Kommenttipuheenvuoro: Valtion riski vs. asukkaan koti

Transkriptio

1 Kommenttipuheenvuoro: Valtion riski vs. asukkaan koti Vuokralaiset VKL ry:n Valtakunnalliset Vuokralaispäivät , m/s Mariella Jouni Parkkonen Toiminnanjohtaja Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry

2 KOVA lyhyesti Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry on valtakunnallinen vuokrataloyhtiöiden edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestö, jonka toiminta käynnistyi syksyllä KOVAn perustamisen taustalla oli halu vahvistaa aidosti yleishyödyllisten vuokrataloyhtiöiden edunvalvontaa ja yhtiöiden näkemysten parempaa huomioimista asuntopolitiikassa. KOVA tekee valtakunnallista edunvalvontaa jäsenyhtiöidensä puolesta ja niiden hyväksi. Tavoitteena on luoda sellaiset toimintaedellytykset yleishyödyllisille vuokrataloyhtiöille, jotta ne voivat toteuttaa omaa perustehtäväänsä. KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra-asuntojen omistajia ja vuokranantajia sekä haluaa koota kohtuuhintaisen vuokra-asumisen toimijat yhden katon alle. KOVAn jäseninä on kunnallisia vuokrataloyhtiöitä, nuorisoasuntoja valtakunnallisesti rakennuttavia yhteisöjä sekä muita yleishyödyllisiä vuokrataloyhtiöitä ja säätiöitä, jotka toimivat omakustannusperiaatteella. Osa yhteisöistä omistaa myös opiskelija-asuntoja. KOVAn nettisivuilta löytyy kaikki ajankohtainen tieto, mm. lausunnot ja tiedotteet.

3 KOVA lukuina Nyt 29 jäsenyhteisöä, perustajina 9 suurimman kaupungin vuokrataloyhtiöt. Vuonna 2017 liittynyt 7 uutta jäsentä (1-8/2017). KOVAn jäsenyhteisöillä on omistuksessaan yli vuokraasuntoa 77 kunnassa Hangosta Sodankylään ja Vaasasta Lieksaan. Asukkaita näissä asunnoissa yli KOVAn jäsenyhtiöiden asuntomäärä muodostaa 45 % valtion tuella rakennetusta vuokra-asuntokannasta. Yhtiöiden asuntomäärällä painotettu keskimääräinen vuokrataso vuonna 2017 on 11,41 euroa kuukaudessa neliötä kohden ja painotettu vuokrankorotus 1,13 prosenttia vuodelle KOVAn jäsenyhteisöjen vuoden 2017 aikana käynnistyvät investoinnit ovat yhteensä yli miljoonaa euroa. KOVAn jäsenyhteisöillä käynnistyy vuoden 2017 aikana lähes uuden, kohtuuhintaisen vuokra-asunnon rakentaminen. KOVAn jäsenyhteisöille valmistuu vuoden 2017 aikana yli 3 uutta, kohtuuhintaista vuokra-asuntoa.

4 KOVAn jäsenyhteisöt (8/2017 tilanne) YHTIÖ ASUNTOMÄÄRÄ A-Kruunu Oy 306 Asuntosäätiön Vuokra-asunnot Oy 354 Espoon Asunnot Oy Helsingin kaupungin asunnot Oy Hämeenlinnan Asunnot Oy Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy Kiinteistö-KYS Oy (Kuopio) Kiinteistö Oy Itätuuli (Kemi) 989 Kiinteistö Oy Jyrkkälänpolku (Turku) 644 Kiinteistö Oy Orimattilan Vuokratalot 920 Kiinteistö Oy Pikipruukki (Vaasa) Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy Kunta-asunnot Oy Lahden Talot Oy Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy Lohjan Vuokra-asunnot Oy NAL Asunnot Oy Niiralan Kulma Oy (Kuopio) Nuorisosäätiö sr Oulaisten Amiraali Oy 350 Oulun Sivakka Oy Pieliskodit Oy (Lieksa) 737 Setlementtiasunnot Oy 973 Sevas Kodit Oy (Seinäjoki) Tampereen Vuokratalosäätiö sr Tampereen Vuokra-asunnot Oy TVT Asunnot Oy (Turku) VAV Asunnot Oy (Vantaa) Y-Säätiö sr

5 Itse asiaan!

6 Perustuslain säädökset Perustuslaki (731/1999) 19 4 mom: Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.

7 Asukasvalinta valtion tukemiin vuokraasuntoihin Korkotukilain (604/1) 11 a ja 11 b (ja vastaavat säädökset aravarajoituslain (1190/1993) 4 a ja 4 b :ssä): Asukasvalinnan tavoitteena on, että korkotuki/aravavuokra-asunnot osoitetaan vuokra-asuntoa eniten tarvitseville ruokakunnille ja samalla pyritään talon monipuoliseen asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti tasapainoiseen asuinalueeseen. Asukkaiden valinta korkotuki/aravavuokra-asuntoihin perustuu sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen. Asukkaaksi valittaessa on otettava huomioon hakijaruokakunnan asunnontarve, varallisuus ja tulot (asukasvalintaperusteet). Asukasvalinnassa etusijalle on asetettava asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijaruokakunnat.

8 Suomen asuntomarkkina-alueet ja valtion riskit alueiden osalta Tasapainoalueet, joihin kuuluu maantieteellisesti suurin PIENI/MALTILLINEN RISKI osa Suomea; Selvät kasvukeskusalueet (Helsingin, Turun, Tampereen, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Vaasan, Seinäjoen ja Joensuun seudut). EI RISKIÄ Selvät muuttotappioalueet; pääosin Itä- ja Pohjois- Suomessa. SUURET RISKIT!

9 Kaupungistuminen jatkuu Suomessa ja se vaikuttaa jatkossakin valtion riskeihin, ellei asiaa huomioida ajoissa! Kasvukeskukset vuoteen 2030 mennessä Kartalle on merkitty ne kunnat, joissa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väkimäärä lisääntyy aikavälillä Symbolin koko kuvaa väestönkasvun voimakkuutta.

10 Arvio uuden asuntotuotannon suhteellisesta alueellisesta jakautumisesta vuoteen 2040 asti Hämeenlinnan; Lappeenrannan; 2% 1% Vaasan; 2% Joensuun; 2% Lähde: VTT Asuntotuotannon jakautuminen seutukunni.ain Lahden; 2% Seinäjoen; 2% Kuopion; 3% Jyväskylän; 4% Turun; 7% Porin; Kouvolan; 0% 1% Oulu; 9% Muut; 5% Tampereen; 11% Helsingin; 48% Uudesta asuntotuotannosta 75 prosenttia rakennetaan 4 suurimmalle (ja kasvavalle) kaupunkiseudulle, jolloin valtiollakaan ei pitäisi olla tähän uuteen asuntokantaan liittyviä, oleellisia taloudellisia riskejä!

11 Vanhaan Aravalainakantaan liittyy myös merkittävä korkoriski (ylikorkeat korot nykyiseen korkotasoon nähden) ja se myös vaikuttaa vuokrataloyhteisön toimintaedellytyksiin (ja siten valtion riskiin).

12 Rajoitusten alainen ARA-asuntokanta ARA-asuntojen määrä vähenee, jos niiden uudistuotantoa on vähemmän kuin asuntoja vapautuu tai vapautetaan rajoituksista. Pääkaupunkiseudulla tilanne on pysynyt lähes ennallaan koko 0-luvun, mutta muualla maassa ARAasuntokanta pienenee Koko maa yhteensä PKS Muu maa 29 % ARA-asunnoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla ( ). Lähde: ARA

13 ARA:n Asuntomarkkinakysely 2016: Tyhjien ARA-asuntojen määrä on kaksinkertaistanut 0-luvulla Yli 2 kuukautta tyhjillään olleita ARA-vuokraasuntoja oli vuoden 2016 lopussa Tyhjistä ARA-vuokraasunnoista 56 % ollut vähintään 6 kk tyhjänä 520 (6,5 %) oli erityisryhmien asuntoja (muita kuin opiskelijaasuntoja) Lähde: ARA *

14 Johtopäätökset Julkisen vallan on tehtäviin kuuluu edistää ihmisten oikeutta omaan kotiinsa. Tämä väistämättä tarkoittaa sitä, että erityisesti valtion on kannettava myös kohtuullista taloudellista riskiä tämän tavoitteen turvaamiseksi erityisesti kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannossa. Markkinavoimat (=vapaarahoitteinen asuntotuotanto) eivät hoida kaikkea asuntopolitiikassakaan, jolloin julkisen vallan tehtäväksi jää jatkossakin erityisesti huolehtia pienituloisimpien ja asuntoa eninten tarvitsevien henkilöiden asuinolosuhteista, huomioiden kuitenkin ihmisten tarkoituksenmukainen sosiaalinen sekoittuminen. Valtion taloudelliset riskit ovat suurimmat niillä alueilla, joilla väestö vähenee. Näiden riskien hallinta vaatii erityisiä lisätoimia ja -tukea, jotta valtion riskejä voidaan hallita! Vuokrataloyhtiöillä tulee olla työkalut, jotta ne voivat varautua etukäteen alenevaan asuntojen kysyntään. Nyt yhtiöillä ei ole tällaisia työkaluja käytössään. Jos vuokrataloyhtiöt eivät saa tällaisia työkaluja, arava- ja korkotukilainoihin liittyvät valtion taloudelliset riskit (=takausvastuut) realisoituvat. Myös vanhojen Aravalainojen korkotasoja pitäisi alentaa ja uusien korkotukilainojen takapainotteista lyhennysohjelmaa muuttaa. Valtion tuella tulee rakennuttaa edelleen uusia kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja sinne, missä niillä katsotaan olevan pitkäaikaista kysyntää.

15 Kiitos! Jouni Parkkonen Toiminnanjohtaja Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry Toinen Linja Helsinki puh