Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Transkriptio

1 Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2015 Rakennusteollisuus RT ry

2 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi

3 Rakentamiseen luvassa kitukasvua Rakentamisessa maltillista kasvua ensi vuonna, myönteinen kehitys voi kuitenkin jäädä lyhytaikaiseksi Asuntorakentaminen nousee tänä vuonna asuntoon, ensi vuonna jäänee sen alle Toimitilarakentaminen vironnut suurten hankkeiden vetämänä Infran tilanne on epävarma, perusväylänpitoon tarkoitus panostaa mutta uhkana ali-investoiminen Asuntotuotannon riittävyys kasvukeskuksissa ja kytkeytyminen infrarakentamiseen avainkysymyksiä kaupungistuvan Suomen tulevaisuudelle Rakennusteollisuus RT

4 Rakennusteollisuus RT ry:n pääekonomisti Sami Pakarinen

5 Maailman ja Suomen talous

6 Maailman talouskasvu hidastumaan päin Rakennusteollisuus RT

7 Suomi jää jälkeen muista Rakennusteollisuus RT

8 vuosimuutos, % Nopeaa talouskasvua ei ole ensi vuodeksikaan näköpiirissä 3 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja Bkt Yksityinen kulutus Vienti Investoinnit Rakennusteollisuus RT

9 Rakennusinvestointien osuus 55 % kaikista investoinneista Rakennusteollisuus RT

10 Kuluttajien luottamus on yhä heikentynyt Rakennusteollisuus RT

11 Rakentamisen näkymät

12 Korjausrakentaminen jo 900 M yli uudisrakentamisen Rakennustuotannon arvo vuonna 2014 yhteensä 28,8 mrd. Talonrakentaminen 22,5 mrd. Korjausrakentaminen 11,7 mrd. Asuinrakennukset 6,8 mrd. Muut rakennukset 4,9 mrd. Maa- ja vesirakentaminen 6,3 mrd. Kunnossapito 1,7 mrd. Investoinnit 4,6 mrd. Teollisuuden ja rakentamisen tuotos mrd. Rakentaminen 19% Metalli 33% Asuinrakennukset 4,8 mrd. Muut rakennukset 6,0 mrd. Uudisrakentaminen 10,8 mrd. Muut 14% Lähde: Forecon Oy, Tilastokeskus Elintarvike 7% Metsä 12% Kemia 14% Rakennusteollisuus RT 12

13 Rakentamisen määrä kasvanut alkuvuonna edellisistä neljänneksistä Rakennusteollisuus RT

14 Rakentamisen ennakoidaan kasvavan kituliaasti ensi vuonna Rakennusteollisuus RT

15 Korjausrakentaminen kompensoi uudisrakentamisen suhdanneherkkyyttä Rakennusteollisuus RT

16 Henkilökuntaodotus noussut hieman, tilauskanta vielä alle normaalitason Rakennusteollisuus RT

17 Työllisten määrä on supistunut yhä Rakennusteollisuus RT

18 Suurten hankkeiden tuloutukset vääristävät myynnin määrän kehitystä Rakennusteollisuus RT

19 Talonrakentamisen tilastot vihdoin kunnossa, lupatilastot voivat olla vielä alipeittoisia Rakennusteollisuus RT

20 Asuntotuotanto kappalemääräisesti kasvussa Rakennusteollisuus RT

21 Omakotitalojen aloitukset tilastointihistorian matalimmalla tasolla Rakennusteollisuus RT

22 Asuntotuotannon painottuessa pieniin kerrostaloasuntoihin keskiala laskee Rakennusteollisuus RT

23 Rakennusteollisuuden asuntotuotantokysely

24 RT:n jäsenyritysten vapaarahoitteisten rivi- ja kerrostaloasuntojen aloitukset perustajaurakointina Vuokra-asunnot (neuvotteluurakka, ml. Välimalli) Perustajaurakointi Loka 14 Loka toteutuma Loka Lähde: RT:n asuntotuotantokyselyt Rakennusteollisuus RT

25 Vapaarahoitteisen rivi- ja kerrostaloasuntojen aloitukset perustajaurakointina Oma perustajaurakointi Vuokra-asunnot (neuvotteluurakka, ml. välimalli) Rakennusteollisuus RT

26 Vapaarahoitteisten rivi- ja kerrostaloasuntojen aloitusten osuudet seutukunnittain Helsinki Turku Tampere Oulu Jyväskylä Kuopio Muu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: RT:n asuntotuotantokyselyt Rakennusteollisuus RT

27 Vuonna 2014 yhteensä noin asuntoaloitusta, Uudenmaan osuus 39 % (vs. 32 % vuonna 2004) Uusimaa Pääkaupunkiseutu Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Savo E-Pohjanmaa Päijät-Häme P-Karjala Lappi Satakunta Kanta-Häme E-Karjala E-Savo Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Kainuu Osuus aloitetuista asunnoista vuonna ,6 % 9,0 10,9 % % 5,6 % 3,9 % 3,8 % 3,6 % 3,4 % 3,1 % 3,0 % 2,2 % 1,8 % 1,7 % 1,2 % 0,8 % 0,8 % 0,4 % 26,7 % 39,0 % 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% Rakennusteollisuus RT

28 Asuntorahoitus säilyy edullisena, marginaali laskusuunnassa Rakennusteollisuus RT

29 Asuntoennuste

30 Asuntoennuste Asuntoaloitukset Asuntoja, kpl Rivi- ja kerrostalot Vapaarahoitteiset asunnot ARA-asunnot Omakotitalot Vapaarahoitteiset asunnot Muut rakennukset Yhteensä Vapaarahoitteiset asunnot ARA-asunnot ARA-asunnot sisältävät myös takauslaina-asunnot Lähde: Tilastokeskus, ARA, RT Rakennusteollisuus RT

31 Asuntotuotantotarve vuoteen tutkimus Päivitetään VTT:n laskelmat vuodelta 2012 pitkän aikavälin asuntotuotantotarpeesta Suomessa Laskelmien lähtöoletuksia muokataan vastaamaan kaupungistuvan Suomen tulevaisuutta Aloitus lokakuussa 2015, valmistuminen loppuvuonna 2015/alkuvuonna 2016 VTT toteuttaa Rahoittajina: ympäristöministeriö, Kuntarahoitus, SAK, Hypoteekkiyhdistys, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry ja Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuus RT

32 Infrarakentaminen

33 Elokuun Infrabarometri: Infrarakentaminen kasvaa syksyn aikana, mutta epävarmuus lisääntyy ensi vuoteen mentäessä Vähenee Kasvaa Seur. 3kk aikana Sitä seur. 3 kk aikana syksy Lähde: Infra ry/rt, Infrabarometri Rakennusteollisuus RT

34 Kuntien osuus mvr-investoinneista noussut valtiota suuremmaksi, julkisten osuus 64 % 2014 milj., v tasossa 2500 Maa- ja vesirakennusinvestoinnit Valtionhallinto Paikallishallinto Yksityinen sektori Lähde: Tilastokeskus Rakennusteollisuus RT

35 Valtion infrarahoituksen painopisteenä perusväylänpito, uhkana ali-investoiminen milj Perusväylänpito Kehittämisinvestoinnit Yhteensä 600M korjausvelkapaketti sisältyy perusväylänpitoon: 2016: 100M, 2017: 250M, 2018:250M Lähde: VM, HO 2015 Rakennusteollisuus RT

36 Infrasektorin näkymät Öljyn halventuminen laskenut kustannuksia Uudelta hallitukselta lisärahoitusta perusväylänpitoon Paljon isoja hankkeita käynnissä Teollisuudessa mm. Äänekoski Energiahuoltoverkossa (Pyhäjoki, LNG, sähkön maakaapelointi) Tuulivoima Vesihuolto (Espoo, Tampere) Rataverkko (Seinäjoki-Oulu ja Länsimetro II) Finavia Helsinki-Vantaa lentokenttä Toisaalta suurten hankkeiden päättyminen ja isojen uusien investointien puuttuminen lisäävät epävarmuutta Markkina polarisoituu alueellisesti Koko infrarakentamisessa talonrakentamisen pohjatyöt kasvaneet hieman Rakennusteollisuus RT

37 Ennuste miten rakentaminen voi kasvaa talonrakennustöiden vähentyessä?

38 Aloituskuutiot vähentyneet merkittävästi halvemmissa rakennusluokissa 30% 20% 10% 0% -10% -20% % -40% -50% Kaikki Asuinrak. Vapaa-aika Liike- ja toimisto Julkiset palvelurak. Teollisuusja varasto Maatalous Muut Muu kuin asuinrak. Rakennusteollisuus RT

39 Tuotannon arvo per rakennettu kuutio vuonna 2014 Opetusrakennukset Asuinrakennukset Vapaa-ajan asuinrakennukset Hoitoalan rakennukset Julkiset palvelurakennukset Toimistorakennukset Kaikki rakennukset Liikerakennukset Liike- ja toimistorakennukset Muut rakennukset Teollisuusrakennukset Kokoontumisrakennukset Liikenteen rakennukset Teollisuus- ja varastorakennukset Maatalousrakennukset Varastorakennukset Rakennusteollisuus RT

40 Selvennyksiä ennusteeseen Rakentaminen kasvaa ensi vuonna vaikka aloituskuutiot laskevat lasku kohdistuu halvempiin kuutioihin Asuntoaloitukset lisääntyvät, kuutiot eivät tuotanto painottuu pieniin kerrostaloasuntoihin Uudisrakentamista kuvaavat rakennusluvat ja aloitustiedot eivät pidä sisällään korjausrakentamista, joka on kasvanut tasaisesti Valtion lisäpanostukset perusväylänpitoon kasvattavat jossain määrin infrarakentamisen kokonaisuutta Rakennusteollisuus RT

41 Jos 2016 ennuste toteutuu tällaisena, vuosi 2017 ei näytä rakentamisen näkökulmasta hyvältä...

42 Keskeiset suhdannekuvaajat Bruttokansantuote, määrän muutos, % -1,4-1,1-0,4 0,0 1,0 Euribor, 3 kk, % 0,6 0,2 0,2 0,0 0,0 Ansiotasoindeksi, muutos, % 3,2 2,1 1,5 1,0 1,0 Rakennuskustannusindeksi, muutos, % 2,4 1,0 1,0 0,5 1,0 Maarakennuskustannusindeksi, muutos, % 5,3 0,8 0,6-2,0 1,5 Rakentaminen 1, määrän muutos, % -5,3-2,6-3,7-1,0 2,0 Korjausrakentaminen -2,0-0,7 2,5 2,5 2,0 Rakennusinvestoinnit, määrän muutos, % -5,6-4,4-4,5-1,0 2,0 Talonrakennukset -5,6-6,1-5,8-0,9 2,7 Maa- ja vesirakennukset -5,4 4,2 1,8-1,5-1,0 Talonrakennustuotannon käynnistyminen, milj. m 3 37,0 34,2 31,9 31,5 30,8 Asuinrakennukset 12,3 11,1 9,9 9,8 9,7 Vapaa-ajan rakennukset 0,9 0,9 0,8 0,7 0,6 Liike- ja toimistorakennukset 6,4 4,7 5,4 5,6 4,7 Julkiset palvelurakennukset 2,8 3,1 2,8 3,4 3,5 Teollisuus- ja varastorakennukset 8,5 7,5 6,8 7,5 7,7 Maatalousrakennukset 3,4 4,2 3,8 2,3 2,3 Muut rakennukset 2,6 2,6 2,4 2,2 2,3 Asuntotuotannon käynnistyminen, kpl Vapaarahoitteiset Valtion tukemat asunnot Työllinen työvoima, henkilöä Rakennusliikkeiden kansainvälinen toiminta, mrd. 1,8 1,8 2,0 Käyttökate, rakennusliikkeet, % liikevaihdosta 3,8 4,5 4,2 4,2 Käyttökate, rakennustuoteteollisuus, % liikevaihdosta 7,7 6,9 6,8 8,5 1 Kiinteähintainen arvonlisäys. Lähde: Tilastokeskus, ARA, Suomen Pankki, RT. Rakennusteollisuus RT

43 Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti

44 Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus syksy 2015: Kaupungistuminen lisää talouskasvun mahdollisuuksia Jo nyt on pääkaupunkiseudulla havaittavissa se, että riittämätön infrastruktuuri ja asuntotuotanto voivat nousta taloudellisen kehityksen esteeksi. On selvää, että ainakin pääkaupunkiseudulla kohtuuhintaisen asuntotuotannon puute on yksi työllistymisen esteistä. --- Riittämätön asuntotuotanto kasvukeskuksissa johtaa potentiaalia alempaan taloudelliseen aktiviteettiin. Toinen tärkeä tekijä on kasvukeskusten infrastruktuurihankkeet.

45 Infrahankkeet voimistaisivat kasvukäytäviä sekä poikisivat verotuloja ja työpaikkoja Tampereen pikaraitiotie: Kustannusarvio noin 250 milj. euroa, valtion osuus 30 % (75 M ) Mahdollistaa kasvavan kaupungin ja kaupunkiseudun kuntien merkittävän kehittämisen täydennysrakentamisen avulla. Generoi asunnon rakentamisen vuoteen 2040 mennessä. Raide-Jokeri: Kustannusarvio noin 280 milj. euroa, valtion osuus 30 % (84M ) Lisää Helsingin metropolialueen poikittaisliikennettä tukien yhdyskuntarakenteen tiivistämistä sekä luoden radan varteen arviolta asuntoa vuoteen 2050 mennessä. Espoon kaupunkirata: Kustannusarvio 220 milj. euroa, valtion osuus 50 % (110M ) Luo radan varteen arviolta asuntoa vuoteen 2050 mennessä. Ensimmäinen etappi tunnin junayhteydestä Turun ja Helsingin välille. Rakennusteollisuus RT

46 Infrahankkeet voimistavat kasvukäytäviä sekä poikivat verotuloja ja työpaikkoja Lahden eteläinen kehätie: Kustannusarvio 275 milj. euroa, valtion osuus 72 % (198M ) Aikaansaa merkittävät säästöt yritysten kuljetuskustannuksissa ohjaamalla liikenteen pois keskusta-alueelta. Tehostaa alueen logistiikkaverkostoa ja mahdollistaa ympäröivien seutujen kehittämisen. Vähentää Salpausselän pohjaveden pilaantumisriskiä siirtämällä kuljetuksia pois riskialueilta. Pasila-Riihimäki lisäraide: Kustannusarvio 215 milj. euroa Helpottaa raideliikenteen pullonkauloja ja tukee Helsinki-Hämeenlinna- Tampere (HHT) kasvukäytävän kehitystä. Ratavaikutusalueella on syntynyt yli 80 prosenttia Suomen työpaikoista 10 vuoden aikana. Rakennusteollisuus RT

47 Kasvukeskusten joukkoliikenneinvestointien vaikutukset asuntorakentamiseen, verotuloihin ja työllisyyteen Rakennusteollisuus RT

48 Valtion asetettava voimakasta painetta kuntien tonttituotannolle ja luotava vuokraasuntotuotantoon toimiva tukimalli Valtion ja kuntien väliset MAL-aiesopimukset on saatava kiireellisesti aikaan. Niissä on otettava huomioon kiihtyvän maahanmuuton ja maan sisäinen muuttoliikkeen sekä väestörakenteen muutosten vaikutukset asuntojen tuotantotarpeeseen. Tontti- ja asuntotuotannon olennainen lisääminen sellaisten infrahankkeiden rahoittamisen ehdoksi, jotka tehostavat kasvukeskusten joukkoliikennettä. Vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi suunniteltu uusi 10 vuoden välimalli tulee mahdollisimman nopeasti saada voimaan. Rakennusteollisuus RT

49 Rakennusalan tuleva työvoimatarve

50 Rakentamisen koulutusta tarkoitus lisätä (OKM:n tuore raportti: Suomi osaamisen kasvu-uralle) Vuonna 2013 opiskelun arkkitehtuurin ja rakentamisen alalla aloitti (suluissa vuotuinen tarve 2020-luvulle) Ammatillisessa peruskoulutuksen 4116 (4470) Ammattikorkeakoulututkinnon 1529 (1600) Yliopistotutkinnon 386 (590) Koulutuksen läpäisyaste rakentamisen alalla alhainen (suluissa OKM:n työryhmän esittämä tavoite 2020-luvulle) Ammatillinen peruskoulutus 84,3% (83,8%) Ammattikorkeakoulu 62,4% (74,0%) Yliopisto 60,5% (74,7%) Valmistuneiden työllistyminen on hyvää (suluissa tavoite 2020-luvulle) Ammatillinen peruskoulutus 91,8% (92,3%) Ammattikorkeakoulu 97,2% (97,2%) Yliopisto 94,6% (94,7%) Rakennusteollisuus RT

51 Ennusteet alan työllisyyden kasvusta ja poistuma Valtion taloudellinen tutkimuskeskus arvioi em. raportissa rakentamisen työllisyyden kasvavan vuoteen 2030 mennessä lähes neljänneksellä (24,7 %) OKM:n 2011 arvioima poistuma rakennusalalla on seuraava: Ammattiryhmä Työlliset 2007 Poistuma % Rakennustyöntekijät LVI-asentajat Rakennusmaalarit Rakennusalan johtajat ja asiantuntijat Yhteensä Rakennusteollisuus RT

52 Rakentaminen kasvaa riittääkö työvoima? Koulutusmäärien maltillinen lisääminen ei riitä kattamaan tarvittavan työvoiman määrää, kun otetaan huomioon esim: Kaupungistuminen ja siitä johtuva erityisesti asuntorakentamisen tarve kasvukeskuksissa Uudet osaamisvaatimukset, mm. tiukat energianormit Ulkomaalaisten suuri osuus rakentamisessa ja siinä tapahtuvat mahdolliset muutokset Pienenevät kotimaiset ikäluokat Työmahdollisuuksia maahanmuuttajille? Rakennusteollisuus RT

53 Lisätietoja: pääekonomisti Sami Pakarinen puh ,