Coffee at Alder & Sound s: Hallituksen esitys korkovähennysoikeuden rajoittamisesta

Transkriptio

1 Coffee at Alder & Sound s: Hallituksen esitys korkovähennysoikeuden rajoittamisesta Reima Linnanvirta Partner Mika Sipilä Associate Alder & Sound Oy Vuorikatu 6 B Helsinki etunimi.sukunimi@aldersound.fi

2 Coffee at Alder & Sound s Päivän agenda Hallituksen esitys korkovähennysoikeuden rajoittamisesta 1. Yleisesti lakihankkeesta ja hallituksen esityksestä 2. Esitetyn korkovähennysoikeuden rajoituksen keskeiset kohdat 3. Rajoituksen huomiointi käytännössä sekä siihen liittyvät suunnittelumahdollisuudet Sivu 1

3 Lakihankkeen status ja valittu rajoitustyyppi Hallituksen esitys on annettu, mutta muutokset ovat vielä mahdollisia Hallituksen esitys (HE 146/2012) annettu marraskuussa 2012 Tätä ennen ollut laajasti kommentoitavana kaksi luonnosta, lausuntokierrokset johtivat muutamiin olennaisiin muutoksiin Eduskuntakäsittelyä odotetaan vielä vuoden 2012 puolella Lakia sovellettaisiin näillä näkymin verovuodesta 2014 alkaen Vuosittaisen tulon määrään perustuva rajoitus, ei esim. velan ja oman pääoman suhteeseen, eli vain tietyn osan verotettavista tuloista saa vuosittain eliminoida korkomenoilla Sivu 2

4 Vuosi- ja yhtiökohtainen rajoitus Korkovähennysten enimmäismäärä perustuu tietyillä erillä oikaistuun vuosittaiseen verotettavaan tuloon Verotuksellinen EBITDA: Verotettavat tulot - Vähennyskelpoiset menot + Nettokorkomenot + Poistot + Rahoitusomaisuuden menetykset ja arvonmuutokset Rajoitus ei sovellu, jos nettokorkomenojen määrä vuodessa enintään Jos tämä raja ylittyy, korko vähennyskelpoista vain sikäli kuin se on enintään 30 % verotuksellisesta EBITDAsta Yhtiökohtainen arviointi Ulkoiset korkomenot vähennyskelpoisia rajoituksesta huolimatta Soveltuu sekä Suomeen että muualle maksettuihin korkoihin Sivu 3

5 Esimerkki 1 Korkoleikkuri käytännössä Esimerkki tilanteesta, jossa on vain yksi yhtiö ja vain sisäistä velkaa EBITDA Sisäisen velan korot Poistot Tulos % EBITDAsta Vähennyskelvoton korko Verotettava tulo Verot korkoleikkurin jälkeen Verot ilman korkoleikkuria Verojen kasvu % Sivu 4

6 Merkittävimmät rajaukset Ulkoiselle taholle maksetut korot ja muut kuin elinkeinotoiminnan korot ovat rajoitusten ulkopuolella Vähennyskelvottomia voivat olla vain etuyhteyskorot - Mikäli 30 %:n EBITDA-raja ylittyy, 30 %:n korkokapasiteettia syövät kuitenkin ensisijaisesti ulkoiset korot Koskee vain elinkeinotoimintaan liittyviä korkoja Toimialarajaus: rajoituksia ei sovelleta - Luottolaitoksiin - Vakuutuslaitoksiin - Eläkelaitoksiin - Laajalti näiden tytär- tai omistusyrityksiin Konsernitase voi estää rajoitusten soveltumisen Sivu 5

7 Etuyhteysvelan määritelmä Etuyhteyden katsotaan rajoitusten näkökulmasta syntyvän määräysvallan kautta Sama kriteeri kuin siirtohinnoittelun dokumentointia koskevissa säännöksissä, eli määräysvalta - Toinen velan osapuoli on välittömästi tai välillisesti toisen osapuolen määräysvallassa, tai - Molemmat lainan osapuolet ovat välittömästi tai välillisesti saman tahon määräysvallassa Etuyhteysvelaksi katsotaan myös tietyt tilanteet, joissa lainarahoitus kierrätetään ulkopuolisen osapuolen kautta tai ulkopuoliselta saadun lainarahoituksen vakuutena on etuyhteyssaaminen - Pelkkä konserniyhtiön velalle antama takaus ei tee velasta etuyhteysvelkaa Sivu 6

8 Vähentämättä jäävät korot Vähentämättä jääneitä korkoja voi pyrkiä vähentämään myöhempinä vuosina ilman aikarajoitusta Vähentämättä jääneitä korkoja voidaan vähentää myöhempinä vuosina, 30 %:n rajan puitteissa Ei aikarajaa Omistajanvaihdoksilla ei vaikutusta Vähentämättömät korot säilyvät yritysjärjestelyissä - Siirtyvät fuusiossa - Siirtyvät jakautumisessa samoin periaattein kuin tappiot - Liiketoimintasiirrossa jäävät siirtävään yhtiöön Ylimääräistä EBITDAa / korkokapasiteettia ei voi käyttää myöhempinä vuosina Sivu 7

9 Konsernitaseen vaikutus Konsernitase voi estää rajoituksen soveltumisen, jos konsernitase ei ole sen velkaisempi kuin yhtiökohtainen tase Rajoitukset eivät sovellu, mikäli yhtiön oman pääoman suhde taseen loppusummaan on vähintään samaa tasoa kuin vahvistetussa konsernitaseessa Tarkastelun kohteena tase sellaisenaan Konsernitaseen tulee olla koko konsernin konsernitase ja laadittu EU/ETA tai verosopimusvaltiossa Joko IFRS-tilinpäätös tai EU/ETA-valtion tilinpäätösstandardien tai vastaavien säännösten mukainen tilinpäätös On / off tyyppinen sääntö, eli joko estää korkovähennysten soveltamisen kokonaan, tai ei ollenkaan Sivu 8

10 Rajoitusten huomioon ottaminen Rajoitusten vaikutukset voivat olla yllättäväkin erilaisia esim. konsernin juridisesta rakenteesta riippuen Lainsäätäjän ensisijaisena kohteena ulkomaisten pääomasijoittajien omistamat yhtiöt ja ulkomaisten konsernien suomalaiset tytäryhtiöt Suomalaisilla konserneilla konsernitase pelastaa usein Sisäistä velkarahoitusta syytä käyttää aiempaa harkitummin (esim. ulkoinen yrityskauppavelka suoraan ostajayhtiöön) Sivu 9

11 Rajoitusten huomioon ottaminen (jatkuu) Rajoitusten vaikutukset voivat olla yllättävänkin erilaisia esim. konsernin juridisesta rakenteesta riippuen Rajoitusten vaikutus voi vaihdella tapauskohtaisesti olennaisesti riippuen esim.: - Konsernin juridisesta rakenteesta - Korkojen kohdistamisesta yhtiöittäin - Poistokelpoisen omaisuuden sijainnista konsernissa - Poistojen merkitys korostuu - Koron on edelleen oltava markkinaehtoista Sivu 10

12 Korkomenojen allokointi konsernissa Korkojen sopivalla allokoinnilla konsernin sisällä voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä Rajoitusta sovelletaan yhtiökohtaisesti: - Voidaanko sisäinen rahoitus jakaa siten, ettei minkään yhtiön vuosittainen korko ylitä euroa? - Voidaanko korkomenot allokoida sinne, missä on eniten EBITDAa? 30 %:n korkovähennyskapasiteettia kuluttavat ensisijaisesti ulkoiset korot: - Voidaanko ulkoinen velka sijoittaa eri yhtiöön kuin sisäinen velka? Sivu 11

13 Korkomenojen allokointi konsernissa (jatkuu) Korkojen sopivalla allokoinnilla konsernin sisällä voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä Korkotulot pienentävät rajoitusten kohteena olevia nettokorkomenoja - Voidaanko mahdolliset korkotulot kanavoida sinne, missä on eniten korkomenojakin? Sivu 12

14 Esimerkki 2 Sisäisen ja ulkoisen lainan erottaminen Ulkoisen ja sisäisen velan erottaminen eri yhtiöihin voi merkittävästi lisätä korkovähennyksiä Lopputulos: A ja B voivat vähentää korkoja yli 50 % enemmän verrattuna siihen, mitä ne voisivat vähentää yhtenä Yhtiö AB:nä, koska ulkoisen velan korot eivät kuluta korkovähennyskapasiteettia. YHTIÖ AB YHTIÖ A YHTIÖ B A + B EBITDA Ulkoiset korot Sisäiset korot Poistot Tulos % EBITDAsta % ylittävät korot Vähennyskelvoton korko Verotettava tulo Verot Sivu 13

15 Konserniavustukset Konserniavustuksilla voidaan siirtää korkokapasiteettia, muttei rajoituksetta Konserniavustukset luetaan mukaan laskettaessa 30 %:n rajaa - Eli kasvattavat saajan korkovähennyskapasiteettia ja vastaavasti pienentävät antajan kapasiteettia Konserniavustuksilla voidaan siis lähtökohtaisesti siirtää EBITDAa sopivimpaan paikkaan Poistot voivat rajoittaa EBITDAn / korkovähennyskapasiteetin siirtämistä konserniavustusten avulla. - Korkovähennysmielessä tehokkainta olisi vähentää poistot siinä yhtiössä, jolla on suurimmat nettokorkomenot Sivu 14

16 Esimerkki 3 EBITDAn siirtäminen konserniavustuksilla Poistot voivat olennaisesti rajoittaa mahdollisuuksia siirtää EBITDAa konserniyhtiöstä toiseen Vaihtoehto 1: Ei konserniavustuksia Vaihtoehto 2: Konserni-avustus A:lta B:lle 100 Johtopäätös: A:lla on huomattavasti ylimääräistä korkokapasiteettia, koska sillä on vain ulkoisia korkoja. Siitä saadaan kuitenkin siirrettyä B:lle vain n. 10 %, koska A:n poistot pienentävät konserniavustuksena jaettavaa tulosta. Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 YHTIÖ A YHTIÖ B YHTIÖ A YHTIÖ B EBITDA Ulkoiset korot Sisäiset korot Poistot Tulos % EBITDAsta % ylittävät korot Vähennyskelvoton korko Verotettava tulo Verot Sivu 15

17 Poistojen erityisasema Poistot ovat jatkossa muita menoja parempia menoja, koska ne eivät pienennä korkovähennyskapasiteettia Poistot pienentävät edelleen täysimääräisinä verotettavaa tuloa Eivät kuitenkaan muiden menojen tapaan vähennä mahdollisuuksia vähentää korkomenoja. - Korkorajoitusten kannalta voi olla edullisempaa esim. ostaa käyttöomaisuutta kuin vuokrata sitä Korkovähennysten kannalta voi olla mielekästä keskittää konsernin käyttöomaisuus yhtiöön, jolla on paljon sisäistä velkaa ja joka vuokraa omaisuutta muille yhtiöille - Kom-yhtiön EBITDA kasvaa vuokratuloilla, mutta tästä johtuvaa verotettavan tulon kasvua eliminoidaan poistoilla Sivu 16

18 Esimerkki 4 Käyttomaisuuden vuokraus vs. omistaminen Omaisuuden omistaminen johtaa helposti korkovähennysten kannalta edullisempaan tilanteeseen Vuokraus Omistus Tulot Vuokrat -50 Muut menot Sisäiset korot Poistot -40 Tulos EBITDA % EBITDAsta Vähennyskelvottomat korot Verotettava tulo Sivu 17