Kotihoitoa tarjoavat toimintayksiköt vuonna 2013

Transkriptio

1 Kotihoitoa tarjoavat toimintayksiköt vuonna Tiedonkeruu ja tulokset tilanteesta ennen vanhuspalvelulain toimeenpanoa Kirjoittajat: THL: Anja Noro, Hanna Alastalo, Teppo Jussmäki, Matti Mäkelä, Joonas Sakki, Harriet Finne-Soveri, Suvi Peltola Valvira: Hanna Ahonen, Elina Uusitalo, Riitta Aejmelaeus, Riikka Savioja, Henna Vidén STM: Päivi Voutilainen, Riitta Kuusisto, Minna-Liisa Luoma Julkaistu:

2 Johdanto Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli vanhuspalvelulaki (980/2012) tuli voimaan Lailla pyritään turvaamaan ikääntyneen väestön hyvinvointi sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saanti. Lain vaikutuksia sekä ikääntyneen väestön että ikääntyneille tuotettujen palveluiden osalta seurataan sekä kuntien, kuntayhtymien tai yhteistoimintaalueiden että toimintayksikköjen tasolla. Seurantaa toteuttavat THL ja Valvira yhdessä Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Tässä raportoidaan kotihoitoa tuottavien toimintayksikköjen tulokset. Tavoite Seurannan tavoitteena on tuottaa kuvaus ja analyysi vanhuspalveluiden tilanteesta ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa keväällä 2013 ja vanhuspalvelulain voimaantulon jälkeen syksyllä Seuranta tuottaa tietoa myös Valviran ja Aluehallintovirastojen valvonnan ja kuntien oman viranomaisvalvonnan tueksi. Yksityiskohtaisina tavoitteina oli selvittää julkisissa ja yksityisissä kotihoidon toimintayksiköissä Toimintamalleja o palvelun järjestämistapa viikon eri päivinä o lääkkeiden apteekin annosjakelun käyttö o toimintakyvyn säännöllinen arviointi Laatutekijöitä kuten o hoito- ja palvelusuunnitelmat, tavoitteelliset kuntoutumis- ja itsemääräämissuunnitelmat o punnitukset o mahdollisuus ulkoiluun päivittäin o omaisten osallistuminen hoitoon o teknologisten ratkaisujen käyttö Henkilömäärä ja -rakenne o Vakanssit o Henkilöstön työajan seuranta viikko 22 o oliko seurantaviikko normaali o henkilöstön vastaavuus asiakkaiden palvelutarpeeseen Johtaminen o johtamisen laatu o sijaisten hankkiminen o omavalvonta o asiakas-, omais- ja henkilöstöpalautteen kerääminen o toiminnanohjausjärjestelmät 2

3 Tilastotietoa säännöllisten kotihoidon piirissä olevien asiakkaiden määrien kehityksestä Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien asiakkaiden lukumäärien kehitys on ollut kasvava: asiakkaiden kokonaislukumäärä vuonna 1995 oli , kun vuonna 2012 heitä oli yhteensä Kotihoidon 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrä vuonna 2012 oli , ja he edustivat noin 12 prosenttia saman ikäisestä väestöstä (Sotkanet). Kotihoidon toimintayksikkökyselyn 2013 toteutus THL ja Valvira kartoittivat ikääntyneiden palveluiden nykytilaa kotihoidon toimintayksiköille suunnatulla kyselyllä. Kunnallisiin toimintayksiköihin suunnattu kysely lähetettiin kuntiin ja kuntien muodostamiin yhteenliittymiin ja siellä vanhuspalveluista vastaaville viranhaltijoille (vanhuspalvelujohtaja, perusturvajohtaja, sosiaalijohtaja tai vastaava) ja pyydettiin jakamaan kunnan alueella toimiville kotihoitoa antaville toimintayksiköille. Yksityisille kotihoidon toimintayksiköille suunnatut kyselyt perustuvat Valviran Valveri-rekisteristä tehtyihin poimintoihin. Näille toimintayksiköille lähetettiin myös tarkistuskysely siitä, onko heidän toimintansa kotihoitoa ja kohdentuuko se iäkkäille. Kotihoidon toimintayksikkökysely toteutettiin sähköisenä kyselynä (Pdf-versio: [FI] [SE]) ajalla henkilöstön työajan seuranta toteutettiin toimintayksiköissä viikon 22 aikana. Kesäkuussa lähetettiin vastaamattomille tahoille pyyntö vastata toimintayksikkökyselyyn, vastausaika oli Syksyllä lähetettiin palvelutuottajille kysely puuttuvista kotihoidon toimintayksiköistä ja ilmoitetuille puuttuville lähetettiin pyyntö vastata toimintayksikkökyselyyn mennessä. Tässä raportoidaan kaikkien vastanneiden kotihoidon toimintayksikköjen tulokset, jotka koskevat ajankohtaa ennen vanhuspalvelulain voimaan tuloa. Ahvenanmaalle lähetettiin myös kyselyt, mutta vastauksia ei saatu lainkaan. Toimintayksikön määrittely ja raportointi Toimintayksikkö on julkisen tai yksityisen palveluntuottajan ylläpitämä toiminnallinen kokonaisuus, jossa tuotetaan sosiaali- tai terveyspalveluja pääasiassa iäkkäille henkilöille siten, että palvelut tuotetaan palveluntuottajan tiloissa tai iäkkään henkilön yksityiskodissa (Vanhuspalvelulaki 980/2012, 3 ). Kyselyn tavoitteena oli saada vastaukset iäkkäille henkilöille annettavasta kotihoidosta. Palvelutyypit, joita haluttiin seurata, olivat kotihoito, kotisairaanhoito ja kotipalvelu, jotka kaikki raportoidaan erikseen. Kotihoidolla tarkoitetaan sitä, että kotipalvelu ja kotisairaanhoito on yhdistetty. Kotihoidon toimintayksikkökyselyyn vastaajia pyydettiin vastaamaan mahdollisimman tarkalla tasolla: mikäli toimintayksikön toiminta oli jaettu ja johdettu alueittain, vastausta pyydettiin kaikilta erikseen. Lopullisesta toimintayksikkökyselyn raportoinnista rajattiin pois kotihoidon toimintayksiköt, jotka tuottavat huomattavan osan palveluistaan muille kuin iäkkäille sekä toimintayksiköt, joissa yksikön henkilöstön määrä ja tehdyt työtunnit sisälsivät poikkeavia tai keskenään ristiriitaisia arvoja. Tutkimusaineistosta rajattiin pois kotihoidon toimintayksiköt, jotka työllistivät vain yhden henkilön, koska nämä eivät kuuluneet kyselyn piiriin ja myös jos toimintayksikön palvelutyyppi oli jotain muuta kuin kotihoitoa, kotisairaanhoitoa tai kotipalvelua. 3

4 Henkilöstörakenteen määrittely Henkilöstörakenne perustuu toukokuun vakanssien ja toteutuneen henkilöstön määrään seurantaviikolla 22. Henkilöstörakennetta tarkastellaan kolmella eri tavalla. 1. Suunnitellut vakanssit Suunnitellut vakanssit koottiin kaikista sosiaali- ja terveydenhuollon koulutetun henkilökunnan vakanssit ja työsuhteet sekä muusta henkilökunnasta. (Lomakkeen kysymys K31_1 K31_13). 2. Toteutunut henkilökunnan määrä (työaika / 38,25h) Toteutunut henkilökunnan määrä sisältää sosiaali- ja terveydenhuollon koulutetun henkilökunnan viikolla 22 ( ) tekemät työtunnit jaettuna 38,25h (työehtosopimuksenmukainen keskimääräinen viikkotyöaika), lukuun ottamatta ammattiryhmää muut, johon sijoittuvilla ei ole sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusta (Lomakkeen kysymys K31_13, luokka muu henkilöstö). 3. Vakanssien toteutumisaste Vakanssien toteutumisaste on toimintayksikön toteutunut henkilöstömäärä jaettuna suunnitelluilla vakansseilla, ilmaistuna prosentteina. 4. Välitön työaika Vastaajia pyydettiin arvioimaan minkä verran sairaanhoitajien työajasta ja muun hoitohenkilökunnan ajasta kohdentuu välittömään asiakastyöhön. Tämän lisäksi vastaajaa pyydettiin kertomaan mihin vastaus perustuu: järjestelmälliseen seurantaan, laskennalliseen arvioon tai vastaajaan omaan arvioon (K36). Taustatietoa ympärivuorokautisen hoidon toimintayksikkökyselyyn vastanneista Toukokuussa 2013 kotihoidon kyselyyn vastanneista raportoinnissa on mukana 639 toimintayksikköä, joista julkisia oli 525 ja yksityisiä oli 117 eli joka viidennes. Säännöllisessä kotihoidossa oli yhteensä asiakasta ja lyhytaikaisessa hoidossa yhteensä asiakasta. Lyhytaikaisten asiakkaiden osuus kaikista asiakkaista oli julkisissa yksiköissä noin viidennes ja yksityisellä puolella noin kymmenesosa. Kotihoidon käynnit suuntautuivat pääsääntöisesti säännöllisille asiakkaille (Taulukko 1). Taulukko 1. Taustatietoa vastanneista toimintayksiköistä. Kotihoito Kotisairaanhoito Kotipalvelu Kaikki palvelutyypit yhteensä Julkinen Yksityinen Yht. Julkinen Yksityinen Yht. Julkinen Yksityinen Yht. Julkinen Yksityinen Yht. Toimintayksikköjen lkm Säännöllisten asiakkaiden lkm seurantaviikolla

5 Kotihoidon toimintayksikköraportin asiakaspeittävyys oli melko kattava verrattaessa hoitoilmoituksissa (HILMO) ilmoitettuihin asiakasmääriin, jossa kaikkien säännöllisen kotihoidon piirissä olevien asiakkaiden osalta peittävyys oli 90 prosenttia (Taulukko 2). Taulukko 2. Kotihoidon toimintayksikköjen asiakkaiden lukumäärän peittävyys suhteessa vuoden 2012 HILMO-tietoihin Hoitoilmoitus, THL Vanhuspalvelulain seuranta 2013; asiakkaat Vanhuspalvelulain seuranta 2013: kyselyjen asiakaspeittävyys Kaikki asiakkaat 75+ täyttäneet Kysely 2013 Kaikki, % 75+ täyttäneet, % Toimintayksikköjen lkm, joista julkisia yksityisiä % yksityisiä Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet yhteensä KOTIHOIDON TOIMINTAYKSIKKÖKYSELYN TULOKSET Tulokset julkisesti nähtävillä Toimintayksikköjä koskevat tulokset kuvaavat osuuksina tai lukumäärinä sitä miten toimintayksiköt jakautuvat tutkittavan asian suhteen. Tulokset kokonaisuudessaan on julkaistu sivuilla: Raportoidut tulokset kuvaavat Manner-Suomen tilannetta Suomessa keskimäärin. Seuraavaksi on julkaistu Manner-Suomi ja Aluehallintovirastotaulukko ja sen jälkeen Aluehallintovirastojen toimialueiden tulokset. Kolmannessa vaiheessa on toimintayksikköjen tulokset julkaistu palvelujärjestäjän ja sijaintikunnan mukaisessa järjestyksessä. Henkilöstöä kuvaava raportointi on toteutettu Manner-Suomen ja aluehallintovirastojen tasolla. Henkilöstörakenne ja välittömän hoitotyön osuus Taulukossa 3 nähdään, että kotihoidossa työskenteli toukokuussa 2013 yhteensä henkilöä, joista 92 prosenttia julkisella puolella. Toteutunut henkilöstömäärä (hoitohenkilöstön työtunnit viikolla 22/38,25h) suhteessa toukokuun vakansseihin ( kpl) oli julkisissa toimintayksiköissä 85 prosenttia ja yksityisissä toimintayksiköissä 75 prosenttia. Henkilöstöstä sairaanhoitajia oli noin joka seitsemäs julkisissa ja joka yhdestoista yksityisissä toimintayksiköissä. Lähihoitajia oli kaksi kolmesta sekä julkisessa että yksityisessä kotihoidossa. Koulutettuja kodinhoitajia ja koti-avustajia oli julkisessa kotihoidossa joka seitsemäs, kun taas yksityisellä puolella vain joka neljästoista. Yksityisissä toimintayksiköissä oli toisaalta enemmän hoivaavustajia ja muuta henkilökuntaa. 5

6 Taulukko 3. Toteutuneet henkilöstömäärät kotihoidon toimintayksiköissä viikolla 22, vuonna Kaikki palvelutyypit yhteensä Toukokuun 2013 vakanssit ja toteutunut hoitohenkilökunnan määrä viikko 22 Vakanssit, suunniteltu julkinen Toteutunut henkilöstömäärä (työtunnit/38,25) viikko 22 Työtunnit, viikko 22 Vakanssit, suunniteltu Yksityinen Toteutunut henkilöstömäärä (työtunnit/38,25) viikko 22 Työtunnit, viikko 22 lkm % lkm % h % lkm % lkm % h % Esimiehet ja tiimivastaavat % % % % 89 8 % % Sairaanhoitajat, % % % % 89 8 % % terveydenhoitajat Lähihoitajat, perushoitajat % % % % % % 775 Kodinhoitajat ja % % % 91 6 % 73 7 % % kotiavustajat Hoiva-avustajat 100 < 1 % 107 < 1 % < 1 % 53 4 % 37 3 % % Fysioterapeutit 60 < 1 % 35 < 1 % < 1 % 5 < 1 % 3 < 1 % 100 < 1 % Puheterapeutit 1 < 1 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % Toimintaterapeutit 8 < 1 % 2 < 1 % 84 < 1 % 3 < 1 % 1 < 1 % 41 < 1 % Sosiaaliohjaajat ja - 21 < 1 % 10 < 1 % 396 < 1 % 8 < 1 % 3 < 1 % 116 < 1 % kasvattajat Geronomit 10 < 1 % 6 < 1 % 221 < 1 % 8 < 1 % 5 < 1 % 186 < 1 % Sosionomit 42 < 1 % 23 < 1 % 876 < 1 % 14 < 1 % 6 < 1 % 239 < 1 % Muut % % % 99 7 % 51 5 % % Eri ammateissa toimivia yhteensä % % % % % % Sairaanhoitajilla seurantaviikon 22 työajasta kohdistui kolmannes julkisessa ja kaksi viidesosaa yksityisessä kotihoidossa välittömään asiakastyöhön (Taulukko 4). Muun hoitohenkilökunnan, kuten lähihoitajien, perushoitajien ja hoiva-avustajien, työajasta välittömään asiakastyöhön kohdistui julkisessa kotihoidossa puolet ja yksityisessä kotihoidossa kolme neljäsosaa työajasta. Taulukko 4. Välittömän asiakastyön osuus kotihoidon toimintayksiköissä viikolla 22, vuonna Julkinen Yksityinen Kuinka suuri osuus työajasta kohdistuu välittömään asiakastyöhön Keskiarvo Mediaani 1. kvartiili a 3. kvartiili a Keskiarvo Mediaani 1. kvartiili a 3. kvartiili a Sairaanhoitajat 31 % 30 % 17 % 47 % 41 % 45 % 73 % Muu hoitohenkilökunta: Lähihoitajat, perushoitajat, koulutetut kodinhoitajat ja 51 % 50 % 43 % 60 % 73 % 75 % 60 % 85 % kotiavustajat, hoiva-avustajat a 1.kvartiilin eli alakvartiilin alapuolelle jää 25% havainnoista, kun taas 3.kvartiilin eli yläkvartiilin alapuolelle jää 75% havainnoista. Yli puolella julkisen ja yli kahdella kolmasosalla yksityisen kotihoidon palvelutyypeistä seurantaviikko oli poissaolojen suhteen ollut normaali. Julkisella puolella kolmanneksella ja yksityisellä puolella viidenneksellä kotihoidon palvelutyypeistä oli seurantaviikolla keskimääräistä enemmän henkilökunnan poissaoloja, mutta ne oli saatu paikattua sijaisilla tai omien työntekijöiden tekemillä työvuoroilla. 6

7 Hoidon ja palvelun säännöllinen järjestäminen Hoito ja palvelu oli järjestetty eri vuorokauden aikoina sekä julkisessa että yksityisessä kotihoidossa useimmiten oman toimintayksikön tuottamana kaikkina viikonpäivinä päivisin ja iltaisin (Taulukko 5). Yöhoitoa sekä arkena että viikonloppuna oli viidennes julkisen ja yksityisen kotihoidosta järjestänyt oman toimintayksikön tuottamana palveluna ja julkisessa kotihoidossa myös saman palvelutuottajan toisen toimintayksikön tuottamana palveluna. Kymmenesosa julkisesta kotihoidosta oli järjestänyt yöhoidon myös yhdessä useamman saman palveluntuottajan toimintayksikön kanssa tai palvelu oli hankittu toiselta palveluntuottajalta. Kaksi viidestä ei tarjonnut yöaikaista palvelua lainkaan. Yökotihoitoa tarjottiin useammin Etelä- ja Itä-Suomessa ja vähiten Lounais-Suomessa. Taulukko 5. Hoidon ja palvelun pääsääntöinen järjestäminen eri vuorokauden aikoina (K07). Hoito ja palvelu pääsääntöisesti järjestetty Oma toimintayksikkömme tuotti palvelun Yhdessä useamman saman palveluntuottajan toimintayksikön kanssa Toinen saman palveluntuottajan toimintayksikkö tuotti palvelun Palvelu hankittiin toiselta palveluntuottajalta Emme tarjoa palvelua Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Arkena iltaisin 95 % 84 % 2 % 3 % < 1 % 3 % < 1 % 2 % 2 % 9 % Arkena päivisin 98 % 94 % 1 % 5 % < 1 % 0 % 0 % < 1 % < 1 % 0 % Arkena öisin 21 % 28 % 10 % 4 % 26 % 4 % 9 % 3 % 34 % 60 % Viikonloppuna iltaisin 94 % 83 % 2 % 3 % < 1 % 3 % < 1 % 3 % 2 % 9 % Viikonloppuna päivisin 96 % 87 % 2 % 3 % < 1 % 2 % < 1 % 2 % 2 % 6 % Viikonloppuna öisin 21 % 26 % 10 % 5 % 26 % 4 % 9 % 3 % 9 % 62 % Asiakkaan palvelutarpeen arviointi Suurimmalla osalla toimintayksiköistä sekä julkisessa että yksityisessä kotihoidossa osana asiakkaan palvelutarpeen selvittämisestä arvioitiin järjestelmällisesti 1. iäkkään henkilön suoriutuminen tavanomaisista elämän toiminnoista asuin- ja toimintaympäristössään, 2. asioita missä iäkäs henkilö tarvitsi tukea ja apua, 3. iäkkään henkilön ympäristön esteettömyyttä, 4. asumisen turvallisuutta ja 5. lähipalvelujen saatavuutta lähes kaikkien asiakkaiden osalta (Taulukko 6). Vähiten järjestelmällistä arviointia iäkkään henkilön suoriutumisesta tavanomaisista elämän toiminnoista tehtiin yksityisen puolen kotisairaanhoidossa. Järjestelmällistä iäkkään henkilön suoriutumista tavanomaisista elämän toiminnoista arvioi Lapin AVI:n toimialueella peräti kaikki julkisen kotihoidon toimintayksiköt ja järjestelmällistä arviointia asioista, joissa iäkäs tarvitsi tukea ja apua arvioi peräti kaikki Lapin AVI:n toimialueen julkisen ja yksityisen kotihoidon ja myös Länsi- ja Sisä-Suomen AVI:n toimialueen yksityisen kotihoidon toimintayksiköt. Kaikkien kotihoidon palvelutyyppien asiakkaista yhdelle viidestä julkisella ja yhdelle kolmesta yksityisellä puolella lähipalvelujen saatavuus arvioitiin vain satunnaisesti. Eniten iäkkään lähipalvelujen saatavuutta arvioi Länsi- ja Sisä-Suomen AVI:n toimialueelta yksityinen kotihoito ja vähiten Itä-Suomen AVI:n toimialueen yksityinen kotihoito. 7

8 Taulukko 6. Järjestelmällisesti selvitettävät asiat asiakkaan palvelutarpeen arvioinnissa osuuksina palvelutyypeittäin ja sektorin mukaan (K14_21-K14_51). Asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnissa Kotihoito Kotisairaanhoito Kotipalvelu selvitetään järjestelmällisesti lähes kaikilla asiakkailla Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Asuin- ja toiminta-ympäristössä suoriutuminen 96 % 88 % 90 % 75 % 94 % 89 % Tuen ja avun tarve 97 % 96 % 90 % 100 % 100 % 96 % Ympäristön esteettömyys 89 % 78 % 90 % 100 % 82 % 75 % Asumisen turvallisuus 90 % 81 % 85 % 100 % 82 % 89 % Lähipalvelujen saatavuus 80 % 68 % 75 % 100 % 66 % 64 % Toimintayksikköjä Asiakkaan palvelutarpeeseen liittyvä asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen sekä sosiaalisen toimintakyvyn seuraaminen toteutui sekä julkisessa että yksityisessä kotihoidossa kohtuullisen hyvin (Taulukko 7). Vähiten asiakkaiden toimintakykyä arvioivat kotipalvelun yksityiset toimintayksiköt. Iäkkään henkilön fyysistä toimintakykyä seurasi Lapin AVI:n toimialueella peräti kaikki julkisen ja yksityisen kotihoidon toimintayksiköt. Lounais-Suomen kotihoidon toimintayksiköt arvioivat eniten myös psyykkistä toimintakykyä. Eniten kognitiivista toimintakykyä arvioi Pohjois-Suomen julkisen kotihoidon toimintayksiköt ja sosiaalista toimintakykyä Etelä-Suomen julkisen kotihoidon toimintayksiköt. Vähiten toimintakyvyn eri osa-alueita arvioi Pohjois-Suomen AVI:n toimialueen yksityisen kotihoidon toimintayksiköt. Taulukko 7. Toimintakyvyn säännöllinen arviointi palvelutyypeittäin ja sektorin mukaan (K14_61-14_91). Toimintakyvyn Kotihoito Kotisairaanhoito Kotipalvelu säännöllinen arviointi lähes kaikilla asiakkailla Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Fyysinen 95 % 81 % 90 % 100 % 98 % 71 % Psyykkinen 83 % 76 % 85 % 75 % 86 % 61 % Kognitiivinen 84 % 69 % 80 % 100 % 88 % 71 % Sosiaalinen 78 % 65 % 75 % 75 % 80 % 50 % Toimintayksikköjä Asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelma Lähes kaikilla asiakkailla julkisessa ja yksityisessä kotihoidossa oli ajantasainen hoito- ja palvelusuunnitelma. Noin kahdella viidestä julkisen ja yksityisen kotihoidon palvelutyypeistä oli lähes kaikkien asiakkaiden hoitoja palvelusuunnitelmaan sisällytetty tavoitteellinen suunnitelma kuntoutumisen edistämiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Poikkeuksena kotisairaanhoito, jossa useilla asiakkailla oli hoito- ja palvelusuunnitelmaan sisällytetty tavoitteellinen suunnitelma kuntoutumisen edistämiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. 8

9 Itsemääräämisoikeuden toteutumiseen liittyvä tavoitteellinen suunnitelma oli lähes kaikkien tai useiden asiakkaiden osalta alle puolessa julkisen ja kahdella kolmesta yksityisen kotihoidon asiakkaista. Lähes yhdellä neljästä julkisen ja viidenneksellä yksityisen puolen kotihoidosta hoito- ja palvelusuunnitelmassa itsemääräämisoikeuden toteutumista ei ollut kenelläkään (Taulukko 8). Taulukko 8. Tavoitteellinen suunnitelma itsemääräämisoikeuden toteutumisesta hoito- ja palvelusuunnitelmassa (K17). Julkinen Yksityinen Itsemääräämisoikeus hoito- ja palvelusuunnitelmassa Lähes Ei Lähes Ei kaikilla Useilla Joillakin kenelläkään kaikilla Useilla Joillakin kenelläkään Kotihoito 30 % 17 % 29 % 24 % 48 % 18 % 20 % 14 % Kotisairaanhoito 45 % 20 % 20 % 15 % 25 % 50 % 25 % 0 % Kotipalvelu 30 % 6 % 32 % 32 % 43 % 25 % 14 % 18 % Kaikki palvelutyypit yhteensä 30 % 16 % 29 % 24 % 46 % 21 % 19 % 15 % Apteekin annosjakelu Apteekin lääkeannosjakelu oli käytössä lähes kaikilla tai useilla asiakkailla kahdella viidestä julkisessa ja vain viidesosalla yksityisessä kotihoidossa (Taulukko 9). Noin puolella julkisen ja yksityisen puolen kotihoidon palvelutyypeistä apteekin lääkeannosjakelu ei ollut käytössä. Eniten apteekin lääkeannosjakelua käytettiin Etelä-Suomen AVI:n toimialueen kotihoidon toimintayksiköissä ja vähiten Lounais-Suomen ja Länsi- ja Sisä- Suomen AVI:en toimialueiden sekä julkisissa että yksityisissä kotihoidon toimintayksiköissä. Taulukko 9. Apteekin annosjakelu asiakkailla kotihoidon toimintayksikössä (K18). Julkinen Yksityinen Apteekin lääkeannosjakelu Lähes Ei Lähes Ei kaikilla Useilla Joillakin kenelläkään kaikilla Useilla Joillakin kenelläkään Kotihoito 32 % 11 % 16 % 40 % 13 % 8 % 28 % 51 % Kotisairaanhoito 15 % 0 % 30 % 55 % 0 % 25 % 0 % 75 % Kotipalvelu 8 % 10 % 4 % 78 % 32 % 7 % 18 % 43 % Kaikki palvelutyypit yhteensä 29 % 11 % 16 % 45 % 17 % 9 % 25 % 50 % Mahdollisuus osallistua mielekkääseen toimintaan Taulukosta 10 nähdään, että suurimmalla osalla yksityisessä kotihoidossa oli lähes kaikille tai useille asiakkaille järjestetty mahdollisuus saada tukea ulkoiluun. Vain puolella julkisessa kotihoidossa oli lähes kaikille tai useille asiakkaille mahdollisuus järjestää ulkoiluun tukea. Poikkeuksena Lapin AVI:n toimialueen julkisen kotihoidon toimintayksiköt, joista kolmella neljästä on järjestetty lähes kaikille tai useille asiakkaille mahdollisuus saada ulkoiluun tukea. Noin kahdella kolmesta toimintayksiköstä yksityisessä kotihoidossa oli lähes kaikille tai useille asiakkaille järjestetty mahdollisuus tai tuettu asiakasta omaehtoiseen liikuntaan ja mielekkääseen tekemiseen ja harrastusmahdollisuuksiin. Julkisessa kotihoidossa mahdollisuus järjestää tai tukea asiakkaan omaehtoista liikuntaa oli samaa luokkaa yksityisen kanssa, mutta mahdollisuuden järjestyminen mielekkääseen 9

10 tekemiseen ja harrastusmahdollisuuksiin oli vain julkisen puolen kotipalvelussa. Eniten oli järjestetty mahdollisuuksia tai tuettu asiakasta omaehtoiseen liikuntaan Etelä-Suomen AVI:n toimialueen julkisissa ja yksityisissä kotihoidon toimintayksiköissä, kun taas Etelä-Suomen AVI:n toimialueen julkisen kotihoidon toimintayksikössä oli vähiten järjestetty asiakkaille mielekästä tekemistä ja harrastusmahdollisuuksia. Eniten niitä järjesti Itä-Suomen AVI:n toimialueen yksityisen kotihoidon toimintayksiköt. Taulukko 10. Lähes kaikille tai useille asiakkaille oli järjestetty mahdollisuus osallistua mielekkääseen toimintaan (K20_1-K20_3). Mahdollisuus osallistua mielekkääseen toimintaan Kotihoito Kotisairaanhoito Kotipalvelu Kaikki palvelutyypit yhteensä Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Ulkoiluun päivittäin 49 % 82 % 40 % 100 % 76 % 93 % 51 % 86 % Sisäliikuntaan 58 % 67 % 55 % 75 % 70 % 75 % 60 % 69 % Mielekkääseen tekemiseen ja harrastusmahdollisuuksiin 38 % 67 % 50 % 100 % 72 % 72 % 42 % 69 % Punnitus ja omaisen tai läheisen osallistuminen Puolet julkisen ja yli kolmasosa yksityisen kotihoidon toimintayksiköistä oli viimeisen puolen vuoden aikana punninnut lähes kaikki asiakkaansa. Vähiten asiakkaitaan oli punninnut Lounais-Suomen AVI:n toimialueen julkiset ja yksityiset kotihoidon toimintayksiköt. Omainen tai läheinen osallistui hoitamiseen ja auttamiseen lähes kaikilla tai useilla asiakkailla kahdella kolmasosalla julkisen ja kolmella neljäsosalla yksityisen kotihoidon toimintayksiköistä. Palautteen kerääminen palveluiden laadusta ja riittävyydestä Yli puolet julkisista ja kaksi kolmasosaa yksityisistä toimintayksiköistä oli koonnut asiakaspalautetta tarjottujen palveluiden laadusta ja riittävyydestä. Kolmannes julkisen ja kaksi viidestä yksityisen toimintayksiköistä kokosi palautetta omaisilta ja läheisiltä sekä henkilökunnalta. Julkisen kotihoidon palvelutyypeistä puolella ei ollut lainkaan kerätty henkilöstöltä palautetta. Viidenneksellä julkisen ja kolmanneksella yksityisen kotihoidon palvelutyypeistä oli suunnitelmissa palautteen kerääminen asiakkailta, omaisilta ja henkilökunnalta, poikkeuksena Etelä-Suomen AVI:n toimialueen julkinen kotihoidon toimintayksiköt, joista vain kymmenesosa aikoi kerätä palautetta asiakkailta, omaisilta sekä henkilöstöltä (Taulukko 11). Taulukko 11. Palautetta keräävien toimintayksiköiden osuudet (K24_1-K24_3). Palautteen kerääminen Kotihoito Kotisairaanhoito Kotipalvelu Kaikki palvelutyypit yhteensä Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Asiakkailta 61 % 69 % 20 % 25 % 36 % 54 % 57 % 64 % Omaisilta tai läheisiltä 32 % 48 % 15 % 50 % 30 % 29 % 31 % 44 % Henkilöstöltä 30 % 48 % 40 % 0 % 10 % 36 % 28 % 44 % 10

11 Suurimmalla osalla toimintayksiköistä julkisessa ja yksityisessä kotihoidossa oli asiakkaiden hoidossa käytössä asiakkaan turvallisuutta lisääviä teknologisia ratkaisuja (esim. turvaranneke). Ainoastaan kymmenesosalla julkisessa ja viidesosalla yksityisessä kotihoidossa oli käytössä asiakkaan omatoimisuutta lisääviä teknologisia ratkaisuja (esim. videopuheluyhteys ja TV). Poikkeuksena Lapin AVI:n toimialueen julkisen puolen kotihoidon toimintayksiköt, joissa peräti kolmanneksella oli käytössä asiakkaan omatoimisuutta lisääviä teknologisia ratkaisuja. Henkilöstön työntekoa helpottavia teknologisia ratkaisuja (esim. henkilönostin, langaton etäyhteys potilastietojärjestelmiin ja ateria-automaatti) oli noin kahdella kolmesta kaikista toimintayksiköistä. Vähiten, kahdella viidestä, henkilökunnan työntekoa helpottavia teknologisia ratkaisuja oli käytössä Lounais-Suomen AVI:n toimialueen julkisen kotihoidon toimintayksiköissä (Taulukko 12). Taulukko 12. Teknologisia ratkaisuja käyttävien toimintayksiköiden osuudet (K25_1-K25_3). Teknologiset ratkaisut Asiakkaan turvallisuutta lisäävät Asiakkaan omatoimisuutta lisäävät Henkilökunnan työntekoa helpottavat Kaikki palvelutyypit Kotihoito Kotisairaanhoito Kotipalvelu yhteensä Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen 98 % 96 % 100 % 75 % 98 % 89 % 98 % 94 % 14 % 24 % 10 % 0 % 4 % 21 % 13 % 22 % 60 % 67 % 60 % 25 % 52 % 50 % 59 % 62 % Omavalvontasuunnitelma, ammattitaitoisten sijaisten hankinta ja toiminnanohjausjärjestelmä Taulukosta 13 nähdään kuinka suurimmalta osalta julkisen kotihoidon toimintayksiköiltä puuttuu oma omavalvontasuunnitelma, mutta yksityisillä se oli jo melkein kaikilla. Puolella julkisen ja yli kolmella neljästä yksityisen kotihoidon palvelutyypeistä sisältyi henkilöstön luotettavuuden varmistaminen omavalvontasuunnitelmaan tai henkilöstön luotettavuuden varmistamiseksi laaditut erilliset menettelytapaohjeet. Taulukko 13. Omavalvontasuunnitelma ja sen julkisuus (K26_1). Julkinen Yksityinen Kyllä, Kyllä, Omavalvontasuunnitelma Kyllä, ja se on julkisesti mutta ei ole julkisesti Kyllä, ja se on julkisesti mutta ei ole julkisesti nähtävillä nähtävillä Ei nähtävillä nähtävillä Ei Kotihoito 7 % 10 % 83 % 80 % 19 % 1 % Kotisairaanhoito 0 % 25 % 75 % 25 % 25 % 50 % Kotipalvelu 8 % 4 % 88 % 57 % 36 % 7 % Kaikki palvelutyypit yhteensä 7 % 10 % 83 % 73 % 23 % 4 % 11

12 Yli puolella julkisen ja kahdella kolmasosalla yksityisen kotihoidon toimintayksiköistä ammattitaitoiset sijaiset ja muun väliaikaisen työvoiman oli hankkinut esimies itse (Taulukko 14). Saman palveluntuottajan keskitettyä varahenkilöstöä käytti lähes viidennes julkisen ja yksityisen puolen kotihoidon palvelutyypeistä. Eniten saman palveluntuottajan keskitettyä varahenkilöstöä käytti Itä-Suomen AVI:n toimialueen kotihoidon toimintayksiköt. Hyvin vähän oli käytetty keskitettyä useamman palvelutuottajan varahenkilöstöä tai keskitetysti ostopalveluna esimerkiksi vuokratyöntekijöinä. Taulukko 14. Ammattitaitoisten sijaisten hankinta (K27_1). Julkinen Yksityinen Sijaisten järjestämin en Keskitetty, saman palveluntuottajan varahenkil östö Keskitetty, useamman palveluntuottajan varahenkil östö Keskitetys ti ostopalvel una (esim. vuokratyö n-tekijät) Esimies hankkii itse keikkaty öntekijät Muul la tavoi n Toimin tayksikkö jä Keskitetty, saman palveluntuottajan varahenkil östö Keskitetty, useamman palveluntuottajan varahenkil östö Keskitetys ti ostopalvel una (esim. vuokratyö n-tekijät) Esimies hankkii itse keikkaty öntekijät Kotihoito 20 % 2 % 10 % 56 % 12 % % 0 % 0 % 69 % 5 % 85 Kotisairaanh oito Kotipalvelu Kaikki palvelutyyp it yhteensä 20 % 0 % 5 % 45 % 30 % 20 0 % 0 % 0 % 75 % 25 % 4 6 % 2 % 0 % 70 % 22 % % 0 % 7 % 64 % 4 % % 2 % 9 % 57 % 14 % % 0 % 2 % 68 % 5 % 117 Muul la tavoi n Toimin tayksikkö jä Yli viidenneksellä julkisen ja noin kahdella viidesosalla yksityisen kotihoidon palvelutyypeistä oli käytössä toiminnanohjausjärjestelmä. Niistä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä oli käytössä, suurimmalla osalla sitä käytettiin hoitohenkilöstön työajan kohdentamiseen. Vähiten toiminnanohjausjärjestelmä oli käytössä Lapin AVI:n toimialueen kotihoidon toimintayksiköissä. Johtamisen toteutuminen toimintayksiköissä ja asiakkaan tarpeita vastaava henkilöstö Lähes kaikki julkisen ja yksityisen kotihoidon toimintayksiköistä arvioi johtamisensa olevan asiakaslähtöistä, kuntouttavaa työotetta edistävää, viranomaisten ja ammattiryhmien yhteistyötä ja toimintatapoja kehittävää (Taulukko 15). 12

13 Taulukko 15. Toimintayksikön arviointi johtamisen toteutumisesta (K30_1-K30_4). Johtamisen arviointi Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Julkinen Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Yksityinen Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Asiakaslähtöiseksi 46 % 50 % 3 % < 1 %. 74 % 24 % 2 % < 1 % Kuntouttavaa työotetta edistäväksi Viranomaisten ja ammattiryhmien yhteistyötä kehittäväksi Toimintatapoja kehittäväksi 46 % 50 % 4 % < 1 % < 1 % 55 % 39 % 5 % < 1 % 40 % 51 % 8 % 1 %. 51 % 43 % 5 % < 1 % 45 % 48 % 5 % 2 %. 66 % 27 % 6 % < 1 % Julkisista yli puolet ja yksityisistä toimintayksiköistä suurin osa kotihoidon palvelutyypeistä arvioi henkilöstön määrän, koulutuksen ja tehtävärakenteen vastaavan kotihoitoa tarvitsevien ikäihmisten määrää ja palveluntarvetta. Kotihoidon toimintayksikköjen tilanne ennen vanhuspalvelulain voimaanastumista keväällä 2013 Nyt suoritettu tiedonkeruu on ensimmäinen koko Suomen julkisen ja yksityisen kotihoidon toimintamalleja ja henkilöstön määriä koskeva selvitys, joka on osa heinäkuussa 2013 voimaan tulleen vanhuspalvelulain seurantaa. Seuranta koskee tilannetta ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa. Tiedonkeruut toteutettiin lähettämällä kuntiin ja yksityiselle palveluntuottajille tiedonkeruulomakkeet ja pyyntö jakaa kaikille toimintayksiköille, jotka antavat kotihoitoa iäkkäille. Kyselyyn vastasi 525 julkista ja 117 yksityistä toimintayksikköä. Säännöllisessä kotihoidossa oli asiakasta ja lyhytaikaisessa hoidossa asiakasta. Kotihoidon käynnit suuntautuivat pääsääntöisesti säännöllisille asiakkaille. Kyselyn peittävyys oli noin 90 prosenttia kaikista säännöllisen kotihoidon asiakkaista verrattuna Hoitoilmoitusrekisterin kotihoidon asiakaslaskentaan vuonna Kotihoidon toimintayksikköjen toimintamalleissa oli eroja sekä julkisen että yksityisen välillä etenkin yöaikaan annettavassa palvelussa. Kotihoidon toimintayksiköt ilmoittavat tarjoavansa palvelua kaikkina viikonpäivinä päivällä ja illalla, mutta 39 prosenttia ilmoittaa, ettei palvelua ole järjestetty yöaikaan. Yökotihoitoa tarjottiin useammin Etelä- ja Itä-Suomessa noin 75 prosenttia, vähiten Lounais-Suomessa (36 %). Kotihoidossa sekä julkisissa että yksiköissä työskenteli pääosin koulutettua henkilöstöä. Sairaanhoitajia oli 13 prosenttia ja lähi- ja perushoitajia 65 prosenttia. Hoitohenkilöstön työtunteja seurattiin yhden viikon ajalta, jolloin laskennallinen toteutunut henkilöstömäärä oli julkisissa toimintayksiköissä 85 % ja yksityisissä toimintayksiköissä 75 prosenttia. Toimintayksiköt voivat henkilöstön työajan seurannassa hyödyntää toiminnanohjausjärjestelmiä, joita oli käytössä joka viidennessä julkisessa ja joka kolmannessa yksityisessä toimintayksikössä. Ajantasaista tietoa tarvitaan sekä kotihoidonhenkilöstön työajan kohdentamiseen että asiakkaille kohdennetun välittömän ja välillisen työajan seurantaan mikä on edellytys kotihoidon henkilöstömitoituksen laskemiseen (STM ja Kuntaliitto 2013). 13

14 Vanhuspalvelulain edellyttämän asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien ilmoitettiin olevan ajan tasalla lähes kaikilla kotihoidon asiakkailla. Sen lisäksi 36 prosenttia julkisista ja 41 prosenttia yksityisistä toimintayksiköistä ilmoitti, että lähes kaikkien asiakkaiden suunnitelmissa oli myös tavoitteelliseen kuntoutumiseen liittyvä osuus mukana. Kuitenkin kuntouttavaan ja toimintakykyä ylläpitävään toimintaan on tarpeen edelleen kotihoidossa kiinnittää huomiota. Tämä onkin mahdollista, koska asiakkaiden toimintakykyä ilmoitettiin seurattavan kohtuullisen hyvin. Siitä millaisia mittareita kotihoidossa oli käytettävissä, raportoidaan myöhemmin. Hoito- ja palvelusuunnitelmissa asiakkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumiseen liittyvä osuus puuttui kotihoidossa hyvin usein. Lääkkeiden jakelu on tärkeä osa kotisairaanhoitajien työstä. Viime vuosina yleistynyttä apteekkien lääkejakelua käytti joka kolmas julkisista ja joka viides yksityisistä yksiköistä kaikilla asiakkaillaan. Puolet kotihoidon yksiköistä ei käyttänyt apteekin lääkeannosjakelua lainkaan. Tässä kyselyssä ei selvitetty kenelle apteekin lääkejakelun kustannukset kohdentuu. Asiakkaiden turvallisuutta lisääviä teknologisia ratkaisuja (esim. turvaranneke) oli melkein kaikkien toimintayksikköjen asiakkailla käytettävissä. Asiakkaan omatoimisuutta lisäävää teknologiaa (esim. videopuheluyhteys ja TV) oli noin joka kymmenennen julkisen ja joka viidennen yksityisen toimintayksikön asiakkailla. Henkilöstön työntekoa helpottavia teknologisia ratkaisuja (esim. henkilönostin, langaton etäyhteys potilastietojärjestelmiin ja ateria-automaatti) oli noin 60 prosentilla kaikista toimintayksiköistä. Jatkossa on edelleen tarpeen selvittää kuinka paljon teknologia auttaa sekä asiakkaita että henkilöstöä kotona tehtävässä hoitotyössä ja asiakkaiden itsenäisyyden lisäämisessä. Omavalvontasuunnitelmaa ja sen julkisuutta on korostettu vanhuspalvelulaissa. Ennen vanhuspalvelulain voimaan tuloa suurimmalta osalta julkisen kotihoidon toimintayksiköiltä puuttui oma omavalvontasuunnitelma, mutta yksityisillä se oli jo melkein kaikilla. Omavalvontasuunnitelma on ollut pakollinen yksityisille kotihoidon tuottajille jo vuodesta 2012 alkaen (Valvira 2012). Puolet julkisista ja kaksi kolmasosaa yksityisistä toimintayksiköistä oli kerännyt asiakaspalautetta. Kolmannes julkisista ja 40 prosenttia yksityisistä toimintayksiköistä kokosi palautetta omaisilta ja läheisiltä sekä henkilökunnalta. Vanhuspalvelulain seurannan tulokset ovat julkisesti nähtävillä. Oman kunnan kotihoidon toimintayksikköjä koskeviin tuloksiin voi käydä tutustumassa osoitteessa: Vanhuspalvelulain toimeenpanon seurannan kyselyt uusitaan syksyllä

15 Lähteet: Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. 980/2012. (vanhuspalvelulaki) STM ja Kuntaliitto Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11. SOTKAnet. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet THL. URL: THL. RAI-vertailukehittämisen verkkosivusto. URL: THL. Vanhuspalvelulain toimeenpanon seurannan verkkosivusto. URL: Valvira Vanhusten ympärivuorokautisen sosiaalihuollon palvelut; Toimintayksiköihin tehdyn kyselyn tulokset ja valvonnan jatkotoimenpiteet. Selvityksiä 3:2010. URL: Valvira Omavalvonta yksityisessä sosiaalihuollossa. Ohje 7/