HITSAUSMENETELMÄT. Eri hitsausmenetelmien kuvaukset. Lähteet: Esab, Kemppi, Wikipedia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HITSAUSMENETELMÄT. Eri hitsausmenetelmien kuvaukset. Lähteet: Esab, Kemppi, Wikipedia"

Transkriptio

1 HITSAUSMENETELMÄT Eri hitsausmenetelmien kuvaukset. Lähteet: Esab, Kemppi, Wikipedia

2 SISÄLLYSLUETTELO Jauhekaarihitsaus...4 Kaasukaarimuottihitsaus...5 Kaarijuotto...5 Kaasuleikkaus...5 Kiekkohitsaus...6 Kitkahitsaus...6 Kitkahitsaus...7 Korjaushitsaus...7 Kuonahitsaus...8 Käsnähitsaus...9 Laserleikkaus...10 Leimuhitsaus...10 MIG/MAG-hitsaus...11 Pistehitsaus...12 Plasmahitsaus...13 Plasmaleikkaus...14 Puikkohitsaus (MMA)...15 TIG-hitsaus...16 Tyssähitsaus...16 Täytelankahitsaus...17 Vastushitsaus...17

3 Vastushitsaus...18 Vesisuihkuleikkaus...18

4 Jauhekaarihitsaus Jauhekaarihitsaus on kaarihitsausta, jossa valokaari palaa hitsauslangan ja työkappaleen välissä hitsausjauheen alla. Hitsausjauhe suojaa hitsaustapahtuman ympäröivältä ilmalta. Osa jauheesta sulaa ja muodostaa hitsin päälle kuonakerroksen, joka myöhemmin poistetaan. Valokaari ei ole näkyvä kuten muissa prosesseissa, vaan palaa piilossa jauheen alla. Tästä syystä jauhekaarihitsauksessa ei synny lämpö- ja valosäteilyä eikä hitsaussavuja, mikä tekee siitä työympäristön kannalta edullisen hitsausprosessin. Englanninkielinen nimitys on Submerged Arc Welding, jonka alkukirjaimista tulee paljon käytetty lyhenne SAW. Hitsausaineet ovat hitsauslanka ja hitsausjauhe. Hitsauslangat ovat paksuja lisäainelankoja, joiden yleisin halkaisija on 4,0 mm, mutta jauhekaarihitsauksessa käytetään myös tätä ohuempia ja paksumpia lankoja. Hitsausjauheet ovat raemaisia, sulavia ja mineraalista ja metallista alkuperää olevia tuotteita, joita on kemialliselta koostumukseltaan erilaisia. Jauhekaarihitsauksen etuina on suuri tehokkuus (hitsiaineentuotto), suuri tunkeuma, työympäristöystävällisyys, tunteettomuus vedolle ja tuulelle sekä pitkäikäiset ja toimintavarmat laitteet. Hitsiaineentuotto on tyypillisesti 6-12 kg/h, jolla tarkoitetaan kaariaikatunnissa sulatettua lisäainemäärää. Erilaisissa suurtehojauhekaariprosesseissa se on korkeimmillaan kymmeniä kiloja tunnissa. Käyttöalue alkaa noin 5 mm:n aineenpaksuudesta lähtien. Jauhekaarihitsaus on lähes poikkeuksetta mekanisoitua hitsausta. Jauhekaarihitsauksesta on kehitetty monia erilaisia muunnelmia, mm. tandem-hitsaus, kaksoislankahitsaus, metallijauheen syöttö ja kapearailohitsaus. Tehokkaana hitsausprosessina jauhekaarihitsausta käytetään paljon lähinnä keskiraskaassa ja raskaassa konepajateollisuudessa ja laivanrakennuksessa. Kattila-, säiliö- ja paineastiavalmistuksessa sitä käytetään mm. lieriöiden kehä- ja pituushitseihin sekä ulkopuolisena että sisäpuolisena hitsauksena. Suuret palkit ja putket valmistetaan myös jauhekaarihitsauksella. Jauhekaarihitsaus soveltuu hyvin useimpien terästen hitsaukseen. Erilaisia hitsattavia teräksiä ovat mm. seostamattomat, hienorae-, kuumalujat, lujat ja ruostumattomat teräkset.

5 Kaasukaarimuottihitsaus Kaasukaarimuottihitsaus on eräänlainen MIG/MAG-hitsauksen pystyhitsaussovellutus. Valokaari palaa lisäaineen ja työkappaleen välissä suojakaasun ympäröimänä. Pystyasennossa olevassa railossa sulan tuet estävät hitsisulan valumisen, kun hitsaus etenee ylöspäin. Hitsi muodostuu sulantukien ja liitettävien levyjen railopintojen väliin. Yleensä hitsaus tehdään yhdellä palolla. Prosessia kutsutaan usein myös EG- tai EGW-hitsaukseksi (Electro-Gas Welding). Langansyöttölaite syöttää tasaisella nopeudella hitsauslankaa, joka voi olla umpilanka tai täytelanka. Suojakaasu on terästen hitsauksessa aktiivinen kaasu, yleensä argonin ja hiilidioksidin muodostama seoskaasu. Hitsauslaite nousee ylöspäin ylhäällä olevan nostolaitteen avulla tai railon vieressä olevaa kulkukiskoa myöten. Tyypilliset hitsattavat levynpaksuudet ovat mm. EG-hitsaus on erittäin tehokas ja tuottava prosessi, jonka tuotto on tyypillisesti luokkaa kg/h. Käyttö on kuitenkin hyvin vähäistä. Lähinnä sitä käytetään telakoilla ja konepajoissa suurten telaputkien hitsauksessa. Hitsausenergia on melko korkea kj/cm, mikä rajoittaa jossain määrin EG-hitsauksen käyttöä, kun hitsataan iskusitkeydeltään vaativia tuotteita. Kaarijuotto Kaarijuotto eli MIG-juottaminen tuli käyttöön 1990-luvulla. Se muistuttaa suuresti MIG/MAG-hitsausta. Suurin ero on lisäainelangoissa ja perusaineen sulamisessa, sillä kaarijuotossa perusaine ei sula. Lämmöntuonti on kaarijuotossa huomattavasti vähäisempää kuin MIG/MAG-hitsauksessa, minkä vuoksi kaarijuotto sopii erityisen hyvin esimerkiksi autoteollisuudessa käytettävien sinkkipinnoitettujen levyjen liittämiseen. Vähäisen lämmöntuonnin ansiosta levy ei vääntyile eikä sinkkipinnoite vaurioidu. Tästä syystä autoteollisuuden kiinnostus kaarijuottoa kohtaan onkin erittäin suuri. Myös autokorjaamoissa käytetään paljon kaarijuottoa. Kaasuleikkaus Kaasuleikkaus on erityisen sopiva rakenneteräksille ja antaa parhaan tuloksen. Polttokaasuna ovat asetyleeni, propaani, luonnonkaasu (metaani) tai seoskaasut. Käytettäessä ESAB Cutting Systemsin yksitai monipoltinpäitä saavutetaan taloudellinen ja tarkka leikkuu laajalla levynpaksuusalueella. Perinteinen terminen leikkausprosessi seostamattomille ja niukkaseosteisille teräksille. Myös viisteleikkaukset railonvalmistuksessa. Kustannustehokas erityisesti monipoltintoimisena. Tehokkain menetelmä mekaanisessa leikkauksessa antaen parhaan leikkausjäljen aina 300 mm:iin asti.

6 Kiekkohitsaus Kiekkohitsaus on vastushitsausmenetelmä, jossa tarvittavan lämmön synnyttävä sähkövirta johdetaan hitsauskohdan läpi pyörivien kiekkoelektrodien läpi, jotka samalla puristavat työkappaleet toisiaan vasten. Se on erittäin nopea hitsausmenetelmä ohutlevyjen liittämiseen.

7 Kitkahitsaus Perinteisessä kitkahitsauksessa tarvittava lämpö saadaan aikaan puristamalla liitospintoja vastakkain ja pyörittämällä niitä toisiinsa nähden. Pehmeäksi kuumenneet liitospinnat hitsautuvat yhteen, kun ne puristetaan voimakkaasti vastakkain. Kitkahitsausta käytetään esim. akselien ja tankojen liittämiseen luvun alussa kehitettiin uusi kitkahitsausprosessi, jota kutsutaan kitkahitsaukseksi pyörivällä työkalulla. Englanninkielisen nimensä mukaan siitä käytetään myös lyhenteitä FS- ja FSW-hitsaus (Friction Stir Welding). Kehittäjä ja patentoija on TWI (The Welding Institute). Tässä hitsauksessa pyörivä työkalu, jossa on profiloitu kärkiosa, pyörii ja tunkeutuu hitaasti kahden liitettävän kappaleen väliseen railoon. Liitettävien kappaleiden on oltava tiukasti toisiaan vasten, sillä railon paikka ei saa muuttua hitsauksen aikana. Kulutusta kestävän työkalun ja hitsattavien kappaleiden välille syntyy kitkalämpöä, joka saa aikaan kappaleiden pehmenemisen ilman sulamista. Pehmeä materiaali työntyy ("virtaa") eteenpäin kulkevan työkalun etupuolelta sen taakse, jolloin sinne syntyy pitävä liitos eli hitsi. Etuja ovat mm. seuraavat ominaisuudet: ei lisäainetta eikä suojakaasua, helppo railonvalmistus, monipuoliset liitosten toteutusmahdollisuudet, olemattomat vetelyt (muodonmuutokset), erinomaiset liitosten ominaisuudet, erinomainen hitsin laatu, hyvä toistettavuus, sama kemiallinen koostumus hitsiaineessa ja perusaineessa, hyvä mittatarkkuus, hitsin ala- ja yläpinta perusaineessa tasossa ja työympäristöystävällisyys (ei savuja eikä säteilyä). Kitkahitsaus soveltuu erityisesti pehmeiden materiaalien hitsaukseen, mm. alumiinin ja kuparin hitsaukseen. Eniten sitä sovelletaan alumiinin hitsaukseen, mm. paneleita yhdistämällä kapeampia pursotteita toisiinsa hitsaamalla. Muita hitsattuja alumiinituotteita ovat kotelot, vanteet, säiliöt ja rungot. Yhdellä palolla hitsattava aineenpaksuus on jo noin 50 mm. Paksumpia levyjä voidaan hitsata kahdella palolla, palko kummallekin puolelle. Hitsausnopeus riippuu alumiinilaadusta ja aineenpaksuudesta, mutta se voi olla tyypillisesti 5-6 mm:n paksuuksilla 1-2 m/min. Korjaushitsaus Hitsaus on tärkeä menetelmä myös korjaus- ja kunnossapito-toiminnassa. Hitsauksella voidaan tehdä erilaiset korjaukset nopeasti ja luotettavasti lähes kaikenlaisissa olosuhteissa. Nykyään on riittävästi hitsausmetallurgista tietämystä, että voidaan hitsata lähes mitä tahansa materiaaleja. Hitsausta voidaan käyttää myös päällehitsaukseen, jossa työkappale pinnoitetaan hitsaamalla tiettyjen ominaisuuksien saavuttamiseksi. Päällehitsauksella voidaan pyrkiä saamaan aikaan kova ja hyvin kulutusta kestävä pinta, jolloin puhutaan kovahitsauksesta. Tähän on tarjolla hitsauslisäaineissa kymmeniä erilaisia seostyyppejä. Päällehitsauksella voidaan tehdä myös hyvin korroosiota kestäviä pintoja, jolloin puhutaan myös korroosionestohitsauksesta. Lisäaineet ovat erilaisia ruostumattomia teräksiä.

8 Kuonahitsaus Kuonahitsaus on kaasukaarimuottihitsauksen tapaan yleensä aina myös pystyhitsausta, jossa hitsisula muodostuu liitospintojen ja vesijäähdytteisten kuparisten sulantukien väliin kuten kaasukaarihitsauksessakin. Railomuoto on I-railo, jossa ilmarako on noin mm. Hitsaus on yleensä yksipalkohitsausta. Levynpaksuudet ovat usein hyvin paksuja, tyypillisesti noin mm. Paksuudet mm voidaan tehdä ilman langan sivuttaisliikettä, mutta paksumpien levyjen hitsauksessa täytyy käyttää sivuttaisliikettä. Paksujen levyjen hitsauksessa käytetään usein useampia hitsauslankoja. Langansyöttölaite syöttää hitsauslankaa tasaisella nopeudella hitsisulaan. Yleisimmät langanhalkaisijat ovat 2.5, 3.0 ja 4.0 mm. Kuonahitsaus on sulatusteholtaan tehokkain hitsausprosessi. Tuotto on yhdellä langalla kg/h. Useammalla langalla tuotto on moninkertainen. Hitsausenergia on samanaikaisesti erittäin korkea, kj/cm, mikä rajoittaa suuresti prosessin käyttöä. Se soveltuu parhaiten seostamattomien terästen hitsaukseen. Käyttö on kuitenkin hyvin vähäistä, lähinnä telakoilla sekä suurten ja paksuseinäisten putkien valmistuksessa.

9 Käsnähitsaus Käsnähitsaus on vastushitsausmenetelmä, jossa tarvittavan lämmön synnyttävä sähkövirta sekä elektrodipuristus keskitetään yhteen tai useampaan kohtaan työkappaleeseen tai -kappaleisiin etukäteen tehtyjen käsnien avulla. Etukäteen kappaleeseen tehty käsnä nousee esiin pinnasta, jonka kautta paine ja hitsausvirta kulkevat. Käsnät voivat olla muodoltaan pyörökäsniä, pitkittäiskäsniä tai rengaskäsniä. Menetelmällä on mahdollista hitsata useampia käsniä samanaikaisesti. Esimerkkejä: Tappien hitsaus ohutlevyyn. Markkinoilla on saatavissa valmiita tällaisia tappeja. Ristikkäin olevien lankojen tai takojen hitsaus toisiinsa, jolloin kosketuskohtaan syntyy käsnähitsi.

10 Laserleikkaus Kosketukseton terminen leikkausprosessi suurella tarkkuudella. Tarkkaan kohdistettu lasersäde mahdollistaa hyvin pienen railon (0,1-0,6 mm) käytön, jolloin lämpövääristymät ovat minimaalisia. Korkea leikkauslaatu useilla materiaalella, rakenneteräksillä aina 25 mm:iin asti. Viisteleikkaus aina 15 mm:n levynpaksuudelle. Verrattaessa kaasu- ja plasmaleikkauksen leikkausjälkeen on viimeistelytarve olematon. Leimuhitsaus Leimuhitsaus on tankojen, putkien jne. päittäisliittämiseen tarkoitettu vastushitsausmenetelmä. Ensiksi lämmitysvaiheen aikana liitettävät pinnat pidetään keskenään kevyessä kosketuksessa tai irrotetaan toisistaan hieman irti, jolloin läpikulkeva sähkövirta saa aikaan lyhyitä valokaaria liitospintojen välille. Kun tarvittava lämpötila ja sulaminen on saavutettu, tehdään nopea liitospintojen yhteenpuristaminen (tyssäys), jolloin syntyy valmis liitos.

11 MIG/MAG-hitsaus MIG/MAG-hitsaus eli metallikaasukaarihitsaus on kaasukaarihitsausprosessi, jossa valokaari palaa suojakaasun ympäröimänä hitsauslangan ja työkappaleen välissä. Sula metalli siirtyy pieninä pisaroina langan päästä hitsisulaan. Langansyöttölaite syöttää tasaisella nopeudella hitsauslankaa hitsauspistooliin ja siitä edelleen valokaareen. Termit MIG ja MAG tulevat englanninkielisistä sanoista Metal-Arc Inert Gas Welding ja Metal-Arc Active Gas Welding. Usein näistä hitsausprosesseista käytetään vain yhtä yleisnimitystä MIG-hitsaus. Suojakaasu voi olla aktiivinen tai inertti kaasu. Aktiivinen kaasu reagoi sulassa metallissa olevien aineiden kanssa. Tällainen kaasu on joko puhdas hiilidioksidi tai argonin ja hiilidioksidin muodostama seoskaasu, esim. 75%Ar+25%CO 2. Tällaista hitsausta kutsutaan MAG-hitsaukseksi. MIG-hitsauksessa suojakaasu on puolestaan inertti eli reagoimaton kaasu, jollaisia ovat argon ja helium. Pääjako näiden prosessien käytössä on sellainen, että terästen hitsaus on MAG-hitsausta ja eirautametallien hitsaus on MIG-hitsausta. Suojakaasu voidaan kokonaan tai osittain korvata käyttämällä ydintäytelankaa, jolloin langan sisällä on sulaa hitsiainetta suojaavia aineita. Tällöin kyse on kuitenkin täytelankahitsauksesta eikä MIG/MAG-hitsauksesta. Lisäaine on ohut kelalla oleva lanka, jota kutsutaan usein myös umpilangaksi vastakohtana täytelangalle. Yleisimmät langanhalkaisijat ovat 1,0 ja 1,2 mm, mutta myös ohuempia ja paksumpia lankoja käytetään. Yleisin kelapaino on 18 kg. Seostamattomat ja niukkaseosteiset teräslangat ovat yleensä pinnaltaan kuparoituja. Hitsauslankojen kemialliset koostumukset vastaavat yleensä hitsattavan teräksen koostumusta. Etuja ovat mm.: jatkuva lisäaine (lanka), mekanisoinnin ja automatisoinnin helppous, kuonaton, lisäaineen korkea riittoisuus, hyvä tuottavuus, laaja hitsausarvojen säätömahdollisuus ja halpa lisäaine. Käyttöalue alkaa noin 1 mm:n aineenpaksuudesta lähtien. Hitsauslaitteisto on huomattavasti monimutkaisempi kuin puikkohitsauslaitteisto sekä vaatii enemmän huoltoa ja kunnossapitoa. MIG/MAG-hitsaus on yleisin hitsausprosessi robottihitsauksessa. MIG/MAG-hitsaus on nykyään jo useimmissa maissa yleisin hitsausprosessi, kun yleisyyttä mitataan käytetyn lisäaineen määrän perusteella. Hitsauslankojen osuus on monissa maissa noin % koko lisäainekulutuksesta. Prosessi sopii yhtä hyvin erilaisten terästen kuin ei-rautametallien (alumiinin, kuparin ja nikkelin) hitsaukseen. MIG/MAG-hitsausta käytetään lähes kaikkialla hitsaavassa teollisuudessa, mm. maatalouskoneita, metsäkoneita, kuljetusvälineitä, laivoja, teräsrakenteita ja paineastioita valmistavassa teollisuudessa. Se on tyypillisesti myös ohutlevyjä hitsaavan teollisuuden prosessi, mm. autokorjaamot ja autoteollisuus.

12 Pistehitsaus Pistehitsaus on vastushitsausmenetelmä, jossa tarvittava lämpö saadaan aikaan johtamalla sähkövirta vastuksena toimivan hitsauskohdan läpi, johon muodostuu puristettaessa levyjä vastakkain pistehitsi.

13 Plasmahitsaus Plasmahitsaus on myös kaasukaarihitsausta, jossa pääasiallisena hitsauslämmön lähteenä on valokaaren muodostama plasma. Hitsauksessa plasma saadaan aikaan sähköpurkauksella, kaasuatmosfäärin läpi kulkevalla valokaarella, joka palaa volframielektrodin ja työkappaleen välissä. Valokaaren lämpö saadaan siirtymään tehokkaasti virtaavaan plasmakaasuun, joka muodostaa plasman purkautuessaan sitä kurouttavan pienihalkaisijaisen suuttimen läpi. Se muistuttaa paljon TIG-hitsausta. Englanninkielinen nimitys on Plasma Arc Welding (PAW). Plasmahitsausta voidaan tehdä ilman lisäainetta tai lisäaineen kanssa. Lisäaineen syöttämiseen tarvitaan erillinen langansyöttölaite, joka syöttää lankaa hitsisulaan melko hitaalla nopeudella. Lisäaineena on ohut kelalla oleva MIG/MAG-hitsauslanka. Plasmahitsaus on yleensä mekanisoitua hitsausta, jolloin sen edut ovat parhaiten hyödynnettävissä. Sitä voidaan tehdä myös käsinhitsauksena. Plasmahitsauksessa käytetään suojakaasun lisäksi plasmakaasua. Usein niiksi valitaan kuitenkin sama kaasu. Plasmakaasuina käytetään argonia ja argon-vetyseoksia. Suojakaasuina käytetään argonia, argonvetyseoksia ja argon-helium-seoksia. Plasmahitsaus voidaan ryhmitellä toimintaperiaatteeltaan kahteen sovellutusmuotoon: plasmahitsaus sulattavalla valokaarella, joka muistuttaa kovasti TIG-hitsausta plasmahitsaus lävistävällä valokaarella, jossa valokaari muodostaa railoon ns. lävistysreiän Plasmahitsaus on ainoa kaarihitsausprosessi, jossa lävistävä valokaari on mahdollinen. Tällä on mahdollista hitsata yhdellä palolla I-railoon aina noin 12 mm:n levynpaksuuteen saakka. Plasmahitsaus voidaan ryhmitellä hitsausvirran perusteella kolmeen sovellutusmuotoon: mikroplasmahitsaus (noin 0,01-0,5 mm): 0,1-15 A väliplasmahitsaus (noin 0,5-3,0 mm): A lävistävä plasmahitsaus (noin 3-12 mm): A Plasmahitsausta käytetään eniten ruostumattoman teräksen hitsauksessa. Konepajoissa sillä liitetään tehokkaasti yhteen levyjä, kun levynpaksuus vaihtelee 3-10 mm ja railomuoto on I-railo. Ruostumattomien putkien valmistuksessa käytetään TIG-hitsauksen ohella myös plasmahitsausta. Plasmahitsausta voidaan käyttää myös säiliöiden hitsaukseen sekä jalko- että vaaka-asennossa. Viime vuosina plasmahitsausta on alettu soveltaa myös seostamattoman teräksen ja alumiinin hitsaukseen. Uusimpia sovellutuskohteita on teräsputkien jatkoshitsaus.

14 Plasmaleikkaus Plasmaprosessi käyttää keskitettyä sähköistä valokaarta, joka korkealämpötilaisen plasmasäteen avulla sulattaa materiaalin. Kaikkea sähköäjohtuvaa materiaalia voidaan leikata. ESAB Cutting Systems tarjoaa plasmavirtalähteitä, joiden leikkausvirta on A ja leikkauspaksuudet 0,5-160 mm. Plasmakaasuina voidaan käyttää paineilmaa, typpeä, happea tai argonia/vetyä ja leikata seostamattomia ja niukkaseosteisia teräksiä, alumiinia, kuparia sekä muita metalleja ja metalliseoksia. Soveltuu kaikille sähköäjohtaville materiaalelle, käytetään erityisesti rakenneteräksille, ruostumattomille ja ei-rautapitoisille metalleille. Keskitetyn plasmavalokaaren ansiosta lämpövetelyt ovat vähäisiä. Suuri leikkausnopeus (5-7 kertaa happi/kaasuleikkaus) ja lyhyet odotusajat (ei esilämmityksiä). Käytettäessa suurta, jopa 1000 A:n virtaa, voidaan leikata aina 160 mm:iin asti. Rakenneteräksien leikkaus tehokasta pysty- tai viisteleikkauksena aina 30 mm:iin asti. Korkein leikkauslaatu saadaan hienosädeplasmalla tai vesi-injektio-plasmamenetelmällä.

15 Puikkohitsaus (MMA) Puikkohitsaus on vanhin ja tunnetuin hitsausprosessi, jonka päällystetyn hitsauspuikon kehittäjä ja ESABin perustaja Oscar Kjellberg esitteli aivan 1900-luvun alussa. Suomen kielessä nimitys puikkohitsaus on vakiintunut, vaikka joskus sitä saatetaan kutsua vielä vanhoilla nimillä metallikaarihitsaus tai sähköhitsaus. Englanninkielisiä nimityksiä ovat mm. EN-standardien mukainen Manual Metal Arc Welding (MMA) tai amerikkalaisten standardien mukainen Shielded Metal Arc Welding (SMAW). Puikkohitsauksessa valokaari palaa hitsauspuikon pään ja työkappaleen välissä. Puikon sydänlanka sulaa ja sula metalli lentää kuonan ympäröiminä pisaroina valokaaren läpi hitsisulaan. Hitsaustapahtuman suoja muodostuu päällysteen muodostamista kaasuista ja kuonasta. Kuona jähmettyy hitsipalon päälle kuonakerrokseksi, joka poistetaan jälkeenpäin. Puikkohitsaus on aina käsinhitsausta eikä sitä voida mekanisoida lyhyen määrämittaisen lisäaineensa takia. Hitsauslisäaine on hitsauspuikko, joka on määräpituinen, suora ja päällystetty lisäainelanka. Päällysteen tehtäviä ovat mm. tuottaa kuona- ja kaasusuoja hitsaustapahtumalle, muotoilla ja tukea hitsisulaa muodostamansa kuonan avulla, seostaa hitsiainetta seosaineilla, helpottaa valokaaren syttymistä ja palamista sekä nostaa riittoisuutta rautajauheen avulla. Yleisimmät puikonhalkaisijat ovat 3.3, 2.5 ja 4.0 mm, mutta puikkohitsauksessa käytetään myös näitä ohuempia ja paksumpia puikkoja. Yleisimmät puikkojen pituudet ovat 350 ja 450 mm. Hitsauspuikkoja on päällysteen koostumuksen perusteella mm. emäs-, rutiili- ja hapanpäällysteisiä puikkoja. Seostamattomien ja niukkaseosteisten terästen puikot ovat yleensä emäspäällysteisiä ja ruostumattomien terästen puikot puolestaan rutiilipäällysteisiä. Puikkohitsauksen etuja ovat monipuolisuus ja joustavuus, toimivuus kaikissa olosuhteissa, laaja lisäainevalikoima, yksinkertaiset ja helposti siirrettävät laitteet, hyvä luoksepäästävyys ja hyvä hitsin laatu. Hitsauspuikkoja on satoja eri metalleille ja eri kohteisiin. Käyttöalue alkaa noin 1-1,5 mm:n aineenpaksuudesta lähtien. Puikkohitsausta käytetään vielä nykyäänkin paljon ja lähes kaikkialla, vaikka MIG/MAG-hitsaus on ohittanutkin sen lisäainekulutuksessa. Se sopii erityisesti terästen ja valurautojen hitsaukseen sekä päällehitsaukseen. Ruostumattoman teräksen hitsaus on vielä eniten puikkohitsausta. Tyypillisiä käyttöaloja ovat mm. paineastioiden hitsaus, laivanrakennus, pienteollisuus, korjaushitsaus, erikoisterästen hitsaus, paine- ja prosessiputkien hitsaus, suurten putkilinjojen hitsaus, hitsaus ulkona ja päällehitsaus.

16 TIG-hitsaus TIG-hitsaus (Tungsten Inert Gas Arc Welding) tai amerikkalaisittain GTAW (Gas Tungsten Arc Welding) on kaasukaarihitsausprosessi, jossa valokaari palaa sulamattoman volframielektrodin ja työkappaleen välissä suojakaasun ympäröimänä. Suojakaasu on aina inertti kaasu, jona käytetään yleensä argonia. Se suojaa samalla myös kuumaa elektrodia hapettumiselta. TIG-hitsausta voidaan tehdä lisäaineen kanssa tai ilman lisäainetta. Lisäaine tuodaan käsinhitsauksessa toisella kädellä hitsisulaan, johon se sulaa. Mekanisoidussa TIG-hitsauksessa lisäaineen syöttöön käytetään koneellista langansyöttölaitetta. TIG-hitsausta tehdään käsinhitsauksena vähän samaan tapaan kuin kaasuhitsausta. Se on helppo myös mekanisoida laittamalla hitsain kuljetuslaitteeseen. Lisäaine on 1000 mm pitkä suora ja paljas lisäainelanka, jonka kemiallinen koostumus vastaa yleensä hitsattavan materiaalin koostumusta. TIG-hitsaus on yleisesti käytetty, tärkeä hitsausprosessi. Yleisimpiä käyttöaloja ovat mm. vaativien putkistojen hitsaus, ruostumattomien putkien ja putkipalkkien valmistus, ohuiden aineiden hitsaus, alumiinin hitsaus, erikoismetallien hitsaus ja pienet korjaushitsaukset. Käyttöalue alkaa noin 0,1 mm:n ainepaksuudesta lähtien. TIG-hitsauksen etuja ovat mm. hyvä sulan ja tunkeuman hallinta, lämmöntuonti hyvin säädettävissä, metallurgisesti erittäin puhdas hitsi, hitsaus mahdollista myös ilman lisäainetta, kuonaton hitsaus, kätevyys ja hyvänmuotoinen hitsi. Tyssähitsaus Tyssähitsaus on tankojen, putkien, nauhojen jne. päittäisliittämiseen tarkoitettu vastushitsausmenetelmä. Tarvittavan hitsauslämmön synnyttävä sähkövirta johdetaan koko liitettävien pintojen kosketuskohdan kautta sopivasti sijoitettujen elektrodien avulla. Puristus alkaa jo ennen lämmitysvaihetta ja jatkuu hitsaustapahtuman ajan, kunnes hitsi on valmis.

17 Täytelankahitsaus Täytelankahitsausta tehdään lähes pelkästään suojakaasun kanssa, joten hitsausprosessin nimitys on MAG-täytelankahitsaus. Se muistuttaa toimintaperiaatteiltaan ja laitteiltaan hyvin paljon MIG/MAGhitsausta. Lisäaineena on umpilangan sijaan täytelanka. Suojakaasuna on aktiivinen kaasu, argonin ja hiilidioksidin muodostama seoskaasu tai puhdas hiilidioksidi. Täytelankahitsaus ilman suojakaasua on harvinainen prosessi, jota käytetään jonkin verran päällehitsauksessa. Täytelanka (ydintäytelanka) on putkimainen lanka, jonka teräskuoren sisällä on täytejauhe. Seostamattomissa ja niukkaseosteisissa täytelangoissa kuori on seostamatonta terästä ja ruostumattomissa langoissa ruostumatonta terästä. Kuoren tehtävä on olla suoja täytejauheelle, antaa muoto lisäaineelle, tuottaa sulaessaan hitsiainetta ja toimia virranjohtimena. Täytelanka on ohut kelalla oleva lisäainelanka. Yleisin langanhalkaisija on 1,2 mm, mutta jonkin verran käytetään myös ohuempia ja paksumpia lankoja. Kelan paino on yleensä 16 kg. Täytteen koostumus ja tehtävät muistuttavat suuresti hitsauspuikon päällystettä. Täytelankaa kutsutaan osuvasti myös "nurinpäin käännetyksi hitsauspuikoksi". Lähtöaineena täytelangan valmistuksessa on ohut teräsnauha, joka muotoillaan kouruksi ja täytetään jauheella. Lopuksi kouru suljetaan ja lanka vedetään lopulliseen halkaisijaan ohueksi langaksi. Täytteen pääkoostumuksen perusteella voidaan täytelangat ensin jakaa kahteen ryhmään: jauhetäytelangat (kuonaa muodostavat täytelangat) ja metallitäytelangat (kuonaa muodostamattomat täytelangat). Jauhetäytelangoissa on kaksi päätyyppiä: emästäytelangat ja rutiilitäytelangat. Rutiilitäytelangat voidaan suunnitella kuonan ominaisuuksien perusteella asentohitsauskelpoisiksi (ns. asentotäytelangat) ja eiasentohitsauskelpoisiksi (ns. jalkohitsaustäytelangat). MAG-täytelankahitsaus on nopeimmin kasvava hitsausprosessi. Sen osuus (20-25 % kulutetusta lisäainemäärästä) on jo ohittanut puikkohitsauksen monessa maassa. Suurimmat käyttöalueet ovat telakkaja offshore-teollisuus. Sen käyttö on laajentunut näiltä perinteisiltä aloilta myös keskiraskaaseen ja raskaaseen konepajateollisuuteen. Se soveltuu hyvin kaikille hitsattaville teräksille. MAG-täytelankahitsauksen etuja ovat mm. suuri tuottavuus, helppo mekanisoitavuus, hyvät asentohitsausominaisuudet, hyvä tiiveysvarmuus ja hyvät hitsiaineen mekaaniset ominaisuudet. Käyttöalue alkaa noin 3 mm:n aineenpaksuudesta lähtien. MAG-täytelankahitsausta tehdään sekä kuljettaen käsin hitsauspistoolia että mekanisoidusti erilaisilla kuljettimilla, mistä käytetään usein nimitystä kevytmekanisointi eli pienmekanisointi.

18 Vastushitsaus Vastushitsaus perustuu vastuslämmön ja puristuksen käyttöön osien liittämisessä toisiinsa. Sähkövirta kulkee virtapiirissä vastuksena olevien liitettävien työkappaleiden kosketuskohdan läpi, jolloin vastuslämpöä kehittyy liitoskohdassa. Kun kappaleet puristetaan toisiinsa, tapahtuu pehmenneiden ja osittain sulaneiden pintojen yhteenliittyminen. Yleisimmät vastushitsausmenetelmät ovat: pistehitsaus käsnähitsaus kiekkohitsaus leimuhitsaus tyssähitsaus Vesisuihkuleikkaus Leikkaus korkeapaineisella vesisuihkulla voi olla vaihtoehto polttoleikkaukselle. Lisäämällä veteen hiovia partikkeleita (abrassiiveja) laajenee käyttöalue metalleissa ja ei- metallisissa materiaaleissa. Tarkkuus on suuri leikattaessa, esim. rakenne- ja ruostumattomattomat teräkset, titaanit, alumiini, kivet, lasit, keraamit, muovit. Liittämällä vesileikkauslaitteisto ESABin portaaliseen leikkauskoneeseen saavutetaan paras mahdollinen tulos. Plasmaprosessissa teräs leikataan erittäin korkealämpötilaisella plasmasäteellä, joka aikaansaadaan sähköisen valokaaren keskityksellä. Plasmakaasun liike-energia puhaltaa sulan metallin pois. Leikkausnopeus voi olla abrassiiveja (hiovia partikkeleita) käytettäessä mm/min ja jopa 50 m/min vesileikkauksessa.

B6 Yleiskatsaus hitsausprosesseihin

B6 Yleiskatsaus hitsausprosesseihin B.6 Yleiskatsaus hitsausprosesseihin 1 B.6.1 Valokaari lämmönlähteenä Valokaari Valokaaren avulla pystytään vaivattomasti kehittämään riittävän korkeita lämpötiloja ja suuria lämpömääriä kaikkien metallisten

Lisätiedot

B.3 Terästen hitsattavuus

B.3 Terästen hitsattavuus 1 B. Terästen hitsattavuus B..1 Hitsattavuus käsite International Institute of Welding (IIW) määrittelee hitsattavuuden näin: Hitsattavuus ominaisuutena metallisessa materiaalissa, joka annetun hitsausprosessin

Lisätiedot

A.1 Kaarihitsauksen perusteet

A.1 Kaarihitsauksen perusteet 1 A.1 Kaarihitsauksen perusteet A.1.1 Sähköopin perusteet Mitä on sähkö? Aineen perusrakenne koostuu atomeista, jotka ovat erittäin pieniä. Atomiin kuuluu ydin ja sitä ympäröivä elektroniverho, jossa elektronit

Lisätiedot

Hitsausmenetelmävalintojen vaikutus tuottavuuteen

Hitsausmenetelmävalintojen vaikutus tuottavuuteen Hitsausmenetelmävalintojen vaikutus tuottavuuteen HITSAUSSEMINAARI puolitetaan kustannukset Lahti 9.4.2008 Dipl.ins. Kalervo Leino VTT HITSAUSMENETELMÄN TEHOKKUUS = 1 / HITSAUSAIKA HITSIMÄÄRÄ HITSIAINEEN

Lisätiedot

Täytelangan oikea valinta

Täytelangan oikea valinta Täytelangan oikea valinta - HITSAUSKONEET - Lincoln Electric Nordic - LISÄAINEET - Mestarintie 4 - VARUSTEET- PL 60 Eura Puh: 0105223500, fax 0105223510 email :jallonen@lincolnelectric.eu Prosessikuvaus

Lisätiedot

MISON suojakaasu. Annatko otsonin vaarantaa terveytesi?

MISON suojakaasu. Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? MISON suojakaasu Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? 2 MISON suojakaasu Vältä haitallista otsonia käytä hitsaamiseen aina MISON suojakaasua. Hitsaamisen yhteydessä syntyy aina haitallista otsonia. Hyvin

Lisätiedot

OHUTSEINÄMÄISTEN PUTKIEN ORBITAALI-TIG-HITSAUS ORBITAL TIG WELDING OF THIN-WALLED TUBES

OHUTSEINÄMÄISTEN PUTKIEN ORBITAALI-TIG-HITSAUS ORBITAL TIG WELDING OF THIN-WALLED TUBES LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma OHUTSEINÄMÄISTEN PUTKIEN ORBITAALI-TIG-HITSAUS ORBITAL TIG WELDING OF THIN-WALLED TUBES Lappeenrannassa 24.4.2012

Lisätiedot

Pienoisopas. Ruostumattoman teräksen MIG/MAGhitsaukseen.

Pienoisopas. Ruostumattoman teräksen MIG/MAGhitsaukseen. Pienoisopas. Ruostumattoman teräksen MIG/MAGhitsaukseen. 2 Sisällys. 3 Ruostumaton teräs 4 Ruostumattomien terästen lujuus ja korroosionkestävyys 4 Ruostumattomien terästen hitsaus - käytännön ohjeita

Lisätiedot

Puikkojen oikea valinta

Puikkojen oikea valinta Puikkojen oikea valinta - HITSAUSKONEET - Lincoln Electric Nordic - LISÄAINEET Mestarintie 4 - VARUSTEET- PL 60 27511 Eura puh. 0105223500,fax 0105223510 email : jallonen@lincolnelectric.eu Puikkohitsauksessa

Lisätiedot

MIG/MAG-hitsaus. Sisällysluettelo. MIG/MAG-hitsausta.

MIG/MAG-hitsaus. Sisällysluettelo. MIG/MAG-hitsausta. MIG/MAG-hitsaus MIG/MAG-hitsausta. MIG/MAG-hitsaus (engl. metal inert gas / metal active gas welding) on kaasukaarihitsausmenetelmä, jossa sähkövirran avulla aikaansaatava valokaari palaa lisäainelangan

Lisätiedot

Tasalujat hitsauslangat ultralujille teräksille

Tasalujat hitsauslangat ultralujille teräksille Kimmo Keltamäki Tasalujat hitsauslangat ultralujille teräksille Kirjallisuusselvitys Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 6/2013 Tasalujat hitsauslangat ultralujille

Lisätiedot

Annatko otsonin vaarantaa terveytesi?

Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? 3 ODOROX MISON suojakaasu odorized oxygen Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? 02 MISON suojakaasu Vältä haitallista otsonia käytä hitsaamiseen aina MISON suojakaasua. Hitsaamisen yhteydessä syntyy aina

Lisätiedot

FastMig X vie käsinhitsauksen laatustandardit uudelle tasolle

FastMig X vie käsinhitsauksen laatustandardit uudelle tasolle FastMig X vie käsinhitsauksen laatustandardit uudelle tasolle Tämän hetken älykkäin MIG-hitsauslaite Hyödyntää tehokkaasti hitsaushallinnan ohjelmistoja (KAS) ja valokaaren ominaisuuksia parantavia Wise-ohjelmistotuotteita

Lisätiedot

Hitsauksen teoriaopetus A5 Hitsausaineet 1

Hitsauksen teoriaopetus A5 Hitsausaineet 1 Hitsauksen teoriaopetus A5 Hitsausaineet 1 A.5 Hitsausaineet A.5.1 Puikkohitsaus Hitsauspuikon periaate Hitsauspuikko muodostuu sydänlangasta, jonka ympärille on puristettu päällyste. Valokaaren lämmön

Lisätiedot

Pienoisopas. Alumiinihitsaus.

Pienoisopas. Alumiinihitsaus. Pienoisopas. Alumiinihitsaus. 2 Sisällys 3 Alumiini 4 Alumiiniseokset 5 Alumiinin hitsaaminen Muodonmuutokset Puhdistus ennen hitsausta Lisäaine 7 Suojakaasut MISON suojakaasut Alumiinihitsauksen suojakaasut

Lisätiedot

HITSAUSNOPEUDEN VAIKUTUS TUNKEUMAAN JAUHEKAARIHITSAUKSESSA VAKIOVIRRALLA JA VAKIOJÄNNITTEELLÄ HITSATTAESSA

HITSAUSNOPEUDEN VAIKUTUS TUNKEUMAAN JAUHEKAARIHITSAUKSESSA VAKIOVIRRALLA JA VAKIOJÄNNITTEELLÄ HITSATTAESSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Energy Systems LUT Kone BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari HITSAUSNOPEUDEN VAIKUTUS TUNKEUMAAN JAUHEKAARIHITSAUKSESSA VAKIOVIRRALLA JA VAKIOJÄNNITTEELLÄ

Lisätiedot

HITSAUKSEN TUOTTAVUUDEN PARANTAMINEN KAASUVALINNOILLA IMPROVING WELDING PRODUCTIVITY WITH SHIELDING GAS CHOICES

HITSAUKSEN TUOTTAVUUDEN PARANTAMINEN KAASUVALINNOILLA IMPROVING WELDING PRODUCTIVITY WITH SHIELDING GAS CHOICES Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari HITSAUKSEN TUOTTAVUUDEN PARANTAMINEN KAASUVALINNOILLA IMPROVING WELDING PRODUCTIVITY

Lisätiedot

FastMig X Intelligent

FastMig X Intelligent FastMig X Intelligent ÄLYKÄSTÄ HITSAUSTA ERILAISIA MATERIAALEJA TYÖSTÄVIEN KONEPAJOJEN TARPEISIIN Kemppi K7 Hitsauslaitteet 24.06.2016 1(10) FastMig X Intelligent, Älykästä hitsausta erilaisia materiaaleja

Lisätiedot

Perusaineesta johtuvat hitsausvirheet ovat pääasiassa halkeamia, kuuma- ja/tai kylmähalkeamia.

Perusaineesta johtuvat hitsausvirheet ovat pääasiassa halkeamia, kuuma- ja/tai kylmähalkeamia. B.5 Hitsausvirheet 1 B.5.1 Hitsausvirheiden syyt Perusaine Perusaineesta johtuvat hitsausvirheet ovat pääasiassa halkeamia, kuuma- ja/tai kylmähalkeamia. Tavallisimmat syyt kuumahalkeamien syntymiseen

Lisätiedot

KANDIDAATINTYÖ: ADAPTIIVISEN HITSAUSVALOKAAREN HYÖDYNTÄMINEN MAG-KUUMAKAARIHITSAUKSESSA

KANDIDAATINTYÖ: ADAPTIIVISEN HITSAUSVALOKAAREN HYÖDYNTÄMINEN MAG-KUUMAKAARIHITSAUKSESSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari KANDIDAATINTYÖ: ADAPTIIVISEN HITSAUSVALOKAAREN HYÖDYNTÄMINEN MAG-KUUMAKAARIHITSAUKSESSA

Lisätiedot

JAUHEKAARI- JA TANDEM-MIG/MAG-HITSAUKSEN VERTAILU (A comparison of submerged arc welding and tandem-mig/mag-welding)

JAUHEKAARI- JA TANDEM-MIG/MAG-HITSAUKSEN VERTAILU (A comparison of submerged arc welding and tandem-mig/mag-welding) LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Kone BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari JAUHEKAARI- JA TANDEM-MIG/MAG-HITSAUKSEN VERTAILU (A comparison of submerged arc welding and tandem-mig/mag-welding)

Lisätiedot

HITSAUSSUOJAKAASUJEN TEHOKAS JA TALOUDELLINEN KÄYTTÖ

HITSAUSSUOJAKAASUJEN TEHOKAS JA TALOUDELLINEN KÄYTTÖ HITSAUSSUOJAKAASUJEN TEHOKAS JA TALOUDELLINEN KÄYTTÖ Kalevi Korjala 29.6.2007 Copyright 2007 Kalevi Korjala 1. JOHDANTO.. 1 2. HITSAUSSUOJAKAASUT. 2 2.1 Hitsaussuojakaasujen merkitys hitsauksessa 2 2.2

Lisätiedot

Lujat teräkset seminaari Lujien terästen hitsauksen tutkimus Steelpoliksessa

Lujat teräkset seminaari Lujien terästen hitsauksen tutkimus Steelpoliksessa Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy Steelpolis tuotantostudio Lujat teräkset seminaari Lujien terästen hitsauksen tutkimus Steelpoliksessa Sami Heikkilä Tutkimusinsinööri 17.9.2009 Steelpolis tuotantostudio

Lisätiedot

Hitsaustalous ja tuottavuus

Hitsaustalous ja tuottavuus 2 Hitsaustalous ja tuottavuus Juha Lukkari Hitsattavien tuotteiden valmistuksen pitää olla kannattavaa. Hitsauskustannukset kertovat, missä ovat suurimmat kustannuserät ja mihin kannattaa paneutua kustannusten

Lisätiedot

MATERIAALI- VALINTA HITSAUS- AINEET

MATERIAALI- VALINTA HITSAUS- AINEET www.ruukki.fi MATERIAALI- VALINTA HITSAUS- AINEET KUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Tässä julkaisussa on esitetty hitsausainesuositukset kuumavalssattujen terästen MAG-hitsaukseen, täytelankahitsaukseen,

Lisätiedot

Kimmo Keltamäki Austeniittiset lisäaineet kulutusterästen hitsaukseen. Kirjallisuusselvitys

Kimmo Keltamäki Austeniittiset lisäaineet kulutusterästen hitsaukseen. Kirjallisuusselvitys Kimmo Keltamäki Austeniittiset lisäaineet kulutusterästen hitsaukseen Kirjallisuusselvitys Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 7/2013 Austeniittiset lisäaineet

Lisätiedot

Käytännön ohjeita MIG/MAG-hitsaukseen.

Käytännön ohjeita MIG/MAG-hitsaukseen. Käytännön ohjeita MIG/MAG-hitsaukseen. Käytännön ohjeita MIG/MAG-hitsaukseen. 02 Sisällysluettelo Sisällysluettelo. 1 MIG/MAG-hitsaus 4 1.1 Prosessikuvaus 4 1.2 MIG/MAG-hitsauksen sähköinen toimintaperiaate

Lisätiedot

TIG-HITSAUKSEN KÄYT TÖ MIKROSILLOITTAMISESSA USING TIG-WELDING IN MICROTACKING

TIG-HITSAUKSEN KÄYT TÖ MIKROSILLOITTAMISESSA USING TIG-WELDING IN MICROTACKING LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPIST O Teknillinen tiedekunta Konetekniikan osasto BK10A0400 Kandidaat intyö ja seminaari TIG-HITSAUKSEN KÄYT TÖ MIKROSILLOITTAMISESSA USING TIG-WELDING IN MICROTACKING Lappeenrannassa

Lisätiedot

FastMig X. Hitsauksen uusi tulevaisuus

FastMig X. Hitsauksen uusi tulevaisuus FastMig X Hitsauksen uusi tulevaisuus FastMig X Monien erikoisalojen tuoteperhe Modulaarinen monimenetelmäratkaisu ja pohjapalkohitsauksen ehdoton ykkönen Perustuu markkinoiden parhaisiin hitsausteknisiin

Lisätiedot

MinarcMig Adaptive 170 ja 180, Mig/Mag-hitsaukseen. Tekniset tiedot: MinarcMig 170 MinarcMig 180

MinarcMig Adaptive 170 ja 180, Mig/Mag-hitsaukseen. Tekniset tiedot: MinarcMig 170 MinarcMig 180 MinarcMig Adaptive 170 ja 180, Mig/Mag-hitsaukseen Helppokäyttöinen Kevyt ja helppo liikutella Hyvät hitsausominaisuudet myös pitkillä liitäntäkaapeleilla Turvallinen ja luotettava Ohutlevyteollisuus Asennus

Lisätiedot

B.2 Levyjen hitsausliitokset

B.2 Levyjen hitsausliitokset 1 B.2 Levyjen hitsausliitokset B.2.1 Hitsilajit: Päittäis- ja pienahitsit Hitsilajeja on kaksi, pienhitsejä ja päittäishitsejä. Pienahitsillä tarkoitetaan pienarailoon hitsattua hitsiä. Päittäishitsejä

Lisätiedot

FastMig M. Uuden sukupolven työjuhta teollisuuskäyttöön

FastMig M. Uuden sukupolven työjuhta teollisuuskäyttöön FastMig M Uuden sukupolven työjuhta teollisuuskäyttöön FastMig M Uuden sukupolven työjuhta teollisuuskäyttöön Taattua luotettavuutta hitsausteknologian huipulta Ensiluokkaista laatua teolliseen MIG/MAGhitsaukseen

Lisätiedot

Tietoa hitsarin takataskuun

Tietoa hitsarin takataskuun Tietoa hitsarin takataskuun XA00153012 Tietoa hitsarin takataskuun -vihkonen on tarkoitettu helpottamaan päivittäistä työskentelyäsi lisäaineiden valinnassa ja hitsaustyössä. Vihkoseen on koottu yleisimmin

Lisätiedot

A.8 Railonvalmistusmenetelmät

A.8 Railonvalmistusmenetelmät A.8 Railonvalmistusmenetelmät 1 A.8.1 Eri materiaaleille soveltuvat leikkausmenetelmät Teräksiä voidaan leikata tavanomaisilla termisillä ja mekaanisilla leikkausmenetelmillä. Alumiinille sopivat parhaiten

Lisätiedot

HITSAUS- STANDARDIT 2006

HITSAUS- STANDARDIT 2006 HITSAUS- STANDARDIT 2006 Hitsausta koskevat standardit ovat laajin koko metalli- ja rakennusteollisuuteen vaikuttava perusstandardien osa-alue. Hitsausstandardit ovat horisontaalisia standardeja. Tämä

Lisätiedot

H. Valukappaleen korjaushitsausmenetelmät

H. Valukappaleen korjaushitsausmenetelmät H. Valukappaleen korjaushitsausmenetelmät Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kuva 248. Puikkohitsausmenetelmä Kuva 249. Mig/Mag - hitsausmenetelmä Kuva 250. Tig-hitsausmenetelmä Valukappaleen korjaushitsauksia

Lisätiedot

Tietoa hitsarin takataskuun

Tietoa hitsarin takataskuun Tietoa hitsarin takataskuun Tietoa hitsarin takataskuun -vihkonen on tarkoitettu helpottamaan päivittäistä työskentelyäsi lisäaineiden valinnassa ja hitsaustyössä. ihkoseen on koottu yleisiin käytetyt

Lisätiedot

Kuumasinkityn teräksen liittäminen hitsaaminen

Kuumasinkityn teräksen liittäminen hitsaaminen Kuumasinkityn teräksen liittäminen hitsaaminen Kuumasinkityn teräksen liittäminen hitsaamalla Hitsaus on yleisin liittämismuoto valmistettaessa teräsrakenteita ja se soveltuu hyvin kuumasinkittävien rakenteiden

Lisätiedot

K.P. Säiliöt Ay, valvojana Matti Koivunen

K.P. Säiliöt Ay, valvojana Matti Koivunen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Tutkintotyö HITSAUSOHJEET JA -KOKEET VAK/ ADR -SÄILIÖVALMISTUKSEEN Työn teettäjä Työn ohjaaja Tampere 2007 K.P. Säiliöt Ay, valvojana

Lisätiedot

HUOM. Kirjan taulukoissa on käytetty suomalaisesta käytännöstä poiketen pistettä erottamaan kokonais- ja desimaaliosaa toisistaan.

HUOM. Kirjan taulukoissa on käytetty suomalaisesta käytännöstä poiketen pistettä erottamaan kokonais- ja desimaaliosaa toisistaan. Tämän teoksen osittainenkin kopiointi on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. Lupia teosten osittaiseen valokopiointiin myöntää

Lisätiedot

18 Hakemisto. Hakemisto

18 Hakemisto. Hakemisto 18 230 A Alumiini ja ympäristö... 29 Alumiini, kulutus ja käyttö... 13 Alumiini, käyttökohteet - aurinkopaneelit... 19 - folio... 25 - ilmailu ja avaruusteknologia... 28, 29 - juomatölkit... 26 - konepajateollisuus...

Lisätiedot

HITSAUSSANASTOA. Amma-projekti, Vakes 2005 Anja Keipi, Janne Saari, Mauri Immonen

HITSAUSSANASTOA. Amma-projekti, Vakes 2005 Anja Keipi, Janne Saari, Mauri Immonen HITSAUSSANASTOA Amma-projekti, Vakes 2005 Anja Keipi, Janne Saari, Mauri Immonen Sisällysluettelo Hitsausasennot... 3 Railotyypit... 3 Hitsin osat... 3 Hitsausvirheet... 3 Kaasuhitsaus... 4 Puikkohitsaus...

Lisätiedot

LaserWorkShop 2006 OULUN ETELÄISEN INSTITUUTTI

LaserWorkShop 2006 OULUN ETELÄISEN INSTITUUTTI LaserWorkShop 2006 OULUN Lasertyöst stö elektroniikan mekaniikan tuotannossa 03.04.2006 1 KAM 3D-Lasersolu Trumpf Yb:Yag Disk-laser -Hitsausoptiikka -Leikkausoptiikka (-Pinnoitusoptiikka) Motoman robotti

Lisätiedot

Robottihitsaus ja lujat

Robottihitsaus ja lujat 1 Author / Subject Robottihitsaus ja lujat teräkset metsäkoneissa Heikki Selkälä Tuotannonkehityspäällikkö Ponsse Oyj 2 Sisältö Ponsse Hitsaustuotanto Hitsattavat lujat teräkset Hitsauslisäaineet ja laitteet

Lisätiedot

UUSI SYMPLEX 320 SYMPLEX 420. Puikkohitsausja MIG/MAG- Invertterit. AWtools Oy

UUSI SYMPLEX 320 SYMPLEX 420. Puikkohitsausja MIG/MAG- Invertterit. AWtools Oy AWtools Oy Rälssitie 7 B 01510 VANTAA Puh. 020 7434 720 www.awtools.fi myynti@abajat.fi UUSI Sarja 3-vaihe SYMPLEX 320 SYMPLEX 420 Puikkohitsausja MIG/MAG- Invertterit SYMPLEX 320-420 3PH SUURI VAIN OMINAISUUKSILTAAN.

Lisätiedot

Robotisoidun MIG/MAG-hitsauksen käyttö Metso Automation Oy:n venttiilin valmistuksessa

Robotisoidun MIG/MAG-hitsauksen käyttö Metso Automation Oy:n venttiilin valmistuksessa Veli-Pekka Pöppönen Robotisoidun MIG/MAG-hitsauksen käyttö Metso Automation Oy:n venttiilin valmistuksessa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Automaatiotekniikka Insinöörityö 22.4.2014 Tiivistelmä

Lisätiedot

A.6 Hitsauksen suoritus 1

A.6 Hitsauksen suoritus 1 Hitsauksen teoriaopetus A6 Hitsauksen suorittaminen 1 A.6 Hitsauksen suoritus 1 A.6.1 Hitsausohje, WPS Hitsausohje on asiakirja, jossa yksityiskohtaisesti esitetään tiettyyn hitsaussovellutuksen vaadittavat

Lisätiedot

Hitsaaja, Inhan tehtaat

Hitsaaja, Inhan tehtaat WiseFusion USKOMATTOMAN NOPEAA MIG-HITSAUSTA "WiseFusionilla on mahdollista hitsata hitsisulan päällä 10 mm:n ilmaraolla." Hitsaaja, Inhan tehtaat 07.07.2016 1(5) OPTIMOITU HITSAUSTOIMINTO PARANTAA LAATUA,

Lisätiedot

A.7 Hitsauksen suoritus (2)

A.7 Hitsauksen suoritus (2) Hitsauksen teoriaopetus A7 Hitsauksen suorittaminen 1 A.7 Hitsauksen suoritus (2) A.7.1 Hitsausparametrien tarkistus Tärkeätä on, että hitsauslaitteisto antaa oikeat arvot (kelpuutus), kun hitsataan WPS:n

Lisätiedot

Metso Power Oy, Environmental Systems Valvojat: DI Heikki Airikkala DI Teemu Toivo

Metso Power Oy, Environmental Systems Valvojat: DI Heikki Airikkala DI Teemu Toivo TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Tuotekehitys Tutkintotyö TYÖSTÖMENETELMIEN HUOMIOON OTTAMINEN LEVYTYÖN SUUNNITTELUSSA Työn ohjaaja DI Harri Laaksonen Työn teettäjä

Lisätiedot

Laser-kuumennus. Janne Komi 0336621. Petteri Mustonen 0371444

Laser-kuumennus. Janne Komi 0336621. Petteri Mustonen 0371444 Laser-kuumennus Janne Komi 0336621 Petteri Mustonen 0371444 2 SISÄLLYS 1. 2. 3. Johdanto... 3 Laser... 3 Sovelluskohteita... 4 3.1 Laserhitsaus... 5 3.2 Laserleikkaus... 6 3.3 Kirurgia... 7 3.4 Sotilaskäyttö...

Lisätiedot

Lasse Rauhala VASTAPAINOTOIMINEN JUURIKAASUKENKÄ

Lasse Rauhala VASTAPAINOTOIMINEN JUURIKAASUKENKÄ Lasse Rauhala VASTAPAINOTOIMINEN JUURIKAASUKENKÄ Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 Yksikkö Tekniikka ja liiketalous, Kokkola Koulutusohjelma

Lisätiedot

Hitsauksen kevytmekanisoinnilla voidaan saavuttaa melko pienin kustannuksin monia etuja. Suurimmat hyödyt voidaan jaotella seuraavasti:

Hitsauksen kevytmekanisoinnilla voidaan saavuttaa melko pienin kustannuksin monia etuja. Suurimmat hyödyt voidaan jaotella seuraavasti: HITSAUKSEN KEVYTMEKANISOINNILLA TEHOA TUOTANTOON! Hitsauksen mekanisointi yleistyy voimakkaasti teollisuudessa niin Suomessa kuin muualla maailmassakin. Hitsaavassa teollisuudessa hitsauksen mekanisoinnilla,

Lisätiedot

Juurikaasun mekanisointi plasmahitsauksessa

Juurikaasun mekanisointi plasmahitsauksessa Juurikaasun mekanisointi plasmahitsauksessa Aatu Lukkarinen Opinnäytetyö.. Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Tekniikan ja liikenteen ala Koulutusohjelma

Lisätiedot

Robotisointi ja mekanisointi. Orbitaalihitsaus. Kalervo Leino VTT Tuotteet ja tuotanto

Robotisointi ja mekanisointi. Orbitaalihitsaus. Kalervo Leino VTT Tuotteet ja tuotanto Robotisointi ja mekanisointi. Orbitaalihitsaus. Kalervo Leino VTT Tuotteet ja tuotanto HITSAUSAUTOMAATION TAVOITTEET hitsauksen tuottavuuden paraneminen tuottavien hitsausprosessien käyttö parempi työhygienia

Lisätiedot

Tulovirta: 230 V, 1-vaihe. Nimellisteho: 150 A 35 % tasavirralla. Paino: 33,0 kg. Hitsaustapa: MIG/MAG

Tulovirta: 230 V, 1-vaihe. Nimellisteho: 150 A 35 % tasavirralla. Paino: 33,0 kg. Hitsaustapa: MIG/MAG MIGMATIC 171 230 V, 1-vaihe 150 A 35 % tasavirralla 33,0 kg 3110 029015286 MIGMATIC 171 - Virtalähde-/pulloteline - Syöttörullasarja, V-urat, 0,6/0,8 mm - Kaasuletku 3450 156053046 Syöttörullasarja, V-urat,

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Kone BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Kone BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Kone BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari HITSAUSLANKOJEN KALLISTUSKULMIEN VAIKUTUS HITSAUSLIITOKSEN OMINAISUUKSIIN S355-RAKENNETERÄKSEN

Lisätiedot

ALUMIININ OKSIDIKERROKSEN MERKITYS HITSAUKSESSA THE EFFECT OF THE OXIDE LAYER IN ALUMINIUM WELDING

ALUMIININ OKSIDIKERROKSEN MERKITYS HITSAUKSESSA THE EFFECT OF THE OXIDE LAYER IN ALUMINIUM WELDING LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari ALUMIININ OKSIDIKERROKSEN MERKITYS HITSAUKSESSA THE EFFECT OF THE OXIDE LAYER

Lisätiedot

Projektipäällikkö Markku Pirinen

Projektipäällikkö Markku Pirinen LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma Anssi Pietarinen KÄSINHITSAUKSEN MEKANISOINTIRATKAISUJEN KEHITTÄMINEN Työn tarkastajat: Professori Jukka Martikainen

Lisätiedot

SINKITYN LEVYN HITSAUS KYLMÄKAARIPROSESSILLA WELDING OF ZINC COATED SHEET METAL WITH MIG/MAG COLD PROCESS

SINKITYN LEVYN HITSAUS KYLMÄKAARIPROSESSILLA WELDING OF ZINC COATED SHEET METAL WITH MIG/MAG COLD PROCESS LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan osasto BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari SINKITYN LEVYN HITSAUS KYLMÄKAARIPROSESSILLA WELDING OF ZINC COATED SHEET METAL WITH

Lisätiedot

LISÄMODULI. PSS Ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus

LISÄMODULI. PSS Ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus LISÄMODULI PSS Ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus PSS 1: Ruostumattomat teräkset ja niiden ominaisuudet PSS 1.1: Määritelmä PSS 1.2: Passiivikalvo PSS 1.3: Ruostumattomien terästen merkinnät PSS

Lisätiedot

TERÄSVALUJEN HITSAUS: CASE 25CrMo4 THE WELDING OF STEEL CASTINGS: CASE 25CrMo4

TERÄSVALUJEN HITSAUS: CASE 25CrMo4 THE WELDING OF STEEL CASTINGS: CASE 25CrMo4 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari TERÄSVALUJEN HITSAUS: CASE 25CrMo4 THE WELDING OF STEEL CASTINGS: CASE 25CrMo4

Lisätiedot

Suojakaasukäsikirja. Suojakaasukäsikirja.

Suojakaasukäsikirja. Suojakaasukäsikirja. Suojakaasukäsikirja. Suojakaasukäsikirja. 2 Sisältö Sisältö. 4 Suojakaasun tehtävät 7 MISON suojakaasuohjelma 9 Työympäristö 14 Suojakaasun vaikutus tuottavuuteen 21 Suojakaasu ja laatu 26 Seostamattomien

Lisätiedot

D. Polttoleikkaus. D.1 Polttoleikkauksen valmistelu. Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto

D. Polttoleikkaus. D.1 Polttoleikkauksen valmistelu. Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto D. Polttoleikkaus Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Polttoleikkaus on yleisimmin käytetty terminen leikkausmenetelmä myös valukkeiden poistamisessa. Sen käyttöä puoltavat mm. laitteiston pienet hankintakustannukset

Lisätiedot

Hitsausmenetelmät... 65. Suositeltu tummuusaste... 66. Kysymyksiä hitsaussavusta... 67. EN-standardit... 69

Hitsausmenetelmät... 65. Suositeltu tummuusaste... 66. Kysymyksiä hitsaussavusta... 67. EN-standardit... 69 K y s y m y k s i Ä j a V A S T A U K S I A Hitsausmenetelmät................... 65 Suositeltu tummuusaste............... 66 Kysymyksiä hitsaussavusta............. 67 EN-standardit........................

Lisätiedot

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST Power i_tig 201 HUOMIO! TAKUU EI KATA VIKAA JOKA JOHTUU LIAN AIHEUTTAMASTA LÄPILYÖNNISTÄ PIIRIKORTILLA/KOMPONENTEISSA. Jotta koneelle mahdollistetaan pitkä ja ongelmaton toiminta edellytämme

Lisätiedot

LASER APPLICATION LAL LABORATORY

LASER APPLICATION LAL LABORATORY LASER APPLICATION LAL LABORATORY Lasertyöstön Oppimisympäristö http://pe.tut.fi/lal/esr LASERLEIKKAUS Perusteet periaate prosessit ominaispiirteet sovellusesimerkkejä Laserleikkaus Seuraavassa esitetään

Lisätiedot

Aleksi Ahola. Painesäiliön hitsausmenetelmät. Opinnäytetyö Kevät 2013 Tekniikanyksikkö Automaatiotekniikan koulutusohjelma

Aleksi Ahola. Painesäiliön hitsausmenetelmät. Opinnäytetyö Kevät 2013 Tekniikanyksikkö Automaatiotekniikan koulutusohjelma Aleksi Ahola Painesäiliön hitsausmenetelmät Opinnäytetyö Kevät 2013 Tekniikanyksikkö Automaatiotekniikan koulutusohjelma SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU 2 Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö: Seinäjoen

Lisätiedot

Pepe Nikander Vastaukset LP4 Koe 1 (5) Keinutie 7 B 47 00940 Helsinki 24.10.2008. Kappaleesta johtuvia virheitä ovat:

Pepe Nikander Vastaukset LP4 Koe 1 (5) Keinutie 7 B 47 00940 Helsinki 24.10.2008. Kappaleesta johtuvia virheitä ovat: Pepe Nikander Vastaukset LP4 Koe 1 (5) TTS Koulutus Ari Monto Nuolikuja 6 01740 Vantaa KOKEEN KYSYMYKSET 1. Mikä on tekninen perusmittayksikkö? Oletan tässä puhuttavan pituuden mittaamiseen käytettävästä

Lisätiedot

WAMETA MINIMIG 180 SYNERGIC

WAMETA MINIMIG 180 SYNERGIC WAMETA MINIMIG 180 SYNERGIC Sisällys Käyttöohje 1. Johdanto 1.1. WAMETA MINIMIG 180 SYNERGIC 1.2. Käyttötarkoitus 1.3. Esittely 2. Turvallisuusohjeet 2.1. Huomautus- ja varoitusmerkkien esittely 2.2. Ohjeita

Lisätiedot

Palotapahtumaa rikastava happi on puristettuna kaasuna 150 200 baarin paineessa harmaassa pullossa.

Palotapahtumaa rikastava happi on puristettuna kaasuna 150 200 baarin paineessa harmaassa pullossa. Harjoitus 5 MIG/MAG-hitsaus ja polttoleikkaus Harjoituksen tarkoituksena on opetella kaasuhitsauslaitteiston (happi-asetyleeni) oikea ja turvallinen käyttö sekä polttoleikkaus. Toisessa vaiheessa harjoitellaan

Lisätiedot

Korjaushitsauskäsikirja

Korjaushitsauskäsikirja Korjaushitsauskäsikirja Osa 3, Kovahitsaus OY ESAB Ruosilantie 18, 00390 HELSINKI puh. (09) 547 761, faksi (09) 547 7771, www.esab.fi Kovahitsaus Yleistä Kovahitsauksella suojataan kappaleita erilaisia

Lisätiedot

A.2 Hitsauslaitteisto

A.2 Hitsauslaitteisto 1 A.2 Hitsauslaitteisto A.2.1 Sähkön jakelu, liitäntä verkkoon Hitsauslaitteiston ensisijainen tehtävä on pienentää jakeluverkon korkea jännite sekä samalla mahdollistaa suuren sähkövirran käytön. Lisäksi

Lisätiedot

KEVYTMEKANISOINTI HITSAUKSESSA LOW-COST MECHANIZATION IN WELDING

KEVYTMEKANISOINTI HITSAUKSESSA LOW-COST MECHANIZATION IN WELDING LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Kone BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari KEVYTMEKANISOINTI HITSAUKSESSA LOW-COST MECHANIZATION IN WELDING Jaakko Salonpää 09.04.2014 Professori

Lisätiedot

Suojakaasukäsikirja.

Suojakaasukäsikirja. Suojakaasukäsikirja. MISON, RAPID PROCESSING ja ODOROX, CORGON, CRONIGON ja VARIGON ovat Linde AG:n rekisteröityjä tavaramerkkejä. Suojakaasun tehtävät...sivu 4 MISON suojakaasuohjelma...sivu 8 Työympäristö...Sivu

Lisätiedot

Pistoolit ja polttimet FI

Pistoolit ja polttimet FI Pistoolit ja polttimet FI Laadukkaat materiaalit ja käytännöllinen muotoilu Tärkeimmät ominaisuudet Pistoolin keveys ja sen optimaalinen tasapainotus varmistavat, että hitsaaja pystyy väsymättä tuottamaan

Lisätiedot

UUTISET 1 2007 HITSAUS GLOBAL SOLUTIONS FOR LOCAL CUSTOMERS EVERYWHERE. Hitsausuutiset 40 vuotta. 1, 2, 3... hitsaus. Kuinka QSet toimii.

UUTISET 1 2007 HITSAUS GLOBAL SOLUTIONS FOR LOCAL CUSTOMERS EVERYWHERE. Hitsausuutiset 40 vuotta. 1, 2, 3... hitsaus. Kuinka QSet toimii. 1 2007 HITSAUS UUTISET GLOBAL SOLUTIONS FOR LOCAL CUSTOMERS EVERYWHERE Hitsausuutiset 40 vuotta 1, 2, 3... hitsaus Kuinka QSet toimii. 2 HITSAUSUUTISET NRO 1 2007 Hitsausuutiset täyttää 40 vuotta 1 2007

Lisätiedot

AWS A5.20/A5.20M : E70T-9C-H8 / E70T-9M-H8 EN 758 : T 46 0 R C 3 H10 / T 46 0 R M 3 H10

AWS A5.20/A5.20M : E70T-9C-H8 / E70T-9M-H8 EN 758 : T 46 0 R C 3 H10 / T 46 0 R M 3 H10 Luokittelu Suojakaasullinen täytelanka käsihitsaukseen tai mekanisoituun hitsaukseen jalkoasennossa Vähän roiskeita, hyvä kuonan irtoaminen, juoheva ulkonäkö, erinomainen hitsattavuus Hyvä tuotto ja syvä

Lisätiedot

Hitsausrailon puhtaus ja puhdistus raepuhalluksella

Hitsausrailon puhtaus ja puhdistus raepuhalluksella Sivu 1/6 Hitsausrailon puhtaus ja puhdistus raepuhalluksella Kirjoittaja Seppo Koivuniemi, Finnblast Oy Hyvän tuottavuuden yhtenä kulmakivenä on tehdä kerralla oikeaa laatua niin, että korjauksia ei tarvita.

Lisätiedot

Tuoteluettelo. Teollisuuskaasut.

Tuoteluettelo. Teollisuuskaasut. Tuoteluettelo. Teollisuuskaasut. 02 Sisällysluettelo Sisällysluettelo. Yleistä 3 Fysikaaliset tiedot 4 Kaasupullot 7 Pulloventtiilit Puhtaat kaasut 8 Argon 9 Asetyleeni 10 Happi 11 Helium 12 Hiilidioksidi

Lisätiedot

Oppilaitos, standardit ja teollisuus

Oppilaitos, standardit ja teollisuus Tampereen ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Kauhanen Jyrki Suominen Jari Kehittämishanke Oppilaitos, standardit ja teollisuus Opetussuunnitelman, opettajien, standardien sekä hitsattavien

Lisätiedot

Hydraulisen puutavaranosturin jalustan kokoonpanosilloitus ja hitsaus

Hydraulisen puutavaranosturin jalustan kokoonpanosilloitus ja hitsaus Opinnäytetyö (AMK) Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Konetekniikka 2010 Kristian Hoppania Hydraulisen puutavaranosturin jalustan kokoonpanosilloitus ja hitsaus OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN

Lisätiedot

Diplomi-insinööri Misa Tillaeus

Diplomi-insinööri Misa Tillaeus LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma Juho Höglund PURISTUSSYLINTERIEN VALMISTUKSEN KEHITTÄMINEN Työn tarkastajat: Professori Jukka Martikainen Diplomi-insinööri

Lisätiedot

Teräspaalujen jatkaminen hitsaamalla Laatuvaatimukset ja työn toteutus

Teräspaalujen jatkaminen hitsaamalla Laatuvaatimukset ja työn toteutus Ruukin Teräspaalupäivä 2013 Teräspaalujen jatkaminen hitsaamalla Laatuvaatimukset ja työn toteutus Unto Kalamies Inspecta Sertifiointi Oy 1 Sisältö Hitsaus prosessina Laatuvaatimukset Hitsaajan pätevyys

Lisätiedot

RAILOGEOMETRIAN VAIKUTUS POHJAPALON HITSAUKSEEN MODIFIOIDULLA MAG-HITSAUSPROSESSILLA

RAILOGEOMETRIAN VAIKUTUS POHJAPALON HITSAUKSEEN MODIFIOIDULLA MAG-HITSAUSPROSESSILLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Energy Systems LUT Kone BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari RAILOGEOMETRIAN VAIKUTUS POHJAPALON HITSAUKSEEN MODIFIOIDULLA MAG-HITSAUSPROSESSILLA THE

Lisätiedot

Wise. Tuottavampaan tulokseen

Wise. Tuottavampaan tulokseen Wise Tuottavampaan tulokseen Wise Tyypillinen WiseRootin käyttökohde huoltohitsauksessa Deutsche Bahnilla Deutsche Bahn ICE-juna Wise - viisas päätös johtaa tuottavampaan lopputulokseen Hitsauslaiteet

Lisätiedot

ROBOTISOITU TIG-HITSAUS

ROBOTISOITU TIG-HITSAUS LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan osasto BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari ROBOTISOITU TIG-HITSAUS Lappeenrannassa 24.4.2008 Erkki Martikainen 0263406 SISÄLLYS

Lisätiedot

Luku 1. Johdanto 1.1. LMC 320. 1.2. Käyttötarkoitus

Luku 1. Johdanto 1.1. LMC 320. 1.2. Käyttötarkoitus LMC 320 Käyttöohje Sisällys 1. Johdanto 1.1. LMC 320 1.2. Käyttötarkoitus 1.3. Esittely 2. Turvallisuusohjeet 2.1. Huomautus- ja varoitusmerkkien esittely 2.2. Ohjeita laitteen turvalliseen käyttöön 2.2.1.

Lisätiedot

VEDENALAINEN KAARI- JA KITKATAPITUSHITSAUS UNDERWATER STUD WELDING AND FRICTION STUD WELDING

VEDENALAINEN KAARI- JA KITKATAPITUSHITSAUS UNDERWATER STUD WELDING AND FRICTION STUD WELDING LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari VEDENALAINEN KAARI- JA KITKATAPITUSHITSAUS UNDERWATER STUD WELDING AND FRICTION

Lisätiedot

ALUMIINIHITSAUKSEN OPETUKSEN KEHITTÄMINEN

ALUMIINIHITSAUKSEN OPETUKSEN KEHITTÄMINEN ALUMIINIHITSAUKSEN OPETUKSEN KEHITTÄMINEN Ähtärin ammatti-instituutissa Jari Hautamäki, Pertti Vähämaa, Arto Koskela Kehittämishankeraportti Marraskuu 2008 Ammatillinen opettajakorkeakoulu JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Hitsauslaitteet VALINTAOPAS

Hitsauslaitteet VALINTAOPAS Hitsauslaitteet VALINTAOPAS HELPPO VALINTA Tämä valintaopas auttaa sinua valitsemaan konepaketin, joka parhaiten sopii omiin hitsaustarpeisiisi. Tarkat kysymykset prosessista ja käyttötarkoituksesta auttavat

Lisätiedot

2/2005. Hitsaustekniikan paljastus s. 2. Paras metallitäytelanka? s. 3. 100 vuotta ja 100 kiloa s. 8. Tuulivoimaa jauhekaarihitsaamalla s.

2/2005. Hitsaustekniikan paljastus s. 2. Paras metallitäytelanka? s. 3. 100 vuotta ja 100 kiloa s. 8. Tuulivoimaa jauhekaarihitsaamalla s. 2/2005 Hitsaustekniikan paljastus s. 2 Paras metallitäytelanka? s. 3 100 vuotta ja 100 kiloa s. 8 Tuulivoimaa jauhekaarihitsaamalla s. 12 Kokovartalokuva hitsaustekniikasta Työsuojelu savut säteily ergonomia

Lisätiedot

Hitsausmerkinnät rakentamisessa Unto Kalamies, diplomi-insinööri Teknillinen asiamies, Teräsrakenneyhdistys unto.kalamies@rtt.ttliitot.

Hitsausmerkinnät rakentamisessa Unto Kalamies, diplomi-insinööri Teknillinen asiamies, Teräsrakenneyhdistys unto.kalamies@rtt.ttliitot. Unto Kalamies, diplomi-insinööri Teknillinen asiamies, Teräsrakenneyhdistys unto.kalamies@rtt.ttliitot.fi Piirustuksissa käytettäviä hitsausmerkintöjä käsitellään standardissa SFS-EN 22553. Tähän kirjoitukseen

Lisätiedot

Korjaushitsauskäsikirja

Korjaushitsauskäsikirja Korjaushitsauskäsikirja Osa 2, Hitsausohjeita OY ESAB Ruosilantie 18, 00390 HELSINKI puh. (09) 547 761, faksi (09) 547 7771, www.esab.fi Sisällys Osa 2, Hitsausohjeita Valuraudan hitsaus... 2-3 Huonosti

Lisätiedot

Korjaushitsauskäsikirja

Korjaushitsauskäsikirja Korjaushitsauskäsikirja Osa 4, Käyttöesimerkkejä OY ESAB Ruosilantie 18, 00390 HELSINKI puh. (09) 547 761, faksi (09) 547 7771, www.esab.fi Sisällys Osa 4, Käyttöesimerkkejä Maataloustyökalut äkeen lautaset...

Lisätiedot

Uutta PFERD iltä: Ohuet katkaisulaikat Täydellinen ohjelma

Uutta PFERD iltä: Ohuet katkaisulaikat Täydellinen ohjelma Uutta PFERD iltä: Ohuet katkaisulaikat Täydellinen ohjelma Nopea, pehmeä ja helppo katkaisu Lähes jäysteetön ja värinätön katkaisu Taloudellinen katkaisu Täydellinen ohjelma Ohuet katkaisulaikat ovat hyvin

Lisätiedot

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX vesileikkuujärjestelmät voivat leikata laajalti erilaisia materiaaleja. Hioma-aineella varustetut vesileikkurit voivat käytännössä leikata kaikkia materiaaleja, sisältäen

Lisätiedot

Tuotanto. Lankojen valmistus tapahtuu kylmävetämällä, käyttäen raakaaineena

Tuotanto. Lankojen valmistus tapahtuu kylmävetämällä, käyttäen raakaaineena Jokioisten lankatehdas Oy:n juuret ulottuvat vuoteen 1804, jolloin Jokioisten kartanoiden silloinen omistaja Gustaf von Willebrand perusti Loimijoen varteen kankirautapajan. Jokioisten Lankatehdas Oy jatkaa

Lisätiedot