Tulossuunnitelma ja talousarvio 2015

Transkriptio

1 Tulossuunnitelma ja talousarvio 2015

2 Julkaisija: Kymenlaakson Liitto Karhulantie 36 B, PL 35, Kotka Faksi Julkaisu: Tulossuunnitelma ja talousarvio 2015 C:94 Kymenlaakson Liiton julkaisu ISSN ISBN ISBN (PDF) Kotka 2014 Maakuntavaltuusto

3 1 Toimintaympäristön muutokset ja liiton toiminnan avaintulokset ja tulostavoitteet vuodelle Talouden kasvu edelleen heikkoa Euroopan Unionin rakennerahastokausi on käynnistynyt Maakuntakaavatyö luo pohjan elinkeinotoimintojen kehittämiselle Maakunnan suunnittelujärjestelmä Tulossuunnitelma ja tavoitteet vuodelle Johto ja edunvalvonta Aluekehityksen edistäminen Alues uunnittelu Hallinto ja talous Kesäyliopisto Talousarvio vuodelle 2015 ja sen perusteluosa Käyttötalousosa Yksityiskohtaiset perustelut kustannuspaikoittain Luottamushenkilöhallinto Virasto Maakuntahallituksen hallinnoimat hankkeet ja projektit Kesäyliopiston johtokunta / kesäyliopisto Tuloslaskelmaosan vertailu Investointiosa ja rahoitusosa Jäsenmaksuosuudet vuodelle

4 Kymenlaakson Liitto Tulossuunnitelma ja talousarvio Toimintaympäristön muutokset ja liiton toiminnan avaintulokset ja tulostavoitteet vuodelle Talouden kasvu edelleen heikkoa Taloustilanne on vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen ollut vaikea ja näkymät ovat hyvin epävarmat etenkin Euroopassa. Euroopan keskuspankki on laskenut ohjauskorkonsa historiallisen alas 0,05 prosenttiin ja talletuskorkonsa 0,20 prosenttiin. EKP suunnittelee myös arvopaperien osto ohjelmia. Suomessa julkisen velan osuus bruttokansatuotteesta on ylittämässä 60 prosentin tason, mitä tasoa ei saisi Euroopan vakaussopimuksen mukaan ylittää. Kestävän kasvun eväitä on vaikea nyt löytää. Venäjän talouden kasvu on hidastunut voimakkaasti ja Ukrainan kriisi on johtanut talouspakotteisiin. Kasvun hidastuminen, ruplan heikentyminen ja Ukrainan tilanne näkyy mm. rajanylitysten määrissä ja ostosvolyymeissä ja matkailijoiden yöpymisten vähentymisenä. Myös HaminaKotkan sataman liikenne on hieman vähentynyt, mutta viimeisimpien tietojen mukaan lasku on pysähtynyt. Teollisuuden monta vuotta kestäneen rakennemuutoksen vaikutukset näkyvät aluetaloudessa sekä kuntien verokertymässä. Verotulojen kasvu on vaatimatonta ja maakunnan bruttokansantuotteen kehitys on ollut maan heikoimpia ja maakunnan työttömyysaste on korkeammalla kuin koko maassa. Parin viime vuoden aikana talouden alamäki on kuitenkin ollut taittumassa ja mm. metsäteollisuus on käynnistänyt taas investointeja. Yhteyksien kehittämistä Itämeren alueella esim. Saksaan ja Puolaan on tehostettava ja avattava polkuja mm. Yhdysvaltoihin ja Etelä Eurooppaan, joista tulee enenevästi kiinnostuksen osoituksia Kymenlaaksoon maakunnan sijainnin ja hyvien liiketoimintamahdollisuuksien takia. Kymenlaaksossa on panostettu voimakkaasti uuden elinkeinorakenteen luomiseen. Mutta on selvää, että suuria työpaikkojen kertamenetyksiä on vaikea korvata nopeasti. Valtuuston vuonna 2014 hyväksymän maakuntaohjelman, Kymenlaakso ohjelman, mukaan maakunnassa jatketaan omiin vahvuuksiin panostamista. Ohjelman strategiset painopisteet ovat 1. Turvallinen ja toimiva osaamisja liiketoimintaympäristö, 2. Laadukas, puhdas sekä viihtyisä asuin ja toimintaympäristö, 3. Pääliikenneväylät ja yhteydet sekä rajaliikenne ja 4. Pohjoista kasvuvyöhykettä hyödyntävät ja vahvistavat toimialat. Tulevaisuuden alat kuten uusiutuvan energian tuotantoteknologia, biopohjaiset uudet tuotteet, digitaaliset sisällöt ja pelimaailma ovat jo synnyttäneet korvaavia työpaikkoja metsäteollisuudesta menetettyjen tilalle. Googlen 800 M :n investointi Haminan palvelinkeskuksen laajentamiseen on menossa. Google on tullut myös mukaan Kotkan Haminan seudun ITC alan kehittämisprojekteihin. Metsäteollisuus on pitkän taantumavaiheen jälkeen taas investoimassa. Stora Enso Oyj rakentaa Sunilan tehtaalle 32 M maksavan ligniinilinjan. Tehdas alkaa toisena tehtaana maailmassa tuottaa ligniiniä, jolla korvataan fossiilisia polttoaineita erikoiskemikaaleja ja teknisiä materiaaleja valmistavassa teollisuudessa. UPM Kymmene Oyj:llä on menossa 160 M :n investointi Kuusankoskella. Myllykoskella ovat edelleen menossa ponnistelut entisen paperitehtaan muuntamiseksi bioenergian valmistukseen. Myös HaminaKotkan satama alueella ja Kouvolan logistiikkakeskuksessa on menossa koko ajan yritysten pienempiä laajennusinvestointeja. Kaakkois Suomessa Venäjän talouden ja Suomeen suuntautuvan kysynnän kehitys on ollut viime vuosina merkittävä taloutta nostava tekijä. Venäjän talouskehityksen hiipuminen yhdessä Ukrainan kriisin vaikutusten sekä kauppapakotteiden takia vaikuttaa heikentävästi myös Kymenlaakson talouden kehitykseen erityisesti logistiikassa. Mutta maakunnassa jatketaan ponnisteluja Venäjän ja Itämeren alueen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

5 Kymenlaakson Liitto Tulossuunnitelma ja talousarvio Vaikka kaupan myynnin kehitys on heikohkoa, kauppa on tehnyt suuria investointeja, suurimpana niistä Kesko Oyj:n runsas vuosi sitten avattu Tervaskankaan kauppakeskus Veturi Kouvolassa. Investoinnin arvo oli n 120 M. Tervaskankaan alueelle on suunnitteilla myös muita kaupan alan investointeja. Vaalimaalle rakennettavan kauppa, kylpylä ja hotellikeskuksen rakentaminen on käynnissä. Keskuksen rakentamisen kustannusarvio on n 70 M. Työpaikkoja syntyy yli 400. Virolahdelle on suunnitteilla runsaasti myös muita hankkeita. Haminassa Disa s Fish rakentaa myymälää. Pyhtäälle on tekeillä uusi kauppakeskittymä, joka tuo uuden E 18 moottoritien liittymän kohdalle mm. huolto aseman, kalakaupan ja vähittäiskaupan yksiköitä. Kotkan kantasatamaan suunnitellaan outlet keskusta ja hotellia. Pyhtään Sirius Sport Resort avattiin 2013 heinäkuussa. Kalastusmatkailulle merkittävä, vaikka sinänsä pieni investointi on kalaportaan rakentaminen Korkeakoskelle. Tällöin mahdollistuu lohen nousu Kymijokeen aina Ankkapurhaan asti. Myös Iitin moottoriradan ja sen yhteyteen tulevan raskaan kaluston ajokoulutuskeskuksen suunnittelu etenee. Pyrkimyksenä on rakentamisen aloittaminen v Monet edellä mainitut investoinnit ovat kytköksissä E 18 moottoritien rakentamiseen. Tien odotetaan tuovan huomattavasti lisää liiketoimintamahdollisuuksia maakuntaan. Moottoritie välillä Koskenkylä Kotka ja sekä Haminan kehätie avattiin liikenteelle syksyllä Moottoritie Vaalimaalle asti on rakenteilla ja valmistunee v Idän ja lännen välisessä palvelutehtävässä tarvittavaa palvelukykyä on jatkuvasti parannettava. Se tarkoittaa ennen muuta liikennejärjestelmän toimivuuden merkittävää kohentumista. Idän ja Lännen välisten pääväylien välityskykyä on nostettava ja raja asemat on saatava toimimaan nykyistä tehokkaammin. Erittäin keskeinen asia logistiikkamaakunnalle on EU:n päätös ydinverkkokäytäviksi. Nyt on huolehdittava siitä, että Suomen valtio vaikeassa taloustilanteessa sitoutuu ydinverkon kehittämisen vaatimaan rahoitukseen. Muuten EU:n tuki jää saamatta. Myös 12 ja 15 parannukset ovat ensiarvoisen tärkeitä. Näiden teiden liikenne todennäköisesti kasvaa entisestään, kun E 18 tie valmistuu. Venäjän uusiessa rataverkkoaan ratayhteys Imatralta HaminaKotkan satamaan on saatava kuntoon radan kapasiteettiongelmien takia. Nopean Helsinki Kouvola Pietari junayhteyden matkustajaliikenne on edelleen kasvussa ja yhteydet Tampereen suuntaan paranevat Riihimäen rataoikaisun jälkeen. Tällä hetkellä näyttää myös siltä, että pitkään suunnitellun Heinolan ja Kouvolan välisen vesiyhteyden rakentamiseen on hyvät mahdollisuudet. Alueen kunnat ovat varmistaneet rahoituksensa ja valtio on myöntänyt hankkeelle suunnittelurahoituksen. 1.2 Euroopan Unionin rakennerahastokausi on käynnistynyt EU:n rakennerahasto ohjelmien (EAKR ja ESR) ensimmäinen hakukierros toteutettiin vuoden 2014 elo syyskuussa, sisärajaohjelmien (Interreg )haku käynnistyi vuodenvaihteen tienoilla ja ulkorajaohjelmien (CBC) valmistelu jatkuu v 2015 puolelle. Kymenlaakso on mukana kaikissa näissä ohjelmissa valmisteluprosesseissa, mikä merkitsee tietenkin suurta ja vaativaa työmäärää. EAKRohjelman ensimmäisessä haussa Kymenlaaksosta tuli noin 60 hakemusta, kun koko Etelä Suomesta niitä tuli 156. Kymenlaaksoon kohdistuvia ESR hakemuksia jätettiin 19 kpl. Kymenlaakson toimijat olivat kiitettävän aktiivisia. Tiivis ohjelmatyö ja rakennemuutoksen seurausten hoito vaativat yhteistyön parantamista edelleen Etelä ja Länsi Suomen maakuntien kanssa, koska rakennerahasto ohjelma kattaa Etelä ja Länsi Suomen maakunnat, n 2/3 osaa Suomesta, ja Interreg ohjelma Etelä Suomen. Kaakkois Suomi

6 Kymenlaakson Liitto Tulossuunnitelma ja talousarvio Venäjä CBC ohjelman ohjelma alue Suomen puolella kattaa varsinaisina ohjelma alueina Kaakkois Suomen kolme maakuntaa. Ohjelmien hankerahoittajina jatkavat edelleen maakuntien liitot ja ELYkeskukset. Rahoituspäätökset tehdään maakunnissa ja vain poikkeustapauksissa valtion keskushallinnossa. Maakunnan yhteistyöryhmien asema rakennerahastovarojen ohjaamisessa ja hankevalinnassa on vahvistunut. Kehittämistyölle on siis saatava entistä leveämmät hartiat. Alueelliset kehittämisvarat on ohjattava vaikuttavampiin kohteisiin. Varojen suuntaaminen on entistä tärkeämpää, kun rakennerahastoohjelman rahoituksen määrä on supistunut huomattavasti. Yhteistyön tiivistäminen ei ole aina helppoa ja intressit monissa asioissa ovat erisuuntaisia, mutta paluuta yksin toimimiseen ei ole. Ainoina maakuntina Kymenlaaksolla ja Etelä Karjalalla on liittojen hallituksista muodostettu yhteistoimintaryhmä, joka määrittää yhteiset kehittämistavoitteet. Sen työ on saatava pitkäjänteisemmälle pohjalle. Samoin yhteistyötä Päijät Hämeen, Uudenmaan ja Hämeen liittojen kanssa on tiivistettävä yksinomaan jo siksikin, että ne ovat kehitystyössään suuntautumassa aikaisempaa vahvemmin Venäjän ja Itämeren alueen mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Maakunnan toimijoiden on entistä tarmokkaammin suuntauduttava kansainväliseen yhteistyöhön ja hyödyntämään mm. EU:n laajuisia rahoitusmahdollisuuksia. 1.3 Maakuntakaavatyö luo pohjan elinkeinotoimintojen kehittämiselle Maakuntakaavoitus on Kymenlaaksossa sidottu tiukasti elinkeinojen kehittämiseen. Keskeinen haaste on tehdä entistä tiiviimmin maankäytön suunnittelua Kaakkois Suomessa ja ulottaa yhteistyötä myös naapurimaakuntiin sekä Venäjälle ja Viroon EU:n Itämeripolitiikan hengen mukaisesti. Maakuntaohjelmaan liittyen on arvioitu aluerakenteen pidemmän aikavälin vaihtoehtoja ja niissä erityisesti E 18 kehityskäytävän ja Salpausselkä kehityskäytävän vaikutuksia rakenteeseen. On syytä myös edelleen syventää ja tarkentaa maakuntakaavan aluerakenteen ja kaavavarausten ajantasaisuutta sekä laajentaa yhteistyöprosessia etenkin elinkeinoelämän suuntaan. Todennäköistä on, että kokonaismaakuntakaavan laatimisen aloittamisesta tulee tehdä päätös v Hallintouudistus toi liitoille uusia vetovastuita mm. ennakoinnissa, liikennejärjestelmätyössä ja luonnonvarojen suunnittelussa. Liitto on jo laatinut luonnonvarastrategian sekä ilmasto ja energiastrategian. Näihin pohjautuva energiamaakuntakaavan ympäristöministeriö vahvisti vuonna Tuulivoimaloiden sijoittamisen lisäksi kaava varmistaa mahdollisuuden myös muun uudistuvan energiapolitiikan tarpeille ja luo pohjaa elinkeinotoiminnan kehittämiselle. Maakuntavaltuusto hyväksy joulukuussa 2013 vaihemaakuntakaava, kauppa ja merialue. Kaava on nyt ympäristöministeriön vahvistettavana. Erityisesti Vaalimaalle kohdistuvan rakentamisen kysynnän takia on toivottava, että vahvistus tulee nyt kohtuullisessa ajassa. Maankäyttö ja rakennuslain muutos vähittäiskauppaa koskevien erityisten säädösten osalta tuli voimaan huhtikuussa Suunnitteluvelvoite on laajentunut koskemaan kaikkia vähittäiskaupan toimialoja. Tähän liittyen Liitto on kaavavalmistelun yhteydessä tehnyt kaupan rakenne ja mitoitus selvityksen, jonka yhtenä osana tehdään venäläisten ostosmatkailun erillisselvitys yhdessä Etelä Karjalan liiton kanssa. Kasvava kanssakäyminen rajan yli luo uusia haasteita maakunnalle ja maankäytön suunnittelulle. Etelä Karjalan liiton kanssa tehtiin yhteistyönä kulttuurimaisemien inventointi, joka valmistui v 2014.

7 Kymenlaakson Liitto Tulossuunnitelma ja talousarvio Maakunnan suunnittelujärjestelmä TYÖ JA ELIN KEINO MINIS TERIÖ MAAKUNTASUUNNITELMA visio tavoiteltava kehitys kehittämislinjaukset ja strategia tavoitetilan vaatima aluerakenne kuvaus muutoksesta ja strategiset hankkeet MAAKUNTAOHJELMA kehittämistoimenpiteet TOIMEENPANOSUUNNITELMA MAAKUNTAKAAVA alueidenkäyttö toteutumisen edistäminen edellytysten luominen kehittämispolitiikan yhteensovittaminen fyysinen yhteensovitus aluekehitysrahoituksen ohjaaminen ympäristöresurssien käytön ohjaaminen valtak. tavoitepäätös alueiden kehittämiseksi YMPÄ RISTÖ MINIS TERIÖ valtak. suuntaviivat alueiden käytölle 2 Valtuustokausittain laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma valmistellaan kahden vuoden välein. Suunnittelujärjestelmää toteutetaan aluekehityslain (7/2014) ja maankäyttö ja rakennuslain (132/1999) mukaisesti. Maankäyttö ja rakennuslain 4. luvun mukaan maakunnan suunnitteluun kuuluvassa maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys, johon maakuntakaava perustuu. Maakuntasuunnitelmasta vastaa maakunnan liitto. Aluekehityslain 32 :ssä todetaan, että maakuntaohjelma perustuu maakuntasuunnitelmaan. Suunnitelma on siis pohjana sekä maakuntakaavoitukselle että maakuntaohjelmalle. Maakuntavaltuuston kesäkuussa 2014 hyväksymä Kymenlaakso ohjelma Elinvoimaa Pohjoiselta kasvuvyöhykkeeltä sisältää maakuntasuunnitelman 2030 sekä maakuntaohjelman

8 Kymenlaakson Liitto Tulossuunnitelma ja talousarvio Tulossuunnitelma ja tavoitteet vuodelle Johto ja edunvalvonta Avaintulokset Kymenlaakson tunnettavuuden parantaminen 2. Kymenlaakson edunvalvonnan tehostaminen 3. Verkottumisen vahvistaminen ja yhteistyön tiivistäminen erityisesti kuntien, avainyritysten, valtion alue ja keskushallinnon sekä Etelä Suomen alueen kanssa. 4. Kansainvälisten yhteyksien vahvistaminen 5. Henkilöstön työssäviihtymisen ja työolosuhteiden parantaminen Tulostavoitteet Uuden rakennerahastokauden ratkaisujen onnistuminen Kymenlaakson näkökulmasta. 2. Kymenlaakson imagomarkkinoinnin vaikuttavuuden varmistaminen. 3. Henkilökunnan kehityskeskusteluissa esille nousseiden tarpeiden johdosta tehtävät muutokset työprosesseihin ja olosuhteisiin. 4. Seuraavan hallituskauden aluehallinnon rakennemuutoksiin valmistautuminen. 5. Aktiivinen osallistuminen CPMR ja Helsinki EU toimiston työhön. 6. TEN T korridorin kehittämisen ja kansallisen rahoituksen varmistaminen 3.2 Aluekehityksen edistäminen Avaintulokset Elinkeinorakenteen uudistaminen ja monipuolistaminen. Metsäteollisuuden voimakkaan rakennemuutoksen aallonpohja on ohitettu ja rakennemuutosta on käännetty positiiviseksi muutosvoimavaraksi. Maakunnan elinkeinoelämän kilpailukykyä ja toiminnan perusedellytyksiä on parannettu elinkeinopoliittisin toimin. Keskeisiä välineitä tässä ovat Suomen rakennerahastoohjelma Kestävää kasvua ja työtä , Kymenlaakso ohjelma Elinvoimaa pohjoiselta kasvukäytävältä ja maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma. 2. Elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden vahvistuminen. Kymenlaakso on kääntynyt kasvu uralle yrityksiä ja ihmisiä houkuttelevana maakuntana aktiivisen elinkeinopolitiikan luomien uusien työtilaisuuksien ja vetovoimaisuutta parantavien hankkeiden ansiosta. Asukkaita houkuttelevat lisäksi maakunnan sijainti, monipuolinen ympäristö, hyvä palvelutaso ja mahdollisuudet laadukkaaseen asumiseen.

9 Kymenlaakson Liitto Tulossuunnitelma ja talousarvio Kansainvälisen yhteistyön aktivointi. Kymenlaaksolle on luotu monipuoliset kansainväliset suhteet eri markkina alueille hyödyntäen maakunnan sijaintia Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä. Kymenlaakson keskeisen kehittämisen painopisteen, idän ja lännen vuorovaikutusalueen luomisessa on siirrytty kauttakulkuvaiheesta hyödykevirtojen jatkojalostuksen ja tuotannollisen toiminnan vaiheeseen. Haastavasta kansainvälisestä tilanteesta ja talouskehityksestä huolimatta edistetään Kaakkois Suomen ja Venäjän taloudellista, ympäristönsuojelullista ja kulttuuriyhteistyötä, sekä matkailua. Keskeistä on liikennejärjestelmän parantaminen ja kumppanuuden syventäminen. Tärkeää on pyrkiä osallistumaan Venäjälle välttämättömien tuotannollisten investointien toteutukseen ja niiden suunnitteluun pää tai osatoimittajina. E18 ja Salpausselän kasvukäytävien, nopean Allegrojunayhteyden ja kehittyvien laivayhteyksien ansiosta matkailijoiden Kymenlaaksoon jättämä rahamäärä kasvaa. Keskeisiä välineitä ovat maakuntaohjelma ja toimeenpanosuunnitelma sekä uusi Kaakkois Suomi Venäjä CBC (ENI) ohjelma. 4. Priorisointi ja vaikuttavuuden parantaminen. Rakennerahastokaudella Kymenlaaksoon kohdistuvan rahoituksen vähenemisestä huolimatta Kymenlaakso on edelleen Suomen tehokkain rahoituksen hyödyntäjä, kun huomioidaan syntyneet uudet työpaikat ja yritykset suhteessa käytettävissä olevaan rahoitukseen. Tämä mahdollistaa Kymenlaakson toimijoiden erinomainen yhteistyö ja laadukas hanketoiminta. Tulostavoitteet vuodelle Rahoitettavissa hankkeissa kiinnitetään erityistä huomiota maakuntaohjelmassa priorisoitujen painopisteiden ja hankekokonaisuuksien toteuttamiseen. Yhteistyötä tiivistetään Kaakkois Suomen ja Hämeen ELY keskuksen kanssa, jotta Kymenlaakso ohjelman painotukset tulee riittävästi huomioiduksi myös ESR ja maaseuturahaston hankepäätöksissä. 2. Seurataan maakuntaohjelman toteutumista ja tarkistetaan tarvittaessa toimeenpanosuunnitelma ja siihen sisältyvä rahoitussuunnitelma. 3. Valtion keskushallinnon kanssa käydään neuvottelut maakunnan kannalta keskeisistä kysymyksistä. 4. Edistetään Kymenlaakson kansainvälistymistä. Edesautetaan kymenlaaksolaisten toimijoiden mukaanpääsyä rajat ylittäviin ohjelmiin, kuten Keskisen Itämeren ja Itämeri ohjelmaan ja niiden rahoitukseen. Kaakkois Suomi Venäjä CBC ohjelma valmistuu. Yhteyksien kehittäminen Itämeren alueella mm. Saksaan ja Puolaan sekä yhteyksien avaaminen kokonaan uusille markkina alueille, kuten esim. Yhdysvaltoihin ja Portugalin kielisiin maihin. Yhteydenpitoa Brysseliin tehostetaan, koska komissiosta suoraan haettavan EU:n laajuisen rahoituksen merkitys kasvaa.

10 Kymenlaakson Liitto Tulossuunnitelma ja talousarvio Alues uunnittelu Avaintulokset Aluerakenne 2030 Kehittyvien elinkeinojen, palvelujen ja työpaikkojen aluerakenteellisten tarpeiden ennakointi ja strategisten tavoitteiden tunnistaminen suhteessa Suomeen ja Itämeren alueeseen. Aluerakenteen kestävä kehittäminen luonnonvara sekä ilmasto ja energiastrategian mukaisesti. 2. Ajantasainen maakuntakaava Aluerakenteen muutoksiin vastaaminen maakuntakaavaratkaisuin. Kokonaismaakuntakaavan kehittäminen luomalla ajantasaisia edellytyksiä korkeatasoiselle asumiselle ja palveluille, laadukkaalle ympäristölle ja hyville yhteyksille. 3. Toimiva liikennejärjestelmä Liikennejärjestelmätyö ennakoi tulevia tarpeita sekä ajankohtaistaa strategiaa. Tuotetaan yhteistyössä liikenneviranomaisten kanssa ajankohtaista liikenteen perustietoutta ja alueellista liikennestrategiaa valtakunnan liikennepolitiikkaan. Tulostavoitteet vuodelle Toteutetaan arviointiprosessi Kymenlaakson aluerakenne 2030 sekä maakuntakaavan aluevarausten ajankohtaisuudesta. Näiden tulosten perusteella käynnistetään ja laaditaan kokonaismaakuntakaavaan tarvittavat perusselvitykset sekä täydennetään aikaisempia selvityksiä. Päätetään kokonaismaakuntakaavan laatimisesta. Tiedotetaan vahvistetusta maakuntakaavasta. 2. Suomen aluerakenteen ja liikenteen kehityskuva 2050 alueellistetaan Kymenlaaksoon vuoteen 2030 ja yhteen sovitetaan laadittuun Itäisen Suomenlahden aluerakenteen kehittämistavoitteet vuoteen 2025 selvityksen tuloksiin. 3. Luonnonvarastrategian sekä ilmasto ja energiastrategian seuranta ja arviointi laaditaan. 4. Kauppa ja merialue maakuntakaavan toteutumista seurataan laatimalla kaupan kehittymisen seuranta. 5. Edistetään maakuntakaavan toteutumista tuulivoima, matkailu ja virkistysalueiden sekä kaupan osalta viedään eteenpäin Suomenlahden merialueyhteistyön suunnittelua. 6. Alueellisen liikennestrategian painotuksin edistetään hankekokonaisuuksien ja hankkeiden toteutumista ja seurataan jatkuvan liikennejärjestelmätyön kautta liikenteen pullonkaulojen osa alueiden kehitystä.

11 Kymenlaakson Liitto Tulossuunnitelma ja talousarvio Hallinto ja talous Avaintulokset Viestinnässä onnistuminen. 2. Verkottumisen vahvistaminen ja yhteistyön tiivistäminen. 3. Henkilöstön hyvä työssä jaksaminen ja työhyvinvointi. Tulostavoitteet vuodelle Liiton nettisivujen uudistaminen. Tietojen ajantasaisuus nettisivuilla ja facebookissa. 2. Hallinto toimillaan tukee monipuolisten verkostojen ylläpitoa. 3. Vuonna 2014 hyväksytyt tiedonhallintasuunnitelmat ovat käytössä. 4. Taloutta hoidetaan talousarvion mukaisesti. 5. Henkilöstön sairauspoissaolopäivien lukumäärä max 10 tpv/työntekijä. 3.5 Kesäyliopisto Kesäyliopisto on asiakkaiden tarpeista lähtevä korkea asteen koulutuspalveluja tuottava maakunnallinen aikuiskoulutus ja kehittämisorganisaatio. Kesäyliopisto kuuluu koulutusta koskevan lainsäädännön piiriin ja sitä koskevat säädökset vapaasta sivistystyöstä. Kymenlaakson kesäyliopiston ydintehtävänä on avoimen korkeakouluopetuksen järjestäminen. Kesäyliopisto järjestää lisäksi työelämässä tarvittavia taitoja ja osaamista kehittävää ammatillista täydennys ja lisäkoulutusta sekä muuta yleissivistävää, kulttuuripainotteista ja vapaan sivistystyön koulutusta. Koulutukseen voi osallistua elämän eri vaiheissa, ilman pohjakoulutus, ikä tai muita vaatimuksia. Avaintulokset Kesäyliopisto toteuttaa elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti Kymenlaakson maakunnan toimintapolitiikkaa vahvistaen, tukien ja syventäen osaamisen eri alueita 2. Kesäyliopiston koulutustoiminta palvelee ja edistää maakunnan kehittämistyötä Tulostavoitteet vuodelle Kehitetään kesäyliopistoa alueellisena ja maakunnallisena avoimena yliopistona, joka välittää yliopistojen ja korkeakoulujen palveluja väestön ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaan. 2. Laaditaan ja toteutetaan avaintulosalueiden tavoitteiden mukaisesti koulutussuunnitelmat eri toimintasektoreille, jotka ovat avoin yliopisto opetus, ammatillinen lisä ja täydennyskoulutus

12 Kymenlaakson Liitto Tulossuunnitelma ja talousarvio (elinkeinoelämä, hallinto, opetusala, sosiaali ja terveysala), alue ja kulttuuripoliittiset seminaarit ja muu koulutus (kielikurssit, valmentava koulutus, muu koulutus). 3. Tuotetaan koulutusohjelmat yhteistyössä eri koulutusaloja edustavien huippuosaajien ja korkeakoulujen kanssa avoimessa ja luovassa yhteistyöverkostossa 4. Vahvistetaan ja kehitetään Repin instituutin kuvataidekoulutusta alueellisesti ja kansainvälisesti. Painopisteenä on monipuolisen kulttuuriyhteistyön syventäminen erityisesti kuvataiteiden ja luovien taiteiden alueella venäläisten korkea asteen oppilaitosten kanssa. Avoimen yliopisto opetuksen kehittämisen painopisteenä on opetuksen syventäminen ja keskittäminen lähiopetus ja verkostoympäristössä. Lisäksi tehostetaan opiskelijoiden tuki ja neuvontapalveluja sekä avoimeen yliopisto opetukseen valmentavaa ja tukevaa opetusta. Ammatillisen lisä ja täydennyskoulutussektorin kehittämisen painopisteenä on ammattispesifististen syventävien, pitkäkestoisten koulutusohjelmien kehittäminen eri sidosryhmien tarpeeseen. Alue ja kulttuuripoliittisen sektorin painopisteenä on maakunnan historialliseen ja kulttuuriseen toimintaan painottuvien seminaarien ja tapahtumien järjestäminen. 4 Talousarvio vuodelle 2015 ja sen perusteluosa Talousarvio laaditaan kuntalain, soveltuvin osin kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamien yleisohjeiden mukaisesti. Kuntalain mukaan kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto sitovien tulostavoitteiden ja toimintakatteiden osalta. Talousarviossa on käyttötalous ja tuloslaskelmaosa sekä investointiosa (taloussuunnitelmavuosina ei ole investointeja) ja rahoitusosa. 4.1 Käyttötalousosa Kymenlaakson Liiton talousarvioasetelmassa tavoitteiden ja talouden toteutumisesta vastaava toimielin on maakuntahallitus. Kesäyliopiston johtokunta vastaa maakuntahallitukselle kesäyliopiston toiminnasta ja taloudesta. Käyttötalousosassa maakuntavaltuusto hyväksyy sitovasti toimintakatteen seuraaville tehtäväalueille: Maakuntahallitus: Luottamushenkilöhallinto Virasto Itsehallinnoidut projektit Kesäyliopiston johtokunta / Kesäyliopisto Valtuustolle esitettävä talousarvion käyttötalousosa vuodelle 2015 on jäljempänä. Tuloslaskelmaosa sisältää myös taloussuunnitelmavuodet Toiminnalliset tavoitteet on esitetty edellä. Valtuuston hyväksymän talousarvion mukaisesti maakuntahallitus hyväksyy käyttötaloussuunnitelman, jossa asetetaan kesäyliopiston johtokunnalle ja ao. johtaville viranhaltijoille sitovat toimintakatetavoitteet.

13 Kymenlaakson Liitto Tulossuunnitelma ja talousarvio Tehtäväalueet sisältävät em. lisäksi kustannuspaikkoja seuraavasti: Itsehallinnoidut projektit: Kesäyliopisto: Liikennejärjestelmätyön jatkuva toimintamalli Kesäyliopiston hallinto /johtokunta Kesäyliopiston toimistot / yleishallinto Kesäyliopiston / opetustoiminta Kesäyliopiston / kuvataidekoulutus Käyttösuunnitelma vuodelle 2015 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos % TA2015 TA2014 Maakuntahallitus Luottamushenkilöhallinto Toimintatuotot , ,2 Toimintakulut , ,2 Toimintakate , Virasto Toimintatuotot , ,1 Toimintakulut , ,4 Toimintakate 9 942, Itsehallinnoidut projektit Toimintatuotot , ,8 Toimintakulut , ,8 Toimintakate 5 745, ,6 Kesäyliopiston johtokunta/ Toimintatuotot , ,0 kesäyliopisto Toimintakulut , ,0 Toimintakate 1 185, Yksityiskohtaiset perustelut kustannuspaikoittain Yksityiskohtaiset perustelut eivät ole sitovia. Kunnalliset virka ja työehtosopimukset ovat voimassa asti. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta, joista ensimmäinen jakso on ja toinen jakso on Vuoden 2015 aikana tehdään palkantarkistus lukien siten, että korotuksen suuruus on 0,40 prosenttia. Viraston palkkakuluihin on varattu mahdollisia sopimuskorotuksia varten. Harkinnanvaraisiin palkankorotuksiin ei ole määrärahavarausta. KuEL maksuihin on varattu viraston kustannuspaikalle palkkaperusteista (ennakkoprosentti 17,05 %), VARHE ja eläkemenoperusteista maksua varten Muita henkilösivukuluja (sairausvakuutus, työttömyysvakuutus ja muut sosiaalivakuutusmaksut) on viraston kustannuspaikalle varattu Liiton henkilöstön sivukulut ovat noin % palkkasummasta.

14 Kymenlaakson Liitto Tulossuunnitelma ja talousarvio Luottamushenkilöhallinto Toimintakulut , jossa on vähennystä vuoteen 2014 verrattuna 1 200, koska vuonna 2015 ei järjestetä seminaareja. Kokouspalkkiot varataan maakuntavaltuuston 3 kokousta, maakuntahallituksen 12 kokousta, tarkastuslautakunnan 5 kokousta ja Etelä Karjalan ja Kymenlaakson yhteistoimintaryhmän sekä maakunnan yhteistyöryhmän ja sihteeristön kokouksia varten. Luottamushenkilöiden ansionmenetysten korvaukset kirjataan tälle kustannuspaikalle. Lakisääteisten tilintarkastuspalvelujen ja tarkastuslautakunnan sihteeripalvelujen ostoa varten on varattu noin Koulutuspalveluihin varataan Matkustus ja majoituspalveluihin varataan Talousarvion käsittelyn yhteydessä valtuusto hyväksyy samalla luottamushenkilöiden palkkiosäännön 2, 4, 6 :ien mukaisesti valtuuston, hallituksen ja muiden toimielinten jäsenten kokouspalkkioiden, ansionmenetyskorvausten ja valtuuston ja hallituksen puheenjohtajien vuosipalkkioiden määrät vuodelle Kokouspalkkiot pysyvät samana kuin vuosina Palkkiot ovat seuraavat: Valtuuston puheenjohtajan vuosipalkkio Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio Valtuusto, hallitus ja tarkastuslautakunta kokouspalkkio 100 Muut valtuuston/hallituksen nimeämät toimikunnat kokouspalkkio 80 Ansionmenetyskorvauksen alaraja 10 /tunti ja yläraja 30 /tunti (todistus ansionmenetyksestä työnantajalta, jos ansionmenetys yli 10 /tunti). Toimintakate on 0. Toimintatuottoihin on merkitty ns. teknisen tuen tuottoa maakunnan yhteistyöryhmän ja sihteeristön kokouskuluihin ja kuntamaksuosuuksia Virasto Kymenlaakson Liiton operatiivinen toiminta koostuu aluesuunnittelun, aluekehityksen ja sisäisten palvelujen vastuualueista, joista aiheutuvat tuotot ja kulut kirjataan tälle kustannuspaikalle. Toimintatuotot ovat 1,9 m. Toimintatuotot muodostuvat jäsenkuntien maksuosuuksista, joita tälle kustannuspaikalle kirjataan 1,8 m ja ohjelmakauden EU rahoitustuista (ns. tekninen tuki) 0,1 milj.. Teknistä tukea on käytettävissä palkkakuluihin asti. Toimintakulut ovat 1,9 m. Muutos% vuoteen 2014 verrattuna on 0,4 %. Kulut kasvavat Henkilöstökulut ovat 1,4 milj. pysyen vuoden 2014 tasolla. Viraston kustannuspaikalle on varattu palkkamäärärahat nykyiselle 21 henkilölle. Kolmen maksatustarkastajan (EAKR) palkkakuluja rahoitetaan EAKR/teknisellä tuella ( ) asti. Henkilöstökulujen osuus viraston toimintakuluista on 71 %. Asiantuntijapalveluihin on varattu Viestintä ja taittopalveluihin on varattu , maakuntaohjelman toteutumisen seuranta ja kaupan kaavan toteutumisen seuranta

15 Kymenlaakson Liitto Tulossuunnitelma ja talousarvio Yhteistyöprojekteihin on varattu , joka käytetään seuraavasti: Uudenmaan liiton kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti Kymenlaakson Liitto on osallistunut alkaen Helsinki EU toimiston toimintaan Brysselissä. Vuonna 2013 vuosikulut olivat noin Kouvola; Nopeat Itäradat 2329 Merikokous 1200 Paikkatieto, Elävät Kaupunkikeskustat, SITO varausta ennalta arvaamattomiin Viraston kustannuspaikan toimintakate on Maakuntahallituksen hallinnoimat hankkeet ja projektit Kymenlaakson Liitto koordinoi maakunnallista liikennejärjestelmätyötä, jonka toimintatuotot ovat ja toimintakulut ovat Toimintakate on Talousarvioon ei ole budjetoitu muita hankkeita Kesäyliopiston johtokunta / kesäyliopisto Toimintatuottoja on budjetoitu , jossa on vähennystä vuoteen 2014 verrattuna ( 21 %). Maksutuottojen arvioidaan vähenevän vuoden 2014 talousarvioon verrattuna ( 28 %). Maksutuotot vähenevät erityisesti avoimen yliopisto opetuksen ja kuvataideopetuksen osalta. Myös valtionavustukset vähenevät ( 19 %). Kuntamaksuilla kesäyliopiston toimintaa rahoitetaan ( 3 %). Vuoden 2014 toimintatuotot jäänevät alle talousarviossa arvioidun, mistä johtuen kesäyliopiston toimintamenoja on sopeutettu henkilöstö ja toimitilakulujen osalta. Toimintakuluja on budjetoitu , jossa on vähennystä vuoden 2014 talousarvioon verrattuna ( 21 %). Henkilöstökulut ovat ( 20 %). Henkilöstökulut on arvioitu siten, että vakinaisen henkilöstön määrä vähenee yhdellä alkaen. Palvelujen ostoon on varattu ( 15 %). Toimitilojen osalta tehdään muutoksia siten, että toimitilakustannusten on arvioitu olevan ( 43 %). Toimintakate on 0. Maakuntahallitus on antanut kesäyliopiston johtokunnalle tehtäväksi laatia kehittämissuunnitelman vuosille

16 Kymenlaakson Liitto Tulossuunnitelma ja talousarvio Tuloslaskelmaosan vertailu Toimintatuottojen määrä on ( 11,4 %). Toimintatuotoista jäsenkuntien maksuosuudet ovat eli 80 %. Muut toimintatuotot muodostuvat kesäyliopiston opiskelijamaksuista , kesäyliopiston saamasta valtionavustuksesta sekä muista tuista ja avustuksista Jäsenkuntien maksuosuuksia esitetään nostettavaksi 2 %:lla, mikä merkitsee :n lisätuottoa. Kuntakohtainen maksuosuustaulukko on taloussuunnitelman lopussa. Maksuosuudet on laskettu perussopimuksen mukaisesti verovuoden 2013 kunnallisvero ja yhteisöverokertymien perusteella (verohallinto ). Toimintatuotot vähenevät johtuen kesäyliopiston opiskelijamaksujen vähenemisestä sekä tukien ja avustusten vähenemisestä. Ohjelmakauden hankemaksatukset hoidetaan Kymenlaakson Liitossa ja tehtävien hoitoon saadaan teknistä tukea saakka. Talousarvioon ei ole budjetoitu yhtään uutta hanketta. Toimintakulut ovat Vuoden 2014 talousarvioon verrattuna toimintakulut vähenevät 11 % eli johtuen kesäyliopiston toiminnan supistumisesta sekä hanketoiminnan puuttumisesta. Henkilöstökulut ovat ( 5 %). Kesäyliopiston henkilöstön määrä vähenee viidestä neljään vakinaiseen toimihenkilöön. Hanketoimintaan ei palkata yhtään henkilöä. Palvelujen ostomäärärahat ovat ja vähenevät 25 % johtuen hanketoiminnan puuttumisesta ja kesäyliopiston toiminnan sopeuttamisesta. Vuonna 2015 toimintakatearvio on 0, vuosikatearvio on 0 ja tulosarvio on 0. Taseessa on ylijäämää ,81. Vuoden 2014 talousarvion tulostavoite on 0. Osavuosikatsauksessa arvioidaan, että vuoden 2014 tuloksesta tulee alijäämäinen ja että mahdollinen alijäämä katetaan taseessa olevalla ylijäämällä. Vuosien taloussuunnitelma tehdään tuloslaskelman tasolla. Tuloslaskelma on laadittu seuraavasti: Kuntamaksutuotot nousevat 2 % vuosina Palkkakulut nousevat vuosittain 1 %. Suunnitelmavuosille ei ole arvioitu uutta henkilöstöä eikä uusia projekteja. Ohjelmakaudella rakennerahastovarojen hallinnoinnista vastaa Etelä Suomen osalta Uudenmaan liitto. Teknisellä tuella palkattavan, maksatuksesta vastaavan henkilöstön määrä vähenee kahdella vuodesta 2016 alkaen. Kesäyliopiston vastuualueella työskentelee alkaen neljä vakinaista henkilöä.

17 Kymenlaakson Liitto Tulossuunnitelma ja talousarvio Henkilöstö TA 2014 TA 2015 Virasto Projektit 1 1 Kesäyliopisto 5 5 4,5 Projektit Yhteensä ,5 Tuloslaskelmaosan vertailu 2013 TP 2014 TA 2015 TA Muutos% TA 2014 TA TS 2017 TS 2018 TS Toimintatuotot , , Myyntituotot , , Maksutuotot , , Tuet ja avustukset , , Muut toimintatuotot 8 533,11 Toimintakulut , , Henkilöstömenot , , Palvelujen ostot , , Aineet, tarv. Ja tavarat , , Muut toimintamenot , , Toimintakate 6 693,03 Rahoitustuotot ja kulut,nto 66, ,0 Vuosikate 6 626, ,0 Poistot ja arvonalentumiset 61, ,0 Tilikauden tulos 6 688,55 Tilikauden ali /ylijäämä 6 688,55

18 Kymenlaakson Liitto Tulossuunnitelma ja talousarvio Investointiosa ja rahoitusosa Taloussuunnitelmavuosille ei esitetä investointeja. Investointiosa Investointeja ei esitetä taloussuunnitelmavuosille. TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos % TA2015 TA2014 Rahoitusosa Toiminnan rahavirta Vuosikate 6 626, ,00 Toiminnan ja investointien rahavirta 6 626, ,00 Lainakanta Jäsenmaksuosuudet vuodelle 2015 Maksettavaa kunnallisveroa Jäsenmaksu Jäsenmaksu Muutos vastaavat verotettavat osuus osuus 2015/2014 tulot Yhteisöveromäärät v v Kunta V V Yhteensä % Euro Euro HAMINA , KOTKA , MIEHIKKÄLÄ , PYHTÄÄ , VIROLAHTI , IITTI , KOUVOLA , , Lähde: Verohallinto; tieto verovuoden 2013 veroista