Päätös Nro 101/2017/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/5635/2016

Transkriptio

1 Päätös Nro 101/2017/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/5635/2016 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Pohjaveden ottaminen Kaustin pohjavesialueelle rakennetusta Järvelän vedenottamosta, Kaustinen HAKIJA Kaustisen kunta HAKEMUKSEN VIREILLETULO Kaustisen kunta on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa pohjaveden ottamiseen 400 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna Kaustin pohjavesialueelle rakennetusta Järvelän vedenottamosta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 3 :n 2) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA SUOJELUALUEET Hankealueella voimassa olevassa, ympäristöministeriön vahvistamassa Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa vedenottamo sijaitsee tärkeällä tai vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Vedenottamon itäpuolella on arvokkaan kallioalueen merkintä ja pohjoispuolella taajamatoimintojen alueen merkintä. Järvelä-Salonkylän osayleiskaavassa vedenottamon alue on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Pohjavedenoton vaikutusalue on kaavassa pääosin AP-aluetta. Alueen länsireuna ulottuu maatalousalueelle (MT) ja itäreuna maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M). Alueella ei ole asemakaavaa. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka kirjaamo.lansi@avi.fi Wolffintie 35 PL 200, Vaasa

2 2 Vedenottamon itäpuolella sijaitsee Isokallion-Pööskallion valtakunnallisesti arvokas kallioalue (KAO100215). Hankealueen läheisyydessä ei ole muita suojelualueita. Pohjavesialueen eteläosassa on Hongiston kivikautinen muinaisjäännös (asuinpaikat). HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Vedenottamo Pohjavesialue Järvelän vedenottamo sijaitsee noin 2 km Kaustisen keskustan kaakkoispuolella, tilalla Rantapelto Kaustisen kunta on ostanut tilasta 1,7 ha:n määräalan vedenottamotoimintaa varten. Kaustin pohjavesialue ( ) on vedenhankintaan soveltuva, IIluokan pohjavesialue. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,64 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala 1,04 km 2. Alueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä 500 m 3 /d. Pohjavesi virtaa harjussa vedenottamon kohdalla pohjoisesta etelään. Kaustin pohjavesialue sijoittuu etelä-pohjoissuuntaiselle pitkittäisharjulle. Kausti on harjujakson osa, joka rajoittuu pohjoisosastaan Oosinharjun ja eteläosastaan Tunkkarin pohjavesialueeseen. Muodostuma on rantavoimien muokkaama laakea selänne, joka on eteläosistaan hienojen sedimenttien peittämä. Länsiosastaan muodostuma rajoittuu Perhonjokeen ja itäpuolelta kallioalueeseen. Pohjavettä purkautuu Perhonjokeen. Kaustin pohjavesialue on todennäköisesti hydrologisessa yhteydessä Oosinharjun pohjavesialueeseen. Kaustin pohjavesialueella ei ole Järvelän ottamon lisäksi muita yhdyskunnan vedenottamoita. Järvelän vedenottamon arvioidulla vaikutusalueella ei ole yksityiskaivoja. Kaustin pohjavesialueella, ottamon arvioidun vaikutusalueen ulkopuolella, on kolme kasteluvesikäytössä olevaa yksityiskaivoa. Ottamon arvioidulla vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelulain 22 :n mukaisia luonnontilaisia lähteitä. Ottamon lähialueella karttaan merkityt lähteet ovat hirsirakenteisia kaivon paikkoja, jotka ovat jääneet pois käytöstä. Niissä ei ole laskupuroja, eivätkä ne ole hydrologisessa mielessä lähdepurkautumia. Kaustisen kunnan pohjavesialueille, sisältäen Kaustin pohjavesialueen, on laadittu suojelusuunnitelma (FCG Planeko Oy, ). Suojelusuunnitelmassa on eritelty muun muassa pohjavesialueilla sijaitsevat riskikohteet. Kaustin pohjavesialueella on taaja-asutusta. Asutus on osaksi kunnallisen viemäröinnin piirissä. Osalla asuinkiinteistöistä on umpisäiliöt. Pohjavesialueella, pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolella, sijaitsee yksi maanalainen suojaamaton öljysäiliö. Pohjavesialueella on viljelysmaata. Alueella on ollut kaksi turkistarhaa, mutta ne eivät ole enää toiminnassa. Pohjavesialueella on myös kaksi pientä entistä maa-aineksen ottamisaluetta.

3 3 HAKEMUS Hakemussuunnitelmassa on esitetty kaikki korkeustiedot N2000 järjestelmässä. Hankkeen tarkoitus ja veden tarve Järvelän vedenottamolta on tarkoitus ottaa 400 m3/d vettä kuukausikeskiarvona laskettuna. Vedenotolla Järvelän ottamolta varmistetaan asukkaiden ja teollisuuden vedensaantia Kaustisen kunnan alueella. Vedenottamon käyttöönotolla voidaan parantaa myös vedenhankinnan varmuutta häiriötilanteissa. Kaustisen kunnan vesilaitoksen vesijohtoverkoston vanhimmat osat on rakennettu 1960-luvulla. Johtojen tekninen käyttöikä alkaa olla lopuillaan. Käytännössä tämä merkitsee vesijohtovuotojen ja siten veden hukkakulutuksen lisääntymistä. Tältä osin on tarkoitus käynnistää toimet tilanteen parantamiseksi. Saneeraustyö vaatii kuitenkin aikaa ja lähivuosina on varauduttava vuodoista johtuviin erityistilanteisiin myös vedenhankintakapasiteettia lisäämällä. Nykyinen vedenhankinta Kaustisen kunnan vesilaitoksella on tällä hetkellä neljä pohjavedenottamoa, Tanhuanpää, Virkkala, Puumala ja Neverbacka. Tanhuanpään vedenottamosta on lupa ottaa vettä 500 m3/d. Otettavan veden määrää rajoittaa kuitenkin veden laadun huononeminen, lähinnä rautapitoisuus. Myös Virkkalan vedenottamosta voidaan vedenottoluvan mukaan ottaa pohjavettä 500 m3/d. Veden ottomäärää rajoittaa veden laadun heikkeneminen oton lisääntyessä. Käytännössä Tanhuanpäästä ja Virkkalasta voidaan ottaa vettä yhteensä enintään 500 m3/d ilman, että veden laatu kärsii (rauta, mangaani). Puumalan vedenottamolta voidaan luvan mukaan ottaa vettä 800 m3/d. Käytännössä vettä voidaan ottaa jatkuvasti noin 300 m3/d, koska ottomäärän lisääntyessä veden rautapitoisuus lisääntyy. Neverbackan ottamolta vettä on lupa ottaa 600 m3/d. Saatavissa vettä on tällä hetkellä keskimäärin 400 m3/d. Hankkeen toteutus Kaustin pohjavesialueelle on rakennettu siiviläputkikaivo pisteeseen (Järvelän ottamo). Kaivon suurin sallittu tuotto on 300 l/min. Kaivo on varustettu uppopumpulla, säätöventtiilillä, vesimittarilla ja näytteenottohanalla. Järvelän kaivosta otettava vesi johdetaan rakennettavalla uudella raakavesijohdolla (PEH 160) Virkkalan vedenottamolle. Johtolinjan pituudeksi tulee 1,4 km. Virkkalan ottamolta vesi johdetaan alkaloitavaksi Tanhuanpään vedenottamolle jo olemassa olevalla raakavesijohdolla.

4 4 Koepumppaus Järvelän vedenottamolla suoritettiin koepumppaus Pumppaus aloitettiin teholla 200 m3/d ja nostettiin tehoon 400 m3/d. Kokonaisuudessaan vettä pumpattiin kolme viikkoa ja kaksi päivää teholla 200 m3/d ja seitsemän viikkoa ja viisi päivää teholla 400 m3/d. Pohjaveden korkeutta seurattiin koepumppauspisteen lisäksi 14 eri pisteestä. Koepumppauspisteessä maanpinta on tasolla +72 m ja pohjaveden pinta noin 3,8 m:n syvyydessä tasolla +68,2 m. Kaivon siivilä on tasolla +65,27 +63,77 m. Koepumppaus aiheutti veden pinnan aleneman, joka oli suurin pumppauspaikalla. Pohjaveden pinta laski koepumppauksen vaikutuksesta pumppauspaikan havaintoputkessa HP20151 noin 20 cm pumppausteholla 200 m3/d ja noin cm teholla 400 m3/d. Koepumppauksen vaikutus näkyi pumppauspaikan välittömässä läheisyydessä olevissa havaintoputkissa HP20142 ja 893 sekä noin 160 m ja 430 m koepumppauspaikan eteläpuolella sijaitsevissa havaintopisteissä HP4/15 ja HP6/09. Molemmilla pohjaveden pumppaustehoilla saavutettiin tasapainotila, jossa pumppauksen aiheuttama alenema ei enää kasvanut. Koepumppauksen lopettamisen jälkeen pohjaveden korkeus palasi ennalleen noin viikossa. Koepumppausvedestä tehtyjen vedenlaatututkimusten perusteella veden laatu täyttää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaiset talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset lukuun ottamatta ph-arvoa, joka vaihteli tutkimuksissa välillä 5,5 5,9. Koepumppauksen aikana veden happipitoisuus lähti laskuun lähtötasostaan 11,8 mg/l ja vakiintui tasolle 6,5 6,8 mg/l. Rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat matalia. Vedessä ei esiintynyt kohonneita kloridi- tai nitraattipitoisuuksia. Koepumppauksella ei ollut vaikutusta yksityiskaivojen, muiden vedenottamoiden tai lähteiden vedenpinnankorkeuksiin. Koepumppauksen perusteella voitiin päätellä, että siiviläputkikaivo PH20151 soveltuu vedenottoon. Kaivon jatkuva antoisuus on 400 m3/d ja lyhytaikaisesti kaivosta voidaan ottaa suurempiakin määriä vettä. Vedenottamon käytön aikana tulisi seurata veden happipitoisuutta, koska happipitoisuuden lasku voi ennakoida rauta- ja mangaanipitoisuuden nousua. Luonnonarvot ja hankkeen vaikutukset niihin Hakemuksen mukaan vedenottamon vaikutusalueella ei ole luonnonarvoja, joihin vedenotolla voisi olla vaikutusta. Koepumppauksen perusteella vedenoton vaikutusalue ulottuu vedenottamosta pohjoiseen noin 100 m:n ja etelään noin 550 m:n etäisyydelle saakka. Ottamon länsipuolella vaikutus ulottuu noin 200 m:n ja itäpuo-

5 5 lella noin 150 m:n etäisyydelle saakka. Pohjaveden virtaussuunta kääntyy kohti pohjoista noin 200 m:n matkalla vedenottamon eteläpuolella. Vedenoton ei uskota vaikuttavan Perhonjoen vesitalouteen. Hankkeen hyödyt ja edunmenetykset Tarkkailu HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Hakijan mukaan hakemuksen mukainen vedenhankinta Järvelän kaivosta ei aiheuta maanomistajille sellaista vahinkoa tai haittaa, joka johtaisi korvausvelvollisuuteen. Vedenotto varmistaa sekä kunnan asukkaiden että teollisuuden vedensaantia ja parantaa vedenhankinnan varmuutta häiriötilanteissa. Tanhuanpään ja Virkkalan vedenottamoita tarkkaillaan ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tämä tarkkailuohjelma päivitetään Järvelän vedenottamon osalta lisäämällä ohjelmaan Järvelän ottamon läheisyydessä sijaitsevat, pohjaveden pinnankorkeuteen ja laatuun soveltuvat havaintoputket. Pohjaveden laatua tullaan seuraamaan havaintoputkista HP6/09 ja HP5/09 nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Pohjaveden pinnankorkeutta esitetään tarkkailtavan havaintoputkista HP20151, HP3/15, HP893, HP20142 ja HP4/15. Tarkkailu suoritetaan kolmen kuukauden välein pohjavesialueen suojelusuunnitelman mukaisesti. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Kaustisen kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta sekä Kaustisen kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta.

6 6 LAUSUNNOT 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut, että sillä ei ole tiedossa sellaisia luonnonsuojelullisia seikkoja, jotka voisivat vaikuttaa hankkeen toteuttamiseen. Haettu vedenottamo sijaitsee Kaustin vedenhankintaa varten soveltuvalla pohjavesialueella. Pohjaveden muodostus alueella on arvioitu olevan noin 500 m3/d. Kaustisen kunnan vesilaitoksen vedenotto vuosina on vesihuollon tietojärjestelmän Veeti mukaan ollut: Vedenottamo Puumala Tanhuanpää Virkkala Neverbacka Yht. m3/a Kesk. m3/d Kesk. m3/d Haettu vedenottamo on tarpeellinen raakaveden laadun säilyttämiseksi, sillä vesilaitoksen pumppaamat vesimäärät ovat jo ylittäneet hakemuksessa arvioidun veden laadun kannalta turvallisen ottomäärän. Vedenottamo lisäisi merkittävästi vesilaitoksen toimintavarmuutta esimerkiksi tilanteessa jossa päävedenottamo olisi pois käytöstä. ELY-keskus puoltaa luvan myöntämistä seuraavin ehdoin. - Vedenoton määrä haetulta vedenottamolta saa olla kuukausikeskiarvona laskettuna enintään 400 m3/d. - Hakijan tulee ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti seurata vedenoton vaikutuksia pohja- ja pintavesioloihin. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava ELY-keskukselle kolmena kappaleena ja myös sähköisessä muodossa kahden kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. - Tarkkailuohjelmassa tulee riittävän laajasti käsitellä otetun veden määrän, pohjaveden pinnan ja laadun seurantaa vedenottamoilla, vedenoton vaikutusalueella ja alueen kaivoissa ja lähteissä sekä tarkkailutulosten raportointi. Tarkkailupisteiden koordinaattitiedot (YKjärjestelmässä) tulee ilmetä ohjelmasta. - Tarkkailuohjelman tulokset tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen kirjaamoon vuosittain tammikuun loppuun mennessä sähköisessä muodossa (VYH-tiedonsiirtotapa*) ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään (POVET) siirrettäväksi. Pohjavedenpinnan korkeustulokset tulee ilmoittaa N2000-korkeusjärjestelmässä. - Vedenottamo on varustettava näytteenottohanoilla ja luotettavilla vesimäärän mittauslaitteilla. - Vedenottamoalue tulee aidata ja alueella ei saa tehdä muita kuin vedenottoon liittyviä toimintoja. Mahdollinen varavoima tulee toteuttaa niin, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaara. 2) Kaustisen kunnan ympäristölautakunta puoltaa vedenottamon rakentamista, mutta huomauttaa, että kaavoituksessa alue on merkitty pientaloalueeksi, mikä tulee huomioida myös vedenottoa suunnitellessa. Lisäksi tulee lähialueiden peltoviljely huomioida luvassa mahdollisin

7 7 rajoituksin muun muassa lannoitteiden käytössä. Ympäristölautakunnan mielestä esitetty tarkkailusuunnitelma on riittävä. 3) Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto puoltaa pohjavedenottoluvan myöntämistä Kaustin pohjavesialueelle. Hakemuksesta ei ole huomauttamista. Lausunnon liitteenä on laaja raakavesitutkimus Järvelän uudesta kaivosta. HAKIJAN SELITYS Hakija on todennut, että sillä ei ole lausuntojen johdosta huomautettavaa. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Kaustisen kunnalle luvan pohjaveden ottamiseen Järvelän vedenottamosta 400 m3/d kuukausikeskiarvona laskettuna. Lupa on voimassa toistaiseksi. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Lupamääräykset 1. Pohjavettä saa ottaa Järvelän vedenottamosta kuukausikeskiarvona laskettuna enintään 400 m3/d. 2. Vedenottamoa on käytettävä siten, ettei kenellekään aiheudu siitä enempää haittaa kuin vedenhankinnan järjestämiseksi on välttämätöntä. Veden tuhlausta on vältettävä. 3. Vedenottamon mahdollinen varavoima tulee toteuttaa niin, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. 4. Vedenottamo on varustettava näytteenottohanalla ja luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella. Vuorokausittain otettavista vesimääristä on pidettävä kirjaa. 5. Vedenottamoalueen tulee olla aidattu ja varustettu selvästi näkyvällä taululla, josta käy ilmi ottamon omistaja ja tarpeelliset yhteystiedot. Vedenottamoalueella ei saa harjoittaa muuta kuin vedenottoon kiinteästi liittyvää toimintaa. 6. Luvan saajan on tarkkailtava vedenoton vaikutuksia pohjavedenottamolla ja vedenoton vaikutusalueella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen saatua lainvoiman.

8 8 Tarkkailu on aloitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen edellyttämästä ajankohdasta lähtien, hyvissä ajoin ennen päätöksen mukaisen vedenoton aloittamista. 7. Tarkkailutulokset ja tiedot otetuista vesimääristä ja niistä laaditut vuosiyhteenvedot on säilytettävä ja toimitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä sähköisesti Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä pyydettäessä annettava tiedoksi niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea. Pohjavedenpinnan korkeustulokset tulee ilmoittaa N2000 -järjestelmässä. 8. Jos tarkkailun perusteella pohjavesialueella havaitaan haitallisia pohjavedenkorkeuden tai pohjaveden laadun muutoksia, on luvan saajan rajoitettava vedenottoa siten, ettei haittoja enää ilmene. 9. Luvan saaja on velvollinen korvaamaan veden ottamisesta mahdollisesti aiheutuvan vahingon, haitan tai muun edunmenetyksen. Mikäli vedenottamon käyttämisestä on seurauksena veden saannin estyminen tai huomattava vaikeutuminen, luvan saajan on, ellei asiasta ole sovittu, viipymättä korvattava aiheuttamansa vahinko tai korvaukseen oikeutetun alueen omistajan tai muun erityisen oikeuden nojalla vettä ottavan niin vaatiessa hyvitettävä vahinko vesilain 13 luvun 15 :ssä säädetyin toimenpitein. 10. Vedenotto on aloitettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman, uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 11. Luvan saajan on pidettävä pohjavedenottamoon, pohjavesien tarkkailuun ja vedenottamoalueeseen kuuluvat rakenteet ja laitteet kunnossa sekä alueet muiltakin osin mahdollisimman puhtaina. Kaikki pohjavedenottoa varten tarpeelliset aineet ja tarvikkeet on sijoitettava ja varastoitava niin, etteivät ne aiheuta vaaraa pohjavedelle. 12. Luvan saajan on ilmoitettava pohjavedenottamon käyttöönotosta 60 vuorokauden kuluessa kirjallisesti Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Perustelut Luvan myöntämisen edellytykset Pohjaveden ottaminen Järvelän ottamosta on tarpeen asukkaiden ja teollisuuden vedensaannin varmistamiseksi Kaustisen kunnan alueella sekä vedenhankinnan varmuuden parantamiseksi häiriötilanteissa. Vuosina tehdyn koepumppauksen mukaan vedenottokaivon HP20151 jatkuva antoisuus on 400 m3/d ja lyhytaikaisesti kaivosta voidaan ottaa suurempiakin määriä vettä. Alueella muodostuvan pohjaveden määräksi on arvioitu 500 m3/d. Koepumppauksen aikana veden happipitoisuus vakiintui tasolle 6,5-6,8 mg/l ja veden rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat matalia. Aluehallintovirasto katsoo, että vedenotta-

9 9 3 molle voidaan myöntää lupa vedenottomäärään 400 m /d kuukausikeskiarvona laskettuna ilman, että pohjaveden laatu heikkenee tai että vedenotosta aiheutuu muita haitallisia vaikutuksia. Hanke ei ole alueella voimassa olevien kaavojen vastainen. Kaustin pohjavesialuetta ei ole mainittu Kokemäenjoen-SaaristomerenSelkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuosiksi Vesienhoitosuunnitelmaan liittyvässä Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa tavoitteeksi on mainittu yleisesti pohjavesien hyvän tilan saavuttaminen ja säilyttäminen vuoteen 2021 mennessä. Kaustin pohjavesialue ( ) on luokiteltu sekä määrälliseltä että kemialliselta tilaltaan hyväksi, eikä tämän päätöksen mukainen vedenotto aluehallintoviraston arvion mukaan vaaranna hyvän tilan säilymistä. Hankkeella ei siten ole vaikutusta toimenpideohjelman tavoitteiden toteutumiseen. Aluehallintovirasto katsoo, että lupamääräysten mukaisesti toteutettuna hanke ei loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Ennalta arvaamattomien edunmenetysten varalle on annettu lupamääräys 9. Hakija on lupamääräyksissä velvoitettu tarkkailemaan vedenotosta aiheutuvia vaikutuksia, raportoimaan tarkkailun tuloksista sekä pienentämään vedenottomäärää, mikäli haitallisia vaikutuksia ilmenee. Sovelletut säännökset Vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 1) kohta, 5, 6 :n 2 momentti, 8, 10, 11 ja 18, 13 luvun 15 Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto on ottanut Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnon huomioon lupamääräyksistä 1, 3, 4, 5, 6 ja 7 ilmenevillä tavoilla. Kaustisen kunnan ympäristölautakunnan lausunnon johdosta aluehallintovirasto toteaa, että pohjavesialueella on toimittava kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Kuntien ympäristönsuojelumääräyksissä määrätään muun muassa lannoitteiden käytöstä pohjavesialueilla sijaitsevilla pelloilla. Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon lausunto on huomioitu luparatkaisusta ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1524/2015) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan

10 10 maksutaulukon mukaan pohjaveden ottamista koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa, kun kyseessä on muu vedenottoasia. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Kaustisen kunta Jäljennös päätöksestä (sähköpostitse) Kaustisen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kaustisen kunnan terveydensuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja internetissä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Kaustisen kunnan virallisella ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan internetissä aluehallintoviraston Lupa-tietopalvelussa.

11 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus 11 Riitta Lähdemäki Leena Erving Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Riitta Lähdemäki. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Leena Erving.

12 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.