Asia: Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi hankkeen yleisötilaisuus. Osallistujat: n. 85 hlö, osallistujalista liitteenä

Transkriptio

1 1(5) YLEISÖTILAISUUDEN MUISTIO Asia: Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi hankkeen yleisötilaisuus Aika: klo Paikka: Järjestäjä: Portaan kylätalo, Portaanraitti 12, Tammela Portaan-ojaisten kyläyhdistys ry Osallistujat: n. 85 hlö, osallistujalista liitteenä Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Heikki Ali-Hokka. Vesihuoltojohtaja Kimmo Paakkonen kertoi hankkeen taustoista ja Forssan seudun vedenhankinnan tilanteesta. Ramboll Finland Oy:n pohjavesigeologi Pekka Onnila esitteli seudullisen vedenhankinnan historiaa, kellarimäen koepumppaustuloksia sekä suunniteltuja toimenpiteitä. Kysymyksiin vastasivat myös: Erja Klemelä, ympäristösihteeri, Tammelan kunta Henna Moisander, projektipäällikkö, Forssan kaupunki Petri Siiro, hydrogeologi, Hämeen ELY-keskus Miika Tuki, kaavoittaja, Tammelan kunta Heimo Tuomola, maanrakennusmestari, Tammelan kunta Juha Viinikka, ympäristöpäällikkö, Lopen kunta Kysymyksiä ja vastauksia - Kysymys: Miksi puhutaan varavedestä vaikka vedenottamosta olisi jatkuvaa ottoa? o Vastaus: Veden hygieenisen laadun säilymisen vuoksi verkostossa olevan veden täytyy vaihtua. Hankkeen nimi on puutteellinen. - K: Suunnitelmista tiedottaminen on ollut vähäistä? o V: Marraskuussa 2011 on ollut yleisötilaisuus koepumppauksista. Tuolloin oli luvattu toinen tilaisuus, mutta henkilövaihdoksista johtuen on jäänyt pitämättä. Hanke on tästä syystä ollut tauolla melkein vuoden. - K: Miten tiedotusta voitaisiin parantaa? o V: Kyläyhdistyksen kuukausitiedote jaetaan joka taloon. Hankkeen osalta tiedotusta hoitaa projektipäällikkö. Materiaalia löytyy netistä Hankkeet-projektit Pohjavesitutkimukset Forssan seudun - K: Millainen on Vieremän pohjavedenottamon vedenlaatu? o V: Ottamosta on otettu ajoittain liikaa vettä, jolloin ilmennyt ongelmia veden mangaanipitoisuuden kanssa. Tästä syystä kaivoja on jouduttu siirtämään kauemmas Loimijoesta.

2 2(5) - K: Kuinka helppoa on selvittää pohjaveden saatavuutta? o V: Portaan alueella selvittäminen on keskimääräistä vaikeampaa. Alueella on erilaisia kallio- ja maaperämuodostumia. Tutkimusmenetelmiä ovat mm. kairaukset, pohjaveden havaintoputkien asennus, koepumppaus ja geofysiikka. - K: Vuosia sitten on tutkittu veden laatua Portaassa ja todettu veden olevan ruosteista. o V: Kellarimäestä ei ole aikaisempia tutkimuksia. - K: Miksi ei tehdä pintaveden käsittelylaitosta? o V: Pitkän aikavälin kokonaiskustannukset ovat korkeammat ja pohjaveden laatu on tasaisempaa ja parempaa. - K: Vanha kaatopaikka on unohdettu kokonaan. Aiheuttaako riskin veden laadulle joskus tulevaisuudessa? o V: Vanha kaatopaikka sijaitsee pohjavesialueen eri valumaalueella, joten se ei aiheuta riskiä vedenottamolle. Sen sijaan vanha kaatopaikka sijaitsee lähempänä Portaan-Ojaisten vesihuollon vedenottamoa ja voi näin olla riski vedenlaadulle. - K: Milloin pohjavesialueet on kartoitettu? o V: Koko Suomessa viimeisin kartoitus on tehty 1990-luvulla. Paikoitellen tiedottaminen asukkaille ja maanomistajille on ollut vähäistä. Kannanottoja - Tammelan kunta: Jotta Portaaseen ja Liesjärvelle suunniteltu runkovesijohto ja viemäri saataisiin valtion vesihuoltotyöksi, tulee Portaaseen saada vedenottamo. Portaaseen on suunniteltu myös sakokaivolietteiden vastaanottopistettä. Kellarimäen vedenottamosta tulisi varavesilähde myös Tammelan kunnalle, Portaan-Ojaisten Vesihuollolle ja Liesjärven Vedelle. - Portaan-Ojaisten Vesihuolto Oy: olemme olleet tietoisia tästä hankkeesta ja tuemme tätä hanketta. - Liesjärven Vesi Oy: Tämä on meille tärkeä hanke, koska nyt käytössä vain yksi vedenottamo. - Haja-asutusalueen jätevesiasetuksen mukainen jätevesien käsittely vaatimus maaliskuussa 2016 ei koske, mikäli alueelle on tulossa viemäri. Kiinteistöjen ei siis kannata ruveta uusimaan jätevesien käsittelyään nyt. Räyskälä - Räyskälässä on pieni Kaartjärven vedenottamo, jonka vedenotto on murto-osa siitä mitä alueelta mahdollisesti on saatavilla. Laitokset voivat toimia rinnakkain tai sulautua yhteen. - Kyläläiset vastustavat hanketta. - Tutkimukset alkuvaiheessa, mutta yhdestä pisteestä mahdollisesti saatavissa laadultaan hyvää vettä riittävästi ( m 3 /vrk). - Verkoston rakentaminen Räyskälään saakka nostaa kustannuksia merkittävästi.

3 3(5) Lähialueen kaivot - K: Miten nopeasti vedenoton vaikutukset näkyvät esim. lähistön kaivoissa? Kauanko kaivojen pinnankorkeuden tarkkailu kestää? o V: Vaikutukset näkyvät aika pian. Veden pinnankorkeuksia seurataan jatkossa vuosittain vedenottoluvan tarkkailuohjelman mukaisesti. o V: Vaikka koepumppauksen yhteydessä ei olisi kaivon pinnankorkeutta mitattu, niin tarkkailuun voi ilmoittautua mukaan. o V: Portaan kylällä on oma vesiyhtiö, joten omien kaivojen määrä on vähentynyt. - K: Ilmenikö Kellarimäen koepumppauksessa sellaisia kaivojen pinnan alentumisia, että vedenottamoa ei voitaisi tehdä? o V: Pieniä alentumia esiintyi, mutta ei sellaisia, joiden perusteella vedenottosuunnitelmat keskeytettäisiin. Mikäli kaivo kuivuu vedenoton seurauksena, vesilaitos toimittaa nykyisen käytön mukaisen veden maksutta kiinteistölle. - K: Oleellista on se milloin koepumppaus tehdään, syksy 2011 oli korkeaveden aikaa. Koepumppaus pitäisi uusia. o V: Pitkän aikavälin vaihtelu pohjaveden pinnan korkeudessa voi olla jopa kymmenen vuotta. Vuosi 2011 oli valtakunnallisesti keskiverto vuosi sadannan osalta. Koepumppaus on toteutettu edustavaan aikaan ja riittävän pitkän ajan (kaksi kuukautta). - K: Milloin jatkuu lähialueen kaivojen pintojen korkeuden seuranta? o V: Seurantaa jatketaan ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti ennen vedenoton aloittamista ja sen aikana. Tekopohjaveden valmistaminen - K: Mitä tekopohjaveden imeytystapaa suunnitellaan Kellarimäkeen? o V: Asiaa ei ole päätetty, koska tulee tehdä lisätutkimuksia mm. juoksuhautojen tarkka sijainti ja maaperän kerrostumien selvittäminen. - K: Miten tekopohjaveden imeytykseen käytettävän vedenotto vaikuttaa Ilmetynjoen pintaan? o V: Vedenottoluvassa määrätään paljonko vedenpinta saa laskea. - K: Paljonko tekopohjavettä imeytetään? o V: Alustavien arvioiden mukaan jopa m 3 /vrk. Vesi otetaan Vääräojasta, joten ei vaikuta kaivoihin. Vääräojan taimenkanta on tärkeä, joten virtaama ei saa laskea liian pieneksi. Tästä määrätään vedenottoluvassa. - K: Vääräojan kalojen kutualueiden säilyttäminen? o V: Kalasto otetaan huomioon suunnittelussa. Vedenottoa ei sijoiteta keskelle uomaa. - K: Mihin tekopohjavesi imeytetään? o V: Imeytystä suunnitellaan Kellarimäen harjuun. Hanke vaatii lisätutkimuksia ja imeytyskokeen, jolla selvitetään mm. se, että kulkeutuuko imeytetty vesi suunniteltuihin kaivopaikkoihin.

4 4(5) - K: Miten tekopohjaveden imeytys vaikuttaa harjuun? o V: Vääräojan vesi imeytetään toisessa kohtaa ja pumpataan toisessa kohdassa ylös. Tällä ei radikaaleja muutoksia itse harjulle. Harjusta ei voi tulla suota. - K: Kauanko voidaan samaan paikkaan imeyttää? o V: Sadetusimeytyksessä paikkaa vaihdetaan ajoittain pintakasvillisuus muutoksien vähentämiseksi. Allas- ja kaivoimeytyksessä ei ole tarvetta vaihtaa paikkaa. Vedenoton vaikutukset maankäyttöön - K: Lisääkö vedenotto rajoituksia maankäytölle? o V: Ei. Edelleen on voimassa samat rajoitukset kuin muutenkin I- luokan pohjavesialueella. Näillä näkymin vedenottamon ympärille ei ole tarvetta hyväksyttää suoja-aluetta. Nykyisin suojelusuunnitelma on korvannut suoja-alueet. - K: Saako levittää lantaa? o V: Tammelan kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan lannan, virtsan ja puristenesteen levitys on kielletty pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Juoksuhaudat - Museovirasto: Juoksuhautoja ei ole inventoitu. Ne ovat muinaismuistolain mukaan rauhoitettuja. o Kimmo Paakkonen: Juoksuhaudat kartoitetaan, niitä ei rikota. Toivotaan naapureiden suostumusta sijoittaa putkia heidän mailleen tarvittaessa, jottei juoksuhautoja rikota. o Miika Tuki: Alueelle ollaan laatimassa osayleiskaavaa, jonka yhteydessä ne kartoitetaan. Kaavassa tulee määräyksiä rakentamiselle ja maisemalle. Nämä voidaan ratkaista hyvällä suunnittelulla Maisema - K: Pitääkö vedenottamo aina aidata? o V: Terveysvalvonnalta tulee velvoite, että on aidattava siten, ettei voi kiivetä yli. Matala riuku- tai lauta-aita ei ole hyväksyttävä. - K: Minkä kokoinen rakennus on suunnitteilla? o V: Vedenottopaikalle tulee vain kaivon yläpuoliset rakenteet. Käsittelyrakennus on suunniteltu rakennettavaksi entiseen sorakuoppaan. - K: Mitä mieltä kaavoittaja on suunnitelmista? o V: Suunnittelulla voidaan vaikuttaa paljon esim. materiaali, väri ja istutukset. Härkätien läheisyys otetaan huomioon. - K: Vedenottamo tontilla sijaitsevan vanhan hirsitalon ja ladon tulevaisuus? o V: Julkisuudessa on esitetty syytös, että maanomistajaa on johdettu harhaan. Kimmo Paakkonen totesi, että molemmat rakennukset ovat purkukuntoisia. Lato puretaan, mutta entinen asuinrakennus jää paikoilleen.

5 5(5) Jatkotoimenpiteet - Viestintää tullaan tarkentamaan hankkeen nimen ja toimenpiteiden osalta. - Kommentit ja mielipiteet huomioidaan vedenottolupahakemuksien laadinnassa sekä suunnittelussa ja toteutuksessa. o Hakemuksia tarkennetaan aitaamisen, juoksuhautojen ja imeytyksen osalta. - Kellarimäen vedenottolupahakemus lähetetään Etelä-Suomen aluehallintovirastolle helmikuussa Tekopohjaveden valmistukseen liittyvä Vääräojan vedenottolupahakemus valmistellaan vuoden 2013 aikana - Räyskälän alueella tehdään mm. kairauksia ja koepumppaus - Vedenottamo rakennettaisiin arviolta aikaisintaan Forssan jätevedenpuhdistamon laajennus syö investointirahat muutamaksi vuodeksi. LIITE Osallistujalista Forssassa Henna Moisander projektipäällikkö