p uv k o e r er e v Pa m l

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "p uv k o e r er e v Pa m l"

Transkriptio

1 Ta Pa m l k i yhm ä n pu ausr u a hj k o en kon e r er e p uv l e v

2 Tampereen kaupungin Tietotuotannon ja laadunarvioinnin julkaisusarja C 1/2009 Palveluverkon ohjausryhmä HYVINVOINTIPALVELUT Palveluverkon kehittämissuunnitelma Tampereen kaupunki 2009

3 Tampereen kaupunki Konsernihallinnon talous- ja strategiaryhmä Tietotuotanto- ja laadunarviointiyksikkö Aleksis Kiven katu C PL Tampere puh faksi Tampereen kaupunki palveluverkon ohjausryhmä Kannen taitto: Birgitta Helsing Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2009 ISSN-L ISSN ISBN

4

5

6 SISÄLLYS Miksi tarvitaan palveluverkon kehittämissuunnitelma? KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT Ohjausryhmän kokoonpano ja tehtävät Työn eteneminen ja aikataulu Hyvinvointipalvelujen verkoston kehittämistä ohjaavat periaatteet TAUSTATIEDOT Väestön kehitys Tampereen seutukunnan väestökehitys vuosina Tampereen väestökehitys vuosina Kaupunkirakenteessa tapahtuvat muutokset Rakentamisen ja kaavoituksen yhteys palveluverkon suunnitteluun Seutuyhteistyö YLEISIÄ LINJAUKSIA KEHITTÄMISKOHTEIDEN ESITTELY Keskitettyjen palvelujen kehittämisesitykset Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Palvelualueittaiset kehittämiskohteet Eteläinen palvelualue Kaakkoinen palvelualue Koillinen palvelualue Läntinen palvelualue Keskustan palvelualue PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TOTEUTUKSEN SEURANTA JA PÄIVITYS KEHITTÄMISKOHTEIDEN TIIVISTELMÄ LÄHTEET LIITTEET... 81

7

8 Miksi tarvitaan palveluverkon kehittämissuunnitelma? Tampere on vetovoimainen kasvukeskus, jonka väestönkasvun ennakoidaan jatkuvan lähivuosikymmeninäkin voimakkaana. Kaupunki kasvaa sekä täydennysrakentamisen että uusien asuntoalueiden rakentamisen kautta. Viime vuosien tunnusomaisia piirteitä kasvussa ovat: 1) ympäristökuntien (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Orivesi, Vesilahti ja Ylöjärvi) voimakas väestönkasvu, joka olennaisilta osiltaan saa käyttövoimansa Tampereelta, 2) Tampereen voimakas sisäinen muuttoliike, joka johtuu ennen muuta lisääntyvän vaurauden mahdollistamasta asumisväljyyden tavoittelusta ja 3) lisääntyvä maahanmuuttajien osuus kaupungin kasvusta, joka asettaa uusia vaatimuksia palvelujen sisällölle. Tampereen hyvinvointipalvelujen verkosto on varsin hyvä ja kattava. Kaupunkisuunnittelussa otetaan vähintäänkin tyydyttävästi huomioon palvelutarpeet erityisesti uusien asuinalueiden suunnittelussa, mutta palveluverkon kokonaistarkastelun puute on ongelma erityisesti täydennysrakentamista tarkasteltaessa ja keskitettyjen palveluiden sijaintia mietittäessä. Hyvinvointipalveluiden kannalta kaksi tärkeintä huomiota Tampereen väestösuunnitteen kehitysluvuista ovat vanhusväestön, erityisesti yli 80-vuotiaiden, määrän lisääntyminen ja toisaalta kouluikäisten määrän selkeä notkahdus, jonka kuitenkin odotetaan oikenevan nykytasolle jo nähtävissä olevassa tulevaisuudessa. Palveluiden kehittämissuunnitelman on tarkoitus olla eri tahojen yhteinen näkemys siitä, miten palveluverkkoa tulevaisuudessa kehitetään vastaamaan paremmin muuttuviin palvelutarpeisiin, toimintaympäristön muutoksiin sekä määrällisiin ja laadullisiin muutosvaatimuksiin, joita esittävät asukkaat, tai jotka johtuvat esimerkiksi lainsäädännöstä. Kehittämisen reunaehdot ja hankkeiden priorisoinnin tekee kaupunginvaltuusto taloudellisen liikkumavaran puitteissa Kehittämissuunnitelman keskeisenä lähtökohtana on kaupungin strategiaan kirjattu tavoite palveluiden asiakaslähtöisyydestä. Toinen keskeinen perusasia on palvelujen mahdollisimman tasavertainen tarjonta kaupungin eri osissa ja kaikille kaupungin asukkaille. Palveluverkon tarkastelu tapahtuu kolmen palvelutyypin: lähi-, alue- ja keskitettyjen palveluiden kautta. Palveluiden saatavuus ja tavoitettavuus ovat tärkeimmät arviointikohteet. Sen lisäksi huomioon on otettava lainsäädännöstä ja kaupunginvaltuuston päätöksistä johtuvat laadulliset ja määrälliset reunaehdot. 7

9 Alueellinen tarkastelu tapahtuu viiden maantieteellisen palvelualueen (eteläinen, kaakkoinen, koillinen, läntinen ja keskusta) kautta. On huomattava, että kyseessä on suunnittelua palveleva eikä hallinnollinen aluejako. Aluejaon avulla on tarkoitus organisoida myös asukkaiden kuuleminen. Myös tähän suunnitelmaan on kerätty kansalaispalaute pormestarin ja apulaispormestareiden vetämien kuulemistilaisuuksien kautta. Alueellisesti on nähtävissä suuria eroja. Vaikka vanhusten määrä lisääntyy kaikilla alueilla, niin muutos on selvästi suurin lännessä. Siellä myös oppilasmäärät vähenevät ennusteiden mukaan rajuimmin. Lasten ja koululaisten määrä kasvaa varsinkin kaakossa ja koillisessa uusien asuinalueiden myötä. Etelässä ja Lännessä liikenneväylät toimivat palvelujen käytön esteinä. Keskustan alue taas on palvelujen saatavuuden kannalta erityisasemassa, koska valtaosa keskitetyistä palveluista on sijoitettu sinne. Tampereen palveluverkkoa on tarpeen tarkastella yhdessä kaupunkiseudun kuntien kanssa. Vuoden 2008 lopulla valmistui seudullinen palveluverkkoselvitys, jonka tulokset on otettu huomioon Tampereen suunnitelmassa. Yhteistyötä on jo nyt monella osa-alueella, mutta nykyistä tiiviimpi sopimuksiin ja yhteisesti hyväksyttyihin periaatteisiin perustuva yhteinen palvelutarjonta helpottaisi monin tavoin seudun asukkaiden arkea, vähentäisi byrokratiaa, tehostaisi palveluverkon käyttöä ja olisi siten taloudellisestikin edullisempaa. Seutuyhteistyössä korostuvat kuntarajojen läheisyydessä tarjotut lähipalvelut (esim. perusopetus, päivähoito ja kirjastopalvelut) ja toisaalta keskitetyt palvelut kuten erityisryhmille suunnatut palvelut ja toisen asteen koulutuspalvelut. Kuntatalouden rajalliset mahdollisuudet edellyttävät palveluiden järjestämisessä optimaalista taloudellisuutta. Se tarkoittaa mm. tehokasta tilankäyttöä ja uusien tilojen osalta hyvää suunnittelua ja edullisimman toteutustavan perusteellista tutkimista. Huomioon tulee erityisesti ottaa palvelujen saavutettavuus (esim. joukkoliikenne ja kevyen liikenteen väylät sekä reittien ja rakennusten esteettömyys). Tässä suunnitelmassa aikajänne ulottuu vuoteen 2030, kun arvioidaan toimintaympäristön ja keskeisten palvelutarpeiden muutoksia. Konkreettisista hankkeista suurin osa painottuu vuosiin Kiireellisimpinä ja tärkeimpinä useiden vuosien kehityshankkeina nostetaan esiin ikäihmisten palvelurakenteen muuttaminen. Sen olennaisia osia ovat Koukkuniemen alueen kehittäminen vuosina ja merkittävä tehostetun palveluasumisen lisääminen. Toinen saman tärkeysluokan asia on kouluverkon mukautuminen vähentyviin oppilasmääriin. Tässä suunnitelmassa painotetaan koulutilojen yhteiskäyttöä, moninaiskäyttöä ja yhtenäisen peruskoulun toteuttamista nykyistä johdonmukaisemmin. Tärkeää on seurata oppilastilannetta säännöllisesti, koska muuttoliike ja uusien suurien asuntoalueiden rakentuminen saattavat vaikuttaa oppilastilanteeseen olennaisesti. 8

10 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TAVOITTEET JA LÄH- TÖKOHDAT 1.1 Ohjausryhmän kokoonpano ja tehtävät Pormestari nimesi hyvinvointipalvelujen verkoston kehittämissuunnitelman ohjausryhmän Ohjausryhmän puheenjohtajaksi nimettiin johtaja Lasse Eskonen ja jäseniksi tilaajapäällikkö Taru Kuosmanen, tilaajapäällikkö Erkki Lehtomäki, tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta, tilaajapäällikkö Tuula Martikainen, kaavoitusjohtaja Jyrki Laiho, vs. strategiapäällikkö Reija Linnamaa, kaupunginsihteeri Maria Länsiö, toimitusjohtaja Ilkka Ojala, palvelutuotantojohtaja Päivi Sillanaukee (varalla ylihammaslääkäri Eeva Torppa-Saarinen), palvelutuotantojohtaja Asko Koskinen (varalla perusopetuksen johtaja Hannu Suoniemi), kehityspäällikkö Jorma Lehtisaari ja taloussuunnittelupäällikkö Jukka Männikkö. Ohjausryhmän sihteeristön muodostavat suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen, controller Tero Tenhunen ja kehittämiskoordinaattori Monika Sola. Ohjausryhmän nimeämisen taustalla on Tampereen kaupunginstrategia, jossa yhtenä tavoitteena on kirjattu, että kaupungin palveluverkko vastaa väestö- ja kaupunkirakenteen muutoksiin. Nimittäessään ohjausryhmän pormestari antoi valmisteluaikaa vuoden 2008 loppuun asti. Pormestarin jatkoi päätöksellään ohjausryhmän toimikautta maaliskuun loppuun 2009 asti. Jatkoajan syynä oli mm. se, että voidaan ottaa huomioon talousarvion 2009 ja taloussuunnitelman kannanotot, jotka koskevat palveluverkkoa. Lisäksi valmisteilla on investointien pitkän tähtäimen suunnitelma, jolla on myös vaikutusta palveluverkon suunnitteluun. Ohjausryhmän tehtävänä on ollut ohjata ja johtaa hyvinvointipalvelujen verkoston kehittämissuunnitelman valmistelua. Ohjausryhmä on määritellyt tavoitteet ja tehtävät. Lisäksi ohjausryhmä on nimennyt työskentelyssä mukana olleet alatyöryhmät. 1.2 Työn eteneminen ja aikataulu Ohjausryhmä käynnisti työskentelyn heti nimityksen saatuaan ja nimesi työskentelyyn seuraavat alatyöryhmät: kirjastopalvelut, Koukkuniemen alueen kehittämisen alatyöryhmä, sosiaali- ja terveyspalvelut, päivähoidon ja perusopetuksen alatyötyöryhmä, lukiopalvelut, liikunta- ja nuorisopalveluiden alatyöryhmä, kotona asumista tukevien palveluiden alatyöryhmä ja joukkoliikenteen alatyöryhmä. Lisäksi alkuvaiheessa työskenteli alatyöryhmä, joka mietti palvelujakoa lähi-, alue- ja keskitettyihin palveluihin. Alatyöryhmät aloittivat työnsä elokuussa 2007 ja työstivät kehittämisesityksiään ohjausryhmän ja myöhemmin kaupunginhallituksen suunnittelujaoston hyväksymän väliraportin ( , 89 ) linjausten mukaisesti. Kaupunginhallituk- 9

11 sen suunnittelujaosto hyväksyi tässä yhteydessä suunnittelun pohjaksi esitetyn palvelualuemallin jatkotyöskentelyn pohjaksi. Väliraportissa jaettiin palvelut myös lähi-, alue- ja keskitettyihin palveluihin. Näiden linjausten mukaisesti alatyöryhmät jatkoivat työskentelyään tarkastellen kaupunkia viiden palvelualueen näkökulmasta ottaen huomioon lähi-, alue- ja keskitetyt palvelut. Alatyöryhmien esitykset saatiin koottua yhteen maaliskuussa Huhtikuussa järjestettiin ohjausryhmän ja kaikille alatyöryhmien jäsenille yhteinen työpajapäivä, jossa käsiteltiin esityksiä ja työstettiin niistä yhteistä näkemystä. Tältä pohjalta valmisteltiin yhteenveto, joka esiteltiin konserninhallinnon johtoryhmälle Saatujen palautteiden ja esityksiin tulleiden tarkennuksien jälkeen työstettiin raporttiluonnos, jonka tarkoituksena oli olla pohja esiteltäessä hyvinvointipalvelujen verkoston kehittämisesityksiä kuntalaisille. Raporttiluonnos esiteltiin kaupunginhallituksen suunnittelujaostolle Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto palautti selvityksen uudelleen valmisteluun niin, että valmistelussa otetaan huomioon kuntalaispalaute ja sen jälkeen asia tuodaan uudelleen kaupunginhallituksen suunnittelujaostoon. Kuntalaisten kuulemistilaisuuksia järjestettiin viisi, yksi kullakin palvelualueella. Eteläisellä palvelualueella tilaisuus oli , kaakkoisella , koillisella , läntisellä sekä keskustan palvelualueella. Puheenjohtajina tilaisuuksissa toimivat pormestari ja apulaispormestarit. Tilaisuuksissa oli näytteillä ko. alueen palveluverkostoa ja kehittämiskohteita koskevaa materiaalia. Alustuksen jälkeen osanottajat pienryhmissä miettivät alueen palveluverkon haasteita ja kehittämisideoita, joita puitiin yleiskeskustelussa. Asukasiltoihin osallistui yhteensä noin 200 kuntalaista. Monet esitykset tukivat palveluverkostotyössä esiin nousseita kehittämisesityksiä. Kriittisesti suhtauduttiin koulu- ja lukioverkon sekä kirjastoverkon muutosesityksiin. Esiin tuli jonkin verran myös uusia kehittämisideoita, kuten kansalaistalot, kuntosaleja ikäihmisille, Vehmaisiin nuorisotalo ja Tesomalle lisää liikuntatiloja. Tilaisuuksissa pidetyssä alustuksessa esiteltiin palveluverkon suunnittelutyön periaatteet, joita tilaisuuksissa ei juurikaan kommentoitu. Kommentteja tuli lähinnä suunnittelun pohjaksi luotuun palvelualuejakoon. Kritisoitiin koillisen palvelualueen kokoa ja Järvensivun kaupunginosaa esitettiin liitettäväksi keskustan palvelualueeseen eteläisen palvelualueen sijaan. Asukastilaisuuksien lisäksi Valma-valmistelufoorumiin nostettiin esiin väliseksi ajaksi joitakin hyvinvointipalvelujen verkoston kehittämiseen liittyviä aihealueita. Toiveena oli saada kuntalaisten mielipiteitä tekojääalueista, kouluverkon hyödyntämisestä muuhun toimintaan, omalääkäripalveluiden sijoittumisesta sekä ikäihmisten keskustan alueella olevien palveluiden saavutettavuudesta. Valman kautta saatu palaute jäi vähäiseksi, palautteita saatiin 34, joista suuri osa (22 kpl) koski Järvesivun koulun tulevaisuutta. Muutoin palautteissa koulutilojen osalta todettiin, että ne soveltuvat varsinkin esiopetuksen, mutta myös 10

12 päivähoidon käyttöön, jos tiloissa tehdään tarvittavat muutostyöt. Koulutilojen monikäyttöisyyttä erilaisina harrastustiloina pidettiin järkevänä. Jääalueiden osalta toivottiin, että lähellä kouluja ja koteja säilytetään luistelumahdollisuudet. Joillekin omalääkärin sijainti keskustassa sopii hyvin, kunhan palveluita tarjotaan myös omalla alueella esim. ikäihmisille. Ikäihmisten palvelujen osalta todettiin, että peruspalvelut kuten ateria- ja virkistyspalvelut pitää olla omalla alueella. Lisäksi yksi kommentti koski Lamminpään kirjaston säilyttämistä. Valmistelun aikana on saatu palautetta Läntisen palvelualueen osalta alueellisen vaikuttamisen foorumin eli ALVARIn kautta. Länsi-Alvari on työstänyt alueen palveluverkon kehittämisestä raportin, jonka se luovutti palveluverkon ohjausryhmälle Tämän jälkeenkin Länsi-Alvarissa on käsitelty palveluverkkoon liittyviä asioita. Alueen kirjastoverkon osalta Länsi-Alvari antoi lausuntonsa Syksyllä 2008 käynnistyi myös Eteläisellä palvelualueella Etelä-Alvari. Etelä- Alvarilaisia oli mukana alueen asukasillassa ja näin osallistuivat työskentelyyn. Palveluverkon valmisteluun on liittynyt myös sellaisia kehittämisesityksiä, joita esitettiin jo talousarviovuodelle Näiden osalta järjestettiin erillisiä keskustelutilaisuuksia. Pääosin tilaisuudet koskivat päivähoitoa ja perusopetusta. Niitä järjestettiin elokuussa 2008 Muotiala-talossa, Takahuhdin koulussa, Tesomajärven koulun Ikurin toimipisteessä sekä Kanjonin koulun Hallilan toimipisteessä. Myös Messukylän lukiossa järjestettiin syyskuun alussa keskustelutilaisuus muutosesityksestä. Vuotta 2009 koskeneet esitykset käsiteltiin talousarviokokousten yhteydessä lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa (118 ) ja osaamis- ja elinkeinolautakunnan kokouksessa ( ). Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta hyväksyessään talousarvioehdotuksen vuodelle 2009 päätti, että Takahuhdin ja Hallilan koulujen toiminta jatkuu nykyisellään ja että tähän liittyen päivähoitopaikkojen lisärahoitustarve on vuositasolla euroa, joka pitää huomioida budjetin jatkovalmistelussa. Osaamis- ja elinkeinolautakunta hyväksyessään talousarvioehdotuksen vuodelle 2009 päätti, että Messukylän lukion toimintaa jatketaan ja kehitetään sen nykyisessä koulukiinteistössä ja yleisemmin Tampereen kaupungin lukioverkkoon palataan sen jälkeen, kun seudullinen lukioverkkoselvitys valmistuu. Kaikki edellä esitellyt kuntalaispalautteet ja esitykset on käsitelty palveluverkkotyöhön liittyvissä alatyöryhmissä ja ohjausryhmässä. Näiden pohjalta kehittämisesityksiä on työstetty eteenpäin. Palveluverkon kehittämissuunnitelman valmistelun yhteydessä on tullut eri tahoilta aloitteita ja esityksiä: Lamminpään Vasemmisto ry:n lähettämä kirje Lamminpään kirjaston säilyttämisestä Järvensivun omakotiyhdistys ry:n päivätty kirje Järvensivun koulun säilyttämisestä 1-6 vuosiluokkien kouluna 11

13 Järvensivun koulun vanhempainyhdistyksen lähettämä adressi Järvensivun koulun säilyttämisestä 1-6 vuosiluokkien ja esiopetuksen yksikkönä ja koulupoluksi esitetään nykyisen polun säilyttämistä eli Sampolan koulua Kimmo Saarisen , Johanna Salmen , Minna Saarisen , Pirkko ja Veikko Piiraisen sekä Hanna Keski-Nisulan ja Petri Ruuskan lähettämät kirjeet liittyen Järvensivun koulun säilyttämisestä 1-6 vuosiluokkien kouluna. Kirjeissä on kannanottoja myös Järvensivun koulupolun suhteen. Edellä luetellut esitykset on käsitelty ao. alatyöryhmissä sekä ohjausryhmässä kehittämissuunnitelman valmistelun yhteydessä. Asukastilaisuuksien jälkeen kaupunginhallituksen suunnittelujaostolle esiteltiin palveluverkon kehittämissuunnitelman tilannekatsaus (69 ). Suunnittelujaostolle esiteltiin ne periaatteet, joiden pohjalta palveluverkon kehittämissuunnitelmaa on valmisteltu. Lisäksi esiteltiin joitakin suuria kehittämiskohteita sekä saatu kuntalaispalaute. Suunnittelujaosto hyväksyi valmistelua ohjaavat periaatteet ja jätti asian jatkovalmisteluun niin, että valmistelussa otetaan huomioon Vaarityöryhmän esiintuomia asioita ja etsimällä Koukkuniemen Jukolatalolle uudenlaista vanhushuollon käyttöä ja että Järvensivun koulun käyttöä jatketaan sillä periaatteella, että 1-6 luokat jatkavat siellä. Lisäksi päätettiin, että kehittämissuunnitelman luonnos tuodaan maaliskuussa 2009 suunnittelujaoston käsittelyyn. Kehittämissuunnitelma luovutetaan kaupunginhallituksen suunnittelujaoston käsittelyn jälkeen pormestarille. Tämän jälkeen kehittämissuunnitelma viedään tiedoksi kaupunginhallitukseen ja valtuustoon. Kehittämiskohteet käsitellään erikseen ao. lautakunnissa normaalin päätöksentekomenettelyn mukaisesti. 1.3 Hyvinvointipalvelujen verkoston kehittämistä ohjaavat periaatteet Palveluverkoston kehittämissuunnitelma on strateginen suunnitelma vuosille Se ohjaa jatkossa palveluverkon suunnittelua ja kehittämistä. Kehittämissuunnitelman valmistelussa yhtenä tavoitteena oli saada aikaan palveluverkon suunnittelua ohjaavat periaatteet, jotka ovat palveluverkon kehittämisen pohjana myös tulevina vuosina. Kehittämissuunnitelmassa on linjattu, millainen palveluverkko tarvitaan suunnitteilla oleville uusille asuinalueille ja mitä vaikutusta sillä on jo olemassa olevaan palveluverkkoon. Lisäksi kehittämissuunnitelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä palveluverkon kehittämiseksi, varsinkin lähivuosille. 12

14 Palveluverkon kehittämisen periaatteet on hyväksytty kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa (96 ). Periaatteita on kahdeksan: 1. Palveluverkkoa tarkastellaan kuntalaisen näkökulmasta. 2. Taataan palvelujen saavutettavuus ja alueellinen tasavertaisuus, jota tarkastellaan palvelualuejaon avulla. 3. Noudatetaan palvelujakoa lähi-, alue- ja keskitettyihin palveluihin. 4. Väestön kasvun, ikä- ja kaupunkirakenteen muutokset ja niistä aiheutuvat palvelutarpeiden muutoksien vaikutukset palveluverkkoon ennakoidaan ja otetaan huomioon. 5. Uusien asuinalueiden palveluverkosto suunnitellaan ottaen huomioon niiden vaikutukset koko kaupunkirakenteeseen. 6. Otetaan huomioon yksityinen palvelutuotanto. 7. Selvitetään seutuyhteistyön vaikutus palveluverkon kehittämiseen. 8. Taloudelliset resurssit ohjaavat osaltaan palveluverkon kehittämistä. Näin ollen palveluverkon kehittämistyössä on otettava huomioon tilojen tarkoituksenmukainen, tehokas ja monipuolinen käyttö. Esitetyt palveluverkon kehittämisen periaatteet kytkeytyvät tiiviisti yhteen. Näin ollen ne muodostavat kokonaisuuden, eikä niitä voida käsitellä irrallaan toisistaan. Hankkeen toteuttamiskelpoisuutta arvioitaessa pitää kaikkiin näkökohtiin kiinnittää huomiota ja ratkaisua ei voida tehdä vain yhden periaatteen mukaisesti. Ratkaisua tehtäessä kaupungin kokonaisetu pitää olla keskeisessä asemassa. Lähtökohtana palveluverkkotarkastelussa on asiakaslähtöisyys (periaate 1). Asiakaslähtöisyys on yksi Tampereen kaupungin strategian arvoista ja se korostuu myös vuosien pormestariohjelmassa. Asiakaslähtöisyyttä on korostettu palveluverkon kehittämissuunnitelman valmistelussa myös kuntalaisten osallistumisella työskentelyyn. Valmistelussa on käytetty asukasiltoja, Valma-valmistelufoorumia ja Alvaria eli alueellisen vaikuttamisen foorumia, jotta on saatu palautetta suoraan asukkailta. Tavoitteena on käsitellä palveluverkkoa asiakaslähtöisesti niin, että asukkaille tarjotaan saavutettavuudeltaan tasavertaiset palvelut eri puolilla kaupunkia (periaate 2). Tarkastelun pohjaksi on luotu kaupunkiin palvelualuejako. Kukin palvelualue muodostuu maantieteellisestä alueesta, jolla asukkaat pääsääntöisesti saavat päivittäiset peruspalvelunsa (lähi- ja aluepalvelut). Kaupunki on jaettu viiteen palvelualueeseen: keskusta, eteläinen, kaakkoinen, koillinen ja läntinen (palvelualueet on esitetty kansilehden toisella puolella). Liitteessä 1 on esitelty kunkin palvelualueen nykyinen palveluverkosto sekä kartta keskitetyistä palveluista. 13

15 Palvelualuejako mahdollistaa asiakaslähtöisemmän näkökulman palvelujen suunnittelulle ja kehittämiselle, palvelutarpeen määrittelylle ja eri toimijoiden väliselle alueelliselle yhteistyölle. Palvelualueiden avulla voidaan tarkastella myös palveluiden tarjonnan tasa-arvoisuutta eri puolilla kaupunkia. Palvelualuejako on myös pohjana muodostettaessa alueellisia osallistumisfoorumeita kuten Länsi-Alvari ja Etelä-Alvari. Alvari-toiminta on tarkoitus laajentaa koko kaupunkiin, kaikille viidelle palvelualueelle. Palvelujen saavutettavuuden osalta ei ole esitetty tiettyjä kilometrimääriä, vaan korostettu asukkaiden joustavia ja turvallisia kulkuyhteyksiä. Joissakin palveluissa kilometrimäärät nousevat esiin mm. perusopetuksessa, jossa niiden perusteella määritellään koululaisten kuljetusetuuksia. Joukko- ja palveluliikenteen kehittämisellä voidaan parantaa palvelujen saavutettavuutta. Tarkoitus on käynnistää koulukuljetusten osalta tarkempi selvitys joukko- tai palveluliikenteen kehittämisestä niin, että se tukee koulumatkoja parhaalla mahdollisella tavalla. Palveluverkon kehittämisen kannalta oleellista on huomata, että rakennetun ympäristön saavutettavuuden lisäksi kuntalaisten toimintaympäristö on laajentunut myös tietoverkkoihin. Sähköisten palveluiden kehittäminen ja laajempi käyttöönotto helpottaa monelta osin kuntalaisten asiointia ja palveluiden tavoitettavuutta. Sähköiset palvelut mahdollistavat esimerkiksi ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin, automatisoivat palvelun tuottamiseen vaadittavia toimenpiteitä sekä mahdollistavat palveluiden laadun tarkkailun ja parantamisen erilaisia automaattisia mittareita apuna käyttäen. Edellä mainitut toimenpiteet auttavat vapauttamaan resursseja, jotka voidaan kohdistaa sinne, missä niitä tarvitaan. Sähköisten palveluiden kehittämisen myötä palvelujen saavutettavuus paranee ja asiakkaan ei välttämättä tarvitse käydä fyysisesti jossakin toimipisteessä. Eri palvelumuodot säilyvät silti tarpeen mukaan rinnakkaisina palvelutapoina. Sähköisten palvelujen teknisessä kehittämisessä tavoitellaan asiakkaiden kannalta helppokäyttöisiä ja yleisesti omaksuttavia palveluja. Tällä hetkellä on käytössä sähköisiä palveluja, jotka mahdollistavat ajanvaraukseen, ilmoittautumiseen ja verkkomaksamiseen liittyviä toimintoja. Näitä toimintoja kehitetään myös jatkossa. Tarkoitus on ottaa käyttöön sähköinen resepti, jota kehitetään käyttöön oton myötä. Tilavarausjärjestelmää on tarkoitus kehittää ja laajentaa koskemaan esim. ulkoliikuntatiloja. Vuonna 2009 alkaa Kohti kumppanuutta KuntaIThankkeena, jossa rakennetaan lapsiperheiden ja nuorten sekä palvelutuottajien yhteinen tietojärjestelmäkokonaisuus. Hankkeessa kehitetään eri ohjelmien avoimia rajapintoja ja SOA-periaatetta käyttäviä verkkopalveluja. Tässä projektissa aloitetaan Tampereen avoimen arkkitehtuurin rakentaminen. Yhä enemmän sähköisissä palveluissa huomioidaan seudullinen näkökulma. Sähköisiä ratkaisuja (esim. PIKI-verkkokirjasto) toteutetaan yhdessä ympäristökuntien kanssa yhä yhtenäistyvälle asiakaskunnalle. 14

16 Lähi-, alue- ja keskitettyjen palvelujen (periaate 3) määrittelyssä asiakaslähtöisyys on ollut keskeinen lähtökohta. Lähipalvelulle tunnusomaista on palvelun käytön toistuvuus sekä turvallisuuden ja saavutettavuuden varmistaminen. Lähipalveluita ovat mm. päivähoito, pienten lasten koulut, äitiys-, lasten- ja aikuisneuvolat, kotihoito, lähikirjasto, pallokentät, luistinradat ja uimapaikat. Aluepalveluiden tunnuspiirteet ovat samankaltaisia lähipalveluiden kanssa. Erona on maantieteellisesti laajempi asiakaspohja. Saavutettavuudessa korostuu julkinen liikenne ja palvelun sijoittuminen alueella keskeisesti. Kyse on erikoisosaamisen keskittämisestä ja tätä kautta mittakaavaetujen saavuttamisesta. Aluepalvelut tukevat monesti alueen lähipalveluja. Nämä palvelut yleensä sijoittuvat asukkaan omalle palvelualueelle, kuitenkin joissakin tapauksissa palvelun toimipiste voi sijaita myös toisella palvelualueella, jos se on hyvin saavutettavissa. Esimerkkejä aluepalveluista ovat päivähoidon leikkitoiminta, peruskoulun 7-9 vuosiluokat, aluekirjastot, urheilukentät, tekojääalueet, uimarannat ja hallit, sosiaali- ja terveysasemat sekä ikäihmisten palvelukeskukset. Sekä lähi- että aluepalvelujen on vastattava joustavasti palvelutarpeiden muutoksiin. Näin ollen palveluverkon on pystyttävä muuntumaan tarpeiden mukaisesti. Keskitetyissä palveluissa oleellista on maantieteellisesti laaja asiakaspohja ja tätä kautta saavutettu riittävä volyymi palvelujen tuottamiselle. Kysymys voi olla myös erityisryhmän palvelusta tai palvelusta, joka vaatii merkittävää resursointia, erikoisosaamista ja -laitteistoa. Keskitettyjä palveluita ovat mm. vieraskielinen päivähoito ja perusopetus, toisen asteen koulutus (ml. lukiokoulutus), pääkirjasto, jäähallit, uintikeskus, erikoissairaanhoito, erityisryhmien asumispalvelut ja vanhainkotipalvelut. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset (periaate 4) ovat oleellinen osa palveluverkon suunnittelussa. Kaupungin väestön kasvu, väestön ikäryhmittäiset sekä alueelliset muutokset vaikuttavat merkittävästi palveluverkkoon ja sen kehittämiseen. Tampereen asukasmäärän ennustetaan kasvavan noin asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Väestön ikärakenteen muutokset on myös otettava suunnittelussa huomioon: ikäihmisten määrä kasvaa, samoin pienten lasten määrä, kun taas kouluikäisten määrä yhä vähenee. Väestön kasvu ja ikärakenteen muutokset näyttäytyvät eri tavalla eri palvelualueilla, joten sekin on otettava huomioon palveluverkon suunnittelussa. Toisaalla voidaan joutua rakentamaan uusia toimitiloja palvelujen järjestämiseksi, toisaalla palvelutarve vähenee ja voidaan luopua toimitiloista. Suunnitteluun vaikuttavat merkittävästi kaavoituksen ja asuntorakentamisen myötä tapahtuvat kaupunkirakenteen muutokset (periaate 5). Uusien asuinalueiden palveluverkkoa suunniteltaessa on asiaa tarkasteltava aina laajemman alueen näkökulmasta ja otettava huomioon lähialueet, niiden olemassa oleva palveluverkko ja vaikutukset palveluiden saavutettavuuteen. Isojen uusien asuinalueiden rakentumisella voi olla vaikutusta koko kaupungin palveluverkon 15

17 uudelleen tarkasteluun, koska on vaikeasti ennakoitavissa, miten sisäinen muuttoliike vaikuttaa muiden alueiden palvelutarpeisiin. Uusille alueille joudutaan rakentamaan omat palveluverkkonsa, samanaikaisesti voidaan muualla joutua sopeuttamaan palveluverkko väheneviin tarpeisiin. Uusien alueiden suunnittelussa korostuu yhteistyö kaavoituksen, kaupunkirakentamisen ja palveluiden järjestäjien kesken. Seutuyhteistyö (periaate 7) liittyy läheisesti väestömuutoksiin sekä kaupunkija sen lähialueiden rakentamiseen ja kehittymiseen. Seudulliset väestömuutokset heijastuvat varsinkin tiettyjen palvelujen järjestämiseen esimerkiksi toisen asteen koulutukseen ja kulttuuripalveluihin. Toisaalta kuntien raja-alueiden palvelujen järjestämisessä ja palveluverkon suunnittelussa on mahdollisuus löytää taloudellisesti ja tilojen tehokkaan käytön kannalta tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Seutuyhteistyön merkitys korostuu tulevaisuudessa yhä enemmän. Kaupunkiseudulla rakennetyömallityössä on ennustettu jopa asukkaan kasvua vuoteen 2030 mennessä. Tampere, seutukunnan keskuksena, suhtautuu myönteisesti ja avoimesti seutuyhteistyöhön. Seutuyhteistyön tiivistymiselle luo pohjaa seutuyhteistyön periaatteista ja kustannusten korvaamisesta sopiminen. Tampereen kaupunkiseudun kuntien välillä tehtiin vuonna 2008 sopimukset kustannusten korvaamisesta päivähoidon ja perusopetuksen osalta. Tampereen seutukunnassa on käynnissä useita seudullisia hankkeita, jotka liittyvät rakennemallin, asuntopoliittiseen ohjelman, liikennejärjestelmäsuunnitelman sekä ilmasto- ja elinkeinostrategian valmisteluun. Eri palvelujen osalta toimii seudullisia yhteistyöryhmiä. Seudullinen palveluverkkoselvitys perusterveydenhuollon, perusopetuksen ja päivähoidon osalta valmistui joulukuussa Palveluverkkotyöt kytkeytyvät toisiinsa ja yhteistyötä on tehty tiiviisti. Seudullisessa palveluverkkoselvityksessä on hyödynnetty Tampereen palveluverkon väliraportissa olevaa materiaalia ja pohjana on käytetty samaa palvelujakoa lähi-, alue- ja keskitettyihin palveluihin. Tarkemmin seudullisesta palveluverkkotyöstä on kohdassa 2.4 Seutuyhteistyö. Yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat ovat merkittävä resurssi palvelutuotannossa (periaate 6). Yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat täydentävät palvelutarjontaa ja palveluverkkoa. Yksityistä palvelutuotantoa on erityisesti liikunta- ja kulttuuripalveluissa, terveydenhuollossa, asumispalveluissa sekä päivähoidossa. Kaupunki voi osaltaan luoda toimintaedellytyksiä yksityisille tai kolmannen sektorin toimijoille. Kehittämissuunnitelmassa ne on pyritty huomioimaan ainakin ostopalveluina hankittavien palveluiden tasolla. Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten, liikunta- ja sivistyspalveluiden kohdalla tarkastelu on osittain tätäkin laajempi. Ne on otettu huomioon eri karttatarkasteluissa. Taloudelliset resurssit ohjaavat palveluverkon suunnittelua (periaate 8). Lähtökohtana on pidettävä, että palveluverkko on tehokkaassa käytössä. Väestö- ja ikärakenteen muutosten myötä on joustavasti pystyttävä muuttamaan palvelu- 16

18 verkkoa niin, että se vastaa mahdollisimman optimaalisesti kulloiseenkin tilanteeseen ja näin voidaan turvata tasavertainen verkosto eri puolilla kaupunkia. Tilojen monikäyttöisyyttä on kehitettävä myös niin, että tilojen käyttöastetta saadaan nostettua. Tilankäytön tehostamisen taustalla on myös kaupunginhallituksen vuonna 2005 tilakeskukselle määrittelemät omistajapoliittiset tavoitteet, joissa yhtenä keskeisenä tavoitteena on tilaomaisuuden käytön tehostaminen ja kehittäminen. Tätä tilakeskus toteuttaa yhteistyössä eri yksiköiden kanssa. Tilojen hankinnan osalta voidaan todeta, että jatkossa palvelujen järjestämiseen liittyvien tilaratkaisujen toteuttamisen yhteydessä tullaan tutkimaan vaihtoehtoiset toteuttamis- ja rahoitusmallit. Taloudellisten resurssien näkökulma korostuu varsinkin nyt, kun on mietittävä taloudellisia tasapainottamisen keinoja, jossa palveluverkon kehittäminen on yksi keino. Palveluverkostotyössä tarkasteltavia palveluita ovat olleet päivähoito ja perusopetus, lukiokoulutus, kirjastot, nuoriso- ja liikuntapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ikäihmisten palvelut. Edellä mainittujen palvelujen osalta on selvitetty väestömuutosten vaikutukset, palvelutarpeiden muutokset, palvelualueittaiset haasteet ja mahdolliset synergiaedut. Lisäksi tilojen tehokkaaseen käyttöön on kiinnitetty huomiota. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet muun muassa toisen asteen koulutuksen osalta ammatillinen koulutus sekä kulttuuripalvelut. 2 TAUSTATIEDOT 2.1 Väestön kehitys Tampereen seutukunnan väestökehitys vuosina TAULUKKO 1 Tampereen kaupunkiseudun väestöennusteet Kuntien omat ennusteet Tilastokeskuksen ennusteet * Kangasala 1) Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi 2) Seutukunta Orivesi Kaupunkiseutu Kasvu * Vuosi 2008 Tilastokeskuksen ennakkotieto 1) Sahalahti liittyi Kangasalaan ) Viljakkala liittyi Ylöjärveen ) Kurun väkiluku oli asukasta. Kuru liittyy Ylöjärveen ja on mukana ennusteissa 2010 alkaen. Längelmäen Oriveteen liittyneen alueen luvut eivät ole mukana. 17

19 Vuonna 2000 oli seutukunnassa asukkaita , vuoden 2008 lopussa ennakkotietojen mukaan yhteensä Tampereen seutukunnan väestö on kasvanut tällä vuosituhannella yli asukkaan vuosivauhtia. Väestösuunnitteen mukaan kasvua on noin 3700 asukasta vuodessa vuoteen 2030 mennessä. Myös tilastokeskuksen tekemän ennusteen mukaan Tampereen seutukunnan väestömäärä kasvaa tulevaisuudessa. Vuonna 2010 ennustetaan seutukunnalla asuvan noin ja vuonna 2030 noin asukasta. Kuntien omat väestöennusteet ovat vielä positiivisempia kuin tilastokeskuksen ennuste. Tampereen kaupunkiseutu muodostaisi siten vuonna 2030 noin asukkaan työssäkäynti-, yhteistyö- ja asuinalueen. Muuttoliike Tampereen kaupunkiseudulle muualta Suomesta on koko maan voimakkainta. Suhteellisesti eniten kaupunkiseudulla ovat kasvaneet Vesilahti, Pirkkala ja Lempäälä. Kaupunkiseudun rakennemallityössä väestön kasvutavoitteeksi on asetettu asukasta vuodesta 2005 vuoteen Tampereen väestökehitys vuosina Hyvinvointipalvelujen verkoston kehittämistyö pohjautuu Tampereen kaupungin omaan väestösuunnitteeseen vuosille , joka on hyväksytty kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa Suunnitteessa on otettu huomioon kaavoitusohjelmassa ja hyväksytyissä kaavoissa olevat kaavavarannot. Lisäksi alustavista kaavaluonnoksista on otettu huomioon mm. Nurmi-Sorilan alue. Vuosien 2025 ja 2030 osalta palvelualueittaiset väestötiedot perustuvat arvioihin. Tampereen väestön määrä kasvaa nykyisestä vuoteen 2030 miltei asukkaalla. Vuonna 2015 ennustetaan asukkaita olevan runsaat asukasta. 18

20 TAULUKKO 2 Tampereen väestö ikäryhmittäin Toteutunut kehitys Suunnitevuodet IKÄ YHT Lähde: Tilastokeskus, lopulliset tiedot Vrk, enn. Oma suunnite tarkistettu maaliskuussa 2008 Syntyvyyden nousu on kääntänyt pienten lasten määrän kasvuun, mikä näkyi jo syksyllä 2007 päivähoitopaikkojen kysynnän lisääntymisenä. Toisaalta lapsiperheiden muuttoliike on ollut vilkasta ja poismuutto pienentää erityisesti alle kouluikäisten määrää. Taloudellinen tilanne saattaa hillitä poismuuttoa. Peruskouluikäisten määrä laskee ennusteen mukaan. Tampereella oli vuoden 2008 lopussa peruskouluikäisiä yhteensä , vuonna 2005 heitä oli , vähennys näiden vuosien aikana oli Koululaisten määrän ennustetaan laskevan vuoteen 2015 mennessä vielä nykytasosta miltei 1340:lla. Tämän jälkeen kouluikäisten määrä kääntyy nousuun. Alueellisia väestösuunnitteita tarkasteltaessa havaitaan, että peruskouluikäisten määrä kasvaa erityisesti kaakkoisella ja koillisella alueilla. Molemmille alueille on suunnitteilla isot uudet asuinalueet, Vuores ja Nurmi-Sorila. Vanhoilla asuinalueilla lasten määrä vastaavasti vähenee. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhoilla alueilla kouluverkko on sopeutettava koululaisten määrän vähenemiseen ja toisaalta uusille alueille on rakennettava uusia tiloja. (liite 2) Merkittävää on vuotiaiden määrän kasvu varsinkin vuosina , kun suuret ikäluokat tulevat eläkeikään. Yli 85 -vuotiaiden määrä kaupungissa miltei kaksinkertaistuu nykytasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämä merkitsee ikäihmisten palvelutarpeen tuntuvaa lisäystä tulevaisuudessa. Ikäihmisten osalta haasteita on varsinkin ikäihmisten asumismuotojen kehittämisessä eri puolille kaupunkia. Väestösuunnitteiden mukaan palvelualueet eroavat ikäihmisten määrien kehityksessä toisistaan ja varsinkin läntiselle palvelualueella korostuu ikäihmisten määrän lisäys. 19

Kehittämisjohtaja Kari Hakari Etelän infotilaisuus Tilaajaryhmä/kehittämis- ja suunnittelupalvelut

Kehittämisjohtaja Kari Hakari Etelän infotilaisuus Tilaajaryhmä/kehittämis- ja suunnittelupalvelut Tulevaisuuden palvelumalli 2025 Etelän palvelualue Muotiala, Turtola, Nekala, Jokipohja, Taatala, Koivistonkylä, Veisu, Korkinmäki, Viinikka, Nirva, Vihioja, Multisilta, Lahdesjärvi, Sarankulma, Lakalaiva,

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Tampereen väestösuunnite Koko kaupunki Suunnitealueet

Tampereen väestösuunnite Koko kaupunki Suunnitealueet Tampereen väestösuunnite 2015-2030 Koko kaupunki Suunnitealueet 14.4.2015 Väestösuunnite vuosille 2015-2030 Kaupungin omasta väestöennusteesta käytetään nimitystä väestösuunnite, koska se on toteutuneeseen

Lisätiedot

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko 12.5.2015 Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Miksi Myllypuron alueella tarkastellaan kouluverkkoa? Väestö alueella kasvaa, ja koulutilaa tarvitaan

Lisätiedot

Perusopetuksen seutuvertailu

Perusopetuksen seutuvertailu Perusopetuksen seutuvertailu Vuosi 205 Toimintatiedot ja kustannukset Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi 2..206 Vertailun tarkoitus Seutuvertailun tavoitteena

Lisätiedot

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos Päiväkoti- ja Kouluverkko Toinen luonnos 6.11.2009 Sipoon kunnan kasvustrategiassa varaudutaan 35 000 uuteen asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Kaavoitusohjelman mukaiset asukasmäärälisäykset ja palveluiden

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Palvelukokonaisuudet KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN TOIMIALAN VUODEN 2016 BUDJETTIVOLYYMIT JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄT Budjetti 2016 Henkilöstö Varhaiskasvatus 412 000 000 6 455

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset

Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset Kaupunginhallitus 7.5.2015 1 Miksi selvitystyöhön ryhdyttiin? Kaupungin talous ei kestä nykyisellä mallilla jatkamista enää pitkään Kuntaliitosten

Lisätiedot

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016 Kouluverkkoselvitys Tammi-maaliskuu 2016 Kaupunginvaltuuston toimeksianto talousarviopäätöksen yhteydessä (7.12.2015) Sivistys- ja kulttuuripalveluita kootaan ehyiksi palvelukokonaisuuksiksi palvelukeskittymittäin.

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Maankäytön ja palveluverkon suunnittelun yhteensovitus toteutettua ja tulevaa. Marja Uusivuori

Maankäytön ja palveluverkon suunnittelun yhteensovitus toteutettua ja tulevaa. Marja Uusivuori Maankäytön ja palveluverkon suunnittelun yhteensovitus toteutettua ja tulevaa Marja Uusivuori 20.6.2016 KymppiMoni Tampereella Taustalla PALM-suunnittelun kehittämistarve PALM= Palvelut, Asuminen, Liikenne,

Lisätiedot

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen Aluelautakuntien järjestämistehtävä Työseminaari 13.2.2013 Sirpa Salminen Palvelujen järjestäminen Aluelautakunta tilaajana vastaa palvelujen järjestämisestä, määrittelee määrän ja laadun, noudattaa valtuuston

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Pyhäjoki Siikajoki n seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen kehitysnäkymät Keljonkangas-Säynätsalo alueella. Eino Leisimo Toimialajohtaja

Sivistyspalvelujen kehitysnäkymät Keljonkangas-Säynätsalo alueella. Eino Leisimo Toimialajohtaja Sivistyspalvelujen kehitysnäkymät Keljonkangas-Säynätsalo alueella Eino Leisimo Toimialajohtaja 8.12.2016 8.12.2016 Lähtökohdat (1) Palveluverkkoja kehitettävä aina niin alueiden kuin koko kaupungin näkökulmasta

Lisätiedot

Tampereen palvelumalli vuoteen Koillisen palvelualueen palvelumalli

Tampereen palvelumalli vuoteen Koillisen palvelualueen palvelumalli Tampereen palvelumalli vuoteen 2025 Koillisen palvelualueen palvelumalli Mistä tulevaisuuden palvelumallissa on kyse? Tavoitteena on kuvata, miten palvelujen järjestämisessä otetaan käyttöön uusia asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi selvitysalue 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Siikajoki selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko. Ideariihi klo 18 Meilahden ala-asteen koulu

Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko. Ideariihi klo 18 Meilahden ala-asteen koulu Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko Ideariihi 30.9. klo 18 Meilahden ala-asteen koulu Miksi? Hyvän oppiminen ja kasvu Laadukas oppimisympäristö, hyvät toimintaedellytykset ja monipuolinen

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 92 1/6 OPETUSVIRASTO Perusopetuslinja Linjanjohtaja

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 92 1/6 OPETUSVIRASTO Perusopetuslinja Linjanjohtaja HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 92 1/6 Siltamäen en koulun johtokunta Suutarilan en koulun johtokunta Töyrynummen en koulun johtokunta Suutarilan yläasteen koulun johtokunta Maatullin en koulun johtokunta

Lisätiedot

PÄIVÄKOTIVERKKO VUOTEEN

PÄIVÄKOTIVERKKO VUOTEEN PÄIVÄKOTIVERKKO VUOTEEN 2020 Kymppi - Moni / Tilannekatsaus 31.5.2012 Ulla Rannanheimo aluekeskuksen palvelut aluekeskuksen palvelut Ydinkeskustan palvelut aluekeskuksen palvelut Maaseutukylä lähikeskus

Lisätiedot

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Strategiset painopisteet hyvinvoinnin palvelualueella. Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Johtaja Taru Kuosmanen

Strategiset painopisteet hyvinvoinnin palvelualueella. Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Johtaja Taru Kuosmanen Strategiset painopisteet hyvinvoinnin palvelualueella Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari 6.6.2016 Johtaja Taru Kuosmanen 1 Tampereen kaupungin organisaatio 1.6.2017 Kaupunginvaltuusto PORMESTARI

Lisätiedot

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Hanke oli Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämis-ohjelmaan sisältyvä hanke, jossa Kuntaliitto

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Kunnanhallitus Sivistystoimen palveluverkko - kouluverkko 467/ /2014. Kunnanhallitus 298. Kunnanhallitus

Kunnanhallitus Sivistystoimen palveluverkko - kouluverkko 467/ /2014. Kunnanhallitus 298. Kunnanhallitus Kunnanhallitus 298 08.12.2014 Sivistystoimen palveluverkko - kouluverkko 467/12.00.00/2014 Kunnanhallitus 298 Kunnanhallitus 20.10.2014 247 Koulutuslautakunta on kokouksissaan 8.9. ja 23.9.2014 valmistellut

Lisätiedot

JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20

JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20 JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20 MATO-20-OHJELMAN TARKOITUS Vuosittain laadittavan ohjelman tarkoituksena on: sovittaa yhteen ja ennakoida maankäytön toteuttamista, palveluverkkoja, kunnallistekniikkaa,

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos

Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos Kaupunkiseutupalautetilaisuus 3.4. Messukeskus Kehittämispäällikkö Aija Tuimala PARAS -valmistelu Hämeenlinnan

Lisätiedot

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Sivistyslautakunta halusi Kohtaan 6.4. lisättävän Kajoon lähiliikuntapaikkojen toiminnan suunnittelu vuoden 2015 aikana.

Sivistyslautakunta halusi Kohtaan 6.4. lisättävän Kajoon lähiliikuntapaikkojen toiminnan suunnittelu vuoden 2015 aikana. Sivistyslautakunta 6 27.01.2015 Sivistyslautakunta 10 24.02.2015 Kunnanhallitus 75 16.03.2015 Liikuntastrategia 2015-2017 Sivltk 6 Liikunta-vap.ajanohjaaja Juuan kunnan liikuntastrategian luonnos vuosille

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2014 1 (5) 394 Sj / Valtuutettu Heikki Takkisen aloite kouluverkkoa koskevista ratkaisuista Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011

Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011 Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011 Kiskontien aluetoimikunnan lausunto selvitykseen Salon kaupungin palveluverkon kehittämiseen liittyvistä linjauksista Salon kaupunki on käsitellyt asiaa Palveluverkkoselvitys

Lisätiedot

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET Toimintamalli tarveselvitys ja hankesuunnitteluvaiheissa KV seminaari 14.9.2015 Tekninen johtaja Anu Näätänen MIKSI OHJEITA PÄIVITETÄÄN Edelliset ohjeet vuodelta 2002

Lisätiedot

Tampereen palvelumallityön tilannekatsaus sekä Kaakon ja Lännen palvelualueiden kehittämiskohteet

Tampereen palvelumallityön tilannekatsaus sekä Kaakon ja Lännen palvelualueiden kehittämiskohteet Tampereen palvelumallityön tilannekatsaus sekä Kaakon ja Lännen palvelualueiden kehittämiskohteet Lisätietoja valmistelusta: suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen, puh. 040 561 3305, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua Seutuhallitus 14.12.2016 9.12.2016 Saatesanat Tampereen kaupunkiseudun valtuustot (ovat hyväksyneet) Tulevaisuuden kaupunkiseutu strategian

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Outokummun kaupunki Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1 5.6 Tulosalue: Sivistyspalvelut Toimielin: Sivistyslautakunta Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminta-ajatus: Visio: Toiminta: Strategiset

Lisätiedot

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen 71 TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2017, EHDOTUS Seutusihteeri Pohjonen 28.4.2016 Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma 2040 ja MAL3-sopimus. Vuonna 2010 hyväksytty seutustrategia

Lisätiedot

Tampereen palvelumalli 2025

Tampereen palvelumalli 2025 Tampereen palvelumalli 2025 Lännen aluetoimijaverkosto 28.1.2016 Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen 1 2.2.2016 Mistä tulevaisuuden palvelumallissa on kyse? Tavoitteena on kuvata, miten palvelujen järjestämisessä

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

PALVELUT KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISESSA. Talousarvio info Apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala

PALVELUT KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISESSA. Talousarvio info Apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala PALVELUT KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISESSA Talousarvio info 26.10.2010 Apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala Vuoden 2010 määrärahat hallinto ja viranomaistoiminnot; tarkastusltk ja khall lautakuntien toiminta;

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin liiton hallituksen kokous 22.6.2015 Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen ja johtaja Marja

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU ILMASTOVERKOSTON KUNTAEDUSTAJAT MUISTIO 7/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU ILMASTOVERKOSTON KUNTAEDUSTAJAT MUISTIO 7/ Aika: Keskiviikko 23.11.2016 klo 13:00-14:25 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokouskeskus Pellava, kokoustila Liekki, Kelloportinkatu 1 B, Tampere Osallistujat: Anttonen Kaisu ympäristöjohtaja Tampere,

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Orimattilan kaupunki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Orimattilan perusturvalautakunnassa / 201 Hyväksytty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita 11.12.2014 Sisällysluettelo 1. Vapaaehtoinen kuntayhteistyö kehitystiensä päässä 2. Valtion paine kuntaliitoksiin tarpeen, jos liitoksia halutaan saada aikaan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE 1 Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI 1. PALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen hallinnollinen järjestämistapa vaihtelee kunnittain.

Lisätiedot

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan

Lisätiedot

Rakennemallit valtuustoseminaarissa

Rakennemallit valtuustoseminaarissa 2011 Rakennemallit valtuustoseminaarissa 29.4.2011 Raportti III b 10.8.2011 Sisältö Yleiset kysymykset ja yleiskaavan tavoitteet... 3 Rakennemallien vertailu... 6 2 Yleiskaavan rakennemallit esiteltiin

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö. Heinolan kaupunki Kunnallinen johtosääntö III/SIV Sivistystoimi Kaupunginvaltuuston 11.11.2013 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 hyväksymä Sivistystoimen johtosääntö

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

NUORISOTOIMEN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOIMENPITEET

NUORISOTOIMEN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOIMENPITEET KASVUN EDELLYTYKSET: STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOIMENPITEET 2010 2017 Ajantasainen, Lohjan kasvua tukeva kaavoitus Kaavoituksessa otetaan huomioon nuorisotilaverkoston alueellinen kattavuus ja nuorisotoimi

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys

SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys Vaasan kaupunki Suomenkielinen koulutoimi Lokakuussa 2015 Sisällys: 1. Lautakunnan toimeksianto 2. Alueen 1 alakoulujen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelman tavoitekokonaisuus: Väestön kasvuun varaudutaan Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Keskustoja

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Juvan kunta 10.2.2016 12.2.2016 Page 1 Toimeksiantona määritellä toimitilojen tarve Kunnanjohtaja perusti marraskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää

Lisätiedot

Koulutuslautakunta. Valtuustoseminaari

Koulutuslautakunta. Valtuustoseminaari Koulutuslautakunta Valtuustoseminaari 16.9.2013 VARHAISKASVATUS Kaupungin päiväkoteja 32 Ostopalvelupäiväkoteja 13 Perhepäivähoitajia 45 Kaupungin ryhmäperhepäiväkoteja 3 Avointa päiväkotitoimintaa 6 toimipisteessä

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Hyväksytty Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 201 ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa / 201 Hyväksytty n hallituksessa / 201, PUITESOPIMUS 2016 SOPIJAOSAPUOLET Tilaaja

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Taru Ijäs Kallio Perusterveydenhuollon yksikkö, LSHP Perusterveydenhuollon yksikkö 1 LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNNAN TALOUSARVION VUODELLE 2016

LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNNAN TALOUSARVION VUODELLE 2016 Lasten ja nuorten lautakunta 88 29.09.2015 LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNNAN TALOUSARVION VUODELLE 2016 Lasten ja nuorten lautakunta 29.09.2015 88 Lasten ja nuorten lautakunnan talousarviota on valmisteltu

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN. PoSoTen tilanne ja jatkosuunnitelmat

POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN. PoSoTen tilanne ja jatkosuunnitelmat POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN PoSoTen tilanne ja jatkosuunnitelmat PoSoTe yhteiskokous 4.5.2015 Kuultiin työryhmien väliraportit ja ehdotukset jatkotoimiksi. Esittelyjen pohjalta päätettiin,

Lisätiedot