Päätös Nro 83/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4/04.09/2012. Liedeksen pohjavedenottamoiden rakentaminen ja veden ottaminen,

Transkriptio

1 Päätös Nro 83/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA HAKEMUS Liedeksen pohjavedenottamoiden rakentaminen ja veden ottaminen, Halsua Halsuan kunta Halsuan kunta on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan sekä ja täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa pohjaveden ottamiseen Halsuan kunnan Halsuan kylässä sijaitsevilta tiloilta Rintala RN:o 3:40 ja Liedes RN:o 3:10. Tilalla Rintala RN:o 3:40 sijaitsevan vedenottamon Liedes 1 keskimääräistä vedenottomäärää on tarkoitus nostaa arvosta 55 m 3 /d arvoon 130 m 3 /d. Tilalle Liedes RN:o 3:10 rakennettava vedenottamo Liedes 2 mitoitetaan virtaamalle 250 m 3 /d. Yhteensä ottamoille Liedes 1 ja Liedes 2 haetaan vedenottolupaa määrälle 380 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 3 :n mukaan muun kuin tilapäisen pohjaveden ottamon tekemiseen, joka on suunniteltu vähintään 250 kuutiometriä vuorokaudessa käsittävän vesimäärän ottamista varten, on haettava lupaa aluehallintovirastolta. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Pohjavesialue Liedeksen vedenottamot sijaitsevat Liedes-nimisellä vedenhankintaa varten tärkeällä I-luokan pohjavesialueella ( ). Ottamot sijaitsevat Halsuan kylässä, noin 6,5 km:n etäisyydellä Halsuan keskustasta koilliseen. Liedes 1 sijaitsee tilalla Rintala RN:o 3:40. Halsuan kunta on tehnyt Liedes 1:n alueesta vuokrasopimuksen ti- LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO Ympäristölupavastuualue puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 lanomistajan kanssa. Liedes 2 rakennetaan Halsuan kunnan omistamalle tilalle Liedes RN:o 3:10. Liedes 1:n vedenottamo on toiminut vuodesta 2007 lähtien viranhaltijapäätöksellä. Vedenottamosta otettava vesimäärä on nykyisin keskimäärin 55 m 3 /d. Liedeksen pohjavesialueen antoisuudeksi on arvioitu 850 m 3 /d. Pohjavesialue on osa pitkittäisharjujaksoa, joka kulkee Kivijärveltä Halsuan kautta kohti Pohjanlahden rannikkoa. Liedeksen alue rajoittuu kaakkoisosiltaan Isoharjun pohjavesialueeseen. Liedeksen alue ei morfologialtaan erotu selvästi ympäristöstään, vaan alue on hyvin tasainen. Muodostuma on kerrostunut kallioperän heikkousvyöhykkeeseen. Muodostuman rakenne on vedensaannin kannalta hyvä. Pohjaveden on tutkimusten perusteella todettu virtaavan alueella pääosin luoteesta kaakkoon. Liedeksen pohjavesialue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on myös asutusta. Alueen läpi kulkee Halsua-Känsäkangas - maantie. Pohjavesialueella on kaksi vanhaa soranottopaikkaa. Soranottoalueet ovat siistejä ja muotoiltuja. Pohjavesialueella ei ole muita kaivoja tai ottamoita. Alueella ei ole myöskään lähteitä tai merkittäviä pintavesiä. Pohjavesialueelle ei ole tehty suojelusuunnitelmaa. Vedenottamoiden läheisyydessä on kolme pohjavesialueella sijaitsevaa turkistarhaa. Sea Fur Oy sijaitsee noin 200 m Liedes 2:sta länteen. Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut siirtävänsä turkistarhan alueelta pois vuosien aikana. Turkistarha Nuoliharju Oy sijaitsee noin 330 m Liedes 1:stä kaakkoon. Tarha siirretään pois pohjavesialueelta vuoden 2012 loppuun mennessä. Meri Turkis Oy sijaitsee noin 1 km:n etäisyydellä Liedes 1:stä kaakkoon. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut turkistarhan toiminnan lopettamista koskevasta jälkihoitosuunnitelmasta lausunnon, jonka mukaan varjotalot tulee poistaa alueelta vuoden 2014 loppuun mennessä. 2 Veden tarve Halsuan kunnan vesilaitoksen vedentarve on noin 350 m 3 /d. Asukasluvun pysyessä nykytasolla, on myös asutuksen vedenkulutusarvio 350 m 3 /d. Turkistarhauksen vedentarpeen sen sijaan arvioidaan kasvavan. Halsuan kunnalla on nykyisin kolme vedenottamoa. Liedes 1:n lisäksi käytössä on Isoharju A:n ( A) pohjavesialueella sijaitsevat ottamot Meriläinen 1 ja Meriläinen 2. Meriläisen ottamoiden vedenottolupa on yhteensä 400 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna. Meriläinen 1:n ja 2:n sekä Liedes 1:n vedenottamoilta pumpattiin vettä vuonna 2010 yhteensä keskimäärin 343 m 3 /d, josta maatalouden osuus oli 135 m 3 /d. Halsuan kunnan omistamaa Kanniston ottamoa käytetään varalaitoksena. Vesilaitoksen omis-

3 tamien ottamoiden lisäksi kunnan alueella on kaksi vesiosuuskuntien omistamaa pohjavedenottamoa. Kunnassa on merkittävää turkistarhatoimintaa mm. Liedeksen alueella. Vedentarvetta arvioitaessa Liedeksen alueen turkistarhauksen vedentarpeeksi on arvioitu keskimäärin 110 m 3 /d ja enimmillään 250 m 3 /d kuukausikeskiarvona ilmoitettuna. Liedeksen alueen asutuksen vedentarpeeksi on arvioitu 20 m 3 /d. Yhteensä Liedeksen alueella tarvittavan veden määrä on keskimäärin 130 m 3 /d. Vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaan Halsualla on riittävästi vedenottokapasiteettia, kun ottamoita käytetään tehokkaasti. Uutta vedenottamokapasiteettia tarvitaan ennen kaikkea häiriötilanteiden ja huippukulutuksen varalta. 3 Pohjavesitutkimus Liedeksen pohjavesialueen pohjavedenkorkeuksia ei seurata aktiivisesti. Alueella on tehty Isoharjun pohjavesiselvitys vuonna tehdyn koepumppauksen perusteella Liedes 1:n vedenottokaivon välittömässä läheisyydessä olleen koepumppauspisteen F50/9 antoisuudeksi arvioitiin m 3 /d. Pohjaveden pinta oli ennen pumppauksen aloittamista koepumppauspaikalla tasolla +131,66 m (N60). Koepumppauksen aikana pohjaveden pinta oli alimmillaan ,10 m (N60). Kuukauden kuluttua pumppauksen lopettamisesta pohjaveden pinta oli tasolla +131,55 m (N60). Veden kemiallinen laatu todettiin hyväksi. Alhaisesta ph:sta johtuen vesi vaatii alkaloinnin. Liedes 1:n ja Liedes 2:n läheisyydessä tehtiin koepumppauksia seitsemässä koepumppauspisteessä. Koepumppauksen keskimääräinen tuotto oli 220 m 3 /d. Pohjavedenpinnan kokonaisalenema koepumppauspisteessä ja lähiympäristössä noin metrin etäisyydellä koepumppauspisteestä oli pieni (0,32-0,37 m). Vedenoton järjestely Liedes 1:n ottamo käsittää nykyisin yhden siiviläkaivon, jonka halkaisija on 32 mm ja siivilän pituus 2 m. Kaivon vedenottomäärä on tarkoitus nostaa tasolle 130 m 3 /d (maksimi 250 m 3 /d). Kaivo sijaitsee huoltorakennuksen alla. Tarvittaessa varaudutaan toisen siiviläputkikaivon rakentamiseen nykyisen kaivon viereen. Nykyisestä kaivosta otettava raakavesi johdetaan magnomassasuodattimen läpi. Talousvesi on täyttänyt sille asetetut vaatimukset. Liedes 2 rakennetaan ensisijaisesti varaottamoksi. Veden käsittelytarve ratkaistaan myöhemmin, mutta kalkkikivialkalointiin varaudutaan. Ottamolle rakennetaan 1-2 siiviläkaivoa. Ottamoa varten rakennetaan noin yhden kilometrin pituinen yhdysjohto kunnan vesilaitoksen verkostoon. Liedes 2 mitoitetaan virtaamalle 250 m 3 /d. Tavoitteena on, että Liedes 1 ja Liedes 2 pystyvät tarvittaessa yhdessä turvaamaan Halsuan kunnan vedentarpeen. Ottamoalueiden ympärille rakennetaan metalliverkkoaidat.

4 4 Vedenhankinnan ympäristövaikutukset Liedes 1:stä otettavan vesimäärän nostamisen ja Liedes 2:n käyttöönoton arvioidaan alentavan pohjavedenpintaa enintään 1 metrin. Vaikutusalueeksi arvioidaan enintään 300 m ottamoilta kaakkoon ja luoteeseen. Vedenottamoiden vaikutusalueella ei ole sellaisia virtavesiä, joilla olisi merkittäviä luontoarvoja tai kalataloudellista merkitystä. Lähin virtavesi on Liedesoja, joka sijaitsee yli 1 km:n etäisyydellä vedenottamoista niiden itäpuolella. Liedeksen pohjavesialueen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähin Natura-alue sijaitsee noin 18 km etäisyydellä pohjavesialueesta. Tarkkailu Vedenoton vaikutuksia ympäristöön tullaan tarkkailemaan ELYkeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Halsuan kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Lisäksi asiasta on tiedotettu Perhonjokilaakso-lehdessä. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmältä sekä Halsuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Halsuan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ei ole antanut hakemuksen johdosta lausuntoa. Lausunnot Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue toteaa, että sen tiedossa ei ole sellaisia luonnonsuojelullisia seikkoja, jotka voisivat vaikuttaa hankkeeseen. ELY-keskuksen käsityksen mukaan haetut vedenottamot lisäävät merkittävästi Halsuan kunnan vesilaitoksen toimintavarmuutta kriisi- ja poikkeustilanteessa. ELY-keskus puoltaa luvan myöntämistä seuraavin ehdoin: - Vedenoton määrä haetuilta vedenottamoilta saa olla vuosikeskiarvona laskettuna enintään yhteensä 380 m 3 /d. - Hakijan tulee ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti seurata vedenoton vaikutuksia pohja- ja pintavesioloihin. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava ELYkeskukselle kolmena kappaleena ja myös sähköisessä muo-

5 Muistutukset ja vaatimukset dossa kahden kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Raakaveden laadun seurannan suunnittelussa tulee huomioida pohjavesialueella olevat riskikohteet. - Tarkkailuohjelmassa tulee riittävän laajasti käsitellä otetun veden määrän, pohjaveden pinnan ja laadun seurantaa vedenottamoilla, vedenoton vaikutusalueella ja alueen kaivoissa ja lähteissä sekä tarkkailutulosten raportointi. Tarkkailupisteiden koordinaattitiedot (YK-järjestelmässä) tulee ilmetä ohjelmasta. - Tarkkailutulokset tulee toimittaa vuosittain viimeistään helmikuussa ELY-keskukselle sähköisessä muodossa. - Molemmat vedenottamot on varustettava näytteenottohanoilla ja luotettavilla vesimäärän mittauslaitteilla. - Vedenottamoalue tulee aidata ja alueella ei saa tehdä muita kuin vedenottoon liittyviä toimintoja. Mahdollinen varavoima tulee toteuttaa niin, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä toteaa, että pohjaveden oton seurauksena tapahtuva vedenpinnan lasku ja virtaaman väheneminen voivat olla haitallisia pienille vesistöille sekä pohjavedestä riippuvaisille lähde- ja suoekosysteemeille. Liedeksen pohjavesimuodostumaa ympäröivät länsi- ja pohjoispuolella suot. Karttatarkastelun perusteella Liedes 1:n ja Liedes 2:n lähin virtavesi on Liedesoja, joka sijaitsee suunniteltujen vedenottamoiden itäpuolella yli 1 km:n päässä ottamoista. Pohjavesialueilla on kuitenkin usein niin pieniä puroja ja lähteitä, ettei niitä ole merkitty kartalle ja pohjavesimuodostumaa ympäröivillä soilla voi olla pieniä puroja, jotka ovat riippuvaisia Liedeksen pohjavesimuodostumasta. On mahdollista, että näissä pienissä puroissa ja lähteissä elää elinvoimaisia alkuperäisiä purotaimenkantoja. Alkuperäiset purotaimenkannat ovat erityisen arvokkaita luonnon moninaisuuden ja geenivaraston säilyttämisen kannalta. Vesilain 11 luvun 3 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan hakemukseen on liitettävä asian ratkaisemisen kannalta riittävä selvitys hankkeen vaikutuksista yleisiin etuihin, yksityisiin etuihin ja ympäristöön, eli myös kalakantoihin. Kalatalousryhmä katsoo, että hakijan tulee täydentää hakemustaan selvityksellä siitä, onko alueen pienissä puroissa ja lähteissä purotaimenia sähkökoekalastamalla niissä. AA (tila Hietaharju RN:o 8:16) muistuttaa, että mikäli pohjavesi laskee vedenoton yhteydessä, vaikutus näkyy Hietaharjun tilan omassa kaivossa ja tilan lammessa, jonka varrella on vuokrattavia lomamökkejä. Lammen vesi on pohjavettä ja veden keskitaso on noin 170 cm. Kunnan on tällöin korvattava kaikki pohjaveden laskusta johtuvat vahingot, jotka vaikuttavat tilan pääelinkeinon eli 5

6 maatalouden yritystoiminnan harjoittamiseen ja sivuelinkeinoon, joka on mökkimatkailu. 6 Hakijan selitys Aluehallintovirasto on toimittanut lausunnot ja muistutuksen hakijalle tiedoksi. Hakija on toimittanut selityksensä aluehallintovirastoon ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän lausuntoon hakija toteaa, että lähin virtavesi on Liedesoja noin 1 km:n päässä itään vedenottamoilta. Liedesoja on ruopattu kuivatusojaksi 1950-luvulla ja siinä on noin 700 m:n etäisyydellä Halsuanjärvestä patorakennelma, jonka ohi kalakanta ei pääse. Kuivana kesänä Liedesoja kuivuu pohjaa myöten ja kylmänä talvena jäätyy pohjaa myöten. Liedesojavarren asukkaat sanovat, ettei ojassa ole koskaan ollut minkäänlaista kalaa. Myös riistan- ja kalantutkimuslaitoksen Kalaatlas sivuston perusteella Liedesojassa ei ole kalaa. Saman sivuston mukaan ojassa olisi siirrettyä jokirapua, mutta ojanvarren asukkaiden muistin mukaan sitä ei ole eikä Liedesojassa ole koskaan ravustettu. Ympäröivillä soilla ei ole puroja tai lähteitä. Huomioiden Liedesojan etäisyyden ottamoista sekä pohjaveden ja Liedesojan virtaamasuunnat Halsuan kunta katsoo, ettei Liedesojalla ja ottamoilla ole mitään vaikutusta toisiinsa. AA:n jättämän muistutuksen johdosta hakija toteaa, että vedenottamo Liedes 1:n etäisyys mainitusta lammesta on noin 670 m etelään ja kaivosta noin 900 m etelään. Suoritettujen koepumppausten seurauksena pohjaveden alenema oli 0,34-0,37 m m:n etäisyydellä koepumppauspisteestä. Pohjaveden kulkusuunta on luoteesta kaakkoon. Vedenottamo Liedes 2:n etäisyys lammesta on noin 1050 m etelään ja kaivosta noin 1100 m etelään. Suoritettujen koepumppausten vaikutus oli luoteeseen 400 m, kaakkoon 100 m ja etelään ja lounaaseen 200 m. Pohjavesi viettää tälläkin alueella luoteesta kaakkoon. Koska muistutuksen tekijän vesiallas ja kaivo sijaitsevat ottamoiden pohjoispuolella ja koska pohjavesi virtaa pääosin luoteesta kummallekin ottamolle sekä huomioiden etäisyydet, katsoo Halsuan kunta, ettei veden ottamisella ole mitään vaikutusta mainittuihin altaaseen ja kaivoon. Muistutus on näin ollen aiheeton. Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Halsuan kunnalle luvan Liedes 2:n pohjavedenottamon rakentamiseen Halsuan kunnan Halsuan kylässä sijaitsevalle tilalle Liedes RN:o 3:10 sekä veden ottamiseen Liedes 1:n ja Liedes 2:n pohjavedenottamoilta lupamääräyksen 1.

7 mukaisesti. Uutta vedenottamokapasiteettia tarvitaan ennen kaikkea häiriötilanteiden ja huippukulutuksen varalta. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 7 Lupamääräykset 1. Pohjavettä saa ottaa Liedes 1:n ja Liedes 2:n ottamoista vuosikeskiarvona yhteensä enintään 380 m 3 /d. 2. Vedenottamoita on käytettävä siten, ettei kenellekään aiheudu niistä enempää haittaa kuin vedenhankinnan järjestämiseksi on välttämätöntä. 3. Vedenottamoiden mahdollinen varavoima tulee toteuttaa niin, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. 4. Vedenottamot on varustettava näytteenottohanoilla ja luotettavilla vesimäärän mittauslaitteilla. 5. Vedenottamoalueet on aidattava ja varustettava selvästi näkyvillä tauluilla, joista käy ilmi ottamoiden omistaja ja tarpeelliset yhteystiedot. Vedenottamoalueilla ei saa harjoittaa muuta kuin vedenottoon kiinteästi liittyvää toimintaa. 6. Hakijan tulee ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti seurata vedenoton vaikutuksia pohja- ja pintavesioloihin. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava ELYkeskukselle kolmena kappaleena ja myös sähköisessä muodossa kahden kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Raakaveden laadun seurannan suunnittelussa tulee huomioida pohjavesialueella olevat riskikohteet. 7. Tarkkailuohjelmassa tulee riittävän laajasti käsitellä otetun veden määrän, pohjaveden pinnan ja laadun seurantaa vedenottamoilla, vedenoton vaikutusalueella ja alueen kaivoissa ja lähteissä sekä tarkkailutulosten raportointi. Tarkkailupisteiden koordinaattitiedot (YK-järjestelmässä) tulee ilmetä ohjelmasta. 8. Tarkkailutulokset tulee toimittaa vuosittain viimeistään helmikuussa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle sähköisessä muodossa. 9. Jos tarkkailun perusteella pohjavesialueella havaitaan haitallisia pohjavedenkorkeuden tai pohjaveden laadun muutoksia, on otettavan pohjaveden määrää pienennettävä siten, ettei haittoja enää ilmene.

8 10. Hakija on velvollinen korvaamaan veden ottamisesta mahdollisesti aiheutuvan vahingon, haitan tai muun edunmenetyksen. Mikäli vedenottamon rakentamisesta tai sen käyttämisestä on seurauksena veden saannin estyminen tai huomattava vaikeutuminen, luvan saajan on, ellei asiasta ole sovittu, viipymättä korvattava aiheuttamansa vahinko tai korvaukseen oikeutetun alueen omistajan tai muun erityisen oikeuden nojalla vettä ottavan niin vaatiessa hyvitettävä vahinko vesilain 13 luvun 15 :ssä säädetyin toimenpitein. 11. Vedenottamoiden rakennustyöt on tehtävä neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman, uhalla, että lupa muutoin raukeaa Hakijan on pidettävä pohjaveden ottamoihin, pohjavesien tarkkailuun ja vedenottamoalueisiin kuuluvat rakenteet ja laitteet kunnossa sekä alueet muiltakin osin mahdollisimman puhtaina. Kaikki pohjavedenottoa varten tarpeelliset aineet ja tarvikkeet on sijoitettava ja varastoitava niin, etteivät ne aiheuta vaaraa pohjavedelle. 13. Hakijan on ilmoitettava Liedes 1:n ja Liedes 2:n vedenottamoiden käyttöönotosta 60 vuorokauden kuluessa kirjallisesti Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Perustelut Rakentaminen on tarpeen hyvälaatuisen juoma- ja talousveden saannin takaamiseksi sekä turkistarhauksen vedensaannin turvaamiseksi hankealueella. Otettavan veden määrä on rajattu tasolle, joka tehtyjen pohjavesiselvitysten perusteella on alueelta pumpattavissa ilman oleellisia vaikutuksia ympäristön tilaan. Muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen Pohjavedenottamoiden rakentamisesta ja vedenotosta ei lupamääräykset huomioon ottaen aiheudu asutus- tai elinkeino-oloja huonontavaa veden saannin estymistä tai vaikeutumista eikä muuta vesilain 3 luvun 4 :n 2 momentissa tarkoitettua seurausta. Pohjavedenottamoiden rakentamisesta ja vedenotosta saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Luvan myöntämisen edellytykset ovat siten olemassa. Aluehallintovirasto ottaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnon sekä AA:n muistutuksen huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto katsoo hakijan Pohjanmaan ELY-keskuksen kalatalousryhmän lausunnon johdosta antaman selityk-

9 sen riittäväksi. Hakijan mukaan pohjavesimuodostumaa ympäröivillä soilla ei ole puroja tai lähteitä. Vedenottamoita lähinnä oleva virtavesi on noin 1 km:n etäisyydellä ottamoiden itäpuolella sijaitseva Liedesoja. Pohjavesi virtaa Liedeksen pohjavesialueella pääosin luoteesta kaakkoon. 9 KÄSITTELYMAKSU euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan pohjaveden ottoa koskevan lupa-asian käsittelystä peritään maksuna SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilain 3 luvun 3, 4 4 luvun luvun 15 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista 1572/2011 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Halsuan kunta Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Halsuan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Päätöksestä kuulutetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ja Halsuan kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Perhonjokilaakso-lehdessä.

10 10 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeudelta. Riitta Lähdemäki Leena Erving Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Riitta Lähdemäki. Asian on esitellyt ympäristötarkastaja Leena Erving. LIITE Valitusosoitus

11 11 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.