Yhteisöllinen muisti: sisäistä ja ulkoista dialogia

Transkriptio

1 Yhteisöllinen muisti: sisäistä ja ulkoista dialogia Yhteisöllinen muisti ja tietäminen Organisaatiodynamiikan ja konsultaatiotyön konferenssi Jussi Onnismaa Helsingin yliopisto, Palmenia Pieter Brueghel ( ) Baabelin torni

2 I Muistaminen ja unohtaminen Muistaminen suuntautuu paitsi menneeseen myös tulevaan muistaminen on menneisyyden ja tulevaisuuden kutsumista tähän hetkeen Unohtaminen ei ole muistamisen vastakohta vaan muistamisen tapa Tunnemuisto vs. hankittu/käsitteellinen muisto Yksittäiset muistot ovat tulkinnallisia muisti itsessään on orientaatiota: olemassaololla on ajallinen ulottuvuus Jorge Luis Borges ( ): Shakespearen muisti (1983) Jussi Onnismaa HY Palmenia

3 Sosiaalinen muistaminen ja tietäminen Kollektiivinen muisti (Maurice Halbwachs Buchenwaldissa) Monissa maissa tieteidenvälinen muistibuumi (Winter 2000) Muistin kollektiiviset puitteet ovat muistin väline, ei yksilöiden muistien summa. Muisti ryhmässä, ei ryhmän muisti. Poliittinen ulottuvuus: mikä muistetaan / unohdetaan, miten, milloin? Kenen ääni saa kuulua? Sukupolvien muisti: Olemme aina heinäkuun 22. päivän sukupolvi Kokemuksellinen sukupolvi vs. ikäpolvi (Karl Mannheim Jussi Onnismaa H Y 1952) Palmenia i,

4 Nykyisyys luo menneisyyden Uudet tapahtumat luovat uuden menneisyyden. Menneisyys voitaisiin selvittää vain, jos uusia tapahtumia ei enää esiintyisi, toisin sanoen vain tilanteessa, jossa historia olisi loppuunsaatettu, jossa ei enää olisi tulevaisuutta. G. H. Mead; Joasin (1985, 178) mukaan Jussi Onnismaa HY Palmenia i

5 Nykyisyys luo menneisyyden Päivät keväällä, pitkiä ja kuitenkin miten nopeita. Hetkessä tämä päivä muuttaa eilisen päivän. Kotomichi ( ) Jussi Onnismaa HY Palmenia i

6 II Muistaminen, dialogisuus ja äänet Muistaminen ja muistuttaminen käynnistävät dialogia ja auttavat ihmisiä tunnistamaan itsensä osana muuttuvaa historiaa (Ulla-Maija Peltonen 2003) Muovaamme elämästämme kertomuksia, mutta yhtä lailla kertomuksemme muovaavat meitä. Oman elämän tarina on upotettu niiden yhteisöjen tarinoihin, joista oma identiteetti johdetaan. Voin vastata kysymykseen mitä minun tulisi [työntekijänä] tehdä vasta, kun olen ensin vastannut kysymykseen millaisiin [työyhteisöni, ammattiryhmäni, organisaationi] kertomuksiin kuulun. (McIntyre 2004, 251)

7 Muistaminen, dialogisuus ja äänet Äänet : Kun joku muistaa ja puhuu, kuka tai mikä puhuu? Mistä puhuja sai juuri tuon tarinan? Horisontaaliset ja vertikaaliset äänet. Ammennus kulttuuristen kertomusmallien varastosta samalla jokainen ilmaisu on ainutkertainen. Yksilö ei omaksu yhteisiä kertomuksia valmiina, vaan kantaa kokemuksessaan yleistä ja yhteiskunnallisesti merkittävää, ehkä vasta syntymässä olevaa ja nimeämätöntä. Tarinaa ei voi ohjata yläpuolelta, voi vain pyrkiä dialogiin toisten kanssa (vrt. Dostojevskin romaanimaailma) Sanan sisäinen dialogisuus, merkitysten huojuvuus mitä on oikein muistaminen? sanaseparaattori (Bakhtin 1986, 105; 1981, ; Wertsch 2002, 6 7; 172; Hyyppä 2007; Gardemeister & Onnismaa 2009) 7

8 III Muistin paikka ja paikan muisti Saamme kiittää taloa siitä, että suurella osalla muistoistamme on katto päänsä päällä [--] Tila varastoi tiivistynyttä aikaa tuhansiin hunajakennoihinsa. (Gaston Bachelard: Tilan poetiikka 2003, 82 83). Nyt tila on kaikki, sillä aika ei enää elä muistissa. [--] Tuhoutunutta kestoa ei voi elää uudelleen. Sitä voi vain ajatella, sitä voi ajatella abstraktina aikajanana, josta puuttuu aineellinen tiheys. Tilasta ja tilan kautta me löydämme kauniit keston fossiilit; pitkät oleskelut ovat tehneet niistä käsin kosketeltavia. Tiedostamaton oleskelee. Muistot ovat liikkumattomia ja sitä vankempia mitä paremmin ne ovat juurtuneet tilaan. Muistojen ajallinen paikantaminen on elämäkerturien puuhaa; se kertoo vain eräänlaisesta ulkoisesta, ulkoiseen käyttöön tarkoitetusta historiasta, joka täytyy välittää toisille. Jussi Onnismaa HY Palmenia i (mt., 84)

9 Muistin paikka ja paikan muisti Muistin alkuperäiset miljööt (Les milieux de mémoire) paljolti kadonneet Muistin paikat (Les lieux de mémoire) tiivistynyt kokemus (Pierre Nora 1989) Muistomerkit joko lopettavat keskustelun tai häiritsevät ja pitävät yllä muistamista Rikospaikat kuorrutetaan muistomerkeillä, jotka antavat luvan unohtamiseen. (Sigmund Freud) Jussi Onnismaa HY Palmenia i

10 Muistin paikka ja paikan muisti Tapaus 1. Pariisin keskustasuunnitelma, Le Corbusier Tapaus 2. Dresden 1945 Tapaus 3. Bo Carpelan pääsi lapsuuteensa paikan, ei ajan avulla (vrt. Bachelard) Tapaus 4. Dallasin kasvojenkohotus Tapaus 5. Łódźin getto Tapaus 6. Palestiinalaiskylät, joita ei ollut Tapaus 7. Hiroshima, rakastettuni -elokuva: Ihmisen nimi = paikan nimi Tapaus 8. W.G. Sebaldin Austerlitz ja Theresienstadtin kasvojenkohotus Jussi Onnismaa HY Palmenia i

11 IV Organisaation muisti missä? Organisaatio on kerrostunut - historia, nykyhetki ja tulevaisuus ovat läsnä eri tulkinnoissa ja kytkeytymisissä Kuten kollektiivisessa/sosiaalisessa muistissa yleensä: tosi epätosi-ulottuvuus (miten oikein asiat muistetaan) ei kuvaa riittävästi organisaation muistia/unohdusta Mikä puheenvuoro kutsutaan jatkoon? (Totro 2010) Org.muisti sidoksissa enemmän rutiineihin kuin spesifiin ammattitaitoon (Kransdorff 1998) Tietotekniset järjestelmät? Tekniikan mahdollisuudet eivät selitä sen sosiaalista

12 Organisaatiounohdus USA:ssa ja Britanniassa laskettu säntäilyn ja organisaatiounohduksen kuluja (mm. työntekijöiden vaihtuvuus, hiljaisen tiedon kadottaminen) Työntekijät katoavat näkymättömiin kuin sumussa etenevä kulkue, ja heidät unohdetaan. (Milan Kundera) Unohtamisen tapoja Tutkimukset kertovat tärkeän uuden tiedon hukkaamisesta ennen sen dokumentointia Org. muistin vähittäinen rapautuminen Unohtaminen myös tarpeen Muistin puhdistus (clearance): Jyrkkä raja menneisyyden ja nykyisyyden välille Muistin pyyhkiminen (erasure): vähittäinen valikoiminen tulevaa varten (Martín de Holan & Phillips 2004, 1604; Middleton & Brown 2005, 167; Engeström ym. 1990, ; Bowker 1997)

13 Muistin puhdistus Kiinalaishistorioitsija Sima Qin (n. 100 eaa.) kertoo keisarin määräyksestä hävittää muistitieto v. 213 eaa: Ensimmäinen keisari keräsi ja poisti laulut, dokumentit ja sadan koulun sananparret tehdäkseen ihmiset tyhmiksi ja varmistaakseen, ettei kukaan taivaan alla hylkäisi nykyhetkeä menneisyyden avulla. (lain. Bowker 1997, 119) Jussi Onnismaa HY Palmenia i

14 Vastamuisti, toinen tieto Muistamme, jotta tulisimme toisiksi (M. Foucault) Muistaessamme olemme jo toisia (M. de Certeau) Jussi Onnismaa HY Palmenia i

15 Lähteitä Anhava, T. toim. (1976) Oikukas tuuli. Toinen valikoima japanilaisia tankoja. Helsinki: Otava. Bachelard, G. (2003/1957) Tilan poetiikka. Helsinki: Nemo. Bakhtin, M. (1981/1975) The dialogic imagination. Four Essays by M.M. Bakhtin. Austin, TX: Univ of Texas Press. Bakhtin, M. (1986/1963) Speech genres and other late essays. Austin, TX: Univ of Texas Press. Borges J.L. (1998/1983) Shakespeare s memory. In: Collected fictions by Jorge Luis Borges. Transl by Andrew Hurley. New York: Penguin. Bowker, G. (1997) Lest we remember: Organizational forgetting and the production of knowledge. Accounting, Management and Information Technologies 7(3), de Certeau, M. (1984) The practice of everyday life. Berkeley: Univ of California Press. Halbwachs, M. (1992/1925). On collective memory. Transl by Lewis A. Coser. Chicago: Univ of Chicago Press. Hyyppä, H. (2007) Kellosta pilviin : Perusajattelumme muuttumisesta työnohjauksessa. Teoksessa Y. Ketonen & M. Korhonen (toim.). Työnohjaus. Helsinki: Suomen työnohjaajat ry. Joas, H. (1985) Mead: A contemporary re examination of his thought. Cambridge: Polity Press. Kransdorff, A. (1998) Corporate amnesia: Keeping know how in the company. Oxford: Butterworth Heinemann. Kundera, M. (1983) Naurun ja unohduksen kirja. Suom. Kirsti Siraste. Porvoo: WSOY. Mannheim, K. (1952/1928) The problem of generations. In: K. Mannheim: Essays on the sociology of knowledge. London: Routledge, Martín de Holan, P. & Phillips, N. (2002) Remembrance of things past? The dynamics of organizational forgetting. Management Science 50(11), McIntyre, A. (2004/1981) Hyveiden jäljillä. Moraalifilosofinen tutkimus. Helsinki: Gaudeamus. Middleton, D. & Brown, S. (2005) The social psychology of experience: Studies in remembering and forgetting. London: Sage. Nora, P. (1989) Between memory and history: Les lieux de mémoire. Representations 26, Onnismaa, J. & Gardemeister, S. (2009) Dialogisuus, työ ja yhteisön kaipuu. Teoksessa J. P. Heikkilä, H. Hyyppä & R. Puutio (toim.). Yhteisön lumo. Systeemisiä kytkeytymisiä. Oulu: Metanoia Instituutti ja FINOD ry. Onnismaa, J. (2008) Hiljainen tieto organisaatioiden rakenteissa: Vauhtisokeutta, muistikatkoksia ja uudelleen muistamista. Teoksessa A. Toom, J. Onnismaa & A. Kajanto (toim.) Hiljainen tieto: Tietämistä, toimimista, taitavuutta. Aikuiskasvatuksen 47. vuosikirja. Helsinki: Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen tutkimusseura Peltonen, U. M. (2003) Muistin paikat: Vuoden 1918 sisällissodan muistamisesta ja unohtamisesta. Helsinki: SKS. Sebald, W.G. (2002/2001) Austerlitz. Suom. Oili Suominen. Helsinki: Tammi. Tensing, M. & Totro, T. toim. (2010) Vallaton strategia: Puheenvuoroja strategisesta toisinymmärtämisestä. Oulu: Metanoia Instituutti ja FINOD ry. Winter, J. (2000) The generation of memory: Reflections on the "Memory boom" in contemporary historical studies. GHI Bulletin 27. Wertsch, J. (2002) Voices of collective remembering. Cambridge: Cambridge Univ Press