäminen ja edunvalvonta Kymenlaakson Liiton operatiivinen toiminta koostuu aluesuunnittelun, aluekehityksen ja sisäisten palvelujen tehtäväalueista, joista aiheutuvat tuotot ja kulut kirjataan tälle kustannuspaikalle. Toimintatuotot ovat 2,0 m. Toimintatuotot muodostuvat tälle kustannuspaikalle kirjattavista jäsenkuntien maksuosuuksista 1,8 m, ns. teknisen tuen tuotoista ( 2 aluekehityssihteerin palkkakulut) ja valtiovarainministeriön vuosina maksamasta :n korvauksesta lääninhallituksilta maakunnan liitoille siirtyneisiin tehtäviin.

14 Talousarvio Toimintakulut ovat 1,6 m. Muutos% vuoteen 2010 verrattuna on 8,1 %. Vuoden 2010 talousarvioon ei varattu määrärahaa toisen aluekehityssihteerin vakanssia varten (kulut katetaan teknisellä tuella), joten henkilöstökulut verrattuna 2010 talousarvioon nousevat 6,7 %. Ostopalvelumäärärahat nousevat 12,4 %. Viraston toimintakate on positiivinen + 0,3 m johtuen siitä, että jäsenmaksutuotot kirjataan tälle kustannuspaikalle. Henkilöstökulujen osuus viraston toimintakuluista on 73 %. Palkkavaraukset on laskettu nykyiselle henkilöstölle (19 vakinaista ja 1 määräaikainen, kaikki kokoaikaisia). Henkilöstön määrä pysyy samana kuin vuonna Asiantuntijapalvelujen ostojen määräksi arvioidaan , joka sisältää luonnonvarastrategian ja liikennejärjestelmästrategian koordinointipalveluja, Liiton omavastuuosuuden mahdolliseen Life-hankkeeseen sekä varausta vuoden aikana tuleviin yllättäviin asiantuntijatarpeisiin. Yhteistyöprojekteja varten varataan , joka sisältää Nopeat Itäradat, Pro Vt 12-, Vihreä Moottoritie ym. maksuosuudet. Paikkatietojärjestelmän kehittämiseen varaudutaan :lla. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa valmistellaan osaltaan yhteistyössä Etelä-Karjalan liiton kanssa aluehallintouudistuksen edellyttämällä tavalla Maakuntahallituksen hallinnoimat hankkeet ja projektit Maakuntahallituksen vuonna 2011 hallinnoimat projektit ovat maakuntahistoriahanke, maakuntahistorian julkaisu, maakuntaohjelman kehittämisprojekti, C.A.S.H ja tuulivoimaselvitys. Projektien toimintatuotot ovat ja toimintakulut , joten toimintakate on Kymenlaakso eilen tänään maakuntahistoriahanke Maakuntahistorian toimintatuotot ovat , joka muodostuu historiateoksen kirjoittamiseen saatavasta maakunnan kehittämisrahasta (70 % kuluista). Toimintakulut ovat Maakuntahistorian kirjoittamisesta on tehty sopimus Helsingin Yliopiston kanssa. Kirjoitustyö on käynnistynyt vuonna 2006 ja historiakirjaan tulevat tekstit valmistuvat vuonna Kirjoitustyöhön osoitetaan :n määräraha. Kirjoitustyön valmistumista koordinoi osa-aikainen toimitussihteeri. Toimintakate jää rahoitettavaksi liiton talousarviosta Maakuntaohjelman kehittämisprojekti Kehittämisprojektin toimintatuotot ovat , joka muodostuu työ- ja elinkeinoministeriöltä haetusta kansallisesta kehittämisrahasta ja Etelä- Karjalan liiton 50 %:n kustannusvastuusta projektin nettokuluista ( ). Toimintakulut muodostuvat määräaikaisen kehittämisjohtajan palkkakuluista ja kehittämistyöstä aiheutuvista palvelujen ostoista, seminaarien järjestämisestä ja yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa. Projektiaika alkoi ja päättyy Toimintakate on

15 Talousarvio C.A.S.H. hanke (Connecting authorities for Safer Heavy Goods Traffic In The Baltic Sea Region Vuosina toteutettavaa hanketta hallinnoi Turun yliopisto. Toimintatuotot ovat EAKR:lta saatava (75 % kuluista). Toimintakulut ovat , joka muodostuu asiantuntijapalvelujen ostosta ja liiton henkilöstön hankekuluista. Toimintakate on , joka katetaan suunnittelujohtajan ja kv-asiain sihteerin työpanoksella Tuulivoimaselvitys Toimintatuotot ovat , josta EAKR-rahoitus on ja yhteistyökumppaneiden (KSS Energia Oy, Kotkan Energia Oy, Haminan Energia Oy ja Kymenlaakson kunnat) rahoitusosuudet Toimintakulut ovat , jotka ovat asiantuntijapalvelujen ostoa selvitystä tekevältä Pöyry Finland Oy:ltä. Selvitystyö käynnistyi ja valmistuu Toimintakate on Maakuntahistorian julkaisu Kesäyliopisto TULOSLASKELMAOSA Maakuntahistorian julkaisemisesta vuosina aiheutuvat kulut budjetoidaan omalle kustannuspaikalle. Toimintakulut vuonna 2011 ovat , joka muodostuu toimitussihteerin palkkakuluista alkaen ( ) ja kuva-aineiston hankintakuluista Valtuuston tilinpäätösten yhteydessä tekemien päätösten mukaisesti taseessa olevaa ylijäämää käytetään maakuntahistoriateoksesta aiheutuviin kuluihin. Toimintatuotot ovat , josta opiskelijoilta saatavat maksutuotot ovat ja valtionavustus on Toimintatuottojen muutos vuoteen 2010 on -8,7 % johtuen siitä, että Repin-kuvataidekoulutus siirtyi Kotkan kaupungin hankkeeksi alkaen. Toimintakulut ovat , josta henkilöstökulut ovat ja opetuspalvelujen ostot ovat Opetustoiminnan toimintakulut ovat Vakinaista henkilöstöä on neljä kuten vuonna Opetustuntien määrän ja maksutuottojen määrän arvioidaan pysyvän entisellä tasolla. Kuntien maksutuotoilla katettava toimintakate on ; muutos% on 0. Toimintatuottojen määrä on Toimintatuotoista jäsenkuntien maksuosuudet ovat eli 72 %. Muut toimintatuotot muodostuvat kesäyliopiston opiskelijamaksuista , kesäyliopiston saamasta valtionavustuksesta , itsehallinnoituihin projekteihin sekä EAKR:n maksatustehtäviin saatavista tukirahoista Jäsenkuntien maksuosuuksia esitetään nostettavaksi 1,95 %:lla, mikä merkitsee :n lisätuottoa. Kuntakohtainen maksuosuustaulukko on talous-

16 Talousarvio INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA suunnitelman lopussa. Maksuosuudet on laskettu perussopimuksen mukaisesti verovuoden 2009 kunnallisvero- ja yhteisöverokertymien perusteella (verohallinnon ennakkotieto ). Kuntakohtainen maksuosuustaulukko päivitetään verotuksen valmistumisen jälkeen. Vuonna 2011 toimintakate on negatiivinen Vuosikate on negatiivinen Kun poistojen määrä on -300, on tilikauden tulosarvio alijäämäinen Taseessa on aikaisempina vuosina kertynyttä ylijäämää ,19. Yli/alijäämäennuste vuodelle 2010 on 0 talousarvion mukaisesti. Vuosien taloussuunnitelma tehdään tuloslaskelman tasolla. Tuloslaskelma on laadittu seuraavasti: - Kuntamaksutuotot nousevat vuosittain 1 %. - Palkkakulut nousevat vuosittain 1,5 %. - Suunnitelmavuosille ei ole arvioitu uutta henkilöstöä eikä uusia projekteja. - Vuosi 2012 on alijäämäinen Maakuntahistorian julkaisukuluihin varataan ja juhlavuoden kuluihin , joista taseen ylijäämätililtä katetaan Suunnitelmavuosien 2013 ja 2014 tulosarvio on nolla. Taloussuunnitelmavuosille ei esitetä investointeja. Talousarviovuonna 2011 vuosikate on ja investoinnit 0. Valtuuston päätösten mukaan maakuntahistorian painatus- ja julkaisukustannukset katetaan taseen ylijäämätililtä.

17 Talousarvio Käyttötalousosa TP 2009 TA 2010 TA 2011 Muutos-% TA2011- TA2010 Maakuntahallitus Luottamushenkilöhallinto Toimintatuotot 9000 Toimintakulut , ,3 Toimintakate , ,4 Virasto Toimintatuotot , ,9 Toimintakulut , ,1 Toimintakate , ,3 Projektit Toimintatuotot , ,6 Toimintakulut , ,4 Toimintakate , ,8 Kesäyliopisto Toimintatuotot , ,7 Toimintakulut , ,4 Toimintakate , ,1 *Jäsenmaksutuotot kokonaisuudessaan viraston kustannuspaikalla taluvut muunnettu jäsenmaksutuottojen osalta vertailukelpoisiksi vuoden 2010 talousarvion kanssa.

18 Talousarvio TULOSLASKELMAOSAN VERTAILU 2009 TP 2010 TA 2011 TA Muutos% TA TA TS 2013 TS 2014 TS Toimintatuotot , , Myyntituotot , , Maksutuotot , , Tuet ja avustukset , , Muut toimintatuotot 100, ,0 Toimintakulut , , Henkilöstömenot , , Palvelujen ostot , , Aineet, tarv. Ja tavarat , , Muut toimintamenot , , Toimintakate , , Rahoitustuotot ja -kulut,nto 1 688, , Vuosikate , , Poistot ja arvonalentumiset , , Tilikauden tulos , Tilikauden ali-/ylijäämä ,

19 Talousarvio Investointiosa Investointeja ei esitetä taloussuunnitelmavuosille. TP 2009 TA 2010 TA 2011 Muutos-% TA2011-TA2010 Rahoitusosa Toiminnan rahavirta Vuosikate , , Toiminnan ja investointien rahavirta , , Lainakanta

20 Talousarvio Henkilöstö TA 2010 TA 2011 Virasto Projektit Kesäyliopisto Projektit Yhteensä

21 Talousarvio KYMENLAAKSON LIITTO JÄSENMAKSUOSUUDET VUODELLE 2011 MAKSETTAVAA JÄSENMAK- KUNTA KUNNALLISVEROA YHTEISÖVERO- SUOSUUS- VASTAAVAT VERO- MÄÄRÄT YHTEENSÄ % ENNAKKO TETTAVAT TULOT V V.2011 V.2009 EURO HAMINA , KOTKA , MIEHIKKÄLÄ , PYHTÄÄ , VIROLAHTI , IITTI , KOUVOLA , , ,- Lähde: Verohallinto; tieto verovuoden 2009 veroista