Janakkalan kunnan alueella sijaitsevat seuraavat vedenottamot:

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 76/2011/4 Dnro ESAVI/569/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA HAKEMUS Matinvuoren pohjavedenottamon rakentaminen ja veden ottaminen siitä sekä ottamon rakentamisen aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Janakkala Janakkalan Vesi Janakkalan kunnan omistama liikelaitos Janakkalan Vesi on Etelä-Suomen aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt lupaa Matinvuoren pohjavedenottamon rakentamiseen ja vedenottoon siitä m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Vedenottamo sijoitetaan kiinteistölle , josta Janakkalan kunta on hankkinut noin m 2 :n suuruisen määräalan vedenottamoa ja vedenkäsittelyä varten. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa aloittaa rakentamistyöt ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. SUUNNITELMA Nykyinen vedenhankinta ja veden tarve Janakkalan kunnan alueella sijaitsevat seuraavat vedenottamot: Janakkalan Vesi vastaa vedenjakelusta Janakkalan kirkonkylän alueella, Tervakoskella, Turengissa ja Leppäkoskella. Janakkalan Vedellä on viisi käytössä olevaa vedenottamoa: Kuumola ja Kalpalinna (molemmat Turengissa), Tarinmaa (Janakkalan kirkonkylällä), Hallakorpi sekä Rahittu (Leppäkoskella). Pohjavesalue Vedenottamo Vedenottolupa Vedenottomäärä 2009 Huomioitavaa Turenki Kuumola m 3 /d vuosika m 3 /d Janakkalan Vesi Turenki Valio m 3 /d ja m 3 /kk * Valio Oy:n vedenottamo Turengin Sokeritehdas 600 m 3 /d Suomen Sokeri Oy:n ottamo sokeritehdas Kalpalinnanmäki Kalpalinna m 3 /d kk-ka m 3 /d Janakkalan Vesi Tarinmaa Tarinmaa 300 m 3 /d vuosika. 70 m 3 /d Janakkalan Vesi (Cl-pitoisuus) Hallakorpi Hallakorpi 400 m 3 /d vuosika., 348 m 3 /d Janakkalan Vesi enint.800 m 3 /d Linnamäki Rahittu m 3 /d 644 m 3 /d Janakkalan Vesi (rantaimeytymistä Puujoesta suur. ottom.) Huuna Huuna m 3 /d Tanttala Kiipulasäätiö - 70 m 3 /d *Kuumolan kanssa yhteensä m 3 /d kk-ka., väistyvä lupa Kuumolan vedenoton suhteen ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9, Helsinki PL 115, Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 Janakkalan Veden käytössä olevien vedenottamoiden vedenottolupien kokonaismäärä on yhteensä m 3 /d. Toteutuneet suurimmat vedenoton vuorokausikeskiarvot eri toimialueilla ovat seuraavat: Turenki m 3 /d (Kalpalinnan ja Kuumolan vedenottamot) Tervakoski m 3 /d (Hallakorven ja Rahitun vedenottamot) Leppäkoski 60 m 3 /d (Rahitun vedenottamo) Kirkonkylä 80 m 3 /d (Tarinmaan vedenottamo) yhteensä m 3 /d Toteutuneet suurimmat vedenoton kuukausikeskiarvot olivat seuraavat: Turenki m 3 /d (Kalpalinnan ja Kuumolan vedenottamot) Tervakoski m 3 /d (Hallakorven ja Rahitun vedenottamot) Leppäkoski 44 m 3 /d (Rahitun vedenottamo) Kirkonkylä 73 m 3 /d (Tarinmaan vedenottamo) yhteensä m 3 /d Janakkalan Vedellä ja Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:llä on keskinäinen sitoumus m 3 /d suuruisen vesimäärän toimittamisesta. Mikäli toteutuneiden vedenoton vuorokausimaksimien mukainen vedenotto sekä veden toimitus Hämeenlinnan Vesi Oy:lle ajoittuisi samanaikaisesti kaikille vesilaitoksen toimialueille, olisi kokonaisvedenotto tällöin m 3 /d. Tämä määrä ylittää hakijan vedenottamoiden vedenottolupien kokonaismäärän. Edellä kuvattu vedenkulutuksen huippu voisi ajoittua kesäkuukausille, kun mm. Tervakosken Puuhamaa-huvipuisto kuluttaa paljon vettä. Myös Valion ja Nestlen elintarviketehtaiden tuotanto ja siten vedenkulutus on suurimmillaan kesäkuukausina. Janakkalan Veden vedenotto voi kasvaa huomattavasti, jos Valion tehtaan oma kaivo ei ole käytössä esimerkiksi huoltotoimenpiteiden takia. Valion kaivon vettä voidaan sen laadun vuoksi käyttää tuotannossa vain teknisenä vetenä. Janakkalan käytössä olevilla vedenottamoilla veden laatu aiheuttaa osittaisia rajoitteita vedenotolle. Rahitun vedenottamo sijaitsee Puujoen rannalla. Suuremmilla vedenottomäärillä rantaimeytyminen voimistuu, mikä heikentää vedenottamolta käyttöön saatavan veden laatua. Tämä käytännössä estää täysimääräisen, vedenottoluvan mukaisen vedenoton. Hallakorven vedenottamon toisen kaivon veden laatu on heikko, minkä vuoksi kaivoa käytetään ainoastaan vedenkulutuksen ollessa suurimmillaan (kesäkuukausina). Teollisuuden vedenkulutus muodostaa merkittävän osan Janakkalan Veden toimittaman veden kokonaismäärästä. Todennäköisesti teollisuuden osuus vedenkulutuksesta tulee jatkossa kasvamaan; Janakkalassa toimivat elintarviketeollisuuden suuryritykset ovat ilmaisseet halunsa kasvattaa vesivaraustaan. Vesilaitoksella on nyt sitoumus Valio Oy:n kanssa m 3 /d suuruisen vesimäärän toimittamisesta. Nestle Oy:n tuotantolaitos saa toistaiseksi käyttämänsä veden Valio Oy:n kautta. Janakkalan kunnan vedenkulutusennusteessa teollisuuden varauksen on arvioitu olevan 2

3 Pohjavesialue Koepumppaukset m 3 /d vuonna Janakkalan kunnan juuri valmistunut "Strategia 2020" edellyttää Janakkalan Vedeltä sellaista valmiutta veden toimitukseen, ettei veden riittävyys muodostu esteeksi runsaasti vettä käyttävän teollisuuden sijoittumiselle kuntaan. Teollisuuden lisäksi vesilaitos on käynyt neuvotteluja Riihimäen ja Lopen kanssa vesihuollon turvaamisesta poikkeustilanteissa molemminpuolisin vedentoimittamisvelvoittein. Hämeen ELY-keskus on tehnyt selvityksen vedenhankinnan varmuudesta Janakkalassa. Selvityksen mukaan Turengin alueen vesihuollon varmuusluokitus olisi nolla, mikäli päävedenottamona toimiva Kuumolan vedenottamo jouduttaisiin poistamaan käytöstä esimerkiksi rikkoutumisen tai pilaantumisen takia. Tästä syystä ELY-keskus kehotti vesilaitosta ryhtymään toimenpiteisiin asiantilan korjaamiseksi. Vedenottamon tutkimista varten myönnettiin valtion vesihuoltotukea. Otettava vesi käytetään talousvetenä, teollisuuslaitoksissa, maataloudessa sekä muissa yleisissä käyttökohteissa. Tanttalan I luokan pohjavesialue ( ) on osa luode-kaakkosuuntaista pitkittäisharjua, joka nousee paikoitellen noin 50 m ympäristöään korkeammalle. Harjun maa-aines on hyvin vettä johtavaa hiekkaa ja soraa. Harju on suurelta osin savi- ja silttialueiden reunustama. Pohjavesialueen pohjoisosassa, Käpälämäen alueella sijaitseva kalliokynnys muodostaa vedenjakajan, josta pohjaveden virtaus suuntautuu harjun suuntaisesti kaakkoon. Valuma-alueella muodostuva pohjavesi purkautuu pohjavesialueen eteläosassa, Suppilonharjun eteläkärjessä sijaitsevasta Someronlähteestä. Someronlähteestä purkautuvaksi pohjavesimääräksi on mitattu m 3 /d. Käpälämäen ja Suppilonharjun välisellä alueella ei tapahdu merkittävää pohjaveden purkautumista. Tutkittu Matinvuoren vedenottamo sijoittuu valuma-alueen pohjoisosaan. Käpälämäen ja Matinvuoren välisellä harjualueella voidaan laskennallisesti arvioida muodostuvan pohjavettä vähintään m 3 /d. Matinvuoren alueella harju on luonteeltaan osin synkliininen eli vettä ympäristöstään keräävä. Harjun reuna-alueilta tuleva valunta voi siten lisätä muodostuman antoisuutta. Matinvuoren tutkitun vedenottamon luoteispuolella noin 750 metrin päässä sijaitsee Kiipulasäätiön vedenottamo. Lisäksi vedenottamon ympäristössä on yksityisiä talousvesikaivoja. Tanttalan pohjavesialueella tehtiin vuonna 2009 pohjavesitutkimuksia, joiden tulosten perusteella Käpälämäen-Matinvuoren alueella muodostuvan pohjaveden käyttöönottopaikaksi esitettiin tutkimuspistettä HP4/09. Kysei- 3

4 sestä tutkimuspisteestä tehtiin koepumppaus sinne rakennetusta siiviläputkikaivosta. Kaivon siiviläosat ovat 13,00 18,40 m sekä 19,50 23,30 m syvyydellä maanpinnasta. Koepumppaus käynnistettiin teholla m 3 /d ja viikon pumppauksen jälkeen teho nostettiin tasolle m 3 /d. Pumppausta jatkettiin tällä teholla noin kolmen viikon ajan, minkä jälkeen pumppausta nostettiin noin tehoon m 3 /d. Pumppausta jatkettiin tällä teholla noin neljän viikon ajan, kunnes pumppaus lopetettiin. Koepumppausvedet johdettiin poistoputkella koepumppauspaikan eteläpuolella olevaan suo-ojaan. Poistoputken pää vietiin harjualueen ulkopuolelle siten, ettei veden imeytymistä maaperään päässyt tapahtumaan. Koepumppauksen aikana tarkkailtiin pohjaveden pinnankorkeuksia siiviläputkikaivon lisäksi 17 pohjaveden havaintoputkesta ja 19 yksityiskaivosta. Lisäksi tarkkailtiin Someronlähteen lähdealtaan pinnankorkeutta ja Someronlähteen virtaamaa lähteen purku-uomaan asennetusta mittapadosta. Pumpattavan pohjaveden laadun (happi, rauta, mangaani ja sameus) kehitystä seurattiin koepumppauksen aikana. Näytteet otettiin koepumppauksen alussa, kahden viikon pumppauksen jälkeen, neljän viikon pumppauksen jälkeen sekä koepumppauksen päätteeksi. Lisäksi analysoitiin nitraattipitoisuus ja bakteerit. Lisäksi tehtiin lopussa ns. laaja vedenottamotutkimus. Antoisuus ja veden laatu Vedenottamo Noin kuukauden pumppauksen kuluttua pohjavedenpinta vakiintui koepumppauspaikalla noin tasolle +94,8 m pumppausteholla m 3 /d. Pohjavedenpinta oli laskenut tällöin noin 0,5 m. Pumppaustehoa nostettaessa määrään m 3 /d pohjavedenpinta alkoi jälleen laskea. Koepumppauksen päättyessä pohjavedenpinta oli vakiintumassa noin tasolle +94,5 m. Pohjavedenpinta oli laskenut alkutilanteeseen nähden noin 0,8 m. Pohjaveden happipitoisuus pysyi korkeana koepumppauksen aikana eikä rautaa tai mangaania esiintynyt. Myös pohjaveden nitraattipitoisuus oli alhainen. Koepumppauksen perusteella pisteestä HP4/09 saadaan käyttöön pohjavettä noin m 3 /d. Kyseisellä määrällä pohjaveden laatu säilyi edelleen hyvänä eikä vedenotosta aiheutunut merkittävää pohjavedenpinnan alenemista vedenottamon ympäristössä. Vedenotto on tarkoitus toteuttaa koepumppausta varten rakennetusta siiviläputkikaivosta. Vedenottamon kaivoalue aidataan. Kaivoalueelle ja vedenkäsittelyrakennukselle rakennetaan nykyiseen tieverkostoon liittyvä huoltotie. 4

5 5 Vedenoton ympäristövaikutukset Koepumppauksen vaikutus voitiin havaita pohjaveden havaintoputkissa HP5/09, HP6/09, HP14/09, HP18/09, HP19/09, SHH1, SHH2, MV6, MV7 sekä kaivoissa K1, K3, K13, K15, K16, K17, K18 ja K21. Vedenoton vaikutus oli havaittavissa koepumppauspaikan luoteispuolella kauimpana 1,3 kilometrin päässä sekä kaakkoispuolella noin 0,9 kilometrin päässä. Vedenoton aiheuttama pohjavedenpinnan aleneminen oli koepumppauspaikan läheisyydessä sijaitsevissa havaintopisteissä suurimmillaan noin 0,5 m. Koepumppauksen jälkeen pohjavedenpinnan korkeuksia seurattiin noin kuukauden ajan. Korkeudet palautuivat koepumppausta edeltäneelle tasolle. Koepumppauksen aikana maalis-huhtikuussa sademäärät olivat lähellä keskimääräistä tasoa. Toukokuun sademäärä sen sijaan oli selvästi keskimääräistä suurempi. Otettaessa vettä Matinvuoren vedenottamosta vähenee vedenottamon valuma-alueelta purkautuvan pohjaveden määrä vedenottoa vastaavalla määrällä. Vedenottamon koepumppauksesta ei aiheutunut haitallisia ympäristövaikutuksia. Koepumppauksella ei havaittu olevan vaikutusta Someronlähteen virtaamaan eikä pinnankorkeuteen. Tarkkailu Kaavoitus Vedenoton vaikutuksia pohjaveden pinnankorkeuteen esitetään seurattavaksi erillisen tarkkailuohjelman avulla valuma-alueella sijaitsevien yksityiskaivojen ja Kiipulasäätiön vedenottamon takia. Mikäli tarkkailun perusteella todetaan jonkin talouden kaivon käytön estyminen, korvausmenettelynä voi olla kaivon syventäminen vesilaitoksen kustannuksella tai vesijohtoliittymän tarjoaminen asukkaille. Tarkkailuun sisällytetään lisäksi Someronlähteen virtaaman ja pinnankorkeuden seuranta. Matinvuoren vedenottamon alue on Turenki-Someronvuoren yleiskaavassa merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Yleiskaavassa sekä Kanta-Hämeen maakuntakaavassa vedenottamon läheisyyteen sen eteläpuolelle on merkitty ulkoilureitti. Yleiskaavaan ja maakuntakaavaan on merkitty pohjavesialueen rajaus. Vedenottamon alueella ei ole asemakaavaa. ALUEELLINEN VESIENHOITOSUUNNITELMA Janakkalan alue sisältyy Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelmaan. Vesienhoitosuunnitelman mukaan sekä Tarinmaan että Turengin pohjavesialue on luokiteltu kemialliselta tilaltaan huonoiksi, edellinen kloridipitoisuutensa vuoksi ja jälkimmäinen bentseenin vuoksi. Tärkeät pohjavesialueet kuuluvat vesienhoidon ns. erityisiin alueisiin. Toimenpiteinä esitetään mm. pohjavesien suojelusuunnitelmien laatimista ja pohjaveden tilan seurantaa.

6 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Pohjaveden määrällinen tila on hyvä silloin, kun keskimääräinen vuotuinen otto pohjavesimuodostumasta ei ylitä muodostuvan uuden pohjaveden määrää ja lisäksi pohjaveden pinnan korkeus ei ihmistoiminnan seurauksena pysyvästi laske. Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Janakkalan kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta. Kuulutuksesta on erikseen lähetetty tieto asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Hämeen ELY-keskus on todennut, että Tanttalan pohjavesialue on Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmassa nimetty riskipohjavesialueeksi. Merkittävimmiksi riskitekijöiksi on mainittu peltoviljely ja taimitarha (nitraatti) sekä vähäisemmässä määrin haja-asutus, liikenne ja tienpito, maa-ainesten otto ja pilaantuneet maa-alueet. Pohjavesialueen määrällinen ja kemiallinen tila on kuitenkin luokiteltu hyväksi. Vedenottamosta noin 700 metrin etäisyydellä sijaitsee Kiipulasäätiön vedenottamo, josta ELYkeskuksen tiedon mukaan otetaan vettä noin 150 m 3 /d. Suunnitellun vedenottamon valuma-alueen pohjoisosassa Käpälämäen ja Matinvuoren välisellä harjualueella on laskennallisesti arvioitu muodostuvan pohjavettä m 3 /d. Tehdyn koepumppauksen perusteella vedenottamosta olisi saatavissa pohjavettä noin m 3 /d. Koepumppauksen päätyttyä pohjavedenpinta oli koepumppauspaikalla laskenut noin 0,8 m. Koepumppauksen päättyessä pohjavedenpinnan lasku ei ollut vielä vakiintunut, joten koepumppauksen tulosta ei voida pitää täysin luotettavana. Harjualueella luontaisesti muodostuvan pohjaveden määrän ylittävä vedenotto voi aiheuttaa vedenpinnan laskua pohjavesimuodostumassa ja valunnan lisääntymistä harjua ympäröiviltä pelto- ja suoalueilta pohjavesimuodostumaan (joka osin synkliininen), jolloin pohjavesialueen tilan säilyminen laadullisesti ja määrällisesti hyvänä vaarantuu. Someronlähde, josta pääosa pohjavesialueella muodostuvasta pohjavedestä purkautuu, on luonnonsuojelullisesti ja historiallisesti arvokas luonnontilainen lähde (lähteikköalue). Lausunnon liitteenä olevassa, Hämeen ympäristökeskuksen kesällä 2008 teettämässä Someronlähteen kasvillisuusselvityksessä todetaan, että Someronlähde on muinaismuistolain suojelema historiallinen muinaisjäännös (uhrilähde) ja metsälain suojelema erityisen arvokas elinympäristö. Lähteikköalueen luontoarvojen säilyttämiseksi alueelle on suunnitteilla luonnonsuojelualue. Kyseisen kasvillisuusselvityksen mukaan lähteellä esiintyy seuraavia uhanalaisia lähteikkölajeja: 6

7 röyhysara, harsosammal, lepikkolaakasammal ja ryytisammal. Lajit esiintyvät avolähteen reunoilla. Pitkään jatkuva vedenotto saattaa vähentää lähteestä purkautuvaa vesimäärää. Mikäli vedenotto laskee Someronlähteen pintaa tai vähentää liiallisesti virtaamaa, uhanalaiset lajit saattavat hävitä. Hanke on vedenhankinnan turvaamisen kannalta tarpeellinen. Rakentamislupa ja töidenaloittamislupa voidaan myöntää. Ottamosta otettava vesimäärä saa olla kuitenkin enintään m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Lisäksi hakijan tulee tarkkailla pohjavedenoton vaikutuksia Someronlähteeseen ja sen ympäristöön, yksityisiin talousvesikaivoihin sekä pohjaveden laatuun ja määrään Tanttalan pohjavesialueella. Someronlähteen tarkkailuun tulee sisältyä kasvillisuusseuranta. Veden laadun tarkkailussa tulee huomioida alueen riskitekijät. Tarkkailu tulee aloittaa viimeistään vuosi ennen vedenoton aloittamista. Hakemusta tulee joko täydentää yksityiskohtaisella tarkkailusuunnitelmalla tai tarkkailusuunnitelma tulee toimittaa ELY-keskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen tarkkailun aloittamista. Tiedot otetuista vesimääristä ja tarkkailutuloksista tulee toimittaa vuosittain ELY-keskukselle. Jos tarkkailun perusteella pohjavesialueella havaitaan pohjavedenotosta aiheutuvaa pohjaveden määrällisen tai kemiallisen tilan huonontumista, tulee pohjavedenoton määrää rajoittaa sellaiselle tasolle, ettei haittoja enää ilmene. Mikäli Someronlähteen kasvillisuusseurannassa havaitaan vedenotosta aiheutuvaa lajien taantumista, tulee hakijan ennallistaa lähteikköä joko vähentämällä vedenottoa tai muulla tavoin ylläpitämällä riittävä vedenpinnan korkeus lähteessä. 2) AA (Harjula RN:o 1:24, Kiipula) on todennut, että koepumppaus kesti 8 viikkoa keväällä 2010 ja nyt helmikuussa 2011 vesi loppui normaalissa talouskäytössä ensimmäistä kertaa 11 vuoden asumisen aikana. Vesi ei selvästikään tule riittämään kaivossa, jos vedenottamo tulee käyttöön. Tällä hetkellä vesi ei riitä esimerkiksi pyykinpesuun. Muistuttaja vaatii taloutensa liittämistä kunnallistekniikan piiriin ennen vedenottamon toiminnan alkamista. 3) EB ja CC (Peltomaa RN:o 1:27, Kiipula) ovat vaatineet hakijaa järjestämään kunnallistekniikan ennen uusia pumppauksia veden vähyyden vaikeuttaessa jo nyt normaalia elämää. 7 HAKIJAN SELITYS Hakija on antamassaan selityksessä toistanut hakevansa lupaa ottomäärälle m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään vain ottomäärälle m 3 /d, hakija pyytää tämän määrän sitomista vuosikeskiarvoon, mikä antaisi liikkumavaraa laitoksen vedenkulutuksen vaihtelulle. AA:n sekä BB ja CC:n muistutusten johdosta hakija on todennut, että koepumppaus suoritettiin Ennen koepumppausta, sen ai-

8 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu kana ja koepumppauksen lopettamisen jälkeen tehtyjen pohjavedenpinnan korkeushavaintojen mukaan pohjaveden pinnat vakiintuivat kaivoissa K15 ja K16 myös suurimman (2 000 m 3 /d) koepumppauksen aikana Koepumppauksen lopulla kaivon K15 (Peltomaa) vedenpinta oli samassa tasossa kuin pumppauksen alkuvaiheessa ja kaivon K16 (Harjula) vedenpinta noin 10 cm alempana kuin ennen pumppauksen aloittamista. Molempien kaivojen vedenpinnat nousivat koepumppauksen jälkeen nopeasti normaalille tasolle. Hakija ei näe syy-yhteyttä vuodentakaisen koepumppauksen ja tämän hetken edellä mainittujen kaivojen vedenvähyyden välillä, vaan ilmiö voidaan selittää vedenpinnan vuosivaihtelulla. Joka tapauksessa Janakkalan Vesi varautuu korvaamaan veden toimittamisen siinä tapauksessa, että vedenoton todetaan aiheuttavan haittaa kiinteistöjen kaivojen käytölle. Aluehallintovirasto myöntää Janakkalan Vedelle luvan Matinvuoren pohjavedenottamon rakentamiseen Tanttalan pohjavesialueelle hakijan omistamalle määräalalle kiinteistöstä Janakkalan kunnassa ja veden ottamiseen siitä lupamääräyksessä 1) sanotun määrän käytettäväksi talousvetenä sekä teollisuuden, maatalouden ja muihin yleisiin tarpeisiin Janakkalan kunnan ja sen naapurikuntien alueella. 8 Lupamääräykset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Pohjavettä saa ottaa Matinvuoren ottamosta enintään m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Vedenottamoa on käytettävä siten, ettei kenellekään aiheudu enempää haittaa kuin vedenhankinnan järjestämiseksi on välttämätöntä. Veden tuhlausta on vältettävä. 2) Vedenottamo on varustettava luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella. Otetuista vuorokausittaisista vesimääristä (m 3 /d) on pidettävä kirjaa Hämeen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 3) Luvan saajan on tarkkailtava vedenoton vaikutuksia alueen pohjavesioloihin Hämeen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelmaan on lähialueen kaivojen ja Kiipulasäätiön vedenottamon pohjavesitarkkailun lisäksi sisällytettävä Someronlähteen vedenpinnan korkeuden ja virtaaman tarkkailu sekä pohjaveden laadun tarkkailu ainakin nitraa-

9 tin osalta. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava ELY-keskuksen hyväksyttäväksi kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu tulee aloittaa vähintään kolme kuukautta ennen Matinvuoren ottamon käyttöönottoa. 9 Tarkkailutulokset ja tiedot otetuista vesimääristä on vuosittain toimitettava Hämeen ELY-keskukselle ja Janakkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä annettava pyydettäessä tiedoksi niille, joiden oikeus tai etu voi olla tiedoista riippuvainen. 4) Mikäli tarkkailussa havaitaan pohjaveden oton alentavan Someronlähteen vedenpintaa, on luvan saajan riittävässä määrin vähennettävä vedenottoa tai ryhdyttävä Hämeen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla toimenpiteisiin lähteen vedenpinnan pitämiseksi luonnollisella korkeudella. 5) Luvan saaja on velvollinen korvaamaan veden ottamisesta mahdollisesti aiheutuvan vahingon, haitan tai muun edunmenetyksen. Mikäli vedenotosta on seurauksena, että vedensaanti alueen talousvesikaivoista estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saaja voidaan, jos asianomainen sitä vaatii, velvoittaa rahalla korvaamisen sijasta ryhtymään vesilain 11 luvun 12 :n mukaisiin toimenpiteisiin alueen omistajan tai vettä muun erityisen oikeuden nojalla ottavan oikeuden turvaamiseksi. 6) Vedenottamoalue on aidattava eikä sillä saa harjoittaa muuta kuin vedenottoon kiinteästi liittyvää toimintaa. 7) Matinvuoren vedenottamon käyttöönotosta on 60 vuorokauden kuluessa kirjallisesti ilmoitettava aluehallintovirastolle sekä edellä mainituille valvontaviranomaisille. Perustelut Vedenotto Tanttalan pohjavesialueelle rakennettavasta uudesta ottamosta on tarpeen alueen teollisuuden lisääntyvän vedentarpeen vuoksi sekä lähiseudun vesihuollon varmistamiseksi häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta. Lisäksi eräillä kunnan muilla pohjavedenottamoilla on ilmennyt veden laatuongelmia. Ottolupa (1 500 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna) on myönnetty haettua pienempänä haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi. Kiipulasäätiön vedenottamo sijaitsee alle kilometrin etäisyydellä nyt rakennettavasta vedenottamosta. Haetun suuruisella ottomäärällä (2 000 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna) otto saattaa vaikuttaa haitallisesti alueen pohjaveden laatuun tai määrään ja vähentäen luonnonsuojelullisesti ja historiallisesti arvokkaan Someronlähteen vedenpinnan korkeutta ja lähteestä purkautuvan pohjaveden määrää. Laskennallisesti Käpälämäen ja Matinvuoren välisellä harjualueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä vähintään m 3 /d. Vain pari kuukautta kestäneen koepumppauksen aikaisella ottomäärällä m 3 /d vedenoton vaikutus oli nähtävissä jopa 1,3 kilometrin päässä pumppauspaikasta. Li-

10 säksi koepumppausvuosi 2010 oli tavallista runsaslumisempi ja koepumppauskuukausista toukokuu oli keskimääräistä sateisempi. Pidempään kestävä todennäköisen antoisuuden, noin m 3 /d, ylittävä ottomäärä ottamolta oletettavasti alentaisi haitallisesti luonnontilaisen Someronlähteen vedenpintaa ja siten muuttaisi sen hydrologiaa ja lisäksi vaarantaisi sen uhanalaista kasvillisuutta. Edellä kerrotuista syistä hakijan selityksessään esittämää alkuperäistä pienempää ottomäärää, m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna, ei ole myöskään hyväksytty. Mikäli tarkkailu osoittaa jo m 3 /d suuruisen vedenoton alentavan Someronlähteen vedenpintaa tai virtaamaa, on vedenottoa vähennettävä haitattomalle tasolle tai ryhdyttävä muihin ELY-keskuksen mahdollisesti hyväksymiin toimenpiteisiin lähteen riittävän vedenkorkeuden turvaamiseksi. Lupamääräysten mukaisesti toimittaessa hanke ei ole ristiriidassa Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelman pohjavesiä koskeviin tavoitteisiin nähden. Pohjavedenottamon vaikutusalueella ei ole Natura verkostoon kuuluvia alueita. Pohjavedenottamon rakentamisesta ja vedenotosta siitä ei lupamääräykset huomioon ottaen aiheudu asutus- tai elinkeino-oloja huonontavaa veden saannin estymistä tai vaikeutumista eikä muuta vesilain 2 luvun 5 :ssä tai 9 luvun 8 :ssä tarkoitettua seurausta. Vedenottamon rakentamisesta ja vedenotosta saatava hyöty veden saannin varmistamiseksi on hankkeesta johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. 10 Sovelletut lainkohdat Töidenaloittamislupa Vesilain 2 luvun 11 a ja 14 a, 9 luvun 6, 8 ja 15 sekä 16 luvun 23 a Aluehallintovirasto myöntää Janakkalan Vedelle luvan aloittaa vedenottamon rakentamistyöt ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Töidenaloittamislupa ei koske vedenoton aloittamista. Vakuuden asettaminen ei ole tarpeen. Perustelut Vedenottamon rakentamisella on kiire kunnan ja lähiseudun vesihuollon turvaamiseksi eikä rakentamisesta aiheudu haittaa muille. Hakija omistaa määräalan kiinteistöstä, jolle ottamo rakennetaan. Töidenaloittamisluvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi, jos lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Vakuuden asettaminen ei ole tarpeen, koska hakijana on kunta.

11 11 Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 VASTAUS MUISTUTUKSIIN JA VAATIMUKSIIN KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto ottaa asiassa annetut muistutukset huomioon rajoittamalla vedenottoa (lupamääräys 1) sekä toimenpidevelvoitteella (lupamääräys 5). Haitalliset vaikutukset lähialueen kaivoihin voidaan todentaa pohjavesitarkkailulla (lupamääräys 3). Kasvillisuustarkkailu luvan saajan toimesta ei ole tarpeen, koska haitalliset kasvillisuusvaikutukset estetään turvaamalla Someronlähteen vedenpinnan korkeus (lupamääräys 4). Hämeen ELY-keskus voi katsoessaan Someronlähteen luonnontilan vaarantuvan laittaa vireille hakemuksen luvan muuttamiseksi tai sen peruuttamiseksi. Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan pohjavedenottoa koskevan lupa-asian käsittelystä peritään maksuna talousveden oton ollessa yli 500 m 3 /d. Päätös Janakkalan Vesi Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Janakkalan kunta Janakkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Listan dpoesavi mukaan

12 12 Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla Helsingissä ja päätöksestä kuulutetaan Janakkalan kunnan virallisella ilmoitustaululla.

13 13 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Kartta vedenottamon sijainnista 2) Valitusosoitus Jukka Leinonen Hanna Pesonen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Jukka Leinonen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Hanna Pesonen. HIP/tv

14 LIITE 1

15 LIITE 2 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.