HEINÄVEDEN KUNTA IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN STRATEGIA JA PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HEINÄVEDEN KUNTA IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN STRATEGIA JA PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISOHJELMA 2010 2015"

Transkriptio

1 Perusturvalautakunta : Esityslistan liite no 1 HEINÄVEDEN KUNTA IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN STRATEGIA JA PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISOHJELMA Kysykää neuvoa vanhuksilta, sillä heidän silmänsä ovat nähneet vuosien kasvot ja heidän korvansa ovat kuulleet elämän äänet. Ja vaikka heidän neuvonsa eivät miellyttäisi teitä, niin ottakaa niistä vaarin. -Kahlil Gibran- Heinäveden kunta Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO TAUSTATIEDOT JA TILASTOT Heinäveden kunta Väestökehitys, väestöosuudet, huoltosuhde ja väestöennuste Taloudelliset resurssit Talouden tunnusluvut Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Terveyden ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot IKÄÄNTYNEITÄ JA HEIDÄN HYVINVOINTIAAN KUVAAVAT TILASTOT Ikääntyneiden terveys Ikääntyneiden muistisairaudet Dementian esiintyvyys Dementian esiintyvyys ennusteet Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Toimintakyky Toimintakyvyn arviointi Ikääntyneiden taloudellinen tilanne Eläköityminen ja eläkkeet Kelan eläkkeensaajan hoitotuki ja asumistuki Ikääntyneiden asuminen ja ympäristö IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUJA TURVAAVAT LAIT JA SUOSITUKSET Ikääntyneiden palveluja turvaavat lait Ikäihmisten palvelujen laatusuositus IKÄÄNTYNEIDEN TOIMINTAKYKYÄ YLLÄPITÄVÄT PALVELUT JA TOIMINNOT HEINÄVEDELLÄ Kotipalvelu ja kotisairaanhoito Kotihoitoasiakkaiden toimintakyky ja hoitoisuus Palveluasuminen ja lyhytaikaishoito Palveluasunnot ja ryhmäkodin asiakkaiden toimintakyky ja hoitoisuus Yksityiset palveluntuottajat Tukipalvelut Ateriapalvelu Siivouspalvelu Turvapalvelut Kauppa-asiointi Kuljetuspalvelu Virike- ja muistiohjaus Omaishoidontuki Ikääntyneiden sosiaalityö Palveluohjaus SAS-ryhmä Ikääntyneiden edunvalvonta Sosiaali- ja potilasasiamies Palveluseteli... 53

3 3 6. IKÄÄNTYNEIDEN TERVEYDENHUOLLON PALVELUT Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Hammashuolto Terveyskeskuksen vuodeosasto Terveyskeskuksen vuodeosaston asiakkaiden toimintakyky ja hoitoisuus IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOUTTAVAT JA KORJAAVAT PALVELUT SEKÄ TOIMINNOT Kuntoutus ja kuntouttavat palvelut Mielenterveyspalvelut Päihdepalvelut IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUJEN HENKILÖSTÖRESURSSIT Ohjaavat rakenteet Henkilöstömitoitus ja sen merkitys Kotihoidon henkilöstöresurssit Palveluasumisen henkilöstöresurssit Vuodeosaston henkilöstöresurssit Ikääntyneitä palvelevan henkilöstön kelpoisuus ja koulutus OSALLISTAVAT TOIMINNAT JA ERI YHTEISÖJEN TOIMIJAT IKÄÄNTYNEIDEN PARISSA Vanhusneuvosto Kolmas sektori Heinäveden evankelisluterilainen seurakunta Muut uskonnolliset yhteisöt Heinäveden kulttuuritoimi, kirjastopalvelut ja Soisalo-opisto Liikuntapalvelut PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISOHJELMA LÄHTEET

4 4 1 JOHDANTO Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kuntaliitto julkistivat vuonna 2001 ensimmäisen ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskevan valtakunnallisen laatusuosituksen. Suosituksen mukaan kunnalla tulee olla valtuuston hyväksymä, ajantasainen ja ikääntyneiden sosiaaliset oikeudet turvaava vanhuspoliittinen strategia ja palvelurakenteen kehittämisohjelma. Vuoden 2001 ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskevasta laatusuosituksesta tehdyn arvioinnin mukaan kuntien ikääntyneiden palveluista vastaavat henkilöt pitivät laatusuositusta tärkeänä suunnittelun ja kehittämisen välineenä. Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto ja Stakes julkaisivat vuonna 2008 uuden Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen. Uudistetussa laatusuosituksessa on otettu huomioon hallitusohjelman linjaukset, ikääntymispolitiikan valtakunnalliset tavoitteet, laatusuositusten arviointien tulokset, uusin tutkimustieto sekä toimintaympäristön muutokset. Nykyinen vuonna 2005 valmistunut Heinäveden vanhustenhuollon strategia on voimassa vuoteen 2010 asti. Perusturvalautakunta on kokouksessaan päättänyt uuden ikääntymispoliittisen strategian laadinnasta vuosille Uudessa ikääntymispoliittisessa strategiassa kuvataan Heinäveden ikääntyneiden palveluiden nykytila ja määritellään tavoitteet iäkkäiden kuntalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja itsenäisen suoriutumisen edistämisessä sekä eri hallintokuntien ja sidosryhmien vastuut näiden tavoitteiden toteuttamisessa. Palvelurakenteen kehittämisohjelmassa asetetaan mitattavissa olevat tavoitteet ikääntyneiden kuntalaisten palvelutasolle ja palvelutoiminnan voimavaroille sekä määritellään toimenpiteet tavoitteiden toteuttamisessa. Uuden ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä, kaventaa ikääntyneiden hyvinvointi- ja terveyseroja sekä parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Laatusuositus tukee kuntia ja yhteistoiminta-alueita kehittämään ikäihmisten palveluja paikallisista tarpeista ja voimavaroista lähtien yhteistyössä ikäihmisten, muiden kuntalaisten, palvelun käyttäjien ja heidän läheistensä, järjestöjen, yrittäjien ja seurakuntien kanssa. Suosituksessa tavoitteeksi asetettu palvelurakenteen muutos hillitsee toteutuessaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kasvua. Mikäli palvelurakenteita ja toimintaa ei uudisteta, kustannusten kasvua on vaikea hillitä, kun väestön ikärakenne muuttuu nopeasti ja palvelutarpeet kasvavat.

5 5 Tämän ikääntymispoliittisen strategian lähtökohtana on ikäihmisen elämäntilanteen näkeminen kokonaisuutena ja hänen itsemääräämisoikeutensa kunnioittaminen. Ikääntyville annettavien palvelujen ja hoidon tulee olla asiakaslähtöistä ja perustua kuntouttavaan työotteeseen. Palveluja suunniteltaessa ja annettaessa tulee ikääntyneen yksilölliset voimavarat huomioida. Vanhustenhuollon palvelujen järjestämistä ohjaa taloudellisuuden ja tehokkuuden lisäksi pitkän aikavälin vaikuttavuus tavoitteena heinäveteläisten turvallinen ja arvokas vanhuus. 2. TAUSTATIEDOT JA TILASTOT 2.1 Heinäveden kunta Heinävesi on noin asukkaan kunta Etelä-Savossa, Itä-Suomen läänissä. Kunnan vahvuutena on matkailullinen tunnettavuus Heinävesi on tunnettu muun muassa Pohjoismaiden ainoista ortodoksisista luostareista Valamon munkkiluostarista sekä Lintulan nunnaluostarista. Heinävesi on myös tunnettu kauniista, Suomen suosituimpiin vesireitteihin kuuluvasta Heinäveden reitistä ja sen kuudesta sulkukanavasta. Luonnonkauniin kunnan pinta-alasta noin 18 prosenttia on vettä. Sen suurimmat järvet Kermajärvi ja Juojärvi kuuluvat Suomen puhdas- ja kirkasvetisimpiin järviin. Kermajärvi on Natura-alue ja täten tärkeä rantojen- ja vesistöjensuojelualue sekä osa Suomen kansallismaisemaa. Kesällä 2007 Heinäveden kunta julistautui Suomen ensimmäiseksi hyvän olon kunnaksi. Heinäveden naapurikuntia ovat Leppävirta, Liperi, Outokumpu, Savonlinna, Tuusniemi ja Varkaus. 2.2 Väestökehitys, väestöosuudet, huoltosuhde ja väestöennuste Heinäveden kunta kuuluu Etelä-Savon maakuntaan ja Savonlinnan seutukuntaan. Etelä-Savossa oli vuoden 2008 lopussa asukasta eli noin asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tilastokeskuksen vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteen mukaan Etelä-Savon väkiluku supistuu noin 10 prosenttia seuraavien runsaan kahdenkymmenen vuoden aikana. Vuonna 2040 Etelä- Savossa ennustetaan olevan asukasta. (Etelä-Savo lukuina.) Väestönkehitys on muuttanut Etelä-Savon ikärakennetta niin, että vanhempien ikäluokkien osuus on kasvanut ja lasten sekä nuorten ikäluokkien osuudet ovat pienentyneet. Työikäisen väestön osuus on

6 6 pysynyt suunnilleen samalla tasolla, mutta työikäisten määrä on vähentynyt viimeisten kymmenen vuoden ajan noin tuhat henkilöä vuodessa. Etelä-Savon väestö on selvästi ikääntyneempää kuin koko Suomen. (Etelä-Savo lukuina.) Vaikka Tilastokeskus ennakoikin muuttoliikkeen kääntyvän Etelä-Savolle positiiviseksi jonkin ajan kuluttua, lisääntyy vanhempien ikäluokkien osuus väestössä. Näissä ikäryhmissä Etelä-Savo on saanut muuttovoittoa, ja koska väestön odotettavissa oleva elinaika nousee jatkuvasti, ennakoidaan sodan jälkeen syntyneistä suurista ikäluokista huomattavan osan olevan elossa vielä 20 vuoden kuluttua. Syntyvyyden aleneminen on odotettavissa mm. hedelmällisyysikäisen väestön vähenemisen kautta. (Etelä-Savo lukuina.) Heinäveden asukasmäärässä on tapahtunut merkittävä väheneminen viimeisen 30 vuoden aikana. Heinävedellä oli 5785 asukasta vuonna 1980 ja vuonna 1990 asukkaita oli Vuosien välisenä aikana kokonaisväestömäärä on vähentynyt 712 hengellä. Vuoden 2008 lopussa heinäveteläisiä oli Väestöryhmien osuudessa nähdään kehitys väestön vanhenemisesta; ikääntyneiden osuus kasvaa ja nuorempien ikäryhmien vähenee. Sama kehitys on nähtävissä ympäristökunnissakin. Heinäveden väestöennuste vuodelle 2020 on 3566 henkilöä, vuodelle 2030 väestöennuste on 3363 ja 3224 henkilöä vuodelle (SOTKAnet ja Tilastokeskus.) Väestö Heinävesi yht Taulukko 1. Heinäveteläisten väestökehitys v ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Indikaattori ilmaisee kunnassa vakinaisesti asuvan väestön (miehet ja naiset yhteensä) lukumäärän vuoden viimeisenä päivänä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta, samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla.

7 vuotiaat, % väestöstä yht. 6,3 6 5,4 5,6 5,7 5,8 5,6 5,4 5,6 5,1 5, vuotiaat % väestöstä yht. 9 9,2 9,5 9,3 9,4 8,7 8,4 8,2 7,9 7,4 6, vuotiaat, % väestöstä yht. 61,1 60,8 61, ,6 60, ,9 59,6 60,2 59, vuotiaat, % väestöstä yht. 13,3 13,3 13,2 13,2 13,6 13,6 13,9 13,6 13,8 13,7 14, vuotiaat, % väestöstä yht. 7,7 8 8,2 8,3 8,3 8,9 9, ,4 10,5 85 vuotta täyttäneet, % väestöstä yht. 2,6 2,7 2,5 2,6 2,4 2,7 2,7 2,9 3,2 3,2 3,3 Taulukko 2: Heinäveteläisten 0-85 vuotta täyttäneiden % osuus väestöstä v ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Indikaattori ilmoittaa kunkin ikäryhmän osuuden prosentteina koko väestöstä (miehet ja naiset yhteensä) vuoden viimeisenä päivänä vuotta täyttäneet, % väestöstä yht. 23, ,1 24,3 25, , ,3 27,9 Taulukko 3: Heinäveden 65 vuotta täyttäneiden % osuus väestöstä v ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Indikaattori ilmoittaa 65 v. täyttäneiden osuuden prosentteina koko väestöstä (miehet ja naiset yhteensä ) vuoden viimeisenä päivänä.

8 Väestö yht vuotiaat, lkm väestöstä yht vuotiaat, lkm väestöstä yht vuotta täyttäneet, lkm väestöstä yht Taulukko 4: Heinäveteläisten 65 vuotta täyttäneiden lukumäärät ikäluokittain väestöstä v ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Indikaattori ilmoittaa kunkin ikäryhmän osuuden lukumääränä koko väestöstä (miehet ja naiset yhteensä)vuoden viimeisenä päivänä. Yksi ikäpolitiikan käytetyimmistä käsitteistä on huoltosuhde. Huoltosuhteella (elatussuhde) ilmaistaan väestön vanhenemisesta johtuvaa ongelmaa. Tavallisimmin huoltosuhdetta kuvataan määreillä väestöllinen (demografinen) tai taloudellinen. Huoltosuhde on kasvanut Heinävedellä vuosina voimakkaimmin verrattuna naapurikuntiin Liperiin ja Outokumpuun sekä Joensuuhun ja koko maahan Heinävesi yhteensä 63,8 64,3 63, ,9 65,8 66,6 66,8 67,9 66,2 67,4 Liperi yhteensä 56,4 56, ,2 56,3 56,3 56,2 55,6 56,2 55,3 55,9 Outokumpu yhteensä 55,3 55,2 55, ,7 53,7 54,7 53,4 53, ,5 Joensuu yhteensä 47,5 47,1 46,9 46,8 46,7 46,5 46,5 45,6 46,1 46,1 46 Koko maa yhteensä 49,6 49,4 49,4 49,5 49,6 49, ,8 50,5 50,1 50,3 Taulukko 5. Huoltosuhde, demografinen Heinävedellä, Liperissä, Outokummussa, Joensuussa ja koko maassa vuosina ; THL, Tilastoja indikaattoripankki SOTKAnet Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Väestöennuste 2010 yht Väestöennuste 2020 yht Väestöennuste 2030 yht Väestöennuste 2040 yht Taulukko 6: Heinäveden väestöennuste v Tilastokeskus.

9 9 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan heinäveteläisten vuotiaiden prosenttiosuus tulee laskemaan vuosien aikana 19 %:sta 13.9 %:iin eli vähennystä noin 230 hengellä. Sen sijaan ennusteen mukaan ikäluokissa vuotta tulee olemaan kasvua 12.4 %:sta 15.7 %:iin eli 65 hengellä. Merkittävin kasvu tulee kuitenkin olemaan 85 vuotta täyttäneiden osuudessa, joka kasvaa 36.9 %:sta 40.2 %:iin eli 147 henkeä Väestöennuste yht. yht vuotiaat, % väestöstä yht vuotiaat, % väestöstä yht v. täyttäneet, % väestöstä yht vuotta täyttäneet, % väestöstä yht Taulukko 7: Ennuste heinäveteläisten v., v. ja 85 vuotta täyttäneiden % osuus väestöstä vuosina 2020, 2030 ja Tilastokeskus Väestöennuste yht. yht vuotiaat, lkm väestöstä yht vuotiaat, lkm väestöstä yht v. täyttäneet, lkm väestöstä yht vuotta täyttäneet, lkm väestöstä yht Taulukko 8: Heinäveden väestöennuste lukumäärinä v ikäluokissa v., v. ja 85 v. täyttäneet. Tilastokeskus. Väestöennuste kuvaa tulevaa väestönkehitystä. Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat ns. demografisia trendilaskelmia, joissa lasketaan mikä olisi alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena.

10 Taloudelliset resurssit Talouden tunnusluvut Tarkasteluvuosina Heinäveden kunnan vuosikate oli korkeimmillaan /asukas vuonna 2007 ja vuonna 2002 alimmillaan euroa/asukas. Kunnan vuosikate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyydestä. Vuosikate ilmoittaa kunnan tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Alijäämäinen vuosikate siis merkitsee, että kunnan tulorahoitus on heikko. Heinäveden verotulot olivat korkeimmillaan 2744 /asukas vuonna 2008 ja matalimmillaan /asukas vuonna Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas yht Kunnan nettokustannukset yhteensä, 1000 euroa yht Lainakanta, euroa/ asukas yht. 286,2 226,8 586,6 721,2 633,7 677,8 461,4 430,6 720 Vuosikate, euroa / asukas yht. 215, ,4 55, ,1 282,4 317,7 161 Vuosikate, % poistoista yht. 113, ,7 97,8 78,7 120,1 133,9 62,05 Verotulot, euroa / asukas yht. 2379,2 2213,7 1984,9 1929,9 2105,8 2241,2 2339,2 2490, Valtionosuudet yhteensä euroa / asukas yht. 1101,4 1247,5 1283,6 1971,2 2038,6 2071,7 2199,3 2345, Taulukko 9: Heinäveden kunnan talouden kehitys v ; THL, Tilastoja indikaattoripankki SOTKAnet ja Heinäveden kunta

11 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Kuntien sosiaali- ja terveystoimen menot ovat nettokustannuksia, jotka lasketaan vähentämällä käyttökustannuksista (sis. toimintamenot, poistot ja arvonalentumiset sekä vyörytyserät) käyttötuotot (toimintatulot ja vyörytyserät). Menot eivät sisällä asiakasmaksuja. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Heinävedellä ovat nousseet 1619 /asukas viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2008 sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset olivat 3453 euroa/asukas. Naapurikuntiin ja lähialueeseen verrattuna kustannukset ovat Heinävedellä noin euroa korkeammat. Kuntien nettokustannukset terveydenhuoltoon ja sairaanhoitoon ovat vain osa terveydenhuollon menoista. Työterveyshuolto ja yksityissektori tuottavat sairaanhoidon palveluja sairastuneille ja sairastaville eri kunnissa erisuuruisia osuuksia väestön käyttämistä palveluista. Kotitaloudet, Kela, työnantajat, vakuutusyhtiöt ja yritykset maksavat nämä kustannukset. Tämän vuoksi kuntien nettokustannuksia ei pidä tulkita terveydenhuollon kokonaiskustannuksiksi. Sama pätee myös osaan sosiaalitoimen palveluista. On myös tärkeää huomata kuntien ja alueiden väestön erilaisuudet. Etäisyydet, työllisyys/työttömyys, väestön kasvu/väheneminen, laitosvaltaiset rakenteet ja kunnan tarjoamien palvelujen osuus näkyvät sosiaali- ja terveystoimen nettomenoissa per asukas Heinävesi yht Liperi yht Outokumpu yht Varkaus yht Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri yht Koko maa yht Taulukko 10. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa /asukas Heinävedellä, Liperissä, Outokummussa, Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä ja koko maassa vuosina ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Indikaattori ilmaisee kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti. Käyttökustannuksiin lasketaan toimintamenot ja poistot sekä arvonalentumiset ja vyörytyserät. Käyttötuottoihin lasketaan toimintatulot ja vyörytyserät. Nettokustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot.

12 Heinävesi yht Liperi yht Outokumpu yht Varkaus yht Pohjois- Karjalan sairaanhoitopiiri yht Koko maa yht Taulukko 11. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa /asukas Heinävedellä, Liperissä, Outokummussa, Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä ja koko maassa vuosina ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Indikaattori ilmaisee kuntien erikoissairaanhoidon nettokustannukset euroina asukasta kohti. Tehtäväluokkaan "Erikoissairaanhoito" sisältyy erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito mukaan lukien terveyskeskusten erikoissairaanhoidon yksiköiden vuodeosastotoiminta, erikoissairaanhoidon avosairaanhoito mukaan lukien myös terveyskeskusten erikoissairaanhoidon avosairaanhoitotoiminta, erikoissairaanhoidon päivä- ja yösairaanhoito (kun läsnäoloaika enintään 15 h/vrk.), psykiatrian puoliavoimet hoitomuodot (asuntolat, kuntoutuskodit, pienkodit, perhehoito jne.). Mukaan lukeutuu myös erikoissairaanhoidon palvelujen osto kuntayhtymiltä. Käyttökustannuksiin lasketaan toimintamenot ja poistot sekä arvonalentumiset ja vyörytyserät. Käyttötuottoihin lasketaan toimintatulot ja vyörytyserät. Nettokustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Sosiaali- ja terveydenhuollon menoja tulee nettokustannusten lisäksi tarkastella tarvevakioinnilla, jossa menoista poistetaan kuntien erilaisen väestörakenteen ja muiden palvelujen tarpeeseen vaikuttavien tekijöiden, kuten sairastavuuden vaikutus. Tarvevakioinnilla kunnat saatetaan samalle viivalle ja niitä vertaillaan oikeudenmukaisesti. Tarvevakiointi parantaa olennaisesti kuntien menoja ja toimintaa kuvaavien tietojen vertailukelpoisuutta. Tarvevakioidut menot kertovat käyttääkö kunta runsaasti, niukasti vai tavanomaisesti rahaa palvelujen järjestämiseen suhteessa väestön tarpeisiin. Tarvevakioitujen menotietojen perusteella ei voi suoraan päätellä kunnan järjestämien palvelujen laatua, toiminnan taloudellisuutta tai tarkoituksenmukaisuutta. Niiden tulisi kuitenkin kannustaa toiminnan kriittiseen arviointiin. Koko maan tarvekerroin on 1,0. Jos tarvekerroin on suurempi kuin 1.0, on palvelujen tarve suurempi kuin maassa keskimäärin. Jos kerroin on alle 1.0, on tarve pienempi. Keskeisin tarpeeseen

13 13 vaikuttava tekijä on väestön ikärakenne - mitä iäkkäämpää väestö on, sitä suurempi on terveydenhuollon palvelujen tarve. Koko maan tarvevakioitujen menojen indeksi on 100. Jos indeksi on suurempi kuin 100, ovat menot suuremmat kuin maassa keskimäärin. Esimerkiksi tarvevakioitujen menojen indeksi 124 tarkoittaa, että kun tarvetekijät on otettu huomioon, kustannukset ovat 24 % korkeammat kuin maassa keskimäärin. Kuntien, joissa tarvevakioitu menoindeksi on korkea, tulisi arvioida kriittisesti, tarjoaako kunta tavanomaista tasoa runsaammat ja laadultaan muita paremmat palvelut väestölleen tai onko kunnan käyttämien palvelujen tuottajien tuottavuudessa, palveluprosessien sujuvuudessa ja toiminnan organisoinnissa ja johtamisessa parantamisen varaa. Niiden kuntien, joissa tarvevakioitu menoindeksi on matala, tulisi arvioida kriittisesti, tarjoaako kunta väestölleen määrältään ja laadultaan riittävät palvelut vai jääkö kunnan väestö ilman tarvitsemiaan palveluja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on vuonna 2009 julkaissut kuntien ja sairaanhoitopiirien terveyden- ja vanhustenhuollon tarve- ja olosuhdevakioidut menot vuodelta Terveydenhuollon menoihin sisältyvät perusterveydenhuollon (ml. hammashuollon) ja erikoissairaanhoidon nettomenot. Vanhustenhuollon menoja ovat vanhusten laitoshoidon (vanhainkotihoidon) ja 65 vuotta täyttäneiden kotihoidon, omaishoidontuen ja palveluasumisen (ympärivuokautisen ja muun) menot. (Hujanen, Häkkinen ja Peltola, 2007.) Heinävedellä terveyden- ja vanhustenhuollon tarvekerroin on 1.5 eli lähialueen kuntiin verrattuna korkeampi ja tarvevakioitu indeksi vuonna 2007 on matala (91). Tämä on samaa luokkaa kuin lähimpien naapurikuntien tarvevakioitu indeksi, mutta merkittävästi matalampi kuin Suomessa keskimäärin.

14 Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Euroa/asukas Manner- Suomi=100 Manner- Suomi=1,00 Manner- Suomi=100 Heinävesi ,50 91 Liperi ,04 96 Outokumpu ,28 91 Tuusniemi ,37 99 Joensuu ,03 95 Kerimäki , Joroinen , Varkaus ,14 91 Taulukko 12. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot v Heinävedellä, Liperissä, Outokummussa, Tuusniemellä, Joensuussa, Kerimäellä, Joroisissa ja Varkaudessa. 3. IKÄÄNTYNEITÄ JA HEIDÄN HYVINVOINTIAAN KUVAAVAT TILASTOT 3.1 Ikääntyneiden terveys Ikäihmisten palvelujen suunnittelemiseksi ja kehittämiseksi tarvitaan tietoa ikääntyneiden terveydentilasta, toimintakyvystä ja elinoloista. Ikääntyneiden terveydentilaa kuvataan sairastavuusindeksin sekä astma-, verenpaine-, psykoosi- ja diabeteslääke korvausten avulla. Kansaneläkelaitos tuottaa vuosittain tilastotietoa väestön sairastavuudesta. Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Kuntien väliset erot tasoittuvat, kun indeksiluvut vakioidaan iän mukaan. Sairastavuusindeksin avulla voidaan vertailla kuntien välistä sairastavuutta sekä tarkastella missä kunnissa Suomessa sairastetaan eniten ja missä vähiten. Indeksin avulla voidaan myös arvioida miten kunnat sijoittuvat sairastavuudeltaan maan keskiarvoon nähden. Sairastavuusindeksi lasketaan kuolleisuuden, työkyvyttömyyseläkkeen saajien ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen summan indeksinä. Sairastavuus vaihtelee hyvin paljon maan eri kunnissa ja sairastavuuden alueellinen jakautuminen kuvaa osaltaan kuntien ikärakennetta ja kunnan kuntatyyppiä. Sairastavuusindeksi on maan

15 15 keskiarvoa alhaisempi pääkaupunkiseudulla, Ahvenanmaalla ja Pohjanmaan rannikolla. Korkein sairastavuusindeksi on Kainuun pohjoisosissa ja Savossa. Heinävedellä sairastavuusindeksi on ollut vuosien aikana maan keskiarvoa huomattavasti korkeampi. Vuonna 2008 Heinäveden sairastavuusindeksi (142.1) on Pohjois- Karjalan sairaanhoitopiirin kunnista korkein Heinävesi , ,2 146, ,3 138,4 137,5 138,6 142,1 Pohjois- Karjalan shpiiri 119,9 119,1 117,8 118,3 119,1 121,1 118,4 116,3 115,5 115,4 115,7 Taulukko 13. Sairastavuusindeksi, ikävakioitu Heinävedellä ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä vuosina ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu sekä sellaisenaan että ikävakioituna. Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuus Heinävedellä vuonna 2008 oli 76,1 % vastaavanikäisistä eli 861 henkilöä sai Kelan erityiskorvauksen vakavaan tai pitkäaikaista lääkitystä vaativaan sairauteen.

16 Heinävesi yht.% 69, ,3 71,1 71, ,7 73,8 74,2 74,9 76,1 yht. lkm Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri % yht. 66,5 66, , ,9 68,3 68,8 68,4 68,6 70 Koko maa % yht. 61,1 61,3 61,7 62,2 62, ,2 62,9 62,9 64,4 Taulukko 14. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % ja lukumäärä vastaavanikäisestä väestöstä Heinävedellä, Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä ja koko maassa vuosina ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuden prosentteina (ja lukumäärä) vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Yksi henkilö on voinut olla oikeutettu yhteen tai useampaan erityiskorvausoikeuteen yhdessä tai useammassa eri korvausluokassa. Oikeus erityiskorvaukseen tarkoittaa, että kyseisellä henkilöllä on jokin vakava ja pitkäaikaista lääkitystä vaativa sairaus. Kullekin sairaudelle on laadittu yhtenäiset kriteerit, joiden perusteella oikeus voidaan myöntää. Hakemus edellyttää yleensä erikoislääkärin lausuntoa. Heinävedellä 65 vuotta täyttäneistä 157 henkilöllä oli astman vuoksi oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin eli 13.9 % vastaavanikäisestä väestöstä, kun Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä oikeutettuja oli 11.1 % ja koko maassa 8.6 % vastaavanikäisestä väestöstä lkm yht Taulukko 15. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin astman vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneiden lukumäärä, vastaavanikäisestä väestöstä Heinävedellä vuosina ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Heinävesi 8,3 8,3 8,7 9,3 10,5 10,9 11,9 12,3 12,7 13,3 13,9 Pohjois- Karjalan sh-piiri 7,9 8,3 8,7 9,1 9,4 9,7 10,1 10,5 10,6 10,9 11,1 Koko maa 6,8 7 7,3 7,5 7,7 7,8 8,1 8,3 8,4 8,5 8,6 Taulukko 16. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin astman vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Heinävedellä, Pohjois- Karjalan sairaanhoitopiirissä ja koko maassa vuosina ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) astmalääkitykseen oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden ko. ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa.

17 17 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä Heinävedellä vuonna 2008 oli 14.1 % vastaavanikäisestä väestöstä eli 160 henkilöä. Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä oikeutettuja oli 13 % ja koko maassa 11.1 % vastaavanikäisestä väestöstä yht. lkm Taulukko 17. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneiden lukumäärät vastaavanikäisestä väestöstä vuosina ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Heinävesi 9,9 9,6 10,3 10,9 10,9 10,9 11,5 12,7 12,5 13,5 14,1 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri 9, ,4 10,9 11,1 11,4 11,8 12,3 12,2 12,4 13 Koko maa 8,3 8,4 8,6 8,9 9,2 9,3 9,7 10,1 10,3 10,5 11,1 Taulukko 18. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Heinävedellä, Pohjois- Karjalan sairaanhoitopiirissä ja koko maassa vuosina ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) diabeteslääkitykseen oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden ko. ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä Heinävedellä vuonna 2008 oli 42.2 % vastaavanikäisestä väestöstä eli 478 henkilöä. Pohjois- Karjalan sairaanhoitopiirissä oikeutettuja oli 35 % ja koko maassa 32 % vastaavanikäisestä väestöstä lkm yht Taulukko 19. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä lukumäärät vastaavanikäisestä väestöstä Heinävedellä vuosina ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

18 Heinävesi 38,2 38,2 38,3 38,8 40,6 40,8 41,3 41,6 42,2 42,2 42,2 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri 34,2 34,2 34,4 34,9 35,3 35,1 35,2 35,3 35,1 35,2 35 Koko maa 30,9 31,1 31,4 31,8 32,1 31,9 32,4 32,5 32,3 32,1 32 Taulukko 20. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Heinävedellä, Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä ja koko maassa vuosina ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) verenpainelääkitykseen oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden ko. ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa Depressio- eli masennuslääkkeitä käyttävien yli 65-vuotiaiden lukumäärä on kasvanut 58 henkilöllä vuosien välillä. Vuonna 2008 Heinävedellä 65 vuotta täyttäneistä 14.6 % vastaavanikäisestä väestöstä sai korvausta depressiolääkkeistä. Koko maassa vastaava luku oli 11.2 %. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneistä vastaavanikäistä vuonna 2008 Heinävedellä oli 4.6 % ja koko maassa 2.9 % lkm yht Taulukko 21. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, lukumäärät vastaavanikäisestä väestöstä Heinävedellä ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Heinävesi yht. 9,5 9,8 11,4 12,3 11,5 12,4 13,7 13,1 13,6 14,5 14,6 Koko maa yht. 8,7 9,5 9,9 9,6 9,9 9,7 9, ,4 10,9 11,2 Taulukko 22. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Heinävedellä ja koko maassa ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Indikaattori ilmaisee vuoden aikana depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä.

19 Heinävesi yht. 3,9 3,5 4,1 4,2 4,4 4,3 4,9 5,2 4,8 4,8 4,6 Koko maa yht. 2,8 2,8 2,8 2,8 2,9 2,9 2, ,9 2,9 Taulukko 23. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä % vastaavanikäistä Heinävedellä ja koko maassa vuosina ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Indikaattori ilmaisee erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä vuoden lopussa. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen 65 vuotta täyttäneiden lukumäärät Heinävedellä ovat vuosina vaihdelleet henkilön välillä. Keskimäärin joka vuosi noin neljäkymmentä 65 vuotta täyttänyttä joutuu sairaalahoitoon vammojen ja myrkytysten vuoksi lkm yht Taulukko 24. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 65 vuotta täyttäneet, lukumäärät vastaavanikäisestä väestöstä Heinävedellä vuosina ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päädiagnoosilla vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset (ICD 10: S00-T78) sairaalahoidossa olleiden 65 vuotta täyttäneiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. 3.2 Ikääntyneiden muistisairaudet Dementian esiintyvyys Dementia on etenevä aivotoiminnan häiriö, jonka takia henkilön kyky huolehtia itsestään ja asioistaan heikkenee niin, että hän lopuksi on paljolti toisten avun varassa. Noin 60 % dementiapotilaista kärsii Alzheimerin taudista, 15 % vaskulaarisesta dementiasta ja 15 % Lewyn kappale -taudista. (Sulkava 2005.)

20 20 Keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyys Suomessa on vuotiailla noin 4 %, vuotiailla 11 % ja 85 vuotta täyttäneillä noin 35 %. Esiintyvyys yli 65-vuotiaassa väestössä on 7 % ja yli 75-vuotiailla 23 %. Tämän lisäksi lievästä dementiasta kärsii yli 75-vuotiaista 8 %. Epidemiologiset tutkimukset viittaavat siihen, että dementian ilmaantuvuus ja esiintyvyys ovat pysyneet lähes samoina viime vuosikymmeninä. (Sulkava 2005.) Dementiaa sairastavien ikääntyneiden määristä ei ole olemassa tarkkoja paikkakuntakohtaisia selvityksiä. Heinäveden dementiaa sairastavien ikääntyneiden lukumäärät ovat laskettu em. dementian esiintyvyysprosentin perusteella. Dementian esiintyvyys ikäluokassa vuotta on noin 4 % eli vuonna 2008 Heinävedellä sairastaa dementiaa 22 henkilöä kyseisestä ikäluokasta. Ikäluokassa vuotta dementian esiintyvyys Heinävedellä on noin 11 % eli noin 46 henkilöä sairastaa dementiaa vuonna Vanhimmassa ikäluokassa eli 85 vuotta täyttäneiden keskuudessa esiintyvyys on noin 35 % eli noin 47 henkilöllä on dementoiva sairaus Väestö yht vuotiaat, lkm väestöstä yht Dementian esiintyvyys n. 4 % lkm Taulukko 25. Arvio dementian esiintyvyys Heinävedellä ikäluokassa vuotta, lukumäärinä vuosina Väestö yht vuotiaat, lkm väestöstä yht Dementian esiintyvyys n. 11 % lkm Taulukko 26. Arvio dementian esiintyvyys Heinävedellä ikäluokassa vuotta, lukumäärinä vuosina

HEINÄVEDEN KUNTA SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2018

HEINÄVEDEN KUNTA SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2018 HEINÄVEDEN KUNTA SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2018 Kysykää neuvoa vanhuksilta, sillä heidän silmänsä ovat nähneet vuosien kasvot ja heidän korvansa ovat kuulleet elämän äänet. Ja vaikka

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2014 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen Jaana Aitta 8.12.2014 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille 1. Kallion kuntien ikääntyvän väestön määrä ja ennusteita Taulukko 1. Ikääntyvän väestön määrä Kallion kunnissa 31.12.2012 ja 31.12.2013 (ennakkoväkiluku) sekä ennuste vuosille 2014-2016, 2020, 2025, 2030

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

RAVA -tiedon hyödyntäminen kunnallisessa organisaatiossa

RAVA -tiedon hyödyntäminen kunnallisessa organisaatiossa RAVA -tiedon hyödyntäminen kunnallisessa organisaatiossa KIRSI HYNNINEN, KOTIHOIDON ESIMIES VARKAUS-JOROINEN SOSIAALI - JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA -ALUE Tervehdys Joroisista Joroinen sijaitsee

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2014, SOTKANET Hankekuntien vertailu

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2014, SOTKANET Hankekuntien vertailu 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 214, SOTKANET Hankekuntien vertailu Koonnut Keski-Suomen SOTE 22-hanke Hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus... 3 2.

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT

KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT Kelan kautta haettavia etuuksia: Osittain tai kokonaan korvattavat lääkkeet Eläkettä saavan hoitotuki Eläkkeen saajan asumistuki LÄÄKEKORVAUKSET

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 24.1.2017 Liisa Niiranen 10,1 % 9 % 7,5 % 11,3 % Timo Aro 2016 Lapin väestöennuste Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste 2020

Lisätiedot

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva)

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista n yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Päihdeasiakkaat, mielenterveysasiakkaat, kehitysvammaiset, vaikeavammaiset

Lisätiedot

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille 2009-2030 Tavoitteena hyvinvoinnin tasa-arvo Jokaiselle on turvattava oikeus hyvään vanhuuteen Valtakunnallinen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Kunta Ikäluokat 2003 2013 2025 Imatra Yhteensä 29 969 ikäryhmän osuus 28 219 ikäryhmän osuus 26 467 ikäryhmän osuus 0-14 4 491 15,0 % 3 658 13,0 % 3 371 12,7 % 15-64

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella 1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja

Lisätiedot

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288)

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) Liite 4a VERTAILU KOKO MAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN KESKIARVOIHIN Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys 25 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) 20 15 10 5 0 Heinola 2008 Heinola 2013

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä) RANUA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 4 093 21,8 % (930 hlöä) 3 254 3 040 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 904 (22 %) 1

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2014

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2014 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 214 Väestömäärät kunnittain / sote-alueittain 6 5 47 653 4 37 996 38 215 41 584 35 331 3 25 769 28 73 2 19 58 1 9 28 75 vuotta täyttäneiden määrä kunnittain / sote-alueittain

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Hilmo-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 28.9.2011

Esityksen sisältö. Hilmo-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 28.9.2011 Hilmo-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 28.9.2011 28.9.2011 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena Hilmo-kokonaisuus Kotihoidon laskenta 30.11. Tiedonkeruuprosessi

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta Liite 3. Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta PoPSTer-hankkeen loppuraportti, liite 27.6.2017 Väkiluvut 31.12.2016 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 994 1 131 1 579 2 105 2

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2015

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2015 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 215 Väestömäärät kunnittain / sote-alueittain 6 5 46 463 47 353 4 4 9 37 888 35 293 41 897 3 25 81 2 19683 1 8 864 5 541 Hanko Hyvinkää Inkoo Järvenpää Karviainen Kerava Lohja

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O kärkihanke)

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O kärkihanke) Sosiaali- ja terveysvaliokunta keskiviikko 12.10.2016 klo 09:30 / HE 134/2016 Pyydetty tilastoyhteenveto (12.10.2016) Asiantuntija: Anja Noro, THT, dosentti, Projektipäällikkö, STM kotihoitoa ja vahvistetaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa ! 1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä

Lisätiedot

Lakiesityksen taustaa

Lakiesityksen taustaa Lakiesityksen taustaa Vanhuspalvelulaki ollut esillä vuosikymmenet (n.30) Väestön ikääntyminen - 65 vuotta täyttäneitä yli miljoona, - väestön keski-iän nousu - ikäpyramidin huippu huonokuntoisempi Lakiesityksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden vertailu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden vertailu Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden vertailu Teija Mikkola, erityisasiantuntija VTT, FL, KTM Sosiaalialan ajankohtaisfoorumi 14.4.2016 Esityksen rakenne Taustasta Kustannusten alueellisessa

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 5.12.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien työikäisten tilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 1 LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 Kaija Muhonen Sari Koistinen 3.5.2016 2 SISÄLLYS 1. Ravatar mittarin esittely 3 2.

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

täyttäneitä... 47 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä,... 48 Lonkkamurtumat 65 vuotta

täyttäneitä... 47 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä,... 48 Lonkkamurtumat 65 vuotta Sisällys 1. Taustatietoja... 3 Kelan sairastavuusindeksi... 4 Tuloerot... 5 PYLL-indeksi 2012... 6 Ikärakenne... 10 Huoltosuhde, demografinen 2013... 13 Verotulot... 14 Valtionosuudet yhteensä euroa /

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

suomalaisille? Lappi Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1

suomalaisille? Lappi Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1 Millaisia palveluja vanhoille suomalaisille? Lappi 28.11.2014 28.11.2014 Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1 Muutosten tuulia 2014 Vanhoja ihmisiä on vuosi vuodelta enemmän Hyvinvoivia vanhoja

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit www.sotkanet.fi SOSIAALI-, TERVEYS- JA VÄESTÖTIEDOT 9 1. VÄESTÖ 9 1.2. Väkiluku 9 1.3. Eri ikäryhmien

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA

TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA Keski-Suomen sairaanhoitopiiri TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA - Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohti sairaanhoitopiireittäin - Väestön ikärakenne

Lisätiedot

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 8.9.2010 8.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Kotihoidon laskenta 30.11. Tiedonkeruuprosessi Kehitysnäkymiä

Lisätiedot

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Tilastokatsaus Lisätietoja: 16.12.2009 Anu Valle, puh. 020 634 1389, etunimi.sukunimi@kela.fi Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Kela korvasi vuonna 2008 yhteensä 16,3 miljoonaa

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot