Tulossuunnitelma ja vuoden 2009 tulostavoitteet sekä talousarvio

Transkriptio

1 Tulossuunnitelma ja vuoden 2009 tulostavoitteet sekä talousarvio Kymenlaakson Liitto D: Maakuntahallitus Maakuntavaltuusto

2 Tulossuunnitelma ja vuoden 2009 tulostavoitteet sekä talousarvio Karhulantie 36 B, PL 35, KOTKA Puh , Fax

3 Sisällys 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA TOIMINNAN AVAIN- TULOKSET JA TULOSTAVOITTEET VUODELLE Metsäteollisuuden rakennemuutos haasteet kovenevat Kehittämispanokset maakunnan vahvuuksiin Aluehallinto uudistuu Toinen maakuntakaava työn alla MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ TULOSSUUNNITELMA JA TAVOITTEET VUODELLE Aluekehityksen edistäminen Aluesuunnittelu Maakunnan aseman vahvistaminen Kesäyliopisto TALOUSARVIO VUODELLE Yleisperustelut Yksityiskohtaiset perustelut Luottamushenkilöhallinto Virasto; Tutkimus, suunnittelu, kehittäminen ja edunvalvonta Kesäyliopisto Kymenlaakson liiton hallinnoimat hankkeet ja projektit Kymenlaakso eilen tänään maakuntahistoriahanke Pääluokittaiset menot ja tulot v Jäsenmaksuosuustaulukko...17 Talousarvio

4 Kymenlaakson Liitto 3 Tulossuunnitelma TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA TOIMIN- NAN AVAINTULOKSET JA TULOSTAVOITTEET VUO- DELLE Metsäteollisuuden rakennemuutos haasteet kovenevat Kymenlaakson metsäteollisuuden rakennemuutos on ollut viime vuosina erittäin raju. Kymenlaakson maakunta on menettänyt selvästi eniten metsäteollisuuden työpaikkoja kaikista maakunnista. Rakennemuutos jatkuu edelleen lähivuosina. Valtioneuvosto on nimennyt koko maakunnan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi, mikä tuo mahdollisuuksia aluepoliittisen lisärahoituksen saamiseen hyviin hankkeisiin. Kymenlaakson massa- ja paperiteollisuudesta on vuodesta 2004 vuoteen 2008 vähentynyt 2500 työpaikkaa, lähes 40 % alan työpaikoista. Massa- ja paperiteollisuuden kerrannaisvaikutuksesta eniten kärsiviä toimialoja on alueella merkittävästi, joten tehtaiden sulkemisten vaikutukset näkyvät nopeasti myös paperiteollisuuteen liittyvillä toimialoilla. Panoskertoimien perusteella paikkoja menetetään alueen muilla toimialoilla vähintään saman verran kuin itse massa- ja paperiteollisuudessa. Näin merkittävät työpaikkavähennykset merkitsevät kuntien verotulojen kasvun pysähtymistä ja poismuuton lisääntymistä. Tuloksia myös rakennemuutosten jälkien korjaamisessa on saavutettu. Voikkaan tehdasalueelle on sijoittunut yli 20 yritystä, joissa on yli 200 työpaikkaa. ABB on juuri ilmoittanut rekrytoivansa lisää työntekijöitä nykyisen 40 henkilön lisäksi. Summan vapautuvien tilojen käytöstä on kiinnostunut suuri joukko yrityksiä. Tehdastilat vapautuvat muuhun käyttöön lähiaikoina. Talouskehityksen nopea heikkeneminen tekee uusien työtilaisuuksien luomisen erittäin haasteelliseksi. Rakennemuutoksessa on vapautunut erittäin runsaasti teollisuustiloja. Yksityisten sijoittajien kiinnostus tulla mukaan tilojen kehittämiseen on etenkin nykyisessä maailmantalouden tilanteessa erittäin vähäinen. Riittävän pääomapanoksen hankinta edellyttää valtiovallan tukitoimien, riskisijoitusinstrumenttien ja paikallisen rahoituksen lisäksi alueen omistavan yrityksen osallisuutta. Nykyisillä erityisrahoitusjärjestelyille äkillisen rakennemuutoksen tilanteessa (yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen ja työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin) varattu aika on varsin lyhyt, kun kyseessä on suurien tilojen muuttaminen. Nykyiset välineet eivät ole riittäviä tällaisiin ponnistuksiin ja myös tukien myöntöperusteet hankaloittavat tukien järkevää käyttöä. Tilat sijaitsevat usein yhdyskuntarakenteen keskellä, jolloin maankäyttö-, kaavoitus-, ja ympäristökysymykset tulevat yritystukien lisäksi erittäin merkittäviksi tekijöiksi. 1.2 Kehittämispanokset maakunnan vahvuuksiin Kansainvälinen talous on vuonna 2008 ollut myllerryksessä USA:sta alkaneen pankkikriisin takia. Myös Suomen talous on menossa kohti matalan kasvun aikaa tai taantumaa. Venäjän talouden kehitys on toistaiseksi vuosien hyvän tulokehityksen takia vielä vahvaa, mutta jatkuuko kehitys vielä, on kysymysmerkki. Ulkoiset kehitysnäkymät ovat siis erittäin haasteelliset.

5 Kymenlaakson Liitto 4 Tulossuunnitelma Maakunnan kyky varautua omin toimin uusiin haasteisiin on merkittävästi kiinni kehittämisvarojen riittävyydestä. Kriittinen tekijä onkin maakunnan kehittämiseen tarvittavan omarahoituksen riittävyys. Onko yrityksillämme riittävästi resursseja tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja onko kunnilla palvelutuotannon lisäksi kehittämiskykyä? Ohjelmakaudella EU:n rakennerahastojen ja valtion kansallisen vastinrahoituksen tukirahoitus on noin 120 milj. euroa, jos erityisesti ylimaakunnallisessa hanketyössä onnistutaan. Mikäli hankkeiden omarahoitus yrityksiltä ja kunnilta on aiempaa tasoa, tullaan ohjelmakaudella toteuttamaan milj. euron kehittämishankkeet. Ohjelmakauden käynnistyminen on ollut hidasta johtuen mm. työ- ja elinkeinoministeriön uudistuksesta ja uuden EU-hankkeiden tietojärjestelmän alkuhankaluuksista. ENPI-ohjelmat (ennen Naapuruus-ohjelma) käynnistyvät vasta vuoden 2009 puolella. Maakunnan kannalta on tärkeätä, että hyödynnämme tarjolla olevan rahoituksen mahdollisimman hyvin. Se tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että rahoitus kohdennetaan aiempaa vaikuttavampiin hankekokonaisuuksiin, joilla on kestävää pohjaa myös tulevaisuudessa. Maakunnan asema EU:n ja kasvavan Venäjän rajalla ei ole uusi asia, mutta sen osalta on edessä uusi kehitysvaihe. Kauttakulku- ja jakelukeskusvaiheesta olemme kytkeytymässä osaksi Luoteis-Venäjän kehittyvää tuotantorakennetta. Maakunnan osaaminen sekä palvelu- ja tuotantotoiminta on saatava osaksi tätä kehitystä. Kymenlaaksossa on merkittävästi panostettava maakunnan teknologiaklusterin (metsä, kemia, energia, metalli), logistiikkaklusterin ja turvallisuustoimintojen, digitaalisen liiketoiminnan, ympäristöosaamisen ja hyvinvointipalvelujen kehittämiseen, jotta metsäteollisuuden työpaikkamenetyksiä voidaan korvata ja saada metsäteollisuuteenkin uusia tuotteita ja tuotantoa. Kymenlaakson edellytyksiä toimia kilpailukykyisenä alueena kansainväliselle yritystoiminnalle tulee edelleen vahvistaa. Siihen kuuluvat niin toimivat yhteydet kuin kansainvälinen liiketoimintaosaaminen ja ammattitaitoisen työvoiman tarjonta. Meri, rautatie ja raja ovat edelleen avainsanoja, kun alueellisia kehittämispanoksia kohdennetaan. Korkeakoulujen tutkimustoiminnan laajentaminen ja Kaakkois-Suomen korkeakoulujen yhteistyön tiivistäminen sekä yritysyhteistyön tehostaminen luo pohjaa tuotantorakenteen monipuolistamiselle. Kaakkois-Suomen korkeakouluyhteistyötä ollaan parhaillaan rakentamassa. Kolmen ammattikorkeakoulun lisäksi Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla on suuri rooli yhteistyössä. LTY:n lisäksi erityisesti mereen liittyvää ympäristön ja logistiikan tutkimustoimintaa maakunta tekee yhdessä Teknillisen korkeakoulun, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston kanssa, Pietarin alueen ja Viron yliopistojen kanssa. Kymenlaakso ei ole onnistunut tieliikenteen edunvalvonnassa viimeisen viiden vuoden aikana. Tänä aikana ei maakunnassa ole käynnistetty yhtään valtakunnallista tieliikennehanketta. Tieverkon parantamista on jouduttu tekemään osittain alueellisilla kehittämisvaroilla. Vuoden 2008 keväällä hallitus teki liikennepoliittisen selonteon, jossa Kymenlaakson ensisijaiset hankkeet ovat varsin kattavasti esillä. Edunvalvonta on suunnattava selonteon tieliikennehankkeisiin niin, että selonteon kohteet etenevät ja aikataulutus pitää. Tämän hetkisten tietojen ja suunnitteluvalmiuden pohjalta näyttää siltä, että hallitusohjelmassa ainoana tiehank-

6 Kymenlaakson Liitto 5 Tulossuunnitelma keena mainittu E 18-tie saataneen valmiiksi moottoritietasoisena Vaalimaalle asti vuoteen 2015 mennessä. 1.3 Aluehallinto uudistuu Aluehallinnon uudistusta on selvitetty tiiviisti vuoden verran. Ehdotukset valtion aluehallinnon järjestämisestä sekä sen vaikutuksista maakuntien liittojen toimintaan tulevat päätöksentekovaiheeseen vuoden 2008 lopulla. Aluehallinnon uudelleen organisointi ja tehtävien sekä toimivallan järjestelyt heijastuvat väistämättä myös Kymenlaakson Liiton toimintaan. Maakunnat velvoitetaan tekemään entistä tiiviimpää yhteistyötä. Uudistus on herättänyt myös paljon vastustusta etenkin valtionhallinnossa. Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää nykyistä sektoroitunutta ja sekavaa hallintoa, karsia päällekkäisyyksiä ja lisätä kehittämispolitiikan kansanvaltaista ohjausta. Tuottavuuden ja palvelun parantaminen sekä asiakasnäkökulman korostaminen ovat uudistuksen läpileikkaavat tavoitteet. Viranomaisten määrä vähenee merkittävästi ja viranomaisten toiminta-alueita järjestellään suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Uudistus tulee voimaan vuoden 2010 alusta. Kuntien talous ja palvelutuotanto ovat kovien haasteiden edessä, kun teollisuuden rakennemuutos kaventaa veropohjaa ja yleinen suhdannetilanne on nopeasti heikkenemässä. Palvelutuotannon menot ovat jatkuvasti kasvaneet kuntien tulokehitystä nopeammin. Kuntasektori oli viime vuoden palkkaratkaisuissa poikkeuksellisesti palkkajohtaja verrattuna yksityissektoriin ja vientiteollisuuteen. Tulo- ja menokehityksen tasapainottamisella on kiire. Vuoteen 2010 mennessä vaje uhkaa kasvaa prosenttiin. Samalla on meneillään Suomessa kaikkien aikojen suurin aktiiviväestön siirtyminen eläkkeelle. Hyvinvointipalvelujen kysyntä alkaa kasvaa voimakkaasti vuodesta 2015 lähtien. Tarjolla on lisäksi ennätysvähän nuorta työvoimaa korvaamaan poistumaa. Kuntien vastuulla olevat peruspalvelut on saatava kestävän tulopohjan edellyttämälle tasolle. Edessä on ja luvuilla luotujen peruspalvelujen mittava uudistaminen. Uusi Kouvola aloittaa lähes asukkaan kaupunkina. Uuden tilanteen toivotaan luovan vakaan pohjan myös palvelurakenteiden uudistamiselle ja kääntävän seudun kehityksen kasvu-uralle. Nähtävissä on, että uuden Kouvolan ja Kotkan-Haminan seudun maakunnallinen yhteistyö kehittyy myönteiseen suuntaan. Kotkan-Haminan seudulla kuntaliitosneuvottelut ovat käynnissä Haminan, Miehikkälän ja Virolahden kesken, mutta muuten seudun kuntien yhteistyö ei ole viime aikoina syventynyt. Vuoden 2008 kuntavaaleissa valitut valtuutetut ovat kovan työrupeaman edessä sekä Kouvolassa uuden kunnan aloittaessa sekä Kotkan-Haminan seudulla seudun yhteistyön vaatiessa syventämistä. 1.4 Toinen maakuntakaava työn alla Ympäristöministeriö vahvisti taajama-alueita ja niiden lähiympäristöä koskeva ensimmäisen osa maakuntakaavaa Maakuntakaavan seuraavan osan, maaseutu- ja luontokaavan valmistelutyö on käynnissä ja luonnos oli nähtävillä kesällä Kaavaehdotus tulee nähtäville ja lausuntokierrokselle vuoden 2009 alussa. Valtuusto hyväksyy sen vuonna Vuosi 2008 on ollut perusselvitysten tekemisen aikaa. Kymenlaaksossa päästään

7 Kymenlaakson Liitto 6 Tulossuunnitelma kattavaan maakuntakaavaan, ennen kuin maankäyttö- ja rakennuslain asettama siirtymäaika vuosi 2010 seutukaavoista maakuntakaavaan päättyy. Maaseutualueen erityisenä maakuntakaavoituksen kehityskohteena on kaavan vaikutusten selvittäminen maaseudun elinvoimaisuuteen.

8 Kymenlaakson Liitto 7 Tulossuunnitelma MAAKUNNAN SUUNNIT NITTELUJÄRJESTELMÄ TEM valtak. tavoitepäätös alueiden kehittämiseksi MAAKUNTASUUNNITELMA visio tavoiteltava kehitys kehittämislinjaukset ja strategia tavoitetilan vaatima aluerakenne kuvaus muutoksesta ja strategiset hankkeet MAAKUNTA- OHJELMA kehittämistoimenpiteet MAAKUNTAKAAVA alueidenkäyttö - YM Valtak. suuntaviivat alueiden. käytölle toteutumisen edistäminen kehittämispolitiikan yhteensovittaminen aluekehitysrahoituksen ohjaaminen TOTEUTTAMISSUUNNITELMA edellytysten luominen fyysinen yhteensovitus ympäristöresurssien käytön ohjaaminen Valtuustokausittain laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ja näitä tarkentava toteuttamissuunnitelma laaditaan vuosittain. Järjestelmää toteutetaan alueiden kehittämislain (602/2002) ja maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) ohjeiden mukaisesti.

9 Kymenlaakson Liitto 8 Tulossuunnitelma TULOSSUUNNITELMA JA TAVOITTEET VUODELLE 2009 Tehtäväalue 3.1 Aluekehityksen edistäminen Avaintulokset Kymenlaakson kehittämisen painopisteen, idän ja lännen vuorovaikutusalueen luomisessa on siirrytty kauttakulkuvaiheesta hyödykevirtojen jatkojalostuksen ja tuotannollisen toiminnan vaiheeseen. 2. Metsäteollisuuden rakennemuutoksen seurausten lieventämisessä on onnistuttu ja rakennemuutos on käännetty positiiviseksi muutosvoimavaraksi. Maakunnan perusteollisuuden kilpailukykyä ja toiminnan perusedellytyksiä on parannettu elinkeinopoliittisin toimin mm. osaamiskeskuspolitiikan, työvoiman koulutuksen ja liikennejärjestelmien kehittämisellä. 3. Maakuntaohjelman strategisesti tärkeiden hankkeiden, erityisesti osaamista, osaamisrakenteita ja yritysten kilpailukykyä kehittävien toimien ja hankkeiden toteutusta on jatkettu. 4. Alueellinen henkeä kohti laskettu bruttokansantuote on Etelä-Suomen keskimääräisellä tasolla. 5. Maakunnan väestön nettomuutto on positiivista työpaikkojen pysyvän kasvun myötä. 6. Maakunnan kansainvälinen yhteistyö jatkuu konkreettisella hanketoiminnalla. 7. Maakunnan kehitys on ympäristöllisesti kestävää. Tulostavoitteet vuodelle Laaditaan pidemmän aikavälin maakunnan kehittämissuunnitelma/ohjelma sekä toteuttamissuunnitelma vuosille Maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman merkitys kasvaa aluehallinnon uudistuksessa. Keskushallinnon kanssa käytävissä vuotuisissa neuvotteluissa esitetään maakunnan eri toimijoiden yhteinen näkemys tarvittavasta kehittämisrahoituksesta. Liitto on mukana TE-keskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön tulosohjausprosessissa. 2. Jatketaan vuonna 2008 alkaneen rakennerahastokauden EUohjelmien toimeenpanoa. Kiinnitetään erityistä huomiota maakuntaohjelmassa priorisoitujen hankekokonaisuuksien toteuttamiseen paitsi kansallisessa rahoituksessa myös työllisyys- ja kilpailukyky-tavoitteen EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmissa, Kaakkois-Suomi-Venäjä ENPI-ohjelmassa sekä Keskisen Itämeren teemaohjelmassa.

10 Kymenlaakson Liitto 9 Tulossuunnitelma Hankkeistus ja kehittämisen painopisteet kohdennetaan pääosin maakunnan avaintoimialoille; teknologia (metsä, kemia, energia, metalli), logistiikka, digitaalinen liiketoiminta, ympäristö ja palvelujen kehittäminen. Tarkempia ja ohjelmakohtaisia painotuksia ovat mm. metsäklusterin kehittäminen kiristyvässä kilpailutilanteessa ja rationointitoimien jatkuessa, ICTja liiketoimintaosaaminen, itä-länsi-logistiikka ja matkailu. Naapuruusohjelmassa priorisoidaan pk-yritysten toimintaympäristön kehittämistä, logistiikkaa, meriturvallisuutta, ympäristöyhteistyötä ja koulutusta. Myös Keskisen Itämeren ohjelmassa painottuvat meriturvallisuus, ympäristö ja logistiikka. 4. Kilpailu rahoituksesta kiristyy ja vaatimukset hanketyölle kasvavat. Työllisyys- ja kilpailukykytavoitteen EAKR-ohjelman temaattinen osio merkitsee varautumista kovempaan kilpailuun saatavasta rahoituksesta ja velvoittaa maakuntien hanketoimijat kattavampaan ylimaakunnalliseen yhteistyöhön. Sisä- ja ulkorajaohjelmien hankkeistuksessa ylimaakunnalliset ja eri maiden toimijoiden väliset projektit asettavat haasteen maakunnan hanketoimijoille. Systemaattinen yhteistyö ja kansainvälinen verkostoituminen on saatava nykyistä paremmalle pohjalle. Myös maakunnallisesti on päästävä kattavampaan yhteistyöhön. 5. Aluekeskusohjelmat Kouvolan ja Kotkan-Haminan seudulla kohdistuvat aiempaa enemmän elinkeinopolitiikkaan, jolloin jo nykyisin hyvän yhteistyön tarve korostuu mm. toteuttamissuunnitelmien laatimisessa ja keskushallinnon kanssa käytävissä neuvotteluissa. 3.2 Aluesuunnittelu Avaintulokset Kymenlaakson aluerakenne tukee aluekehityksen toteutusta ja vastaavasti aluekehitys tukee maakuntakaavan tavoitteiden mukaisesti maankäytön kehittämistä. 2. Maakuntakaava luo edellytykset maakunnan tasapainoiseen kehittämiseen ja edistää laadukkaan ympäristön toteutusta. Maakuntakaavan seurantajärjestelmän avulla seurataan toteutumista. 3. Maakunnassa hyväksytyt ympäristötavoitteet ovat toimiva osa suunnittelu- ja kehittämispolitiikkaa. 4. Maakuntakaavoitus kytkeytyy Etelä-Suomen toimintaympäristöön ja suunnitteluyhteistyössä otetaan erityisesti huomioon Suomenlahden ympäristön tila. Tulostavoitteet vuodelle Taajamat ja niiden ympäristöt maakuntakaavan saatua lainvoiman tiedotetaan kaavasta.

11 Kymenlaakson Liitto 10 Tulossuunnitelma Maaseutu ja luonto maakuntakaavan ehdotus saatetaan lausunnoille ja nähtäville. Tämän jälkeen kaava valmistellaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa järjestyksessä hallituksen kautta maakuntavaltuuston käsittelyyn. 3. Maakuntakaavan perusselvitystyötä jatketaan käynnistämällä koko Suomen tuulikartoituksen valmistuttua Kymenlaakson tuulivoimaselvitys manneralueelle merialueelle tehdyn selvityksen mukaisesti. 4. Tehdään koko maakunnan kattava liikennejärjestelmäsuunnittelun seuranta ja painopisteiden kartoitus. Painopisteiden mukaisesti keskitytään hankkeiden edistämiseen niin suunnittelun kuin rahoituksen osalta. Tehdään Kymenlaakson joukkoliikennekäytävän jatkoselvitys, Kouvola-Kotka, liikenteen kehittämiseksi sekä osallistutaan keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetyöhön Etelä- ja Pohjois-Kymenlaaksossa. 5. Kymijoen alueidenkäyttöä edistetään tukemalla alueen suunnittelua sekä hankkeistusta. 6. Kansainvälisessä yhteistyössä haetaan yhteistyöhankkeita, joilla voidaan suoraan tai välillisesti edistää Kymenlaakson liikenneyhteyksiä tai elinkeinoja. Muita aihealueita ovat meriliikenteen ja satamien kehittäminen sekä meriturvallisuuden ja Suomenlahden ympäristösuojelun edistäminen. 3.3 Maakunnan aseman vahvistaminen Avaintulokset Kymenlaakson aseman turvaaminen kansallisessa alue- ja rakennepolitiikassa. Hyödynnetään vuonna 2007 alkaneen EU:n uuden rakennerahastokauden rahoitusinstrumentit. 2. Maakunnan sisäisen yhtenäisyyden lujittaminen tehostamalla yhteistyötä maakunnallisissa yhteisissä ratkaisuissa ja hankkeissa sekä hyödyntämällä aluekeskusohjelmatyö. 3. Palvelua tehostetaan palveluverkoston uudistamisella ja hyödyntämällä EU:n erillisohjelmien ja hankkeiden rahoitusmahdollisuuksia yhteistyössä Etelä-Suomen liittouman kanssa. 4. Kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen koko Itämeren alueella (Pietari, Leningradin alue, Baltian maat, Puola, Pohjois-Saksa, Pohjoismaat), sillä Itämeren alueen merkitys kasvaa EU:n sisällä merkittävästi (Keskisen Itämeren ohjelma). 5. Kymenlaakson tunnettuuden ja identiteetin lisääminen. 6. Maakunnallinen tietojärjestelmä ja tilastotuotanto vastaa muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksia. Liiton viestintäjärjestelmää uudistetaan, ajankohtaistiedon määrää ja tiedotuksen säännöllisyyttä lisätään kattamaan maakunnan kehittäminen ja maakuntakaavoituksen kasvavat vaatimukset.

12 Kymenlaakson Liitto 11 Tulossuunnitelma Tulostavoitteet vuodelle Liiton viestintäjärjestelmä uudistetaan vuoden 2009 kuluessa. 2. Turvataan Kymenlaaksolle vähintään nykyinen kansallinen aluepoliittinen asema. Hyödynnetään alkavan uuden rakennerahastokauden antamat mahdollisuudet, minkä avulla edistetään ja vahvistetaan keskeisten liikennehankkeiden ja alueellistamisen toteumista (meri-, logistiikka- ja turvallisuusklusterit). Kymenlaakson alue- ja rakennepoliittisen aseman turvaamisessa hyödynnetään Etelä-Suomen liittouman ja CPMR:n Itämeri- komission tuki. 3. Hyödynnetään seudullisten elinkeinopalveluyksiköiden toimintaa Venäjän suuntaan. 4. Maakunnan sisäistä asemaa vahvistavia maakuntatasoisia ja seututasoisia palvelutuotantohankkeita edistetään (hyvinvointipalvelut, koulutus ja kulttuuri). Osallistutaan koulutuksen strategiseen suunnitteluyhteistyöhön Kymenlaaksossa. 5. Kansainvälistä tunnettuutta parannetaan käyttäen mm. Etelä-Suomen liittouman ja CPMR:n tarjoamia mahdollisuuksia hyväksi. Kansallista tunnettuutta parannetaan hyödyntämällä kansainvälisiä tapahtumia. Näillä yhteisillä ratkaisuilla ja hankkeilla parannetaan maakunnan sisäistä identiteettiä ja maakuntahenkeä. 6. Jatketaan vuonna 2006 käynnistynyttä maakuntahistoria- hanketta. 3.4 Kesäyliopisto Kesäyliopisto on asiakkaiden tarpeista lähtevä korkea-asteen koulutuspalveluja tuottava maakunnallinen aikuiskoulutus- ja kehittämisorganisaatio. Kesäyliopisto kuuluu koulutusta koskevan lainsäädännön piiriin ja sitä koskevat säädökset vapaasta sivistystyöstä. Koulutus välitetään yhteiskunnan ostoina ja/tai markkinaperiaatteen mukaisesti. Avaintulokset Kesäyliopisto toteuttaa elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti Kymenlaakson maakunnan toimintapolitiikkaa vahvistaen. tukien ja syventäen osaamisen eri alueita 2. Kesäyliopiston koulutustoiminta palvelee ja edistää maakunnan kehittämistyötä Tulostavoitteet vuodelle Kehitetään kesäyliopistoa avoimena yliopistona ja alueellisena aikuiskoulutusja kehittämisorganisaationa, joka täydentää ja monipuolistaa yliopistojen ja

13 Kymenlaakson Liitto 12 Tulossuunnitelma korkeakoulujen palveluja ja tuottaa aikuiskoulutusta väestön ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaan. 2. Laaditaan ja toteutetaan avaintulosalueiden tavoitteiden mukaisesti koulutussuunnitelmat eri toimintasektoreille, jotka ovat avoin yliopisto-opetus, ammatillisesti sivistävä lisä- ja täydennyskoulutus (elinkeinoelämä, hallinto, opetusala, sosiaali- ja terveysala), alue- ja kulttuuripoliittiset seminaarit ja muu koulutus (kielikurssit, valmentava koulutus, muu koulutus). 3. Tuotetaan koulutusohjelmat yhteistyössä eri koulutusaloja edustavien huippuosaajien ja korkeakoulujen kanssa avoimessa ja luovassa yhteistyöverkostossa Avoimen yliopisto-opetuksen kehittämiskohteena on avo-opo toiminnan avulla tarjota opiskelijoille henkilökohtaisia tuki- ja neuvontapalveluja sekä kehittää avoimien yliopisto-opintojen tarjontaa. Lisäksi tavoitteena on kehittää avoimeen yliopisto-opetukseen valmentavaa ja tukevaa opetusta. Ammatillisesti sivistävän lisä- ja täydennyskoulutuksen kehittämisen painopisteenä on professionaalisesti syventävien, pitkäkestoisten koulutusohjelmien kehittäminen eri sidosryhmien tarpeeseen. Omana erityisalueena toteutetaan ja kehitetään Pietarin I.E. Repin instituutin kuvataidekoulutusta Kymenlaaksossa. Alue- ja kulttuuripoliittisen sektorin painopisteenä on maakunnan historialliseen ja kulttuuriseen toimintaan painottuvien seminaarien ja tapahtumien järjestäminen.

14 Kymenlaakson Liitto 13 Tulossuunnitelma TALOUSARVIO VUODELLE Yleisperustelut erustelut Vuoden 2009 talousarvioehdotuksen kehys on varsinaisen toiminnan osalta (Luottamushenkilöhallinto, virasto ja kesäyliopisto) loppusummaltaan , lisäksi poistot Jäsenkuntien maksuosuudet ovat Varsinaisen toiminnan kokonaismenoissa on kasvua 2,56 % vuoteen 2008 verrattuna. Jäsenkuntien maksuosuuksissa on kasvua vuoteen 2008 verrattuna 4,41 % ( yleinen inflaatiokehitys ). Varsinaisen toiminnan osalta vuoden 2009 talousarvio on laadittu näyttämään nollatulosta. Liiton toiminta jatkuu entisellään, eikä muutoksia ole odotettavissa. Liiton on kokonaisuudessaan sisältäen varsinaisen toiminnan sekä nk. itsehallinnoidut projektit Projektien aiheuttama talousarvion loppusumman kasvu ei vaikuta jäsenkuntien maksuosuuksiin. 4.2 Yksityiskohtaiset perustelut Luottamushenkilöhallinto Luottamushenkilöiden palkkiosäännön 2, 4 ja 6 mukaisesti talousarviokäsittelyn yhteydessä valtuuston on päätettävä valtuuston, hallituksen ja muiden toimielinten jäsenten kokouspalkkioista sekä ansionmenetyskorvauksesta että valtuuston ja hallituksen puheenjohtajien vuosipalkkiosta ja edelleen osoitettava määräraha ko. tarkoituksiin: - Valtuuston puheenjohtajan vuosipalkkio Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio Valtuusto, hallitus ja tarkastuslautakunta kokouspalkkio Muut valtuuston/hallituksen nimeämät toimikunnat kokouspalkkio 80 - Ansionmenetyskorvauksen alaraja 10 /tunti ja yläraja 30 /tunti (todistus ansionmenetyksestä työnantajalta, jos ansionmenetys yli 10 /tunti). Toimintatuotot Toimintakulut Virasto; Tutkimus, suunnittelu, kehittäminen ja edunvalvonta Kunta-alan virka- ja työehtosopimusten sopimuskausi on alkanut ja se on voimassa kaksi vuotta ja neljä kuukautta. Palkankorotusten kustannusvaikutus on em. koko sopimuskaudella noin 11 %. Talousarviovuonna suoritetaan paikallinen järjestelyerä 0,3 % ja samapalkkaisuuserän paikallinen järjestelyerä 0,5 % Sopimuksen mukainen yleiskorotus 2,4 % suoritetaan KuELmaksut talousarviossa ovat n. 23 %, kansaneläke- että sv- maksut n. 4 % ja työttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksut n. 1,2 %. Tilintarkastuspalvelut; Oy Audiator Ab. Vakuutukset; Pohjola. Toimintatuotot Toimintakulut

15 Kymenlaakson Liitto 14 Tulossuunnitelma Kesäyliopisto Toimintatuotot Toimintakulut Kymenlaakson liiton hallinnoimat hankkeet ja projektit Kymenlaakso eilen tänään t maakuntahistoriahanke Maakuntahistorian toimintakulut ovat , josta maakunnan kehittämisrahan osuus on ja Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahaston osuus Liiton talousarviosta jää siten em. perusteella rahoitettavaksi 2.500, joka katetaan aiempien vuosien ylijäämästä eikä siten vaikuta aiemmin mainittuun jäsenkuntien maksuosuuksiin ( ) Repin- kuvataidekoulutus Hankkeen toimintakulut ovat ja toimintatuotot , jotka sisältävät kurssimaksuja ja Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahaston tuet. Hankkeella ei vaikutusta jäsenkuntien maksuosuuksiin Kuvataiteen kehittäminen Kymenlaaksossa Hankkeen toimintakulut ovat ja toimintatuotot , jotka sisältävät maakunnan kehittämisrahaa ja Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahaston ja kuntarahoituksen tuen. Hankkeella ei ole vaikutusta jäsenkuntien maksuosuuksiin. Ko. hankkeen rahoitushakemus (maakunnan kehittämisraha) on saapunut liittoon Maakuntahallitus ei ole kokousaikataulun johdosta tehnyt päätöstä hankkeen rahoittamisesta mennessä, jolloin tulossuunnitelma esitys on maakuntahallitukselle laadittu.

16 Kymenlaakson Liitto 15 Tulossuunnitelma Pääluokittaiset menot ja tulot v Vuoden 2009 v muutos 2008/2009 muutos % TA ehdotus TA EUR +/- 1. Luottamushenkilöhallinto menot ,06 2. Virasto; tutkimus, suunnittelu, kehittäminen ja edunvalvonta menot ,95 tulot netto ,97 3. Kesäyliopisto menot ,25 tulot ,72 netto ,44 Varsinainen toiminta yhteensä (Luottamushenkilöhallinto, virasto ja kesäyliopisto) menot ,56 tulot ,55 netto ,25 Kymenlaakson Liiton hallinnoimat projektit ja hankkeet Repin-kuvataidekoulutus ,00 Kuvataiteen keh.kymenl ,00 Maakuntahist.hanke ,68 Menot yht ,09 Tulot yht ,18 Netto (hist.hanke) ,29 Varsinainen toiminta + projektit yhteensä menot ,64 tulot ,16 netto ,50

17 Kymenlaakson Liitto 16 Tulossuunnitelma Rahoitusosa jäsenk. Maksuos ,41 käyttötal.netto ,50 rahoitustulot ,05 valtionavustus/kesäyo poistot käyttöom tilikauden alijäämä

18 KYMENLAAKSON LIITTO JÄSENMAKSUOSUUDET VUODELLE 2009 MAKSETTAVAA JÄSENMAK- KUNTA KUNNALLISVEROA YHTEISÖVERO- SUOSUUS- VASTAAVAT VERO- MÄÄRÄT YHTEENSÄ % V TETTAVAT TULOT V EURO V.2007 HAMINA , KOTKA , MIEHIKKÄLÄ , PYHTÄÄ , VIROLAHTI , IITTI , KOUVOLA ANJALANKOSKI ELIMÄKI JAALA KOUVOLA KUUSANKOSKI VALKEALA KOUVOLA , , ,-