Varissaari, Koivuluoto. Tulossuunnitelma ja vuoden 2008 tulostavoitteet sekä talousarvio. Kymenlaakson Liitto D:

Transkriptio

1 Varissaari, Koivuluoto Tulossuunnitelma ja vuoden 2008 tulostavoitteet sekä talousarvio Kymenlaakson Liitto D: Maakuntahallitus Maakuntavaltuusto

2 Tulossuunnitelma ja vuoden 2008 tulostavoitteet sekä talousarvio Karhulantie 36 B, PL 35, KOTKA Puh , Fax

3 Sisällys 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA TOIMIN- NAN AVAINTULOKSET JA TULOSTAVOITTEET VUODELLE Aluehallinto uudistuu uudella ohjelmapolitiikalla parempiin tuloksiin uudet haasteet odottavat Kehittämispanokset maakunnan vahvuuksiin Toinen maakuntakaava työn alla Tehoa edunvalvontaan MAAKUNNAN SUUNNITELUJÄRJESTELMÄ TULOSSUUNNITELMA JA TAVOITTEET VUODELLE Aluekehityksen edistäminen Aluesuunnittelu Maakunnan aseman vahvistaminen Kesäyliopisto TALOUSARVIO VUODELLE Yleisperustelut Yksityiskohtaiset perustelut Luottamushenkilöhallinto Virasto; Tutkimus, suunnittelu, kehittäminen ja edunvalvonta Kesäyliopisto Kymenlaakson liiton hallinnoimat hankkeet ja projektit Brysselin- toimisto Aluekehitysprojekti Leningradin Oblastin alueelle Kymenlaakso eilen tänään maakuntahistoriahanke Pääluokittaiset menot ja tulot v Jäsenmaksuosuustaulukko...16

4

5 Kymenlaakson Liitto 3 Tulossuunnitelma TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA TOIMIN- NAN AVAINTULOKSET JA TULOSTAVOITTEET VUO- DELLE Aluehallinto uudistuu uudella ohjelmapolitiikalla parempiin tu- t loksiin uudet haasteet odottavat tavat Aluehallinnon uudistus on käynnissä. Toimintavuoden 2008 aikana selviävät aluehallinnon uudistuksen vaikutukset valtion aluehallintoon ja maakuntien liittojen toimintaan. Aluehallinnon uudelleen organisointi ja tehtävien sekä toimivallan järjestelyt heijastuvat väistämättä myös Kymenlaakson Liiton toimintaan. Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää nykyistä sektoroitunutta ja sekavaa hallintoa, karsia päällekkäisyyksiä ja lisätä kehittämispolitiikan kansanvaltaista ohjausta. Tuottavuuden ja palvelun parantaminen sekä asiakasnäkökulman korostaminen ovat uudistuksen läpileikkaavat tavoitteet. Viranomaisten määrä vähenee merkittävästi ja viranomaisten toiminta-alueita järjestellään suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Uudistus tulee voimaan vuoden 2010 alusta. Uusi työ- ja elinkeinoministeriö aloittaa toimintansa jo vuoden 2008 alusta. Talouden ulkoiset kehitysnäkymät ovat jatkuneet suotuisina Kymenlaaksolle ja työllisyyskehitys on ollut kohenemassa. Korkeasuhdanteen huippu on kuitenkin ohitettu. Lähialueiden ennen kaikkea Luoteis- Venäjän tuotannollisten investointien käynnistyminen on heijastumassa maakuntaan. Kaakkois- Suomen ja Pietarin talousalueiden integroituminen on vähitellen alkamassa. Juuri kun maakunnan muuttoliike oli kääntymässä positiiviseksi, ja ikärakenteesta johtuva maakunnan väestön väheneminen korvautunut työperäisellä maahanmuutolla, iski perusteollisuuden kolmas rakennemuutos, tuotantokapasiteetin leikkaaminen. Voidaan ennakoida, että kolmas rakennemuutos jatkuu. Kymenlaakson väestömäärän kääntäminen kasvu- uralle on entistä työläämpää. Maakunnan kyky omin toimin varautua uusiin haasteisiin on merkittävästi kiinni kehittämisvarojen riittävyydestä. Kymenlaaksolle on ensimmäisen kerran tarjolla koko maakunnan laajuisesti aluepoliittista rahoitusta, kun koko maakunta on samassa asemassa EU:n rakennerahastopolitiikassa. Kriittinen tekijä onkin maakunnan kehittämiseen tarvittavan omarahoituksen riittävyys. Onko yrityksillämme riittävästi resursseja tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja onko kunnilla palvelutuotannon lisäksi kehittämiskykyä? Ohjelmakauden aloitus on viivästynyt. Ohjelmien toteuttaminen ja rahoituspäätösten teko alkaa todenteolla vuonna Kuntien palvelutuotantoon tarvittava rahoitus on karkaamassa vakaan tulokehityksen yli. Yleisestä talouden myönteisestä kehityksestä huolimatta kuntien tulo-

6 Kymenlaakson Liitto 4 Tulossuunnitelma pohja on pysynyt 2-3 %:n kasvu- uralla. Vastaavasti palvelutuotannon menot ovat tasaisesti jatkuneet 4 6 %:n kasvu- uralla. Juuri päätetyt työehtosopimukset nostavat kuntasektorin palkkakustannuksia huomattavasti ja kuntasektori on poikkeuksellisesti palkkajohtaja verrattuna yksityissektoriin ja vientiteollisuuteen. Tällä vuosikymmenellä ollaan kuntataloudessa samassa tilanteessa kuin luvun lopulla ennen suurta lamaa. Tulo- ja menokehityksen tasapainottamisella on kiire. Vuoteen 2010 mennessä vaje uhkaa kasvaa %:iin. Samalla on meneillään Suomessa kaikkien aikojen suurin aktiiviväestön siirtyminen eläkkeelle. Hyvinvointipalvelujen kysyntä alkaa kasvaa voimakkaasti vuodesta 2015 lähtien. Tarjolla on lisäksi ennätysvähän nuorta työvoimaa korvaamaan poistumaa. Kuntien vastuulla olevat peruspalvelut on saatava kestävän tulopohjan edellyttämälle tasolle. Edessä on ja luvuilla luotujen peruspalvelujen mittava uudistaminen. Kunta- palvelurakenneuudistuksen, PARAS-hankkeen, tähänastiset tulokset eivät vakuuta. Puitelaki on laki hallinnollisten rakenteiden järjestämisestä ei niinkään palvelutuotannon uudistamisesta. Hallinnollisilla järjestelyillä ei ole saatavissa riittävästi liikkumavaraa alueellisen kehittämisen vaatimaan omarahoitukseen. Palvelutuotannon uudistaminen on saatava samanaikaisesti liikkeelle hallinnollisten järjestelyjen kanssa. Kouvolan seudulla kuntarajat muuttuvat radikaalisti lähivuosina ja luovat pohjan myös palvelurakenteiden uudistamiselle. Kotkan-Haminan seudulla kuntarakenteessa ei näytä tapahtuvan muutoksia lyhyellä aikavälillä. 1.2 Kehittämispanokset maakunnan vahvuuksiin Kymenlaakson mahdollisuudet hyödyntää kansallista ja EU:n tukirahoitusta ovat suuremmat koskaan aiemmin. Ohjelmakaudella EU:n rakennerahastojen ja valtion kansallisen vastinrahoituksen tukirahoitus on n. 120 M, jos erityisesti ylimaakunnallisessa hanketyössä onnistutaan. Mikäli hankkeiden omarahoitus yrityksiltä ja kunnilta on aiempaa tasoa, tullaan ohjelmakaudella toteuttamaan n M :n kehittämishankkeet Maakunnan kannalta on tärkeätä, että hyödynnämme tarjolla olevan rahoituksen mahdollisimman hyvin. Se tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että rahoitus kohdennetaan aiempaa vaikuttavampiin hankekokonaisuuksiin, joilla on kestävää pohjaa myös tulevaisuudessa. Maakunnan asema EU:n ja kasvavan Venäjän rajalla ei ole uusi asia, mutta sen osalta on edessä uusi kehitysvaihe. Kauttakulku- ja jakelukeskusvaiheesta olemme kytkeytymässä osaksi Luoteis- Venäjän kehittyvää tuotantorakennetta. Maakunnan osaaminen sekä palvelu- ja tuotantotoiminta on saatava osaksi tätä kehitystä. Metsäklusterin tulevaisuus Suomessa on toinen keskeinen osa maakunnan tulevaisuutta. Nykyisten tuotteiden elinkaari on taittumassa. Tuotantokapasiteetin supistumisesta on edelleen nähtävissä. On panostettava myös maakuntatasolla uusien tuotteiden kehittämiseen Kymenlaaksossa se tarkoittaa ennen kaikkea

7 Kymenlaakson Liitto 5 Tulossuunnitelma prosessi- ja laitevalmistusta, mutta myös mukanaoloa uusien lopputuotteiden kehittämisessä. Kymenlaakso on pidettävä edullisena alustana kansainväliselle yritystoiminnalle. Siihen kuuluvat niin toimivat yhteydet kuin kansainvälinen liiketoimintaosaaminen ja ammattitaitoisen työvoiman tarjonta. Meri, rautatie ja raja ovat avainsanoja kun alueellisia kehittämispanoksia kohdennetaan. 1.3 Toinen maakuntakaava työn alla Taajama-alueita ja niiden lähiympäristöä koskeva ensimmäinen osa maakuntakaavaa hyväksyttiin vuonna Se on parhaillaan ympäristöministeriön vahvistusmenettelyssä. Liitto on antanut vastineet valituksiin ja ympäristöministeriö vahvistanee kaavan vuonna Maakuntakaavan seuraavan osan, maaseutu- ja luontokaavan valmistelutyö on käynnissä. Kaavan on määrä kattaa loppuosa maakuntaa ja valmistua viimeistään vuonna Sen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja tavoitteet on hyväksytty vuonna Vuosi 2008 on perusselvitysten tekemisen aikaa. Kymenlaaksossa päästäisiin kattavaan maakuntakaavaan ennen kuin maankäyttö- ja rakennuslain asettama siirtymäaika vuosi 2010 seutukaavoista maakuntakaavaan päättyy. 1.4 Tehoa edunvalvontaan Kymenlaakso ei ole onnistunut tieliikenteen edunvalvonnassa viimeisen viiden vuoden aikana. Tänä aikana ei maakunnassa ole käynnistetty yhtään valtakunnallista tieliikennehanketta. Tieverkon parantamista on jouduttu tekemään osittain alueellisilla kehittämisvaroilla. Vuoden 2008 keväällä hallitus tekee liikennepoliittisen selonteon ja edunvalvonta on suunnattava kauden tieliikennehankkeisiin niin, että valtatiet 7, 15 ja 12 saadaan rakenteille ja valtatie 26 suunnitteluun. Myös aluehallinnon uudistamisessa liittojen pitää olla hereillä, jotta Vanhasen hallituksen linjaus kansanvaltaisempaan aluehallintoon tulee todeksi.

8 Kymenlaakson Liitto 6 Tulossuunnitelma MAAKUNNAN SUUNNITELUJÄRJESTELMÄ MAAKUNTASUUNNITELMA SM visio - tavoiteltava kehitys kehittämislinjaukset ja strategia tavoitetilan vaatima aluerakenne kuvaus muutoksesta ja strategiset hankkeet YM valtak. tavoitepäätös alueiden kehittämiseksi MAAKUNTA- OHJELMA kehittämistoimenpiteet MAAKUNTA- KAAVA alueiden käyttö valtak. suuntaviivat alueiden käytölle TOTEUTTAMISUUNNITELMA/HANKKEET toteutumisen edistäminen kehittämispolitiikan yhteensovittaminen aluekehitysrahoituksen ohjaaminen edellytysten luominen fyysinen yhteensovitus ympäristöresurssien käytön ohjaaminen Valtuustokausittain laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ja näitä tarkentava toteuttamissuunnitelma laaditaan vuosittain. Järjestelmää toteutetaan alueiden kehittämislain (602/2002) ja maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) ohjeiden mukaisesti.

9 Kymenlaakson Liitto 7 Tulossuunnitelma TULOSSUUNNITELMA JA TAVOITTEET VUODELLE 2008 Tehtäväalue 3.1 Aluekehi luekehityksen edistäminen Avaintulokset Kymenlaakson kehittämisen painopisteen, idän ja lännen vuorovaikutusalueen luomisessa on siirrytty kauttakulkuvaiheesta hyödykevirtojen jatkojalostuksen ja tuotannollisen toiminnan vaiheeseen. 2. Maakunnan perusteollisuuden kilpailukykyä ja toiminnan perusedellytyksiä autetaan elinkeinopoliittisin toimin mm. osaamiskeskuspolitiikan, työvoiman koulutuksen ja liikennejärjestelmien kehittämisellä. 3. Maakuntaohjelman strategisesti tärkeiden hankkeiden, erityisesti osaamista, osaamisrakenteita ja yritysten kilpailukykyä kehittäviä toimien ja hankkeiden toteutusta jatketaan. 4. Alueellinen henkeä kohti laskettu bruttokansantuote pysyy Etelä-Suomen keskimääräisellä tasolla. 5. Maakunnan väestön nettomuutto saadaan pysymään positiivisena työpaikkojen pysyvän kasvun myötä pk yritysten kehityksen kautta. 6. Maakunnan kansainvälisessä yhteistyössä konkreettinen hanketoiminta jatkuu 7. Ympäristöllisesti kestävän kehityksen luominen Tulostavoitteet vuodelle Laaditaan toteuttamissuunnitelma vuosille Vuonna 2008 alkaa rakennerahastokauden EU-ohjelmien toimeenpano. Rakennerahastokauden ohjelmat sulkeutuvat maksatustenkin osalta v Kiinnitetään erityistä huomiota maakuntaohjelmassa priorisoitujen hankekokonaisuuksien toteuttamiseen paitsi kansallisessa rahoituksessa myös työllisyys- ja kilpailukyky-tavoitteen EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmissa, Kaakkois-Suomi-Venäjä ENPI-ohjelmassa sekä Keskisen Itämeren teemaohjelmassa. Maakuntaohjelmien ja sen toteuttamissuunnitelmien merkitys kasvaa edelleen aluehallinnon uudistuksessa. Keskushallinnon kanssa käytävissä vuotuisissa neuvotteluissa on oltava maakunnan eri toimijoiden yhteinen näkemys ja hankkeiden tärkeysjärjestys pohjana, jotta rahoitus saadaan riittävälle tasolle esim. liikennehankkeissa. Liitto on mukana jo syksystä 2007 lähtien TE-keskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön tulosohjausprosessissa. 3. Rahoituksen suuntaamisessa korostuvat maakuntaohjelmaan perustuen yritysten kilpailukyvyn parantamista ja toimintaympäristön kehittämistä edistä-

10 Kymenlaakson Liitto 8 Tulossuunnitelma vät hankekokonaisuudet sekä innovaatiopolitiikka, osaamisrakenteiden kehittäminen, maakunnan saavutettavuuden parantaminen, turvallisuusklusterin kehittäminen ja hyvinvointipalvelut sekä kansallisessa että EUohjelmarahoituksessa. Tarkempia ja ohjelmakohtaisia painotuksia ovat mm. metsäklusterin kehittäminen kiristyvässä kilpailutilanteessa ja rationointitoimien jatkuessa, ICTja liiketoimintaosaaminen, itä-länsi-logistiikka ja matkailu. Naapuruusohjelmassa priorisoidaan pk-yritysten toimintaympäristön kehittämistä, logistiikkaa, meriturvallisuutta, ympäristöyhteistyötä ja koulutusta. Ekoparkin (Anjalankoski) toimintaa kehitetään yhteistyössä Kotkan Meriturvakeskuksen kanssa. Kilpailu rahoituksesta kiristyy. Myös Keskisen Itämeren ohjelmassa painottuvat meriturvallisuus, ympäristö ja logistiikka. 4. Työllisyys- ja kilpailukykytavoiteohjelmiin tulevat temaattiset osat merkitsevät niinikään varautumista kovempaan kilpailuun saatavasta rahoituksesta ja velvollisuus ylimaakunnalliseen hanketoimintaan kasvaa. Maakunnallisesti on päästävä kattavampaan yhteistyöhön hanketoiminnassa. 5. Aluekeskusohjelmat Kouvolan ja Kotkan-Haminan seudulla kohdistuvat aiempaa enemmän elinkeinopolitiikkaan, jolloin jo nykyisin hyvän yhteistyön tarve korostuu mm. toteuttamissuunnitelmien laatimisessa ja keskushallinnon kanssa käytävissä neuvotteluissa. 3.2 Aluesuunnittelu Avaintulokset Kymenlaakson aluerakenne tukee aluekehityksen toteutusta ja vastaavasti aluekehitys tukee maakuntakaavan tavoitteiden mukaisesti maankäytön kehittämistä. 2. Maakuntakaava luo edellytykset maakunnan tasapainoiseen kehittämiseen ja edistää laadukkaan ympäristön toteutusta. 3. Maakunnassa hyväksytyt ympäristötavoitteet ovat toimiva osa suunnittelu- ja kehittämispolitiikkaa. 4. Maakuntakaavoitus kytkeytyy Etelä-Suomen toimintaympäristöön ja suunnitteluyhteistyössä otetaan erityisesti huomioon Suomenlahden ympäristön tila. Tulostavoitteet vuodelle Taajamat ja niiden ympäristöt maakuntakaavan tuleva ympäristöministeriön vahvistuspäätös saatetaan tiedoksi. 2. Maaseutu ja luonto maakuntakaavan (toinen maakuntakaava) keskeisiä asiakokonaisuuksia ovat alue- ja yhdyskuntarakenne erityisesti taajamien ulkopuolisen asumis-, tuotanto-, työssäkäynti-, ja palvelutoimintojen kannalta, yhteysverkon kehittämistarpeet, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen edellyttävät kaavaratkaisut, luonnonvarojen käytön ohjaus, virkistys-, lomaasutus- ja matkailurakenne sekä puolustusvoimien aluetarpeiden vaatimat kaavaratkaisut. Vuonna 2008 painopisteinä ovat perusselvitysten saattaminen valmiiksi, kaavaluonnoksen laadinta sekä vaikutusselvitysten laadinta.

11 Kymenlaakson Liitto 9 Tulossuunnitelma Toisen maakuntakaavan kaavaprosessia viedään eteenpäin asiantuntijaryhmien työskentelynä, luonnosvaiheen neuvotteluina kuntien ja viranomaisten kanssa, luonnoksen lausunto- ja nähtävilläolovaiheena, sekä ehdotuksen valmisteluna. 4. Valtioneuvoston liikennepoliittiseen selontekoon tehdään esityksiä liikennejärjestelmän ja hankkeiden kehittämiseksi. Muutoin keskitytään hankkeiden edistämiseen niin suunnittelun kuin rahoituksen osalta. 5. Kymijoen alueidenkäyttöä edistetään tukemalla alueen suunnittelua sekä hankkeistusta. 6. Kansainvälisessä yhteistyössä toteutetaan Leningradin alueen kanssa EUrahoituksella aluerakentamisselvitys - KYMLENO suomalaisen pientalotuotannon edistämiseksi Venäjällä. Muita aihealueita ovat meriliikenteen ja satamien kehittäminen sekä meriturvallisuuden ja Suomenlahden ympäristösuojelun edistäminen. 3.3 Maakunnan aseman vahvistaminen Avaintulokset Kymenlaakson aseman turvaaminen kansallisessa alue- ja rakennepolitiikassa. Hyödynnetään vuonna 2007 alkaneen EU:n uuden rakennerahastokauden rahoitusinstrumentit. 2. Maakunnan sisäisen yhtenäisyyden lujittaminen tehostamalla yhteistyötä maakunnallisissa yhteisissä ratkaisuissa ja hankkeissa sekä hyödyntämällä aluekeskusohjelmatyö. 3. Palvelua tehostetaan palveluverkoston uudistamisella ja hyödyntämällä EU:n erillisohjelmien ja hankkeiden rahoitusmahdollisuuksia yhteistyössä Etelä-Suomen liittouman kanssa. 4. Kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen koko Itämeren alueella (Pietari, Leningradin alue, Baltian maat, Puola, Pohjois-Saksa, Pohjoismaat), sillä Itämeren alueen merkitys kasvaa EU:n sisällä merkittävästi (Keskisen Itämeren ohjelma). 5. Kymenlaakson tunnettuuden ja identiteetin lisääminen. 6. Maakunnallinen tietojärjestelmä ja tilastotuotanto vastaa muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksia. Tulostavoitteet vuodelle Turvataan Kymenlaaksolle vähintään nykyinen kansallinen aluepoliittinen asema. Hyödynnetään alkavan uuden rakennerahastokauden antamat mahdollisuudet, minkä avulla edistetään ja vahvistetaan keskeisten liikennehankkeiden ja alueellistamisen toteumista (Meri-, logistiikka- ja turvallisuusklusterit). 2. Kymenlaakson alue- ja rakennepoliittisen aseman turvaamisessa hyödynnetään Etelä-Suomen liittouman ja CPMR:n Itämeri- komission tuki.

12 Kymenlaakson Liitto 10 Tulossuunnitelma Hyödynnetään seudullisten elinkeinopalveluyksiköiden toimintaa Venäjän suuntaan. 4. Hyödynnetään Kaakkois-Suomen ja Pietarin alueen yhteistä palvelutoimistoa Brysselissä lisäinformaation välittämisessä tavoiteohjelmakauden sisällöstä ja hyödyntämisessä sekä eri rahoitusmahdollisuuksien kartoittamisessa maakunnan eri toimijoille EU:n erillisohjelmista. Lisäksi hyödynnetään toimistoa Venäjä- yhteistyön ja naapuruusohjelman käytännön edistämiseen. 5. Maakunnan sisäistä asemaa vahvistavia maakuntatasoisia ja seututasoisia palvelutuotantohankkeita edistetään (hyvinvointipalvelut, koulutus ja kulttuuri). Osallistutaan koulutuksen strategiseen suunnitteluyhteistyöhön Kymenlaaksossa. 6. Kansainvälistä tunnettuutta parannetaan käyttäen mm. Etelä-Suomen liittouman ja CPMR:n tarjoamia mahdollisuuksia hyväksi. Kansallista tunnettuutta parannetaan hyödyntämällä kansainvälisiä tapahtumia kuten Hamina Tattoo, Kymi Grand Prix ja Kotkan meripäivät. Näillä yhteisillä ratkaisuilla ja hankkeilla parannetaan maakunnan sisäistä identiteettiä ja maakuntahenkeä. 7. Jatketaan vuonna 2006 käynnistynyttä maakuntahistoria- hanketta. Tehtäväalue 3.4 Kesäyliopisto Kesäyliopisto on asiakkaiden tarpeista lähtevä korkea-asteen koulutuspalveluja tuottava maakunnallinen aikuiskoulutus- ja kehittämisorganisaatio. Kesäyliopisto kuuluu koulutusta koskevan lainsäädännön piiriin ja sitä koskevat säädökset vapaasta sivistystyöstä. Koulutus välitetään yhteiskunnan ostoina ja/tai markkinaperiaatteen mukaisesti. Avaintulokset Kesäyliopisto toteuttaa elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti Kymenlaakson maakunnan toimintapolitiikkaa vahvistaen ja syventäen osaamisen eri alueita 2. Kesäyliopiston koulutustoiminta palvelee ja edistää maakunnan kehittämistyötä Tulostavoitteet vuodelle Kehitetään kesäyliopistoa avoimena yliopistona ja alueellisena aikuiskoulutusja kehittämisorganisaationa, joka täydentää ja monipuolistaa yliopistojen ja korkeakoulujen palveluja ja tuottaa aikuiskoulutusta väestön ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaan. 2. Laaditaan ja toteutetaan avaintulosalueiden tavoitteiden mukaisesti koulutussuunnitelmat eri toimintasektoreille, jotka ovat avoin yliopisto-opetus, ammatillisesti sivistävä lisä- ja täydennyskoulutus (elinkeinoelämä, hallinto, opetus-

13 Kymenlaakson Liitto 11 Tulossuunnitelma ala, sosiaali- ja terveysala), alue- ja kulttuuripoliittiset seminaarit ja muu koulutus (kielikurssit, valmentava koulutus, muu koulutus). 3. Tuotetaan koulutusohjelmat yhteistyössä eri koulutusaloja edustavien huippuosaajien ja korkeakoulujen kanssa avoimessa ja luovassa yhteistyöverkostossa Avoimen yliopisto-opetuksen kehittämiskohteena on avo-opo toiminnan avulla tarjota opiskelijoille henkilökohtaisia tuki- ja neuvontapalveluja sekä kehittää avoimien yliopisto-opintojen tarjontaa. Lisäksi tavoitteena on kehittää avoimeen yliopisto-opetukseen valmentavaa ja tukevaa opetusta. Ammatillisesti sivistävän lisä- ja täydennyskoulutuksen kehittämisen painopisteenä on professionaalisesti syventävien, pitkäkestoisten koulutusohjelmien kehittäminen eri sidosryhmien tarpeeseen. Alue- ja kulttuuripoliittisen sektorin painopisteenä on maakunnan historialliseen ja kulttuuriseen toimintaan painottuvien seminaarien ja tapahtumien järjestäminen.

14 Kymenlaakson Liitto 12 Tulossuunnitelma TALOUSARVIO VUODELLE Yleisperustelut erustelut Vuoden 2008 talousarvioehdotuksen kehys on varsinaisen toiminnan osalta (hallinto, virasto ja kesäyliopisto) loppusummaltaan , lisäksi poistot Jäsenkuntien maksuosuus Varsinaisen toiminnan kokonaismenoissa on kasvua 1,46 % vuoteen 2007 verrattuna. Jäsenkuntien maksuosuuksissa on kasvua vuoteen 2007 verrattuna 2,93 %. Varsinaisen toiminnan osalta on laadittu näyttämään nollatulosta. Liiton toiminta jatkuu entisellään, eikä muutoksia ole odotettavissa. Liiton on kokonaisuudessaan sisältäen varsinaisen toiminnan sekä nk. itsehallinnoidut projektit Projektien aiheuttama talousarvion loppusumman kasvu ei vaikuta jäsenkuntien maksuosuuksiin. 4.2 Yksityiskohtaiset perustelut Luottamushenkilöhallinto 1. Luottamushenkilöiden palkkiosäännön 2, 4 ja 6 mukaisesti talousarviokäsittelyn yhteydessä valtuuston on päätettävä valtuuston, hallituksen ja muiden toimielinten jäsenten kokouspalkkioista sekä ansionmenetyskorvauksesta että valtuuston ja hallituksen puheenjohtajien vuosipalkkiosta ja edelleen osoitettava määräraha ko. tarkoituksiin: - Valtuuston puheenjohtajan vuosipalkkio Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio Valtuuston ja hallituksen jäsenten kokouspalkkio 80 - Muut valtuuston/hallituksen nimeämät toimikunnat 74 - Ansionmenetyskorvauksen alaraja 10 /tunti ja yläraja 20 /tunti (todistus ansionmenetyksestä työnantajalta, jos ansionmenetys yli 10 /tunti). Toimintatuotot Toimintakulut Virasto; Tutkimus, suunnittelu, kehittäminen ja edunvalvonta Kunta-alan virka- ja työehtosopimusten sopimuskausi alkaa ja se on voimassa kaksi vuotta ja neljä kuukautta. Palkankorotusten kustannusvaikutus on em. koko sopimuskaudella noin 11 %. Lokakuun yleiskorotus on 54 /kk tai vähintään 3,4 %. Joulukuussa 2007 maksetaan lisäksi 270 suuruinen jouluraha. Vuonna 2008 syyskuussa toteutuva yleiskorotus on 2,4 %. Palkat on laskettu talousarvioon 4 %:n kasvun mukaisena vuodelle KuEL- maksut talousarviossa ovat noin 23,9 %, kansaneläke- että sv- maksut 4,011 % ja työttömyys- ja

15 Kymenlaakson Liitto 13 Tulossuunnitelma tapaturmavak.maksut n. 2 %. Vakinaisten palkat Tilintarkastuspalvelut; Oy Audiator Ab. Vakuutukset; Pohjola. Toimintatuotot Toimintakulut Kesäyliopisto Toimintatuotot Toimintakulut Kymenlaakson liiton hallinnoimat hankkeet ja projektit Brysselin- toimisto Ko. hanke päättyy Neuvottelut hankepartnereiden kanssa mahdollisesta jatkosta ovat kesken. Nykymuotoisena hankkeena projekti ei kuitenkaan jatkune. Talousarviossa on kuitenkin varauduttu :n osuuteen nk. toimiston alasajon suorittamiseksi tai muihin kuluihin, mikäli yhteistyöhön päädytään Itä- Uudenmaan, Hämeen tai Päijät-Hämeen yhteisen toimiston kanssa Aluekehitysprojekti Leningradin Oblastin alueelle KYMLENO - aluerakentamisselvitys Hanke päättyy , mutta jatkorahoitushakemus Tacis- ohjelmaan jätetään. Em. projektien (Brysselin toimisto ja KYMLENO) menot sisältyvät aiemmin mainittuun jäsenkuntien maksuosuuksiin ( ) Kymenlaakso eilen tänään t maakuntahistoriahanke Maakuntahistorian sisältäen osaprojektin Kymenlaakson topografia, kulttuurimaantiede ja esihistoria toimintamenot ovat , josta EU- instrumenttien osuus ja Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahaston osuus Liiton talousarviosta jää siten em. perusteella rahoitettavaksi , joka katetaan aiempien vuosien ylijäämästä eikä siten vaikuta aiemmin mainittuun jäsenkuntien maksuosuuksiin ( ).

16 Kymenlaakson Liitto 14 Tulossuunnitelma Pääluokittaiset menot ja tulot v Luottamushenkilöhallinto Vuoden 2008 v muutos 2007/2008 muutos % TA ehdotus TA EUR +/- menot ,66 2. Virasto, kehitt., edunvalv., al.käyttö, kansainväliset tehtävät menot ,71 tulot netto ,72 3. Kesäyliopisto menot ,73 tulot ,09 netto ,61 Varsinainen toiminta yhteensä (hallinto, virasto ja kesäyliopisto) menot ,46 tulot ,09 netto ,76 Kymenlaakson Liiton hallinnoimat projektit ja hankkeet Bryss.toim ,00 Rant.käyttö ,00 KYMLENO-aluerak.selv ,00 Maak.hist.hanke+Topog ,63 Menot yht ,37 Tulot yht ,93 Netto (hist.hanke) ,31 Varsinainen toiminta + projektit yhteensä menot ,70 tulot ,69 netto ,11

17 Kymenlaakson Liitto 15 Tulossuunnitelma Rahoitusosa jäsenk. Maksuos ,93 käyttötal.netto ,11 rahoitustulot ,83 valtionavustus/kesäyo poistot käyttöom ,57 tilikauden alijäämä

18 KYMENLAAKSON LIITTO JÄSENMAKSUOSUUDET VUODELLE 2008 MAKSETTAVAA JÄSEN- KUNTA KUNNALLISVEROA YHTEISÖVERO- MAKSU- VASTAAVAT VERO- MÄÄRÄT YHTEENSÄ % OSUUS TETTAVAT TULOT V V V EURO ANJALANKOSKI , ELIMÄKI , HAMINA , IITTI , JAALA , KOTKA , KOUVOLA , KUUSANKOSKI , MIEHIKKÄLÄ , PYHTÄÄ , VALKEALA , VIROLAHTI , ,

19