P25076P001

Transkriptio

1 SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA PARIKKALAN KUNTA / TEKNINEN TOIMI PARIKKALAN VESITORNI KUNTOARVIO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA P25076P001

2 1 (9) Sisällysluettelo 1 Kohdetiedot Kohde Tilaaja Tutkimusryhmä Rakennetekniikka n tavoitteet ja rajaukset n teettämisen taustaa Käytettävissä olevat suunnitelmat Tyypillisimpiä vaurioita betonisissa seinämissä n tulokset Yhteenveto Tutkimusselostus Valokuvia... 6

3 2 (9) 1 Kohdetiedot 1.1 Kohde 1.2 Tilaaja 1.3 Tutkimusryhmä Parikkalan kunta/ Tekninen toimisto Janne Tanskanen ( ) Harjukatu Parikkala FCG Suunnittelu ja Tekniikka Osmontie Helsinki RI Matti Paavola Ins. Juha Korhonen Betonialan Ohuthiekeskus Oy Arto Koskiahde/ Timo Korhonen 2 Rakennetekniikka 2.1 n tavoitteet ja rajaukset Tämän kuntoarvion tavoitteena on selvittää n tämän hetkinen betonirakenteiden kunto sekä tornin muiden rakenteiden, putkistojen ja tornin varusteiden sopivuus ja kunto Parikkalan kunnan vesijohtoverkkoon. perustuu paikan päällä tehtyihin silmämääräisiin katselmuksiin sekä betonirakenteiden osalta rakenteesta irrotettujen koekappaleiden tarkempaan analysointiin. 2.2 n teettämisen taustaa n tekeminen pohjautuu Parikkalan kunnan tarjouspyyntöön vuonna 1981 rakennetun liukuvaletun vesitornin kuntoarvion laadinnasta. Vesisäiliön tilavuus on 1000 m3 ja vesitornin korkeus on 12 m. Tarjouspyyntö on kirjattu päivämäärälle Kuntotutkimuksen tarkoituksena oli tutkia vesitornin rakenteellinen kunto nykyisille kuormituksille sekä vastaavuus nykypäivän vaatimuksille. 2.3 Käytettävissä olevat suunnitelmat Vesitornin piirustuksia : poikkileikkaus/julkisivu rakennetyypit, tasot ja leikkauspiirustukset sekä rakennusselitys. Rakennepiirustuksia, joissa on esitetty rakenteiden raudoitukset, ei ole ollut käytettävissä

4 3 (9) 2.4 Tyypillisimpiä vaurioita betonisissa seinämissä Betonirakenne on oikein huollettu ja hoidettuna pitkäikäinen rakenne. Sen kuntoon vaikuttavia rasituksia ovat mm. ilma, kosteus, aurinko ja pakkanen. Niiden vaikutus rakenteisiin riippuu rakennusaineiden laadusta, rakennusosien liitosten toimivuudesta ja näiden suhteesta olosuhteisiin rakennuksen sijaintipaikassa. Lisäksi mm. rakenteiden liikkuvuus saattaa johtaa haitallisesti rakenteen muodonmuutoksiin. Betoni on huokoinen aine, jossa huokoset ovat toisiinsa yhteydessä muodostaen verkoston. Korroosio, kosteusvauriot ja pakkasrapautuminen johtuvat tästä betonin luontaisesta verkostorakenteesta. Yleisimpiä betonirakenteiden vaurioita ovat betonin karbonatisoituminen terästen korroosio rapautuminen halkeilu Betonin karbonatisoituminen on seurasta hiilidioksidin tunkeutumisesta betoniin ja sen aiheuttamasta betonin huokosveden emäksisyyden alenemisesta. Kun karbonatisoituminen yltää teräksiin, alkaa teräs ruostua. Terästen korroosioon ja betonin karbonatisoitumiseen vaikuttavat betonin ominaisuudet ja teräksiä suojaava betonipeitteen paksuus. Kosteusvaurioita betonirakenteisiin aiheuttavat rakenteisiin imeytyvä sadevesi, vialliset pintarakenteiden saumat ja liitokset. Vauriot ilmenevät halkeiluna sekä pakkasrapautumisena. Vesitorneissa kosteusvaurioita syntyy myös altaiden vuotamisesta ja huonosta kondenssiveden hallinnasta. Vaurioita, halkeamia ja muodonmuutoksia saattaa syntyä myös rungon liikkeistä ja kutistumasta. Ne aiheuttavat halkeilua, joiden syntyä yritetään jo suunnitteluvaiheessa rajoittaa oikealla raudoituksen suunnittelulla. 3 n tulokset Vesitorni on valmistunut vuonna Se on perustettu piirustusten mukaan suoraan kallion varaan. Varsinainen vesitornin säiliö-osa on rakennettu paikallavalettujen noin kuusi metriä pitkien pilareiden varaan. Säiliö-osan seinät on liukuvalettu, seinän paksuus 250 mm ja korkeus noin 7,5 m. Koko vesitilavuus on lämpöeristetty mineraalivillalla. Säiliön yläpohja on puurakenteinen. Vesisäiliön alla on eristämätön lautavuorattu varastotila, jossa altaan alapuolen mineraalivillainen lämmöneriste on näkyvissä harvalaudoituksen takana. Ulkoseinärakenteen verhouksena on teräspoimulevy. Lämpöeristeen paksuus ulkoseinässä ja yläpohjassa on 100 mm mineraalivillaa. Säiliön rakenteet ovat seuraavat:

5 4 (9) Ulkoseinä: teräspoimulevy vaakalaudoitus 22x100k1200 lujalevy 3 mm mineraalivilla 100 mm+100x50k600 koolaus höyrynsulku 0,2 mm muovikalvo lujalevy 3 mm 50x100k600 (ilmarako) teräsbetoni 250 mm Vesikatto: kaksinkertainen huopakate raakapontti 22 mm runko 200x75 k600/900+ lämmöneristys 100 mm höyrynsulku 0,2 mm muovikalvo lujalevy 9 mm Laitetila on lämpöeristetty varastotilan sisäpuolelle koolatun rungon sisään. Sisäverhouslevynä on käytetty kuitusementtilevyjä. Säiliön seinä- ja kattorakenteita ei tarkastuksessa avattu. Silmämääräisen arvioinnin perusteella säilön alapuolisen varaston puurakenteiset ulkoseinät, säiliön alapuolinen lämmöneristys ja altaan puurakenteinen vesikatto ovat tulleet elinkaarensa päähän. Jos vesitornille tullaan tekemään peruskorjausta on nämä rakenteet uusittava. Säiliötilan sisäpuolta ei voinut tarkastaa, koska säiliö on käytössä. Korjaustyön yhteydessä vesisäiliö on tarkastettava sisä- ja ulkopuolelta. Julkisivu on purettava, jotta säiliön seinään syntyneet halkeamat voidaan tarkastaa ja mahdollisesti tarvittava betonikaulus voidaan toteuttaa. Tällöin voidaan määrittää tarvittava betonirakenteen pinnoitustarve. Yhdessä betonin pinnassa oli havaittavissa valuvaa vettä. Ulkona avoimina olevista pilareista otetuista betoninäytteistä tehtyjen näytteiden perusteella karbonatisoituminen on edennyt pilareiden ulkopinnassa raudoituksen pintaan saakka. Pilareiden ulkopinnalla on havaittavissa pakkasrapautumaa. Pilarit on pinnoitettava kauttaaltaan betonirakennetta tiivistävällä pinnoitteella. Säiliötilan hygieeninen huohotus on varmistettava kaikissa olosuhteissa. Huohotusputket on uusittava ja varustettava tarkoitukseen valmistetuilla tyyppihyväksytyillä suodattimilla. Suodattimien jäätyminen on estettävä sähkölämmityksellä. Sähköjärjestelmät Pääkeskus uusitaan. Keskus on alkuperäinen tulppakeskus, joka on tullut elinkaarensa päähän. Tornin automatisointi tarkastetaan korjaustöiden yhteydessä ja täydennetään nykyajan vaatimusten mukaiseksi.

6 5 (9) Kaikki kaapelointi uusitaan. Kaapelit asennetaan pinta-asenteisina. Valaistus uusitaan. Nykyiset valaisimet ovat vanhanaikaisia T8 putkisia ja kuristimella toimivia loisteputkivalaisimia eivätkä täytä nykyajan vaatimuksia. Putkisto Putkiston osalla uusitaan vanhentuneet huonokuntoiset venttiilit. Putkisto desinfioidaan korjaustöiden yhteydessä. 4 Yhteenveto Silmämääräisen arvion ja analysoitujen betoninäytteiden perusteella n betonirakenteet voidaan saneerata kestämään seuraavat vuotta. Säiliöosan julkisivurakenne suositellaan vaihdettavaksi. Lämpöeristetty julkisivu voitaisiin rakentaa mm:n etäisyydelle säiliön betonirakenteen ulkopinnasta maan pintaan saakka. Tällöin betonirakenteen mahdollisia vuotoja voidaan seurata alhaalla olevasta puolilämpimästä varastotilasta eikä mahdollinen vuotovesi pääse kastelemaan ulkoseinärakenteita. Erillinen levyverhoiltu putkistotila jää tällöin turhaksi. Yläpohja muutetaan betonirakenteiseksi ja kattovedet voidaan johtaa tässä puolilämpimässä tarkastustilassa alapohjaan asti, jossa kattovedet voidaan liittää ylivuotoputkeen. Yläpohjan katteena voidaan käyttää kumibitumikermikatetta. Ulko-ovet, ulkovalaistus ja lukitus on uusittava. Vesitornin ukkossuojaus on tehtävä nykyisten suojausohjeiden mukaiseksi. Vesitorni tulee suojata aitaamalla ja varustamalla alue liiketunnistimin tai jollakin muulla hälytyksen antavalla turvajärjestelmällä. 5 Tutkimusselostus Katso liite 1 Helsingissä FCG-Suunnittelu ja tekniikka Oy Matti Paavola rak.ins. Rakennetekniikka Juha Korhonen ins. Arkkitehtuuri-talotekniikka

7 LIITE 1 TUTKIMUSSELOSTUS 1 (7) Nro K110314, Tekninen vastuuhenkilö: Testaus, raportointi: Arto Koskiahde, FM / tj. Kari Peippo, RI Tilaaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy PL HELSINKI Tilaus/ pvm.: Kari Lomperi/FCG Oy Näytteiden saap.pvm.: Kohde: Tehtävä: Näytteenotto timanttiporauksella, 10 kpl; Karbonatisoitumissyvyys liuosmenetelmällä, 10 kpl; testaus Vetolujuustestaus, 5 kpl; testaus Mikrorakennetutkimus ohuthieestä, 5 kpl; testaus Terästen peitesyvyysmittaukset, 9 mittalinjaa, joissa 388 havaintopistettä; testaus NÄYTTEET Näytteet (10 kpl) porattiin FCM:n toimesta tilaajan osoittamista kohdista en ulkopinnasta. Näytelieriöiden halkaisijat olivat 59 mm. Näytteiden tunnukset olivat: PV 1 10 (merkitty näytteenottokaavioon). Näytteet PV 1 8 otettiin en yläosasta ja näytteet PV 9 10 en alaosasta. Näytteet arvioitiin suunniteltuihin testauksiin soveltuviksi. TUTKIMUKSET Kaikkien näytelieriöiden kyljistä tehtiin karbonatisoitumissyvyyden määritys liuosmenetelmällä soveltaen standardia SS Näytteistä PV 1, -3, -5, -7 ja -9 määritettiin päiden tasaamisen jälkeen betonin vetolujuus muuten standardin SFS 5445 mukaan, mutta ilman tiheysmääritystä. Raudoitusterästen peitesyvyysmittauksia tehtiin FCM:n toimesta 9 mittauslinjalla, yhteensä 388 havaintopisteessä (merkitty tunnuksilla rm 1 9 näytteenottokaavioon). Näytelieriöistä PV 2, -4, -6, -8 ja -10 valmistettiin Betonialan Ohuthiekeskus FCM Oy:n Sotkamon laboratoriossa esi-impregnointien jälkeen noin 0,025 mm paksut ohuthienäytteet 75 mm (pituus) x 25 mm (leveys) kokoisille näytelaseille. Ohuthieet tutkittiin Betonialan Ohuthiekeskus FCM Oy:n Koski Tl:n toimipisteessä polarisaatiomikroskoopilla. Tutkimuksissa noudatettiin standardia ASTM C soveltuvin osin. Betonialan Ohuthiekeskus FCM Oy:llä on FINAS-akkreditointi betonin ohuthietutkimuksille (akkreditoitu testauslaboratorio T208, SFS-EN ISO/IEC 17025). TULOKSET Tutkimustulokset koskevat tähän toimeksiantoon sisältyneitä ohuthienäytteitä, vetolujuustestausnäytteitä ja raudoitusterästen peitesyvyyksiä mittauslinjoilla. Karbonatisoitumissyvyydet on esitetty taulukossa 1, vetolujuustulokset taulukossa 2 ja raudoituksen peitesyvyystulokset näiden jälkeen taulukossa 3 sekä lopuksi ohuthietutkimusten tulokset. Tämän tutkimusselostuksen osittainen kopiointi on kielletty ilman Betonialan Ohuthiekeskus FCM Oy:n kirjallista lupaa. Betonialan Ohuthiekeskus FCM Oy puh. (09) , gsm Y-tunnus Nuijatie 25 B fax (09) Vantaa arto.koskiahde@ohuthiekeskus.com ALV rek.

8 TUTKIMUSSELOSTUS 2 (7) Nro K110314, Tekninen vastuuhenkilö: Testaus, raportointi: Arto Koskiahde, FM / tj. Kari Peippo, RI TAULUKKO 1. KARBONATISOITUMISSYVYYDET Näytteet: betoniporalieriö, halkaisija 59 mm Menetelmä: soveltaen standardia SS TUNNUS RAKENNE karbonatisoitumissyvyys ulkopinta/alapinta, mm karbonatisoitumissyvyys, sisäpinta/yläpinta, mm minimi keskiarvo maksimi minimi keskiarvo maksimi PV 1, ulkopinta katkaistu PV 2, ulkopinta katkaistu PV 3, ulkopinta katkaistu PV 4, ulkopinta katkaistu PV 5, ulkopinta katkaistu PV 6, ulkopinta katkaistu PV 7, ulkopinta katkaistu PV 8, ulkopinta katkaistu PV 9, ulkopinta katkaistu PV 10, ulkopinta katkaistu TAULUKKO 2. VETOLUJUUSKOKEIDEN TULOKSET Näytteet: betoniporalieriö, halkaisija 59 mm Menetelmä: SFS 5445 (ilman tiheysmääritystä) Vetolaite: F15D EASY M2000 TUNNUS RAKENNE VETO- NÄYTTEEN PITUUS VETOLUJUUS (N/mm 2 =MPa) MURTOKOHTA/ ETÄISYYS RAKENTEEN PINNASTA KN 1 up 75 0,1 100% betoni, n. 15 mm up:sta 3 KN 3 up 78 2,0 100% betoni, n. 20 mm up:sta 3 KN 5 up 83 2,2 100% betoni, n. 45 mm up:sta 3 KN 7 up 82 1,9 100% betoni, n. 30 mm up:sta 3 KN 9 up 74 2,2 100% betoni, n. 60 mm up:sta 3 ( up = ulkopinta) Murtotapa: 1 = kokonaan tai lähes kokonaan kivirakeita rikkoen 2 = osittain kivirakeita rikkoen 3 = kokonaan tai lähes kokonaan kivirakeiden pintoja pitkin 4 = työsaumaa pitkin MUR- TO- TAPA Tämän tutkimusselostuksen osittainen kopiointi on kielletty ilman Betonialan Ohuthiekeskus FCM Oy:n kirjallista lupaa. Betonialan Ohuthiekeskus FCM Oy puh. (09) , gsm Y-tunnus Nuijatie 25 B fax (09) Vantaa arto.koskiahde@ohuthiekeskus.com ALV rek.

9 TUTKIMUSSELOSTUS 3 (7) Nro K110314, Tekninen vastuuhenkilö: Testaus, raportointi: Arto Koskiahde, FM / tj. Kari Peippo, RI TAULUKKO 3. TERÄSTEN PEITESYVYYDET Menetelmä/laite: Profometer-4 mittalinja 1 n=35 kpl keskiarvo=19 mm min/max=10/53 mm 14, 14, 10, 15, 15, 15, 15, 18, 22, 19, 15, 13, 15, 20, 40, 16, 14, 16, 15, 15, 50, 14, 20, 15, 53, 17, 20, 18, 16, 15, 19, 19, 20, 19, 18 mittalinja 4 n=46 kpl keskiarvo=25 mm min/max=11/70 mm 15, 14, 17, 15, 19, 17, 16, 57, 16, 16, 17, 18, 17, 16, 16, 18, 18, 21, 21, 21, 17, 11, 17, 23, 33, 31, 30, 46, 32, 24, 22, 41, 22, 30, 37, 30, 31, 30, 70, 31, 38, 23, 27, 29, 30, 23 mittalinja 7 n=46 kpl keskiarvo=24 mm min/max=11/48 mm 33, 28, 21, 31, 18, 30, 29, 36, 37, 30, 23, 15, 22, 19, 28, 14, 14, 17, 18, 34, 15, 17, 17, 30, 17, 22, 45, 20, 15, 32, 42, 30, 29, 34, 48, 18, 20, 15, 18, 17, 11, 17, 37, 16, 16, 14 mittalinja 2 n=41 kpl keskiarvo=26 mm min/max=11/64 mm 11, 14, 15, 18, 37, 30, 44, 16, 14, 12, 12, 14, 15, 52, 18, 17, 15, 22, 12, 14, 46, 20, 21, 17, 15, 16, 11, 43, 64, 43, 32, 44, 39, 37, 52, 51, 19, 15, 26, 28, 28 mittalinja 5 n=52 kpl keskiarvo=21 mm min/max=12/31 mm 16, 14, 14, 16, 18, 17, 18, 15, 17, 19, 16, 14, 24, 17, 16, 30, 23, 14, 27, 20, 29, 28, 30, 29, 31, 17, 18, 19, 29, 16, 19, 15, 18, 18, 31, 26, 27, 24, 25, 28, 15, 14, 12, 12, 21, 14, 31, 25, 27, 29, 29, 29 mittalinja 8 n=44 kpl keskiarvo=24 mm min/max=9/54 mm 15, 22, 12, 23, 29, 18, 14, 9, 19, 11, 17, 18, 17, 14, 25, 16, 27, 16, 18, 46, 24, 32, 29, 18, 16, 28, 29, 32, 30, 16, 15, 16, 40, 30, 16, 15, 23, 54, 32, 21, 38, 22, 48, 42 mittalinja 3 n=39 kpl keskiarvo=18 mm min/max=11/40 mm 30, 17, 16, 20, 29, 19, 23, 16, 20, 14, 40, 19, 15, 17, 16, 35, 17, 16, 18, 20, 17, 20, 21, 16, 12, 14, 16, 16, 13, 18, 19, 18, 17, 16, 16, 11, 17, 15, 21 mittalinja 6 n=45 kpl keskiarvo=26 mm min/max=12/58 mm 16, 15, 20, 26, 20, 49, 15, 16, 58, 21, 18, 19, 14, 39, 31, 43, 30, 13, 25, 41, 32, 25, 38, 35, 32, 30, 12, 23, 18, 19, 24, 28, 36, 30, 28, 31, 28, 25, 25, 26, 13, 16, 16, 18, 22 mittalinja 9 n=40 kpl keskiarvo=27 mm min/max=14/46 mm 46, 40, 34, 31, 28, 33, 32, 19, 26, 21, 21, 14, 25, 27, 31, 29, 29, 31, 29, 23, 22, 31, 32, 30, 28, 32, 37, 32, 26, 27, 31, 21, 29, 29, 17, 21, 21, 22, 17, 20 Tämän tutkimusselostuksen osittainen kopiointi on kielletty ilman Betonialan Ohuthiekeskus FCM Oy:n kirjallista lupaa. Betonialan Ohuthiekeskus FCM Oy puh. (09) , gsm Y-tunnus Nuijatie 25 B fax (09) Vantaa arto.koskiahde@ohuthiekeskus.com ALV rek.

10 TUTKIMUSSELOSTUS 4 (7) Nro K110314, Tekninen vastuuhenkilö: Testaus, raportointi: Arto Koskiahde, FM / tj. Kari Peippo, RI NÄYTTEENOTTOKAAVIO: Tämän tutkimusselostuksen osittainen kopiointi on kielletty ilman Betonialan Ohuthiekeskus FCM Oy:n kirjallista lupaa. Betonialan Ohuthiekeskus FCM Oy puh. (09) , gsm Y-tunnus Nuijatie 25 B fax (09) Vantaa arto.koskiahde@ohuthiekeskus.com ALV rek.

11 TUTKIMUSSELOSTUS 5 (7) Nro K110314, Tekninen vastuuhenkilö: Testaus, raportointi: Arto Koskiahde, FM / tj. Kari Peippo, RI OHUTHIETUTKIMUKSET PV 2,, ulkopinta Näytteen pituus ohuthieessä on mm (=ulottuvuus syvyyssuunnassa). Hienäyte ei ulotu rakenteen läpi. Ulkopinnassa ei ole pinnoitetta. Ulkopinta vaikuttaa kuluneelta. Korkeusero eri kohtien välillä on noin 3 mm. Betoni on karbonatisoitunut noin mm:n syvyyteen ulkopinnasta. Betonissa on harvakseltaan pallomaisia ilmahuokosia (Ø 0,04 2,8 mm ). Ei ole havaittavissa varsinaista lisähuokostusta, millä perusteella betonia ei voida nykykäsityksen mukaan luokitella pakkasenkestäväksi märissä olosuhteissa. Osassa huokostiloista on betonin karbonatisoitumattomalla alueella yksittäisiä ja kehämäisiä <0,04 mm paksuja ettringiittiä muistuttavia täytekiteytymiä, jotka ovat merkkinä kosteuden kulkeutumisesta betonissa. Vesi-sementtisuhteessa on vaihtelua tavanomaisen ja tavanomaista korkeamman välillä. Hydrataatioaste vaikuttaa tavanomaiselta. Runkoaine on särmikkäistä ja särmiltään pyöristyneistä rakeista koostuvaa luonnonsoraa/ -hiekkaa. Pääkivilajina on graniitti. Maksimiraekoko on ohuthieestä mitattuna # 6,4 mm. Sideaine-runkoainekontaktit ovat ehjät. Betonissa ei ole halkeamia. PV 4,, ulkopinta Näytteen pituus ohuthieessä on mm (=ulottuvuus syvyyssuunnassa). Hienäyte ei ulotu rakenteen läpi. Ulkopinnassa ei ole pinnoitetta. Ulkopinta vaikuttaa kuluneelta. Korkeusero eri kohtien välillä on noin 3 mm. Betoni on karbonatisoitunut noin mm:n syvyyteen ulkopinnasta. Betonissa on harvakseltaan pallomaisia ilmahuokosia (Ø 0,03 2,8 mm ). Ei ole havaittavissa varsinaista lisähuokostusta, millä perusteella betonia ei voida nykykäsityksen mukaan luokitella pakkasenkestäväksi märissä olosuhteissa. Lisäksi on muutamia epämääräisen muotoisia tiivistyshuokosia (pituus <4,0 mm). Muutamissa huokostiloissa on betonin karbonatisoitumattomalla alueella yksittäisiä <0,02 mm paksuja ettringiittiä muistuttavia täytekiteytymiä. Vesi-sementtisuhteessa on vaihtelua tavanomaisen ja tavanomaista korkeamman välillä. Hydrataatioaste vaikuttaa tavanomaiselta. Runkoaine on särmikkäistä ja särmiltään pyöristyneistä rakeista koostuvaa luonnonsoraa/ -hiekkaa. Pääkivilajeina ovat graniitti ja gneissi. Maksimiraekoko on ohuthieestä mitattuna # 9,1 mm. Sideaine-runkoainekontaktit ovat ehjät. Noin 0 3 mm:n syvyydellä ulkopinnasta ulkopinnassa olevan syvennyksen kohdalla on 1 kpl ulkopintaa vastaan kohtisuora < 0,01 mm leveä kivirakeita rikkova mikrohalkeama, joka on todennäköisesti syntynyt ulkopintaan kohdistuneen mekaanisen rasituksen seurauksena. Tämän tutkimusselostuksen osittainen kopiointi on kielletty ilman Betonialan Ohuthiekeskus FCM Oy:n kirjallista lupaa. Betonialan Ohuthiekeskus FCM Oy puh. (09) , gsm Y-tunnus Nuijatie 25 B fax (09) Vantaa arto.koskiahde@ohuthiekeskus.com ALV rek.

12 TUTKIMUSSELOSTUS 6 (7) Nro K110314, Tekninen vastuuhenkilö: Testaus, raportointi: Arto Koskiahde, FM / tj. Kari Peippo, RI Noin 7 18 mm:n syvyydellä ulkopinnasta on 2 4 kpl ulkopinnan suuntaista < 0,03 mm leveää ja yli 25 mm pitkää haarautuvaa pakkasrapautumasta aiheutunutta mikrohalkeamaa. PV 6,, ulkopinta Näytteen pituus ohuthieessä on mm (=ulottuvuus syvyyssuunnassa). Hienäyte ei ulotu rakenteen läpi. Ulkopinnassa ei ole pinnoitetta. Ulkopinta vaikuttaa kuluneelta. Korkeusero eri kohtien välillä on noin 1 mm. Betoni on karbonatisoitunut noin mm:n syvyyteen ulkopinnasta. Betonissa on harvakseltaan pallomaisia ilmahuokosia (Ø 0,04 2,1 mm ). Ei ole havaittavissa varsinaista lisähuokostusta, millä perusteella betonia ei voida nykykäsityksen mukaan luokitella pakkasenkestäväksi märissä olosuhteissa. Huokostiloissa ei ole täytekiteytymiä. Vesi-sementtisuhteessa on vaihtelua tavanomaisen ja tavanomaista korkeamman välillä. Hydrataatioaste vaikuttaa tavanomaiselta. Runkoaine on särmikkäistä ja särmiltään pyöristyneistä rakeista koostuvaa luonnonsoraa/ -hiekkaa. Pääkivilajeina ovat graniitti ja gneissi. Maksimiraekoko on ohuthieestä mitattuna # 4,6 mm. Sideaine-runkoainekontaktit ovat ehjät. Betonissa ei ole halkeamia. PV 8,, ulkopinta Näytteen pituus ohuthieessä on mm (=ulottuvuus syvyyssuunnassa). Hienäyte ei ulotu rakenteen läpi. Ulkopinnassa ei ole pinnoitetta. Ulkopinta vaikuttaa kuluneelta. Korkeusero eri kohtien välillä on noin 1 mm. Betoni on karbonatisoitunut noin mm:n syvyyteen ulkopinnasta. Betonissa on harvakseltaan pallomaisia ilmahuokosia (Ø 0,07 2,8 mm ). Ei ole havaittavissa varsinaista lisähuokostusta, millä perusteella betonia ei voida nykykäsityksen mukaan luokitella pakkasenkestäväksi märissä olosuhteissa. Osassa huokostiloista on betonin karbonatisoitumattomalla alueella yksittäisiä ja kehämäisiä <0,04 mm paksuja ettringiittiä muistuttavia täytekiteytymiä. Vesi-sementtisuhteessa on vaihtelua tavanomaisen ja tavanomaista korkeamman välillä. Hydrataatioaste vaikuttaa tavanomaista korkeammalta. Runkoaine on särmikkäistä ja särmiltään pyöristyneistä rakeista koostuvaa luonnonsoraa/ -hiekkaa. Pääkivilajeina ovat graniitti ja gneissi. Maksimiraekoko on ohuthieestä mitattuna # 8,9 mm. Sideaine-runkoainekontaktit ovat ehjät. Noin 35 mm:n syvyydellä ulkopinnasta on 1 kpl ulkopinnan suuntainen < 0,01 mm leveä ja noin 2,5 mm pitkä mikrohalkeama, joka on merkkinä alkavasta pakkasrapautumasta. Tämän tutkimusselostuksen osittainen kopiointi on kielletty ilman Betonialan Ohuthiekeskus FCM Oy:n kirjallista lupaa. Betonialan Ohuthiekeskus FCM Oy puh. (09) , gsm Y-tunnus Nuijatie 25 B fax (09) Vantaa arto.koskiahde@ohuthiekeskus.com ALV rek.

13 TUTKIMUSSELOSTUS 7 (7) Nro K110314, Tekninen vastuuhenkilö: Testaus, raportointi: Arto Koskiahde, FM / tj. Kari Peippo, RI PV 10,, ulkopinta Näytteen pituus ohuthieessä on mm (=ulottuvuus syvyyssuunnassa). Hienäyte ei ulotu rakenteen läpi. Ulkopinnassa ei ole pinnoitetta. Ulkopinta on melko tasainen ja siinä on lähes yhtenäinen sementtiliimakerros. Betoni on karbonatisoitunut noin 7 20 mm:n syvyyteen ulkopinnasta. Betonissa on harvakseltaan pallomaisia ilmahuokosia (Ø 0,09 2,4 mm ). Ei ole havaittavissa varsinaista lisähuokostusta, millä perusteella betonia ei voida nykykäsityksen mukaan luokitella pakkasenkestäväksi märissä olosuhteissa. Lisäksi on muutamia epämääräisen muotoisia tiivistyshuokosia (pituus <4,2 mm). Huokostiloissa ei ole täytekiteytymiä. Vesi-sementtisuhteessa on vaihtelua tavanomaisen ja tavanomaista korkeamman välillä. Hydrataatioaste vaikuttaa tavanomaista korkeammalta. Runkoaine on särmikkäistä ja särmiltään pyöristyneistä rakeista koostuvaa luonnonsoraa/ -hiekkaa. Pääkivilajeina ovat graniitti ja gneissi. Maksimiraekoko on ohuthieestä mitattuna # 5,5 mm. Sideaine-runkoainekontaktit ovat ehjät. Noin 0 2,5 mm:n syvyydellä ulkopinnasta on 1 kpl ulkopintaa vastaan kohtisuora < 0,01 mm leveä betonin kuivumiskutistumasta aiheutunut mikrohalkeama. Pakkasrapautumaan viittaavaa halkeilua ei esiinny. Tämän tutkimusselostuksen osittainen kopiointi on kielletty ilman Betonialan Ohuthiekeskus FCM Oy:n kirjallista lupaa. Betonialan Ohuthiekeskus FCM Oy puh. (09) , gsm Y-tunnus Nuijatie 25 B fax (09) Vantaa arto.koskiahde@ohuthiekeskus.com ALV rek.