HEINÄVEDEN KUNTA IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN STRATEGIA JA PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISOHJELMA

Transkriptio

1 Perusturvalautakunta : Esityslistan liite no 1 HEINÄVEDEN KUNTA IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN STRATEGIA JA PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISOHJELMA Kysykää neuvoa vanhuksilta, sillä heidän silmänsä ovat nähneet vuosien kasvot ja heidän korvansa ovat kuulleet elämän äänet. Ja vaikka heidän neuvonsa eivät miellyttäisi teitä, niin ottakaa niistä vaarin. -Kahlil Gibran- Heinäveden kunta Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO TAUSTATIEDOT JA TILASTOT Heinäveden kunta Väestökehitys, väestöosuudet, huoltosuhde ja väestöennuste Taloudelliset resurssit Talouden tunnusluvut Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Terveyden ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot IKÄÄNTYNEITÄ JA HEIDÄN HYVINVOINTIAAN KUVAAVAT TILASTOT Ikääntyneiden terveys Ikääntyneiden muistisairaudet Dementian esiintyvyys Dementian esiintyvyys ennusteet Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Toimintakyky Toimintakyvyn arviointi Ikääntyneiden taloudellinen tilanne Eläköityminen ja eläkkeet Kelan eläkkeensaajan hoitotuki ja asumistuki Ikääntyneiden asuminen ja ympäristö IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUJA TURVAAVAT LAIT JA SUOSITUKSET Ikääntyneiden palveluja turvaavat lait Ikäihmisten palvelujen laatusuositus IKÄÄNTYNEIDEN TOIMINTAKYKYÄ YLLÄPITÄVÄT PALVELUT JA TOIMINNOT HEINÄVEDELLÄ Kotipalvelu ja kotisairaanhoito Kotihoitoasiakkaiden toimintakyky ja hoitoisuus Palveluasuminen ja lyhytaikaishoito Palveluasunnot ja ryhmäkodin asiakkaiden toimintakyky ja hoitoisuus Yksityiset palveluntuottajat Tukipalvelut Ateriapalvelu Siivouspalvelu Turvapalvelut Kauppa-asiointi Kuljetuspalvelu Virike- ja muistiohjaus Omaishoidontuki Ikääntyneiden sosiaalityö Palveluohjaus SAS-ryhmä Ikääntyneiden edunvalvonta Sosiaali- ja potilasasiamies Palveluseteli... 53

3 3 6. IKÄÄNTYNEIDEN TERVEYDENHUOLLON PALVELUT Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Hammashuolto Terveyskeskuksen vuodeosasto Terveyskeskuksen vuodeosaston asiakkaiden toimintakyky ja hoitoisuus IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOUTTAVAT JA KORJAAVAT PALVELUT SEKÄ TOIMINNOT Kuntoutus ja kuntouttavat palvelut Mielenterveyspalvelut Päihdepalvelut IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUJEN HENKILÖSTÖRESURSSIT Ohjaavat rakenteet Henkilöstömitoitus ja sen merkitys Kotihoidon henkilöstöresurssit Palveluasumisen henkilöstöresurssit Vuodeosaston henkilöstöresurssit Ikääntyneitä palvelevan henkilöstön kelpoisuus ja koulutus OSALLISTAVAT TOIMINNAT JA ERI YHTEISÖJEN TOIMIJAT IKÄÄNTYNEIDEN PARISSA Vanhusneuvosto Kolmas sektori Heinäveden evankelisluterilainen seurakunta Muut uskonnolliset yhteisöt Heinäveden kulttuuritoimi, kirjastopalvelut ja Soisalo-opisto Liikuntapalvelut PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISOHJELMA LÄHTEET

4 4 1 JOHDANTO Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kuntaliitto julkistivat vuonna 2001 ensimmäisen ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskevan valtakunnallisen laatusuosituksen. Suosituksen mukaan kunnalla tulee olla valtuuston hyväksymä, ajantasainen ja ikääntyneiden sosiaaliset oikeudet turvaava vanhuspoliittinen strategia ja palvelurakenteen kehittämisohjelma. Vuoden 2001 ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskevasta laatusuosituksesta tehdyn arvioinnin mukaan kuntien ikääntyneiden palveluista vastaavat henkilöt pitivät laatusuositusta tärkeänä suunnittelun ja kehittämisen välineenä. Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto ja Stakes julkaisivat vuonna 2008 uuden Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen. Uudistetussa laatusuosituksessa on otettu huomioon hallitusohjelman linjaukset, ikääntymispolitiikan valtakunnalliset tavoitteet, laatusuositusten arviointien tulokset, uusin tutkimustieto sekä toimintaympäristön muutokset. Nykyinen vuonna 2005 valmistunut Heinäveden vanhustenhuollon strategia on voimassa vuoteen 2010 asti. Perusturvalautakunta on kokouksessaan päättänyt uuden ikääntymispoliittisen strategian laadinnasta vuosille Uudessa ikääntymispoliittisessa strategiassa kuvataan Heinäveden ikääntyneiden palveluiden nykytila ja määritellään tavoitteet iäkkäiden kuntalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja itsenäisen suoriutumisen edistämisessä sekä eri hallintokuntien ja sidosryhmien vastuut näiden tavoitteiden toteuttamisessa. Palvelurakenteen kehittämisohjelmassa asetetaan mitattavissa olevat tavoitteet ikääntyneiden kuntalaisten palvelutasolle ja palvelutoiminnan voimavaroille sekä määritellään toimenpiteet tavoitteiden toteuttamisessa. Uuden ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä, kaventaa ikääntyneiden hyvinvointi- ja terveyseroja sekä parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Laatusuositus tukee kuntia ja yhteistoiminta-alueita kehittämään ikäihmisten palveluja paikallisista tarpeista ja voimavaroista lähtien yhteistyössä ikäihmisten, muiden kuntalaisten, palvelun käyttäjien ja heidän läheistensä, järjestöjen, yrittäjien ja seurakuntien kanssa. Suosituksessa tavoitteeksi asetettu palvelurakenteen muutos hillitsee toteutuessaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kasvua. Mikäli palvelurakenteita ja toimintaa ei uudisteta, kustannusten kasvua on vaikea hillitä, kun väestön ikärakenne muuttuu nopeasti ja palvelutarpeet kasvavat.

5 5 Tämän ikääntymispoliittisen strategian lähtökohtana on ikäihmisen elämäntilanteen näkeminen kokonaisuutena ja hänen itsemääräämisoikeutensa kunnioittaminen. Ikääntyville annettavien palvelujen ja hoidon tulee olla asiakaslähtöistä ja perustua kuntouttavaan työotteeseen. Palveluja suunniteltaessa ja annettaessa tulee ikääntyneen yksilölliset voimavarat huomioida. Vanhustenhuollon palvelujen järjestämistä ohjaa taloudellisuuden ja tehokkuuden lisäksi pitkän aikavälin vaikuttavuus tavoitteena heinäveteläisten turvallinen ja arvokas vanhuus. 2. TAUSTATIEDOT JA TILASTOT 2.1 Heinäveden kunta Heinävesi on noin asukkaan kunta Etelä-Savossa, Itä-Suomen läänissä. Kunnan vahvuutena on matkailullinen tunnettavuus Heinävesi on tunnettu muun muassa Pohjoismaiden ainoista ortodoksisista luostareista Valamon munkkiluostarista sekä Lintulan nunnaluostarista. Heinävesi on myös tunnettu kauniista, Suomen suosituimpiin vesireitteihin kuuluvasta Heinäveden reitistä ja sen kuudesta sulkukanavasta. Luonnonkauniin kunnan pinta-alasta noin 18 prosenttia on vettä. Sen suurimmat järvet Kermajärvi ja Juojärvi kuuluvat Suomen puhdas- ja kirkasvetisimpiin järviin. Kermajärvi on Natura-alue ja täten tärkeä rantojen- ja vesistöjensuojelualue sekä osa Suomen kansallismaisemaa. Kesällä 2007 Heinäveden kunta julistautui Suomen ensimmäiseksi hyvän olon kunnaksi. Heinäveden naapurikuntia ovat Leppävirta, Liperi, Outokumpu, Savonlinna, Tuusniemi ja Varkaus. 2.2 Väestökehitys, väestöosuudet, huoltosuhde ja väestöennuste Heinäveden kunta kuuluu Etelä-Savon maakuntaan ja Savonlinnan seutukuntaan. Etelä-Savossa oli vuoden 2008 lopussa asukasta eli noin asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tilastokeskuksen vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteen mukaan Etelä-Savon väkiluku supistuu noin 10 prosenttia seuraavien runsaan kahdenkymmenen vuoden aikana. Vuonna 2040 Etelä- Savossa ennustetaan olevan asukasta. (Etelä-Savo lukuina.) Väestönkehitys on muuttanut Etelä-Savon ikärakennetta niin, että vanhempien ikäluokkien osuus on kasvanut ja lasten sekä nuorten ikäluokkien osuudet ovat pienentyneet. Työikäisen väestön osuus on

6 6 pysynyt suunnilleen samalla tasolla, mutta työikäisten määrä on vähentynyt viimeisten kymmenen vuoden ajan noin tuhat henkilöä vuodessa. Etelä-Savon väestö on selvästi ikääntyneempää kuin koko Suomen. (Etelä-Savo lukuina.) Vaikka Tilastokeskus ennakoikin muuttoliikkeen kääntyvän Etelä-Savolle positiiviseksi jonkin ajan kuluttua, lisääntyy vanhempien ikäluokkien osuus väestössä. Näissä ikäryhmissä Etelä-Savo on saanut muuttovoittoa, ja koska väestön odotettavissa oleva elinaika nousee jatkuvasti, ennakoidaan sodan jälkeen syntyneistä suurista ikäluokista huomattavan osan olevan elossa vielä 20 vuoden kuluttua. Syntyvyyden aleneminen on odotettavissa mm. hedelmällisyysikäisen väestön vähenemisen kautta. (Etelä-Savo lukuina.) Heinäveden asukasmäärässä on tapahtunut merkittävä väheneminen viimeisen 30 vuoden aikana. Heinävedellä oli 5785 asukasta vuonna 1980 ja vuonna 1990 asukkaita oli Vuosien välisenä aikana kokonaisväestömäärä on vähentynyt 712 hengellä. Vuoden 2008 lopussa heinäveteläisiä oli Väestöryhmien osuudessa nähdään kehitys väestön vanhenemisesta; ikääntyneiden osuus kasvaa ja nuorempien ikäryhmien vähenee. Sama kehitys on nähtävissä ympäristökunnissakin. Heinäveden väestöennuste vuodelle 2020 on 3566 henkilöä, vuodelle 2030 väestöennuste on 3363 ja 3224 henkilöä vuodelle (SOTKAnet ja Tilastokeskus.) Väestö Heinävesi yht Taulukko 1. Heinäveteläisten väestökehitys v ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Indikaattori ilmaisee kunnassa vakinaisesti asuvan väestön (miehet ja naiset yhteensä) lukumäärän vuoden viimeisenä päivänä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta, samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla.

7 vuotiaat, % väestöstä yht. 6,3 6 5,4 5,6 5,7 5,8 5,6 5,4 5,6 5,1 5, vuotiaat % väestöstä yht. 9 9,2 9,5 9,3 9,4 8,7 8,4 8,2 7,9 7,4 6, vuotiaat, % väestöstä yht. 61,1 60,8 61, ,6 60, ,9 59,6 60,2 59, vuotiaat, % väestöstä yht. 13,3 13,3 13,2 13,2 13,6 13,6 13,9 13,6 13,8 13,7 14, vuotiaat, % väestöstä yht. 7,7 8 8,2 8,3 8,3 8,9 9, ,4 10,5 85 vuotta täyttäneet, % väestöstä yht. 2,6 2,7 2,5 2,6 2,4 2,7 2,7 2,9 3,2 3,2 3,3 Taulukko 2: Heinäveteläisten 0-85 vuotta täyttäneiden % osuus väestöstä v ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Indikaattori ilmoittaa kunkin ikäryhmän osuuden prosentteina koko väestöstä (miehet ja naiset yhteensä) vuoden viimeisenä päivänä vuotta täyttäneet, % väestöstä yht. 23, ,1 24,3 25, , ,3 27,9 Taulukko 3: Heinäveden 65 vuotta täyttäneiden % osuus väestöstä v ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Indikaattori ilmoittaa 65 v. täyttäneiden osuuden prosentteina koko väestöstä (miehet ja naiset yhteensä ) vuoden viimeisenä päivänä.

8 Väestö yht vuotiaat, lkm väestöstä yht vuotiaat, lkm väestöstä yht vuotta täyttäneet, lkm väestöstä yht Taulukko 4: Heinäveteläisten 65 vuotta täyttäneiden lukumäärät ikäluokittain väestöstä v ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Indikaattori ilmoittaa kunkin ikäryhmän osuuden lukumääränä koko väestöstä (miehet ja naiset yhteensä)vuoden viimeisenä päivänä. Yksi ikäpolitiikan käytetyimmistä käsitteistä on huoltosuhde. Huoltosuhteella (elatussuhde) ilmaistaan väestön vanhenemisesta johtuvaa ongelmaa. Tavallisimmin huoltosuhdetta kuvataan määreillä väestöllinen (demografinen) tai taloudellinen. Huoltosuhde on kasvanut Heinävedellä vuosina voimakkaimmin verrattuna naapurikuntiin Liperiin ja Outokumpuun sekä Joensuuhun ja koko maahan Heinävesi yhteensä 63,8 64,3 63, ,9 65,8 66,6 66,8 67,9 66,2 67,4 Liperi yhteensä 56,4 56, ,2 56,3 56,3 56,2 55,6 56,2 55,3 55,9 Outokumpu yhteensä 55,3 55,2 55, ,7 53,7 54,7 53,4 53, ,5 Joensuu yhteensä 47,5 47,1 46,9 46,8 46,7 46,5 46,5 45,6 46,1 46,1 46 Koko maa yhteensä 49,6 49,4 49,4 49,5 49,6 49, ,8 50,5 50,1 50,3 Taulukko 5. Huoltosuhde, demografinen Heinävedellä, Liperissä, Outokummussa, Joensuussa ja koko maassa vuosina ; THL, Tilastoja indikaattoripankki SOTKAnet Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Väestöennuste 2010 yht Väestöennuste 2020 yht Väestöennuste 2030 yht Väestöennuste 2040 yht Taulukko 6: Heinäveden väestöennuste v Tilastokeskus.

9 9 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan heinäveteläisten vuotiaiden prosenttiosuus tulee laskemaan vuosien aikana 19 %:sta 13.9 %:iin eli vähennystä noin 230 hengellä. Sen sijaan ennusteen mukaan ikäluokissa vuotta tulee olemaan kasvua 12.4 %:sta 15.7 %:iin eli 65 hengellä. Merkittävin kasvu tulee kuitenkin olemaan 85 vuotta täyttäneiden osuudessa, joka kasvaa 36.9 %:sta 40.2 %:iin eli 147 henkeä Väestöennuste yht. yht vuotiaat, % väestöstä yht vuotiaat, % väestöstä yht v. täyttäneet, % väestöstä yht vuotta täyttäneet, % väestöstä yht Taulukko 7: Ennuste heinäveteläisten v., v. ja 85 vuotta täyttäneiden % osuus väestöstä vuosina 2020, 2030 ja Tilastokeskus Väestöennuste yht. yht vuotiaat, lkm väestöstä yht vuotiaat, lkm väestöstä yht v. täyttäneet, lkm väestöstä yht vuotta täyttäneet, lkm väestöstä yht Taulukko 8: Heinäveden väestöennuste lukumäärinä v ikäluokissa v., v. ja 85 v. täyttäneet. Tilastokeskus. Väestöennuste kuvaa tulevaa väestönkehitystä. Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat ns. demografisia trendilaskelmia, joissa lasketaan mikä olisi alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena.

10 Taloudelliset resurssit Talouden tunnusluvut Tarkasteluvuosina Heinäveden kunnan vuosikate oli korkeimmillaan /asukas vuonna 2007 ja vuonna 2002 alimmillaan euroa/asukas. Kunnan vuosikate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyydestä. Vuosikate ilmoittaa kunnan tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Alijäämäinen vuosikate siis merkitsee, että kunnan tulorahoitus on heikko. Heinäveden verotulot olivat korkeimmillaan 2744 /asukas vuonna 2008 ja matalimmillaan /asukas vuonna Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas yht Kunnan nettokustannukset yhteensä, 1000 euroa yht Lainakanta, euroa/ asukas yht. 286,2 226,8 586,6 721,2 633,7 677,8 461,4 430,6 720 Vuosikate, euroa / asukas yht. 215, ,4 55, ,1 282,4 317,7 161 Vuosikate, % poistoista yht. 113, ,7 97,8 78,7 120,1 133,9 62,05 Verotulot, euroa / asukas yht. 2379,2 2213,7 1984,9 1929,9 2105,8 2241,2 2339,2 2490, Valtionosuudet yhteensä euroa / asukas yht. 1101,4 1247,5 1283,6 1971,2 2038,6 2071,7 2199,3 2345, Taulukko 9: Heinäveden kunnan talouden kehitys v ; THL, Tilastoja indikaattoripankki SOTKAnet ja Heinäveden kunta

11 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Kuntien sosiaali- ja terveystoimen menot ovat nettokustannuksia, jotka lasketaan vähentämällä käyttökustannuksista (sis. toimintamenot, poistot ja arvonalentumiset sekä vyörytyserät) käyttötuotot (toimintatulot ja vyörytyserät). Menot eivät sisällä asiakasmaksuja. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Heinävedellä ovat nousseet 1619 /asukas viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2008 sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset olivat 3453 euroa/asukas. Naapurikuntiin ja lähialueeseen verrattuna kustannukset ovat Heinävedellä noin euroa korkeammat. Kuntien nettokustannukset terveydenhuoltoon ja sairaanhoitoon ovat vain osa terveydenhuollon menoista. Työterveyshuolto ja yksityissektori tuottavat sairaanhoidon palveluja sairastuneille ja sairastaville eri kunnissa erisuuruisia osuuksia väestön käyttämistä palveluista. Kotitaloudet, Kela, työnantajat, vakuutusyhtiöt ja yritykset maksavat nämä kustannukset. Tämän vuoksi kuntien nettokustannuksia ei pidä tulkita terveydenhuollon kokonaiskustannuksiksi. Sama pätee myös osaan sosiaalitoimen palveluista. On myös tärkeää huomata kuntien ja alueiden väestön erilaisuudet. Etäisyydet, työllisyys/työttömyys, väestön kasvu/väheneminen, laitosvaltaiset rakenteet ja kunnan tarjoamien palvelujen osuus näkyvät sosiaali- ja terveystoimen nettomenoissa per asukas Heinävesi yht Liperi yht Outokumpu yht Varkaus yht Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri yht Koko maa yht Taulukko 10. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa /asukas Heinävedellä, Liperissä, Outokummussa, Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä ja koko maassa vuosina ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Indikaattori ilmaisee kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti. Käyttökustannuksiin lasketaan toimintamenot ja poistot sekä arvonalentumiset ja vyörytyserät. Käyttötuottoihin lasketaan toimintatulot ja vyörytyserät. Nettokustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot.

12 Heinävesi yht Liperi yht Outokumpu yht Varkaus yht Pohjois- Karjalan sairaanhoitopiiri yht Koko maa yht Taulukko 11. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa /asukas Heinävedellä, Liperissä, Outokummussa, Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä ja koko maassa vuosina ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Indikaattori ilmaisee kuntien erikoissairaanhoidon nettokustannukset euroina asukasta kohti. Tehtäväluokkaan "Erikoissairaanhoito" sisältyy erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito mukaan lukien terveyskeskusten erikoissairaanhoidon yksiköiden vuodeosastotoiminta, erikoissairaanhoidon avosairaanhoito mukaan lukien myös terveyskeskusten erikoissairaanhoidon avosairaanhoitotoiminta, erikoissairaanhoidon päivä- ja yösairaanhoito (kun läsnäoloaika enintään 15 h/vrk.), psykiatrian puoliavoimet hoitomuodot (asuntolat, kuntoutuskodit, pienkodit, perhehoito jne.). Mukaan lukeutuu myös erikoissairaanhoidon palvelujen osto kuntayhtymiltä. Käyttökustannuksiin lasketaan toimintamenot ja poistot sekä arvonalentumiset ja vyörytyserät. Käyttötuottoihin lasketaan toimintatulot ja vyörytyserät. Nettokustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Sosiaali- ja terveydenhuollon menoja tulee nettokustannusten lisäksi tarkastella tarvevakioinnilla, jossa menoista poistetaan kuntien erilaisen väestörakenteen ja muiden palvelujen tarpeeseen vaikuttavien tekijöiden, kuten sairastavuuden vaikutus. Tarvevakioinnilla kunnat saatetaan samalle viivalle ja niitä vertaillaan oikeudenmukaisesti. Tarvevakiointi parantaa olennaisesti kuntien menoja ja toimintaa kuvaavien tietojen vertailukelpoisuutta. Tarvevakioidut menot kertovat käyttääkö kunta runsaasti, niukasti vai tavanomaisesti rahaa palvelujen järjestämiseen suhteessa väestön tarpeisiin. Tarvevakioitujen menotietojen perusteella ei voi suoraan päätellä kunnan järjestämien palvelujen laatua, toiminnan taloudellisuutta tai tarkoituksenmukaisuutta. Niiden tulisi kuitenkin kannustaa toiminnan kriittiseen arviointiin. Koko maan tarvekerroin on 1,0. Jos tarvekerroin on suurempi kuin 1.0, on palvelujen tarve suurempi kuin maassa keskimäärin. Jos kerroin on alle 1.0, on tarve pienempi. Keskeisin tarpeeseen

13 13 vaikuttava tekijä on väestön ikärakenne - mitä iäkkäämpää väestö on, sitä suurempi on terveydenhuollon palvelujen tarve. Koko maan tarvevakioitujen menojen indeksi on 100. Jos indeksi on suurempi kuin 100, ovat menot suuremmat kuin maassa keskimäärin. Esimerkiksi tarvevakioitujen menojen indeksi 124 tarkoittaa, että kun tarvetekijät on otettu huomioon, kustannukset ovat 24 % korkeammat kuin maassa keskimäärin. Kuntien, joissa tarvevakioitu menoindeksi on korkea, tulisi arvioida kriittisesti, tarjoaako kunta tavanomaista tasoa runsaammat ja laadultaan muita paremmat palvelut väestölleen tai onko kunnan käyttämien palvelujen tuottajien tuottavuudessa, palveluprosessien sujuvuudessa ja toiminnan organisoinnissa ja johtamisessa parantamisen varaa. Niiden kuntien, joissa tarvevakioitu menoindeksi on matala, tulisi arvioida kriittisesti, tarjoaako kunta väestölleen määrältään ja laadultaan riittävät palvelut vai jääkö kunnan väestö ilman tarvitsemiaan palveluja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on vuonna 2009 julkaissut kuntien ja sairaanhoitopiirien terveyden- ja vanhustenhuollon tarve- ja olosuhdevakioidut menot vuodelta Terveydenhuollon menoihin sisältyvät perusterveydenhuollon (ml. hammashuollon) ja erikoissairaanhoidon nettomenot. Vanhustenhuollon menoja ovat vanhusten laitoshoidon (vanhainkotihoidon) ja 65 vuotta täyttäneiden kotihoidon, omaishoidontuen ja palveluasumisen (ympärivuokautisen ja muun) menot. (Hujanen, Häkkinen ja Peltola, 2007.) Heinävedellä terveyden- ja vanhustenhuollon tarvekerroin on 1.5 eli lähialueen kuntiin verrattuna korkeampi ja tarvevakioitu indeksi vuonna 2007 on matala (91). Tämä on samaa luokkaa kuin lähimpien naapurikuntien tarvevakioitu indeksi, mutta merkittävästi matalampi kuin Suomessa keskimäärin.

14 Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Euroa/asukas Manner- Suomi=100 Manner- Suomi=1,00 Manner- Suomi=100 Heinävesi ,50 91 Liperi ,04 96 Outokumpu ,28 91 Tuusniemi ,37 99 Joensuu ,03 95 Kerimäki , Joroinen , Varkaus ,14 91 Taulukko 12. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot v Heinävedellä, Liperissä, Outokummussa, Tuusniemellä, Joensuussa, Kerimäellä, Joroisissa ja Varkaudessa IKÄÄNTYNEITÄ JA HEIDÄN HYVINVOINTIAAN KUVAAVAT TILASTOT 3.1 Ikääntyneiden terveys Ikäihmisten palvelujen suunnittelemiseksi ja kehittämiseksi tarvitaan tietoa ikääntyneiden terveydentilasta, toimintakyvystä ja elinoloista. Ikääntyneiden terveydentilaa kuvataan sairastavuusindeksin sekä astma-, verenpaine-, psykoosi- ja diabeteslääke korvausten avulla. Kansaneläkelaitos tuottaa vuosittain tilastotietoa väestön sairastavuudesta. Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Kuntien väliset erot tasoittuvat, kun indeksiluvut vakioidaan iän mukaan. Sairastavuusindeksin avulla voidaan vertailla kuntien välistä sairastavuutta sekä tarkastella missä kunnissa Suomessa sairastetaan eniten ja missä vähiten. Indeksin avulla voidaan myös arvioida miten kunnat sijoittuvat sairastavuudeltaan maan keskiarvoon nähden. Sairastavuusindeksi lasketaan kuolleisuuden, työkyvyttömyyseläkkeen saajien ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen summan indeksinä. Sairastavuus vaihtelee hyvin paljon maan eri kunnissa ja sairastavuuden alueellinen jakautuminen kuvaa osaltaan kuntien ikärakennetta ja kunnan kuntatyyppiä. Sairastavuusindeksi on maan

15 15 keskiarvoa alhaisempi pääkaupunkiseudulla, Ahvenanmaalla ja Pohjanmaan rannikolla. Korkein sairastavuusindeksi on Kainuun pohjoisosissa ja Savossa. Heinävedellä sairastavuusindeksi on ollut vuosien aikana maan keskiarvoa huomattavasti korkeampi. Vuonna 2008 Heinäveden sairastavuusindeksi (142.1) on Pohjois- Karjalan sairaanhoitopiirin kunnista korkein Heinävesi , ,2 146, ,3 138,4 137,5 138,6 142,1 Pohjois- Karjalan shpiiri 119,9 119,1 117,8 118,3 119,1 121,1 118,4 116,3 115,5 115,4 115,7 Taulukko 13. Sairastavuusindeksi, ikävakioitu Heinävedellä ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä vuosina ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu sekä sellaisenaan että ikävakioituna. Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuus Heinävedellä vuonna 2008 oli 76,1 % vastaavanikäisistä eli 861 henkilöä sai Kelan erityiskorvauksen vakavaan tai pitkäaikaista lääkitystä vaativaan sairauteen.

16 Heinävesi yht.% 69, ,3 71,1 71, ,7 73,8 74,2 74,9 76,1 yht. lkm Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri % yht. 66,5 66, , ,9 68,3 68,8 68,4 68,6 70 Koko maa % yht. 61,1 61,3 61,7 62,2 62, ,2 62,9 62,9 64,4 Taulukko 14. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % ja lukumäärä vastaavanikäisestä väestöstä Heinävedellä, Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä ja koko maassa vuosina ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuden prosentteina (ja lukumäärä) vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Yksi henkilö on voinut olla oikeutettu yhteen tai useampaan erityiskorvausoikeuteen yhdessä tai useammassa eri korvausluokassa. Oikeus erityiskorvaukseen tarkoittaa, että kyseisellä henkilöllä on jokin vakava ja pitkäaikaista lääkitystä vaativa sairaus. Kullekin sairaudelle on laadittu yhtenäiset kriteerit, joiden perusteella oikeus voidaan myöntää. Hakemus edellyttää yleensä erikoislääkärin lausuntoa. Heinävedellä 65 vuotta täyttäneistä 157 henkilöllä oli astman vuoksi oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin eli 13.9 % vastaavanikäisestä väestöstä, kun Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä oikeutettuja oli 11.1 % ja koko maassa 8.6 % vastaavanikäisestä väestöstä lkm yht Taulukko 15. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin astman vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneiden lukumäärä, vastaavanikäisestä väestöstä Heinävedellä vuosina ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Heinävesi 8,3 8,3 8,7 9,3 10,5 10,9 11,9 12,3 12,7 13,3 13,9 Pohjois- Karjalan sh-piiri 7,9 8,3 8,7 9,1 9,4 9,7 10,1 10,5 10,6 10,9 11,1 Koko maa 6,8 7 7,3 7,5 7,7 7,8 8,1 8,3 8,4 8,5 8,6 Taulukko 16. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin astman vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Heinävedellä, Pohjois- Karjalan sairaanhoitopiirissä ja koko maassa vuosina ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) astmalääkitykseen oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden ko. ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa.

17 17 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä Heinävedellä vuonna 2008 oli 14.1 % vastaavanikäisestä väestöstä eli 160 henkilöä. Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä oikeutettuja oli 13 % ja koko maassa 11.1 % vastaavanikäisestä väestöstä yht. lkm Taulukko 17. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneiden lukumäärät vastaavanikäisestä väestöstä vuosina ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Heinävesi 9,9 9,6 10,3 10,9 10,9 10,9 11,5 12,7 12,5 13,5 14,1 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri 9, ,4 10,9 11,1 11,4 11,8 12,3 12,2 12,4 13 Koko maa 8,3 8,4 8,6 8,9 9,2 9,3 9,7 10,1 10,3 10,5 11,1 Taulukko 18. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Heinävedellä, Pohjois- Karjalan sairaanhoitopiirissä ja koko maassa vuosina ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) diabeteslääkitykseen oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden ko. ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä Heinävedellä vuonna 2008 oli 42.2 % vastaavanikäisestä väestöstä eli 478 henkilöä. Pohjois- Karjalan sairaanhoitopiirissä oikeutettuja oli 35 % ja koko maassa 32 % vastaavanikäisestä väestöstä lkm yht Taulukko 19. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä lukumäärät vastaavanikäisestä väestöstä Heinävedellä vuosina ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

18 Heinävesi 38,2 38,2 38,3 38,8 40,6 40,8 41,3 41,6 42,2 42,2 42,2 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri 34,2 34,2 34,4 34,9 35,3 35,1 35,2 35,3 35,1 35,2 35 Koko maa 30,9 31,1 31,4 31,8 32,1 31,9 32,4 32,5 32,3 32,1 32 Taulukko 20. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Heinävedellä, Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä ja koko maassa vuosina ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) verenpainelääkitykseen oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden ko. ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa Depressio- eli masennuslääkkeitä käyttävien yli 65-vuotiaiden lukumäärä on kasvanut 58 henkilöllä vuosien välillä. Vuonna 2008 Heinävedellä 65 vuotta täyttäneistä 14.6 % vastaavanikäisestä väestöstä sai korvausta depressiolääkkeistä. Koko maassa vastaava luku oli 11.2 %. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneistä vastaavanikäistä vuonna 2008 Heinävedellä oli 4.6 % ja koko maassa 2.9 % lkm yht Taulukko 21. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, lukumäärät vastaavanikäisestä väestöstä Heinävedellä ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Heinävesi yht. 9,5 9,8 11,4 12,3 11,5 12,4 13,7 13,1 13,6 14,5 14,6 Koko maa yht. 8,7 9,5 9,9 9,6 9,9 9,7 9, ,4 10,9 11,2 Taulukko 22. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Heinävedellä ja koko maassa ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Indikaattori ilmaisee vuoden aikana depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä.

19 Heinävesi yht. 3,9 3,5 4,1 4,2 4,4 4,3 4,9 5,2 4,8 4,8 4,6 Koko maa yht. 2,8 2,8 2,8 2,8 2,9 2,9 2, ,9 2,9 Taulukko 23. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä % vastaavanikäistä Heinävedellä ja koko maassa vuosina ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Indikaattori ilmaisee erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä vuoden lopussa. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen 65 vuotta täyttäneiden lukumäärät Heinävedellä ovat vuosina vaihdelleet henkilön välillä. Keskimäärin joka vuosi noin neljäkymmentä 65 vuotta täyttänyttä joutuu sairaalahoitoon vammojen ja myrkytysten vuoksi lkm yht Taulukko 24. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 65 vuotta täyttäneet, lukumäärät vastaavanikäisestä väestöstä Heinävedellä vuosina ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päädiagnoosilla vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset (ICD 10: S00-T78) sairaalahoidossa olleiden 65 vuotta täyttäneiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. 3.2 Ikääntyneiden muistisairaudet Dementian esiintyvyys Dementia on etenevä aivotoiminnan häiriö, jonka takia henkilön kyky huolehtia itsestään ja asioistaan heikkenee niin, että hän lopuksi on paljolti toisten avun varassa. Noin 60 % dementiapotilaista kärsii Alzheimerin taudista, 15 % vaskulaarisesta dementiasta ja 15 % Lewyn kappale -taudista. (Sulkava 2005.)

20 20 Keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyys Suomessa on vuotiailla noin 4 %, vuotiailla 11 % ja 85 vuotta täyttäneillä noin 35 %. Esiintyvyys yli 65-vuotiaassa väestössä on 7 % ja yli 75-vuotiailla 23 %. Tämän lisäksi lievästä dementiasta kärsii yli 75-vuotiaista 8 %. Epidemiologiset tutkimukset viittaavat siihen, että dementian ilmaantuvuus ja esiintyvyys ovat pysyneet lähes samoina viime vuosikymmeninä. (Sulkava 2005.) Dementiaa sairastavien ikääntyneiden määristä ei ole olemassa tarkkoja paikkakuntakohtaisia selvityksiä. Heinäveden dementiaa sairastavien ikääntyneiden lukumäärät ovat laskettu em. dementian esiintyvyysprosentin perusteella. Dementian esiintyvyys ikäluokassa vuotta on noin 4 % eli vuonna 2008 Heinävedellä sairastaa dementiaa 22 henkilöä kyseisestä ikäluokasta. Ikäluokassa vuotta dementian esiintyvyys Heinävedellä on noin 11 % eli noin 46 henkilöä sairastaa dementiaa vuonna Vanhimmassa ikäluokassa eli 85 vuotta täyttäneiden keskuudessa esiintyvyys on noin 35 % eli noin 47 henkilöllä on dementoiva sairaus Väestö yht vuotiaat, lkm väestöstä yht Dementian esiintyvyys n. 4 % lkm Taulukko 25. Arvio dementian esiintyvyys Heinävedellä ikäluokassa vuotta, lukumäärinä vuosina Väestö yht vuotiaat, lkm väestöstä yht Dementian esiintyvyys n. 11 % lkm Taulukko 26. Arvio dementian esiintyvyys Heinävedellä ikäluokassa vuotta, lukumäärinä vuosina