Kymenlaakson liiton arviointikertomus vuodelta 2011

Transkriptio

1 Arviointikertomus 201 I\äs kj Ark. tunnus Saap./";, i- cj Oi,;.. IßfY/TL,TKj6td/ -_..-- ~-~_._- - Kymenlaakson liiton maakuntavaltuustolle Kymenlaakson liiton arviointikertomus vuodelta Lautakunnan toiminta Kymenlaakson liiton valtuuston valitseman tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain 71 :n mukaisesti arvioida, ovatko kuntayhtymän talousarvion yhteydessä maakuntavaltuuston hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. an kuuluivat toimintavuonna 2011 puheenjohtajana Timo- Jussi Taisi Haminasta (varajäsenenä Heimo Heikkilä), varapuheenjohtajana Sinikka Heinonen liistä (varajäsenenä Reetta Husu) ja jäsenenä Osmo Kallio Pyhtää Itä (varajäsenenä Sirpa Paatero). Lautakuntaa avusti ja sihteerinä toimi JHTT-tilintarkastaja Ilpo Malinen Oy Audiator Ab:stä. on kokoontunut arvioimaan vuoden 2011 toimintaa ja taloutta neljä kertaa. Toimintaa, taloutta ja tilinpäätöstä ovat esitelleet tarkastuslautakunnalle maakuntaliiton viran- ja toimenhaltijat. 2 Tavoiteasettelu Maakuntavaltuusto on hyväksynyt tulossuunnitelman ja talousarvion 2011 ja asettanut maakuntaliiton neljälle tehtäväalueelle (aluekehitys, aluesuunnittelu, virasto, kesäyliopisto) avaintulokset vuosille sekä tulostavoitteet vuodelle Taloudelliset tavoitteet muodostuvat maakuntavaltuuston hyväksymästä vuoden 2011 talousarviosta. 3 Vuoden 2011 toiminnallsten ja taloudellsten tavoitteiden toteutuminen 3.1 Vuoden 2011 toiminnallsten tavoitteiden toteutuminen Aluekehityksen edistämiselle asetetut tulostavoitteet ja niiden toteutuminen: 1. Laaditaan toteuttamissuunnitelma vuosille , mikä suunnitelma tarkentaa v 2010 laaditun maakuntaohjelman painopisteet hankekokonaisuuksiksi. Maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman merkitys ja viranomaissitovuus kasvoi aluehallinnon uudistuksessa. EL Yn strategia pohjautuu Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan liittojen muodostaman yhteistoiminta-alueen yhteisiin kehittämisen painopisteisiin. Liitto on mukana EL Y:n ja ministeriöiden tu losoh ja usprosessissa.

2 Toteutuminen: Toteuttamissuunnitelma hyväksyttiin maakuntahallituksessa Suunnitelma sisältää maakunnan kannalta keskeiset hankkeet, joita toteutetaan alueellsena yhteistyönä. 2. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan liitot ovat tehneet v 2010 esityksen työja elinkeinoministeriölle uudesta rakenteellisen tuen mallista. TEM ei ole vuonna 2010 tehnyt asiassa päätöksiä, joten edunvalvonta jatkuu v Toteutuminen: Vuoden 2011 aikana rakenteellisen tuen mallista ei saatu päätöstä. Rakenteellisen muutoksen tukikokeilusta tehtiin yhteisesitys osana Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntien toteuttamissuunnitelmia. Kaakkois-Suomen EL Y -keskuksen strategia-asiakirjan ja maakuntien toteuttamissuunnitelmien palaute saatiin työ- ja elinkeinoministeriön toimesta pidetyssä neuvottelussa joulukuussa Keskustelu asiasta jatkuu vuonna Jatketaan rakennerahastokauden EU-ohjelmien toimeenpanoa. Kiinnitetään erityistä huomiota maakuntaohjelmassa priorisoitujen hankekokonaisuuksien toteuttamiseen kansallisessa rahoituksessa sekä työllisyys- ja kilpailukykytavoitteen EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmissa, Kaakkois-Suomi- Venäjä ENPI-ohjelmassa sekä Keskisen Itämeren teemaohjelmassa. Toteutuminen: Vuonna 2011 maakuntahallitus teki Kymenlaakson EAKR - ohjelman rahoituspäätöksiä 13 kpl. EAKR- ja valtion rahoitusta myönnettiin yhteensä 3,5 milj. euroa (tukiprosentti 57,8 %). Kuntarahoitus hankkeisiin oli 1,1 milj. euroa ja yksityinen rahoitus 1,0 milj. euroa. Maakunnan kehittämisrahaa myönnettiin 14 hankkeelle yhteensä 1,2 miljoonaa euroa (tukiprosentti 52,7). Suurin osa hankkeista on koko maakuntaa kattavia tai maakuntien yhteisiä. 4. Hankkeistus ja kehittämisen painopisteet kohdennetaan pääosin Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelmissa määritellyille yhteisiile painopisteille: metsäteollisuuden uudistaminen, puhdas energia- ja ympäristöteknologia, Venäjä-toiminnot, logistiikka ja infrastruktuuri, osaamis- ja koulutusrakenteet sekä let -liiketoiminta ja sisältötuotanto. KymenlaaksolIe tärkeitä ovat vielä palvelujen kehittäminen, matkailun kehittäminen sekä turvallsuuskysymykset. Naapuruusohjelmassa priorisoidaan pk-yritysten toimintaympäristön kehittämistä, logistiikkaa, meriturvallisuutta, ympäristöyhteistyötä ja koulutusta. Myös Keskisen Itämeren ohjelmassa painottuvat meriturvallsuus, ympäristö ja logistiikka. Toteutuminen: Hankkeet on pääsääntöisesti kohdennettu maakuntaohjelmassa määritellyile painopisteile. Maakunnan kehittämisrahalla rahoitettujen hankkeiden tyypillisimpiä toimialoja ovat julkisen hallinnon lisäksi virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta sekä liikennettä ja liike-elämään palveleva toiminta. Selkeästi edellistä vuotta vähemmän myönnettiin rahoitusta kulttuuri- ja matkailuhankkeile. Vuonna 2011 rahoitusta kohdennettiin enem-

3 Kymenlaakson litto män yritysten toimintaympäristöjen kehittämiseen sekä koulutus- ja tutkimushankkeisiin. Vuonna 2011 käynnistettiin kaksi oman tuotannon hanketta: Liikennejärjestelmätyön jatkuvan toimintamallin käynnistäminen -hanke ja Maakuntaohjelman kehittäminen osana aluehallnnon uudistusta -hanke. Keskisen Itämeren ohjelmasta projektipäätöksen sai vuonna 2011 yksi kymenlaaksolaisia toimijoita sisältävä hanke. Kaakkois-Suomi-Venäjä ENPI ese-ohjelmasta hyväksyttiin vuonna 2011 rahoitettavaksi seitsemän projektia, joissa on partneri tai partnereita Kymenlaaksosta. 5. Vuonna 2009 käynnistetyllä maakuntaohjelman kehittämisprojektilla vastataan vaatimuksiin hankkeiden vaikuttavuuden lisäämisestä maakuntien yhteistoiminta-alueella ja laajemminkin. Projektin tavoitteena on käynnistää edellisessä kohdassa mainituille maakuntien yhteisille painopisteille vähintään 6 maakuntien eri toimijoiden yhteistä hanketta. EAKR-ohjelman temaattinen osio merkitsee kovempaa kilpailua rahoituksesta ja velvoittaa maakuntien hanketoimijat kattavampaan ylimaakunnalliseen yhteistyöhön. Systemaattinen yhteistyö ja kansainvälinen verkostoituminen on saatava nykyistä paremmalle pohjalle. Toteutuminen: Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa toteutetun MAKO -pilottihankkeen keskeinen tavoite oli mm. maakuntaohjelmaprosessin ja -ohjelman vaikuttavuuden parantaminen. Pilottihankkeen myötä Kaakkois-Suomeen on luotu uutta toimintakulttuuria alueellisesti ja toiminnallsesti laajojen, vaikuttavien yhteishankkeiden aikaansaamiseksi. Yhteisiä kärki hankkeita on käynnistynyt kahdeksan hanketta EAKR-rahalla. Kymenlaaksossa hankkeiden tulokset ovat olleet tällä rakennerahastokaudella Etelä-Suomen parhaita. 6. Kilpailukyky- ja koheesio-ohjelmat Kouvolan ja Kotkan-Haminan seudulla kohdistuvat aiempaa enemmän elinkeinopolitiikkaan, jolloin jo nykyisin hyvänyhteistyön tarve korostuu mm. toteuttamissuunnitelmien laatimisessa, EL Y -yhteistyössä ja keskushallinnon kanssa käytävissä neuvotteluissa. Toteutuminen: Kotkan-Haminan seudun ja Kouvolan seudun kehittämisyhtiöt ovat olleet tiiviisti mukana maakunnan suunnittelu prosessissa. Seutujen elinkeinostrategiat ovat yhdenmukaiset maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman kanssa ja kehitysyhtiöiden hankkeiden avulla on päästy toteuttamaan kyseisiä ohjelmia. Uudet toimialat tarvitsevat vahvistuakseen vahvaa panostusta, ja tässä seutujen KOKO-ohjelmila on ollut selkeästi oma roolinsa. Tarkastuslautakunnan mielestä aluekehitvksen edistämiselle asetetut toiminnallset tavoitteet ovat toteutuneet riittävässä määrin.

4 Aluesuunnittelulle asetetut tulostavoitteet ja niiden toteutuminen: 1. Paikkatietoja käyttäen arvioidaan toteuttamissuunnitelman isojen hankekokonaisuuksien vaikutuksia tulevaisuuden aluerakenteeseen. Toteutuminen: Paikkatietokokonaisuutta mukaan lukien -ohjelma ei vielä saatu työkäyttöön. 2. Maakuntakaavan perusselvitystyötä jatketaan selvittämällä ensivaiheessa aluerakenne 2030 kehityslinjojen tulosten mukaan mahdollisten uusien tai uusiutuvien työpaikka-alueiden tarvetta ja mahdollisesti puolustusvoimien käytöstä vapautuvien alueiden tulevaa käyttöä. Saatetaan valmiiksi Kymenlaakson tuulivoimaselvitys manneralueelle merialueelle tehdyn selvityksen mukaisesti. Luodaan kattava maakuntakaavan paikkatiedosto tietokantoineen edeten akuuttien kaavatarpeiden mukaisesti. Maakuntakaavan toteutuneisuuden seurantaa tehdään paikkatietopohjaisesti.. Toteutuminen: Tuulivoimaselvitys saatettiin valmiiksi ja käynnistettiin energiamaakuntakaavan laadinta. On valmisteltu yhdessä Etelä-Suomen maakuntien kanssa Etelä-Suomen aluerakenteen toteutumistarkastelua. Maakuntakaavan paikkatietokantaa on viety eteenpäin hankkimalla työkaluja sekä järjestämällä tiedostoja. 3. Jatketaan luonnonvarastrategian laadintaa yhteistyötahojen kanssa ja tehdään syventäviä selvityksiä osa-alueista. Ilmastokysymyksissä tehdään yhteistyötä Eko-Kymenlaakso -hankkeen kanssa. Toteutuminen: Luonnonvarastrategia valmisteltiin maakuntavaltuustolle ja valtuusto hyväksyi strategian kesäkuussa. Strategian jatkona valmisteltiin Kymenlaakson i1masto- ja energiastrategia yhdessä EkoKymenlaaksoprojektin kanssa. Strategiaa työstettiin energiamaakuntakaavan kanssa samoissa työpajoissa. Luonnoksesta pyydettiin lausunnot ja valtuusto hyväksyi strategian joulukuussa. 4. Liikennejärjestelmäsuunnitelman painopisteiden mukaisesti keskitytään hankkeiden edistämiseen niin suunnittelun kuin rahoituksen osalta ilmastotavoitteet huomioiden. Tehdään yhteistyötä naapurialueiden kanssa liikennehankkeiden saamiseksi valtion toteuttamisohjelmiin. Tehdään Kymenlaakson joukkoliikennekäytävän jatkoselvitys Kouvola-Kotka -liikenteen kehittämiseksi. Kilpailutetaan maaseudun laajakaistahankkeita. Toteutuminen: Jatkuva liikennejärjestelmätyö on ajettu käyttöön ja sen osana on valmistunut HaminaKotka sataman toimintaedellytysten kehittäminen -hankkeiden yhteenveto ja priorisointi sekä yhdessä Etelä-Karjalan liiton ja ELY-keskuksen kanssa Kaakkois-Suomen rajaliikenteen sujuvuuden edellyttämät toimenpiteet -hanke. Liikennepoliittisen selonteon valmis-

5 teluun on tehty kannanotto sekä valmisteltu Etelä-Suomen liittouman kannanotto sekä oltu mukana selontekoon kytkeytyvissä kokeiluissa. Logistiikkakokonaisuutta on edistetty kokoavin neuvotteluin ja laajakaistahankkeiden kilpailutusta on valmisteltu 5. Avustetaan virkistysalueyhdistyksen toiminnan käynnistymistä. Toteutuminen: Virkistysalueyhdistyksen hallitusta on avustettu hallinnollisesti ja neuvotteluin toteutuksen edistämiseksi. 6. Kiinteytetään yhteistyötä ja työnjakoa Kaakkois-Suomen EL Y-keskuksen kanssa erityisesti liikennejärjestelmäsuunnittelun, luonnonvarastrategian ja tulvasuojelun osalta. Toteutuminen: On aktiivisesti tehty yhteistyötä esimerkiksi tekemällä Kymijoen vesistön tulvansuojelutyöryhmistä esitys maa- ja metsätalousministeriölle alueen maakuntien liittojen ja EL V-keskusten puolesta. 7. Käynnistetään yhteistyö itäisen Suomenlahden alueen alueidenkäyttösuunnitelmien saattamiseksi yhtenäiseksi, ajantasaiseksi esitykseksi mahdollisten kehityshankkeiden perustiedoksi. Jatketaan maantieliikenteen turvallisuusyhteistyöhön osallistumista Itämeren alueella. Toteutuminen: Raskaan maantieliikenteen turvallsuushankkeessa (eash) on käynnistett selvitys viranomaisyhteistyöstä rajalla Etelä- Karjalan liiton kanssa. Aluerakenteen yhteistyöstä on laadittu rahoitushakemus Leningradin alueen sekä Etelä-Karjalan, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen kanssa. epmrn Itämeren merialueen työryhmä on perustettu liiton aloitteesta ja merialueen suunnitteluun tähtäävässä prosessissa on oltu mukana ympäristöministeriön kanssa. Tarkastuslautakunnan mielestä aluesuunnittelulle asetetut toiminnallset tavoitteet ovat toteutuneet riittävässä määrin. Virastolle asetetut tulostavoitteet ja niiden toteutuminen: 1. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteistoimintaelimessä linjataan alueen kehittämisen kannalta merkittävät suuntaviivat. Liiton henkilöstö on innovatiivisena toimijana yhteistyössä eri foorumeilla kansanedustajien, kauppakamarien, kuntien, yrittäjäjärjestöjen ja yritysten kanssa. Liitto määrittelee asiat, joita aktiivisesti edistetään epmrn kautta. Vaikutetaan Euroopan Unionin linjauksiin seuraavan ohjelmakauden tukipolitiikan osalta. Toteutuminen: Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelmien yhteisessä osiossa määritellään yhteiset linjaukset ja niiden mukaiset kehittämispainotukset. Maakuntahallitusten syksyllä 2011 hyväksymät toimenpideohjelmat vuosile sisältävät yhteiset painotukset. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan liitot sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskus ovat sopi-

6 neet yhteisiksi neuvottelu kysymyksiksi rakenteellisen muutoksen tukikokeilun sekä Kaakkois-Suomen Venäjä-ohjelman. Henkilöstö on toiminut yhteistyössä kuntien, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, ministeriöiden, liikenneviraston, Etelä-Suomen liittouman maakuntien, maakunnan littojen toimihenkilöiden, järjestöjen, epmrn ja ENPI:n toimijoiden kanssa. Kymenlaakson Liitto oli vetovastuussa Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnan liittojen yhteistoiminta-alueen sekä Etelä-Suomen Iiittouman asioiden valmistelusta. Kymenlaakson liiton kansainvälisen toiminnan painopistealue on Itämeren alue ja erityisesti lähinaapurit Venäjä ja Viro. Yhteistyön kehittämistä ja yhteistyöverkostojen ylläpitoa on jatkettu aktiivisesti vuoden 2011 aikana (epmr). Maakuntajohtaja on TEM:n nimeämän seurantaryhmän jäsen. Linjauksia on käsitelty maakuntahallituksessa, Etelä-Suomen liittouman palavereissa ja maakuntajohtajien palavereissa. 2. Maakuntahistoriateokseen tulevat tekstit valmistuvat vuonna Kustannustoimittaja valitaan. Teoksen kuvitussuunnitelma tehdään ja kuvien hankinta toteutetaan lähes valmiiksi. Toteutuminen: Tekstit valmistuivat marraskuussa Osan I kuvitussuunnitelma ja kuvien hankinta on valmistelussa. Maakuntahallitus valitsi elokuussa 2011 kustannustoimittajaksi Suomalaisen Kirjallsuuden Seuran. 3. Ajankohtaiset kannanotot, toimielinten kokoustiedotteet, kaavaprosessin valmistelutiedotteet ja loppuraportteja koskevat tiedotteet julkaistaan kotisivuilla. Toteutuminen: Sidosryhmien keskeisille toimijoille (noin 250 henkilöä) toimitettiin sähköpostitse 9 uutiskirjettä. Kotisivuilla julkaistiin 12 tiedotetta ajankohtaisista asioista. Facebook -sivut avattiin joulukuussa. Maakuntahallitus hyväksyi liitolle uuden graafisen ilmeen. 4. Henkilöstölle luodaan edellytykset toimia uusiutuvissa tehtävissä ja verkostoissa. Toteutuminen: Henkilöstö osallstui ammatilliseen koulutukseen tarpeen mukaan. 5. Asianhallintaa tehostetaan tiedonhallintasuunnitelman mukaiseksi. Toteutuminen: Kymenlaakson Seutukaavaliiton lakkautetun arkiston pysyvästi säilytettävä aineisto siirrettiin Mikkelin maakunta-arkistoon. Tiedonhallintasuunnitelmien päivittäminen jatkuu. Asiakirjahallinnon toimintaohje uudistettiin. Tarkastuslautakunnan mielestä virastolle asetetut toiminnallset tavoiteet ovat toteutuneet riittävässä määrin.

7 KesäyliopistolIe asetetut tulostavoitteet ja niiden toteutuminen: 1. Kehitetään kesäyliopistoa avoimena yliopistona ja alueellisena aikuiskoulutus- ja kehittämisorganisaationa, joka täydentää ja monipuolistaa yliopistojen ja korkeakoulujen palveluja ja tuottaa aikuiskoulutusta väestön ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaan sekä vastaa samalla uudistuvan aikuiskoulutusjärjestelmän haasteisiin. 2. Laaditaan ja toteutetaan avaintulosalueiden tavoitteiden mukaisesti koulutussuunnitelmat eri toimintasektoreille, jotka ovat avoin yliopisto-opetus, ammatillsesti sivistävä lisä- ja täydennyskoulutus (elinkeinoelämä, hallinto, opetusala, sosiaali- ja terveysala), alue- ja kulttuuripoliittiset seminaarit ja muu koulutus (kielikurssit, valmentava koulutus, muu koulutus). 3. Tuotetaan koulutusohjelmat yhteistyössä eri koulutusaloja edustavien huippuosaajien ja korkeakoulujen kanssa avoimessa ja luovassa yhteistyöverkostossa Avoimen yliopisto-opetuksen kehittämisen painopisteenä on opetuksen syventäminen ja keskittäminen lähiopetus- ja verkostoympäristössä. Lisäksi tehostetaan opiskelijoiden tuki- ja neuvontapalveluja sekä avoimeen yliopistoopetukseen valmentavaa ja tukevaa opetusta. Ammatillisesti sivistävän lisä- ja täydennyskoulutussektorin kehittämisen painopisteenä on ammattispesifististen syventävien, pitkäkestoisten koulutusohjelmien kehittäminen eri sidosryhmien tarpeeseen. Omana erityisalueena toteutetaan ja kehitetään Pietarin I.E. Repin -instituutin kuvataidekoulutusta Kymenlaaksossa. Alue- ja kulttuuripoliittisen sektorin painopisteenä on maakunnan historialliseen ja kulttuuriseen toimintaan painottuvien seminaarien ja tapahtumien järjestäminen. Toteutuminen: Kesäyliopiston elinikäisen oppimisen periaatetta noudattavan opinto-ohjelman sisältöinä painottuivat työelämän ja lainsäädännön muutoksien hallnta, työkyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen, monikulttuurisuuskasvatus, kansainvälisyys- ja tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittäminen sekä monialaisen ja monipuolisen ammatillsen osaamisen vahvistaminen ja kehittäminen alakohtaisesti. Siirtyminen entistä enemmän markkinaperusteiseen koulutuspolitiikkaan, johon kesäyliopisto joustavana aikuiskoulutusorganisaationa pyrkii vastaamaan toteuttamalla laadukkaita ja kilpailukykyisiä koulutustuotteita, toteutui suunnitellulla tavalla vuonna Vuoden 2011 toiminnan tavoitteena oli 2100 opetustuntia, 80 koulutustilaisuutta ja 2300 opiskelijaa. Kesäyliopiston tuottamaan koulutukseen vuonna 2011 osallstui 1819 henkilöä. Opetustunteja kaikilla opetussektoreilla annettiin yhteensä 2128 tuntia. Erilaisia koulutustilaisuuksia järjestettiin 72. Vuonna 2011 avoimessa yliopisto-opetuksessa toteutettiin neljä perusopintojen ja kaksi aineopintojen opintokokonaisuutta. Avoin yliopisto-opetus toteutettiin Helsingin, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti. Avoimena yliopisto-opetuksena (Iähiopetuksena, monimuo-

8 to-opetuksena ja erillisinä kuulusteluina järjestetyt opintojaksot) toteutettiin yhteensä 37 opintojaksoa, joista 22 oli perusopintoja ja 15 aineopintoja. Suoritettujen opintopisteiden määrä oli 1635 opintopistettä. Annettujen opetustuntien määrä oli 586 tuntia. Opetukseen osallistui 229 opiskelijaa. Ammatillisena täydennyskoulutuksena järjestettiin 49 koulutustilaisuutta ja niihin osallstui 1172 opiskelijaa. Koulutus toteutettiin lyhytkurssitoimintana sekä pitempikestoisina koulutusohjelmina. Pitkäkestoisia, erityisesti ammatillsta pätevyyttä syventäviä 60 opintopisteen pituisia koulutusohjelmia toteutettiin neljä. Opetusta annettiin yhteensä 1470 tuntia. Ammattialoittaisina pääryhminä olivat sosiaali- ja terveydenhuoltoalan, kasvatus- ja opetusalan sekä hallinnon ja elinkeinoelämän parissa työskentelevät ammattiryhmät. Kulttuuripoliittisia seminaareja ja tapahtumia järjestettiin 8 ja niihin osallistui 415 henkilöä. Vuonna (48 op) Repin -instituutin kuvataidekoulutukseen osallistui 15 opiskelijaa. Vuoden (48 op) koulutukseen osallistuu 16 opiskelijaa. Kuvataidekoulutuksen iltakurssile Kotkassa osallistui 11 opiskelijaa. Vuonna 2011 kuvataiteen lyhytkursseina järjestettiin Kotkassa maisema- ja asetelmamaalauskurssi, muotokuvamaalauskurssi, nuorten kuvataidetyöpaja, Kouvolassa muotokuvakurssi sekä akvarellikurssi Ruusujen hurmaa Loviisassa. Koulutukseen kuului opiskelijoiden taidenäyttelyjen järjestäminen sekä omaehtoinen taidenäyttelyihin osallistuminen. Vuonna 2011 järjestettiin maakunnallisten toimijoiden kanssa A.J. Sjögren - luentosarja, XII Henkisen kasvun kevätpäivä, Kymenlaakson maaseutufoorumi, maaseutufoorumin elokuvailta ja Lempo -kansamusiikkitapahtuman seminaarit ja kurssit sekä Studia Generalia "Afrikkalaisuuden jäljillä". Kymenlaakson kulttuurivuosi hanke alkoi maaliskuussa Tarkastuslautakunnan mielestä kesävliopistolle asetetut toiminnallset tavoitteet ovat toteutuneet riittävässä määrin. 3.2 Vuoden 2011 taloudellsten tavoitteiden toteutuminen Maakuntavaltuustoon nähden sitovana taloudellisena tavoitteena ovat luottamushenkilöhallinnon, viraston, itsehallinnollisten projektien ja kesäyliopiston toimintakate. Luottamushenkilöhallinnon toimintakate ( euroa) toteutui talousarviota ( euroa) parempana. Viraston toimintakate ( euroa) toteutui euroa talousarviota ( euroa) parempana.

9 Itsehallinnollisten projektien toimintakate ( euroa) toteutui euroa talousarviota ( euroa) huonompana. Määrärahaylitys aiheutuu pääosin maakuntahistoriahankkeen toteutumatta jääneestä maakunnan kehittämisrahan :n tuloerästä. Hankkeelle ei ole haettu maakunnan kehittämisrahaa, koska hankkeelle oli saatu kyseistä rahoitusta kolmena peräkkäisenä vuotena. Talousarviosta poiketen vuoden aikana käynnistettiin Venäjäyhteistyöhankkeet ja liikennejärjestelmätyön jatkuva toimintamalli, joiden toimintakatevaikutus oli euroa. Kesäyliopiston toimintakate ( euroa) toteutui euroa talousarviota ( euroa) parempana. Kaiken kaikkiaan toimintatulot ( euroa) toteutuivat euroa pienempinä (99,8 %) kuin talousarviossa ( euroa). Vastaavasti toimintamenot ( euroa) toteutuivat käytännössä talousarvion ( euroa) mukaisina (100,0 %). Tilikauden tulos ( euroa) oli euroa huonompi kuin talousarviossa ( euroa). Jäsenkuntien maksuosuudet ( euroa) ovat toteutuneet talousarvion mukaisesti. Maksuosuuksien jako jäsenkuntien kesken on perussopimuksen mukainen. Tarkastuslautakunnan mielestä maakuntalitolle asetetut taloudellset tavoitteet ovat toteutuneet itsehallnnollsten projektien toimintakatetta lukuun ottamatta talousarviossa 2011 edellytetyllä tavalla. 4 Yhteenveto toteaa, että Kymenlaakson Liiton maakuntavaltuuston hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2011 on saavutettu toimintavuonna riittävässä määrin lukuun ottamatta itsehallinnollisten projektien toimintakatetta. Kokonaisuutena talous eli tilikauden alijäämä ja rahoitus ovat kuitenkin toteutuneet käytännössä talousarvion mukaisena. Kotkassa 19. huhtikuuta 2012 ~'Ubi puheenjohtaja /l A/ ' ~? g' st;t~ç~1rrñ;-~ --ó~~ Kallio ~~-, varapuheenjohtaja jäsen '"..