Päätös Nro 5/2013/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/64/04.09/2012. ASIA Pohjaveden ottaminen Perhon kylän kiinteistöltä Meraharju RN:o 7:82, Perho

Transkriptio

1 Päätös Nro 5/2013/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/64/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Pohjaveden ottaminen Perhon kylän kiinteistöltä Meraharju RN:o 7:82, Perho HAKIJA Vimpelin kunta HAKEMUKSEN VIREILLETULO LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka Wolffintie 35 PL 200, Vaasa Vimpelin kunta on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa pohjavedenottamiseen Perhon kunnan Perhon kylässä sijaitsevalta kiinteistöltä Meraharju RN:o 7:82 hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 3 :n 2) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Länsi-Suomen vesioikeus on myöntänyt Vimpelin kunnalle luvan nykyisen ottamon rakentamiseen ja veden ottamiseen 1300 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna. Vedenottamolle ei ole määrätty suojaaluetta. Hanke-alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa. Ympäristöministeriön vahvistamassa Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa alue on merkitty tärkeäksi pohjavesialueeksi. Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Vimpelin kunta hakee lupaa ottaa pohjavettä 1500 m 3 /d jo rakennetulla Peltokankaan uudella vedenottamokaivolla Harjun pohjavesialueelta A ( A). Vedenotto tapahtuu Vimpelin kunnan omistamalta kiinteistöltä Meraharju RN:o 7:82. Pohjavedenoton tarkoituksena on turvata Vimpelin kunnan vedenhankinta. Kunnan nykyinen Peltokankaan päävedenottamo sijaitsee uudesta ottamosta noin kilometri pohjoiseen. Ny-

2 2 (12) kyinen ottamo on ollut käytössä yli 25 vuotta ja sen vedenlaatu on heikentynyt huomattavasti. Uuden ottamon tarkoituksena on korvata vanha vedenottamo. Vedenotto on perusteltua myös kriisiajan vedensaannin turvaamiseksi. Pohjavesi siirretään uudelta ottamolta vanhan ottamon luona sijaitsevalle raakaveden käsittelylaitokselle jo rakennetulla raakavesijohdolla. Kaikki suunnitelmassa ilmoitetut korkeusmerkinnät on ilmoitettu N60- järjestelmässä. Hankkeen sijaintipaikka ja sen ympäristö Hankealue sijaitsee Perhon kunnassa Perhon kylässä Harjun pohjavesialueella noin 14 km Vimpelin keskustasta koilliseen. Ottamokaivo sijaitsee kiinteistöllä Meraharju RN:o 7:82 olevassa hiekkakuopassa. Kaivo on rakennettu Länsi-Suomen ympäristökeskuksen koepumppauspisteeseen (piste 172). Peltokankaan uudelta ottamokaivolta noin kilometri pohjoiseen sijaitsee Vimpelin kunnan nykyinen päävedenottamo (kaivo K13), noin 0,9 km itään Peltokankaan vesiyhtymän kaivo (kaivo 200) ja noin 1,2 km kaakkoon yhden talouden käytössä oleva vesikaivo (kaivo 201). Peltokankaan vesiyhtymän verkoston piirissä on 40 taloutta (130 henkilöä, hevosia 39 ja karjaa ). Hanke-alue on pääosin metsätalouskäytössä. Alueelta on otettu myös jonkin verran maa-aineksia. Harju B:n pohjavesialueella ( B) maa-aineksen otto on ulottunut myös pohjavedenpinnan alapuolelle. Veden tarve ja veden hankinta Vuonna 2008 vedenottomäärä kunnan Peltokankaan päävedenottamolta oli 426 m 3 /d. Tällä hetkellä raakavettä pumpataan kulutukseen noin 530 m 3 /d. Vimpelin kunnan vedenkulutuksen on arvioitu kasvavan ja olevan vuonna 2030 noin 900 m 3 /d. Päävedenottamon läheisyydessä on alkalointilaitos, jonne vesi pumpataan raakavesikaivosta kalkkikivialkaloitavaksi. Tämän jälkeen vesi johdetaan alavesisäiliöön ja sieltä edelleen Kakkurinmäen ylävesisäiliöön. Alkalointilaitokselle johdetaan vettä myös Haukkaharjun vedenottamokaivosta noin 270 m 3 /d. Huippukulutuksen aikana Peltokankaan vesilaitoksen alkalointilaitoksella käsitellään vettä noin 800 m 3 /d. Suoritettavat toimenpiteet ja rakenteiden tekninen kuvaus Vedenottokaivona toimii siiviläputkikaivo (halkaisija 500 mm), joka on rakennettu Länsi-Suomen ympäristökeskuksen koepumppauspisteeseen 172. Putkessa siivilän osuus on mm välillä +124, ,26. Kaivo on varustettu kahdella Grundforsin SOP 30-2 uppopumpulla (33,1 m 3 /h x 12,5 m, 2,2 kw).

3 Pohjavesialue Pohjavesiselvitys 3 (12) Raakavesijohto uudelta vedenottamokaivolta raakaveden käsittelylaitokselle on vesijohtoputkea PEH Uusi siiviläputkikaivo ja paineputkisto on mitoitettu 530 m 3 /d mitoitusvirtaamalle. Raakaveden määrää mitataan käsittelylaitoksella magneettisella määrämittarilla ennen ilmastusta. Käytössä oleva määrämittari on Kaiko Kaimag, MUT 1000 EL. Peltokangas on deltamainen muodostuma, jonka ydinosa on karkeaa hiekkaa ja soraa. Lievealueilla maakerrokset ovat pääasiassa hienoa hiekkaa ja silttiä. Muodostuman syntytavasta johtuen esiintyy ns. patjakerroksellisuutta. Pohjois-eteläsuuntainen vedenjakaja jakaa alueen kahteen erilliseen pohjavesiesiintymään, Harju A ja Harju B. Harjun pohjavesialueet ( A ja B) on luokiteltu luokkaan I eli vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi. Pohjavesialueen A kokonaispinta-ala on noin 3,28 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala 2,21 km 2. Pohjavesialueen B kokonaispinta-ala on 1,95 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala 0,99 km 2. Pohjavesialueen A ydinosassa pohjavesi on loivapiirteinen. Pohjavesi on noin tasolla +130,3 +130,2 m ja sen päävirtaussuunta on etelästä pohjoiseen. Pohjavesialueella B pohjavesi on noin tasolla +134,9 +129,6 m ja päävirtaussuunta on luoteesta kaakkoon. Pohjaveden virtausta tapahtuu myös luoteeseen ja länteen pohjavesialueelle A. Parhaat edellytykset pohjaveden saannille ovat pohjavesialueen A ydinosan alueella. Harjun pohjavesialueilta A ja B ei ole havaittu pohjavesipurkautumia. Harju A:lla muodostuvan pohjaveden määräksi on arvioitu m 3 /d ja Harju B:llä 600 m 3 /d. Arvioiden mukaan osa alueelta B muodostuvasta vedestä virtaa alueelle A. Tämän vuoksi uutta vedenottamokaivoa ja Vimpelin kunnan nykyistä vedenottamoa tulee tarkastella kokonaisuutena, jonka yhteenlasketun antoisuuden arvioidaan olevan m 3 /d. Hankealue kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelmaan, jossa tavoitteena on pohjavesien vähintään hyvä kemiallinen ja määrällinen tila vuoteen 2015 mennessä. Harjun pohjavesialueiden A ja B kemiallinen ja määrällinen tila on arvioitu jo tällä hetkellä hyväksi. Länsi-Suomen ympäristökeskus on laatinut yhteistyössä Vimpelin kunnan kanssa pohjavesiselvityksen Harjun pohjavesialueilla A ja B. Maasto- ja laboratoriotutkimukset tehtiin vuosina Lisäksi hyödynnettiin alueelta olevaa aiempaa tutkimusaineistoa. Uuden vedenottokaivon paikalla pisteessä 172 suoritettiin koepumppaus Koepumppauspaikka sijaitsi hiekkakuopassa.

4 Hankkeen vaikutukset 4 (12) Pumppaus tehtiin sähkökäyttöisellä pumpulla. Imuputkiksi asennettiin neljä imuputkea, joista kaksi oli siiviläsyvyydellä 5-6 m ja kaksi siiviläsyvyydellä 6 8 m. Siivilätaso oli +124, m. Myöhemmin koepumppauksen aikana imuputkia lisättiin kaksi kappaletta siiviläsyvyydelle 5 8 metriä. Koepumppaus kesti 175 vuorokautta ja pohjavettä pumpattiin yhteensä m 3 eli keskimääräin 916 m 3 /vrk. Pohjavedenpinnan korkeutta pumppauspaikalla ja alueella olevissa havaintopisteissä mitattiin päivittäin viikonloppuja lukuun ottamatta. Vesinäytteitä otettiin noin kahden viikon välein. Koepumppauksen aikainen pohjaveden kokonaisalenema ottokaivossa (172) oli 0,55 m. Koepumppauspaikan lähimmissä putkissa (167, ja 179) alenema oli 0,38 0,41 m ja etäämmällä olevissa putkissa (178 ja 180) 0,34 m ja 0,72 m. Koepumppauspisteen lähiympäristössä olevissa putkissa pohjavedenpinta lähti heti koepumppauksen jälkeen selvään nousuun ja myös etäämmällä harjun pituussuunnassa vedenpinta kohosi koepumppauksen lopettamisen jälkeen. Koepumppauspisteessä ennen koepumppauksen aloittamista vallinnut taso saavutettiin Koepumppauksen perusteella uuden kaivon ja Vimpelin kunnan nykyisen vedenottamon yhteenlaskettu koepumppausaikainen tuotto on m 3 /d. Pumppausaikainen pieni alenema ja pohjavedenpinnan nopea palautuminen osoittivat koepumppauspisteen ja Vimpelin kunnan nykyisen vedenottamon antoisuuden hyväksi. Kysymyksessä on hyvin vettä johtava muodostuma. Koepumppauspisteessä veden laatu oli hyvä ja se täytti sosiaali- ja terveysministeriön laatuvaatimukset ja suositukset. Vesi oli hapekasta ja rauta- sekä mangaanipitoisuudet alhaisia. Myös kemiallinen hapenkulutus ja typpiyhdisteiden määrä oli alhainen. Rauta- ja mangaanipitoisuuden lievä nousu on kuitenkin merkkinä raudan ja mangaanin mahdollisesta liukenemisesta vedenottopaikkaa liikaa kuormitettaessa. Pohjavedenotto aiheuttaa ympäristössä vedenpinnan laskua, jonka seurauksena pohjaveden luontaiset virtaussuunnat ainakin osittain muuttuvat. Vedenotto alentaa pohjavedenpintaa eniten muodostuman pituussuunnassa, missä maaperä on parhaiten vettä johtavaa. Vedenottoalueella tehtyjen koepumppausten aikana pumppausten vaikutukset pohjavedenpintaan tulivat selvästi esille. Hakijan arvion mukaan on mahdollista, että vedenotto aiheuttaa Peltokankaan vesiyhtymän kaivon (tunnus 200) kuivumisen. Hakijan arvion mukaan vedenotolla ei ole vaikutusta kiinteistöllä Rantala (kiinteistötunnus ) olevaan yksityiskäytössä olevaan kaivoon.

5 Toimenpiteet menetysten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi 5 (12) Mikäli vedenotto Peltokankaan uudella vedenottamolla vaikuttaa haitallisesti Peltokankaan vesiyhtymän vedenottoon, voidaan Vimpelin kunnan verkostosta johtaa vettä korvaavasti Peltokankaan vesiyhtymän verkostoon. Vimpelin kunnan verkostosta on olemassa oleva yhteys Peltokankaan vesiyhtymän verkostoon. Vimpelin kunnalla on sopimus Peltokankaan vesiyhtymän kanssa, jonka mukaan Vimpelin kunta toimittaa vesiyhtymälle tarvittaessa talousvettä omakustannushintaan. Tarkkailu HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Mahdollisten pohjavesiolosuhteiden muutosten toteamiseksi vedenottamon ympäristössä suoritetaan vedenkorkeushavaintoja sekä tarkkaillaan otettavia vedenottomääriä. Havaintoverkosto käsittää uuden vedenottamokaivon, Peltokankaan vesiyhtymän kaivon (kaivo 200), yksityiskäytössä olevan vesikaivon (kaivo 201) sekä olemassa olevat havaintoputket 167 ja Lisäksi havaintoja tehdään kolmella uudella havaintoputkella (putket 1-3). Havaintoputkina käytetään halkaisijaltaan 32 mm teräksisiä pohjavesiputkia, joiden alapäässä on yhden metrin pituinen rei itetty osa (reikien halkaisija 3 mm). Pohjavedenpinnan korkeushavainnot tehdään neljä kertaa vuodessa. Tarkkailuohjelma tarkistetaan yhden vuoden tarkkailun jälkeen saatujen tulosten perusteella. Samanaikaisesti korkeushavaintojen kanssa havaitaan pumpattu vesimäärä. Korkeushavainnoista ja vesimääristä pidetään pöytäkirjaa. Mittaustulokset ilmoitetaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukseen vähintään puolivuosittain. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Perhon sekä Vimpelin kunnissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Lisäksi asiasta on julkaistu lehti-ilmoitus Järviseudun sanomat ja Perhonjokilaakso lehdissä. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Perhon kunnalta sekä Perhon ja Vimpelin kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselta.

6 LAUSUNNOT 6 (12) 1. Perhon kunnan ympäristölautakunta on lausunnossaan todennut, ettei sillä ole huomautettavaa hakemukseen liittyen. 2. Perhon kunnanhallitus on lausunnossaan todennut, ettei sillä ole huomautettavaa hakemukseen liittyen. 3. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut, että Vimpelin kunnan alueella on myös Porasharju I vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue ( ), jonka arvioitu antoisuus on 700 m 3 /d. Vesi on rauta- ja mangaanipitoista. Vimpelin kunnan vesilaitos toimitti vuonna 2010 keskimäärin yhteensä 800 m 3 vettä vuorokaudessa 2916 asukkaalle sekä maataloudelle ja teollisuudelle (125 m 3 /d). Vesilaitoksella on tällä hetkellä kaksi vedenottamoa, joista Peltokankaan ottamosta otettiin 584 m 3 /d ja Haukkaharjun ottamosta 216 m 3 /d. Vimpelin kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaan arvioitu vedenkulutus vuonna 2030 on 875 m 3 /d. Kunnassa toimii lisäksi muutamia pienempiä vesiosuuskuntia. Peltokankaan vesiyhtymä toimitti vuonna 2008 keskimäärin noin 14 m 3 vettä vuorokaudessa 125 liittyjälle Perhon kunnassa. ELY-keskuksen tiedossa ei ole sellaisia luonnonsuojelullisia seikkoja, jotka voisivat vaikuttaa hankkeeseen. ELY-keskuksen käsityksen mukaan haettu vedenottamo lisää Vimpelin kunnan vesilaitoksen toimintavarmuutta. ELY-keskus puoltaa luvan myöntämistä seuraavin ehdoin: - Vedenoton määrä Peltokankaan uudelta vedenottamolta saa olla kuukausikeskiarvona laskettuna enintään 900 m 3 /d. Peltokankaan uuden ja vanhan vedenottamon yhteenlaskettu vedenoton määrä saa olla enintään m 3 /d. - Hakijan tulee seurata vedenoton vaikutuksia pohja- ja pintavesioloihin ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava ELY-keskukselle kolmena kappaleena ja myös sähköisessä muodossa kahden kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. - Tarkkailuohjelmassa tulee riittävän laajasti käsitellä otetun veden määrän, pohjaveden pinnan ja laadun seurantaa vedenottamoilla, vedenoton vaikutusalueella ja alueen kaivoissa ja lähteissä sekä tarkkailutulosten raportointi. Hakemuksen liitteenä oleva tarkkailusuunnitelma tulee täydentää Peltokankaan vanhan vedenottamon vaikutusten sekä raakaveden laadun seurannalla. Raakaveden laadun seurannan suunnittelussa tulee huomioida pohjavesialueella mahdolli-

7 MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET HAKIJAN SELITYS 7 (12) sesti olevat riskikohteet. Tarkkailupisteiden koordinaattitiedot (YK-järjestelmässä) tulee ilmetä ohjelmasta. - Tarkkailutulokset tulee toimittaa vuosittain viimeistään helmikuussa ELY-keskukselle sähköisessä muodossa. - Molemmat vedenottamot on varustettava erillisillä näytteenottohanoilla ja luotettavilla vesimäärän mittauslaitteilla. - Vedenottamoalue tulee aidata ja alueella ei saa tehdä muita kuin vedenottoon liittyviä toimintoja. Mahdollinen varavoima tulee toteuttaa niin, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. 1. Peltokankaan vesiyhtymä on muistutuksessaan moittinut Vimpelin kunnan toimintajärjestystä sen rakentaessa uuden vedenottamon ilman vesilain mukaista lupaa. Peltokankaan vesiyhtymä ei ole saanut ko. toiminnasta mitään virallista tietoa. Vimpelin kunta on myöntänyt aiheuttavansa vesiyhtymän kaivon mahdollisen kuivumisen. Myös nykyisestä Vimpelin vedenottamosta on ollut haittaa vesiyhtymälle. Uusi vedenottamo on rakennettu vanhan soranottopaikan pohjalle, joten pohjavedenotto tapahtuu huomattavasti alemmista kerroksista. Toiminta aiheuttaa Peltokankaan vesiyhtymälle taloudellisesti kestämättömän tilanteen. Peltokankaan vesiyhtymä vaatii, että Vimpelin kunta määrätään lupaehdoissa luovuttamaan Peltokankaan vesiyhtymälle sen tarvitseman talousveden korvauksetta. Peltokankaan vesiyhtymä ei voi hyväksyä vedenottolupaa, ellei asiasta päästä sopuun. 2. Esa Peltokangas (Josefiinan Jantu RN:o 3:89, Sääksjärvi, Vimpeli) on ilmoittanut tarkoituksekseen raivata viljelysmaata ja ottaa omistamaltaan kiinteistöltä lähivuosina maa-aineksia ja turvetta. Muistuttaja tiedustelee, voiko aluehallintovirasto turvata kiinteistön oikeudet maan käyttöön, mikäli vedenotto vaikuttaa haitallisesti hakijan suunnitelmiin. Hakija on selityksessään todennut, että annetut lausunnot ja muistutukset eivät estä luvan myöntämistä. Harjun pohjavesialue on tärkeä ja tällä hetkellä ainoa talousveden hankinta-alue Vimpelille. Hakija tyytyy ELY:n ehdottamiin vedenottomääriin kuukausikeskiarvoina laskettuna. Peltokankaan uudelta vedenottamolta otetaan 900 m 3 /d. Uudelta ja vanhalta vedenottamolta otettava vesimäärä on yhteenlaskettuna 1500 m 3 /d.

8 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset 8 (12) Esa Peltokankaan muistutukseen hakija vastaa, että mahdollinen maaaineksen ja turpeenotto ei saa heikentää pohjaveden tilaa ja käyttöä talousvedeksi. Peltokankaan vesiyhtymällä on ollut tiedossa Vimpelin kunnan suunnitelmat vedenottamon rakentamisesta. Kyseinen maa-alue, jolle kaivo on sijoitettu, on ostettu vesiyhtymän hallituksen jäseneltä vedenottamon rakentamistarkoitukseen. Vimpelin kunnalla on olemassa oleva sopimus Peltokankaan vesiyhtymän kanssa, jonka mukaan Vimpelin kunta toimittaa Peltokankaan vesiyhtymälle tarvittaessa talousvettä omakustannushintaan (pumppauksen laskennallinen sähkökulu 0,14 /m 3 ). Vuonna 2012 vettä on toimitettu hyvin vähäinen määrä, koska vesiyhtymän omassa ottamossa oleva vesi on riittänyt osakkaiden tarpeisiin. Hakija ei näe, että Vimpelin kunnan vedenotosta aiheutuisi vesiyhtymälle aikaisemmin tapahtuneeseen vedenottoon verrattuna lisähaittaa. Asiasta on tarkoitus neuvotella kunnan ja vesiyhtymän edustajien kesken mahdollisimman pian. Kunta tarjoutuu toimittamaan vesiyhtymälle sen tarvitseman talousveden olemassa olevan sopimuksen mukaisilla ehdoilla myös jatkossa, mikäli kunnan vedenotto aiheuttaa vesiyhtymän vedenottamon kuivumista. Aluehallintovirasto myöntää Vimpelin kunnalle luvan pohjaveden ottamiseen Perhon kunnan Perhon kylän Peltokankaan uudella vedenottamokaivolla kiinteistöltä Meraharju RN:o 7:82 hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. Lupa on voimassa toistaiseksi. 1. Pohjavettä saa ottaa Peltokankaan uudella vedenottamolla kuukausikeskiarvona laskettuna enintään 900 m 3 /d. 2. Peltokankaan uuden ja vanhan vedenottamon yhteenlaskettu vedenottomäärä saa olla enintään m 3 /d. 3. Vedenottamoa on käytettävä siten, ettei kenellekään aiheudu enempää haittaa kuin vedenhankinnan järjestämiseksi on välttämätöntä. 4. Luvan saajan on pidettävä pohjaveden ottamo, pohjaveden tarkkailuun ja vedenottamoalueisiin kuuluvat rakenteet ja laitteet kunnossa sekä alueet muiltakin osin mahdollisimman puhtaina. Kaikki pohjavedenottoa varten tarpeelliset aineet ja tarvikkeet on sijoitettava ja varastoitava niin, ettei niistä aiheudu vaaraa pohjavedelle. 5. Vedenottamon mahdollinen varavoima tulee toteuttaa niin, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumista.

9 9 (12) 6. Uusi vedenottamo on varustettava erillisellä näytteenottohanalla ja luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella. 7. Vedenottamoalue on aidattava ja varustettava selvästi näkyvällä taululla, josta käy ilmi ottamon omistaja ja tarpeelliset yhteystiedot. Vedenottamoalueella ei saa harjoittaa muuta kuin vedenottoon kiinteästi liittyvää toimintaa. 8. Luvan saajan tulee seurata vedenoton vaikutuksia alueen pinta- ja pohjavesioloihin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava ELY-keskukselle kolmena kappaleena ja myös sähköisessä muodossa kahden kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu tulee aloittaa ennen vedenottamon käyttöönottoa. 9. Tarkkailuohjelmassa tulee riittävän laajasti käsitellä otetun veden määrän, pohjaveden pinnan ja laadun seurantaa vedenottamoilla, vedenoton vaikutusalueella ja alueen kaivoissa ja lähteissä sekä tarkkailutulosten raportointi. Hakemuksen liitteenä olevaa tarkkailuohjelmaa tulee täydentää Peltokankaan vanhan vedenottamon vaikutusten sekä raakaveden laadun seurannalla. Raakaveden laadun seurannan suunnittelussa tulee huomioida pohjavesialueella mahdollisesti olevat riskikohteet. Tarkkailupisteiden koordinaattitiedot (YK-järjestelmässä) tulee käydä ilmi ohjelmasta. Tarkkailutulokset tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukselle sekä Perhon ja Vimpelin kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille sähköisessä muodossa vuosittain viimeistään helmikuussa. Lisäksi tulokset on annettava pyydettäessä tiedoksi niille, joiden oikeus tai etu voi olla tiedosta riippuvainen. 10. Luvan saaja on velvollinen korvaamaan veden ottamisesta mahdollisesti aiheutuvan vahingon, haitan tai muun edunmenetyksen. Mikäli vedenottamon käyttämisestä on seurauksena veden saannin estyminen tai huomattava vaikeutuminen, luvan saajan on, ellei asiasta ole sovittu, viipymättä korvattava aiheuttamansa vahinko tai korvaukseen oikeutetun alueen omistajan tai muun erityisen oikeuden nojalla vettä ottavan niin vaatiessa hyvitettävä vahinko vesilain 13 luvun 15 :ssä säädetyin toimenpitein. 11. Luvan saajan on ilmoitettava vedenottamon käyttöönotosta 60 vuorokauden kuluessa kirjallisesti aluehallintovirastolle, Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Perhon ja Vimpelin kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Pohjaveden ottaminen Peltokankaan uudella vedenottamolla on tarpeen Vimpelin kunnan vedenhankinnan turvaamiseksi sekä vanhan, vedenlaadultaan jo heikentyneen vedenottamon korvaamiseksi. Vedenotolla turvataan myös kriisiajan vedensaanti.

10 10 (12) Pohjaveden ottamisesta Peltokankaan vesiyhtymälle mahdollisesti aiheutuvasta haitasta on säädetty lupamääräyksessä 10. Pohjaveden ottamisesta ei aiheudu lupamääräykset huomioon ottaen yleistä terveydentilan tai turvallisuuden vaarantumista, huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa eikä se suuresti huononna paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. Pohjaveden ottamisesta saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Luvan myöntämisen edellytykset ovat siten olemassa. Hanke ei vaikuta haitallisesti Kokemäenjoen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitosuunnitelman pohjavesiä koskevien tavoitteiden saavuttamiseen. Sovelletut säännökset Vesilain 3 luvun 4 1 momentin 2) kohta, 6 :n 2 momentti ja 11, 4 luvun 5-7, 13 luvun 15 Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Aluehallintovirasto ottaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen sekä Peltokankaan vesiyhtymän vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Esa Peltokankaan muistutuksen johdosta todetaan, että alueella tapahtuva mahdollinen maa-aineksen tai turpeen otto tulee käsitellä erillisessä lupakäsittelyssä. Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintovirastojen maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan pohjaveden ottoa (ottomäärä m 3 /d) koskevan lupaasian käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa.

11 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 11 (12) Päätös Vimpelin kunta Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Perhon kunta Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Vimpelin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto sekä niille, jotka ovat esittäneet lupahakemuksesta muistutuksia, vaatimuksia tai mielipiteitä. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Perhon ja Vimpelin kuntien virallisilla ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Järviseudun sanomat ja Perhonjokilaakso -nimisissä sanomalehdissä. MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Riitta Lähdemäki Tanja Honkela Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Riitta Lähdemäki ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Tanja Honkela. TH/Tka

12 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Liite Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.