p uv k o e r er e v Pa m l

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "p uv k o e r er e v Pa m l"

Transkriptio

1 Ta Pa m l k i yhm ä n pu ausr u a hj k o en kon e r er e p uv l e v

2 Tampereen kaupungin Tietotuotannon ja laadunarvioinnin julkaisusarja C 1/2009 Palveluverkon ohjausryhmä HYVINVOINTIPALVELUT Palveluverkon kehittämissuunnitelma Tampereen kaupunki 2009

3 Tampereen kaupunki Konsernihallinnon talous- ja strategiaryhmä Tietotuotanto- ja laadunarviointiyksikkö Aleksis Kiven katu C PL Tampere puh faksi Tampereen kaupunki palveluverkon ohjausryhmä Kannen taitto: Birgitta Helsing Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2009 ISSN-L ISSN ISBN

4

5

6 SISÄLLYS Miksi tarvitaan palveluverkon kehittämissuunnitelma? KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT Ohjausryhmän kokoonpano ja tehtävät Työn eteneminen ja aikataulu Hyvinvointipalvelujen verkoston kehittämistä ohjaavat periaatteet TAUSTATIEDOT Väestön kehitys Tampereen seutukunnan väestökehitys vuosina Tampereen väestökehitys vuosina Kaupunkirakenteessa tapahtuvat muutokset Rakentamisen ja kaavoituksen yhteys palveluverkon suunnitteluun Seutuyhteistyö YLEISIÄ LINJAUKSIA KEHITTÄMISKOHTEIDEN ESITTELY Keskitettyjen palvelujen kehittämisesitykset Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Palvelualueittaiset kehittämiskohteet Eteläinen palvelualue Kaakkoinen palvelualue Koillinen palvelualue Läntinen palvelualue Keskustan palvelualue PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TOTEUTUKSEN SEURANTA JA PÄIVITYS KEHITTÄMISKOHTEIDEN TIIVISTELMÄ LÄHTEET LIITTEET... 81

7

8 Miksi tarvitaan palveluverkon kehittämissuunnitelma? Tampere on vetovoimainen kasvukeskus, jonka väestönkasvun ennakoidaan jatkuvan lähivuosikymmeninäkin voimakkaana. Kaupunki kasvaa sekä täydennysrakentamisen että uusien asuntoalueiden rakentamisen kautta. Viime vuosien tunnusomaisia piirteitä kasvussa ovat: 1) ympäristökuntien (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Orivesi, Vesilahti ja Ylöjärvi) voimakas väestönkasvu, joka olennaisilta osiltaan saa käyttövoimansa Tampereelta, 2) Tampereen voimakas sisäinen muuttoliike, joka johtuu ennen muuta lisääntyvän vaurauden mahdollistamasta asumisväljyyden tavoittelusta ja 3) lisääntyvä maahanmuuttajien osuus kaupungin kasvusta, joka asettaa uusia vaatimuksia palvelujen sisällölle. Tampereen hyvinvointipalvelujen verkosto on varsin hyvä ja kattava. Kaupunkisuunnittelussa otetaan vähintäänkin tyydyttävästi huomioon palvelutarpeet erityisesti uusien asuinalueiden suunnittelussa, mutta palveluverkon kokonaistarkastelun puute on ongelma erityisesti täydennysrakentamista tarkasteltaessa ja keskitettyjen palveluiden sijaintia mietittäessä. Hyvinvointipalveluiden kannalta kaksi tärkeintä huomiota Tampereen väestösuunnitteen kehitysluvuista ovat vanhusväestön, erityisesti yli 80-vuotiaiden, määrän lisääntyminen ja toisaalta kouluikäisten määrän selkeä notkahdus, jonka kuitenkin odotetaan oikenevan nykytasolle jo nähtävissä olevassa tulevaisuudessa. Palveluiden kehittämissuunnitelman on tarkoitus olla eri tahojen yhteinen näkemys siitä, miten palveluverkkoa tulevaisuudessa kehitetään vastaamaan paremmin muuttuviin palvelutarpeisiin, toimintaympäristön muutoksiin sekä määrällisiin ja laadullisiin muutosvaatimuksiin, joita esittävät asukkaat, tai jotka johtuvat esimerkiksi lainsäädännöstä. Kehittämisen reunaehdot ja hankkeiden priorisoinnin tekee kaupunginvaltuusto taloudellisen liikkumavaran puitteissa Kehittämissuunnitelman keskeisenä lähtökohtana on kaupungin strategiaan kirjattu tavoite palveluiden asiakaslähtöisyydestä. Toinen keskeinen perusasia on palvelujen mahdollisimman tasavertainen tarjonta kaupungin eri osissa ja kaikille kaupungin asukkaille. Palveluverkon tarkastelu tapahtuu kolmen palvelutyypin: lähi-, alue- ja keskitettyjen palveluiden kautta. Palveluiden saatavuus ja tavoitettavuus ovat tärkeimmät arviointikohteet. Sen lisäksi huomioon on otettava lainsäädännöstä ja kaupunginvaltuuston päätöksistä johtuvat laadulliset ja määrälliset reunaehdot. 7

9 Alueellinen tarkastelu tapahtuu viiden maantieteellisen palvelualueen (eteläinen, kaakkoinen, koillinen, läntinen ja keskusta) kautta. On huomattava, että kyseessä on suunnittelua palveleva eikä hallinnollinen aluejako. Aluejaon avulla on tarkoitus organisoida myös asukkaiden kuuleminen. Myös tähän suunnitelmaan on kerätty kansalaispalaute pormestarin ja apulaispormestareiden vetämien kuulemistilaisuuksien kautta. Alueellisesti on nähtävissä suuria eroja. Vaikka vanhusten määrä lisääntyy kaikilla alueilla, niin muutos on selvästi suurin lännessä. Siellä myös oppilasmäärät vähenevät ennusteiden mukaan rajuimmin. Lasten ja koululaisten määrä kasvaa varsinkin kaakossa ja koillisessa uusien asuinalueiden myötä. Etelässä ja Lännessä liikenneväylät toimivat palvelujen käytön esteinä. Keskustan alue taas on palvelujen saatavuuden kannalta erityisasemassa, koska valtaosa keskitetyistä palveluista on sijoitettu sinne. Tampereen palveluverkkoa on tarpeen tarkastella yhdessä kaupunkiseudun kuntien kanssa. Vuoden 2008 lopulla valmistui seudullinen palveluverkkoselvitys, jonka tulokset on otettu huomioon Tampereen suunnitelmassa. Yhteistyötä on jo nyt monella osa-alueella, mutta nykyistä tiiviimpi sopimuksiin ja yhteisesti hyväksyttyihin periaatteisiin perustuva yhteinen palvelutarjonta helpottaisi monin tavoin seudun asukkaiden arkea, vähentäisi byrokratiaa, tehostaisi palveluverkon käyttöä ja olisi siten taloudellisestikin edullisempaa. Seutuyhteistyössä korostuvat kuntarajojen läheisyydessä tarjotut lähipalvelut (esim. perusopetus, päivähoito ja kirjastopalvelut) ja toisaalta keskitetyt palvelut kuten erityisryhmille suunnatut palvelut ja toisen asteen koulutuspalvelut. Kuntatalouden rajalliset mahdollisuudet edellyttävät palveluiden järjestämisessä optimaalista taloudellisuutta. Se tarkoittaa mm. tehokasta tilankäyttöä ja uusien tilojen osalta hyvää suunnittelua ja edullisimman toteutustavan perusteellista tutkimista. Huomioon tulee erityisesti ottaa palvelujen saavutettavuus (esim. joukkoliikenne ja kevyen liikenteen väylät sekä reittien ja rakennusten esteettömyys). Tässä suunnitelmassa aikajänne ulottuu vuoteen 2030, kun arvioidaan toimintaympäristön ja keskeisten palvelutarpeiden muutoksia. Konkreettisista hankkeista suurin osa painottuu vuosiin Kiireellisimpinä ja tärkeimpinä useiden vuosien kehityshankkeina nostetaan esiin ikäihmisten palvelurakenteen muuttaminen. Sen olennaisia osia ovat Koukkuniemen alueen kehittäminen vuosina ja merkittävä tehostetun palveluasumisen lisääminen. Toinen saman tärkeysluokan asia on kouluverkon mukautuminen vähentyviin oppilasmääriin. Tässä suunnitelmassa painotetaan koulutilojen yhteiskäyttöä, moninaiskäyttöä ja yhtenäisen peruskoulun toteuttamista nykyistä johdonmukaisemmin. Tärkeää on seurata oppilastilannetta säännöllisesti, koska muuttoliike ja uusien suurien asuntoalueiden rakentuminen saattavat vaikuttaa oppilastilanteeseen olennaisesti. 8

10 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TAVOITTEET JA LÄH- TÖKOHDAT 1.1 Ohjausryhmän kokoonpano ja tehtävät Pormestari nimesi hyvinvointipalvelujen verkoston kehittämissuunnitelman ohjausryhmän Ohjausryhmän puheenjohtajaksi nimettiin johtaja Lasse Eskonen ja jäseniksi tilaajapäällikkö Taru Kuosmanen, tilaajapäällikkö Erkki Lehtomäki, tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta, tilaajapäällikkö Tuula Martikainen, kaavoitusjohtaja Jyrki Laiho, vs. strategiapäällikkö Reija Linnamaa, kaupunginsihteeri Maria Länsiö, toimitusjohtaja Ilkka Ojala, palvelutuotantojohtaja Päivi Sillanaukee (varalla ylihammaslääkäri Eeva Torppa-Saarinen), palvelutuotantojohtaja Asko Koskinen (varalla perusopetuksen johtaja Hannu Suoniemi), kehityspäällikkö Jorma Lehtisaari ja taloussuunnittelupäällikkö Jukka Männikkö. Ohjausryhmän sihteeristön muodostavat suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen, controller Tero Tenhunen ja kehittämiskoordinaattori Monika Sola. Ohjausryhmän nimeämisen taustalla on Tampereen kaupunginstrategia, jossa yhtenä tavoitteena on kirjattu, että kaupungin palveluverkko vastaa väestö- ja kaupunkirakenteen muutoksiin. Nimittäessään ohjausryhmän pormestari antoi valmisteluaikaa vuoden 2008 loppuun asti. Pormestarin jatkoi päätöksellään ohjausryhmän toimikautta maaliskuun loppuun 2009 asti. Jatkoajan syynä oli mm. se, että voidaan ottaa huomioon talousarvion 2009 ja taloussuunnitelman kannanotot, jotka koskevat palveluverkkoa. Lisäksi valmisteilla on investointien pitkän tähtäimen suunnitelma, jolla on myös vaikutusta palveluverkon suunnitteluun. Ohjausryhmän tehtävänä on ollut ohjata ja johtaa hyvinvointipalvelujen verkoston kehittämissuunnitelman valmistelua. Ohjausryhmä on määritellyt tavoitteet ja tehtävät. Lisäksi ohjausryhmä on nimennyt työskentelyssä mukana olleet alatyöryhmät. 1.2 Työn eteneminen ja aikataulu Ohjausryhmä käynnisti työskentelyn heti nimityksen saatuaan ja nimesi työskentelyyn seuraavat alatyöryhmät: kirjastopalvelut, Koukkuniemen alueen kehittämisen alatyöryhmä, sosiaali- ja terveyspalvelut, päivähoidon ja perusopetuksen alatyötyöryhmä, lukiopalvelut, liikunta- ja nuorisopalveluiden alatyöryhmä, kotona asumista tukevien palveluiden alatyöryhmä ja joukkoliikenteen alatyöryhmä. Lisäksi alkuvaiheessa työskenteli alatyöryhmä, joka mietti palvelujakoa lähi-, alue- ja keskitettyihin palveluihin. Alatyöryhmät aloittivat työnsä elokuussa 2007 ja työstivät kehittämisesityksiään ohjausryhmän ja myöhemmin kaupunginhallituksen suunnittelujaoston hyväksymän väliraportin ( , 89 ) linjausten mukaisesti. Kaupunginhallituk- 9

11 sen suunnittelujaosto hyväksyi tässä yhteydessä suunnittelun pohjaksi esitetyn palvelualuemallin jatkotyöskentelyn pohjaksi. Väliraportissa jaettiin palvelut myös lähi-, alue- ja keskitettyihin palveluihin. Näiden linjausten mukaisesti alatyöryhmät jatkoivat työskentelyään tarkastellen kaupunkia viiden palvelualueen näkökulmasta ottaen huomioon lähi-, alue- ja keskitetyt palvelut. Alatyöryhmien esitykset saatiin koottua yhteen maaliskuussa Huhtikuussa järjestettiin ohjausryhmän ja kaikille alatyöryhmien jäsenille yhteinen työpajapäivä, jossa käsiteltiin esityksiä ja työstettiin niistä yhteistä näkemystä. Tältä pohjalta valmisteltiin yhteenveto, joka esiteltiin konserninhallinnon johtoryhmälle Saatujen palautteiden ja esityksiin tulleiden tarkennuksien jälkeen työstettiin raporttiluonnos, jonka tarkoituksena oli olla pohja esiteltäessä hyvinvointipalvelujen verkoston kehittämisesityksiä kuntalaisille. Raporttiluonnos esiteltiin kaupunginhallituksen suunnittelujaostolle Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto palautti selvityksen uudelleen valmisteluun niin, että valmistelussa otetaan huomioon kuntalaispalaute ja sen jälkeen asia tuodaan uudelleen kaupunginhallituksen suunnittelujaostoon. Kuntalaisten kuulemistilaisuuksia järjestettiin viisi, yksi kullakin palvelualueella. Eteläisellä palvelualueella tilaisuus oli , kaakkoisella , koillisella , läntisellä sekä keskustan palvelualueella. Puheenjohtajina tilaisuuksissa toimivat pormestari ja apulaispormestarit. Tilaisuuksissa oli näytteillä ko. alueen palveluverkostoa ja kehittämiskohteita koskevaa materiaalia. Alustuksen jälkeen osanottajat pienryhmissä miettivät alueen palveluverkon haasteita ja kehittämisideoita, joita puitiin yleiskeskustelussa. Asukasiltoihin osallistui yhteensä noin 200 kuntalaista. Monet esitykset tukivat palveluverkostotyössä esiin nousseita kehittämisesityksiä. Kriittisesti suhtauduttiin koulu- ja lukioverkon sekä kirjastoverkon muutosesityksiin. Esiin tuli jonkin verran myös uusia kehittämisideoita, kuten kansalaistalot, kuntosaleja ikäihmisille, Vehmaisiin nuorisotalo ja Tesomalle lisää liikuntatiloja. Tilaisuuksissa pidetyssä alustuksessa esiteltiin palveluverkon suunnittelutyön periaatteet, joita tilaisuuksissa ei juurikaan kommentoitu. Kommentteja tuli lähinnä suunnittelun pohjaksi luotuun palvelualuejakoon. Kritisoitiin koillisen palvelualueen kokoa ja Järvensivun kaupunginosaa esitettiin liitettäväksi keskustan palvelualueeseen eteläisen palvelualueen sijaan. Asukastilaisuuksien lisäksi Valma-valmistelufoorumiin nostettiin esiin väliseksi ajaksi joitakin hyvinvointipalvelujen verkoston kehittämiseen liittyviä aihealueita. Toiveena oli saada kuntalaisten mielipiteitä tekojääalueista, kouluverkon hyödyntämisestä muuhun toimintaan, omalääkäripalveluiden sijoittumisesta sekä ikäihmisten keskustan alueella olevien palveluiden saavutettavuudesta. Valman kautta saatu palaute jäi vähäiseksi, palautteita saatiin 34, joista suuri osa (22 kpl) koski Järvesivun koulun tulevaisuutta. Muutoin palautteissa koulutilojen osalta todettiin, että ne soveltuvat varsinkin esiopetuksen, mutta myös 10

12 päivähoidon käyttöön, jos tiloissa tehdään tarvittavat muutostyöt. Koulutilojen monikäyttöisyyttä erilaisina harrastustiloina pidettiin järkevänä. Jääalueiden osalta toivottiin, että lähellä kouluja ja koteja säilytetään luistelumahdollisuudet. Joillekin omalääkärin sijainti keskustassa sopii hyvin, kunhan palveluita tarjotaan myös omalla alueella esim. ikäihmisille. Ikäihmisten palvelujen osalta todettiin, että peruspalvelut kuten ateria- ja virkistyspalvelut pitää olla omalla alueella. Lisäksi yksi kommentti koski Lamminpään kirjaston säilyttämistä. Valmistelun aikana on saatu palautetta Läntisen palvelualueen osalta alueellisen vaikuttamisen foorumin eli ALVARIn kautta. Länsi-Alvari on työstänyt alueen palveluverkon kehittämisestä raportin, jonka se luovutti palveluverkon ohjausryhmälle Tämän jälkeenkin Länsi-Alvarissa on käsitelty palveluverkkoon liittyviä asioita. Alueen kirjastoverkon osalta Länsi-Alvari antoi lausuntonsa Syksyllä 2008 käynnistyi myös Eteläisellä palvelualueella Etelä-Alvari. Etelä- Alvarilaisia oli mukana alueen asukasillassa ja näin osallistuivat työskentelyyn. Palveluverkon valmisteluun on liittynyt myös sellaisia kehittämisesityksiä, joita esitettiin jo talousarviovuodelle Näiden osalta järjestettiin erillisiä keskustelutilaisuuksia. Pääosin tilaisuudet koskivat päivähoitoa ja perusopetusta. Niitä järjestettiin elokuussa 2008 Muotiala-talossa, Takahuhdin koulussa, Tesomajärven koulun Ikurin toimipisteessä sekä Kanjonin koulun Hallilan toimipisteessä. Myös Messukylän lukiossa järjestettiin syyskuun alussa keskustelutilaisuus muutosesityksestä. Vuotta 2009 koskeneet esitykset käsiteltiin talousarviokokousten yhteydessä lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa (118 ) ja osaamis- ja elinkeinolautakunnan kokouksessa ( ). Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta hyväksyessään talousarvioehdotuksen vuodelle 2009 päätti, että Takahuhdin ja Hallilan koulujen toiminta jatkuu nykyisellään ja että tähän liittyen päivähoitopaikkojen lisärahoitustarve on vuositasolla euroa, joka pitää huomioida budjetin jatkovalmistelussa. Osaamis- ja elinkeinolautakunta hyväksyessään talousarvioehdotuksen vuodelle 2009 päätti, että Messukylän lukion toimintaa jatketaan ja kehitetään sen nykyisessä koulukiinteistössä ja yleisemmin Tampereen kaupungin lukioverkkoon palataan sen jälkeen, kun seudullinen lukioverkkoselvitys valmistuu. Kaikki edellä esitellyt kuntalaispalautteet ja esitykset on käsitelty palveluverkkotyöhön liittyvissä alatyöryhmissä ja ohjausryhmässä. Näiden pohjalta kehittämisesityksiä on työstetty eteenpäin. Palveluverkon kehittämissuunnitelman valmistelun yhteydessä on tullut eri tahoilta aloitteita ja esityksiä: Lamminpään Vasemmisto ry:n lähettämä kirje Lamminpään kirjaston säilyttämisestä Järvensivun omakotiyhdistys ry:n päivätty kirje Järvensivun koulun säilyttämisestä 1-6 vuosiluokkien kouluna 11

13 Järvensivun koulun vanhempainyhdistyksen lähettämä adressi Järvensivun koulun säilyttämisestä 1-6 vuosiluokkien ja esiopetuksen yksikkönä ja koulupoluksi esitetään nykyisen polun säilyttämistä eli Sampolan koulua Kimmo Saarisen , Johanna Salmen , Minna Saarisen , Pirkko ja Veikko Piiraisen sekä Hanna Keski-Nisulan ja Petri Ruuskan lähettämät kirjeet liittyen Järvensivun koulun säilyttämisestä 1-6 vuosiluokkien kouluna. Kirjeissä on kannanottoja myös Järvensivun koulupolun suhteen. Edellä luetellut esitykset on käsitelty ao. alatyöryhmissä sekä ohjausryhmässä kehittämissuunnitelman valmistelun yhteydessä. Asukastilaisuuksien jälkeen kaupunginhallituksen suunnittelujaostolle esiteltiin palveluverkon kehittämissuunnitelman tilannekatsaus (69 ). Suunnittelujaostolle esiteltiin ne periaatteet, joiden pohjalta palveluverkon kehittämissuunnitelmaa on valmisteltu. Lisäksi esiteltiin joitakin suuria kehittämiskohteita sekä saatu kuntalaispalaute. Suunnittelujaosto hyväksyi valmistelua ohjaavat periaatteet ja jätti asian jatkovalmisteluun niin, että valmistelussa otetaan huomioon Vaarityöryhmän esiintuomia asioita ja etsimällä Koukkuniemen Jukolatalolle uudenlaista vanhushuollon käyttöä ja että Järvensivun koulun käyttöä jatketaan sillä periaatteella, että 1-6 luokat jatkavat siellä. Lisäksi päätettiin, että kehittämissuunnitelman luonnos tuodaan maaliskuussa 2009 suunnittelujaoston käsittelyyn. Kehittämissuunnitelma luovutetaan kaupunginhallituksen suunnittelujaoston käsittelyn jälkeen pormestarille. Tämän jälkeen kehittämissuunnitelma viedään tiedoksi kaupunginhallitukseen ja valtuustoon. Kehittämiskohteet käsitellään erikseen ao. lautakunnissa normaalin päätöksentekomenettelyn mukaisesti. 1.3 Hyvinvointipalvelujen verkoston kehittämistä ohjaavat periaatteet Palveluverkoston kehittämissuunnitelma on strateginen suunnitelma vuosille Se ohjaa jatkossa palveluverkon suunnittelua ja kehittämistä. Kehittämissuunnitelman valmistelussa yhtenä tavoitteena oli saada aikaan palveluverkon suunnittelua ohjaavat periaatteet, jotka ovat palveluverkon kehittämisen pohjana myös tulevina vuosina. Kehittämissuunnitelmassa on linjattu, millainen palveluverkko tarvitaan suunnitteilla oleville uusille asuinalueille ja mitä vaikutusta sillä on jo olemassa olevaan palveluverkkoon. Lisäksi kehittämissuunnitelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä palveluverkon kehittämiseksi, varsinkin lähivuosille. 12

14 Palveluverkon kehittämisen periaatteet on hyväksytty kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa (96 ). Periaatteita on kahdeksan: 1. Palveluverkkoa tarkastellaan kuntalaisen näkökulmasta. 2. Taataan palvelujen saavutettavuus ja alueellinen tasavertaisuus, jota tarkastellaan palvelualuejaon avulla. 3. Noudatetaan palvelujakoa lähi-, alue- ja keskitettyihin palveluihin. 4. Väestön kasvun, ikä- ja kaupunkirakenteen muutokset ja niistä aiheutuvat palvelutarpeiden muutoksien vaikutukset palveluverkkoon ennakoidaan ja otetaan huomioon. 5. Uusien asuinalueiden palveluverkosto suunnitellaan ottaen huomioon niiden vaikutukset koko kaupunkirakenteeseen. 6. Otetaan huomioon yksityinen palvelutuotanto. 7. Selvitetään seutuyhteistyön vaikutus palveluverkon kehittämiseen. 8. Taloudelliset resurssit ohjaavat osaltaan palveluverkon kehittämistä. Näin ollen palveluverkon kehittämistyössä on otettava huomioon tilojen tarkoituksenmukainen, tehokas ja monipuolinen käyttö. Esitetyt palveluverkon kehittämisen periaatteet kytkeytyvät tiiviisti yhteen. Näin ollen ne muodostavat kokonaisuuden, eikä niitä voida käsitellä irrallaan toisistaan. Hankkeen toteuttamiskelpoisuutta arvioitaessa pitää kaikkiin näkökohtiin kiinnittää huomiota ja ratkaisua ei voida tehdä vain yhden periaatteen mukaisesti. Ratkaisua tehtäessä kaupungin kokonaisetu pitää olla keskeisessä asemassa. Lähtökohtana palveluverkkotarkastelussa on asiakaslähtöisyys (periaate 1). Asiakaslähtöisyys on yksi Tampereen kaupungin strategian arvoista ja se korostuu myös vuosien pormestariohjelmassa. Asiakaslähtöisyyttä on korostettu palveluverkon kehittämissuunnitelman valmistelussa myös kuntalaisten osallistumisella työskentelyyn. Valmistelussa on käytetty asukasiltoja, Valma-valmistelufoorumia ja Alvaria eli alueellisen vaikuttamisen foorumia, jotta on saatu palautetta suoraan asukkailta. Tavoitteena on käsitellä palveluverkkoa asiakaslähtöisesti niin, että asukkaille tarjotaan saavutettavuudeltaan tasavertaiset palvelut eri puolilla kaupunkia (periaate 2). Tarkastelun pohjaksi on luotu kaupunkiin palvelualuejako. Kukin palvelualue muodostuu maantieteellisestä alueesta, jolla asukkaat pääsääntöisesti saavat päivittäiset peruspalvelunsa (lähi- ja aluepalvelut). Kaupunki on jaettu viiteen palvelualueeseen: keskusta, eteläinen, kaakkoinen, koillinen ja läntinen (palvelualueet on esitetty kansilehden toisella puolella). Liitteessä 1 on esitelty kunkin palvelualueen nykyinen palveluverkosto sekä kartta keskitetyistä palveluista. 13

15 Palvelualuejako mahdollistaa asiakaslähtöisemmän näkökulman palvelujen suunnittelulle ja kehittämiselle, palvelutarpeen määrittelylle ja eri toimijoiden väliselle alueelliselle yhteistyölle. Palvelualueiden avulla voidaan tarkastella myös palveluiden tarjonnan tasa-arvoisuutta eri puolilla kaupunkia. Palvelualuejako on myös pohjana muodostettaessa alueellisia osallistumisfoorumeita kuten Länsi-Alvari ja Etelä-Alvari. Alvari-toiminta on tarkoitus laajentaa koko kaupunkiin, kaikille viidelle palvelualueelle. Palvelujen saavutettavuuden osalta ei ole esitetty tiettyjä kilometrimääriä, vaan korostettu asukkaiden joustavia ja turvallisia kulkuyhteyksiä. Joissakin palveluissa kilometrimäärät nousevat esiin mm. perusopetuksessa, jossa niiden perusteella määritellään koululaisten kuljetusetuuksia. Joukko- ja palveluliikenteen kehittämisellä voidaan parantaa palvelujen saavutettavuutta. Tarkoitus on käynnistää koulukuljetusten osalta tarkempi selvitys joukko- tai palveluliikenteen kehittämisestä niin, että se tukee koulumatkoja parhaalla mahdollisella tavalla. Palveluverkon kehittämisen kannalta oleellista on huomata, että rakennetun ympäristön saavutettavuuden lisäksi kuntalaisten toimintaympäristö on laajentunut myös tietoverkkoihin. Sähköisten palveluiden kehittäminen ja laajempi käyttöönotto helpottaa monelta osin kuntalaisten asiointia ja palveluiden tavoitettavuutta. Sähköiset palvelut mahdollistavat esimerkiksi ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin, automatisoivat palvelun tuottamiseen vaadittavia toimenpiteitä sekä mahdollistavat palveluiden laadun tarkkailun ja parantamisen erilaisia automaattisia mittareita apuna käyttäen. Edellä mainitut toimenpiteet auttavat vapauttamaan resursseja, jotka voidaan kohdistaa sinne, missä niitä tarvitaan. Sähköisten palveluiden kehittämisen myötä palvelujen saavutettavuus paranee ja asiakkaan ei välttämättä tarvitse käydä fyysisesti jossakin toimipisteessä. Eri palvelumuodot säilyvät silti tarpeen mukaan rinnakkaisina palvelutapoina. Sähköisten palvelujen teknisessä kehittämisessä tavoitellaan asiakkaiden kannalta helppokäyttöisiä ja yleisesti omaksuttavia palveluja. Tällä hetkellä on käytössä sähköisiä palveluja, jotka mahdollistavat ajanvaraukseen, ilmoittautumiseen ja verkkomaksamiseen liittyviä toimintoja. Näitä toimintoja kehitetään myös jatkossa. Tarkoitus on ottaa käyttöön sähköinen resepti, jota kehitetään käyttöön oton myötä. Tilavarausjärjestelmää on tarkoitus kehittää ja laajentaa koskemaan esim. ulkoliikuntatiloja. Vuonna 2009 alkaa Kohti kumppanuutta KuntaIThankkeena, jossa rakennetaan lapsiperheiden ja nuorten sekä palvelutuottajien yhteinen tietojärjestelmäkokonaisuus. Hankkeessa kehitetään eri ohjelmien avoimia rajapintoja ja SOA-periaatetta käyttäviä verkkopalveluja. Tässä projektissa aloitetaan Tampereen avoimen arkkitehtuurin rakentaminen. Yhä enemmän sähköisissä palveluissa huomioidaan seudullinen näkökulma. Sähköisiä ratkaisuja (esim. PIKI-verkkokirjasto) toteutetaan yhdessä ympäristökuntien kanssa yhä yhtenäistyvälle asiakaskunnalle. 14

16 Lähi-, alue- ja keskitettyjen palvelujen (periaate 3) määrittelyssä asiakaslähtöisyys on ollut keskeinen lähtökohta. Lähipalvelulle tunnusomaista on palvelun käytön toistuvuus sekä turvallisuuden ja saavutettavuuden varmistaminen. Lähipalveluita ovat mm. päivähoito, pienten lasten koulut, äitiys-, lasten- ja aikuisneuvolat, kotihoito, lähikirjasto, pallokentät, luistinradat ja uimapaikat. Aluepalveluiden tunnuspiirteet ovat samankaltaisia lähipalveluiden kanssa. Erona on maantieteellisesti laajempi asiakaspohja. Saavutettavuudessa korostuu julkinen liikenne ja palvelun sijoittuminen alueella keskeisesti. Kyse on erikoisosaamisen keskittämisestä ja tätä kautta mittakaavaetujen saavuttamisesta. Aluepalvelut tukevat monesti alueen lähipalveluja. Nämä palvelut yleensä sijoittuvat asukkaan omalle palvelualueelle, kuitenkin joissakin tapauksissa palvelun toimipiste voi sijaita myös toisella palvelualueella, jos se on hyvin saavutettavissa. Esimerkkejä aluepalveluista ovat päivähoidon leikkitoiminta, peruskoulun 7-9 vuosiluokat, aluekirjastot, urheilukentät, tekojääalueet, uimarannat ja hallit, sosiaali- ja terveysasemat sekä ikäihmisten palvelukeskukset. Sekä lähi- että aluepalvelujen on vastattava joustavasti palvelutarpeiden muutoksiin. Näin ollen palveluverkon on pystyttävä muuntumaan tarpeiden mukaisesti. Keskitetyissä palveluissa oleellista on maantieteellisesti laaja asiakaspohja ja tätä kautta saavutettu riittävä volyymi palvelujen tuottamiselle. Kysymys voi olla myös erityisryhmän palvelusta tai palvelusta, joka vaatii merkittävää resursointia, erikoisosaamista ja -laitteistoa. Keskitettyjä palveluita ovat mm. vieraskielinen päivähoito ja perusopetus, toisen asteen koulutus (ml. lukiokoulutus), pääkirjasto, jäähallit, uintikeskus, erikoissairaanhoito, erityisryhmien asumispalvelut ja vanhainkotipalvelut. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset (periaate 4) ovat oleellinen osa palveluverkon suunnittelussa. Kaupungin väestön kasvu, väestön ikäryhmittäiset sekä alueelliset muutokset vaikuttavat merkittävästi palveluverkkoon ja sen kehittämiseen. Tampereen asukasmäärän ennustetaan kasvavan noin asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Väestön ikärakenteen muutokset on myös otettava suunnittelussa huomioon: ikäihmisten määrä kasvaa, samoin pienten lasten määrä, kun taas kouluikäisten määrä yhä vähenee. Väestön kasvu ja ikärakenteen muutokset näyttäytyvät eri tavalla eri palvelualueilla, joten sekin on otettava huomioon palveluverkon suunnittelussa. Toisaalla voidaan joutua rakentamaan uusia toimitiloja palvelujen järjestämiseksi, toisaalla palvelutarve vähenee ja voidaan luopua toimitiloista. Suunnitteluun vaikuttavat merkittävästi kaavoituksen ja asuntorakentamisen myötä tapahtuvat kaupunkirakenteen muutokset (periaate 5). Uusien asuinalueiden palveluverkkoa suunniteltaessa on asiaa tarkasteltava aina laajemman alueen näkökulmasta ja otettava huomioon lähialueet, niiden olemassa oleva palveluverkko ja vaikutukset palveluiden saavutettavuuteen. Isojen uusien asuinalueiden rakentumisella voi olla vaikutusta koko kaupungin palveluverkon 15

17 uudelleen tarkasteluun, koska on vaikeasti ennakoitavissa, miten sisäinen muuttoliike vaikuttaa muiden alueiden palvelutarpeisiin. Uusille alueille joudutaan rakentamaan omat palveluverkkonsa, samanaikaisesti voidaan muualla joutua sopeuttamaan palveluverkko väheneviin tarpeisiin. Uusien alueiden suunnittelussa korostuu yhteistyö kaavoituksen, kaupunkirakentamisen ja palveluiden järjestäjien kesken. Seutuyhteistyö (periaate 7) liittyy läheisesti väestömuutoksiin sekä kaupunkija sen lähialueiden rakentamiseen ja kehittymiseen. Seudulliset väestömuutokset heijastuvat varsinkin tiettyjen palvelujen järjestämiseen esimerkiksi toisen asteen koulutukseen ja kulttuuripalveluihin. Toisaalta kuntien raja-alueiden palvelujen järjestämisessä ja palveluverkon suunnittelussa on mahdollisuus löytää taloudellisesti ja tilojen tehokkaan käytön kannalta tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Seutuyhteistyön merkitys korostuu tulevaisuudessa yhä enemmän. Kaupunkiseudulla rakennetyömallityössä on ennustettu jopa asukkaan kasvua vuoteen 2030 mennessä. Tampere, seutukunnan keskuksena, suhtautuu myönteisesti ja avoimesti seutuyhteistyöhön. Seutuyhteistyön tiivistymiselle luo pohjaa seutuyhteistyön periaatteista ja kustannusten korvaamisesta sopiminen. Tampereen kaupunkiseudun kuntien välillä tehtiin vuonna 2008 sopimukset kustannusten korvaamisesta päivähoidon ja perusopetuksen osalta. Tampereen seutukunnassa on käynnissä useita seudullisia hankkeita, jotka liittyvät rakennemallin, asuntopoliittiseen ohjelman, liikennejärjestelmäsuunnitelman sekä ilmasto- ja elinkeinostrategian valmisteluun. Eri palvelujen osalta toimii seudullisia yhteistyöryhmiä. Seudullinen palveluverkkoselvitys perusterveydenhuollon, perusopetuksen ja päivähoidon osalta valmistui joulukuussa Palveluverkkotyöt kytkeytyvät toisiinsa ja yhteistyötä on tehty tiiviisti. Seudullisessa palveluverkkoselvityksessä on hyödynnetty Tampereen palveluverkon väliraportissa olevaa materiaalia ja pohjana on käytetty samaa palvelujakoa lähi-, alue- ja keskitettyihin palveluihin. Tarkemmin seudullisesta palveluverkkotyöstä on kohdassa 2.4 Seutuyhteistyö. Yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat ovat merkittävä resurssi palvelutuotannossa (periaate 6). Yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat täydentävät palvelutarjontaa ja palveluverkkoa. Yksityistä palvelutuotantoa on erityisesti liikunta- ja kulttuuripalveluissa, terveydenhuollossa, asumispalveluissa sekä päivähoidossa. Kaupunki voi osaltaan luoda toimintaedellytyksiä yksityisille tai kolmannen sektorin toimijoille. Kehittämissuunnitelmassa ne on pyritty huomioimaan ainakin ostopalveluina hankittavien palveluiden tasolla. Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten, liikunta- ja sivistyspalveluiden kohdalla tarkastelu on osittain tätäkin laajempi. Ne on otettu huomioon eri karttatarkasteluissa. Taloudelliset resurssit ohjaavat palveluverkon suunnittelua (periaate 8). Lähtökohtana on pidettävä, että palveluverkko on tehokkaassa käytössä. Väestö- ja ikärakenteen muutosten myötä on joustavasti pystyttävä muuttamaan palvelu- 16

18 verkkoa niin, että se vastaa mahdollisimman optimaalisesti kulloiseenkin tilanteeseen ja näin voidaan turvata tasavertainen verkosto eri puolilla kaupunkia. Tilojen monikäyttöisyyttä on kehitettävä myös niin, että tilojen käyttöastetta saadaan nostettua. Tilankäytön tehostamisen taustalla on myös kaupunginhallituksen vuonna 2005 tilakeskukselle määrittelemät omistajapoliittiset tavoitteet, joissa yhtenä keskeisenä tavoitteena on tilaomaisuuden käytön tehostaminen ja kehittäminen. Tätä tilakeskus toteuttaa yhteistyössä eri yksiköiden kanssa. Tilojen hankinnan osalta voidaan todeta, että jatkossa palvelujen järjestämiseen liittyvien tilaratkaisujen toteuttamisen yhteydessä tullaan tutkimaan vaihtoehtoiset toteuttamis- ja rahoitusmallit. Taloudellisten resurssien näkökulma korostuu varsinkin nyt, kun on mietittävä taloudellisia tasapainottamisen keinoja, jossa palveluverkon kehittäminen on yksi keino. Palveluverkostotyössä tarkasteltavia palveluita ovat olleet päivähoito ja perusopetus, lukiokoulutus, kirjastot, nuoriso- ja liikuntapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ikäihmisten palvelut. Edellä mainittujen palvelujen osalta on selvitetty väestömuutosten vaikutukset, palvelutarpeiden muutokset, palvelualueittaiset haasteet ja mahdolliset synergiaedut. Lisäksi tilojen tehokkaaseen käyttöön on kiinnitetty huomiota. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet muun muassa toisen asteen koulutuksen osalta ammatillinen koulutus sekä kulttuuripalvelut. 2 TAUSTATIEDOT 2.1 Väestön kehitys Tampereen seutukunnan väestökehitys vuosina TAULUKKO 1 Tampereen kaupunkiseudun väestöennusteet Kuntien omat ennusteet Tilastokeskuksen ennusteet * Kangasala 1) Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi 2) Seutukunta Orivesi Kaupunkiseutu Kasvu * Vuosi 2008 Tilastokeskuksen ennakkotieto 1) Sahalahti liittyi Kangasalaan ) Viljakkala liittyi Ylöjärveen ) Kurun väkiluku oli asukasta. Kuru liittyy Ylöjärveen ja on mukana ennusteissa 2010 alkaen. Längelmäen Oriveteen liittyneen alueen luvut eivät ole mukana. 17

19 Vuonna 2000 oli seutukunnassa asukkaita , vuoden 2008 lopussa ennakkotietojen mukaan yhteensä Tampereen seutukunnan väestö on kasvanut tällä vuosituhannella yli asukkaan vuosivauhtia. Väestösuunnitteen mukaan kasvua on noin 3700 asukasta vuodessa vuoteen 2030 mennessä. Myös tilastokeskuksen tekemän ennusteen mukaan Tampereen seutukunnan väestömäärä kasvaa tulevaisuudessa. Vuonna 2010 ennustetaan seutukunnalla asuvan noin ja vuonna 2030 noin asukasta. Kuntien omat väestöennusteet ovat vielä positiivisempia kuin tilastokeskuksen ennuste. Tampereen kaupunkiseutu muodostaisi siten vuonna 2030 noin asukkaan työssäkäynti-, yhteistyö- ja asuinalueen. Muuttoliike Tampereen kaupunkiseudulle muualta Suomesta on koko maan voimakkainta. Suhteellisesti eniten kaupunkiseudulla ovat kasvaneet Vesilahti, Pirkkala ja Lempäälä. Kaupunkiseudun rakennemallityössä väestön kasvutavoitteeksi on asetettu asukasta vuodesta 2005 vuoteen Tampereen väestökehitys vuosina Hyvinvointipalvelujen verkoston kehittämistyö pohjautuu Tampereen kaupungin omaan väestösuunnitteeseen vuosille , joka on hyväksytty kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa Suunnitteessa on otettu huomioon kaavoitusohjelmassa ja hyväksytyissä kaavoissa olevat kaavavarannot. Lisäksi alustavista kaavaluonnoksista on otettu huomioon mm. Nurmi-Sorilan alue. Vuosien 2025 ja 2030 osalta palvelualueittaiset väestötiedot perustuvat arvioihin. Tampereen väestön määrä kasvaa nykyisestä vuoteen 2030 miltei asukkaalla. Vuonna 2015 ennustetaan asukkaita olevan runsaat asukasta. 18

20 TAULUKKO 2 Tampereen väestö ikäryhmittäin Toteutunut kehitys Suunnitevuodet IKÄ YHT Lähde: Tilastokeskus, lopulliset tiedot Vrk, enn. Oma suunnite tarkistettu maaliskuussa 2008 Syntyvyyden nousu on kääntänyt pienten lasten määrän kasvuun, mikä näkyi jo syksyllä 2007 päivähoitopaikkojen kysynnän lisääntymisenä. Toisaalta lapsiperheiden muuttoliike on ollut vilkasta ja poismuutto pienentää erityisesti alle kouluikäisten määrää. Taloudellinen tilanne saattaa hillitä poismuuttoa. Peruskouluikäisten määrä laskee ennusteen mukaan. Tampereella oli vuoden 2008 lopussa peruskouluikäisiä yhteensä , vuonna 2005 heitä oli , vähennys näiden vuosien aikana oli Koululaisten määrän ennustetaan laskevan vuoteen 2015 mennessä vielä nykytasosta miltei 1340:lla. Tämän jälkeen kouluikäisten määrä kääntyy nousuun. Alueellisia väestösuunnitteita tarkasteltaessa havaitaan, että peruskouluikäisten määrä kasvaa erityisesti kaakkoisella ja koillisella alueilla. Molemmille alueille on suunnitteilla isot uudet asuinalueet, Vuores ja Nurmi-Sorila. Vanhoilla asuinalueilla lasten määrä vastaavasti vähenee. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhoilla alueilla kouluverkko on sopeutettava koululaisten määrän vähenemiseen ja toisaalta uusille alueille on rakennettava uusia tiloja. (liite 2) Merkittävää on vuotiaiden määrän kasvu varsinkin vuosina , kun suuret ikäluokat tulevat eläkeikään. Yli 85 -vuotiaiden määrä kaupungissa miltei kaksinkertaistuu nykytasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämä merkitsee ikäihmisten palvelutarpeen tuntuvaa lisäystä tulevaisuudessa. Ikäihmisten osalta haasteita on varsinkin ikäihmisten asumismuotojen kehittämisessä eri puolille kaupunkia. Väestösuunnitteiden mukaan palvelualueet eroavat ikäihmisten määrien kehityksessä toisistaan ja varsinkin läntiselle palvelualueella korostuu ikäihmisten määrän lisäys. 19

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Parasta kylissä Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Joutseno osana Lappeenrantaa Kuntaliitos toteutunut onnistuneesti. Joutsenon kuten Ylämaankin palvelut on

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2010 PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2010 PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ MUISTIO 2/2010 Aika 19.2.2010, klo 12.00 14.00 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Leena Viitasaari Tampere puheenjohtaja (x) Anni Aalto Ropo

Lisätiedot

Päiväkotiverkkosuunnittelu Tampereella

Päiväkotiverkkosuunnittelu Tampereella Päiväkotiverkkosuunnittelu ampereella Kymppi-Moni hankkeen palveluverkkotyöpaja 31.5.2012 Suunnittelupäällikkö Vesa Komonen Kehittämiskoordinaattori Monika Sola Palveluverkon kehittämisen periaatteet on

Lisätiedot

PTS. Konsernin investointien TAMPEREEN KAUPUNKI. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 12.12.2011 Controller Hankekehityspäällikkö Tero Tenhunen

PTS. Konsernin investointien TAMPEREEN KAUPUNKI. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 12.12.2011 Controller Hankekehityspäällikkö Tero Tenhunen TAMPEREEN KAUPUNKI Konsernin investointien PTS 2012 2026 Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 12.12.2011 Controller Hankekehityspäällikkö Tero Tenhunen INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 1 KONSERNIN

Lisätiedot

Tampereen tulevaisuuden palvelumalli

Tampereen tulevaisuuden palvelumalli Tampereen tulevaisuuden palvelumalli Palvelumallityön taustaa TOP 10, talouden tasapainottaminen, kh suko 2.4.2013 Palveluverkkoajattelun uudistaminen alueellinen, tarvelähtöinen tarkastelu, asiakkuuden

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 5/2008 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON ALATYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 5/2008 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON ALATYÖRYHMÄ MUISTIO 5/2008 Aika 22.10.2008 klo 13.10 14.55 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Läsnä Tarja Marjamäki Nokia puheenjohtaja (x) Raija Harju Kangasala 1. varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Kuntamarkkinat 11.9.2013 CASE 1: Ohjaavatko väestön muuttuvat palvelutarpeet myös uusien palveluverkkojen ja -tapojen muodostumista? Erityisasiantuntija

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2008 HYVINVOINTIPALVELUT SIVISTYSTOIMEN ALATYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2008 HYVINVOINTIPALVELUT SIVISTYSTOIMEN ALATYÖRYHMÄ MUISTIO 2/2008 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 18.4.2008 klo 10.00 11.15 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Läsnä Nina Lehtinen Lempäälä puheenjohtaja (x) Leena

Lisätiedot

TAMPEREEN TULEVAISUUDEN PALVELUMALLI Projektisuunnitelma

TAMPEREEN TULEVAISUUDEN PALVELUMALLI Projektisuunnitelma TAMPEREEN TULEVAISUUDEN PALVELUMALLI Projektisuunnitelma Laatija Sisko Hiltunen 18.2.2014 SISÄLLYS 1 YHTEENVETO... 2 2 TAUSTA JA TARVE... 3 3 KOHDE JA SIDOSRYHMÄT... 5 4 TAVOITTEET, SUUNTALINJAT JA LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 6/2010 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 6/2010 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ MUISTIO 6/2010 Aika 14.12.2010 klo 13.00 15.30 Paikka UKK instituutti, kokoustila kesä Kaupinpuistonkatu 1, Tampere Osallistujat Tarja Marjamäki Nokia puheenjohtaja (x) Raija Harju Kangasala 1. varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

PTS. Konsernin investointien TAMPEREEN KAUPUNKI. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 29.11.2010 Controller Tero Tenhunen

PTS. Konsernin investointien TAMPEREEN KAUPUNKI. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 29.11.2010 Controller Tero Tenhunen TAMPEREEN KAUPUNKI Konsernin investointien 2011 2025 Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 29.11.2010 Controller Tero Tenhunen INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 1 KONSERNIN INVESTOINTIEN sisällysluettelo

Lisätiedot

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016 Kouluverkkoselvitys Tammi-maaliskuu 2016 Kaupunginvaltuuston toimeksianto talousarviopäätöksen yhteydessä (7.12.2015) Sivistys- ja kulttuuripalveluita kootaan ehyiksi palvelukokonaisuuksiksi palvelukeskittymittäin.

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 4/2010 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 4/2010 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS MUISTIO 4/2010 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 21.4.2010 klo 9.00 11.30 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Nina Lehtinen Lempäälä puheenjohtaja ( )

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto

NOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto NOUSIAISTEN KUNTA Kouluverkkoselvitys Lausunto FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19874P001 Lausunto 1 (6) Oksanen Raila Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Vaihtoehto 1. Valpperin koulun toiminta jatkaa korjaamattomassa

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS MUISTIO 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 15.4.2009 klo 9.00 11.05 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Nina Lehtinen Lempäälä puheenjohtaja (x)

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Palveluverkkomuutosten taustalla I Toiminnan laatu Kaiken palvelutuotannon ja toiminnan lähtökohtana pitää olla kuntalainen (tuotantolähtöisyys

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO- JA KARTTA - HANKKEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Dimenteq Oy, 18.12.

ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO- JA KARTTA - HANKKEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Dimenteq Oy, 18.12. DIMENTEQ OY ÖRNINKATU 15 24100 SALO FINLAND WWW.DIMENTEQ.FI ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO- JA KARTTA - HANKKEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Dimenteq Oy, 18.12.2011

Lisätiedot

Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi

Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi Kehysorganisaation näkökulma 3.12.2013 tilaajapäällikkö Lauri Savisaari Kehysorganisaatio? KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Suunnitelma selvityksen etemisestä Jarkko Majava 12.3.2012 4.4.2012 Page 1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohta: Aura ja Pöytyä ovat päättäneet kuntaliitoselvityksen

Lisätiedot

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Kuntarakenneselvityksessä on huomioitava riittävästi alueelliset erityispiirteet, kuten raja-alue ja toimintaympäristön muutos. Valtionosuusuudistuksella

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ MUISTIO 6/2011 11.10.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ MUISTIO 6/2011 11.10.2011 AIKA 11.10.2011 klo 14.00 15.35 PAIKKA Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. OSALLISTUJAT Marjamäki Tarja perusturvajohtaja Nokia, pj. Hakari Kari kehitysjohtaja

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Hanke oli Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämis-ohjelmaan sisältyvä hanke, jossa Kuntaliitto

Lisätiedot

Konsernin investointien pitkän aikavälin investointisuunnitelma PALM

Konsernin investointien pitkän aikavälin investointisuunnitelma PALM TAMPEREEN KAUPUNKI Konsernin investointien pitkän aikavälin investointisuunnitelma PALM 2013 2027 Käsitelty kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa 10.12.2012 Kehityspäällikkö-controller Reijo Väliharju

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ MUISTIO 5/2011 19.8.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ MUISTIO 5/2011 19.8.2011 AIKA PERJANTAI 19.8.2011 KLO 12.00 14.05 PAIKKA KOKOUSHUONE KARUSELLI, VANHA KIRJASTOTALO KESKUSTORI 4, 1. KRS. OSALLISTUJAT Viitasaari Leena päivähoidon johtaja Tampere, pj. Aalto Ropo Anni päivähoidon

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Ylöjärven kaupungin koulutilatarpeet vuosille 2010-18 Oheismateriaali/koultk 1.6.2010 46

Ylöjärven kaupungin koulutilatarpeet vuosille 2010-18 Oheismateriaali/koultk 1.6.2010 46 Ylöjärven kaupungin koulutilatarpeet vuosille 2010-18 Oheismateriaali/koultk 1.6.2010 46 SOPPEENHARJUN ALUE Siivikkala 1-6 303 kasvaa ta-suunnitelma: peruskorjaus 2012-13 yhteistyö Tampereen laajennetaan

Lisätiedot

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön kehittäminen

Kaupunkiympäristön kehittäminen Kaupunkiympäristön kehittäminen T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Organisaatiorakenne Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Henkilöstöjaosto Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006 Varhaiskasvatuksen strategia Opla 48 10.05.2006 Visio 2013 Lohjan varhaiskasvatus tarjoaa 2800 lapselle perheen tarpeisiin vastaavat alueelliset ja laadukkaat peruspalvelut. Palvelutoimintaa toteuttaa

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 5/2008 HYVINVOINTIPALVELUT PÄIVÄHOIDON ALATYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 5/2008 HYVINVOINTIPALVELUT PÄIVÄHOIDON ALATYÖRYHMÄ Aika 27.10.2008 klo 13.30 15.20 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Läsnä Leena Viitasaari Tampere puheenjohtaja (x) Anni Aalto Ropo Kangasala (x) Pirjo Hurme

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat. Kh suko 8.9.2014

Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat. Kh suko 8.9.2014 Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat Luonnos monipalvelukeskuksista ja lähipalvelupisteistä 2 Palveluita saman katon alle vai kokonaan uusia palveluita? Tulevaisuuden Kirjasto Omena Espoon

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUJEN YHTEISTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUJEN YHTEISTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUJEN YHTEISTYÖ Ilkka Ojala Toimitusjohtaja Tampereen Tilakeskus Liikelaitos TECHNOPOLIS 23.3.2011 Seutustrategia vs. tekniset palvelut Seudun suurista infrahankkeista

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

Palveluverkko. Alue-Alvari 2013. Kommentit palveluverkon kehittämisen periaatteisiin

Palveluverkko. Alue-Alvari 2013. Kommentit palveluverkon kehittämisen periaatteisiin Palveluverkko Alue-Alvari 2013 1 Kuntademokratiayksikkö Yleistä Periaatteille tärkeysjärjestys ja painotus Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuus palveluissa turvattava jokaiselle esim. iästä, netinkäyttötaidoista

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa

Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa Doris Holmberg-Marttila YL, vastuualuejohtaja Yleislääketieteen vastuualue, PSHP Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät Kuntaliitto

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta. 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola

Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta. 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola Kuntapalvelut Talous Tuottajat Käyttäjät Kohteet, tilat Tehostuspotentiaali

Lisätiedot

Tampereen palvelumalli 2025

Tampereen palvelumalli 2025 Tampereen palvelumalli 2025 Lännen aluetoimijaverkosto 28.1.2016 Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen 1 2.2.2016 Mistä tulevaisuuden palvelumallissa on kyse? Tavoitteena on kuvata, miten palvelujen järjestämisessä

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Perusopetus- ja lukioverkon muutosesitykset

Perusopetus- ja lukioverkon muutosesitykset valmistelu etenee Peruskoulu- ja lukioverkon kehittämissuunnitelma Osela 18.2.2010 Lanula 25.2.2010 Perusopetus- ja lukioverkon muutosesitykset Miksi on tehty nyt esiteltävä perusopetus- ja lukioverkon

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalvelut Koirapalvelut ovat kaupungin tarjoamia palveluita koiran omistaville kuntalaisille Koirapuistojen lisäksi

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI 12.5.2015 Nina Lehtinen Seutusivistys työryhmän puheenjohtaja Aineistot: Tampereen kaupunkiseutu ja

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

PALVELUTASON KÄSITTELY

PALVELUTASON KÄSITTELY PALVELUTASON KÄSITTELY Ryhmä: Keskinen Suomi Löytöretki työpajan 2 ennakkotehtävä, luonnos 14.10.2013 Tehtävän kuvaus Työssä laaditaan käytännön työskentelyssä hyödynnettävä kuvaus palvelutason määrittelystä

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

1. Vähintään 50 % peruskoulun päättävistä hakee Heinolan lukioon.

1. Vähintään 50 % peruskoulun päättävistä hakee Heinolan lukioon. SIVISTYSTOIMI Sitovat tavoitteet, niiden tavoitetaso sekä toteutumisen arviointi Liite käyttösuunnitelmaan 400 OPETUS- JA KOULUTUSPALVELUIDEN HALLINTO 1. Sivistystoimi toimii kaupungin Aino Health Management

Lisätiedot

Päivi Nurminen Tuukka Salkoaho sihteeri (x)

Päivi Nurminen Tuukka Salkoaho sihteeri (x) TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN HYVINVOINTIPALVELUT SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON ALATYÖRYHMÄ MUISTIO Aika 1.2.2008 klo 13.11 15.02 Paikka Tampereen keskusvirastotalo Ryhmähuone 2, viides kerros Päivi Sillanaukee

Lisätiedot

Ennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu.

Ennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. 2013=. 2013=. KEURUU Ennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. 1 6-vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat Muutos

Lisätiedot

Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011

Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011 Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011 Kiskontien aluetoimikunnan lausunto selvitykseen Salon kaupungin palveluverkon kehittämiseen liittyvistä linjauksista Salon kaupunki on käsitellyt asiaa Palveluverkkoselvitys

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA-AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 1/2015 23.1.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA-AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 1/2015 23.1.2015 Aika: klo 9 10.11 Paikka: Ryhmähuone 3, Virastotalon 5. krs. Osallistujat: Lauri Savisaari tilaajapäällikkö Tampere pj. Toimi Jaatinen tuotantojohtaja Tampere Marko Ojala vs.vapaa-aikajohtaja Ylöjärvi

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,

Lisätiedot

Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi

Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi - terveiset Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Porin seuduille Kaupunkiseutusuunnitelmien palautetilaisuus Tampereella 11.4.2008 Rakennusneuvos Matti Vatilo / Ympäristöministeriö

Lisätiedot

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelman tavoitekokonaisuus: Väestön kasvuun varaudutaan Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Keskustoja

Lisätiedot

HIRVENSALON KOULU JA PÄIVÄKOTI UUDISRAKENTAMINEN. VERTAILU Sivu 2/15

HIRVENSALON KOULU JA PÄIVÄKOTI UUDISRAKENTAMINEN. VERTAILU Sivu 2/15 24.8.2011 Sivu 1/15 Hanke: Hirvensalon koulu ja päiväkoti ALKUPERÄISEN HANKESUUNNITELMAN TILAOHJELMAN SUPISTAMINEN; VAIKUTUKSET HINTAAN JA HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAAN Sivu 2/15 HIRVENSALON KOULU JA PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2010 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2010 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ MUISTIO 2/2010 Aika 25.3.2010 klo 13.30 15.45 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Tarja Marjamäki Nokia puheenjohtaja (x) Raija Harju Kangasala

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 5/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 5/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ MUISTIO 5/2009 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 26.8.2009 klo 13.02 15.41 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Tarja Marjamäki Nokia puheenjohtaja (x)

Lisätiedot

Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus. Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija 26.8.2014

Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus. Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija 26.8.2014 Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija HANKKEEN TAVOITTEITA Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden lähipalveluiden järjestämissuunnitelman

Lisätiedot