Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento V: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Vertaileva politiikan tutkimus

Transkriptio

1 Johdatus politologiaan Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento V: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Vertaileva politiikan tutkimus

2 Empiirinen suuntaus Empiirinen tarkoittaa havaintoihin perustuvaa. Empiirinen lähestymistapa on deskriptiivinen eli kuvaileva Vrt. filosofiseen lähestymistapaan, joka pyrkii preskriptiivisyyteen eli suositusten antamiseen Jo varhaisessa antiikin poliittisessa ajattelussa oli normatiivisten pyrkimysten lisäksi päämääränä myös olemassa olevien poliittisten järjestelmien tutkimus (esim. Aristoteles) Esim. Macchiavelli ja valistusajattelija Montesqieu ( ) pyrkivät antamaan realistisen kuvan poliittisesta elämästä.

3 Empiirinen suuntaus Lakien henki -teoksessaan Montesqieu (1748) luokittelee eri olemassaolevia valtiomuotoja Jako lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomioistuinvallan välillä Kannanotto Englannin vallanjakoisen järjestelmän puolesta, koska se suojaa ihmisten vapautta ja suosii kaupankäyntiä. Alexis de Tocquevillen ( ) Democracy in America, 1831 on tapaustutkimus demokraattisesta yhteiskunnasta, Yhdysvalloista. Vaikka Tocquevillen tutkimus olikin tapaustutkimus, hän teki sen ranskalaisesta perspektiivistä, mikä tuo siihen vertailevan tutkimuksen piirteitä.

4 Empiirinen suuntaus Vertailevassa politiikan tutkimuksessa tarkastellaan eri poliittisten järjestelmien ja niiden osien ominaisuuksia suhteessa toisiinsa. Poliittisia järjestelmiä ovat esimerkiksi valtiot, osavaltiot, kunnat Vertailevassa politiikan tutkimuksessa vertaillaan usein instituutioiden toimintaa eri poliittisissa järjestelmissä

5 Poliittiset instituutiot Instituutio: sääntöjärjestelmä, joka varmistaa säännömukaisen ja ennustettavan käyttäytymisen (toiminnan pelisäännöt) Instituutiot ohjaavat poliittista toimintaa ja päätöksentekoa Esimerkiksi parlamenteissa tietyt toimintatavat; hallituksen ja parlamentin suhteet institutionalisoituja Instituutiot voivat perustua eritasoisiin lakeihin tai epämuodollisempiin sääntöihin

6 Vertaileva politiikan tutkimus Vertailu on perusinhimillinen tapa hankkia informaatiota luontevaa vertailla samaan kategoriaan kuuluvia objekteja, esimerkiksi valtioita, vallankumouksia, demokratioita, vaalijärjestelmiä. Vertailevalla tutkimuksella voidaan tarkastella ja selittää samaan kategoriaan kuuluvien objektien eroja. Vertailevaa tutkimusta voidaan myös pitää ensimmäisenä askeleena kohti systemaattisempaa tutkimusta. Vertailevaa tutkimusta voidaan myös pitää tapana, jolla testataan kausaalisia, toisin sanoen syy-seuraussuhteita koskevia, väitteitä.

7 Vertaileva politiikan tutkimus Havaintojen analysoimiseksi kehitellään erilaisia luokitteluja Valtiot voidaan jakaa yhtenäisvaltioihin ja liittovaltioihin. Poliittiset järjestelmät voidaan jakaa demokratioihin ja eidemokratioihin; demokratiat edelleen parlamentaarisiin, presidentiaalisiin ja sekajärjestelmiin. Parlamentit voidaan jakaa yksikamarisiin ja monikamarisiin. Puoluejärjestelmät voidaan jakaa kaksi- ja monipuoluejärjestelmiin. Hallituskoalitiot voidaan jakaa vähemmistöhallituksiin, minimaalisiin voittaviin tai ylisuuriin hallituksiin Kansanäänestykset voidaan luokitella niiden alullepanijan perusteella (perustuslain vaatimus, parlamentin enemmistö, kansalaiset).

8 Vertaileva politiikan tutkimus Käytössä ovat myös erilaiset indeksit, joilla on mitattu esimerkiksi demokratisoitumisen astetta (myöhemmin lisää tästä) valtioiden etnistä tai uskonnollista hajanaisuutta. puoluejärjestelmän ominaisuuksia (esimerkiksi merkittävien puolueiden lukumäärää, puoluejärjestelmän hajanaisuutta) Indeksit ovat hyödyllisiä tilastollisessa analyysissa. Vertailevassa politiikan tutkimuksessa on hyvin erilaisia lähestymistapoja Erilaiset kvalitatiiviset (laadulliset) ja kvantitatiiviset (määrälliset) menetelmät käytössä Osittain erot johtuvat siitä, miten suurta tapausmäärää tutkitaan.

9 Demokratian työmääritelmät Demokratian työmääritelmät eli demokratiakäsitteen operationalisoinnit Operationalisointi tarkoittaa käsitteen uudelleen määrittelyä siten, että siitä tulee empiirisesti tutkittava. Työmääritelmät ovat hyödyllisiä vertailevassa tutkimuksessa, jossa demokratiaa ja demokratisoitumisen astetta käytetään muuttujana. Halutaan esimerkiksi tutkia mikä on taloudellisen hyvinvoinnin tai demokratian suhde tai tutkia sitä, onko demokratia mahdollinen islamilaisessa maailmassa. Tällöin on tärkeää pystyä luokittelemaan valtiot demokratioihin ja ei-demokratioihin tai kuvata demokratisoitumisen astetta indeksillä.

10 Demokratian työmääritelmät Joseph Schumpeter (Capitalism, Socialism and Democracy, 1943) esittää, että demokratia on sellainen menetelmä, jolla poliittiset johtajat valitaan kilpailullisilla vaaleilla. Schumpeterin määritelmän mukaan demokratioita ovat ne valtiot, joissa pidetään kilpailullisia vaaleja. valtio joko on tai ei ole demokratia (dikotomia). Schumpeterin demokratiamääritelmää on soveltanut mm. Samuel Huntington (The Third Wave 1993), joka tutkii demokratisoitumisen aaltoja.

11 Demokratian työmääritelmät Robert Dahlin (s. 1915) mukaan (Democracy and its Critics 1989) Schumpeterin määritelmä ei ole riittävä erottelemaan demokratioita ei-demokratioista empiirisessä tutkimuksessa. Kaksi keskeistä ongelmaa: Schumpeterin mukaan kansalaisoikeuksien rajoittaminen on mahdollista demokratiassa. Dahlin mukaan tällaiset rajoitukset voivat johtaa oligarkiaan eli harvainvaltaan. Vaalien aito kilpailullisuus edellyttää enemmän kuin Schumpeterin teoria esittää; se edellyttää laajoja kansalaisoikeuksia sekä äänestysinstituutioiden reiluutta. Dahl otti käyttöön käsitteen polyarkia (monien valta) kuvaamaan nykyisiä, liberaaleja demokratioita. halusi erotella nykyiset hallitusmuodot klassisesta demokratiasta.

12 Demokratian työmääritelmät Dahlin mukaan polyarkioilla on seuraavat ominaisuudet: hallitusvalta on vaaleissa valituilla edustajilla vaalit ovat vapaat ja reilut käytännössä kaikilla aikuisilla on äänioikeus oikeutta olla ehdokkaana ei ole rajoitettu vallitsee mielipiteen- ja ilmaisunvapaus ja oikeus kritisoida ja protestoida hallitusta vastaan kansalaisilla on pääsy vaihtoehtoisiin tiedonlähteisiin ryhmät ja järjestöt ovat ainakin suhteellisen riippumattomia hallitusvallasta. Dahl keskittyi tutkimuksissaan kehittyneisiin länsimaihin. Myöhemmässä tuotannossa Dahl on korostanut länsimaisen demokratian ongelmia, erityisesti taloudellisten intressien yliedustusta ( deformed polyarchies )

13 Demokratian työmääritelmät Polyarkia-käsitettä ei juurikaan käytetä, mutta Dahlin kriteereitä sovelletaan vertailevassa politiikan tutkimuksessa. merkittävä demokratiakäsitteen operationalisointi Polyarkioissa on kilpailullinen puoluejärjestelmä sekä vapaa ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta, jonka institutionaaliset edellytykset on esitetty Dahlin teoriassa. Dahlin teoriassa listataan poliittiset oikeudet, ei niinkään yleisiä kansalaisoikeuksia (kuten uskonnonvapautta tai omistusoikeutta)

14 Demokratian työmääritelmät Dahlin demokratiamääritelmä on ollut perusteena monien demokratian astetta kuvaavan indeksin muodostamiselle. pystytään arvioimaan demokratisoitumisen astetta. Tatu Vanhanen (1989): demokratia operationalisoitiin käsitteiden osallistuminen ja kilpailullisuus avulla. Osallistuminen: äänestysprosentti suhteessa koko väestömäärään Kilpailullisuus: 100 suurimman puolueen ääniosuus. Freedom Housen indeksi: Kaksi ulottuvuutta: poliittiset oikeudet ja kansalaisoikeudet Indeksin arvot ovat 1-7. seuraa Dahlin esittämiä kriteereitä, mutta ottaa huomioon myös muut kansalaisoikeudet (esim. taloudellisen vapauden)

15 PIENI N Vertailevan tutkimuksen lähestymistapoja Tutkitaan ainoastaan yhtä tai muutamaa tapausta, jolloin voidaan päästä hyvinkin yksityiskohtaiseen prosessien ja instituutioiden analyysiin. Usein laadulliset menetelmät käytössä Pienten tapausmääriä vertailtaessa voidaan ottaa huomioon myös historiallinen perspektiivi, esimerkiksi instituutioiden ja prosessien muutos

16 Vertailevan tutkimuksen lähestymistapoja PIENI N Pieniä tapausmääriä tutkittaessa ongelmana se, että ei pystytä esittämään vakuuttavia syy-seuraussuhteita. Liian monia mahdollisia selittäviä tekijöitä (small N, many variables) Pienen N:n tutkimukset hyödyllisiä mahdollisten selitystekijöiden (hypoteesien) muodostamisessa Ongelmat vähäisempiä kun tarkastellaan esim. tiettyä instituutiota esim. M. Suksi (1993): Bringing in the People (matchedparivertailu kansanäänestyksistä)

17 KESKISUURI N Vertailevan tutkimuksen lähetysmistapoja Esim. Seymor Martin Lipset & Stein Rokkan (1967): Party Systems and Voter Aligments Analyysi länsieurooppalaisten yhteiskuntien poliittisista lohkeamista (cleavage), jotka ovat puoluejärjestelmän perustana Lähtökohta on sosiologinen Osoittivat sosio-ekonomisten ristiriitojen ohella myös uskonnollisten ja keskusta-periferia-suhteiden olevan puoluejärjestelmiä selittäviä ristiriitoja.

18 Vertailevan tutkimuksen lähestymistapoja KESKISUURI N Arend Lijphart: Democracies (1984) ja Patterns of Democracy (1999) Lijphart vertaili 21(37) demokraattista valtiota missä määrin valtiot ovat enemmistödemokratioita (Westminster) tai konsensusdemokratioita. Pyrkimyksenä määrittää eri demokratiatyypeille tyypilliset ominaisuudet, mm. hallituskoalitioiden tyypin, toimeenpanovallan aseman, puolueiden lukumäärän suhteen. Ensisijaisena tavoitteena typologioiden kehittäminen; ei niinkään syy-seuraussuhteiden (kausaalisuhteiden) määrittäminen Käsite consociational democracy Alankomaat esimerkkinä; myös muut eliittikonsensukseen perustuvat valtiot

19 Vertailevan tutkimuksen lähestymistapoja SUURI N Tarkastellaan esimerkiksi kaikkia maailman valtioita tai Suomen kuntia Esimerkiksi Tatu Vanhanen (1989): The Process of Democratization: a Comparative Study of 147 States on vertaileva tilastollinen analyysi demokratisoitumisesta. Tarkasteli 147 valtiota pyrkien selittämään valtioiden demokraattisuuden astetta sillä, miten tasaisesti erilaiset valtaresurssit (esimerkiksi taloudelliset ja tiedolliset) ovat jakautuneet valtioissa. Analysoi valtaresurssien jakautumisen ja demokratisoitumisen suhdetta yksinkertaisen lineaarisen regressioanalyysin avulla.

20 Vertailevan tutkimuksen lähestymistapoja SUURI N Muita globaalisti tutkittavia kysymyksiä ovat olleet mm. taloudellisen hyvinvoinnin ja demokratisoitumisen yhteys Esim. Pippa Norris (2012): Making Democratic Governance Work. The Impact of Regimes on Prosperity, Welfare, and Peace Maailmanlaajuinen vertailu osoittaa että hyvä hallinto (esim. korruptoitumattomuus) ja demokratia lisäävät taloudellista hyvinvointia

21 Vertailevan tutkimuksen ongelmia Tutkijat ovat sidoksissa omassa yhteiskunnassa vallitsevista käsityksiin. Miten käsitteet ja teoriat matkustavat? Globaalien tilastollisten tutkimusten suosiota on rajoittanut se, että vertailukelpoisten mittarien muodostaminen voi olla vaikeaa Myös datan saaminen voi olla vaikeaa. Lisäksi kansainvälinen keskinäisriippuvuus tekee kyseenalaisiksi jotkut vertailevan tutkimuksen kysymyksenasettelut.