SADe Sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus Vaikuttamissuunnitelma Tammikuu 2015

Transkriptio

1 SADe Sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus Vaikuttamissuunnitelma Tammikuu

2 Sisällys Dia 3: Versiohistoria Dia 4: Viestintä- ja vaikuttamissuunnitelman hyväksyminen ja ylläpito Diat 5-8: SADe- SoTe -palvelukokonaisuuden esittely Diat 9-16: Viestintä- ja vaikuttamissuunnitelman tehtävät, toteutus- ja hyväksymisvastuut Diat 17-19: Sidosryhmät Diat 20-29: Palveluntuottaja- ja ammattilaisviestintä Diat 30-38: Kansalaisviestintä Diat 39-41: Riskit

3 Versiohistoria Versio Päivämäärä Muutokset Ensimmäinen versio / Maiju Jääskeläinen Tiina Puhakan kommentit Tiina Puhakan ja Tiina Palotie-Heinon kommentit Viestintärukkasen kommentit Hankeryhmän 19.8., Anu Suurnäkin, Salla Sainion kommentit Klusteriryhmän 9.9., Viestintävantun 18.9., Marja Veikkolaisen kommentit Pekka Värmälän ja Minna Linsamon kommentit Hyväksytty SADe-SoTe -klusteriryhmässä Päivityksiä, tarkennuksia / Elina Piskonen, Maiju Jääskeläinen

4 Viestintä- ja vaikuttamissuunnitelman hyväksyminen ja ylläpitäminen Vaikuttamissuunnitelman hyväksyy SADe SoTe klusteriryhmä Tavoiteaikataulu: kommentointi klusterissa 9/2014, hyväksyntä 10/2014. Tarvittaessa Tiina Puhakka vie vaikuttamissuunnitelman tiedoksi THL:n Viestintäosaston ja Tieto-osaston johtoryhmiin Vaikuttamissuunnitelma tehdään yhteisesti koko hankkeelle Suunnitelman ylläpitovastuu on hanketiimillä. Projektisuunnittelija Maiju Jääskeläinen vastaa suunnitelman päivittämisestä. Suunnitelman alustavat tarkistuspisteet: 10/2014 (hyväksyntä), 1/2015, 3/2015, 5/2015, 8/2015, 10/2015 Viestintärukkanen suunnittelee ja seuraa viestintä- ja vaikuttamissuunnitelmaan sisältyviä käytännön viestintätoimenpiteitä kuukausittaisissa kokouksissa

5 SADe- SoTe - palvelukokonaisuuden esittely Kaarina Wilskman 5

6 SADe Sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kuvaus Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) on yksi Suomen hallituksen kärkihankkeista ja siihen kuuluu 7 eri ministeriöiden vastuulle kuuluvaa hanketta. Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevan hankkeen (SADe Sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus) käytännön toteutuksesta huolehtii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Hankkeen tehtävänä on kehittää ja rakentaa sellaisia verkkopalveluja, joiden avulla kansalaisilla on mahdollisuus nykyistä omatoimisemmin huolehtia terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Lisäksi jokaisella on näiden palvelujen ansiosta paremmat mahdollisuudet löytää, arvioida ja valita itselleen sopivimmat terveys- ja hyvinvointipalvelut

7 SADe-sote-palvelukokonaisuus Kansalliset palvelut THL Kehittäjäkumppanit Kuntaliitto ja THL Kansalliset määrittelyt Palveluhakemisto Palautepalvelut Omahoitopolut Valtionavustusta saavat alueelliset yhteistyöprojektit PSOP Mielenterveystalo Hyvis HUS Turvallinen viestinvälitys Terveyskansioselvitys Spontaani palaute Ajanvaraus Alueellisen kehitystyön tuki Tukipalvelut: sanastotyö, arkkitehtuuri, arviointi, viestintä ja lainsäädäntö 7

8 SADe Sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus Palvelukokonaisuuden tarkoituksena on: kehittää sähköisiä työkaluja ja palveluja tukemaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosesseja ja käytäntöjä parantaa kansalaisen osallistumismahdollisuuksia oman palvelunsa/hoitonsa suunnitteluun ja palautteen antoon palveluista Kokonaisuus koostuu Kansallisista projekteista Palveluhakemisto (toteutetaan palveluvaaka.fi sivustolle) Strukturoitu palaute (toteutetaan palveluvaaka.fi sivustolle) Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät (osaksi THL:n verkkopalvelukokonaisuutta tuleva Omahoitopolut.fi-palvelu). Yhteistyöprojekteista, joille THL on myöntänyt valtionavustuksen HUS Mielenterveystalo Hyvis PSOP Parasta HUS Asiointitili Yhteistyöprojektien kanssa toteutettavista ja levitettävistä kansallisista määrittelyistä Sähköinen ajanvaraus Turvallinen viestinvälitys Spontaani palaute Puolesta asiointi

9 Viestintä- ja vaikuttamissuunnitelman tehtävät, toteutus- ja hyväksymisvastuut

10 Viestintä- ja vaikuttamissuunnitelman tehtävät Konkretisoida hankeviestinnän tavoitteet Määritellä viestinnän ja vaikuttamisen tuki, roolit ja vastuut hankkeen eri vaiheille Suunnitella hankeviestinnän toteutus Määritellä hankeviestinnän keinot, kohderyhmät ja kanavat Määritellä ja varata hankeviestinnän resurssit Viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma on periaatetason paperi. Konkreettiset viestintätoimenpiteet, niiden toteuttajat ja toimenpiteiden kohteet määritellään ja eritellään erillisessä toimenpidekalenterissa, jota ylläpitävät markkinointiviestintätoimisto Kitchen ja viestintätoimisto Kaiku Helsinki

11 Ohjelmaviestinnän yleisperiaatteet ja keskeiset käsitteet Ohjelmaviestinnän yleisperiaatteita ohjaa SADe-ohjelman yhteiset viestintälinjaukset -opas Valtiovarainministeriön Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmasta (SADe-ohjelma) käytetään pitkää nimeä ensimmäistä kertaa mainittaessa ja nimitystä SADe-ohjelma toistettaessa. THL:n sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuudesta käytetään ainakin ensimmäistä kertaa mainittaessa pitkää nimitystä ja sen jälkeen voidaan käyttää lyhyempää nimitystä hanke tai palvelukokonaisuus. Palvelukokonaisuuden palveluja kehitetään projekteissa ja valtionavustusta saavat kehittäjäkumppanit kehittävät palveluja yhteistyöprojekteissa. Yhteistyöprojektit voidaan vielä jakaa osaprojekteiksi

12 Palvelukokonaisuuden viestinnän yleiset periaatteet Kansallisesti toteutettavista palveluista viestitään Palveluvaaka.fi ja Omahoitopolut.fi -palveluina, yhteisenä nimittäjänä THL:n sähköiset kansalaispalvelut. Palvelut ovat THL:n tuoteperheeseen kuuluvia itsenäisiä, erillisiä kokonaisuuksia, jotka ovat myös keskenään ns. sisarus-/serkuspalveluita ja molemmista palveluista on linkit toiseen palveluun. Kansallisista kyselyistä viestitään Palveluvaa asta erillään. Lanseeraus kolmivaiheinen: Syksyllä 2014 palveluntuottajille (Palveluvaaka.fi -palvelun pilotointi) Keväällä 2015 palveluntuottajille (Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi) Elokuussa 2015 kansalaisille Palautepalveluiden lanseeraus ammattilaisille ja kansalaisille käynnistynyt jo aiemmin. Palautepalveluiden tunnettuuden edistämistä ammattilaisten ja kansalaisten keskuudessa jatketaan. Palvelukokonaisuuden kehittämis- ja levittämistyössä ovat mukana kehittäjäkumppanit HUS Mielenterveystalo, Hyvis, HUS Asiointitili Osana palvelukokonaisuutta toteutettavien kansallisten määrittelyiden viestintä toteutetaan yhteistyössä kehittäjäkumppanien kanssa ja heidän kauttaan. Kehittäjäkumppanit ja heidän kanssaan toteutettavat palvelumäärittelyt ovat Puolesta asiointi - Hyvis Turvallinen viestinvälitys HUS Asiointitili Spontaani palaute - Hyvis Sähköinen ajanvaraus Hyvis

13 Palvelukokonaisuuden ydinviestien sisältö Tukea kansalaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, tiettyyn elämäntilanteeseen sopivan palvelun valintaa ja siihen hakeutumista. Parantaa kansalaisen osallistumismahdollisuuksia oman palvelunsa / hoitonsa suunnitteluun ja palautteen antoon saaduista palveluista. Tehostaa kansalaisen ja palveluyksikön välistä viestintää ja vuorovaikutusta. Kuntien, palveluntuottajien ja järjestelmäkehittäjien käyttöön kehitettävät palvelumäärittelyt ovat yhdenmukaiset, mikä säästää resursseja. Kunnat voivat hyödyntää valtakunnallista palveluhakemistoa, asiakaspalautekyselyjä ja itsearvioinnin työkaluja ja säästää näin omia resursseja

14 Palvelukokonaisuuden viestinnän vastuut ja toteuttajat 1/2 THL:n SADe-SoTe-hankeryhmä vastaa hankkeen kokonaisviestinnästä Palvelukokonaisuuden viestinnän strateginen vastuu: hankepäällikkö Minna Linsamo Palvelukokonaisuuden viestinnän toteuttamisen koordinointi: projektisuunnittelija Maiju Jääskeläinen Vastuu kansallisten projektien viestintätoimenpiteistä: projektipäälliköt. Kehittäjäkumppanien viestintätoimenpiteiden tukeminen. Kuntaliitto tukee ja osallistuu hankkeen viestintään Viestinnän konsulttina ja toteuttajina ovat markkinointitoimisto Kitchen ja viestintätoimisto Kaiku Helsinki. Tarpeen mukaan hyödynnetään myös muita ulkoisia toimijoita. THL:n viestintä ja THL:n viestintälinjaukset tukevat hankeviestintää Ensisijaiset yhteyshenkilöt: osastotiedottaja Tiina Puhakka, viestintä- ja asiakkuuspäällikkö Marko Lähteenmäki Verkkoviestintä ja mediaviestintä (verkkouutiset, lehdistötiedotteet, yhteydenotot mediaan) THL:n prosessien mukaan Kansalaisviestinnän toteuttamisesta vastaavat Kaiku ja Kitchen. Tarvittavat THL:n linjaukset haetaan Marko Lähteenmäeltä. Some-näkyvyyteen liittyviin asioihin tukea haetaan THL:n some-viestintätiimiltä. Yhteyshenkilö kehittämispäällikkö Eija Hukka

15 Palvelukokonaisuuden viestinnän vastuut ja toteuttajat 2/2 Viestinnän suunnittelusta ja käytännön viestintätoimenpiteistä vastaa hankkeen Viestintärukkanen Viestintärukkasen jäsenet: projektisuunnittelija Maiju Jääskeläinen, viestintäkonsultin (Kaiku Helsingin ja Kitchenin) yhteyshenkilöt, kansallisten projektien projektipäälliköt, Kuntaliiton yhteyshenkilö, THL:n viestinnän edustaja. Kuukausittain kokoontuva rukkanen suunnittelee ja ideoi viestintätoimeksiantoja Rukkasen koordinointi- ja vetovastuu: Kaiku Helsinki, Kitchen ja Maiju Jääskeläinen Viestintätoimenpiteiden suunnittelua tukee hankkeen keskeisistä sidosryhmistä koostuva Viestintävanttuu -verkosto Viestintävanttuun jäsenet: projektisuunnittelija Maiju Jääskeläinen, viestintäkonsulttien (Kaiku & Kitchen) edustajat kansallisten projektien edustajat, Kuntaliitto, THL:n viestintä, kehittäjäkumppanit Viestintävanttuu kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa. Vanttuun tavoitteena etsiä yhteisiä viestinnän ja vaikuttamisen keinoja sekä kanavia, suunnitella yhteisiä viestintätoimenpiteitä sekä jakaa tietoa omien projektien ajankohtaisista viestintäasioista. VM SADe-tiimi ja viestintätiimi: ohjaa viestintää ohjelmatasolla: tiedonjakokanava, viestinnän tukeminen, tuotosten kommentointi Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi, ohjelmakoordinaattori Ira Alanko, ohjelmakoordinaattori Tiina Kotonen-Pekkanen, ohjelmaassistentti Salla Salmi, muiden SADe-ohjelman hankkeiden viestintävastaavat

16 Viestintä- ja vaikuttamissuunnitelmassa määriteltyjen toimenpiteiden hyväksyminen THL:ssä Viestintä- ja vaikuttamissuunnitelman toimenpidekalenteria ylläpidetään erillisessä taulukossa. Kitchen ja Kaiku vastaavat toimenpidekalenterin luonnista ja ylläpidosta sekä konkreettisten viestintätoimenpiteiden suunnittelusta Toimenpidekalenteria käydään säännöllisesti läpi Viestintärukkasessa. Maiju Jääskeläinen ja Tiina Puhakka huolehtivat viestintätoimenpiteiden hyväksytyksestä THL:n sisällä Uusi viestinnällinen avaus (radiomainos, isompi lehti-ilmoitus, laajasti levitettävä juliste). Yhteydenotto Tiina Puhakkaan, joka selvittää talon tasolla, kuka hyväksyy uuden tuotteen ja sen hyväksymisaikataulun Hyväksyntäkäytännöt toimenpiteittäin Tiedotteet / verkkouutiset: asianomainen hankehenkilö ja Tiina Puhakka. Hyväksytetään Tieto-osaston osastonjohtajalla. Tekstit THL:n viestintäkanaviin: Tiina Puhakka. Haastattelutarjoukset ja median kontaktointi: Tiina Puhakka, Marko Lähteenmäki, Jari Kirsilä Tekstit muiden uutiskirjeisiin: tiedoksi Tiina Puhakalle Omien tilaisuuksien järjestäminen: tiedoksi Tiina Puhakalle Suunnitellut lehdistötilaisuudet hyvissä ajoin Viestintäosastolle tiedoksi (Tiina Puhakka) Muiden tilaisuuksiin osallistuminen: asianomainen hankehenkilö Markkinointimateriaalien hyväksyntä Kustannusarvioiden hyväksytys / ennakkoilmoitus: yksikön päällikkö Tiina Palotie-Heino. Suunnitellut lehdistötilaisuudet hyvissä ajoin Viestintäosastolle tiedoksi (Tiina Puhakka) Sisällöstä tiedottaminen Tiina Puhakalle ja Marko Lähteenmäelle. Mahdollinen hyväksyttämisprosessi arvioidaan tapauskohtaisesti ylläkuvatun toimintatavan mukaan. Viestintätoimenpiteiden onnistumista / vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti Hankkeessa toteutettavien verkkopalveluiden käytön seuranta ja säännöllinen yhteydenpito palveluntuottajiin Tarpeen mukaan muita käyttäjätutkimuksia

17 Sidosryhmät ja kanavat Tässä on esitelty hankkeen kannalta keskeisten sidosryhmien ja kanavien kokonaisuus Yksityiskohtaisemmat sisällöt, viestit ja aikataulutus tehdään projekteittain erikseen. Kaiku/Kitchen toteuttaa viestintätoimenpiteet ja ylläpitää yksityiskohtaista toimenpide- ja kontaktihenkilölistausta toimenpidekalenterissa Viestintä on kaksisuuntaista: hanke viestii sidosryhmille ja sidosryhmistä tulee tietoa / sisältöä hankkeelle Sidosryhmät THL Kuntaliitto Innokylä Rooli/merkitys ja kanavat Hankkeesta ja palveluista viestiminen sisäisesti - Ulkoinen viestintä: verkkosivut, Tesso, sähköiset uutiskirjeet (kuntapäättäjät, sosiaaliportti), THL:n Facebook, THL:n Twitter, SlideShare, THL:n youtube-kanava, esitteet. THL:n sisäinen viestintä: Terho ja T-huone Hankkeesta ja palveluista viestiminen kuntakentällä - Uutiskirjeet (tietoyhteiskunta, sote-yksikkö, AKUSTI-markkinointikirje), Internet sivut Kuntaliiton muut kanavat (työryhmät, tapahtumat ja tilaisuudet, verkostot), Kuntalehti yms. Hankkeen dokumentit kaikkien kiinnostuneiden saatavilla -hankepankki, verkostotyötila, kehittäjäblogi, uutiskirje VM (SADe-tiimi) Viestintätoimenpiteiden kokonaisuuden koordinointi ja vaikuttavuus SADe-ohjelman kokonaisuuden kannalta -SADe-uutiskirje, s-posti, VYVI, Sadepalvelut.fi -ohjelmakartta, Kuntaosaston uutiskirje, SADe-roadshow STM SADe-SoTe palvelukokonaisuuden valvoja STM Intra, STM tapahtumat; STM uutiset, ERVA-kierros, KASTE aluejohtoryhmän kokoukset, Kaste-uutiskirje Suomi.fi/Valtiokonttori Suomi.fi tarjoaa julkiset palvelut kootusti yhdessä osoitteessa. - Uutiskirje, kehittäjäblogi, tapaamiset, työryhmät Kehittäjäkumppanit PSOP, Hyvis, HUS Lohjan kaupunki, HUS Asiointitili Viestinnän yhteistyökumppani - PBWorks, Innokylä, www-sivut, ohjausryhmä, Viestintävanttuu, muut tapaamiset, THL & Hyvis -Roadshow

18 Toimijat Sidosryhmät ja kanavat nämä kanavat pitää saada kiinni Kolmas sektori: Potilasjärjestöt: Diabetesliitto, Sydänliitto ym. Ammattilaisten etujärjestöt: Lääkäripalveluyritysten liitto, Sosiaalialan työnantajat), Sosiaalialan kehittäjät ry. Muut: Suomen Yrittäjät (valitsevapaasti.fi kampanja), Sitra, Terveys ja Talous ry. Seminaarikutsut, projektikohtaiset ja henkilökohtaiset tapaamiset Yksityinen sektori Suuret lääkäritalot: Mehiläinen, Terveystalo, Plusterveys, Diacor Suuret sosiaalihuollon yritykset Pk-yritykset Kunnat Sote-alueesta vastaavat johtajat Terveyskeskustoiminnan vastaavat henkilöt Sosiaalitoimen vastaavat henkilöt Potilasasiamiehet Hyvinvointikoordinaattorit / suunnittelijat (sähköinen hyvinvointikertomus -tilaisuudet) Sairaanhoitopiirit - Viestinnästä vastaavat henkilöt - Tietohallintojohtajat - Perusterveydenhuollon yksiköt Muu julkishallinto ja kunnalliset toimijat Kansalaisneuvonta Aluehallintovirastot Valvira Sosiaalialan osaamiskeskukset (TVV ja Lohjan kaupungin kautta?) Valtori Avaus-hanke Kainuu(?) Fimea TTL

19 Sidosryhmien seuraamat mediatoimijat Mediatoimija kanavat Päättäjien lehdet Premissi, Tesso, Kuntalehti, Terveys ja talous, Työ terveys turvallisuus Ammattilaisten lehdet Hammaslääkärilehti, Hyvinvointi, Mediuutiset, Pro-Terveys, Sosiaalitieto, Suomen Lääkärilehti, SuPer-lehti, Suun terveydeksi, Tehy, Terveydenhoitaja, Tutkiva Hoitotyö, Kätilö Terveysalan lehdet Terveydeksi!, Voi Hyvin, Kauneus ja Terveys, Kotilääkäri, Hyvä terveys, Terve Potilas Aikakauslehdet, sanomalehdet Helsingin Sanomat, Maaseudun Tulevaisuus, maakuntalehdet, Metro, kaupunkilehdet, Anna, Kaks plus, Kodin Kuvalehti, Meidän perhe, Vauva, ET-lehti, Pirkka, Yhteishyvä Sosiaalinen media Äitiblogit, hyvinvointiblogit

20 Palveluntuottaja- ja ammattilaisviestintä

21 Palveluntuottaja- ja ammattilaisviestintä Syksyllä 2014 pääpaino palveluhakemistossa ja strukturoidussa palautteessa - Palveluhakemiston osalta tavoitteena on saada mahdollisimman moni sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottaja syöttämään ja ylläpitämään tietojaan palveluhakemistossa. Pääpaino on Hyvis-alueen palveluntuottajissa. - Strukturoidun palautteen osalta tavoitteena on saada palveluntuottajat/kunnat ottamaan kohdennetut sähköiset palautekyselyt käyttöönsä Vuonna 2015: lanseerataan kaksi THL:n sähköistä kansalaispalvelua: Palveluvaaka.fi ja Omahoitopolut.fi Omahoitopolut.fi -verkkosivuston valmistuminen ja lanseeraus: Tavoitteena on levittää tietoa palvelusta ja saada sote-alan ammattilaiset hyödyntämään palvelua esim. omassa asiakastyössään ja linkittämään palvelua esim. kuntien omille verkkosivuille. Palveluvaaka.fi -verkkosivuston (palveluntuottajan ylläpitokäyttöliittymä ja kansalaisen käyttöliittymä) valmistelu ja lanseeraus. Tavoitteena on: saada palveluntuottajat tietoiseksi palvelusta ja aktivoida heidät kirjaamaan tallentamaan tietojaan palveluvaaka.fi:n pohjalla olevaan palveluhakemistoon. saada alueet hyödyntämään kansallista palveluhakemistoa omissa alueellisissa verkkopalveluissaan saada ammattilaiset käyttämään palvelua oman työnsä tukena ja suosittelemaan sitä kansalaisille Kansallisten määrittelyiden valmistuminen (spontaanin palautteen määrittelyt valmistuivat 1/2014) Kohderyhmät, toimenpiteet ja aikataulutus kuvataan toimenpidekalenterissa Riskit ja niiden mittaaminen - Palveluntuottajat ja ammattilaiset eivät ota palveluita ja määrittelyitä käyttöönsä - Onnistumista mitataan osallistuneiden palveluntuottajien/kuntien määrällä Kaarina Wilskman 21

22 Palveluvaaka: Palveluhakemisto Viestinnän tavoitteet Kannustaa palveluntuottajia syöttämään tietonsa palveluhakemistoon. Kannustaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia käyttämään palvelua työnsä tukena sekä suosittelemaan sitä kansalaisille. Kohderyhmät Keskeinen sisältö Tulos/tuote (vastuutaho) // viestinnän tulos vai projektin tulos? Ensimmäisessä vaiheessa kohderyhmänä ovat palveluntuottajat. Kun palveluntuottajia on saatu mukaan, viestinnän kohde ovat ammattilaiset/viranomaiset. Palveluvaaka.fi -verkkopalvelussa kansalainen voi etsiä, verrata ja arvioida sosiaali- ja terveyspalveluja sekä palveluntuottajia. Palveluntuottajat voivat ylläpitää omia palveluhakemistotietojaan ylläpitokäyttöliittymän kautta. Tiedot syötetään ainoastaan yhteen paikkaan, mutta tietoja voi hyödyntää useissa paikoissa. Päällekkäinen työ vähenee ja tietoja voi vertailla, siirtää ja hyödyntää, mikä tuo mukanaan kustannussäästöjä. Palvelussa on myös avoimet rajapinnat palveluhakemistotietojen hyödyntämistä ja ylläpitoa varten. Lisäämällä tiedot Palveluvaakaan palveluntuottaja varmistaa, että asiakkaat löytävät heidät. Asiantuntija voi käyttää palveluvaaka.fi -verkkopalvelua työkaluna esimerkiksi palveluohjauksessa ja kannustaa asiakkaita antamaan arvioita palveluvaa an kautta käyttämistään palveluista. Osana projektia valmistuu käyttöönoton tukipaketti palveluntuottajille (Marketvisio/THL) Sähköinen sosiaali- ja terveysalan palveluhakemisto Etsi, vertaa ja arvioi sosiaali- ja terveysalan palveluja ja palveluntuottajia Tiedot julkaistaan Palveluvaaka.fi -sivustolla, josta kansalaiset saavat ajantasaista tietoa alueensa sote-palveluista. Keinot ja kanavat Palveluntuottajien tavoittaminen mediaviestinnän keinoin, tilaisuuksissa ja uutiskirjeillä Yhteydenpito suoraan palveluntuottajiin: ensimmäisessä vaiheessa päätöksentekijät, jatkossa kaikki työntekijät Osallistuminen SADe-sote hankkeen viestintään sekä STM:n viestintään hankkeen osalta Mediaviestintä ja THL:n olemassa olevien viestintäkanavien hyödyntäminen Kehittäjäkumppanien ja Kuntaliiton verkostojen hyödyntäminen Riskit Palveluntuottajat eivät syötä tietojaan palveluhakemistoon: tiedot puuttuvat kokonaan tai ovat vajaita. Ammattilaiset eivät hyödynnä palveluhakemistoa tai suosittele sitä eteenpäin SADe-projektiryhmä 22

23 Palautepalvelut: kansalliset asiakaspalautekyselyt Viestinnän tavoitteet Kannustaa palveluntarjoajat osallistumaan sähköisiin, joka toinen vuosi toteutettaviin kansallisiin kyselykierroksiin. Projektin onnistumisen edellytyksenä on riittävä, osallistumiseen kannustava ja motivoiva viestintä palveluorganisaatioiden suuntaan. Kohderyhmät Palveluntarjoajien päätöksentekijät ja työntekijät Keskeinen sisältö 1. Projektissa sähköistetään palautekyselyiden tiedonkeruu ja luodaan kansallinen asiakaspalautekäytäntö. Yhtenäinen palautekäytäntö tuo kustannussäästöjä yhteisen tekemisen kautta ja vähentää päällekkäistä työtä. 2. Syksyllä 2014 palautteita kerätään ensimmäistä kertaa yhtenäisesti ja sähköisesti koko maasta. Nyt kansalainen voi vertailla eri hoitopaikkoja ja saada tietoa hoitopaikan valinnan tueksi. Yhtenäinen palautekäytäntö varmistaa jokaiselle tasa-arvoiset vaikuttamismahdollisuudet ja osallistumismahdollisuudet. Tulos/tuote (vastuutaho) Kansalliset asiakaspalautekyselyt Tulokset julkaistaan palveluvaaka.fi -sivustolla Keinot ja kanavat Yhteistyö Kuntaliiton kanssa Yhteydenpito suoraan palveluntarjoajiin: ensimmäisessä vaiheessa päätöksentekijät, jatkossa työntekijät Kansalaisviestintä pääasiassa palveluntarjoajien kautta Osallistuminen SADe-sote hankkeen viestintään sekä STM:n viestintään hankkeen osalta Mediaviestintä ja THL:n olemassa olevien viestintäkanavien hyödyntäminen Riskit Palveluntarjoajia ei saada osallistumaan kyselykierroksiin. Riski pienenee tehokkaalla ennakkoviestinnällä. Vastausprosentti jää pieneksi, mitä ehkäistään hyvällä ammattilaisohjauksella

24 Omahoitopolut.fi: Tietoa ja ohjausta hyvinvoinnin edistämiseen Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on kertoa terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille sivustosta ja sen sisällöstä ja saada heidät kokeilemaan ja käyttämään sivuja. Tavoite on, että ammattilaiset ymmärtävät palvelun merkityksen ja käyttökelpoisuuden oman työnsä apuvälineenä. Ammattilaiset voivat käyttää palvelua työssään esimerkiksi lisätiedon lähteenä ja asiakkaansa elintapaohjauksen tukena, ja ohjata asiakkaat käyttämään palvelua itsenäisesti. Tavoite on myös, että esimerkiksi kaikki Suomen kunnat linkittävät palvelun omille verkkosivuilleen. Kehitysvaiheessa (syksyllä 2014 ja keväällä 2015 ) tavoitteena on saada ammattilaiset ja kunnat tietoisiksi työkaluista, tiedoista ja projektissa tuotetuista toimintamalleista ja vähentää sitä kautta päällekkäisen tiedon tuottamista. Kun palvelu valmistuu (toukokuussa 2015), tavoitteena on saada kunnat ja ammattilaiset hyödyntämään ja levittämään tietoa ja itsearviointityökaluja kansalaisten käyttöön ja hyödyntämään niitä omissa palveluissaan. Nämä vaiheet ovat osittain päällekkäisiä. Kehittäjäkumppani Hyvis pilotoi palvelun hyödyntämistä osana omia sähköisiä asiointiprosessejaan. Tavoitteena on myös levittää tietoa alueille ja kunnille palvelun tästä hyödyntämismahdollisuudesta. Palvelun hallintamalliin liittyen viestinnän tavoitteena on mm. lisätä keskeisille sote-tiedon tuottajille tietoisuutta yhtenäisten käytäntöjen tarpeellisuudesta ja palvelun hyödynnettävyydestä oman alueen (kansalais)viestinnän tukena. Kohderyhmät 1) Tietojen ja työkalujen hyödyntäjät: palveluntuottajat, kunnat ja sote-ammattilaiset/viranomaiset. 2) Tietoa tuottavat tahot: STM, kunnat, järjestöt, yksityiset tahot, erityisesti Kustannus Oy Duodecim Kohderyhmien tavoittamisessa Kuntaliitto on tärkeä yhteistyökumppani. Keskeinen sisältö Omahoitopolut tarjoavat tietoa ja ohjausta oman/kansalaisen hyvinvoinnin edistämiseen. Vuoden 2015 aikana tietoa ja työkaluja valmistuu neljästä eri aihepiiristä: lasten terve kasvu, lihavuuden ehkäisy valtimosairauksien ehkäisy päihdeongelmien ehkäisy ja mielenterveyden edistäminen ikäihmisten toimintakyvyn ylläpito. Ammattilaisille tieto, että asiakkaat voi ohjata Omahoitopolut.fi-palveluun hakemaan tietoa ja tekemään testejä valituista aihe-alueista. Palvelu ja/tai osia siitä on myös mahdollista linkittää helposti oman organisaation verkkosivuille. Jos palvelu on linkitetty omille sivuille, niin palveluun voidaan ohjata myös suoraan oman organisaation sivuilta. Kunnille (sote-päättäjä -taso ja verkkosivujen päivityksestä vastaavat) erityisesti tietoa, miten voivat hyödyntää Omahoitopolut-palvelua, ja helposti vähintään linkittää palvelun omille sivuilleen SADe-projektiryhmä 24

25 Omahoitopolut.fi: Tietoa ja ohjausta oman hyvinvoinnin edistämiseen Tulos/tuote (vastuutaho) Keinot ja kanavat Omahoitopolut.fi - Sosiaali- ja terveysalan tietoa ja testejä klikkauksen päässä THL kokoaa verkkosivuilleen kansalaisille tarkoitettua tietoa kansanterveyden kannalta keskeisistä aihepiireistä ja erilaisia hyvinvointia tukevia, asiantuntijoiden luotettavaksi arvioimia itsearviointityökaluja, kuten valtimosairauksien riskitesti, lasten painoindeksi ja toimintakykytesti. Tiedoista ja testeistä muodostuu polku, jonka avulla jokainen meistä voi edistää oma terveyttä ja hyvinvointiaan. Palveluntuottajille, kunnille, ammattilaisille ja viranomaisille viestitään erityisesti Kuntaliiton kautta Uutiskirjeet syksyllä 2014: kerrotaan, että tällaista on tulossa, mitä hyötyä. Samaa jatketaan keväällä uusilla aiheilla. kuntatapaamisessa keväällä 2015: Omahoitopolut.fi-palvelun valmistuminen 5/2015. Myös Palveluvaaka fi -palveluun tulee linkki Omahoitopolkuihin. Sote-päättäjille viestitään kevään 2015 aikana Tietoa tuottaviin tahoihin ollaan yhteydessä sekä suoraan että Kuntaliiton kautta Henkilökohtainen kontaktointi?, Valmis teksti uutiskirjeisiin, osallistuminen sopiviin tilaisuuksiin Projekti osallistuu myös SADe-sote hankkeen viestintään sekä STM:n viestintään. Projektipäällikkö osallistuu aktiivisesti SADe SoTe hanketason viestinnän suunnitteluun ja on mukana tarvittavissa tilaisuuksissa, seminaareissa yms. STM:n hallinnonalaisille laitoksille viestitään mm. STM:n koordinoiman, STM:n hallinnonalaisten laitosten verkkoviestinnän asiantuntijaryhmän Verkkohavin kautta sekä tarvittaessa ollaan suoraan yhteydessä keskeisiin laitoksiin (esim. Fimea ja TTL) Riskit Kunnat, palveluntarjoajat ym. eivät ole tietoisia palveluista, eivätkä osaa hyödyntää tietoja tai suositella niitä eteenpäin ja tuottavat päällekkäistä tietoa/työkaluja

26 Kansalliset määrittelyt: ajanvaraus Tavoite Viestinnän tavoitteena on saada kohderyhmät tietoisiksi kansallisista ajanvarausmäärittelyistä ja ottamaan ne käyttöön. Kohderyhmät Tärkeimmät kohderyhmät ovat palvelun tulevat käyttäjät eli kunnat ja sairaanhoitopiirit. Keskeinen sisältö (palvelujen kuvaus), ydinviestit Tulos/tuote (vastuutaho) Kehittäjäkumppani Hyviksen projektissa kehitetyt ajanvarausratkaisut ovat kaikkien kuntien käyttöönotettavissa Yhteiset määrittelyt ovat yleistettävissä kaikkiin sähköiseen ajanvaraukseen sopiviin palveluihin. Kunnat ja sairaanhoitopiirit voivat hyödyntää ajanvarausratkaisujen teknisiä määrittelyjä tai ostaa palvelun käyttöönsä yhteishankintamenettelyn kautta. Siten kunnat säästävät aikaa, rahaa ja resursseja. Käyttöönotto- ja levittämissuunnitelma, jossa kerrotaan miten kunnat voivat hyödyntää kansallisia ajanvarausmäärittelyjä. Käyttöönoton tukipaketit, joissa kunnille kerrotaan konkreettisesti miten toimimalla palvelut saadaan käyttöön. Toteuttaja Marketvisio/kehittäjäkumppani Hyvis/THL. (Huom: määrittelyopas tuotetaan projektissa). Lisäksi Kuntaliitto/AKUSTI toteuttavat hankintayhteistyön mallin. Viestinnän tehtävänä on levittää tietoa ajanvarauspalveluista ja niiden eduista pääkohderyhmille. Keinot ja kanavat Viestintää tehdään yhteistyössä Kuntaliiton sekä Hyviksen kanssa. Ajanvaraus-projekti sisällytetään tiiviimmin mukaan hankkeen viestintään. Riskit Kunnat ja sairaanhoitopiirit eivät ota ajanvarausmäärittelyjä käyttöönsä vaan kehittävät omia ratkaisujaan kansallisten sijaan

27 Kansalliset määrittelyt: spontaani palaute Tavoite Tavoitteena on saada organisaatiot tietoiseksi määrittelyn olemassaolosta ja ottamaan se käyttöön. Kohderyhmät Keskeinen sisältö (palvelujen kuvaus), ydinviestit Tulos/tuote (vastuutaho) Tärkeimmät kohderyhmät ovat palvelun tulevat käyttäjät eli kunnat ja sairaanhoitopiirit. Kehittäjäkumppanien kanssa tehdyt kansalliset määrittelyt otetaan käyttöön ensimmäisenä Hyviksen alueella. Tavoitteena on luoda järjestelmä, jonka avulla organisaation asiakaspalaute voidaan koota, käsitellä ja arkistoida. Kunnat ja sairaanhoitopiirit voivat hyödyntää kansallisia määrittelyjä ja Hyviksen kokemuksia omissa toteutuksissaan ja näin säästää aikaa, rahaa ja resursseja. Kansallisesti yhteistyössä kehittäjäkumppanien kanssa tuotetut konsepti- ja määrittelydokumentit. Käyttöönoton tukipaketit, joissa kunnille kerrotaan konkreettisesti miten toimimalla palvelut saadaan käyttöön. Toteuttaja Marketvisio/kehittäjäkumppani Hyvis/THL Viestinnän tehtävänä on levittää tietoa spontaanin palautteen määrittelyistä ja niiden eduista pääkohderyhmille. Keinot ja kanavat Viestintää tehdään yhteistyössä Kuntaliiton sekä Hyviksen kanssa. Spontaanin palautteen määrittelyt sisällytetään tiiviimmin mukaan hankkeen viestintään. Riskit Kunnat ja sairaanhoitopiirit eivät ota määrittelyjä käyttöönsä, vaan kehittävät omia ratkaisujaan kansallisten sijaan

28 Kansalliset määrittelyt: turvallinen viestinvälitys Tavoite Tavoitteena on saada kohderyhmät tietoiseksi määrittelyn olemassaolosta ja ottamaan se käyttöön. Kohderyhmät Tärkeimmät kohderyhmät ovat palvelun tulevat käyttäjät eli kunnat ja sairaanhoitopiirit. Keskeinen sisältö (palvelujen kuvaus), ydinviestit Kehittäjäkumppanien (HUS Asiointitili kanssa toteutettavassa yhteistyöprojektissa tuotetaan kansalliset määrittelyt turvalliselle viestinvälitykselle. Kunta/sairaanhoitopiirit voi hyödyntää määrittelyjä tuottaessaan omaa turvallisen viestinvälityksen ratkaisuaan. Tulos/tuote (vastuutaho) Keinot ja kanavat Käyttöönotto- ja levittämissuunnitelma, jossa kerrotaan miten kunnat voivat hyödyntää turvallisen viestinvälityksen määrittelyjä. Käyttöönoton tukipaketit, joissa kunnille kerrotaan konkreettisesti miten toimimalla palvelut saadaan käyttöön. Toteuttaja Marketvisio/kehittäjäkumppanit/THL? Lisäksi Kuntaliitto/AKUSTI toteuttavat hankintayhteistyön mallin. Viestinnän tehtävänä on levittää tietoa turvallisen viestinvälityksen ratkaisusta ja sen eduista pääkohderyhmille. Viestintää tehdään yhteistyössä Kuntaliiton, HUS ja Valtorin kanssa. Ajanvaraus-projekti sisällytetään tiiviimmin mukaan hankkeen viestintään. Riskit Kunnat ja sairaanhoitopiirit eivät ota määrittelyjä käyttöönsä, vaan kehittävät omia ratkaisujaan kansallisten sijaan