Kaakkois Suomen maakuntaliitot esittävät rakenteellisen muutoksen tuki kokeilua talousarvioon

Transkriptio

1 4/ 2010 Kaakkois Suomen maakuntaliitot esittävät rakenteellisen muutoksen tuki kokeilua talousarvioon Kymenlaakson ja Etelä Karjalan Liitot haluaisivat vuoden 2011 talousarvioon rakenteellisen muutoksen tuen kokeilun, jota toteutettaisiin Kaakkois Suomessa vuosina Useisiin momentteihin kohdistuva, yhteensä 11 miljoonan euron esitys vietiin eduskuntaan Kymen vaalipiirin kansanedustajien talousarvioaloitteiden joukossa. Kansanedustajat jättivät tämänvuotiset talousarvioaloitteet eduskunnalle maanantaina. Aloitteita käsitellään eduskunnassa lokakuun puolivälissä. Vaalipiirin kansanedustajille valmisteltiin maakunnan liitoissa kaikkiaan kahdeksan talousarvioaloitetta, joista rakenteellisen muutoksen tuki kokeilua koskeva oli liittojen yhteinen. Tukikokeilualoite saikin allekirjoittajia molempien maakuntien kansanedustajista. Kokeilua on esitetty jo aiemmin viime keväänä työ ja elinkeinoministeriölle. Tukikokeilu olisi verrattavissa Kainuun hallintokokeiluun, mutta se rajoittuisi uudenlaiseen alue ja elinkeinopolitiikkaan. Rakenteellisen muutoksen tuki muodostuisi mm. verotuksellisista toimenpiteistä, sekä erilaisista panostuksista nykyisiin ja uusiin tuki instrumentteihin. Osa toimenpiteistä olisi hoidettavissa kansallisesti ja osa vaatii vaikuttamista Euroopan Unioniin. Kymenlaaksossa valmisteltiin lisäksi Vaalimaan tullitoimitilaa sekä Iitin teknologiakeskuksen ja moottoriradan perustamista koskevat talousarvioaloitteet: Määrärahan osoittaminen Vaalimaan raskaan liikenteen eriyttämisen vaatimaan talonrakennukseen Määrärahojen osoittaminen kansainvälisen tason teknologiakeskuksen ja moottoriradan perustamiseen Kouvolan seudulle Iittiin Etelä Karjalasta lähetettiin vaalipiirin kansanedustajille lisäksi viisi aloitetta: Määrärahan kohdentaminen Kaakkois Suomen ELY keskukselle erityisesti Pien Saimaan valumaalueella toteutettavaan haja asutuksen jätevesineuvonnan pilottihankkeeseen. Määrärahan osoittaminen Imatran raja aseman kansainvälistämiseen ja raideyhteyksien kehittämiseen Imatrankosken asemalta rajalle. Lisämääräraha kaksoisraiteen rakentamiseen Imatra Luumäki välille. Työllisyysperusteisten rahojen käyttö rajan läheisyyttä hyödyntävän yritysalueen Imatra Business Parkin rakentamiseen. Työllisyysperusteisten rahojen käyttö Ukonniemen alueen kehittämiseen.

2 Kymenlaakson liikennejärjestelmäsuunnitelma lausuntokierrokselle Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu tiiviissä vuorovaikutuksessa alueen toimijoiden kanssa, erityisesti elinkeinoelämän tarpeita on selvitetty perusteellisesti sekä kyselyiden että toimijoiden henkilökohtaisten haastattelujen avulla. Liikennejärjestelmäsuunnitelmasta pyydetään lausunnot kunnilta, viranomaisilta sekä muilta toimijoilta. Lausuntojen jälkeen liikennejärjestelmäsuunnitelma viedään maakuntahallituksen käsiteltäväksi marraskuun kokouksessa. Alueiden kehittämistä koskevan lainsäädännön mukaisesti maakunnan liitto vastaa liikennejärjestelmäsuunnitelman ja suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan suunnittelun kanssa. Laadittu liikennejärjestelmäsuunnitelma on ensimmäinen kokonaan uuden lainsäädännön ja aluehallinnon mukaisesti laadittu maakuntatason liikennejärjestelmäsuunnitelma. Suunnitelmassa on esitetty ehdotus jatkuvasta liikennejärjestelmätyön toimintatavasta. Liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet siirtyvät vuosittain maakunnan liiton johdolla laadittavaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan. Toteuttamissuunnitelma sisältää maakunnan kannalta keskeiset hankkeet ja muut toimenpiteet sekä arvion niiden rahoittamisesta. Toteuttamissuunnitelman valtion rahoitusta koskeva osuus on maakunnan esitys keskeisistä alueiden kehittämiseen vaikuttavista alueellisista määrärahoista ja muista alueiden kehittämiseen vaikuttavista määrärahoista. Etelä Suomen maakuntien tavoitteet vuoden 2013 jälkeiselle Euroopan Unionin koheesiopolitiikalle Euroopan Unionin ohjelmakaudella kanavoituu Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys (EAKR) ohjelman kautta Etelä Suomen aluekehittämiseen miljoonaa euroa. Rahoituksella turvataan Etelä Suomen alueiden kykyä vastata eurooppalaisiin kasvuja työllisyystavoitteisiin. Maakuntahallitus otti kokouksessaan kantaa vuoden 2013 jälkeiseen koheesiopolitiikkaan. Hallintoa, lainsäädäntöä ja ohjeistusta on yksinkertaistettava. Itämeri strategian on sisällyttävä olennaisena osana tulevan kauden ohjelmiin. Yhteiseurooppalaisia teemoja ovat kilpailukyky, innovaatiot, tietoyhteiskunta ja EU:n digitaalinen agenda, ilmasto ja energia, kestävä saavutettavuus/liikkuvuus, uusi eurooppalainen sosiaalinen malli ja uudistuva koulutusjärjestelmä. ENPI CBC politiikka siirretään takaisin koheesiopolitiikan piiriin.

3 Kymenlaakso Helsingin ja Pietarin metropolialueen välissä Uudenmaan ja Itä Uudenmaan rakennemalleista 2035 antamassaan lausunnossa maakuntahallitus pitää Uudenmaan perusrakennetta suunniteltaessa tärkeänä, että huomioidaan Kymenlaakson rooli ja alueen merkitys osana Helsingin metropolialuetta. Kymenlaaksosta yhteys Pietarin metropolialueelle nopeutuu, kun vuoden lopussa junalla pääsee Pietariin alle kahdessa tunnissa. Kymenlaakson aluerakenne edellyttää tehokasta nykyisen rakenteen kehittämistä. Rautatieliikennettä on kehitettävä kauko ja lähiliikenteen osalta. Jatkossa alueiden välisessä yhteistyössä on tarkasteltava koko Itäisen Suomenlahden liikennejärjestelmää. Taloussuunnitelma hyväksyttiin alustavasti Maakuntajohtaja Tapio Välinoro pitää tärkeänä, että Kymenlaaksossa huolehditaan kolmesta asiasta. Pidetään kaikin keinoin maakunnan perusteollisuuden kilpailuedellytykset kunnossa, suunnataan kehittämispanokset entistä selvemmin uusien tuotannonalojen vahvistamiseen ja otetaan todesta Venäjän viriävän talouskasvun tarjoamat mahdollisuudet. Kymenlaakson Liiton toiminnan avaintulokset kaudella voidaan pelkistää neljään: Kehittämistyölle on saatava leveämmät hartiat. Se tarkoittaa voimavarojen kokoamista yhteistyössä Etelä Karjalan kanssa. Maakuntaohjelmat viritetään yhteisille tavoitteille ja alueelliset kehittämisvarat ohjataan vaikuttavimpiin kohteisiin. Osaamispohjaa on vahvistettava korkeamman opetuksen ja siihen liittyvän tutkimustoiminnan nostamiseksi kansainväliselle tasolle. Se tarkoittaa ammattikorkeakoulurakenteen uudistamista yhdistämällä ja yhteen sovittamalla nykyisten oppilaitosten toimintaa sekä Lappeenrannan yliopiston vahvistamista kokoamalla ja suuntaamalla Kaakkois Suomen voimavaroja aluekehityksen kannalta tärkeisiin osaamisaloihin. Palvelukykyä parannetaan idän ja lännen välisessä palvelutehtävässä. Idän ja lännen välisten pääväylien välityskykyä on nostettava ja raja asemat on saatava toimimaan tehokkaammin. Parannuksiin on valmiit suunnitelmat ja osa hankkeista on jo käynnistymässä. Maakunnan oma palvelutuotanto on järjestettävä uudelle pohjalle ja uusia tuotantotapoja on otettava käyttöön. Kymenlaakson Liiton toimintakulut vuonna 2011 ovat 2,6 milj., josta henkilöstökulut ovat 1,6 milj. (63 % kaikista kuluista). Henkilöstöä on viraston palveluksessa 22 (2 henkilöä projekteissa) ja kesäyliopiston palveluksessa 4. Toimintatuotot 2,6 milj. muodostuvat jäsenkuntien maksutuotoista 1,8 milj. (72 % kaikista tuotoista), kesäyliopiston opiskelijamaksuista 0,3 milj. sekä tuista ja avustuksista valtiolta 0,5 milj..

4 Kuntien jäsenmaksuja suunnitellaan korotettavaksi 1,95 %, mikä merkitsee tähän vuoteen verrattuna :n lisätuottoa liitolle. Vuoden 2011 tulosarvio on alijäämäinen ja vuoden 2012 tulosarvio on alijäämäinen Alijäämät katetaan taseessa olevalla ylijäämällä Alijäämät aiheutuvat vuonna 2012 vietettävän juhlavuoden kuluista, jolloin julkaistaan Kymenlaakson maakuntahistoriateos ja vietetään maakuntaliiton 75 vuotis ja seutusuunnittelun 70 vuotisjuhlia sivuisen maakuntahistorian kirjoittaminen on käynnistynyt vuonna 2006 ja tekstit ovat valmiina ensi syksynä. Kirjoitustyötä koordinoi päätoimittajana professori Yrjö Kaukiainen. Kymenlaakson maakuntahistoriateokseen tulevien tekstien kirjoitustyö etenee Kymenlaakson maakuntahistorian laadinta on edennyt aikataulussaan. Projektin päätoimittajan professori emeritus Yrjö Kaukiaisen mukaan toimittamattomista teksteistä on kasassa 80 prosenttia, ja loputkin tekstit valmistuvat määräaikaan ensi vuoden marraskuuhun mennessä. Työ alkoi vuonna 2006 ja tänä aikana kirjoittajien joukossa on tapahtunut vain yksi alkuvaiheen vaihdos. Kirjoittajien tekstit käydään vielä kerran läpi seminaarissa, joka pidetään touko kesäkuussa Maakuntahistoriasta on tulossa kaksiosainen noin 1000 sivuinen teos. Kirjoittajia on yhdeksän. FL Risto Hamari kirjoittaa topografiasta, luonnosta ja kulttuurimaantieteestä ja FM Timo Miettinen kirjoittaa esihistoriasta. Dosentti Tuomas Heikkilä kirjoittaa Länsi Karjalan valloituksesta ja ruotsalaisten maahanmuutosta sekä keskiajasta aina 1550 ja 1570 luvuille saakka. Venäjän sodasta ja väestökadon ajasta sekä 1600 luvusta kirjoittaa FT Kari Matti Piilahti. Päätoimittaja Yrjö Kaukiainen kirjoittaa 1700 luvusta ja sen vuoksi myös Pohjan sodasta ja pikkuvihasta sekä Vanhan Suomen ajasta. Hän kirjoittaa myös ajasta, jolloin Suomi muuttui rajakuvernementista suuriruhtinaanmaan osaksi. Dosentti Kai Hoffman, professori Martti Turtola, FK Jaana Juvonen ja dosentti Pirkko Leino Kaukiainen kirjoittavat tapahtumista vuoden 1800 jälkeen. He ovat jakaneet ajanjakson niin, että Hoffman kirjoittaa teollisuudesta, kauppatoiminnasta, liikenteestä ja liikenneyhteyksistä. Turtola kirjoittaa vuoden 1918 tapahtumista Kymenlaaksossa, talvisodasta ja jatkosodasta. Juvonen kirjoittaa Kymen läänin synnystä. Leino Kaukiainen kirjoittaa politiikasta, maakunnasta käsitteenä, osakunnista, väestöstä, koulutuksesta, urheilusta, viihteestä jne. Pirkko Leino Kaukiainen ja Kai Hoffman kirjoittavat kahdestaan ajanjaksosta Kymenlaakson liiton vetämän maakuntahistorian projektin kustannukset ovat kirjoittajapalkkioiden osalta noin euroa. Projektiin on saatu Maakunnan kehittämisrahaa, EU rahoitusta, rahoitusta Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahastolta ja Kymenlaakson liiton omaa rahaa. Teos menee painoon vuoden 2012 alussa ja sen on määrä valmistua syksyllä 2012.

5 EAKR rahaa Kouvolan kaupungin Biohybridihankkeelle Hankkeen tavoitteena on luoda ympäristö, jossa uudet tieteellisesti todennetut teknologiat tuotteistetaan käytännön menetelmillä kaupalliseen valmiuteen. Toimenpiteinä hankitaan Biosampo koulutuskeskukselle säätö ja mittauslaitteet, joiden avulla pystytään säätämään tuotteet kaupalliseen kuntoon. Hankeaika on Hankkeen kokonaiskustannukset ovat Lisätietoja EAKR rahaa Kouvolan kaupungin WoodInnohankkeelle Hankkeen tavoitteena on perustaa Kouvolaan ensimmäinen liiketoimintavetoinen puurakentamiskeskus, joka yhdistää alan koulutusta ja tutkimusta palvelemaan puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa. Yhtenä tavoitteena on käynnistää teolliseen valmistukseen pohjautuvien puukerrostalo ja aluerakentamisratkaisujen suunnittelu ja tuotanto Kouvolassa. Hankeaika on Hankkeen kokonaiskustannukset ovat Lisätietoja EAKR rahaa Cursor Oy:n BioA hankkeelle Hankkeen tavoitteena on selvittää BioA konseptin kannattavuus. Mikäli liiketoiminta osoittautuu kannattavaksi, niin tämän jälkeen käynnistetään laajempi Tekes hanke, jossa Sunilaan suunnitellaan täyden mittakaavan koelaitos ja paikallinen ansaintalogiikka ja toimijat verkotetaan. Hankeaika on Hankkeen kokonaiskustannukset ovat Lisätietoja

6 Maakunnan kehittämisrahaa Kouvolan kaupungille Gamedu Pelialan koulutuksen kehittämiseen Hankkeen tarkoituksena on tehdä esiselvitys pelialan koulutukseen kohdistuvista tarpeista ja mahdollisuuksista Kymenlaakson alueella ja kartoittaa Kouvolan seudulle kehitettävän pelialan koulutuksen ja yritystoiminnan aloittamista tukevat edellytykset sekä nykyiset toimijat. Hankeaika on Hankkeen kokonaiskustannukset ovat Lisätietoja Lisätietoa: Maakuntajohtaja Tapio Välinoro p. (05) e mail: tapio.valinoro@kymenlaakso.fi