Kotihoidon toiminnanohjaushanke

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kotihoidon toiminnanohjaushanke 933/ /2013 SOTELTK 68 Hoito- ja vanhuspalvelujen johtaja Taina Lahtiola : Sosiaali- ja terveyslautakunta : Toiminnanohjausjärjestelmät, jotka kokoavat tietoa asiakkaille myönnetyistä kotihoidon palveluista aikaperusteisesti, kotihoidon henkilöstön käytettävissä olevasta työajasta ( välitön ja välillinen ), paikalla olevista kotihoidon asiakkaista ja henkilöstöstä, ovat hyödyllisiä, kun henkilöstöä kohdennetaan aikaperusteisesti vastaamaan kotihoidon asiakkaille myönnettyyn palveluun. Kotihoidon toimintaprosesseja pyritään kehittämään niin, että henkilöstön kotihoidon asiakkaiden kotona toteuttaman työn määrä kasvaa eli välittömän työajan määrä lisääntyy. Hoito- ja vanhuspalvelujen johtaja Taina Lahtiola ja kotihoidon osastonhoitaja Hannele Saarinen : Varsinais-Suomen kuntien vanhustyön johtajien ja kotihoidon esimiesten aloitteesta on muodostettu työryhmä, joka selvittää mahdollisuutta käynnistää kotihoidon toiminnanohjauksen tehostamiseen liittyvää seutukuntahanketta. Tavoitteena on kehittää systemaattisesti seudullista vanhustyön palvelurakennetta kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Liedossa järjestetyssä tapaamisessa kuntien vanhustyön, kotihoidon sekä tietohallinnon edustajat tutustuivat useisiin kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmiin sekä Mikkelin seudulla toteutettuun selvityshankkeeseen. Mikkelin seudun hanke on toteutettu yhteistyössä Kuntien Tiera Oy:n kanssa. Kuntien Tiera Oy on kuntien omistama yritys, joka on perustettu kehittämään kuntasektorin ICT -palveluja verkostomaisesti kuntien sekä muiden julkisten ja kaupallisten toimijoiden kanssa. Kuntaomistus mahdollistaa kuntien suorahankinnat yhtiöltä. Seutukuntahankkeen tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan luoda seudulle yhtenäinen, järjestelmäriippumaton kotihoidon toiminnanohjauksen käyttöönottoympäristö, jota kaikki Varsinais-Suomen kunnat voisivat hyödyntää. Seudullisella yhteishankkeella tavoitellaan kustannussäästöjä yhteisen prosessimallin rakentamisessa, kilpailutuksessa ja toiminnanohjauksen käyttöönotossa. Päätöksen hankkeeseen osallistumisesta tekee jokainen kunta itsenäisesti. Edellytyksenä kotihoidon toiminnanohjaushankkeeseen osallistumiselle on, että kunta on Tiera Oy:n osakas.

2 Tuotantokäytössä toiminnanohjausympäristöön sisältyisivät seuraavat osuudet: Toimistosovellus keskitetyn työnjaon ja toiminnan koordinointiin Integraatiot esim. kunnan kotihoidon tietojärjestelmiin, matkalaskutukseen, työvuorosuunnitteluun ja sähköiseen ovenavaukseen Kirjaamisväline hoitajien päivittäiseen käyttöön Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa mallinnetaan Varsinais-Suomen yhteinen, kuntien parhaisiin käytäntöihin perustuva kotihoidon prosessimalli. Samalla selvitetään Mikkelissä jo suunnitteluvaiheessa olevan toiminnanohjaushankkeen prosessikäytäntöjen käyttökelpoisuus Varsinais-Suomessa. Tarkasteltavia kotihoidon nykyprosesseja ovat mm. Asiakkaaksi tulo sekä hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen Työnjaon organisointi Asiakasprosessin toteuttaminen, tiedonkulun varmistaminen ja tilastointi Johtaminen Henkilöstöresurssien hallinta Hankkeen ensimmäinen vaihe on tarkoitus käynnistää ja toteuttaa syksyllä Hankkeen toisessa vaiheessa tutkitaan, voidaanko Varsinais-Suomen kuntien kotihoidossa hyödyntää suoraan Kuntien Tiera Oy:n / Mikkelin mallin kilpailutuksen tuloksena valittuja toimittajia ja ohjelmistoratkaisuja. Jos em. valmista kilpailutusta ei voida hyödyntää, niin Varsinais-Suomen seutukunta voi kilpailuttaa itse hankittavan kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän. Mahdollisen järjestelmän valitsemistavasta riippumatta tavoitteena on, että kotihoidon toiminnanohjaus saataisiin kunnissa tuotantokäyttöön vuoden 2014 aikana. Kuntien edustajista koottu valmistelutyöryhmä esittää, että Varsinais-Suomen kunnilta tiedustellaan ensin halukkuutta osallistua hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen. Osallistuminen ensimmäiseen vaiheeseen ei sido kuntaa toiminnanohjausjärjestelmän hankintaan. Valmistelutyöryhmä ja Tiera Oy ovat laatineet hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen liittyvän kustannusarvion 10 kunnan osalta. Alla olevassa taulukossa on esitetty hankkeen kokonaiskustannusarvio. Kuntien Tiera Oy:n ilmoittama konsulttipäivän hinta on / pv (alv. 0 %). Hankkeen arvioidut verottomat kokonaiskustannukset eriteltyinä: Kustannuserä Kesto Kustannuserä yhteensä Yhteinen 2 pv alkuorientaatio valmisteluineen Kuntakohtaiset 20 pv

3 Perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen : prosessiselvitykset, kuvaukset ja kuntakohtainen raportointi Keskim. 2 pv /kunta, yhteensä 20 pv Yhteiset väli- ja 5 pv loppupalaverit valmisteluineen Kaikki yhteensä 27 pv Kuntakohtaisten kotihoidon prosessien selvityksiin, kuvauksiin ja raportointiin käytettävät työmäärät vaihtelevat kunnittain, koska osalla kunnista kotihoidon nykyprosessit on jo kuvattu ja analysoitu. Raportointi sisältää karkean kuvauksen kuntien kotihoidon nykyprosesseista, prosessien seutukunnallisen vertailun sekä vertailun Mikkelin seudun vastaaviin prosessikäytäntöihin. Ensimmäiseen vaiheeseen liittyvän raportin antamien tietojen avulla kunnan kotihoidon vastuuhenkilöt pystynevät arvioimaan kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän avulla saavutettavan hyödyn suuruutta omassa kunnassaan. Osallistuvilta kunnilta halutaan saada päätökset seutukuntahankkeen selvitysvaiheeseen osallistumisesta mennessä. Päätökset osallistumisesta hankkeeseen pyydetään lähettämään Ritva Seppälälle, Raision sosiaali- ja terveyskeskus, Nallinkatu 3, Raisio. Seudullinen valmistelutyöryhmä: Kari Hölsö, tietohallintojohtaja, Kaarina Ulrika Lundberg, vanhustyön johtaja, Lieto Hannele Saarinen, kotihoidon osastonhoitaja, Naantali Ritva Seppälä, tulosaluejohtaja, Raisio Tuula Suominen, hyvinvointiteknologiasuunnittelija ma (kotihoidon aluejohtaja), Salo Erja Tepponen, systeeminsuunnittelija, työryhmän sihteeri, Kaarina Kotihoidon seudullista toiminnanohjaus- ja mobiilihankkeen tilannetta käydään läpi Varsinais-Suomen vanhustyön johtajien verkostotapaamisessa Nousiaisissa. Tapaamisessa mahdollisesti esitetyt kannanotot annetaan lautakunnalle tiedoksi kokouksessa. Naantalin osalta hankkeen ensimmäisen vaiheen kustannusten arvioidaan olevan euroa. Kustannukset katetaan hoito- ja vanhuspalvelujen käyttötalousmenoista. Kotihoidon osastonhoitaja Hannele Saarinen tulee kokoukseen alustamaan asiaa. PERUSTURVAJOHTAJA:

4 Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää osallistua kotihoidon toiminnanohjaushankkeen ensimmäiseen vaiheeseen. SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA: Perusturvajohtajan ehdotus hyväksyttiin. Sosiaali- ja terveyslautakunta Hoito- ja vanhuspalvelujen johtaja Taina Lahtiola Kotihoidon osastonhoitaja Hannele Saarinen IT-suunnittelija Maarit Toropainen Hankkeen ensimmäisen vaiheen tulokset: Hankkeen ensimmäinen vaihe, jossa mallinnettiin Varsinais-Suomen kuntien (14 kuntaa ja yksi kuntayhtymä) yhteinen, kuntien parhaisiin käytäntöihin perustuva kotihoidon prosessimalli, on nyt päättynyt. Tiedot kuntien kotihoidon nykytilanteesta kerättiin kyselyin ja haastattelemalla kotihoidon esimiehiä, tiiminvetäjiä ja henkilökuntaa. Hankkeen loppuraportti valmistui Loppuraportti on liitteenä. LIITE B1, SOTE-LTK Loppuraportissa on kuvattu kunkin hankekunnan toimintatiedot ja kotihoidon ydinprosessit sekä laadittu yhteenveto eri prosessien tavoitetilasta ja toimenpide-ehdotukset. Loppuraportti esiteltiin kuntien työntekijöille ja luottamushenkilöille Liedossa Naantalin kotihoidossa on paljon hyviä toimintakäytäntöjä, kuten tukipalvelujen järjestämistavoissa (ateria- ja kauppapalvelu, turvapuhelinpalvelu) sekä työnjaossa osastonhoitajan, avohuollonohjaajan ja tiiminvetäjien kesken. Naantalissa keskeisimpinä kehittämiskohteina nähdään: henkilöstöresurssin hyödyntäminen tehokkaasti asiakasmäärien ja palvelutarpeiden muuttuessa kirjaaminen asiakkaan luona (mobiilit) aikakriittisten ja erityistä osaamista vaativien asiakaskäyntien suunnittelu asiakastyön jakamisen keskittäminen työnjakajalle (kuormittavuuden tasaaminen, työntekijöille jää enemmän aikaa varsinaiseen hoito- ja hoivatyöhön) Kotihoidon toiminnanohjauksen tehostamiseen liittyvää seutukuntahanketta johti Kuntien Tiera Oy. Ensimmäisen hankevaiheen kustannus Naantalille

5 oli euroa. Hankkeen toinen vaihe: Perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen : Varsinais-Suomen kuntien kotihoidossa voidaan hyödyntää Kuntien Tiera Oy:n Mikkelissä jo pilotoimaa kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmää. Tiera Oy:n edustajat sovelluspalvelupäällikkö Ritva Turunen ja asiakaspalvelupäällikkö Mira Ekbom ovat kokouksessa asiantuntijoina paikalla kertomassa toiminnanohjauspalvelusta. Lisäksi paikalla on Naantalin kaupungista tietohallintopäällikkö Juha Riekkinen. Liitteinä Tieran mobiilikotihoito toiminnanohjauspalvelun kuvaus ja käyttöönoton projektisuunnitelma. LIITTEET B2-B3, SOTE-LTK Tiera Oy on pyytänyt Naantalin kotihoidolle toimittajalta kuntakohtaisen tarjouksen. Kokouksessa esitetään alustava kokonaiskustannusarvio, joka ei tässä vaiheessa ole julkinen, koska eräät kustannuserät ovat kilpailutusvaiheessa (JulkisuusL kohta) Oheismateriaali - Kotihoidon toiminnanohjaushankkeen kustannusarvio Tavoitteena on ottaa järjestelmä käyttöön keväällä Hoito- ja vanhuspalveluissa ikäihmisten kotona selviytymisen tukeminen ja avopainotteisen palvelujärjestelmän turvaaminen ovat keskeisinä tavoitteina. Tuottavuuden kasvattaminen on välttämätöntä, jotta Naantali selviää jatkossa ikäihmisten kotihoidon vaatimuksista. Toiminnanohjaushankkeen kustannukset esitetään talousarvioon 2014 ylläpitokustannusten osalta kotihoidon käyttötalousmenoihin ja hankintojen osalta investointimenoihin. PERUSTURVAJOHTAJA: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää 1. merkitä tiedoksi kotihoidon toiminnanohjaushankkeen ensimmäisen vaiheen selvityksen 2. että Naantalin kotihoito osallistuu hankkeen toiseen vaiheeseen ja hankkii Kuntien Tiera Oy:ltä Mobiilikotihoidon toiminnanohjauksen kokonaispalvelun, mikäli investointikustannukset, noin euroa, ja vuosittainen käyttötalouskustannus, joka vuonna 2014 on noin euroa, hyväksytään hoito- ja vanhuspalveluiden kotihoidon

6 2014 talousarvioon. SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA: Perusturvajohtajan ehdotus hyväksyttiin. SOTELTK 51 IT -suunnittelija Maarit Toropainen: Hoito- ja vanhuspalvelujen johtaja Taina Lahtiola: Kotihoidon osastonhoitaja Hannele Saarinen: Toiminnanohjausjärjestelmän hankintakustannus (n euroa) on vuoden 2014 talousarviokäsittelyn yhteydessä hyväksytty sosiaali- ja terveysviraston talousarvion investointeihin ja järjestelmän ylläpitokustannus ( euroa) kotihoidon käyttötalousmenoihin. Hankinta tulee hyväksyä kaupunginhallituksessa. Tuotantokäytössä toiminnanohjausympäristöön sisältyvät seuraavat ominaisuudet: Henkilöstöresurssin käytön optimointi Kotihoidon tarve kasvaa ja kotihoidon työnjakoa on tehostettava siirtymällä yhteen laajaan kotihoidon alueeseen, jonka hallinnointi ilman asianmukaista toiminnanohjausjärjestelmää ei ole mahdollista. Laaja kotihoidon alue mahdollistaa henkilöstöresurssin optimoinnin ja tehokkaan työnjaon asiakaslähtöisesti siten, että järjestelmä huomioi myös asiakkaiden omahoitajuuden, hoitajan tuttuuden asiakkaalle sekä hoitajalta edellytettävät ammattivaatimukset. Toimistosovellus keskitetyn työnjaon ja toiminnan koordinointiin Nykyisin käytössä olevilla järjestelmillä (Pegasos ja Titania) ei pystytä hallinnoimaan kotihoidon kokonaisuutta riittävän yksityiskohtaisesti. Tieto muuttuvista asiakkaiden palvelutarpeista välittyy tällä hetkellä ainoastaan työntekijöiden suullisten ilmoitusten kautta. Nykyisillä kotihoidon alueilla työnkuormitus jakautuu epätasaisesti. Toiminnanohjausjärjestelmällä halutaan varmistaa tasapuolisempi työn jakautuminen työntekijöiden kesken. Integraatiot kunnan kotihoidon tietojärjestelmiin, esimerkiksi Pegasokseen, Titania -työvuoro-suunnitteluun ja matkalaskutukseen Kirjaamis- ja tilastointiväline, joka mahdollistaa kirjaamisen asiakkaan kotona työaikaa säästäen Aikakriittisten asiakkaiden luokse tehtävien käyntien suunnittelu ja muutosten hallinta

7 Toiminnanohjausjärjestelmä oli tarkoitus ottaa käyttöön maalis-huhtikuussa Tiera Oy:n tuella. Naantali on osakkaana Tiera Oy:ssä joka on kilpailuttanut, pilotoinut ja ottanut käyttöön toiminnanohjausjärjestelmän. Kilpailutuksen tuloksena Tiera Oy valitsi Fastroy Hilkka toiminnanohjausjärjestelmän, joka on mahdollisimman riippumaton kuntien käyttämistä erilaisista potilastietojärjestelmistä. Fastroy Hilkka on liitettävissä yhteen myös CGI:n Pegasos -potilastietojärjestelmän kanssa, joka Naantalissa on käytössä. Fastroi Hilkasta on jo käyttökokemuksia useamman vuoden ajalta. Toiminnanohjausjärjestelmä on käytössä mm. Mikkelin seutukunnassa, Lahden ja Kuopion kaupungeissa sekä noin kymmenessä muussa kunnassa. Naantalin seutukunnista Liedossa ja Kaarinassa Fastroi Hilkan käyttöönottoprosessi on parhaillaan meneillään. Naantalissa on lisäksi vertailtu ohjelmistotuottajien esittelyjen perusteella Tiera Oy:n kilpailuttamaa Fastroy Hilkkaa ja kaupungin oman ohjelmatoimittajan CGI:n Pegasoksen Mobiili mukana -kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmää. Fastroi Hilkan ja CGI:n Pegasos toiminnanohjausjärjestelmän hankintakustannukset eivät eroa merkittävästi toisistaan. Fastroy Hilkan ja CGI:n toiminnanohjausjärjestelmän hintatiedot ovat liitteenä. LIITE B1, SOTE-LTK Huomattavin ero järjestelmien välillä on ominaisuuksissa. Esimerkiksi optimointi ominaisuudet asiakkaiden aikakriittisyyden sekä hoitajan ja reitin suhteen puuttuvat CGI:n toiminnanohjausjärjestelmästä. Toiminnanohjausjärjestelmän tavoitteena on ennen kaikkea optimoida käytettävissä olevaa työaikaa tehokkaasti ja suunnitelmallisesti. Tämän ominaisuuden puuttuminen on tärkein hankintapäätökseen vaikuttavista asioista. Naantalin kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa valmistellut työryhmä esittää käyttöönotettavaksi kuntien Tiera Oy:n kilpailuttaman Fastroy Hilkka toiminnanohjausjärjestelmän. Perusteluna toiminnanohjusjärjestelmän tarve ja hyödyt kotihoidossa, järjestelmän sopivuus, monipuolisuus, käyttökokemukset sekä kuntien verkostoyhteistyön tuomat edut (esimerkiksi järjestelmän jatkuva kehitystyö). PERUSTURVAJOHTAJA: Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että toiminnanohjausjärjestelmäksi valitaan Fastroi Hilkka ja järjestelmän toimittajaksi Tiera Oy se valtuuttaa hanketta valmistelleen työryhmän käynnistämään tarkentavat sopimusneuvottelut Tiera Oy:n kanssa hankinnan toteuttamiseksi

8 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA: Perusturvajohtajan ehdotus hyväksyttiin. KH 442 Oheismateriaali: Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän kustannusarviot Perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen : Sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmäasiaa , ja Toiminnanohjausjärjestelmän hankinta hyväksyttiin sosiaali- ja terveysviraston investointibudjettiin vuodelle 2014 ns. KH-merkinnällä, jonka mukaan investointi voidaan toteuttaa kaupunginhallituksen luvalla. Kesäkuun kokouksessa sosiaali- ja terveyslautakunta te ki esi tyk sen määrärahan käyttöönotosta kaupunginhallitukselle. Asia ei kui ten kaan ole eden nyt kau punginhallituksen kä sit te lyyn. Toi min nanoh jausjär jes telmää on ku vattu kaupunginhallitukselle toi mite tuissa sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytä kir janotteissa ja al la on esi tetty ly hyes ti tä män het ken tilan net ta. Mikä on toiminnanohjausjärjestelmä Toiminnanohjausjärjestelmä muodostuu kahdesta toisiaan täydentävästä ominaisuudesta: 1 Järjestelmä auttaa kotihoidon henkilöstön työajan käytön suunnitte lua si ten, että järjestelmä optimoi henkilöstön työpäivän asiakas käyn nit mahdol lisim man tehokkaasti. Järjestelmän avulla esimies voi ja kaa työt tasapuoli sesti ja samalla järjestelmän gps-ominaisuuksien avulla mm. työpäivän reit tisuunni telma ja aikakriittiset asiakaskäynnit (käynti, joka täytyy toteuttaa tietyn ai kahaarukan puitteissa) voidaan yhteensovittaa. Järjestelmän avulla huoleh ditaan siitä, että kaikki päivän ajaksi suunnitellut kotikäynnit toteutu vat. Työntekijän yllättävä poissaolo voidaan optimointi järjestelmän avulla "pai kata" jakamalla asiakaskäynnit muille työntekijöille. 2 Järjestelmän mobiiliominaisuus puolestaan mahdollistaa työ päivä suunni telman päivitysten seuraami sen jo työpäivän aikana ja lisäksi työnte kijöiden tekemät asiakaskir jaamiset asiakkaan luona, sillä mobiililait teella saadaan järjestelmän avulla yhteys potilas- ja asiakastietoihin. Oheismateriaali: Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä havainnollistettuna kuvalla Naantalin sosiaali- ja terveysvirastosta perusturvajohtaja, hoi to- ja vanhuspalvelujen johtaja, kotihoidon osastonhoitaja sekä kotihoidon tii minvetäjä te ki vät tutustumiskäynnin peruspalvelukeskus Aa vaan Orimattilas sa ja perehtyivät siellä käytössä olevaan järjestelmään, joka on vastaava kuin Turun seudulla kilpailutuksen voittanut Fastroy Hilkka. Lisäksi Fast-

9 roy Hilkkaa on esitelty useaan kertaan esimiehille ja henkilös tölle ja tietohallintohenkilöstölle. Tutustumiskäynneistä ja esittelyistä ja muiden kuntien hyvistä käyttökokemuksista on saatu seuraavia kokemuksia ja positiivisia vaikutuksia asiakkail le, työntekijöille sekä organisaatiolle: Välitön asiakastyöhön käytetty aika lisääntynyt. Sijaistarve on vähentynyt. Asiakaskäyntejä ei ole unohtunut. Asiakkaat saavat kotikäyntiajan sovitusti. Aikakriittisten asiakkaiden huomioon ottaminen helpottuu. Työ tulee läpinäkyväksi, viestintä muuttuu ja nopeutuu. Työntekijöiden kuormitus tasaantuu. Esimies on kartalla työmäärästä. Esimiehet ja henkilökunta ovat tyytyväisiä, taloudellisia sääs töjä on synty nyt. Taloudelliset vaikutukset: kustannuskasvun hillitseminen ja li säresurssitar peen objektiivinen arviointi, sijaiskustannusten säästö -> toimintojen tehos tuminen. Haastetta aiheuttaa: Käyttöönotto työllistää alussa, mutta toiminta vakiintunee noin ½ vuo den kuluessa Naantalissa on tiivis yhteistyö oman tietohallinnon kanssa. Turun seudun kuntien tilanne: Kaarina, käytössä alkaen Lieto, käytössä syksy 2014 Paimio, vuodesta 2011 (mobiili Laps Care) Parainen, käytössä (Laps Care) Pöytyä Raisio, ei käytössä, asia pöydällä Turku, käytössä ollut muutama vuosi Kilpailutettu järjestelmä (Fastroy Hilkka) ollut käytössä muu alla Suomessa jo useita vuosia (mm. Mikkelin seutu, Lahden, Kuopion seu duilla sekä noin 10:ssä muussa kunnassa) Naantali on ollut mukana seudullisessa hankkeessa vuodesta 2013 alkaen, ta voitteena kuntien yhteistyö hankinnassa, toimintaprosessien kehittämisessä ja järjestelmän käyttöönotossa Käyttöönoton tavoite Naantalissa (sosiaali- ja terveyslautakunta ): henkilöstöresurssin hyödyntäminen tehokkaasti asiakasmää rien ja palvelu tarpeiden muuttuessa kirjaaminen asiakkaan luona (mobiilit) aikakriittisten ja erityistä osaamista vaativien asiakaskäyntien suunnit-

10 telu asiakastyön jakamisen keskittäminen työnjakajalle (kuormitta vuuden tasaa minen, työntekijöille jää enemmän aikaa varsinaiseen hoito- ja hoivatyö hön) Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että toiminnanohjausjärjestelmäksi valitaan Fastroy Hilkka ja järjestelmän toimittajaksi Tiera Oy ja että kaupunginhallitus valtuuttaa hanketta valmistelleen työryhmän käyn nis tä mään tarkentavat sopimusneuvottelut Tiera Oy:n kanssa hankin nan toteuttamiseksi. Hallintosääntö 6 :ssä todetaan seuraavaa: 2 Lautakuntien yleinen ratkaisuvalta Kukin lautakunta päättää toimialallaan seuraavat asiat: pal ve lu- ja ta va ra han kin tojen suorittaminen kau pun gin hankin taoh jeita nou dat taen ja käy tettä vissään ole vien määrä rahojen puit teissa se kä eu ro määräi set rajat ja mahdol liset muut perus teet, joi den mukai sesti teh tävä alueiden vas tuuhen ki löt voi vat näistä päättää; KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus antaa sosiaali- ja terveystoimelle luvan toiminnanohjausjärjestelmän han kin taan va ra tun mää rä ra han käyttämiseen. KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.