Asuntorakentaminen kasvuseudulla Kaupunkiseudun tonttipäivä , Tampere Tarmo Pipatti

Transkriptio

1 Asuntorakentaminen kasvuseudulla 2016 Kaupunkiseudun tonttipäivä , Tampere Tarmo Pipatti

2 Rakentamisen näkymät kirkastuneet, 2015: Bkt +0,4 %, rakentaminen: +0,2 % Rakennusteollisuus RT

3 Rakentamisen työllisten määrä kääntynyt kasvuun Rakennusteollisuus RT

4 Asuntotuotanto painottuu pieniin kerrostaloasuntoihin Rakennusteollisuus RT

5 RT:n asuntoennuste, helmikuu 2016 Rakennusteollisuus RT

6 VTT:n Asuntotuotantotarve selvitys

7 Asuntotuotantotarve projektin tausta VTT päivitti vuonna 2011 tekemänsä laskelmat asuntotuotantotarpeesta Uudessa laskelmassa alueellinen tuotantotarve entistä suuremmassa roolissa Tutkimuksessa selvitetty ensi kertaa kumuloitunut asuntovaje Tulokset ovat ennen kaikkea työkalu asuntorakentamisen ennakointitarpeisiin Rahoittajina: ympäristöministeriö, Kuntarahoitus, SAK, Hypoteekkiyhdistys, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry ja Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuus RT

8 % -15 % % -10 %.. -5 % -5 %.. 0 % 0 %.. 5 % 5 %.. 10 % 10 %.. 15 % 15 %.. Konservatiivinen väestöennuste Kaupungistuminen Rakennusteollisuus RT

9 Skenaarioiden mukainen asuntotuotantotarve koko maassa Kaupungistumisskenaario: Manner-Suomi Kaupungistumisskenaario: 14 suurinta kaupunkiseutua Konservatiivinen skenaario: Manner-Suomi Konservatiivinen skenaario: 14 suurinta kaupunkiseutua Rakennusteollisuus RT

10 Asuntotuotantotarve eri skenaarioissa koko maan tasolla Asuntoyksikköä Manner-Suomi 25 vuoden aikana Vuodessa 14 suurinta kaupunkiseutua 25 vuoden aikana Vuodessa Osuus Toteutunut % Konservatiivinen skenaario Kaupungistumisskenaario % % Rakennusteollisuus RT

11 Asuntotuotantotarve eri skenaarioissa koko maan tasolla Asuntoyksikköä Manner-Suomi 25 vuoden aikana Vuodessa 14 suurinta kaupunkiseutua 25 vuoden aikana Vuodessa Osuus Toteutunut % Konservatiivinen skenaario Kaupungistumisskenaario % % Jos väestöennusteessa oletettu nettomaahanmuutto ( henkeä) kasvaa 1) 30 %:lla ( hlöä) lisätarve asuntoa/v. yht vuoteen 2040 mennessä 2) 60 %:lla lisätarve asuntoa/v. yht vuoteen 2040 mennessä Rakennusteollisuus RT

12 Skenaarioiden mukainen asuntotuotantotarve vuodessa seutukunnittain Rakennusteollisuus RT

13 Kaupungistumisskenaariossa asuntotuotanto painottuu suuriin kaupunkeihin Asuntotuotannon jakautuminen seutukunnittain Hämeenlinnan; 2% Lappeenrannan; 1% Porin; 1% Kouvolan; 0% Joensuun; 2% Vaasan; 2% Lahden; 2% Seinäjoen; 2% Kuopion; 3% Jyväskylän; 4% Turun; 7% Muut; 5% Helsingin; 48% Oulu; 9% Tampereen; 11% Rakennusteollisuus RT

14 Seutukunnittaiset osuudet Helsingin Tampereen Oulu Turun Jyväskylän Kuopion Vaasan Seinäjoen Lahden Joensuun Hämeenlinnan Lappeenrannan Porin Kouvolan Muut Osuus tarpeesta (kaupungistuminen) Osuus tuotannosta Osuus asuntokannasta 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% 55% Rakennusteollisuus RT

15 Tampereen seudun asuntotuotantotarve Rakennusteollisuus RT

16 Miten tarpeeseen vastataan? Asuntotuotantotarve ja -vaje edellyttävät tehokasta maankäyttöä ja lisää asuinkäyttöön kaavoitettua rakennuskelpoista tonttimaata Maankäytön, asumisen ja liikenteen kolmiyhteys vaatii selvästi voimakkaampaa investointipolitiikkaa kasvukeskuksissa Ikääntyvän Suomen talouskasvu vaatii tuottavuuden nousua, johon kaupungistuminen tarjoaa mahdollisuuden Katse myös Suomen rajojen ulkopuolelle, miten suurista kaupungeista tehdään houkuttelevia suhteessa naapurimaiden metropoleihin? Rakennusteollisuus RT

17 Mistä rahat infrainvestointeihin?

18 Asuntotuotanto rahoittaa kasvukeskusten infrahankkeet Tapaus: Tampereen pikaraitiotie Valtio investoi raitiotiehen 75 M (30 %, kokonaiskust. 250 M ) generoi jopa asunnon rakentamisen à yhteensä 9 mrd. YHTEISKUNTA Saa rahansa takaisin 16-kertaisena jo pelkästään asuntorakentamisen verokertymän ansiosta Lisäksi infrainvestoinnit tuottavat noin 80 M verotuloja ja töitä htv Rakennusteollisuus RT ry 4 mrd verotuloja henkilöä työllistyy vuodeksi

19 Pitkän aikavälin strateginen suunnitelma Valtion väylämäärärahojen allokointia on vaivannut ja vaivaa edelleen pitkän aikavälin (yli vaalikausien) strategisen suunnitelman puuttuminen Väylähankkeista päätetään maksimissaan neljäksi vuodeksi kerrallaan Suunnitelman puuttuminen lisää epävarmuutta, mistä hyvinä esimerkkeinä mm. viimeaikaiset päätökset Pisararadasta, Raide- Jokerista sekä perusväylänpidon 600 milj. paketista Pitkän aikavälin suunnitelma antaisi toimijoille varmuutta omassa strategisessa päätöksenteossaan Esim. koti- ja ulkomainen kauppa sekä teollisuus, veronmaksajat, suunnittelijat, rakentajat, materiaaliteollisuus Myös mahdollisuudet saada EU-tukea paranisivat Vastaavat suunnitelmat ovat esim. Ruotsissa ( ) ja Norjassa ( ) Rakennusteollisuus RT

20 Tulevina vuosina Liikenneviraston budjetissa tingitään investoinneista milj Lähde: VM, Hallitusohjelma 2015 Perusväylänpito Kehittämisinvestoinnit Yhteensä Infrapaketti 600M Rakennusteollisuus RT

21 Kansallinen infrastruktuurirahasto (KARHU) vauhdittamaan infrainvestointeja Valtio tekee rahastoon ankkurisijoituksen Lisäksi rahastoon haetaan rahaa ulkopuolisilta sijoittajilta esim. Institutionaaliset sijoittajat Teollisuus Kunnat ja kaupungit Rahasto voisi lisäksi ottaa lainaa rahoitusmarkkinoilta Kutakin hanketta varten perustettaisiin erillinen projektiyhtiö, johon hankittaisiin velkarahoitus ja mahdollisia muita oman pääoman sijoittajia Verrattuna budjettirahoitukseen samansuuruisella valtion rahastosijoituksella on mahdollista käynnistää moninkertaisen määrä hankkeita ottamalla rahastoon yksityisiä sijoittajia ja hyödyntämällä budjetin ulkopuolista velkaa Rakennusteollisuus RT

22 KARHU-rahaston edut Rahaston avulla on mahdollista käynnistää merkittävä määrä infrahankkeita nopeutetulla aikataululla Hankkeet saadaan tuottamaan yhteiskuntaan taloudellista hyötyä nopeammin, mikä yhdessä lyhyen tähtäimen elvytysvaikutusten kanssa tuo selkeät hyödyt suhteessa rahastomallin kustannuksiin Valtio ja kunnat toimivat yhä hankkeiden maksajina, mutta maksu jaksottuu pidemmälle aikavälille Mahdollistaa EU:n investointipaketin (ESIR) hyödyntämisen Rakennusteollisuus RT

23 Liittojen yhteiset pääteemat sekä omat toimenpiteet RTn toimenpiteet Mittarointi ja palautejärjestelmä Ratun hyödynnettävyyden tehostaminen Liittojen yhteiset toimenpiteet Tarkastelu koko prosessin näkökulmasta: Moitteeton vastaanottoketju Kuivaketju Hankintamenettelyt RAKLIn toimenpiteet Hankkeen johtaminen ja organisointi Laadun tuottamista edistävät hankintamenettelyt SKOLn toimenpiteet Edistetään laadun tuottoa mahdollistavia hankintamuotoja Big room toimintatavan yleistäminen ATLn toimenpiteet Asiakasymmärrys Tietomallintaminen Paremman laadun puolesta RT RAKLI SKOL ATL RALA RALAn toimenpiteet Tuotteiden käytön lisääminen Viestinnän vahvistaminen Projektipalautejärjestelmän uudistaminen Rakennusteollisuus RT

24 Moitteeton vastaanottoketju Moitteeton luovutus/vastaanotto hankkeen kaikissa vaiheissa Asiakkaan kannalta moitteeton suunnittelun tai rakennustyön lopputuote Asiakkaat vaihtuvat hankkeen eri vaiheissa Laadunvarmistusdokumentaatio hankkeen ajalta (myös Laatumittari) Mitattava ja vertailukelpoinen palaute (RALA-palaute) Tavoitteena käyttöönottovaiheessa virheetön ja toimiva lopputulos Aikataulun ohjaus lopusta alkuun, riittävä aika vastaanoton tehtäville Käyttöönoton suunnitelma ja käyttöönotto-ohjeet lähtökohtana Toimintakokeet, mittaukset ja säädöt valmiit ja dokumentoidut Rakennuksen sisäänajo ja olosuhteiden seuranta Ammattitaitoisen huoltoyhtiön perehdytys Rakennusteollisuus RT

25 Kuivaketju Kaupallinen malli ohjaa kuivaketjun, turvallisuuden ja siisteyden johtamista Erityistavoitteiden käyttö suunnittelijoiden ja pääurakoitsijan valinnassa Täydentävät sopimusehdot ja kannusteet Täydennykset aliurakkahankintoihin ja sopimuksiin Työkaluina kosteudenhallintasuunnitelma, laadunvarmistus ja tarkastuslistat Kuivaketju, turvallisuus ja siisteys tukevat toisiaan ja laadun tekemistä Ylläpito osana kuivaketjua Suunnitelmat palvelevat toteutusta ja ylläpitoa Kriittisten kohtien toteutus suunnitellaan yhdessä ja työmaa toteuttaa Toimintaohjeet haastaviin paikkoihin, tarkastuskohteet Kosteudenhallinta-asiakirja kosteudenhallintasuunnitelman pohjaksi Riskit ja haasteet työmaan tietoon hyvissä ajoin Ohjeet ja tavoitteet ylläpidolle Rakennusteollisuus RT

26 Hankintamenettelyt Laadun tuottamista edistävät hankintamenettelyt koko toimitusketjulle Toteutusmuoto hankkeen perusteella Suunnittelijoiden valinta (esim. valinta tiiminä) Päätoteuttajan valinta (esim. suunnittelun ohjaus, yhteistyökyky ja tiimi) Sivu- ja aliurakoitsijoiden valinta (esim. RALA-pätevyys) Suunnittelu- ja toteutustiimin kokoaminen ja valintakriteerit Tavoitteena lopputuloksen onnistuminen ja asiakastyytyväisyys Näytöt, osaaminen ja ammattitaito valintaperusteina (yritys+henkilöt) RALA-palautteen käyttö tarjousten vertailussa ja valinnassa Projektiohjelmaan, suunnitteluohjelmaan ja urakkaohjelmaan laatunäkökulma Rakentamisen ajankohta ja aikataulujen realistisuus Hankkeen kustannukset erityisvaatimukset esim. sääsuojaus Rakennusteollisuus Rakennuspaikan RT ja rakennuksen erityispiirteet, laadunhallinnan tavoitteet 26

27 Yhdessä yhteiskuntaa rakentaen