Sisällysluettelo. 49 Naantalin sosiaali- ja terveyspalvelujen Maisema-raportti vuodelta

Transkriptio

1 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sisällysluettelo Sivu 49 Naantalin sosiaali- ja terveyspalvelujen Maisema-raportti vuodelta Luvan antaminen palvelukodin johtajan viran täyttämiseen 4 51 Kotihoidon toiminnanohjaushanke 6 52 Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen ja sosiaalihuoltolain perusteella myönnettyjen kuljetuspalvelujen omavastuuosuuksien muutokset Lammasluodon asemakaavamuutos ja alueen rakennushankkeet Perheneuvolapalveluiden hankintaa koskeva sopimus Raision kaupungin kanssa Naantalin kaupungin lausunto Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän toimintasuunnitelmaan vuosille Kaltereille kyytiä-projekti Viranhaltijapäätökset Ilmoitusasiat 32

2 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Aika kello 17:00-20:05 Paikka Kaupungintalon 4-neuvotteluhuone Osallistujat Salokangas Elina puheenjohtaja Hyvönen Jarmo jäsen Kemppe Hanna jäsen Leivo Markku jäsen Nieminen Marja jäsen Paasikivi Sini jäsen Palomäki Harri jäsen Saari Ville-Veikko jäsen Lamminen Saku Antero Lehtosen varaj. Junttila Henna Viljo Laineen varaj. Polso Marika Pirjo Majan varajäsen Pöyhönen Iiro perusturvajohtaja Laurila Airi vs.talouspäällikkö Kallio Kristian ylilääkäri 49 Lahtiola Taina hoito- ja vanhuspalv.joht Merilahti Jutta sosiaalityön johtaja 49 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajat Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Harri Palomäki ja Ville-Veikko Saari. Käsitellyt asiat Allekirjoitukset Elina Salokangas puheenjohtaja Airi Laurila pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Naantalissa. kuuta 20 Harri Palomäki Ville-Veikko Saari

3 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Naantalin sosiaali- ja terveyspalvelujen Maisema-raportti vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta 49 Vt. talouspäällikkö Airi Laurila: Vuoden 2013 alustava Maisema-mallin raportti on valmistunut. Maisema Oy:n edustaja Laura Käsmä esittelee raportin kokouksessa. Lopullinen raport ti toi mi te taan lautakunnan jäsenille, kun kaikki tarkistukset raporttiin on teh ty. PERUSTURVAJOHTAJA: Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee raportin tiedokseen. SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA: Perusturvajohtajan ehdotus hyväksyttiin.

4 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Luvan antaminen palvelukodin johtajan viran täyttämiseen Sosiaali- ja terveyslautakunta 50 Hoito- ja vanhuspalvelujen johtaja Taina Lahtiola: Vanhustyönjohtaja Minna Hietanen on ollut virkavapaalla ajalla ja irtisanoutunut virastaan alkaen. Hoito- ja vanhuspalvelujen tehtäväalue koostuu kotihoidon, palveluasumisen, Birgittakodin (ent. vanhainkoti) ja vuodeosaston tulosyksi köistä. Vanhustyönjohtaja on vastannut Birgittakodin tulosyksiköstä ja toimenkuva vastaa yksikön lähiesimiehen toimenkuvaa. Avaintehtäviin kuuluu toimia ison, 63 -paikkaisen hoitoyksikön vastuuhenkilönä ja yhteensä 48 vakinaisen toimenhaltijan lähiesimiehenä. Vanhustyönjohtaja vastaa Birgittakodin hoito- ja palveluprosessien kehittämisestä sekä yhteistyöstä sidosryhmien kanssa. Toimenkuvaan sisältyvät yksikön lähiesimiehen tehtävät, talouden suunnittelu ja seuranta, päätösten valmistelutyötä sekä myös välitöntä asiakastyötä ja asiakkaiden sekä omaisten tapaamista, ohjausta ja neuvontaa ym. tiedottamista. Birgittakoti on lähtien ollut tehostetun palveluasumisen yksikkö ja muutos laitoshoidon yksiköstä tehostetun palveluasumisen yksiköksi on toteutettu kuluneen alkuvuoden aikana. Tulevaisuudessa yksikön esimiehen tehtävänä on henkilöstön ja tulosyksikön johtaminen, palveluiden laadun varmistaminen ja tehostetun palveluasumisen sekä kuntoutus- ja päivätoiminnan kehittäminen. Yksikön koko ja henkilöstömäärä edellyttävät, että yksiköllä on oma esimies ja selkeä työnjohto. Avoimeksi tulevaa vanhustyönjohtajan tehtävää on rinnastettava hoito- ja vanhuspalvelujen muiden tulosyksikköjen esimiesten tehtäviin ja vas tuualueisiin. Tehtävä on työn vaativuuden osalta samaa luokkaa ja näin ol len sen pätevyysvaatimuksena tulee olla tehtävään soveltuva ammattikor keakou lututkinto tai aiempi opistoasteinen tutkinto ja lisäksi riittävä työko kemus tehtäväalueelta ja esimiestyöstä. Tehtävänimikkeen tulee vastata toimenkuvaa Oheismateriaali: - Hoito- ja vanhuspalvelujen or ganisaa tio kaa vio

5 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta PERUSTURVAJOHTAJA: Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että 1. Vanhustyönjohtajan virka muutetaan palveluko dinjohtajan viraksi 2. Vapautuva virka saadaan täyttää SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA: Perusturvajohtajan ehdotus hyväksyttiin.

6 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Kotihoidon toiminnanohjaushanke 933/ /2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta Hoito- ja vanhuspalvelujen johtaja Taina Lahtiola : Sosiaali- ja terveyslautakunta : Toiminnanohjausjärjestelmät, jotka kokoavat tietoa asiakkaille myönnetyistä kotihoidon palveluista aikaperusteisesti, kotihoidon henkilöstön käytettävissä olevasta työajasta ( välitön ja välillinen ), paikalla olevista ko tihoidon asiakkaista ja henkilöstöstä, ovat hyödyllisiä, kun henkilöstöä koh dennetaan aikaperusteisesti vastaamaan kotihoidon asiakkaille myönnettyyn palveluun. Kotihoidon toimintaprosesseja pyritään kehittämään niin, että henkilöstön kotihoidon asiakkaiden kotona toteuttaman työn määrä kas vaa eli välittömän työajan määrä lisääntyy. Hoito- ja vanhuspalvelujen johtaja Taina Lahtiola ja kotihoidon osastonhoi taja Hannele Saari nen : Varsinais-Suomen kuntien vanhustyön johtajien ja kotihoidon esimiesten aloitteesta on muodostettu työryhmä, joka selvittää mahdollisuutta käynnistää kotihoidon toiminnanohjauksen tehostamiseen liittyvää seutukuntahanketta. Tavoitteena on kehittää systemaattisesti seudullista vanhustyön palvelurakennetta kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Liedossa järjestetyssä tapaamisessa kuntien vanhustyön, kotihoidon sekä tietohallinnon edustajat tutustuivat useisiin kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmiin sekä Mikkelin seudulla toteutettuun selvityshankkeeseen. Mikkelin seudun hanke on toteutettu yhteistyössä Kuntien Tiera Oy:n kanssa. Kuntien Tiera Oy on kuntien omistama yritys, joka on perustettu kehittämään kuntasektorin ICT -palveluja verkostomaisesti kuntien sekä muiden julkisten ja kaupallisten toimijoiden kanssa. Kuntaomistus mahdollistaa kuntien suorahankinnat yhtiöltä. Seutukuntahankkeen tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan luoda seudulle yhtenäinen, järjestelmäriippumaton kotihoidon toiminnanohjauksen käyttöönottoympäristö, jota kaikki Varsinais-Suomen kunnat voisivat hyödyntää. Seudullisella yhteishankkeella tavoitellaan kustannussäästöjä yhteisen prosessimallin rakentamisessa, kilpailutuksessa ja toiminnanohjauksen käyttöönotossa. Päätöksen hankkeeseen osallistumisesta tekee jokainen kunta itsenäisesti. Edellytyksenä kotihoidon toiminnanohjaushankkeeseen

7 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta osallistumiselle on, että kunta on Tiera Oy:n osakas. Tuotantokäytössä toiminnanohjausympäristöön sisältyisivät seuraavat osuudet: Toimistosovellus keskitetyn työnjaon ja toiminnan koordinointiin Integraatiot esim. kunnan kotihoidon tietojärjestelmiin, matkalaskutukseen, työvuorosuunnitteluun ja sähköiseen ovenavaukseen Kirjaamisväline hoitajien päivittäiseen käyttöön Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa mallinnetaan Varsinais-Suomen yhteinen, kuntien parhaisiin käytäntöihin perustuva kotihoidon prosessimalli. Samalla selvitetään Mikkelissä jo suunnitteluvaiheessa olevan toiminnanohjaushankkeen prosessikäytäntöjen käyttökelpoisuus Varsinais-Suomessa. Tarkasteltavia kotihoidon nykyprosesseja ovat mm. Asiakkaaksi tulo sekä hoito- ja palvelusuunnitelman laatimi nen Työnjaon organisointi Asiakasprosessin toteuttaminen, tiedonkulun varmistaminen ja tilastointi Johtaminen Henkilöstöresurssien hallinta Hankkeen ensimmäinen vaihe on tarkoitus käynnistää ja toteuttaa syksyllä Hankkeen toisessa vaiheessa tutkitaan, voidaanko Varsinais-Suomen kuntien kotihoidossa hyödyntää suoraan Kuntien Tiera Oy:n / Mikkelin mallin kilpailutuksen tuloksena valittuja toimittajia ja ohjelmistoratkaisuja. Jos em. valmista kilpailutusta ei voida hyödyntää, niin Varsinais-Suomen seutukunta voi kilpailuttaa itse hankittavan kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän. Mahdollisen järjestelmän valitsemistavasta riippumatta tavoitteena on, että kotihoidon toiminnanohjaus saataisiin kunnissa tuotantokäyttöön vuoden 2014 aikana. Kuntien edustajista koottu valmistelutyöryhmä esittää, että Varsinais-Suomen kunnilta tiedustellaan ensin halukkuutta osallistua hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen. Osallistuminen ensimmäiseen vaiheeseen ei sido kuntaa toiminnanohjausjärjestelmän hankintaan. Valmistelutyöryhmä ja Tiera Oy ovat laatineet hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen liittyvän kustannusarvion 10 kunnan osalta. Alla olevassa taulukossa on esitetty hankkeen kokonaiskustannusarvio. Kuntien Tiera Oy:n ilmoittama konsulttipäivän hinta on / pv (alv. 0 %).

8 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Hankkeen arvioidut verottomat kokonaiskustannukset eriteltyinä: Kustannuserä Kesto Kustannuserä yhteen sä Yhteinen alkuorientaatio 2 pv valmisteluineen Kuntakohtaiset prosessiselvitykset, 20 pv kuvaukset ja kuntakohtainen raportointi Keskim. 2 pv /kunta, yhteensä 20 pv Yhteiset väli- ja loppupalaverit 5 pv valmistelui- neen Kaikki yhteensä 27 pv Kuntakohtaisten kotihoidon prosessien selvityksiin, kuvauksiin ja raportointiin käytettävät työmäärät vaihtelevat kunnittain, koska osalla kunnista kotihoidon nykyprosessit on jo kuvattu ja analysoitu. Raportointi sisältää karkean kuvauksen kuntien kotihoidon nykyprosesseista, prosessien seutukunnallisen vertailun sekä vertailun Mikkelin seudun vastaaviin prosessikäytäntöihin. Ensimmäiseen vaiheeseen liittyvän raportin antamien tietojen avulla kunnan kotihoidon vastuuhenkilöt pystynevät arvioimaan kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän avulla saavutettavan hyödyn suuruutta omassa kunnassaan. Osallistuvilta kunnilta halutaan saada päätökset seutukuntahankkeen selvitysvaiheeseen osallistumisesta mennessä. Päätökset osallistumisesta hankkeeseen pyydetään lähettämään Ritva Seppälälle, Raision sosiaali- ja terveyskeskus, Nallinkatu 3, Raisio. Seudullinen valmistelutyöryhmä: Kari Hölsö, tietohallintojohtaja, Kaarina Ulrika Lundberg, vanhustyön johtaja, Lieto Hannele Saarinen, kotihoidon osastonhoitaja, Naantali Ritva Seppälä, tulosaluejohtaja, Raisio Tuula Suominen, hyvinvointiteknologiasuunnittelija ma (kotihoidon aluejohtaja), Salo Erja Tepponen, systeeminsuunnittelija, työryhmän sihteeri, Kaarina Kotihoidon seudullista toiminnanohjaus- ja mobiilihankkeen tilannetta käydään läpi Varsinais-Suomen vanhustyön johtajien verkostotapaamisessa

9 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen : Nousiaisissa. Tapaamisessa mahdollisesti esitetyt kannanotot annetaan lautakunnalle tiedoksi kokouksessa. Naantalin osalta hankkeen ensimmäisen vaiheen kustannusten arvioidaan olevan euroa. Kustannukset katetaan hoito- ja vanhuspalvelujen käyttötalousmenoista. Kotihoidon osastonhoitaja Hannele Saarinen tulee kokoukseen alustamaan asiaa. PERUSTURVAJOHTAJA: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää osallistua kotihoidon toiminnanoh jaushankkeen ensimmäiseen vaihee seen. SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA: Perusturvajohtajan ehdotus hyväksyttiin. Sosiaali- ja terveyslautakunta Hoito- ja vanhuspalvelujen johtaja Taina Lahtiola Kotihoidon osastonhoitaja Hannele Saarinen IT-suunnittelija Maarit Toropainen Hankkeen ensimmäisen vaiheen tulokset: Hankkeen ensimmäinen vaihe, jossa mallinnettiin Varsinais-Suomen kuntien (14 kuntaa ja yksi kuntayhtymä) yhteinen, kuntien parhaisiin käytäntöihin perustuva kotihoidon prosessimalli, on nyt päättynyt. Tiedot kuntien kotihoidon nykytilanteesta kerättiin kyselyin ja haastattelemalla kotihoidon esimiehiä, tiiminvetäjiä ja henkilökuntaa. Hankkeen loppuraportti valmistui Loppuraportti on liitteenä. LIITE B1, SOTE-LTK Loppuraportissa on kuvattu kunkin hankekunnan toimintatiedot ja kotihoidon ydinprosessit sekä laadittu yhteenveto eri prosessien tavoitetilasta ja toimenpide-ehdotukset. Loppuraportti esiteltiin kuntien työntekijöille ja luottamushenkilöille Liedossa

10 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Naantalin kotihoidossa on paljon hyviä toimintakäytäntöjä, kuten tukipalvelujen järjestämistavoissa (ateria- ja kauppapalvelu, turvapuhelinpalvelu) sekä työnjaossa osastonhoitajan, avohuollonohjaajan ja tiiminvetäjien kesken. Naantalissa keskeisimpinä kehittämiskohteina nähdään: henkilöstöresurssin hyödyntäminen tehokkaasti asiakasmää rien ja palvelu tarpeiden muuttuessa kirjaaminen asiakkaan luona (mobiilit) aikakriittisten ja erityistä osaamista vaativien asiakaskäyntien suunnittelu asiakastyön jakamisen keskittäminen työnjakajalle (kuormittavuuden tasaaminen, työntekijöille jää enemmän aikaa varsinaiseen hoito- ja hoivatyöhön) Kotihoidon toiminnanohjauksen tehostamiseen liittyvää seutukuntahanketta johti Kuntien Tiera Oy. Ensimmäisen hankevaiheen kustannus Naantalille oli euroa. Hankkeen toinen vaihe: Varsinais-Suomen kuntien kotihoidossa voidaan hyödyntää Kuntien Tiera Oy:n Mikkelissä jo pilotoimaa kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmää. Tiera Oy:n edustajat sovelluspalvelupäällikkö Ritva Turunen ja asiakaspalvelupäällikkö Mira Ekbom ovat kokouksessa asiantuntijoina paikalla kertomassa toiminnanohjauspalvelusta. Lisäksi paikalla on Naantalin kaupungista tietohallintopäällikkö Juha Riekkinen. Liitteinä Tieran mobiilikotihoito toiminnanohjauspalvelun kuvaus ja käyttöönoton projektisuunnitelma. LIITTEET B2-B3, SOTE-LTK Tiera Oy on pyytänyt Naantalin kotihoidolle toimittajalta kun takohtaisen tarjouksen. Kokouksessa esitetään alustava kokonaiskustannusarvio, joka ei tässä vaiheessa ole julkinen, koska eräät kustannuserät ovat kilpailutusvaiheessa (JulkisuusL kohta) Oheismateriaali - Kotihoidon toiminnanohjaushankkeen kustannusarvio

11 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen : Tavoitteena on ottaa järjes telmä käyt töön ke vääl lä Hoito- ja vanhuspalveluissa ikäihmisten kotona selviytymisen tukeminen ja avopainotteisen palvelujärjestelmän turvaaminen ovat keskeisinä tavoitteina. Tuottavuuden kasvattaminen on välttämätöntä, jotta Naantali selviää jatkossa ikäihmisten kotihoidon vaatimuksista. Toiminnanohjaushankkeen kustannukset esitetään talousar vioon 2014 ylläpi tokustannusten osalta kotihoidon käyttötalousmenoihin ja han kin tojen osal ta investointimenoihin. PERUSTURVAJOHTAJA: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää 1. merkitä tiedoksi kotihoidon toiminnanohjaus hankkeen ensim mäisen vaiheen selvityksen 2. että Naantalin kotihoito osallistuu hankkeen toi seen vaiheeseen ja hankkii Kuntien Tiera Oy:ltä Mobiilikotihoidon toiminnan oh jauksen kokonaispalvelun, mikäli investointikustannukset, noin euroa, ja vuosittainen käyttötalouskustannus, joka vuonna 2014 on noin euroa, hyväksytään hoito- ja vanhuspalveluiden kotihoidon 2014 talousarvioon. SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA: Perusturvajohtajan ehdotus hyväksyttiin. Sosiaali- ja terveyslautakunta 51 IT -suunnittelija Maarit Toropainen: Hoito- ja vanhuspalvelujen johtaja Taina Lahtiola: Kotihoidon osastonhoitaja Hannele Saarinen: Toiminnanohjausjärjestelmän hankintakustannus (n euroa) on vuoden 2014 talousarviokäsittelyn yhteydessä hyväksytty sosiaali- ja terveysviraston talousarvion investointeihin ja järjestelmän ylläpitokustannus ( euroa) kotihoidon käyttötalousmenoihin. Hankinta tulee hyväksyä kaupunginhallituksessa.

12 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Tuotantokäytössä toiminnanohjausympäristöön sisältyvät seuraavat ominaisuudet: Henkilöstöresurssin käytön optimointi Kotihoidon tarve kasvaa ja kotihoidon työnjakoa on tehostettava siirtymäl lä yhteen laajaan kotihoidon alueeseen, jonka hallinnointi ilman asianmu kaista toiminnanohjausjärjestelmää ei ole mahdollista. Laaja kotihoidon alue mahdollistaa henkilöstöresurssin optimoinnin ja tehokkaan työnjaon asiakaslähtöisesti siten, että järjestelmä huomioi myös asiakkaiden oma hoitajuuden, hoitajan tuttuuden asiakkaalle sekä hoitajalta edellytettävät ammattivaatimukset. Toimistosovellus keskitetyn työnjaon ja toiminnan koordi nointiin Nykyisin käytössä olevilla järjestelmillä (Pegasos ja Titania) ei pystytä hallinnoimaan kotihoidon kokonaisuutta riittävän yksityiskohtaisesti. Tieto muuttuvista asiakkaiden palvelutarpeista välittyy tällä hetkellä ainoastaan työntekijöiden suullisten ilmoitusten kautta. Nykyisillä kotihoidon alueilla työnkuormitus jakautuu epätasaisesti. Toiminnanohjausjärjestelmällä ha lutaan varmistaa tasapuolisempi työn jakautumi nen työnte kijöi den kes ken. Integraatiot kunnan kotihoidon tietojärjestelmiin, esimerkiksi Pegasok seen, Titania -työvuoro-suunnitteluun ja matkalaskutukseen Kirjaamis- ja tilastointiväline, joka mahdollistaa kirjaamisen asiakkaan kotona työaikaa säästäen Aikakriittisten asiakkaiden luokse tehtävien käyntien suunnittelu ja muutosten hallinta Toiminnanohjausjärjestelmä oli tarkoitus ottaa käyttöön maalis-huhtikuussa Tiera Oy:n tuella. Naantali on osakkaana Tiera Oy:ssä joka on kilpailuttanut, pilotoinut ja ottanut käyttöön toiminnanohjausjärjestelmän. Kilpailutuksen tuloksena Tiera Oy valitsi Fastroy Hilkka toiminnanohjausjärjestelmän, joka on mahdollisimman riippumaton kuntien käyttämistä erilaisista potilastietojärjestelmistä. Fastroy Hilkka on liitettävissä yhteen myös CGI:n Pegasos -potilastietojärjestelmän kanssa, joka Naantalissa on käytös sä. Fastroi Hilkasta on jo käyttökokemuksia useamman vuoden ajalta. Toiminnanohjausjärjestelmä on käytössä mm. Mikkelin seutukunnassa, Lahden ja Kuopion kaupungeissa sekä noin kymmenessä muussa kunnassa. Naan ta lin seu tu kun nis ta Lie dossa ja Kaa ri nas sa Fa stroi Hilkan käyttöönot topro ses si on par hail laan me neil lään. Naantalissa on lisäksi vertailtu ohjelmistotuottajien esittelyjen perusteella

13 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Tiera Oy:n kilpailuttamaa Fastroy Hilkkaa ja kaupungin oman ohjelmatoimittajan CGI:n Pegasoksen Mobiili mukana -kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmää. Fastroi Hilkan ja CGI:n Pegasos toiminnanohjausjärjestelmän hankintakustannukset eivät eroa merkittävästi toisistaan. Fastroy Hilkan ja CGI:n toiminnanohjausjärjestelmän hintatiedot ovat liitteenä. LIITE B1, SOTE-LTK Huomattavin ero järjestelmien välillä on ominaisuuksissa. Esimerkiksi optimointi ominaisuudet asiakkaiden aikakriittisyyden sekä hoitajan ja reitin suhteen puuttuvat CGI:n toiminnanohjausjärjestelmästä. Toiminnanohjausjärjestelmän tavoitteena on ennen kaikkea optimoida käytettävissä olevaa työaikaa tehokkaasti ja suunnitelmallisesti. Tämän ominaisuuden puuttuminen on tärkein hankintapäätökseen vaikuttavista asioista. Naantalin kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa valmistellut työryhmä esittää käyttöönotettavaksi kuntien Tiera Oy:n kilpailuttaman Fastroy Hilkka toiminnanohjausjärjestelmän. Perusteluna toiminnanohjusjärjestelmän tarve ja hyödyt kotihoidossa, järjestelmän sopivuus, monipuolisuus, käyttökokemukset sekä kuntien verkostoyhteistyön tuomat edut (esimerkiksi järjestelmän jatkuva kehitystyö). PERUSTURVAJOHTAJA: Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että toiminnanohjausjärjestelmäksi va litaan Fastroi Hilkka ja jär jestelmän toimittajaksi Tiera Oy se valtuuttaa hanketta valmistelleen työryhmän käynnis tämään tarkentavat sopimusneuvottelut Tiera Oy:n kans sa hankinnan toteuttamisek si SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA: Perusturvajohtajan ehdotus hyväksyttiin.

14 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen ja sosiaalihuoltolain perusteella myönnettyjen kuljetuspalvelujen omavastuuosuuksien muutokset Sosiaali- ja terveyslautakunta 52 Aikuissosiaalityön päällikkö Kari Virtanen: Turun seudulla alkaa kuuden kunnan yhdessä järjestämä joukkoliikenne Turun seudun joukkoliikenteessä eli Fölissä ovat mukana Turku, Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto ja Rusko. Koko Föli-alueella voi matkustaa yhdellä lipulla ja samalla hinnalla matkan pituudesta riippumatta. Kertalipun hinta on 3 euroa. Lisäksi lipun hintaan sisältyy 2 tuntia voimassa oleva vaihto-oikeus. Tällä hetkellä matkustaja maksaa matkastaan matkan pituuteen perustuvan hinnan. Nyt voimassa on taksa, jonka mukaan alin hinta on enintään 6 kilometrin pituisesta matkasta 3,50 euroa ja esimerkiksi yli 16 mutta alle 20 kilometrin matkasta hinta on 5,50 euroa. Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen. Palvelu on subjektiivinen oikeus. Kuljetuspalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena henkilönä pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuut to man suuria vaikeuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 6 :n mukaan vaikeavammaisille järjestettävistä kuljetuspalveluista voidaan periä enintään paikkakunnalla käytettävissä olevan julkisen liikenteen maksua vastaava maksu tai muu siihen verrattavissa oleva kohtuullinen maksu. Naantalin sosiaali- ja terveyslautakunta on kokouksessaan päättänyt, että yhdensuuntaisesta matkasta peritään alueella voimassa oleva linja-autotaksan mukainen omavastuuosuus. Lisäksi lautakunta on päättänyt, et tä kuljetuspalveluja voi tehdä lähialueen kunnissa eli Turun, Raision ja Mas kun alueella. Vammaispalvelujen järjestämisen periaatteena on, että palveluja tuotettaessa asiakas itse ei joudu maksamaan vamman tai sairauden palvelujen järjestämisestä aiheutuvaa lisäkustannusta, vaan henkilön maksama osuus on sama kuin mitä ei-vammainen henkilö maksaa käyttämästään palvelusta.

15 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Vuonna 2013 vaikeavammaisten kuljetuspalveluja käytti 300 vaikeavammaista henkilöä. Yhdensuuntaisia matkoja tehtiin yhteensä matkaa. Kunnan osuus kustannuksista oli euroa. Uuden seudullisen joukkoliikenteen alkaminen alkaen tarkoittaa, että vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuspalveluistaan maksama matkakohtainen omavastuuosuus tulee muuttaa edellä mainitun 3 euron suuruiseksi seudullisen joukkoliikenteen alueella suoritettavista matkoista. Maskua ei tämä muutos koske vaan sen alueella on käytössä entinen, matkan pituuteen perustuva hinta. Käytännössä asiakkaiden osuus kustannuksista pienenee ja kunnan maksama osuus suurenee. Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu on kotihoidon tukipalvelua, jo ka on harkinnanvarainen ja määrärahojen puitteissa myönnettävää palvelua. Kunta voi määritellä millä perusteilla palveluja voidaan myöntää. Sosiaali- ja terveyslautakunta on kokouksessaan määritellyt kuljetuspalve lujen myöntämiskriteerit. Kuljetuspalvelujen tulorajoja on tarkennettu lauta kunnan päätöksellä Näiden tehtyjen päätösten mukaan sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja myönnetään 65 vuotta täyttäneille henkilöille. Yhden hengen taloudessa tuloraja on 1200 euroa ja kahden hengen taloudessa 2000 euroa kuukautta kohti. Matkoja myönnetään enintään 6 yhdensuuntaista matkaa kalenterikuukautta kohti. Kaksi yhdensuuntaista matkaa voi ulottua Naantalin kaupungin rajojen ulkopuolelle Raisioon, Turkuun tai Maskuun. Yhdensuuntaisesta matkasta peritään voimassa olevan linja-autotaksan mukainen omavastuuosuus. Sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalvelukortteja oli yhteensä 97 vuonna Kortteja poistuu käytöstä ja uusia käyttäjiä tulee ajan mittaan. Tällä hetkellä on asiakkaita 100 henkilöä. Talousar viossa on varattu sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuspalveluihin yhteensä euro. PERUSTURVAJOHTAJA: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että vaikeavammaisten kuljetuspalve luja käyttävä henkilö maksaa omavastuuosuutena kolmen euron suuruisen matkakohtaisen maksun Naantalin, Raision ja Turun alueella tehtävistä matkoista. Maskun alueella tehtävistä matkoista asiakas maksaa matkan pi tuuteen perustuvan kulloinkin voimassa olevan linja-autoliikenteen taksan mukaisen maksun entisen käytännön mukaan. Lautakunta päättää lisäksi, että sosiaalihuoltolain perus teella tehtävistä matkoista perittävään omavastuuseen ei tehdä muu-

16 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta toksia nykyiseen käytäntöön nähden. SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA: Perusturvajohtajan ehdotus hyväksyttiin.

17 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Lammasluodon asemakaavamuutos ja alueen rakennushankkeet 1105/ /2013 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen, kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila ja rakennustarkastaja Juha Kuokkanen: Lammasluodon alueelle on päätetty tehdä asemakaavamuutos. Muutosalueen ja maanomistuksen osoittavat kartat oheistetaan. LIITTEET A3 - A5, KSJ (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Kaupunki omistaa voimassa olevan asemakaavan mukaisen Y-tontin alueella. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on teh nyt Y-tont tia kos ke van, päivätyn vuok raus ano muk sen. Vuok ra-ajan tulee olla vähintään 45 vuotta Aran edellyttämien eh tojen mu kaises ti. Ton tille tultai siin ra kentamaan asumisyksikkö vii delle toista ke hi tysvam maisel le, kaupun gin osoittamalle henkilölle aputi loi neen. Neuvot telu asiasta pidetään Y-tontin viereiselle tontille on saa punut myös rakennuslupahakemus. Kaupunginjohtajan maankäyttöryhmässä sovittiin, että asia valmis tel laan kaupunkisuunnittelujaoston ko kouk seen 7.4. ja sen jälkeen kaupun gin hal li tus päät tää mah dolli sesta rakennuskiellosta. Maankäyttöosasto valmistelee Lammasluodon tilanteen nykykuvauksen ja ar vioi rakennuslu pa-anomuksen ja vuokrausanomuksen vaiku tuksen kaavoitukseen. Rakennustarkastaja Juha Kuokkanen: Osoitteessa Lukkarinkatu 1-3 ( ) on vireillä saa pu nut rakennuslupahakemus, jossa haetaan olemassa olevan rakennuk sen laajentamista 3 majoitushuoneistoa käsittävällä laajennuksella. Hakemuksen kohteena olevassa korttelissa 8 (Lukkarinkatu 1) on voimassa Väinölänniemen asemakaava (Ak-100), joka on vahvistunut Siinä korttelin käyttötarkoitusmerkintä on liikerakennusten kortteli alue (AL). Sallittu kerrosluku on I ja rakennusoikeus 400 k-m². Autopaik ka määräys edellyttää liikehuoneistojen osalta 1ap / 50 k-m².

18 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaavan käyttötarkoitusmerkintä (AL) ei tässä asemakaavassa pidä sisällään asumista, vaikka nykyään vastaava kirjainyhdistelmä yleensä tarkoittaa myös asumista. Naantalin asemakaavoissa on 70-luvulla vahvistuneita kaavoja kahdeksan asemakaavaa, jossa on käytetty tämän tyyppistä merkintää. Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila: Lammasluodon asemakaavamuutoksen kannalta ei ole kokonaisuudelle merkitystä sisältyykö Y-tontti kaavamuutokseen vai rajataanko se pois suunnittelualueesta. Rakennustarkastajan, kaupunginarkkitehdin ja maankäyttöpäällikön esitys toimenpiteistä: Vs. kaupunginjohtaja Martti Sipponen: Alueella, jolla asemakaavan muuttaminen on vireillä, on yleisesti ottaen tarkoituksenmukaista tutkia rakennushankkeen vaikutus kokonaisuuteen asemakaavamuutoksen yhteydessä. Tämän perusteella asemakaavasta poikkeavan käyttötarkoituksen muutoksen vaikutukset olisi perusteltua tutkia asemakaavalla. Poikkeamalla voidaan edetä silloin, kun alueen suunnittelu on viety asiallisesti riittävän pitkälle. Jotta edettäisiin näin, suunnittelualueelle tulisi hyväksyä rakennuskielto. Kaupungin omistaman Y-tontin alue voidaan poistaa muutosalu eesta ilman, et tä sillä vaikutetaan loppuosan suunnitteluun. Tontti on otettu mukaan muutosalueeseen, koska on haluttu tutkia sitä, voidaanko se muuttaa asuin alueeksi ja voidaanko sen rakennusoikeutta nostaa. Tämä palvelisi kaupun gin maapolitiikkaa ja tiivistämistavoitteita. Muutosalueen valmistelun aika na ei ollut tiedossa mitään hanketta alueelle. Y-tontin osalta kyse on kau pungin tonttipolitiikasta ja kokonaistaloudellisesta edusta. Kehitysvammais ten Palvelusäätiön hankkeelle ei ole toistaiseksi löydetty vaihtoehtoista si joituspaikkaa. Miten suuri paino annetaan sille, että tämä hanke voidaan saa da toteutettua kaupungin alueella verrattuna siihen, että kaupunki voisi kaa vamuutoksen kautta saada käynnistettyä noin k-m²:n asuinraken nushankkeen alueelle. Tontin myyntihinta olisi 500 /k-m²:n hinnalla noin euroa. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö vuok raisi tontin. Vuokra pe rustuisi edellä esitettyyn tontinhintaan. Viime kädes sä pal velujen ostaja maksaisi vuokran. Sosiaalitoimella on näkemys siitä, mikä taloudellinen, toiminnallinen ja palvelutasoon vaikuttava merki tys sil lä oli si, että kehitysvammaisten asun to la saa tai siin oman kun nan alu eelle.

19 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus päätti Lammasluodon asemakaavoituksesta kesäkuussa 2012 ja uu del leen kaavoituskatsauksen 2013 yhteydessä sekä viimeksi ko kouk ses saan kä si tel les sään kaavoituskatsausta Sosiaali- ja terveyslautakunta on kokouksessaan antanut kaupungin lausunnon Kehitysvammaisten Palvelusäätiön palveluasumishankkeeseen. Lautakunnan pöytäkirjassa on todettu mm. seuraavaa: "Naantalin kaupungin vammaispoliittisessa ohjelmassa vuoteen 2015 on ehdotettu kehitysvammaisten laitosasumisen pur ka misen ja asumisen järjestämiseksi, että yksityinen palvelun tuottaja rakentaa palvelutalon naantalilaisten ja lähikunnissa elävien ke hitysvammaisten tarpeisiin. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on ilmaissut kiinnostuksensa rakentaa oma yk sikkö Naanta liin. Asiasta on neuvoteltu kaksi kertaa vuoden 2013 aikana kaupungin ja säätiön välillä. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen toimija, joka on rakentanut vuodesta 1992 alkaen 27 asumispalveluyksikköä eri puolelle Suomea. Viimeisin yksikkö on valmistunut lokakuun lopussa Mänttä-Vilppulaan. Rakenteilla on tällä hetkellä yksikkö Kauhavalle Tilalaitos on esittänyt sijaintivaihtoehdoksi Väinölän kaupunginosassa Lukkarinkadulla sijaitsevaa tonttia Lausunto tulee olla ARA:ssa Perusturvajohtajan allekirjoittama lausunto annetaan määräaikaan mennessä ja mikäli lautakuntakäsittelyssä tulee lausuntoon muutoksia, toimitetaan ne ARA:n käyttöön välittömästi kokouksen jälkeen." Sosiaali- ja terveyslautakunta piti Kehitysvammaisten Palve lusäätiön hanketta kunnan palvelurakenteen kannalta merkittä vänä ja tarpeellisena sekä an toi hankkeesta puoltavan lausunnon. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön edustajat ovat hankkeen suunnittelun aikana olleet yhteydessä kaupunginarkkitehtiin. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on todettu mm. seuraavaa: "53 Kiellot asemakaavaa laadittaessa

20 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Alueelle, jolle asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä, kunta voi määrätä rakennuskiellon. Rakennuskieltoalueella maisemaa muuttavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia siten kuin 128 :ssä säädetään (toimenpide rajoitus). Rakennuskielto on voimassa enintään kaksi vuotta. Kunta voi kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi pidentää kieltoaikaa kaksi vuotta kerrallaan. Kun nan määräämä rakennuskielto kaava-alueen laajentamiseksi voi kuitenkin kestää enintään kahdeksan vuotta. Rakennuskielto on voimassa myös alueella, jolle on hyväksytty asemakaava tai asemakaavan muutos, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman." Hallintosäännön 5 kohdan 3.13 mukaan MRL:n 53 :n mukaisesta rakennuskiellosta päättää kaupunginhallitus. Rakennuskielto tulee voimaan, kun päätöksestä on kuulutettu siten kuin kun nalliset ilmoitukset julkaistaan. Rakennuskielto voidaan määrätä tulemaan voimaan ennen päätöksen lainvoimaisuutta, koska päätös rakennuskiellosta on muutoksenhakukelpoinen. Kaupunginhallituksen hyväksymän kaavoituskatsauksen mukaan Lammasluodon asemakaavan tulee valmistua kaupunginvaltuuston käsittelyyn vuoden 2015 loppuun mennessä. Kaavoitus- ja ympäristölautakunnan helmikuussa 2014 hyväksy män työsuunnitelman mukaan alueen luonnossuunnitelmien käsittely on al kanut helmikuussa ja lautakunta käsittelee asiaa ensimmäisen kerran kesä kuun 2014 kokouksessa. Naantalin seurakunnan ja Naantalin kaupungin välillä on allekirjoitettu kiinteistön käyttösopimus. Sopimuksessa seurakunta on luovuttanut noin 3,54 ha:n suuruiset vesi- ja ranta-alueet kaupungin hallintaan venelaitureiden ja vesiväylien rakentamista varten. Sopimus on ollut voimassa saakka. Sopimus jatkuu entisin ehdoin aina kaksi vuotta kerrallaan. Sopimus on esityslistan liitteenä (KSJ ). Seurakunnan omistamalla alueella on vuokralaisena Naantalin Purjehdusseura. Lammasluodon aluetta koskevasta kaupunginhallituksen kaavoitus pää tökses tä on ku lu nut lä hes kak si vuot ta. Alueen tulevan kaavoituksen ja ke hittä-

21 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta mi sen hel pot tami seksi olisi järkevää, jos maan omistus oli si yksis sä kä sissä. Naan talin seura kunta yhty mällä on val mius neuvotel la omistamansa alueen myyn nistä kaupun gille. Oma käsitykseni maa- ja vesialueen arvosta on alustavasti euroa. Alueen yhtenäinen omistus helpottaisi myös mahdollisen vuok rasopimuksen tekemistä Naantalin Purjehdusseuran kanssa. VS. KAUPUNGINJOHTAJA: KOKOUSKÄSITTELY: Kaupunkisuunnittelujaosto esittää, että kaupunginhalli tus määrää rakennuskiellon hyväksymänsä vuoden 2014 kaavoituskatsauksen mu kaiselle Lam mas luo don asemakaa va-alu eel le. Lisäksi kaupunkisuunnittelujaosto esittää, että rakennuskielto on voimassa kaksi vuotta ja että rakennus kielto tulee voimaan, kun päätöksestä on kuulutettu siten kuin kunnalliset ilmoitukset julkaistaan. Samalla päätetään esittää kaupunginhallitukselle, että aloitetaan neuvottelut Naantalin seurakuntayhtymän kanssa seurakuntayhtymän omistamien Lammasluodon maa- ja vesialueiden os ta mi ses ta kau pun gille. Maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen oli läsnä kokouksessa. Jan Lindström teki Hanna Gustafssonin ja Kimmo Ahon kannattamana seuraavan ehdotuksen: Kaupunkisuunnittelujaosto ei esitä kaupunginhallitukselle alueen asettamista rakennuskieltoon. Kaupunkisuunnittelujaosto esittää kaupunginhallitukselle, että aloitetaan neuvottelut Naantalin seurakuntayhtymän kanssa seurakuntayhtymän omistamien Lammasluodon maa- ja vesialueiden ostamisesta kaupungille. Järjestetään Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa neuvottelu asumisyksikköä koskevasta hankkeesta ja hanke tuodaan käsittelyyn omana asianaan. Sosiaali- ja terveystoimen tulee kartoittaa hankkeelle eri vaihtoehtoja huomioiden myös

22 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta taloudelliset seikat. KAUPUNKISUUNNITTELUJAOSTO: Kaupunkisuunnittelujaosto hyväksyi yksimielisesti Jan Lindströmin tekemän ehdotuksen. Kaupunginhallitus Oheismateriaali: Lammasluodon alueen asemakaavanmuutosalueen ja maan omis tuksen osoittavat kartat Naantalin seurakunnan ja Naantalin kaupungin välinen kiin teis tön käyttöso pimus Pappilan kylän ve si- ja ranta-alueis ta Sosiaali- ja terveystoimi on järjestänyt neuvottelun kello Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa. Samana päivänä on han ketta kos keva esittely mahdollisille tulevien käyttäjien edustajille. Tilaisuuden kutsujana on Naantalin kaupunki ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö. Myös sosiaali- ja terveyslautakunta on kutsuttu tilaisuuteen. Kaupunginhallitus on käsitellyt Lukkarinkatu 1-3 ( ) kos ke vaa poikkeamishakemusta, jos sa haettiin poikkeamaa asemakaavan kaava määrä yksestä liikerakennuksen korttelialueesta asuinkäyttöön. Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteluun ja ottaa asian uudelleen käsittelyyn alueen kaavoituksen yhteydessä. VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus käynnistää neu vot telut Naan ta lin seu ra kunta yh tymän kans sa seura kun tayh tymän omista mien Lam masluodon maa- ja ve si alueiden osta misesta kau pungille. Sosiaali- ja terveyslautakunnan tulee valmistella Ke hi tys vammais ten Pal ve lu sää tiön asumis yk sik köä koskeva hanke kaupunkisuunnittelujaoston päätöksen mukaises ti. KAUPUNGINHALLITUS: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

23 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta 53 Perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen: Kehitysvammaisten Palvelusäätiön arkkitehti on luonnostel lut ase ma piirustuksen ja pohjapiirustukset Lammasluodon merenrantatontille asemakaavan mu kai sena ehdotuksena. Ratkaisuna rakennuksen sijoittu mi seen ky seiselle tontil le sää tiö esittää kaksikerroksista rakennusta, jossa olisi huol to tilat ja yhden asu misyk sikön tilat alakerrassa ja yläkertaan sijoit tuisi kaksi 5 hen gen asumis yksikköä. Asemapiirustus ja pohjapiirustusluonnokset ovat liitteinä. LIITE B2, SOTE-LTK Sosiaali- ja terveystoimen vammaispalvelun virkamiehet ovat tutustuneet luonnoksiin ja ovat myös käyneet Kehitysvammaisten Palvelusää tiön Maskun yksi kössä, joka myös on rakennettu kaksikerroksiseksi. Kah teen kerrokseen ra kennettava asumis yksikkö aiheuttaa haasteita: mm. his si tuo li säkustan nuksia rakentamis- ja käyttövai hees sa ja li säk si henkilö kun nan yhteiskäyttö eri asumisyksiköissä olisi huomat tavasti helpompaa, jos asuminen ja huolto tilat olisivat yhdessä tasossa. Lisäksi monen asukkaan liikkuminen edellyttää esteettömyyttä. Naantalin kehitysvammaisten asumispalvelutarve kasvaa lähi vuosina ja ny t kaavailtuun asumisyksikköön olisi ehdolla 21 kehitysvammaista henki löä. Heistä suurin osa asuu tällä hetkellä omien vanhempiensa kanssa, mut ta he käyttävät runsaasti myös omaishoidon tuen vapaapäivinä ja in ter val li jaksoissa muita asumisyksikköjä mm. Aurinkosäätiön ja muiden pal ve lun tuottajien yksikköjä. Kaksi mahdollisesti asumisyksikköön muuttavista henkilöistä on laitoshoidossa, kaksi muualla palvelutaloissa ja yksi henkilö asuu itsenäisesti tuettuna. Lisäksi tulevilla asukkailla on erilaisia määriä työ- ja päivätoimintaa, josta lisäksi aiheutuu matkakuluja, kun etäisyydet mm. Rainan toimintakeskukseen muodostuvat pitkiksi. Oheis ma te ri aa li na on ku vaus asumisyksiköstä kiin nos tu nei den hen ki löiden tä män het ki nen pal ve lujen käyt tö. Mo nien osalta pal ve lu tarve kas vaa edel leen ja asu misrat kai su ja tullaan lähi vuo sina teke mään. Oheismateriaali: Asumisyksikköön muuttavien palvelut ja kustannukset Lammasluodon tontin muoto ja rakennusmääräykset ovat sellaiset, että tarvittava asumisyksikkö on ollut pakko suunnitella kaksi kerroksiseksi.

24 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Asukkaiden liikkumisen ja hoitojärjestelyjen kannalta olisi kuitenkin perusteltua, että pyrittäisiin löytämään sellainen tontti, johon on mahdollista toteuttaa asuminen samassa tasossa. Lisäksi tontin sijainnista johtuva korkea hinta tulisi lisäämään vuokrakustannuksia tun tu vas ti. Maankäyttöosaston kanssa käydyissä neuvotteluissa on ollut esillä myös ns. Nak so lan tont ti, jon ka ko ko mah dol listaisi tarkoituksenmukaisen asumisyksi kön ja jo ka si jaitsi si ke hi tys vam maisten henkilöiden päivittäisten toiminto jen kan nalta erin omai sella paikal la. Myös läheinen oppilaitos voisi hyödyn tää asu misyk sik köä opiske lijoiden harjoittelupaikkana ja toisaalta monimuotoi nen yh teistyö op pilai toksen kanssa voisi olla myös kaikkien elämää rikas tutta vaa. Naantalin kaupungin tulisi tarjota tälle asumisyksikölle myös muita tonttivaihtoehtoja kuin nyt puheena olevan Lammasluodon tontin. Sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan ja päätti esittää kaupunginhalli tukselle, että selvitetään vielä muita tonttivaihtoehtoja kuten ns. Naksolan tontti Oheismateriaali: Sijaintikartta ja asemakaavamuutos PERUSTURVAJOHTAJAN EHDOTUS Sosiaali- ja terveyslautakunta 1. näkee tarpeellise na, että Kehi tysvammaisten Palvelusäätiön kanssa jatke taan asumispalve luyksikön suun nittelua ja 2. esittää kaupunginhallitukselle, että se pyytäisi maankäyttöosas toa sel vit tä mään myös muita tonttivaihtoehtoja asumis yksi kön saa misek si Naan ta liin SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA: Perusturvajohtajan ehdotus hyväksyttiin.

25 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Perheneuvolapalveluiden hankintaa koskeva sopimus Raision kaupungin kanssa Sosiaali- ja terveyslautakunta 54 Perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen: Sosiaalihuoltolain mukaan kunnan on järjestettävä perheneuvolapalve lut kuntalaisilleen. Pal velut ovat asiakkaille maksuttomia, eikä palvelun käyttäjän tarvitse saa da palvelulle lähetettä. Naantalin kaupunki on järjestä nyt palvelunsa siten, että perheneuvolapalvelut hankitaan Raision kaupun gin perheneuvolasta. Aiemmin palvelusta oli tehty sopimus, joka koski sekä perheneuvolapalveluja, että Raision A-klinikkapalveluja. Tämä sopimus irtisanottiin päättyväksi ja samalla päätettiin, että sopimus muutetaan koskevaksi vain perheneuvontapalveluja. Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan Naantali on ostanut Raision perheneuvo la palveluja eurolla. Samalla kun A-klinikkasopimus irtisanottiin, päätettiin, että perheneuvolapal ve lu jen osal ta os to pal ve lu so pi mus uu dis te taan siten, että sopimus voidaan hy väksyä mo lem min puo li sesti alka vaksi alkaen. Liitteenä ovat luonnos sopimukseksi perheneuvolapalveluista sekä vuoden 2014 voimassa olevat suoritehinnat. Luonnoksessa todetaan, että Raisiolta saadaan suo ri te ra por tointi neljännesvuosittain ja Raision sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa käydään säännöllisiä neu vot te lu ja vuo tuis ten pal velui den os tos ta. LIITE B3, SOTE-LTK PERUSTURVAJOHTAJA: Naantalin sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä liitteenä olevan Naantalin sosiaali- ja terveysviraston ja Rai sion sosiaali- ja terveyskeskuk sen välisen sopimuksen perhe neuvola palveluista alkaen toistaisek si. SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA: Perusturvajohtajan ehdotus hyväksyttiin.

26 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Naantalin kaupungin lausunto Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän toimintasuunnitelmaan vuosille Sosiaali- ja terveyslautakunta 55 Perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen: Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä KTO (Kehitysvamma-alan tu ki ja osaamiskeskus) pyytää lau sun toa kun ta yhtymän toimintasuun ni tel maan vuo sil le Lau sun to tulee toi mittaa men nes sä. Suunnitelmakaudelle kuntayhtymä toteuttaa valtioneuvoston periaatepäätöstä, jonka mukaan KTO on asettanut kaksi strategista tavoitetta: asumisen mahdollistavien tukipalvelujen järjestäminen ja laitosasumista korvaavien asumispalvelujen järjestäminen. Talouden suhteen KTO:ta rasittavat aiempina vuosina syntyneet alijäämät ja lisäksi kuntayhtymällä on toimimattomia tiloja, joita pyritään realisoimaan. Kuntoutustoiminta tullaan keskittämään kahteen rakennukseen. Näistä psykiatrinen kriisi- ja kuntoutusyksikkö valmistuu vuoden 2014 lopussa. Tämän jälkeen tarvitaan vielä toinen kuntoutusyksikkö monivammaisille, hoitore sistenttiä infektiota kantaville ja autistisille henkilöille. Näistä aiheu tuu kes kimäärin 1 % hinnankorotuspaine vuosittain. Kuntayhtymä toivoo kannanottoa tai ehdotuksia toimintasuunnitel maan. Lausuntopyyntö on liit teenä. LIITE B4, SOTE-LTK Naantalin kaupunki toteaa lausuntonaan: Naantalin kaupunki järjestää kehitysvammaisten asumispalveluja Naantalin Aurinkosäätiön palvelutalon, erityishuoltopiirin ja muiden palveluntuottajien toimesta. Aurinkosäätiön ohjatun asumisen yksikössä on 10 asuntoa, joista yksi on varattu tilapäiseen käyttöön ja asumisvalmennukseen. Lisäksi Aurinkosäätiön palvelutalossa asuu kuusi kehitysvammaista tuetun asumisen piirissä. Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin palveluja käytti vuonna 2013 yhteensä 31 naantalilaista kehitysvammaista henkilöä. Laitospalveluja käytti 6 pitkäaikaisessa hoidossa olevaa kehitysvammaista henkilöä (yhteensä 2010 hpv) ja tilapäistä laitoshoitoa kaksi henkilöä ( 69 hpv), lisäksi kolme henkilöä käytti laitoshoitoa tilapäisesti omaishoitajan vapaapäivien mahdollistamiseksi (182 vrk). Autetun asumisen piirissä oli yksi henkilö (335 hpv). Erityisperhetyötä käytti yksi perhe (47 käyntiä), peruskoulua 3 henkilöä

27 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta (MyllyAntin koulu), jatko-opetusta 1 henkilö (Naskarla). Naantalin kaupunki käyttää erityishuoltopiirin palveluja jatkossakin. Naantalin kaupunki neuvottelee tällä hetkellä Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa Naantaliin sijoittuvasta 15 asukkaan asumisyksiköstä. Säätiö on saa nut ARA:lta yksikön rakentamiseen myönteisen päätöksen ja rakentami nen pi täisi alkaa vuonna Tarkoitukseen parhaiten sopivaa tonttiratkaisua selvitellään. Naantali pitää tärkeänä, että kehitysvammaisten erityispalveluja varten alueella toimii erityishuollon tuki- ja osaamiskeskus KTO. Keskus palvelee erityisosaamisellaan sekä kuntien työntekijöitä, että kehitysvammaisia henkilöitä ja heidän omaisiaan. Toiminnan jatkuvuuden kannalta huolellinen kustannusten tarkastelu ja palvelujen mahdollisimman tehokas tuottaminen on kaikkien jäsenkuntien kannalta hyvä asia. Hinnoittelu tulee toteuttaa kustannuslaskennan pohjalta, jotta se ohjaa palvelujen käyttöä oikeaan suuntaan. Hinnoittelun muutoksista aiheutuva kustannusten kasvu ei kuitenkaan saisi ylittää kuntien sosiaalija terveyspalvelujen yleistä kustannustason kasvua. PERUSTURVAJOHTAJA: Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Naantalin kaupunki antaa Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymälle em. esittelytekstissä olevan lausunnon. SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA: Perusturvajohtajan ehdotus hyväksyttiin.

28 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaltereille kyytiä-projekti Sosiaali- ja terveyslautakunta 56 Aikuissosiaalityön päällikkö Kari Virtanen: Erityishuoltojärjestöjen liitto Ehjä ry on lähettänyt Naantalille yhteistyösopimusehdotuksen, jossa se esittää, että Naantali olisi mukana yhtenä sopimuskumppanina projektissa, joka on nimeltään "Kaltereille kyytiä! Tukea alle 29-vuotiaille rangaistusajan loppuvaiheeseen ja rangaistusajan jälkeiseen elämään Varsinais-Suomessa ( ) ". LIITE B5, SOTE-LTK Ehjä ry hakee Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta tähän hankkeeseen. Projektin tavoitteena on luoda malli tuesta rangaistusajan loppuvaiheeseen ja rangaistusajan päättymisen jälkeiselle ajalle alle 29-vuotiaille. Mahdollisimman varhain tarjottu tuki ennaltaehkäisee ongelmien kasaantumista ja rikos- ja vankilakierteen syntymistä ja kehittämistä. Tukimallin tavoitteena on tukea asiakkaita rikoksettomaan ja päihteettömään elämään, sekä parantaa heidän elämänhallinnallisia taitojaan. Projekti suunnataan ensisijaisesti asiakasryhmälle, johon kuuluvat nuoret suorittavat rikosprosessin loppuvaihetta (ehdoton vankeus, ehdollinen vankeus, yhdyskuntapalvelu, nuorisorangaistus, valvontarangaistus). Mikäli asiakkaita ei ohjaudu riittävästi, palvelua tarjotaan ennaltaehkäisevänä henkilöille, joilla on riskikäyttäytymistä ja merkintöjä rikosrekisterissä. Projektiin palkataan alkuvuonna 2015 kaksi kokoaikaista projektityöntekijää ja osa-aikainen (50 %) projektikoordinaattori. Ehjä ry:n toimittaman tilannekatsauksen mukaan yhteistyökumppa nei na olisivat Turun kaupungin hyvinvointitoimiala, Naantalin kaupunki, Rai sion kaupunki, Turun vankila, Käyrän vankila ja Yhdyskuntaseuraamustoi misto, ASPA-säätiö ja Kriminaalihuollon tukisäätiö (KRITS). Projektille perustetaan ohjausryhmä, jonka jäseniksi kutsutaan tärkeimpien yhteistyötahojen edustajia. Projektin keskeisiä yhteistyötahoja ovat kuntien sosiaalitoimet sekä rangaistusaikaa valvovat tahot, kuten alueen vankilat ja yhdyskuntaseuraamustoimisto sekä muut asiakkaiden elämään kiinteästi liittyvät viranomaiset. Projekti ei tule aiheuttamaan kunnalle ylimääräisiä kustannuksia. Projektin henkilökunnan palkka- ja toimintakustannuksiin haetaan Raha-automaattiyhdistykseltä projektiavustusta. Kunnan kannalta yhteistyö käytännössä tar-