PÄÄTÖS Nro 85/2011/2 Dnro ISAVI/32/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 85/2011/2 Dnro ISAVI/32/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJA Joensuun Vesi ASIA Vedenoton m 3 /vrk jatkaminen Paavonlammen pohjavedenottamosta, Joensuu HAKEMUS Joensuun kaupungin omistama Joensuun Vesi -liikelaitos on aluehallintovirastoon saapuneessa hakemuksessa pyytänyt lupaa vedenoton m 3 /vrk jatkamiseen Joensuun kaupungin Heinävaaran kylässä sijaitsevasta Paavonlammen pohjavedenottamosta. Paavonlammen pohjavedenottamon vedenottokaivot sijaitsevat Joensuun kaupungin Heinävaaran kylässä tiloilla Väyrylä RN:o 25:1 ja Palokankaan sora-alue RN:o 10:74. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antanut Joensuun kaupungille päätöksellä nro 28/05/2 luvan Paavonlammen pohjavedenottamon rakentamiseen sekä määräaikaisen luvan ottaa Paavonlammen pohjavedenottamosta vettä vuosikeskiarvona enintään m 3 /vrk. Päätöksessä luvan saaja on määrätty hakemaan uutta lupaa viiden vuoden kuluessa vedenoton aloittamisesta ja esittämään hakemuksessa tarkkailuihin perustuvat selvitykset vedenoton vaikutuksista. Vedenottamo on otettu käyttöön Hakija on esittänyt, että sille myönnetään toistaiseksi voimassa oleva lupa vedenottoon m 3 /vrk. Paavonlammen pohjavedenottamosta on otettu sen käyttöön oton jälkeen vuosittain luvan sallima vesimäärä. Vuotuiset vedenottomäärät on esitetty seuraavassa taulukossa.

2 2 Vuosi Kokonaisottomäärä (m 3 /vuosi) Keskimääräinen vedenotto vuosikeskiarvona (m 3 /vrk) 2006 (8 kk) (10 kk) Joensuun verkostopiirin alueella vedenkulutus vuonna 2010 on ollut noin m 3 /vrk. Joensuun Vesi käyttää raakavetenään pohjavettä, jota saadaan Joensuun ja Kontiolahden alueilta. Verkostopiirin alueella on vedenottamoita yhteensä 11 kpl. Vedenottamoista 8 kpl on käytössä ja 3 kpl toimii varavedenottamoina. Joensuun kaupungin väkiluku on ollut vuonna 2010 noin Väestönkasvun on oletettu olevan noin vuoteen 2020 mennessä. Vedenkulutuksen ennustetaan lisääntyvän noin 800 m 3 /vrk nykyisellä väestöpohjalla. Pohjaveden ottaminen Paavonlammen ottamosta on tarpeen hyvänlaatuisen ja riittävän vesimäärän johtamiseksi Hammaslahden alueelle sekä Joensuun kaupungin vesihuollon kehittämiseksi ja riittävän ja hyvänlaatuisen vesimäärän saannin turvaamiseksi myös poikkeusoloissa erityisesti Jynkän ja Lykynvaaran ottamoilla esiintyvien laatuongelmien vuoksi. Vedenoton vaikutukset Paavonlammen pohjavedenottamon vedenoton vaikutuksia on tarkkailtu Pohjois- Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaan. Keskimääräinen vuosisadanta jaksolla on ollut 609 mm (Mulon mittauspaikka). Erityisen vähäsateisia ovat olleet vuodet 2006 (568 mm), 2009 (611 mm) ja 2010 (552 mm), jolloin sadanta oli alle pitkäaikaisen keskiarvon (623 mm jaksolla ). Vuonna 2007 sadanta on ollut 643 mm. Vaikutukset pohjavesipintoihin Pohjaveden pinnankorkeuden muutokset tarkastelujaksolla ovat olleet varsin vähäisiä. Hakija katsoo, ettei vedenotolla ole ollut haitallisia vaikutuksia alueen pohjavesipintoihin. Vaikutukset pintavesistöjen vedenkorkeuksiin Pintavesien pinnankorkeutta on seurattu seuraavista pintavesistöistä: Orilampi, Purkulampi, Iso Kangaslampi, Iso Kuikkalampi, Pieni Sortolampi, Keskimmäinen Sorto-

3 lampi, Paavonlampi, Haukilampi 1, Särkilampi 1, Ollinlampi, Kaleton, Pieni Kaleton, Kiimalampi, Lappalanlampi, Haukilampi 2, Ukonlampi, Mustalampi, Joutenlampi, Iso Patsonlampi, suurempi Paskonlampi, Särkilampi 2, Muurainlampi, Eteläinen Sortolampi, Paskalampi ja Särkilammen länsipuolinen pikkulampi (Särkilampi 3). Seuraavassa taulukossa on verrattu syksyllä 2010 vallinnutta lampien vedenkorkeutta ennen vedenoton aloittamista vallinneeseen vedenkorkeuteen. 3 Lampi Vedenkorkeus (m) Vedenkorkeus (m) Erotus (m) Orilampi 125,15 125,07-0,08 Purkulampi 120,52 120,49-0,03 Iso Kangaslampi 120,33 120,18-0,15 Iso Kuikkalampi 120,37 120,26-0,11 Pieni Sortolampi 121,03 120,52-0,51 Keskimmäinen Sortolampi 120,76 120,43-0,33 Paavoniampi 118,61 118,43-0,18 Haukilampi 1 110,33 110,34 0,01 Särkilampi 1 114,46 114,23-0,23 Ollinlampi 116,35 116,15-0,20 Kaleton 116,80 116,63-0,17 Pieni Kaleton 117,29 117,19-0,10 Kiimalampi 117,48 117,30-0,18 Lappalanlampi 116,60 116,46-0,14 Haukilampi 2 115,01 115,04 0,03 Ukonlampi 117,19 116,99-0,20 Mustalampi 115,99 115,89-0,10 Joutenlampi 116,82 116,90 0,08 Iso Patsonlampi 119,98 119,57-0,41 Särkilampi 2 118,52 118,19-0,33 Muurainlampi 119,85 119,57-0,28 Eteläinen Sortolampi 121,28 121,10-0,18 Pienen Sortolammen vedenpinnan alenema ennen vedenoton aloittamisesta lokakuuhun 2010 on 51 cm. Tämä johtunee vuosien 2009 ja 2010 vähäsateisuudesta ja myös vedenotolla saattaa olla osittain vaikutusta. Ison Patsonlammen vedenpinnan

4 alenema ennen vedenoton aloittamisesta lokakuuhun 2010 on 41 cm. Verrattaessa vedenpinnan korkeutta vuosi ennen vedenoton aloittamista vallinneeseen korkeuteen alenema on kuitenkin vain 4 cm. Muiden lampien vedenkorkeuden muutokset ovat vähäisiä. Lähteiden alapuolisten uomien virtaamia on seurattu rakennetuista mittapadoista: Satulavaara (pato 1), Haukilampi, pato 3 ja pato 4. Hakija katsoo, ettei vedenotolla ole ollut haitallisia vaikutuksia alueen vesistöjen vedenpinnan korkeuksiin tai virtaamiin. Oikeudelliset edellytykset Hankkeen oikeudelliset edellytykset on käsitelty edellisen lupakäsittelyn yhteydessä. Vedenottokaivot sijaitsevat Heinävaaran kylässä olevilla tiloilla Väyrylä RN:o 25:1 (3 kaivoa) ja Palokankaan sora-alue RN:o 10:74 (1 kaivo). Joensuun kaupunki on vuokrannut kaivoja ja vesijohtoa varten tarvittavan alueen Väyrylän tilasta päivätyllä sopimuksella ja ostanut Palokankaan sora-alue nimisen tilan allekirjoitetulla kauppakirjalla. Ympäristölupavirasto on myöntänyt päätöksellä nro 28/05/2 pysyvän käyttöoikeuden vesijohtolinjaa varten tarvittuihin maa-alueisiin. Pohjaveden ottamisen vaikutukset Paavonlammen harjualueen luontotyyppeihin on käsitelty edellisessä lupakäsittelyssä. Tehdyn selvityksen mukaan vedenottohanke ei vaaranna Jukavaaran Särkivaaran Natura alueen suojeluarvoja. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedoksianto Muistutukset Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset on tullut toimittaa aluehallintovirastoon viimeistään ) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) muistutus: Toiminta sijoittuu Kaukaansärkkien sekä Palokankaan tärkeille pohjavesialueille. Toiminta-alueella on useita lampia. Kaukaansärkkien pohjavesialueen laskennallinen kokonaisantoisuus on m 3 /vrk ja Palokankaan m 3 /vrk. Kaivoista on pumpattu vettä noin m 3 /vrk siten, että Palokankaalla sijaitsevalta kaivosta on otettu noin m 3 /vrk ja Kaukaansärkkien kolmesta kaivosta loput. Vedenoton vaikutuksia on tarkkailu hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Hakemussuunnitelman mukaan vedenotosta ei ole ollut haitallisia vaikutuksia alueen pohjavesipintoihin eikä vesistöjen pinnankorkeuksiin ja virtaamiin. ELY-keskuksen mielestä hakemussuunnitelmasta puuttuu kattava analyysi, jossa verrattaisiin keskenään vedenottomääriä, sadantatietoja sekä pohjavesi- ja pintavesitarkkailutuloksia. ELY-keskukseen on tullut valituksia Paavonlammen ympäristön 4

5 mökkiläisiltä ja asukkailta siitä, että alueen lampien pinnat ovat selvästi laskeneet vedenoton aloittamisen jälkeen. ELY-keskuksen biologi ( ) ja hydrogeologi ( ) kävivät alueella tutustumassa kaivojen vaikutusalueen lampien tilanteeseen. Useissa lammissa vesi oli huomattavan alhaalla, mikä on myös helposti nähtävissä muistutukseen liitetyistä kuvista 1 ja 2. Suurin vedenpinnan lasku (noin cm) havaittiin Särkilammella (Särkilampi 2), joka sijaitsee noin 800 m kaivosta nro 5 luoteeseen. Kuvassa 2 näkyvästä Paavonlammen Sulkulahdesta on länsi- ja pohjoispuolella sijaitseviin kaivoihin nro 2 ja 3 matkaa noin 100 m. Paavonlammen vedenottamoalueen lampien pintojen aleneminen on tapahtunut ilmeisesti suurimmaksi osaksi parin viime vuoden aikana, mutta havaittavissa oli myös merkkejä vuosia sitten tapahtuneesta pysyvämmästä pinnanlaskusta. ELY-keskuksen käsityksen mukaan ennen lopullisen luvan myöntämistä hakijan on selvitettävä, mistä edellä mainitut lampien vedenpintojen laskut johtuvat. Vasta selvityksen jälkeen voidaan määritellä lopullinen vedenotto sekä muut lupamääräykset. Koska vedenottokaivot sijaitsevat suhteellisen kaukana toisistaan, pitää ELYkeskuksen mielestä jokaiselle kaivolle määrätä erikseen suurin sallittu ottomäärä. 2) Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen muistutus: Paavonlammen pohjavedenottamo on yksi tärkeimmistä Joensuun kaupungin vesihuollon kannalta. Pohjaveden ottaminen on hajautettu eri pohjavesialueille. Näin voidaan varmistaa hyvälaatuisen talousveden saatavuus, sillä eräillä muilla ottamoilla on ollut laatuongelmia lähinnä nikkelin takia, sekä veden saanti mahdollisissa häiriötilanteissa. Pohjaveden ottamista Paavonlammen pohjavedenottamosta voidaan pitää yhdyskunnan kannalta tärkeänä. Samalla voidaan turvata pohjaveden laatua, kun kaikilta vedenottamoilta ei tarvitse pumpata maksimimääriä. Pohjaveden ottamisen ympäristövaikutuksia voidaan pitää vähäisinä. 3) AA (Kumpula ja Riutta ): Muistuttaja on vastustanut haetun vedenoton jatkamista, koska muistuttajan lomaasunto on Kuikkalammen rannalla ja lammen vedenpinta on hiljalleen alentunut vedenoton takia. Tällä hetkellä alentuma on noin 40 cm normaalista. Lammen pohjassa on lähteitä, jotka ovat heikentyneet vedenoton seurauksena hiljalleen. Muistuttaja on joutunut syventämään uimapaikkaa veden alentuman johdosta, ja lampi on alkanut rehevöityä rannoilta voimakkaasti. Joensuun veden mittaustulokset ihmetyttävät. Vähimmäisvaatimus on, että vedenoton vaikutuksia seurataan myös jatkossa ja mittaustulokset ilmoitetaan myös alueen asianosaisille. Mahdollinen lupa on annettava vain 5 vuoden määräajaksi. Tällöin ympäristöhaittoja olisi helpompi todeta ja korvausten haku haitoista perustellumpaa. Vedenpinnan mittaukset pitäisi hoitaa puolueeton taho, esimerkiksi ympäristövirasto, eikä luvan hakija Joensuun Vesi. 4) BB:n kuolinpesä (Patsonlampi ): Kiinteistöllä sijaitsee ympärivuotisessa asuinkäytössä oleva omakotitalo. Pohjaveden pumppaaminen Paavonlammen alueelta vaikuttaa kiinteistöllä sijaitsevan talousvesikaivon veden määrään ja laatuun. Lupaviranomaisen on asetettava vedenottoluvan ehdoksi velvoite rakentaa talousvesikaivo uudelleen tai syventää nykyistä kaivoa tai rakentaa muu vedenottamo siihen kuuluvine laitteineen ja johtoineen muistuttajan kiinteistölle, mikäli kaivovesi loppuu kokonaan tai vedenlaatu heikkenee juomakelvottomaksi. Perusteluna ehdolle on se, että jo koepumppauksen aikana vesi väheni kiin- 5

6 teistön kaivossa siinä määrin, että kaivoa jouduttiin syventämään kaupungin (Joensuun Veden) toimesta. Kaivon vesimäärä ei ole kuitenkaan lisääntynyt. Myös Paavonlammen vedenkorkeus on laskenut. 5) CC ja DD ( ): Paavonlammen pohjavedenottamon käyttö on aiheuttanut Särkilampeen (vedenkorkeustarkkailun mukaan Särkilampi 1) rajoittuvalle muistuttajien kiinteistölle haittoja, jotka vaikuttavat asumiseen ja lomailuun merkittävästi. Jo vuosikymmenten ajan runsaassa käytössä olleen kaivon vedenpinta on laskenut olemattomiin vuosina , ja sen myötä vettä on jouduttu kuljettamaan ympärivuotisesta asunnosta yli kolmenkymmenen kilometrin päästä. Vedenpinta on laskenut myös Särkilammessa niin paljon, että laituri, josta ennen pystyi hyppäämään veteen, on kokonaisuudessaan kuivalla maalla. Laiturin viereen ja päähän tehty hiekoitusalue on nykyisellään enimmäkseen vedenrajan ulkopuolella. Nämä seikat haittaavat saunaveden ottoa, mikä tulee saada tehtyä laiturilta käsin, sekä uimista ja virkistyskäyttöä, joita varten hiekoitusalue on tehty. Lammessa on upottava mutapohja, joka tulee vastaan jo puolen metrin syvyydessä. Tämän vuoksi esimerkiksi uimaan meneminen samentamatta vettä on käytännössä mahdotonta. Muistuttajien omien vuosittaisten merkintöjen mukaan toukokuussa 2005 ennen pohjavedenottoa Särkilammen veden syvyys laiturin päässä oli 91 cm, kun jo toukokuussa 2006 pumppausten alettua vastaava lukema oli 39 cm. Vastaavasti vuonna 2007 toukokuun lukema oli 53 cm, vuonna cm, vuonna cm ja cm. Tänä vuonna 2011 lukema on ollut 0 cm. Lähes koko vuoden 2006 vedenpinta lammessa laski siitäkin huolimatta, että kyseisen vuoden syksy oli erittäin sateinen ja muissa lammissa vedenpinta nousi. Muistutuksen liitteenä on lausunto Särkilammen vedenpinnan laskusta vuodelta 2003 koepumppausten seurauksena. Huomattavaa on, että naapurilammen vedenpinnan vaihtelu on kyseisenä vuonna ollut 7 cm, kun Särkilammen vedenpinnan vaihtelu oli vastaavasti 52 cm. Kyseisessä lausunnossa on myös asiantuntijan maininta, että mikäli pumppaukset vaikuttavat vedenpinnan korkeuteen negatiivisesti, on Särkilampeen mahdollista johtaa korvaavaa vettä tilanteen normalisoimiseksi. Kiinteistö on ollut muistuttajien perheen käytössä jo vuosikymmenten ajan: alun perin ympärivuotisena asumuksena, myöhemmin kiinteistöä on käytetty sulaan vuodenaikaan viikoittain sekä lumiseen aikaan satunnaisesti, Kiinteistöä käytetään runsaasti myös jatkossa sen toimiessa kuusihenkisen perheen loma- ja virkistyspaikkana. Alueella on kaksi rakennusta, joihin molempiin on tehty merkittäviä perusparannuksia ja remontteja, viimeisin kesällä Oman kaivon käyttö juomaveden ottamiseen on paikan elinehto. On selvää, että vedenpinnan lasku on aiheutunut pohjavedenotosta, sillä vastaavanlaisia ongelmia kiinteistöllä ei ole aikaisempina vuosikymmeninä koettu, vaikka kaivosta on otettu vesi karjankin käyttöön. Vedenoton vaikutukset näkyivät jo vuonna 2003, kun koepumppausten seurauksena kaivo kuivui, Tällöin edes Joensuun Veden edustaja ei saanut otettua vesinäytettä veden vähäisyyden vuoksi. Muistuttajat eivät ole nähneet puolueetonta selvitystä siitä, että vedenpinnan lasku johtuisi esimerkiksi sääoloista. Muistuttajien ensisijaisena vaatimuksena asiaintilan korjaamiseksi on Särkilammen vedenpinnan tason nostaminen cm sekä kaivon saattaminen toimintakuntoon. Mikäli pumppauksia kuitenkin jatketaan kuten tähänkin asti, vaatimuksena on täysimittaiset korvaukset kaivon ja ranta-alueen vaatimien muutosten suhteen (kaivon 6

7 saattaminen toimintakuntoon, ranta-alueen hiekoitusalueen jatkaminen syvemmälle sekä pidempi laituri). Tulevat haitat on käytävä tarkastamassa vuosittain puolueettoman tahon toimesta (ei Joensuun Veden palkkaama taho) ja korjaavat toimenpiteet on tehtävä välittömästi. Näistä koituvista kustannuksista vastaa joku muu kuin kiinteistön omistaja. 6) EE ( ): Tila rajoittuu Valkealammen itärantaan. Muistuttajan havaintojen mukaan Valkealammen vedenpinta on laskenut noin 30 cm normaalista. On mahdotonta sanoa, mikä osuus on vedenotolla, mikä kuumalla kesällä. Kiinteistön kaivo toimii, eikä rantaviivan muutos sanottavasti haittaa. Muistuttajan mielestä vedenottoa voidaan toistaiseksi jatkaa tilanteen muuttuessa otetaan yhteyttä. 7) FF ( ): Muistuttaja omistaa kesähuvilan Paavonlammen rantakiinteistöllä, jolla on myös juomavesikaivo. Kiinteistön keskeinen arvo liittyy sen sijaintiin kirkasvetisen lammen rannalla. Jos lammen vedenkorkeus laskee huomattavasti, kaivot kuivuvat tai veden laatu heikkenee. Tämä vaikuttaa merkittävästi alueen loma-asumisen asumisviihtyvyyteen ja luontoarvoihin sekä alentaa kiinteistöjen arvoa. Vedenottamon käyttöaikana Paavonlammen pinta on laskenut ja rantaviiva on vetäytynyt, mihin pohjavedenotolla on voinut olla vaikutusta. Myös hakijan selvityksen mukaan vaikutuksia pohjavedenkorkeuksiin ja alueella sijaitsevien vesistöjen vedenkorkeuksiin ja virtaamiin on esiintynyt. Muistuttaja on vaatinut, että lupa vedenottoon olisi edelleen määräaikainen. Lupa tulisi uudistaa viiden vuoden välein, kuten tähänkin asti. Luvan hakijan tulee tarkkailla vaikutuksia alueen pohjavesioloihin jatkuvasti ja haittojen ilmetessä ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin, esimerkiksi vedenjuoksutuksen rajoitukseen, haittojen minimoimiseksi. Mikäli vedenjuoksutuksesta aiheutuva haitta on vähäistä suurempi alueen asukkaille (esim. lammen pinnan merkittävä aleneminen tai kaivojen kuivuminen), tulee luvansaajan korvata aiheutunut haitta ja vedensaannin vaikeutuessa (kaivojen kuivuminen) tulee luvansaaja velvoittaa ryhtymään toimenpiteisiin vastaavan (laadultaan, määrältään ja kustannuksiltaan) vedensaannin turvaamiseksi alueen asukkaille. 8) GG ja HH (Nurkkala ): Muistuttajat asuvat Kalettoman etelärantaan ulottuvalla kiinteistöllä 8 kuukautta vuodessa, kasvattavat juureksia ja vihanneksia ja myös kasvihuone on käytössä. Kaikki vesi otetaan tilan kaivosta, joka on ollut kiinteistön käytössä 32 vuotta. Kaivon vesi ei ole loppunut ennen kesää 2011, jolloin kaivoon on saatu vettä kaivoa syventämällä. Jos kaivosta loppuu tulevaisuudessa vesi, muistuttajat vaativat Joensuun Veden korjaamaan asian joko kaivoa syventämällä tai vähentämällä pumppausta. Samoin, jos lähilampien vedenpinta laskee enemmän kuin kauempana olevien lampien, on veden pumppausta vähennettävä; nyt lähilampien pinta on alempana kuin koskaan ennen. 9) II ja JJ ( ): Muistuttajat omistavat Särkilammen (vedenkorkeustarkkailussa Särkilampi 2) itärannalla vapaa-ajan kiinteistön. Kun pohjaveden otto alkoi, tyhjeni kiinteistön kaivo kokonaan. Joensuun Vesi syvensi kaivoa ja vettä saatiin sen jälkeen ajoittain. Keväisin 7

8 Hakijan selitys kaivo on kuitenkin tyhjä ja kuivuus kestää pitkälle kesään. Vettä on senkin jälkeen huomattavasti vähemmän kuin ennen veden ottoa eli 0 30 cm. Ennen pohjaveden oton aloitusta kaivossa oli vettä noin kaksi metriä jatkuvasti. Särkilammen pinta on myös laskenut noin 40 cm. Pohjaveden otto aiheuttaa muistuttajille merkittävää haittaa, kun ruokavettä joudutaan kuljettamaan pitkän matkan päästä. Jos lupa pohjaveden ottoon myönnetään toistaiseksi, muistuttajien vaatimukset ovat: Vedenoton vuorokausimäärää supistetaan aikaisemmasta määrästä merkittävästi. Joensuun Vesi velvoitetaan huolehtimaan siitä, että muistuttajien kiinteistön talousveden saanti turvataan ympäri vuoden. Hakija on vastannut muistutuksiin ja toimittanut niiden johdosta lisäselvitystä pohjavesialueen lampien vedenpintojen alenemisesta. ELY-keskuksen 1) sekä 3), 4), 5), ja 9) muistutusten osalta hakija on viitannut selitykseen liittämäänsä selvitykseen pohjavesialueen lampien vedenpintojen alenemisesta. BB:n kuolinpesän 4) muistutus: Joensuun Vesi on syventänyt kiinteistöllä Patsonlampi 5:78 olevaa kaivoa, jonka jälkeen kaivon vesi on riittänyt. Vedenottoluvan ehtona on, että jos vedenoton seurauksena vedensaanti joltakin alueelta estyy tai vaikeutuu, luvan saaja on velvollinen rakentamaan asianosaiselle uuden kaivon, syventämään entistä kaivoa tai asettamaan asianosaisen käytettäväksi kohtuulliset vaatimukset täyttävän muun vedenottamon siihen kuuluvine laitteineen sekä johdon, joka on tarpeen veden johtamiseksi asianomaisen käyttöön. Joensuun Vesi on toiminut luvan mukaisesti kyseisellä kiinteistöllä. CC:n ja DD:n 5) muistutus: Joensuun Vesi katsoo tehdyn selvityksen pohjalta, että vedenotolla tai sen määrällä kaivosta K5 ei ole ollut merkittävää vaikutusta Särkilammen vedenpinnan tasoon, vaan sääolosuhteilla näyttäisi olevan suurempi vaikutus lampien pintojen alenemiseen. Näin ollen Joensuun Vesi ei katso olevansa korvausvelvollinen Hassisen muistutuksissa vaatimiin korvauksiin ja korjauksiin kiinteistön osalta. EE:n 6) muistutus ja FF:n 7) muistutus: ei selvitettävää. GG:n ja HH:n 8) muistutus: Joensuun Vesi syvensi kiinteistön Nurkkala 2:18 kaivoa keväällä Muutoin ei Joensuun Vedellä ole selvitettävää muistutukseen. II:n ja JJ:n 9) muistutus: liitteenä on selvitys pohjavesialueen lampien vedenpintojen alenemisesta. Lisäksi Joensuun Vesi on esittänyt muistutusten johdosta seuraavaa: Lampien ja kaivojen vedenpintojen aleneminen on johtunut pääasiallisesti vallitsevista sääilmiöistä, ei vedenotosta vedenottamoalueella. Vesistöjen vedenpinnat ovat olleet monin paikoin Pohjois-Karjalassa huomattavasti alle keskiarvon koko vuoden 2011 ajan. Paavonlammen vedenottamon nykyinen ja haettu vesimäärä m 3 /vrk on tärkeä pitää entisellään hyvän ja riskittömän talousveden saannin turvaamiseksi Joensuun alueella. Selitykseen oheistetun selvityksen ja tähän mennessä suoritettujen tarkkailujen 8

9 pohjalta vedenottamoalueen tarkkailuohjelmaa on tarkistettava. Joidenkin kaivojen ja lampien pintojen seurantaa vedenottoalueella on tihennettävä ja joidenkin seurantaa voidaan harventaa. Lisäselvitys pohjavesialueen lampien alenemisesta Hakijan selitykseen liitetyssä selvityksessä pohjavesialueen lampien alenemisesta on esitetty seuraavaa: Paavonlammen vedenottamon koepumppaus tehtiin Pumppaus aloitettiin vaiheittain, jonka jälkeen kaivojen yhteistuotto oli noin m 3 /vrk. Paavonlammen vedenottamoon kuuluu neljä siiviläputkikaivoa. Kaivoista on otettu vettä siten, että Palokankaalla sijaitsevasta kaivosta K5 on pumpattu noin m 3 /vrk ja Kaukaansärkkien kaivoista K2, K3 ja K4 yhteensä noin m 3 /vrk. Vedenotto aloitettiin vaiheittain: kaivo 5:stä ja kaivo 2, 3 ja 4:stä Ottamon kokonaistuotto on ollut m 3 /vrk. Pohjavesiolosuhteiden ja lampien tarkkailu tehdään Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Seurantaan kuuluu 45 havaintoputkea, 17 yksityistä talousvesikaivoa sekä 25 lampea, joiden vedenpinnan korkeus mitataan säännöllisesti. Vuonna 2003 sademäärä oli poikkeuksellisen suuri. Vuoden 2004 sadesummaa voi pitää keskimääräisenä. Vedenotto aloitettiin täydellä kapasiteetilla Vedenoton aloittamista edelsi vähäsateinen jakso (vuoden 2005 sadanta oli vain 572 mm). Myös 2006 sadanta oli vähäistä (vuotuinen sadesumma oli vain 567 mm). Tämän jälkeen seurasi keskimääräisen sadannan vuodet 2007, 2008 ja Vuonna 2010 sademäärä jäi huomattavan pieneksi, 552 mm/a. Vuonna 2011 sademäärä oli alkuvuonna pieni, elokuuhun mennessä kertynyt sadesumma oli 339 mm. Lämpötila-aineistosta erottuvat vuodet 2010 ja Tällöin kesälämpötilat ovat olleet suhteellisen korkeita verrattuna aikaisempiin vuosiin. Molempina vuosina heinäkuun kuukausikeskiarvo ylittää +20 C. Vuosina lämpimimmät kuukausikeskiarvot ovat olleet asteen välillä. Vuosia 2010 ja 2011 (elokuuhun asti) voi luonnehtia vähäsateisiksi ja kesälämpötiloja korkeiksi. Lampien vedenpinnan korkeus Tarkastelussa lammet on jaettu vedenottoalueittain kahteen ryhmään, kaivo 5:n vaikutuspiiriin (Palokankaan alue) ja kaivojen 2, 3 ja 4 vaikutuspiiriin (Kaukaansärkkien alue). Jako on karkea, mutta selkeyttää tarkastelua. Pohjavesi virtaa Kaukaansärkkien alueella luoteesta kohti vedenottokaivoja 2, 3 ja 4 ja edelleen kaakkoon ja etelään, missä virtaus kääntyy lounaaseen Haukilammmen ja Pienen Jukajärven suuntaan. Kaivojen 2, 3 ja 4 vedenotto voi heijastua myös Palokankaan alueen vesitaseeseen. 9

10 10 Kaukaansärkkien alue Kaukaansärkkien vedenottamoalueella Pienen Sortolammen, Keskimmäisen Sortolammen, Paavonlammen ja Muurainlammen vedenpinta on alentunut tarkastelujaksolla. Tarkkailutulosten perusteella näiden lampien vedenpinnat ovat olleet laskusuunnassa ennen vedenoton aloittamista. Tämä näkyy myös havaintoputkien pohjaveden pinnan tasoissa. Vedenotto aloitettiin kaivoista K2, K3 ja K4 kesäkuussa 2006, jolloin pinnankorkeudet olivat matalimmillaan. Vedenoton aloittamisesta kesään 2009 saakka lampien pinnankorkeudet olivat suhteellisen vakaat, pintojen vaihtelu noudatti vuodenaikaisia vaihteluita. Kesän 2009 jälkeen lampien vedenpinnat alkoivat laskea. Pintojen alenemat näyttävät ajoittuvan jaksolle kesä 2009 elokuu 2010, jolloin sademäärät olivat tavanomaista pienempiä. Vuosina 2010 ja 2011 kesälämpötilat olivat suhteellisen korkeita verrattuna aikaisempiin vuosiin. Vedenottomäärät ovat pysyneet samalla tasolla. Pohjaveden luontainen vuodenaikainen vaihteluväli on noin 0,5 metrin suuruusluokkaa. Vedenoton vaikutus pohjaveden pintoihin on tätä pienempi. Mittaustulosten perusteella vedenoton vaikutus on vedenottoalueella muutamien kymmenien senttimetrien suuruusluokkaa. Lähimpinä vedenottokaivoja sijaitsevien Pienen ja Keskimmäisen Sortolammen vedenpinta on noin 1,5 metriä pohjavedenpintaa ylempänä. Rajoittuneen pohjavesivirtausyhteyden perusteella vedenoton vaikutuksen ei tulisi heijastua lampien vedenkorkeuksiin. Paavonlampi on tarkkailutulosten perusteella pohjavesivaikutteinen lampi. Lammen koon ja tilavuuden perusteella nykyisen vedenottomäärän ( m 3 /d) ei tulisi juuri heijastua lammen vedenpinnan korkeuteen. Muurainlampi sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä vedenottokaivoista 2, 3 ja 4. Nykyisillä vedenottomäärillä ei tulisi olla vaikutusta näin etäällä sijaitsevan lammen vedenpinnan korkeuteen. Tarkkailujakson aikana suurimmat muutokset lampien vedenpinnan korkeuksissa eivät näyttäisi liittyvän kaivokohtaisiin vedenottomääriin, vaan vedenottoa edeltäviin sateisempiin vuosiin 2003 ja 2004 ja toisaalta vähäsateisempaan jaksoon kesäkuu 2009 elokuu Kesälämpötilat 2010 ja 2011 ovat olleet poikkeuksellisen korkeat, mikä haihdunnan myötä alentaa lampien vedenpintoja. Palokankaan alue Havaintoaineiston perusteella Palokankaan vedenottoalueella Särkilampi 1:n, Ollinlammin, Haukilampi 2:n, Ukonlammin, Mustalammin, Paskolammin ja Särkilampi 2:n vedenpinta on alentunut tarkastelujaksolla. Tarkkailutulosten perusteella mainittujen lampien vedenpinnan korkeudet ovat olleet laskusuunnassa ennen vedenoton aloittamista. Tämä näkyy myös havaintoputkien pohjavedenpinnan korkeuksissa. Vedenotto kaivosta K5 alkoi helmikuussa 2006, ja heinäkuussa 2006 vedenottomäärä vakiintui noin m 3 /d:iin. Pinnankorkeudet olivat suhteellisen vakaat vedenoton aloittamisesta kesään 2009 asti, pintojen vaihtelu noudatti vuodenaikaisia vaihteluita. Kesän 2009 jälkeen lampien vesipinnat alkoivat laskea. Lampien vedenkorkeuksien alenemat näyttävät ajoittuvan jaksolle kesä

11 Muistutuksen täydennys 2009 elokuu 2010, jolloin sademäärät olivat tavanomaista pienempiä. Vuosina 2010 ja 2011 kesälämpötilat olivat suhteellisen korkeita verrattuna aikaisempiin vuosiin. Kaivo K5:n vedenottomäärä ei heijastu selkeästi lampien vedenpinnan korkeuksiin. Vedenottomäärän lisääminen 1200 m 3 /d:stä 1800 m 3 /d:iin kesä- ja heinäkuussa 2007 ei näy selvästi pohjavesipintojen tai lampien pintojen alenemisena. Vedenottomäärän pienentäminen m 3 /d:stä m 3 /d:iin tammikuusta elokuuhun 2011 näkyy osaltaan havaintoputkissa PP34 ja PP cm:n nousuna. Lähimpänä kaivo K5:sta sijaitsevissa Särkilampi 1:ssä, Särkilampi 2:ssa ja Ollinlammessa pinta on laskenut tällä ajanjaksolla 7 12 cm. Kauempana sijaitsevissa Mustalammessa, Ukonlammessa ja Haukilampi 2:ssa on vastaavana aikana nousua noin cm. Mittaustietoa on niukasti vedenoton vähentämisen ajalta. Tarkkailujakson aikana suurimmat muutokset lampien vedenkorkeuksissa eivät näyttäisi liittyvän kaivo K5:n vedenottomäärän muutoksiin. Suurimmat muutokset ajoittuvat vedenottoa edeltäviin sateisempiin vuosiin 2003 ja 2004 ja toisaalta vähäsateiseen jaksoon kesäkuu 2009 elokuu Vuosina 2010 ja 2011 myös kesälämpötilojen summa on ollut tavallista korkeampi, mikä haihdunnan myötä vaikuttaa vesipintoja alentavasti. Johtopäätökset ja jatkotoimet Vedenoton vaikutusta lampien vedenpinnan korkeuksiin on vaikea todentaa. Sääolosuhteilla näyttäisi tällä aineistolla olevan suurempi merkitys kuin vedenotolla. Joensuun Vesi ehdottaa tarkkailuohjelman päivittämistä. Vaikka seurantajakso on ollut pitkä, kultakin vuodelta on vain muutamia mittaustuloksia. Mittausintensiteettiä tulisi lisätä vedenottokaivojen lähipiirissä sijaitsevien lampien, havaintoputkien ja yksityisten talousvesikaivojen osalta. Tiheämmillä mittauksilla muutosten kulku, yhteisvaihtelu tai poikkeamat siitä, voidaan dokumentoida ja analysoida tarkemmin. Aluehallintovirasto on varannut Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle tilaisuuden täydentää muistutustaan hakijan toimittaman lisäselvityksen johdosta. Selvityksen mukaan tutkittujen lampien vedenpinnan muutokset näyttäisivät liittyvän vedenottoa edeltäviin sateisempiin vuosiin 2003 ja 2004 ja toisaalta vähäsateisempaan jaksoon kesäkuu 2009 elokuu Selvityksessä ei kuitenkaan ole tarkasteltu sitä, missä määrin vedenotto voisi vaikuttaa lampien vedenpintojen korkeuksiin mainittuina vähäsateisina jaksoina, jolloin pohjavedenpinnat ovat jo luontaisesti alhaisella tasolla. Näin ollen selvityksen perusteella ei voi saada riittävän luotettavaa kuvaa vedentoton vaikutuksista lampien vedenpintojen alenemiseen. Joensuun Veden esittämää yleistystä, että vedenpintojen aleneminen johtuu pääasiallisesti vallitsevista sääilmiöistä, ei voida pitää perusteltuna. ELY-keskuksen mielestä näyttäisi siltä, että kuivina jaksoina vedenotto on voinut vaikuttaa lampien vedenpinnan alenemiseen, jolloin vedenoton jatkoluvassa tulisi käsi- 11

12 tellä lampien osalta vesilain mukaiset lupa-asiat. Osa vedenottamon alueen lammista on vesilain 1:15a :n tarkoittamia alle hehtaarin kokoisia luonnontilaisia lampia. Selvityksen mukaan näistä lammista ainakin Pienen Sortolammen ja Mustalammen vedenkorkeus on alentunut tarkastelujaksolla. Jos näiden lampien luonnontila on vaarantunut nykyisen suuruisen vedenoton seurauksena, joudutaan niiden osalta arvioimaan vesilain 1:15a :n 2 momentin tarkoittaman poikkeuksen tarve. Muiden vedenkorkeudeltaan alentuneiden lampien osalta joudutaan puolestaan arvioimaan vesilain 1:15 :n tarkoittaman luvan tarve. Jos katsotaan, että vedenoton vaikutuksia lampien vedenpintojen alenemiseen ei voida arvioida riittävän luotettavasti, voidaan ELY-keskuksen mielestä jatkolupa nykyisen suuruiselle vedenotolle myöntää edelleen vain määräaikaisena. Samalla vedenoton tarkkailua tulee tehostaa vähintään selvityksessä esitetyllä tavalla, jotta vedenoton vaikutuksista lampien vedenkorkeuksiin saataisiin luotettavampi kuva. Määräajan jälkeen voidaan uudelleen määritellä lopulliset vedenottomäärät. Hakijan vastine Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen muistutuksen täydennykseen Joensuun Veden teettämän selvityksen mukaan lampien vedenpintojen aleneminen on pääasiallisesti johtunut vallitsevista sääilmiöistä, Nykyisen tarkkailuohjelman tuloksien perusteella ei voi tehdä tarkempaa analyysiä vedenpintojen alenemisesta. Pohjois-Karjalan ELY-keskus on esittänyt, että Paavonlammen vedenottamolle hyväksytään määräaikainen lupa. Joensuun Vesi katsoo, että luvan keston tulisi olla vähintään kymmenen vuotta, jotta uuden tarkkailuohjelman tulosten perusteella pystytään paremmin analysoimaan vedenpintojen muutoksia. Joensuun Vesi laatii luvan saatuaan uuden tarkkailuohjelman, jossa otetaan tarkemmin huomioon tämän selvityksen mukaiset lampien vedenkorkeuden muutokset pohjavesialueella ja tarkkailua tihennetään alueilla, joissa lampien veden vedenpintojen korkeusvaihtelua on tapahtunut. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Joensuun Vedelle luvan jatkaa veden ottamista Joensuun kaupungin Heinävaaran kylässä tiloilla Väyrylä RN:o 25:1 ja Palokankaan soraalue RN:o 10:74 sijaitsevasta Paavonlammen pohjavedenottamosta, jonka rakentamiseen on annettu lupa ympäristölupaviraston päätöksellä nro 28/05/2. Pohjavedenottamo koostuu neljästä vedenottokaivosta. Aluehallintovirasto rajoittaa vedenottamosta otettavan veden määräksi m 3 /vrk vuosikeskiarvona laskettuna. Lupa veden ottoon on voimassa vuoden 2021 loppuun asti. Luvan mukaisesta vedenotosta ei ennalta arvioiden aiheudu edunmenetyksiä, joista olisi nyt määrättävä korvausta. Kiinteistöjen veden saannin turvaamiseksi ja muiden ennakoimattomien edunmenetysten varalta annetaan aikaisempaa lupaa vastaavat 12

13 13 Lupamääräykset lupamääräykset Ottamosta otettavan veden määrä saa olla enintään m 3 /vrk vuosikeskiarvona laskettuna. Vedenotto saa kaivosta 5 olla enintään m 3 /vrk ja kaivoista 2, 3 ja 4 yhteensä enintään m 3 /vrk. 2. Luvan saajan on mitattava ottamosta otettavat vesimäärät vuorokausittain ja pidettävä sanotuista vesimääristä kirjaa. 3. Luvan saajan on tarkkailtava pohjaveden korkeutta ottamolla ja sen ympäristössä sekä vedenoton vaikutuksia alueen pohjavesioloihin, käytössä oleviin kaivoihin, lampien ja lähteiden vedenkorkeuksiin sekä lampien ja lähteiden alapuolisten uomien virtaamiin. Tarkkailu on kohdennettava vaikutusalueella oleviin luonnontilaisiin lähteisiin ja muihin vesilain 1 luvun 15a ja 17a :ssä tarkoitettuihin vesiin. Luvan saajan on täydennettävä nykyistä tarkkailuohjelmaa tarkkailutulokset ja tarkkailuohjelman parantamistarpeet huomioon ottaen. Uusittu tarkkailuohjelma on toimitettava Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu on toteutettava hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan myöhemmin muuttaa ja täydentää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tiedot otetuista pohjavesimääristä ja tarkkailuhavainnoista on toimitettava ohjelmassa mainittuina tai muutoin sovittuina aikoina Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä pyydettäessä niille, joiden oikeus tai etu saattaa olla tiedoista riippuvainen. 4. Luvan saajan on korvattava pohjaveden ottamisesta johtuva alueen omistajalle tai muun erityisen oikeuden nojalla pohjavettä käyttävälle aiheutuva veden saannin huonontuminen, mikäli se ei ole vähäinen. Mikäli pohjaveden ottamisesta on seurauksena, että veden saanti joltakin alueelta estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saaja on velvollinen, jos asianomainen sitä vaatii, rahalla korvaamisen sijasta rakentamaan asianomaiselle uuden kaivon, syventämään entistä kaivoa tai asettamaan asianomaisen käytettäväksi kohtuulliset vaatimukset täyttävän muun vedenottamon siihen kuuluvine laitteineen sekä johdon, joka on tarpeen veden johtamiseksi asianomaisen käyttöön. Ennen kuin nämä veden saannin turvaamista tarkoittavat toimenpiteet on suoritettu, luvan saaja on velvollinen väliaikaisesti muulla tavalla turvaamaan asianomaisen veden saannin. Jos asianosaiset eivät pääse sovintoon rahakorvauksen suorittamisesta ja vedensaannin turvaamisesta tai muista asian järjestämiseen liittyvistä kysymyksistä, vedensaantiin oikeutettu voi saattaa asian hakemuksella aluehallintoviraston ratkaistavaksi. Asian ratkaistessaan aluehallintovirasto voi määrätä, että luvan saajan

14 Ratkaisun perustelut on korvattava hakemuksen tehneelle asian hoitamisesta ja käsittelemisestä aiheutuneet välttämättömät kustannukset. 5. Jos vedenottamon käytöstä aiheutuu muu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian tämän lupapäätöksen lainvoiman estämättä hakemuksella aluehallintoviraston ratkaistavaksi. 6. Jos vedenottoluvan hyväksikäyttö aiheuttaa melkoista haittaa, jota nyt ei ole edellytetty, voidaan haittaa kärsivän tai, jos haitta kohdistuu yleiseen etuun, asianomaisen viranomaisen hakemuksesta luvan ehtoja muuttaa tai, jos haitta on huomattava, peruuttaa lupa. 7. Jos vedenotto vaarantaa luonnontilaisen lammen, luonnontilaisen lähteen tai muiden 1 luvun 15a :ssä tai 17a :ssä tarkoitettujen vesien luonnontilaa, vedenottoa ei saa jatkaa, ellei siihen ole saatu näissä lainkohdissa tarkoitettua poikkeuslupaa. 8. Lupa vedenottoon on voimassa vuoden 2021 loppuun. Jos vedenottoa halutaan jatkaa voimassaoloajan jälkeen, on luvan saajan viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä toimitettava aluehallintovirastolle uutta lupaa koskeva hakemus. Hakemuksessa on esitettävä tarkkailuihin perustuvat selvitykset vedenoton vaikutuksista. Tämä lupa on voimassa siihen saakka, kunnes edellä mainittu hakemus on lainvoimaisesti ratkaistu. Tämä lupa ei vapauta noudattamasta, mitä vesilain 1 luvun 15 a :ssä on säädetty luonnontilaisen lammen ja saman luvun 17 a :ssä luonnontilaisen uoman tai lähteen säilymistä luonnontilaisena vaarantavista toimenpiteistä. Jos vedenottoa jatkettaessa osoittautuu, että siitä saattaa seurata näissä lainkohdissa tarkoitettu seuraus, on ennen seurauksen aiheutumista pantava vireille lainkohdissa tarkoitettu hakemus poikkeuksen myöntämiseksi. Veden oton jatkaminen Paavonlammen pohjavedenottamosta on tarpeen riittävän ja hyvälaatuisen talousveden saannin turvaamiseksi Joensuun Veden vesijohtoverkoston alueella. Pohjaveden ottamisesta ei aiheudu sellaisia vesilain 9 luvun 8 :n 2 momentissa tarkoitettuja laajalle ulottuvia vahingollisia ja haitallisia seurauksia, joiden vuoksi lupaa ei voitaisi myöntää. Paavonlammen vedenottamolle annetussa lupapäätöksessä nro 28/05/2 oli vedenoton rajoittamista määrään 3000 m 3 /vrk ja vedenottoluvan määräaikaisuutta perusteltu seuraavasti: Vedenottamon kaivoista saatavan pohjaveden muodostumisalue on pinta-alaltaan 5,9 km 2. Tällä alueella pohjavettä muodostuu sadannaltaan keskimääräisenä vuotena 14

15 Lausunto muistutuksista noin m 3 /vrk. Ottamon kaivoista pohjavettä on otettu noin neljä kuukautta kestäneellä koepumppausjaksolla keskimäärin noin m 3 /vrk. Hakemuksen mukainen vedenotto (vuosikeskiarvona m 3 /vrk) on lähellä keskimääräistä pohjaveden muodostumismäärää ja saattaa vaikuttaa haitallisesti alueen pintavesiin ja lähteisiin. Tästä syystä vedenotto on tarpeen rajoittaa vuosikeskiarvona määrään m 3 /vrk. Tämä vedenottomäärä ei ennalta arvioiden aiheuta vesilain 1 luvun 15 :ssä tarkoitettuja haitallisia vesistömuutoksia eikä vaaranna alueella mahdollisesti olevien vesilain 1 luvun 15a :ssä ja 17a :ssä tarkoitettujen pienten vesien ja lähteiden säilymistä luonnontilaisena. Vedenottolupa myönnetään määräaikaisena, koska vedenoton vaikutukset ovat selvitettävissä vasta pidempiaikaisen vedenoton aikana suoritettavan seurannan avulla. Vedenoton vaikutuksia pohjavesioloihin ja alueella olevien lampien vedenkorkeuksiin on seurattu valvontaviranomaisen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tähänastisen seurantajakson aikana ei ole saatu kuitenkaan riittävän luotettavaa selvitystä vedenoton vaikutuksista, koska myös seurantajakson sääoloilla on ollut vaikutusta pohjavedenpinnan ja eräiden lampien vedenkorkeuksien. Vedenoton vaikutusten seurannan jatkaminen pidemmän jakson aikana on tästä syystä tarpeen. Lupa vedenoton jatkamiseen voidaan myöntää edelleen vain määräaikaisena. Aluehallintovirasto pitää varovaisuusperiaate ja tarkkailujakson seurantatulokset huomioon ottaen tarpeellisena, että vedenottomäärä rajoitetaan aikaisempaa lupaa pienemmäksi eli vuosikeskiarvona määrään 2000 m 3 /vrk. Tämä vedenottomäärä ei tähänastisesta tarkkailusta saatujen tietojen perusteella arvioituna aiheuta vesilain 1 luvun 15 :ssä tarkoitettuja haitallisia vesistömuutoksia eikä vaaranna alueella mahdollisesti olevien vesilain 1 luvun 15a :ssä ja 17a :ssä tarkoitettujen pienten vesien ja lähteiden säilymistä luonnontilaisena. Vedenottamosta saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Määräaikaisen ja määrältään rajoitetun luvan myöntämisen edellytykset ovat siten olemassa. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vaatimukset otetaan huomioon luparatkaisusta ja määräyksistä ilmenevällä tavalla. Muistuttajan 3 vaatimus vedenottoluvan kokonaan epäämisestä hylätään luparatkaisun perusteluun viitaten. Muistuttajien vaatimukset vedenottoluvan määräaikaisuudesta ja vedenottomäärän pienentämisestä otetaan huomioon luparatkaisussa. Lupa myönnetään haettua pienemmälle vedenottomäärälle. Luvan saaja velvoitetaan tarkkailemaan vedenoton vaikutuksia uusittavan tarkkailuohjelman mukaisesti. Pohjois-Karjalan ELY-keskus hyväksyy tarkkailuohjelman. Tarkkailutulokset on pyydettäessä annettava asianosaisten nähtäväksi. Vedenoton vaikutukset pohjavesioloihin ja lampien vedenkorkeuksiin voidaan selvittää luotetta- 15

16 vasti pidemmällä seuranta-ajalla. Myös havaintotiheyttä on tarpeen lisätä niissä lammissa ja talousvesikaivoissa, joissa vedenkorkeusmuutoksia on esiintynyt. Tämän luvan mukaisesta pohjaveden ottamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia vahinkoja tai haittoja. Vaatimukset kiinteistöjen veden saannin turvaamisesta ja ennakoimattomien vahinkojen korvaamisesta otetaan huomioon lupamääräyksistä 4 ja 5 näkyvällä tavalla. Jos kiinteistön vedensaanti estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saajalla on lupamääräyksen 4 mukaan velvollisuus korvata veden saannin estyminen tai huomattava vaikeutuminen joko maksamalla rahakorvaus tai turvaamalla veden saanti tarpeellisin toimenpitein. Jos kiinteistön talousveden saannin turvaamistoimenpiteistä ei päästä yksimielisyyteen Joensuun Veden ja asianosaisen kesken, asia voidaan saattaa aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Muistutuksessa 5) on vaadittu eteläisen Särkilammen (Särkilampi 1) vedenpinnan nostamista ja kaivon saattamista toimintakuntoon. Sallittua vedenottomäärää vähennetään kahteen kolmasosaan entisestä. Aluehallintovirasto pitää tässä vaiheessa riittävänä Särkilammen ja kaivon vedenkorkeuden seurantaa. Luvan saaja on velvollinen turvaamaan muistuttajan tilan vedensaannin lupamääräyksen 4 mukaisesti. 16 Lainkohdat KÄSITTELYMAKSU Vesilain 1 luvun 15, 15a ja 17a, 9 luvun 6, 7, 8, 11 ja 15 sekä 11 luvun 12 Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa. Perustelu: Käsiteltävän asian maksutaulukon mukainen maksu on euroa. Maksu peritään 35 % alempana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut maksutaulukossa mainittua työmäärää (8 13 htp) pienempi. Vesilain 21 luvun 9 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Joensuun kaupunginhallitus Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

17 17 Ilmoitus päätöksestä Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto, sekä niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla Mikkelissä ja päätöksestä kuulutetaan Joensuun kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

18 18 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Viljo Mikkonen Esko Vaskinen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Viljo Mikkonen ja Esko Vaskinen. Asian on esitellyt Viljo Mikkonen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh

19 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Maaherrankatu 16, MIKKELI Postiosoite: PL 50, Mikkeli Puhelin: (vaihde) Telekopio: (015) Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.