JOHDATUS VALTIO-OPPIIN

Transkriptio

1 JOHDATUS VALTIO-OPPIIN, 7 OP JOHDATUS VALTIO-OPPIIN POLITIIKAN TUTKIMUS Mikko Mattila Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Yleinen valtio-oppi Helsingin yliopisto Opintojakson tavoitteena on antaa yleiskuva politiikan, maailmanpolitiikan sekä hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen eri tutkimussuuntauksista ja tutkimuskohteista. Opintojaksossa perehdytään näissä tutkimusperinteissä käytettäviin käsitteisiin ja teorioihin. Oppimistavoitteena on, että opiskelija ymmärtää politiikan, hallinnon ja organisaatioiden sekä maailmanpolitiikan tutkimuksen peruslähtökohdat ja pystyy soveltamaan näitä oppeja syvemmälle menevissä valtio-opin opinnoissa. 1 2 LUENNOT KURSSIN SUORITTAMINEN Luennot koostuvat kolmesta osiosta: Politiikan tutkimus: Mikko Mattila Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus: Pertti Ahonen Maailmanpolitiikka: Teivo Teivainen Pääaineopiskelijat: Pakollinen valtio-opin johdantokurssi syyslukukaudella. Jaksoa ei voi suorittaa tiedekuntatentissä. Luentokuulustelussa tentitään kaksi teosta opintojakson kirjallisuudesta, joista toisen tulee olla opiskelijan opintolinjalta. Sivuaineopiskelijat: Opintojakson voi suorittaa vain kaksi kertaa lukuvuodessa järjestettävillä luentokursseilla. Jaksoa ei voi suorittaa tiedekuntatentissä. Luentokuulustelussa tentitään kaksi teosta opintojakson kirjallisuudesta. Mikäli sivuaineopiskelija aikoo jatkaa valtio-opin opintojaan aineopintoihin, on toisen luentokuulustelussa tentittävistä teoksista oltava siltä linjalta, jonka mukaiset opinnot sivuaineopiskelija valtio-opin aineopinnoissaan aikoo suorittaa. Kirjallisuus: (kaksi seuraavista): Jackson R & Sorensen G: Introduction to International Relations (maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan teos) Paloheimo Heikki ja Wiberg Matti: Politiikan perusteet (politiikan tutkimuksen linjan teos) Karppi, Ilari ja Sinervo Lotta-Maria (toim.): Governance - uuden hallintatavan jäsentyminen. Tampereen yliopisto, (hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan teos) 3 4 KURSSIN AIKATAULU MUUTA Politiikan tutkimus Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus Maailmanpolitiikka Luentokuulustelu to PII (ei tarvitse ilmoittautua erikseen) Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä ti klo (päärakennus sali 1). Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa välisenä aikana. Kurssin kotisivut löytyvät osoitteesta: (opinto-oppaasta suora linkki) Muista ilmoittautuminen! Tenttiin ei voi osallistua, jos ei ole ilmoittautunut kurssille 5 6 1

2 POLITIIKAN TUTKIMUKSEN OSUUS POLITIIKAN TUTKIMUKSEN OSUUS Kurssin sisältö: 8.9. Johdatus aihepiiriin ja peruskäsitteet 9.9. Demokratia Vaalit ja vaalijärjestelmät Lainsäädäntö ja toimeenpanovalta Puolueet ja muut poliittiset ryhmät Poliittinen kulttuuri Lyhyellä johdantokurssilla ei voi käsitellä läheskään kaikkia tärkeitä politiikan tutkimuksen keskeisiä tutkimuskohteita tai teorioita Tällä kurssilla jää vähäiselle käsittelylle mm. poliittinen ajattelu vallan käsite ja sen analyysi Suomen tai EU:n poliittinen järjestelmä 7 8 MITÄ POLITIIKKA ON? POLITIIKAN MÄÄRITELMIÄ Politiikkaa on määritelty monilla tavoilla ei yksimielisyyttä yhteisestä määritelmästä. Onko politiikka esim. yhteisten asioiden hoitoa, puolueiden toimintaa, vallankäyttöä vai henkilökohtaisia valintoja? Helppo luetella politiikan piiriin kuuluvia ilmiöitä, jotka ovat kaikkien mielestä politiikkaa. Epäselvemmissä tapauksissa rajanveto hankalaa. Heywood (2002): Politiikka on toimintaa, jonka avulla ihmiset luovat, säilyttävät ja muuttavat niitä yleisiä sääntöjä, joiden alaisuudessa he elävät Paloheimo & Wiberg (1996): Politiikka on sellaista ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa esiin nousevien ongelmien käsittelyä, missä ihmiset pyrkivät edistämään omia tavoitteitaan erilaisia vallankäytön keinoja käyttäen 9 10 POLITIIKAN MÄÄRITELMIÄ VALTIO? Hague & Harrop (2004): Politiikka on toimintaa, jossa ryhmät päätyvät yhteisesti sitoviin päätöksiin yrittämällä sovittaa yhteen jäsentensä erimielisyydet politiikka on siis kollektiivista lähtökohtana näkökulmien, arvojen, mielipiteiden jne. eroavaisuudet politiikalla pyritään eriävien näkökulmien, arvojen jne. yhteensovittamiseen poliittisista päätöksistä tulee ryhmän jäseniä sitovia Max Weber: valtio on organisoitunut ihmisyhteisö, joka (onnistuneesti) vaatii itselleen fyysisen väkivallan legitiimin käytön monopolin tietyllä alueella legitiimi valta = vallankäytön kohde hyväksyy vallan oikeutettuna (vrt. legaalinen) Valtiolla on kansa alue suvereniteetti yksi hallintajärjestelmä

3 YK:N JÄSENVALTIOIDEN MÄÄRÄ ITSENÄISTYMISEN AALLOT Aika Hajoava imperiumi Maantieteellinen alue Uusien valtioiden määrä (noin) Esimerkkejä Espanja, Portugali Ensimmäisen MS:n jälkeen (1917/18-) Ottomaanien valtakunta, Itävalta-Unkari, Venäjän keisarikunta Britannia, Ranska, Belgia Latinalainen Amerikka Eurooppa Lähi-Itä Afrikka, Aasia, Karibia 15 Argentiina, Brasilia 12 Suomi, Itävalta, Unkari, Viro, Turkki, Puola 94 Algeria, Kongo, Intia, Jamaika, Israel Neuvostoliitto Itä-Eurooppa Keski-Aasia Lähde: Hague & Harrop (2004) 15 Viro, Latvia, Liettua, Kazakstan, Ukraina DEMOKRAATTISTEN VALTIOIDEN MÄÄRÄ DEMOKRATIAN LEVINNEISYYS Lähde: Polity IV Project: 15 Lähde: HAJONNEET VALTIOT VALTIOIDEN EPÄVAKAUS Epäonnistuneet valtiot = failed states Valtio, joka ei pysty toteuttamaan perustehtäviään (fyysisen väkivallan legitiimin käytön monopolin tietyllä alueella) Määrittelyongelmat Esimerkkejä: Sudan, Irak, Somalia, Afganistan, Norsunluurannikko, Kongo (dem. tas.), Haiti 17 Lähde:

4 KESKITYS VS. HAJAUTUS KESKITYS VS. HAJAUTUS Moderneja valtioita voidaan arvioida myös sen mukaan kuinka keskitettyjä ne ovat Kaikkein hajautetuin valtiomuoto on valtioliitto (konfederaatio) vähän pysyviä esimerkkejä historiasta USA:n ja Sveitsin alkuvuodet, IVY, EU? osallistuvilla valtiolla itsenäisyys, muutokset liittosopimukseen vaativat yksimielisyyden Nykyään yleisin esimerkki hajautetusta valtiosta on liittovaltio (federaatio) Esim. USA, Brasilia, Saksa, Sveitsi, Nigeria, Kanada, Venäjä Poliittinen järjestelmä koostuu kahdesta tasavertaisesta tasosta (liittovaltio osavaltiot), joiden toimialueet on perustuslailla määritelty (riitatilanteet ratkaisee oikeusistuin) Kumpikaan taso ei voi yksipuolisesti muuttaa perustuslakia KESKITYS VS. HAJAUTUS PAIKALLISHALLINNON YKSIKÖIDEN KOKO Yhtenäisvaltiot ovat kaikkein keskitetyin valtiotyyppi Parlamentilla on kaikki poliittinen valta Valtiotason alapuoliset poliittiset yksiköt ovat aina alisteisia valtiovallalle Suomi, Ruotsi, Britannia, Ranska Maat kuitenkin eroavat merkittävästi toisistaan sen suhteen kuinka vahva paikallistaso niissä on esim. Suomessa kunnat ovat poikkeuksellisen itsenäisiä Maa Kuntien keskim. koko (hlöä) Kuntien määrä (noin) Britannia Ruotsi Suomi (nyk. 336) Saksa Italia Ranska Lähde: Hague & Harrop 2004, MIKSI KESKITTÄÄ? MIKSI HAJAUTTAA? Kansallinen yhtenäisyys: kansalliset edut ylittävät etniset ym. ryhmäedut Tasa-arvoisuus: keskitetty lainsäädäntö takaa kansalaisten samanlaisen kohtelun siitä huolimatta missä he asuvat Yhdenmukaisuus: samat säännöt mahdollistavat kaupan, ihmisten liikkuvuuden jne. Tehokkuus: keskitetty ohjaus takaa tehokkaasti toimivan verotusjärjestelmän, infrastruktuurin, taloudellisen kasvun Osallistuminen: hajauttaminen luo paikallistasolla ihmisille mahdollisuuksia osallistua omien asioidensa päättämiseen Responsiivisuus: poliittiset instituutiot ovat lähempänä kansalaisia, mikä mahdollistaa paremmin tarpeiden huomioimisen Legitimiteetti: lähempänä tehdyt päätökset tuntuvat useimmiten paremmin hyväksyttäviltä Vapaus: hajauttaminen vaikeuttaa vallan keskittymistä yksiin käsiin ( Power tends to corrupt; absolute power corrupts absolutely Lord Acton)

5 ONKO EU LIITTOVALTIO? ONKO EU LIITTOVALTIO? ON: Perussopimukset ovat EU:n perustuslaki Unionilla on määrätyt toiminta-alueet kuten esim. USA:ssa EU:n tuomioistuin toimii kuin perustuslakituomioistuin EU-lait ohittavat kansalliset lait EU jäsen kansainvälisissä organisaatioissa (WTO) Oma valuutta (osassa jäsenvaltioita) EI: Oma valuutta ei kaikissa jäsenmaissa käytössä Ei verotusoikeutta Ei omaa armeijaa Ei aina yhdenmukaista ulkopolitiikkaa Ei jäsenenä YK:ssa Pieni budjetti