Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 21/10/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. HAKIJA Mikkelin vesilaitos ASIA Hanhikankaan vedenottamosta otettavan pohja- ja tekopohjavesimäärän lisääminen 4500 m 3 :iin vuorokaudessa, Mikkeli. HAKEMUS Mikkelin vesilaitos on ympäristölupavirastoon saapuneessa ja viimeksi täydennetyssä hakemuksessaan pyytänyt lupaa Hanhikankaan pohjavesimuodostumasta otettavan vesimäärän lisäämiseen nykyisestä m 3 :stä m 3 :iin vuorokaudessa kuukausikeskiarvona laskettuna. Vedenottamo hyödyntää osittain rantaimeytynyttä pintavettä, minkä vuoksi hakija on pyytänyt lupaa myös pintavedenottoon. Itä-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 5/II/67 myöntänyt Mikkelin kaupungille luvan muun muassa Hanhikankaan pohjavedenottamon rakentamiseen ja m 3 :n vesimäärän ottamiseen vuorokaudessa. Ottamo käsittää viisi siiviläputkikaivoa. Mikkelin kaupungin vesilaitoksen nykyinen vedenhankinta tapahtuu Pursialan, Hanhikankaan ja Hietalahden pohjavedenottamoista. Vuonna 2007 verkostoon johdettu kokonaisvesimäärä oli m 3 vuorokaudessa, josta Pursialan osuus oli 72 %, Hanhikankaan 24 % ja Hietalahden 5 %. Koska vedenhankinta toimii valtaosaltaan Pursialan vedenottamon varassa, voi sen pohjaveden nykyistä voimakkaampi pilaantuminen aiheuttaa vakavan ja pitkäaikaisen häiriön talousveden saannissa. Suurimmat riskit vedenhankinnalle ovat Pursialan pohjavesialueella sijaitsevat huoltoasemat, liikenne sekä entisten kreosoottikyllästämön ja kloorifenolikyllästämön alueilla olevat toistaiseksi puhdistamattomat maaperä ja pohjavesi. Pohjavesialueella on aikanaan sijainnut kaatopaikkoja, joiden toiminnasta syntyneitä saastuneita maa-alueita selvitetään edelleen. Vedenottamolla joudutaan raakavedestä poistamaan siinä olevia kloo-

2 Vedentarve-ennuste rifenolijäämiä. Todellista varavesikapasiteettia mahdollisen poikkeustilanteen varalle ei Mikkelin vesilaitoksella tällä hetkellä ole. Mikkelin vedenhankintaa on selvitetty vesihuollon alueellisen yleissuunnittelutyön yhteydessä yhdessä Etelä-Savon ympäristökeskuksen ja alueen kuntien kanssa. Mikkelin Vesilaitoksen strategian mukaan vedenhankinnan varmistamiseksi tulee vähintään 70 % kaupungin nykyisestä kokonaisvedentarpeesta olla nopeasti ja korvattavissa varavesijärjestelmän avulla. Vesimäärä edustaa Pursialan vesilaitokselta tuotettavaa vesimäärää, mikä on noin m 3 vuorokaudessa. Varavesijärjestelmä korvaisi Pursialan pohjavesialueelta saatavan raakavesimäärän mahdollisessa saastumistilanteessa. Mikkelin vedentuotannon varmistaminen, mahdollinen seutuyhteistyö sekä laajeneva verkosto kasvattavat vedentarvetta ja vedenjakeluun liittyviä teknisiä riskejä. Tarve reagoida nopeasti esimerkiksi vesijohtovuotoihin kasvaa. Nopeimmin toteutettavissa on Hanhikankaan vedenottamon tuotannon tehostaminen, joka on pitkällä tähtäimellä erittäin merkittävä hanke hyvälaatuisen raakaveden tuottamiseksi ja vesihuollon turvaamiseksi. Pohjavesitutkimukset ja vedenoton vaikutukset pohja- ja pintavesiin Hanhikankaan pohjavesialueella oleva harju rajoittuu sen länsireunalla sijaitsevaan Hanhilampeen. Harjun kyljessä olevat maakerrokset ovat hyvin vettä läpäiseviä, joten Hanhilammesta tapahtuu voimakasta ja laaja-alaista pintaveden imeytymistä pohjavesimuodostumaan luonnollisena rantaimeytymisenä. Hanhilampea on säännöstelty padolla 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä myöntänyt Mikkelin kaupungille luvan Hanhijoen Tampinkosken settipadon korvaamiseen uudella pohjapadolla. Pohjapadon kynnyskorkeus on +89,30 m ja alivirtaaman turvaamiseksi padon keskellä olevan syvennyksen korkeus +89,20 m. Suunnitelman korkeudet on ilmoitettu kaupungin käyttämässä korkeusjärjestelmässä (kaupungin korkeus = N ,8 mm). Hanhikankaan vedenoton tehostamiseen tähtäävät pohjavesitutkimukset on toteutettu vuosina 2006 ja Tutkimukset ovat käsittäneet maaperäkairauksia, havaintoputkiverkoston täydentämistä, kalliopinnan tason määrittämistä painovoimatutkimuksella, virtaamien kartoitusta ja mittausta sekä yli vuoden kestäneen koepumppauksen. Koepumppauksen aikana nykyinen vedenotto lähes kaksinkertaistettiin, jolloin vedenotto vaihteli välillä m 3 vuorokaudessa. Koepumppauksen ei todettu aiheuttaneen haitallisia vaikutuksia. Kaivoalueella vedenpinta aleni enimmillään noin 0,5 m. Vedenoton vaikutusalueella ei ole yksityisten eikä yhteisöjen vedenottamoita. Hanhilammen pintaan koepumppaus ei vaikuttanut eikä vedenoton vaikutusta virtaamaan havaittu. Lammen vedenpinnan korkeutta säätelee pohjapato. Hanhilammen padon alapuoliseen virtaamaan vedenoton vaikutus oli pieni. Keskivirtaamatilanteessa ei hankkeella ole oleellista merkitystä. Vedenottoa tehostettaessa maksimiin, m 3 :iin vuorokaudessa, noussee niiden päivien määrä, jolloin virtaama Tampinpadolla lakkaa, nykyisestä lähes 17 vuorokaudesta noin 54 vuorokauteen vuodessa eli yli kolminkertaiseksi. Toisaalta Tampinpadon alivirtaama-aukko turvaa veden virtaamaa vähävetisinä kausina. 2

3 3 Koepumppauksen tulosten mukaan nykyisillä kaivojärjestelyillä voidaan vettä ottaa jatkuvasti käyttöön ainakin m 3 vuorokaudessa. Mikäli Hanhikankaan ottamosta otetaan vettä m 3 vuorokaudessa, on saatavasta vedestä pohjavettä noin m 3 vuorokaudessa ja Hanhilammesta ja Hanhijoesta rantaimeytynyttä pintavettä m 3 vuorokaudessa. Lisääntyvällä vedenotolla ei todettu olevan merkittävää vaikutusta saatavan raakaveden laatuun. Vedenlaatua leimaa korkeahko rauta-, mangaani- ja humuspitoisuus. Nykyinen vedenotto Hanhikankaan pohjavedenottamosta on noin m 3 vuorokaudessa. Normaalituotannossa on kerrallaan käytössä 1 2 kaivoa. Vedenpuhdistuskapasiteetti on estänyt nykyistä suuremman vedenoton. Raakaveden käsittelylaitoksen laajennukseen ja käsittelyn tehostamiseen tähtäävä suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Nyt haettu vedenoton lisääminen ei edellytä vedenottokaivojen lisärakentamista eikä pintaveden ottaminen teknisiä rakenneratkaisuja, sillä Hanhilammen pintaveden imeytyminen tapahtuu luonnollisella suotautumisella Hanhikankaaseen. Hakija omistaa kaivot ja vesilaitoksen. Vaikutukset luontoarvoihin ja Natura-arvioinnin tarve Hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia alueella esiintyviin suojeltaviin lajeihin kuten luontodirektiivin liitteen IV a lajeihin saukko ja liito-orava sekä lintudirektiivin liitteen I metsälajiin (palokärki) eikä alueella esiintyviin alueellisesti uhanalaisiin tai harvinaisiin kasvilajeihin. Hankkeen toteuttaminen ei todennäköisesti heikennä merkittävästi virtavesimittarin eikä alueella mahdollisesti esiintyvän puroriippasirvikkään elinoloja. Hankkeeseen ei sisälly toimenpiteitä, joista voisi aiheutua luonnonsuojelulaissa tai vesilain 1 luvun 15a :ssä tai 17a :ssä tarkoitettuja seurauksia. Hanhilampi ja osa sen luusuasta laskevasta Hanhijoesta ympäröivine maa-alueineen sisältyvät Natura verkostoon luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena. Alue on muodostettu luonnonsuojelualueeksi vuonna Hankkeella ei ole vaikutuksia maa-alueilla esiintyviin harjumuodostumien metsäiset luontotyypit ja boreaaliset luonnonmetsät. Vedenoton lisäämisellä ei myöskään ole luontotyypin tilaa heikentäviä vaikutuksia Hanhilammen (humuspitoiset järvet ja lammet) ja lammen luoteisrannan suoalueiden (vaihettumissuot ja rantasuot) osalta. Hanhilammessa suojeltu luontotyyppi on humuspitoiset järvet ja joet. Hanhijoki kuuluu luontotyyppiin pikkujoet ja purot, johon luontotyyppiin tulevat kohdistumaan hankkeen merkittävimmät vaikutukset. Hakija on teettänyt selvityksen siitä, onko tarpeen arvioida luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesti hankkeen vaikutuksia Hanhilammen Natura alueen luonnonarvoihin. Selvitystä tehtäessä on oltu yhteydessä Natura-viranomaisena toimivaan Etelä-Savon ympäristökeskukseen. Selvityksen yhteenvedossa todetaan, että "Hankkeen toteuttaminen ei todennäköisesti heikennä merkittävästi Hanhilammen Natura alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Lisäksi tiedossa ei ole sellaisia hankkeita tai suunnitelmia, joilla voisi olla yhdessä tehostetun Hanhilammen ja Hanhijoen pintavedenoton sekä Hanhikankaan pohjavedenoton kanssa vaikutuksia Hanhilammen Natura alueeseen. Luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvioinnin laatiminen ei ole tarpeen."

4 4 HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO MUISTUTUKSET Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset tuli toimittaa ympäristölupavirastoon viimeistään ) Etelä-Savon ympäristökeskus on lausunut muun muassa, että tutkimusraportissa esitetty pohjavesialueen rajaus on vanha ja sitä on muutettu vuonna Nykyinen pohjaveden muodostumisalueen rajaus vastaa hyvin selvityksessä esiin tullutta tilannetta. Ympäristökeskus on vaatinut, että tarkkailuohjelmaan tulee lisätä läheisen Likolammen pinnan tarkkailu. Pohjavesiputkia tulee mahdollisuuksien mukaan pumpata ennen näytteenottoa niin pitkään, kunnes vesi on kirkastunut, 15 minuuttia ei aina riitä. Luontoarvoihin kohdistuvat seurantatutkimukset tulee järjestää Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Seurannat on aloitettava ennen kuin vedenottoa lisätään voimassaolevaa lupaa suuremmaksi. Seuranta tulee kohdistaa niihin Natura alueen valinnan perusteena oleviin luontotyyppeihin, joihin lisääntyvällä vedenotolla saattaa olla vaikutuksia. 2) Mikkelin seudun ympäristöpalvelut on lausunut, että suunnitelma-asiakirjojen mukaan pohjaveden muodostumisalue rajautuu etelä- ja kaakkoislaidaltaan Likolampeen. Likolampi on lasku-uomaton harjulampi, johon valuvasta vedestä pääosa imeytyy rantaimeytymisenä pohjavedeksi. Likolampi on tuotantotasoltaan rehevä lampi, jonka vedenlaatu on vedenhankinnan kannalta huono. Lammessa esiintyy kesäisin säännöllisesti Microcystis- ja Anabaena-sukujen sinilevien runsastunutta kasvua. Lampi on talvella ja pääosan tuotantokautta sisäkuormitteinen ja lampea ilmastetaan säännöllisesti talvikausina. Tehtyjen selvitysten perusteella suunnitelmassa on arvioitu haetun luvan mukaisilla pumppausmäärillä tekopohjaveden pintaveden osuuden pumpattavasta vesimäärästä olevan noin 60 %. Suunnitelmassa ei ole arvioitu mikä osa tekopohjavedestä muodostuu imeytymällä Likolammesta, aiheutuuko tästä vedenhankinnan kannalta merkittävää riskiä ja tarvitaanko erityisiä toimia riskin hallitsemiseksi. Suunnitelmaan liitettyjen selvitysten (pohjaveden pinnan korkeudet, kalliokynnykset, virtauskuva) ja lammen valuma-aluetietojen perusteella (F=50 ha, MQ=5,6 l/s) on mahdollista, että vuositasolla jopa yli 10 % laskennallisesta pintavesiosuudesta muodostuu Likolammen vedestä. Muistuttaja on vaatinut, että hakijan tulee tehdä arvio siitä osuudesta pumpattavaa vettä, joka muodostuu rantaimeytymällä Likolammen vedestä ja tehdä alustava arvio siitä aiheutuvasta riskistä talousveden otolle. Lisäksi tulee tehdä suunnitelma tarkemman riskinhallinnan toteuttamisesta ja alustava arvio tarvittavista hallintatoimenpiteistä.

5 Lupamääräyksiin liitettävään tarkkailuohjelmaan tulee sisällyttää Likolammen ja Hanhilammen vedenpinnan säännöllinen seuranta. 5 SELITYS Hakija on Mikkelin kaupungin ympäristöpalveluiden muistutuksen johdosta lausunut, että hakemuksen perusteeksi on tehty poikkeuksellisen kattavat selvitykset, joissa myös Likolampi on ollut mukana. Likolammen veden laatua ja pinnankorkeutta on seurattu yli vuoden kestäneen koepumppauksen aikana, sitä ennen ja sen jälkeen. Selvitysten perusteella Likolammen mahdollisen rantaimeytymisen aiheuttamaa riskiä vedenottamon raakavedelle ei ole. Pohjaveden virtaussuhteet ja virtauskuva eivät tule muuttumaan lisätyn vedenoton aikana. Virtauskuva ja suunnat säilyvät entisellään, virtausnopeus hieman kasvaa. Nykyisellä laitoksella ei ole todettu Likolammesta aiheutuvan mitään haittaa vedenottamon raakavedelle, vaikka vedenotto on jatkunut jo lähes sadan vuoden ajan. Likolampi on yksi useasta lammesta pohjavesialueen kaakkoisosassa. Sen länsipuolella sijaitsee kolme lampea. Myrkkylammit ovat vedenpinnan tasoltaan 2 metriä korkeammalla kuin Likolammen taso. Likolammen vettä ei siten voi rantaimeytyä lännen suuntaan. Välittömästi Likolammen pohjoispuolella sijaitsevan Emolammen pinta on 0,8 m korkeammalla Likolammen pintaan nähden. Likolammen vettä ei siten voi suotautua pohjoiseen kohti vedenottamoa. Likolampi sijaitsee metrin etäisyydellä vedenottamosta. Virtauskuvan mukaan sen vettä ei rantaimeydy vedenottamon suuntaan. Vähäinen rantaimeytymisen määräkään ei vaikuttaisi haitallisesti vedenottamon raakaveden laatuun. Sinilevät pidättäytyisivät jo rantavyöhykkeeseen. Vapautuvat mahdollisesti myrkylliset hajoamistuotteet laimenisivat haitattomiin pitoisuuksiin ja hajoaisivat maaperässä kyseisellä matkalla. Vedenottamolla on monivaiheinen vedenkäsittely; kaksi suodatusta, saostus ja ilmastus. Käsittelyä ollaan vielä tehostamassa. Viimeistään viimeisenä oleva biologinen suodatus poistaisi ainakin osan mahdollisista levämyrkyistä. Hakemukseen on liitetty seurantasuunnitelma, jolle haetaan ympäristölupaviraston vahvistusta. Likolampi ja Hanhilampi on esitetty otettavaksi mukaan vedenpintojen seurantaan. Etelä-Savon ympäristökeskuksen muistutuksen johdosta hakija on lausunut, että Likolammen seuranta on mukana seurantaohjelmassa. Seurantaohjelmassa pohjavesiputkia on esitetty pumpattavaksi vähintään 15 minuuttia ennen näytteenottoa, koska pidempi pumppaus veden kirkastumiseksi voi olla tarpeen. Luontoarvoihin kohdistuvaan seurantatutkimukseen hakijalla ei ole ollut huomautettavaa. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Mikkelin vesilaitokselle luvan Hanhikankaan vedenottamolta otettavan pohja- ja tekopohjavesimäärän lisäämiseen m 3 :iin vuorokaudessa ja Hanhilammen veden imeyttämiseen tekopohjavedeksi. Vedenotosta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan hyvitettäviä edunmenetyksiä. Ennalta arvaamattomien vahinkojen varalta annetaan määräys. Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arvioinnin laatiminen ei ole tarpeen.

6 6 VEDENOTTOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1. Pohjavedenottamo on rakennettu Itä-Suomen vesioikeuden lupapäätöksen nro 5/II/67, perusteella. Vedenottamo käsittää viisi siiviläputkikaivoa. 2. Ottamosta otettavan veden määrä saa olla enintään m 3 vuorokaudessa kuukausikeskiarvona laskettuna. Ottamoa käytettäessä on vältettävä veden tuhlausta ja toimittava muutenkin niin, että vältetään tarpeetonta vahinkoa ja haittaa. 3. Luvan saajan on varustettava pohjavedenottamo luotettavilla vesimäärän mittauslaitteilla, mitattava ottamosta otettavat vesimäärät vuorokausittain ja pidettävä otetuista vesimääristä kirjaa Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 4. Luvan saajan on tarkkailtava pohjaveden korkeutta ottamolla ja sen ympäristössä sekä ottamon käytön vaikutuksia pohjavesioloihin sekä Hanhilammen vedenpintaan hakemukseen liitetyn päivätyn seurantaohjelman mukaisesti. Luvan saajan tulee lisäksi seurata Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla vedenoton vaikutuksia Likolammen pintaan sekä niihin Natura alueen valinnan perusteena oleviin luontotyyppeihin, joihin lisääntyvällä vedenotolla saattaa olla vaikutuksia. Esitys seurantaohjelmasta on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi vähintään kolme kuukautta ennen vedenoton lisäyksen aloittamista. 5. Tiedot otetuista vesimääristä ja tarkkailuhavainnoista on toimitettava ohjelmassa mainittuina tai muutoin sovittuina aikoina Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä pyydettäessä niille, joiden oikeus tai etu saattaa olla tiedoista riippuvainen. 6. Lisävedenoton aloittamisesta on luvan saajan välittömästi ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7. Jos ottamon käytöstä aiheutuu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian tämän lupapäätöksen lainvoiman estämättä hakemuksella aluehallintoviraston ratkaistavaksi. 8. Jos nyt myönnetyn vedenottoluvan hyväksikäyttö aiheuttaa melkoista haittaa, jota lupaa myönnettäessä ei ole edellytetty, voidaan haittaa kärsivän tai, jos haitta kohdistuu yleiseen etuun, asianomaisen viranomaisen hakemuksesta luvan ehtoja muuttaa tai, jos haitta on huomattava, peruuttaa lupa.

7 7 PERUSTELUT Hanke on tarpeen Mikkelin kaupungin vedenhankinnan turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Mikkelin kaupunki omistaa vedenottamon alueen sekä vesialueen, jolta rantaimeytys tekopohjavedeksi tapahtuu. Rantaimeytykseen perustuvasta vedenotosta ei aiheudu vesilain 1 luvun :ssä tarkoitettuja haitallisia muutoksia vesistössä. Hankkeen toteuttaminen ei tehtyjen selvitysten perusteella todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Hanhilampi ja Hanhijoki on sisällytetty Natura verkostoon, joten varsinaisen Natura-arvioinnin teko ei ole tarpeen. Suunnitelman mukaisesta pohjaveden sekä Hanhilammesta ja Hanhijoesta imeytyvän tekopohjaveden ottamisesta ei aiheudu sellaisia vesilain 9 luvun 8 :n 2 momentissa tarkoitettuja seurauksia, joiden vuoksi lupaa ei voitaisi myöntää. Hankkeesta saatava hyöty on siitä mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Pintaveden maahan imeyttämisestä ei aiheudu ennalta arvioiden pohjaveden pilaantumista, joten lupa voidaan vesilain 9 luvun 16 :n säännökset huomioon ottaen myöntää. Vesilain 9 luvun 8 :n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. MUISTUTUSTEN HUOMIOON OTTAMINEN MERKINTÄ Etelä-Savon ympäristökeskuksen muistutus on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto on hylännyt Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden vaatimuksen arvion tekemisestä Likolammen vedenlaadun vaikutuksesta suunnitellulle vedenotolle. Aluehallintovirasto katsoo, että hakijan selityksessä esitetty selvitys muun muassa pohjaveden virtaussuhteista on riittävä. Muut muistutuksessa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevin tavoin. Asiaa ratkaistaessa ovat olleet käsillä Itä-Suomen vesioikeuden päätös nro 5/II/67, , sekä sen perusteena olleet asiakirjat LAINKOHDAT KÄSITTELYMAKSU Vesilain 9 luvun 2, 6, 7, 8, 11, 15, ja 16 sekä 11 luvun 12 Luonnonsuojelulain 65 Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa. Vesilain 21 luvun 9

8 Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006). Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009). 8

9 9 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Aune Mielonen Esko Vaskinen Antti Ylitalo Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Aune Mielonen (asian esittelijä), Esko Vaskinen ja Antti Ylitalo. Tiedustelut: asian esittelijä, puh

10 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, KUOPIO Postiosoite: PL 1741, KUOPIO Puhelin: (vaihde) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.