Sanaton/äänetön tieto

Transkriptio

1 Sanaton/äänetön tieto Jussi Onnismaa STOry, Turku Pieter Brueghel ( ) Baabelin torni

2 1. Sanaton tieto ruumiillisena tietona Ruumis on tapahtumien kaivertama pinta (Foucault) Keho ajattelevana, suhteissa olevana (Merleau-Ponty) Me olemme yhteiskunnassa ja yhteiskunta meissä, poimuttuneena yhteiskunta/yhteisö ei ympäröi meitä Ruumis on sosiaalinen ja yhteiskunnallinen, valta- ja voimasuhteiden tuote. Ruumis on sosiaalisessa maailmassa, mutta sosiaalinen maailma on ruumissa (Wacquant 1995, 41) Ainutkertaisista sosiaalisista tilanteista nouseva tieto on usein sanatonta, koska se on vaikea käsitteellistää, mutta myös siksi, että se on lähtökohtaisesti ei-sanallista

3 Sanaton tieto ruumiillisena tietona Neurotieteiden mukaan ihmisillä on toisiinsa suora, symboliset merkitykset ja sanat ohittava vaikutus Vuorovaikutuksessa ja ilman sanoja syntynyttä tiedostamatonta tietoa, joka säilyy sanojen syntymisen jälkeenkin Peilisolut samastuminen fyysistä: em. Merleau- Pontyn näkemys saa empiiristä tukea Merkitykset ihmisten välillä siirtyvät, todentuvat ja ilmenevät paljolti ei-symbolisen prosessin välityksellä, kasvojen ilmeinä, äänenpainoina, eleinä ja ruumiin liikkeinä Konstellaatio

4 2. Sanaton tieto dialogina ja oppimistilana (ba) Tieto on aina ankkuroituneena toimijoihin ja heidän kontekstiinsa ja uskomuksiinsa näistä erotettuna siitä tulee informaatiota Oppimistila: fyysinen, henkinen ja emotionaalinen tila, joka edistää yksilöllistä, ryhmä-, organisaatio ja verkosto-oppimista (jap. ba = tila) Ilmitieto (kognitio, voidaan siirtää informaationa) Hiljainen, sanaton tieto (uumoilut, intuitio, vaikea ilmaista, ankkuroitunut kokemukseen, arvoihin ja tunteisiin) Miten luodaan kehitysalustoja, ba:ita, uuden tiedon syntymiselle, joka käyttää molempia tiedon muotoja ja edistää niiden muuntumista toisikseen? (Nonaka & Nishiguchi 2001; Arnkil 2002)

5 Ba ~ = tila Alkuunpaneva ba (originating ba) liittyy tiedon muodostumisen edellytysten luomiseen, luottamuksen rakentamiseen. Se toteutuu kasvokkaisen viestinnän ympäristönä. Keskusteleva ba (interacting ba) edustaa henkilökohtaisen hiljaisen tiedon jakamista. Toteuttava ba (exercising ba) on tiedon sisäistymisen vaihe tai tilanne. Siinä eksplisiittistä, näkyvää tietoa muuntuu hiljaiseksi tiedoksi. Järjestävä ba (cyber ba) edustaa tiedon yhdistelyä. Se on ajasta ja paikasta riippumaton ja voi siksi toteutua tieto- ja viestintäteknologian avulla, virtuaalisesti. Sosiaalinen toiminta tietoverkoissa ilmentää järjestävää ba'ta (Wikipedia)

6 Tieto on yhteisöllistä, kontekstuaalista, suhteistettua Tieto ei ole sen paremmin ihmisten pään sisällä kuin jaettavissa oleva pakettikaan Osaamista ja oppimista pidetään usein synonyyminä ajatteluprosessille Puhutaan ydinosaamisesta ja ydinkompetensseista Oppiminen huomaamatta arkisten tapahtumien yhteydessä ja vuorovaikutuksessa Eteemme tulee tilanteita, joita meidän on kohdattava ennen reflektointia Kohtaamme yllättävät tilanteet osallistumalla ammattiimme liittyvään kielipeliin, jonka siirrot hallitsemme

7 Tieto on yhteisöllistä, kontekstuaalista, suhteistettua Vuorovaikutuksellisen näkökulman mukaan Tietoa, joka on rakennettu tietyssä yhteisössä ei ole mahdollista siirtää toiseen yhteisöön Innovaation käyttöönotto vaatii heimon kielialueen rajojen ylittämistä Jokainen heimo jäsentää käsillä olevat asiat eri tavoin, lähtien liikkeelle omista lähtökohdistaan Pauli Juuti, JTO, 2008

8 3. Organisaation tieto ja muisti Jussi Onnismaa

9 Yksinkertaisuus, kaaos ja kompleksisuus Kompleksisuus: organisaation tasapainoilua kaaoksen ja järjestyksen välillä SAMANMIELISYYS matala KAAOS KOMPLEKSISUUS korkea YKSINKERTAISUUS Based on Stacey in Plsek & Greenhalg 2001; lain. R. Engeström VARMUUS matala Jussi Onnismaa

10 Sanaton tieto sanalliseksi ja päinvastoin (SECI-malli) Piilevän tiedon jakaminen ja luominen suoran kokemuksen kautta Kävelevä johtaminen ja verkostojen luominen Uuden hiljaisen tiedon saaminen ja oppiminen käytännössä Näkyvän tiedon kokoaminen toiminnassa ja harjoittelemalla TACIT KNOWLEDGE Dialogissa oppiminen Hiljaisen Sosialisaatio tiedon ulkoistaminen Sisäistäminen Yhdistäminen Tekemällä oppiminen EXPLICIT KNOWLEDGE Piilevän tiedon artikulaatio dialogilla ja reflektiolla dialogi tarinoiden kertominen, jutustelu Näkyvän tiedon systematisointi kerääminen ja yhdistäminen dokumentointi Nonaka & Taceuchi 2001; Juuti

11 Sanaton tieto ja ammatillinen kehitys Ammatillinen kehitys: yhteys omiin kokemuksiin, sisäisiin elämyksiin, fantasioihin, mielikuviin ja ajatuksiin sekä kyky sisällyttää nämä omaan työtehtävään (Hyyppä 1983) Ammatillisuus: Työn tekeminen hyvin sen itsensä vuoksi; itsekuri ja itsekriittisyys. (Sennett 2006) Hyvin tehty työ palkitsee riippumatta, saako siitä aina kiitosta tai onko työnteko aina itsessään sisällöllisesti palkitsevaa Huolen pitäminen itsestä ja omasta työkyvystä on eettinen velvollisuus

12 Teoria käytäntö kokemus osaaminen (Esa Poikela 1997)

13 4. Äänetön/sanaton tieto muistissa Muisti: 1) episodinen = kokemukset, elämäkertatieto 2) semanttinen = sanallinen, kielellinen 3) proseduraalinen = automatisoituneet taidot ja rutiinit 1800-luvun lopun tieteellinen muistitutkimus loi muutoin vaikeasti saavutettavasta ihmissielusta tutkimuskohteen (Hacking 1996) Knowing 1) what 2) how 3) from within = ainutkertaisista sosiaalisista tilanteista nouseva tieto, vaikea käsitteellistää (Shotter 1993) 13

14 Sosiaalinen muistaminen ja tietäminen Kollektiivinen muistaminen (Maurice Halbwachs Buchenwaldissa) Muistin kollektiiviset puitteet ovat muistin väline, ei yksilöiden muistien summa. Muisti ryhmässä, ei ryhmän muisti. Poliittinen ulottuvuus: mikä muistetaan / unohdetaan, miten, milloin? Kenen ääni saa kuulua? siirtymäriitit yksilöstä yhteisöön Sukupolvien muisti: Kokemuksellinen sukupolvi vs. ikäpolvi (Karl Mannheim 1952) Jussi Onnismaa

15 Organisaation muisti missä? Organisaatio on kerrostunut - historia, nykyhetki ja tulevaisuus ovat läsnä eri tulkinnoissa ja kytkeytymisissä Kuten kollektiivisessa/sosiaalisessa muistissa yleensä: tosi epätosi-ulottuvuus (miten oikein asiat muistetaan) ei kuvaa riittävästi organisaation muistia/unohdusta Mikä puheenvuoro kutsutaan jatkoon? (Totro 2010) Organisaation muisti sidoksissa enemmän rutiineihin kuin spesifiin ammattitaitoon (Kransdorff 1998) Tietotekniset järjestelmät? Tekniikan mahdollisuudet eivät selitä sen sosiaalista käyttöä /merkitystä: Jussi Onnismaa

16 Organisaatiounohdus USA:ssa ja Britanniassa laskettu säntäilyn ja organisaatiounohduksen kuluja (mm. työntekijöiden vaihtuvuus, hiljaisen tiedon kadottaminen) Työntekijät katoavat näkymättömiin kuin sumussa etenevä kulkue, ja heidät unohdetaan. (Milan Kundera) Unohtamisen tapoja 1. Tutkimukset kertovat tärkeän uuden tiedon hukkaamisesta ennen sen dokumentointia 2. Org. muistin vähittäinen rapautuminen 3. Unohtaminen myös tarpeen Muistin puhdistus (clearance): Jyrkkä raja menneisyyden ja nykyisyyden välille Muistin pyyhkiminen (erasure): vähittäinen valikoiminen tulevaa varten (Martín de Holan & Phillips 2004, 1604; Middleton & Brown 2005, 167; Bowker 1997) Jussi Onnismaa

17 Sanaton tieto kuuluvaksi: Kysymisen taito ja luova ongelmanratkaisu Kun syntyy tietoa, mitä tiedon lajeja syntyy? Sisällöllinen ulottuvuus, mitä-tieto Mitä-kysymyksiin vastauksen saaminen sisältöihin perehtyminen, päättelyä helpottavat välineet jne. Tavoitteellinen ulottuvuus, mihin-tieto Lopputuloksen ja myös eettisen päämäärän pohdinta. Antaa voimaa: muutakin kuin muodollisen vaatimuksen täyttäminen Taidollinen ulottuvuus, miten-tieto Käytännön teot, taidot ja valmiudet joita tarvitaan ja jotka kehittyvät ongelmanratkaisussa: miten toimin, jotta saan tämäm selville? Entä jos teenkin toisin? Em. pyhä kolminaisuus muodostaa loogisen ja muille välitettävän kokonaisuuden Jaana Venkula 2007: Kysymisen taito Jussi Onnismaa

18 Toinen tieto organisaation tietona Yksityiskohtaista, kokemuksellista, paikantunutta, ihmettelevää, paljastavaa ja pohdiskelevaa. Täsmätieto kuvaa ilmiötä mahdollisimman läheltä sulkematta yksityiskohtia pois Hiljainen tieto Vaikeasti käsitteellistettävä luonnollinen tieto, kokemus ja osaaminen, johon ihmiset käytännöissään ja toiminnassaan nojaavat. Vastatieto haastaa vakiintuneiden käsitysten taustalla olevia otaksumia ja niiden asettamia tiedonmuodostuksen ehtoja, ja raivaa siten tietä syrjään työnnetyille näkemyksille. Heikko tieto Omakohtaiset kertomukset ja muiden kokemusten kuuntelu hiljentyminen ja kuunteleminen (Hänninen ym. 2005).

19 Bowker, G. (1997) Lest we remember: Organizational forgetting and the production of knowledge. Accounting, Management and Information Technologies 7(3), de Certeau, M. (1984) The practice of everyday life. Berkeley: Univ of California Press. Collins, H What is tacit knowledge? In: T. Schatzki, K. Knorr-Cetina & E. von Savigny (Eds.). The practice turn in contemporary theory. London: Routledge, Halbwachs, M. (1992/1925). On collective memory. Transl by Lewis A. Coser. Chicago: Univ of Chicago Press. Hacking, I Rewriting the soul. Multiple personality and the sciences of memory. Princeton, NJ: Princeton Univ Press. Hyyppä, H. (1983). Avointen järjestelmien teoria työnohjauksen viitekehyksenä. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia 17. Oulu: Oulun yliopisto. Hänninen S., Karjalainen, J. & T. Lahti (2005, toim.) Toinen tieto. Kirjoituksia huono-osaisuuden tunnistamisesta.hki:stakes. Kransdorff, A. (1998) Corporate amnesia: Keeping know-how in the company. Oxford: Butterworth-Heinemann. Kundera, M. (1983) Naurun ja unohduksen kirja. Suom. Kirsti Siraste. Porvoo: WSOY. Mannheim, K. (1952/1928) The problem of generations. In: K. Mannheim: Essays on the sociology of knowledge. London: Routledge, Martín de Holan, P. & Phillips, N. (2002) Remembrance of things past? The dynamics of organizational forgetting. Managemen Science 50(11), Middleton, D. & Brown, S. (2005) The social psychology of experience: Studies in remembering and forgetting.london:sage. Nonaka, I. & Konno, N. (1998). The concept of 'Ba': Building a foundation for knowledge creation. California Management Review 40 (3), Nonaka, I. & Nishiguchi, T. (2001) Knowledge emergence: Social, technical, and evolutionary dimensions of knowledge creation. New York: Oxford Univ Press. Nora, P. (1989) Between memory and history: Les lieux de mémoire. Representations 26, Onnismaa, J. & Gardemeister, S. (2009) Dialogisuus, työ ja yhteisön kaipuu. Teoksessa J.-P. Heikkilä, H. Hyyppä & R. Puutio (toim.). Yhteisön lumo. Systeemisiä kytkeytymisiä. Oulu: Metanoia Instituutti ja FINOD ry. Onnismaa, J. (2008) Hiljainen tieto organisaatioiden rakenteissa: Vauhtisokeutta, muistikatkoksia ja uudelleen muistamista. Teoksessa A. Toom, J. Onnismaa & A. Kajanto (toim.) Hiljainen tieto: Tietämistä, toimimista, taitavuutta. Aikuiskasvatuksen 47. vuosikirja. Helsinki: Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen tutkimusseura Sennett, R. (2006) The Culture of New Capitalism. New Haven: Yale University Press. Tensing, M. & Totro, T. toim. (2010) Vallaton strategia: Puheenvuoroja strategisesta toisinymmärtämisestä. Oulu: Metanoia Instituutti ja FINOD ry. Venkula, J. (2007) Kysymisen taito. Helsinki: Kirjapaja. Wertsch, J. (2002) Voices of collective remembering. Cambridge: Cambridge Univ Press.