LISÄMODULI. PSS Ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LISÄMODULI. PSS Ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus"

Transkriptio

1 LISÄMODULI PSS Ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus PSS 1: Ruostumattomat teräkset ja niiden ominaisuudet PSS 1.1: Määritelmä PSS 1.2: Passiivikalvo PSS 1.3: Ruostumattomien terästen merkinnät PSS 1.4: Ruostumattomien terästen ryhmittely PSS 1.5: Ruostumattomien terästen ominainaisuuksia PSS 1.6: Käyttökohteita PSS 1.7: Tavallisimpia ruostumattomia teräslajeja PSS 1.8: Ruostumattomat teräkset (Outokumpu Stainless) PSS 2: Hitsattavuus PSS 2.1: Hitsattavuus PSS 2.2: Austeniittisten ruostumattomien terästen hitsattavuus PSS 2.3: Austeniittis-ferriittisten nruostumattomien terästen hitsattavuus PSS 2.4: Muiden ruostumattomien terästen hitsattavuus PSS 3: Hitsausprosessit ja työturvallisuus PSS 3.1: Hitsausprosessit PSS 3.2: Työturvallisuus PSS 4: Hitsauksen suoritus PSS 4.1: Railot ja railonvalmistus PSS 4.2: Hitsausohjearvoja puikkohitsaukseen PSS 4.3: Hitsausohjearvoja MIG/MAG-hitsaukseen PSS 4.4: Hitsausohjearvoja TIG-hitsaukseen PSS 4.2: Hitsausmuodonmuutokset PSS 5: Hitsauslisäaineet ja suojakaasut PSS 5.1: Lisäaineiden tuotemuodot PSS 5.2: Lisäainestandardit ja luokittelumerkinnät PSS 5.3: Lisäaineen valinta PSS 5.4: Suojakaasut PSS 6: Korroosio, juurensuojaus, hitsien jälkikäsittely ja jälkilämpökäsittely PSS 6.1: Korroosionkestävyys PSS 6.2: Korroosiotyypit PSS 6.3: Juurensuojaus PSS 6.4: Hitsien puhdistus PSS 6.4: Hitsien lämpökäsittely PSS 7: Musta/ruostumaton-eripariliitosten hitsaus PSS 7.1: Perusteet PSS 7.2: Schaeffler-diagramit 1

2 PSS 1 Ruostumattomat teräkset ja niiden ominaisuudet PSS 1.1: Määritelmä PSS 1.2: Passiivikalvo PSS 1.3: Ruostumattomien terästen merkinnät PSS 1.4: Ruostumattomien terästen ryhmittely PSS 1.5: Ruostumattomien terästen ominainaisuuksia PSS 1.6: Käyttökohteita PSS 1.7: Tavallisimpia ruostumattomia teräslajeja PSS 1.8: Ruostumattomat teräkset (Outokumpu Stainless) PSS 1.1 Määritelmä Ruostumattomien terästen raaka-ainestandardin SFS-EN määritelmän mukaan Ruostumattomat teräkset ovat teräksiä, joissa korroosionkestävyys on keskeinen ominaisuus sekä joissa on vähintään 10,5 % kromia ja enintään 1,2 % hiiltä. Kromin ansiosta teräs kykenee passivoitumaan eli muodostamaan pinnalleen korroosionkestävyyden antavan oksidikalvon. Pelkästään kromiseostuksella saavutetaan hyvä kestävyys ilmastollista korroosiota vastaan, mutta agressiivisemmat olosuhteet vaativat suurempaa seostusta. Useimmissa ruostumattomissa teräksissä onkin enemmän kromia kuin tämä vähimmäismäärä sekä myös muita seosaineita, esim. nikkeli ja molybdeeni. PSS 1.2 Passiivikalvo (oksidikalvo) Kuten edellä mainittiin korroosionkestävyys perustuu teräksen pinnalla olevaan passiivikalvoon, jota kutsutaan myös oksidikalvoksi (kromioksidikalvo), joka on siis hapen ja kromin yhdiste. Passiivikalvo muodostuu nopeasti happen läsnäollessa (esim. ilmassa). Se on kova, tiivis, läpinäkyvä ja äärimmäisen ohut, vain muutamia kymmeniä naometrejä paksu (nm = 0, mm) eli n. 0, ,00003 mm). Tämä kalvo suojelee terästä ulkoisilta korroosiohyökkäyksiltä. Jos se vaurioituu, se muodostuu nopeasti uudestaan. Toisin kuin alumiinin hitsauksessa, jossa oksidikalvo haittaa hitsausta huomattavasti, ruostumattoman teräksen hitsauksessa sitä ei ole juuri haittaa. Oksidikalvo on kuitenkin myös helposti vaurioituva, jolloin korroosio voi saada alkunsa, esim. rakenneteräksen aiheuttamat naarmut ja hankaumat. PSS 1.3 Terästen merkinnät Eurooppalaisen standardi (SFS-EN 10088) antaa kaksi vaihtoehtoista merkintäjärjestelmää: Kemialliseen koostumukseen perustuva merkintä Numeerinen merkintä Kemialliseen koostumukseen perustuva merkintä: X5CrNi18-10 X: vähintään yhden seosaineen pitoisuus on väh. 5 % ( runsasseosteinen teräs ) 5: hiilipitoisuuden %-nimellisarvo x 100 Cr, Ni jne: seosaineiden kemialliset tunnukset tulevat peräkkäin pitoisuuksien alenevassa järjestyksessä 18, 9 jne: seosaineiden pitoisuudet samassa järjestyksessä ja kunkin seosaineen nimellispitoisuuden %- arvo pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun. Eri seosaineiden tunnukset erotetaan toisistaan väliviivalla 18: kromipitoisuuden nimellisarvo (%) 10: nikkelipitoisuuden nimellisarvo (%) Numeerinen merkintä: 1.XXYY 1: materiaaliryhmän numero (1 = teräs) XX: teräsryhmän tunnusluku 2

3 40: Mo-, Nb- ja Ti-seosteiset ruostumattomat teräkset, joissa Ni-pitoisuus on alle 2,5 % 41: Mo-seostetut, mutta Nb- ja Ti-seostamattomat teräkset, joissa Ni-pitoisuus on alle 2,5 % 42: - 43: Mo-, Nb- ja Ti-seostamattomat teräkset, joidem Ni-pitoisuus on väh. 2,5 % 44: Mo-seostetut, mutta Nb- ja Ti-seostamattomat teräkset, joissa Ni-pitoisuus on väh. 2,5 % 45: erikoisseostetut teräkset 46: kemiallisesti kestävät ja korkeanlämpötilan Ni-seokset 47: tulenkestävät teräkset, joiden Ni-pitoisuus on enint. 2,5 % 48: tulenkestävät teräkset, joiden Ni-pitoisuus on väh. 2,5 % 49: muut teräkset korkeisiin lämpötiloihin YY: järjestysluku PSS 1.4 Ruostumattomien terästen ryhmittely Ruostumattomat teräkset jaetaan seuraaviin pääryhmiin vallitsevan mikrorakenteensa perusteella: austeniittiset ferriittiset austeniittis-ferriittiset martensiittiset ruostumattomat teräkset Teräksen kemiallinen koostumus määrää pääasiassa syntyvän mikrorakenteen, kuten alla olevasta taulukosta selkeästi nähdään. Kullakin teräsryhmällä on selkeästi toisistaan hyvin erilaisia ominaisuuksia, kuten myöhemmästä luettelosta nähdään. Suomessa n. 90 % ruostumattomista levy- ja nauhatuoteista on austeniittisia teräksiä. Näistä on noin puolet tavallisia ruostumattomia teräksiä ( 18/8 ) ja noin puolet haponkestäviä teräksiä ( 18/12/3 ). Ruostumattomien terästen pääryhmät ja esimerkkejä terästen koostumuksista 3

4 PSS 1.5 Eri ruostumattomien terästen ominaisuuksia Austeniittisten terästen ominaisuuksia: runsaasti seostettuja Cr- tai CrNiMo-teräksiä (myös muita seosaineita voi olla) koostumusalue: C< 0,10%, 16%<Cr<28%, 3,5%<Ni<32%, Mo<7%, Cu<4,5%, N<0,25% ei-karkeneva teräs erinomainen sitkeys hyvä sitkeys myös matalissa lämpötiloissa erinomainen hitsattavuus kohtalainen lujuus suuri lujuus kylmämuokkaamalla ( kylmälujittaminen ) erinomainen korroosionkestävyys, paitsi vakioteräksillä jännityskorroosionkestävyys runsas Ni-seosteisilla teräksillä hyvä jännityskoroosionkestävyys hyvä virumislujuus ja hapettumiskestävyys korkeissa lämpötiloissa hyvä muovattavuus huono lastuttavuus huono abrasiivisen kulumisen kestävyys ei-magneettinen Austeniittis-ferriittisten (duplex-) terästen ominaisuuksia: runsaasti seostettuja CrNi- ja CrNiMo-teräksiä (myös muita seosaineita voi olla) koostumusalue: C< 0,03%, 21%<Cr<26%, 3,5<Ni<8%, Mo<4,5%, N<0,35% ei-karkeneva teräs hyvä sitkeys hyvä hitsattavuus suuri lujuus erinomainen korroosionkestävyys, myös jännityskorroosio magneettinen Ferriitisten terästen ominaisuuksia: matalahiilisiä Cr-teräksiä (voi olla myös vähän Ni ja Mo) koostumusalue: C< 0,08%, 10,5%<Cr<30%, Ni<1,6%, Mo<4,5%, N<0,05% ei-karkeneva teräs melko suuri lujuus kohtalainen sitkeys kohtaölainen hitsattavuus halpoja ruostumattomia teräksiä kohtalainen korroosionkestävyys hyvä jännityskorroosionkestävyys magneettinen Martensiittisten terästen ominaisuuksia: runsashiilisiä Cr-teräksiä (voi olla myös vähän Ni ja Mo) koostumusalue: C< 1,2%, 11,5%<Cr<17%, Ni<6%, Mo<1,8%, V<0,2% karkeneva teräs hyvin suuri lujuus ja kovuus hyvä kulumiskestävyys vaatimaton korroosionkestävyys huono sitkeys hyvin huono hitsattavuus magneettinen 4

5 Oheisissa tauluikossa on vertailtu ruostumattoman teräksen ominaisuuksia rakenneteräksen ja alumiinin ominaisuuksiin sekä lisäksi eri ruostumattomomia teräksiä keskenään.. Eri materiaalien ominaisuuksia Ominaisuus Austeniittinen (Cr-Ni) Rakenneteräs Alumiinit ruostumaton teräs Väri Hopeanharmaa Ruskehtava Vaalean harmaa Lämmönjohtavuus n. 50 % 100 % n. 500 % Lämpölaajeneminen n. 150 % 100 % n. 200 % Magnetisoitavuus Ei On Ei Karkenevuus Ei Kyllä Ei ja on 1) Polttoleikattavuus Ei On Ei Korroosionkestävyys On Ei On 1) Karkenevuus ei-lämpökäsiteltävät, muokattavat seokset: ei ja lämpökäsiteltävät seokset: kyllä Eri ruostumattomien terästen ominaisuuksia Tyyppi Magneettisuus 20 o C (W/Km) o C (10-6 1/K) 20 o C (kg/dm 3 ) 20 o C (W/mm 2 /m) Jähmettymisalue ( o C) Austeniittinen Ei ,5 7,9-8,0 0,7-1, Ferriittinen On ,5 7,7 0,6-0, Austeniittis-ferriittinen On ,8 0, Martensiittinen On 25 10,5 7,7 0,6-0, Hiiliteräs (0,1%C) On ,8 0, Austeniittinen ruostumaton teräs eroaa taulukon mukaan monilta fysikaalisilta ominaisuuksiltaan rakenneteräksestä ja alumiinista kuin myös muista ruostumattomista teräksistä: mm. magneettisuus, lämmönjohtavuus, lämpölaajenemiskerroin, resistiivisyys ( sähkönjohtavuus) ja jähmettymisalue. Nämä erot ovat tärkeitä sekä hitsattavan rakenteen suunnittelun että hitsauksen kannalta. Ei-magneettisuus ei vaikuta juurikaan hitsaukseen. Austeniittiset teräkset voidaan helposti tunnistaa toisista teräksistä magneetin avulla. Austeniittisen teräksen jähmettymislämpötilat ovat matalampia kuin muilla teräksillä, mistä syystä ne sulavat hieman helpommin (nopeammin) kuin muut teräkset. Austeniittinen teräs on huonosti lämpöä johtava, mistä johtuen lämpötilagradientit (lämpötilaerot) ovat jyrkempiä, mikä lisää hitsausmuodonmuutoksia. Tämä hidastaa myös hitsin jäähtymisnopeutta, mikä edistää herkistymistä. Austeniittisen teräksen lämpölaajenemiskerroin on teräksistä selvästi korkein, mutta ei kuitenkaan alumiinin luokkaa. Suuri lämpölaajenemiskerroin lisää hitsausmuodonmuutoksia. Esimerkiksi pituuden lisäys 1 metrin pituisessa sauvassa on, kun se kuumennetaan 500 o C:seen: Seostamaton rakenneteräs: 6 mm Austeniittinen teräs: 9 mm Alumiini: 12 mm Austeniittisen teräksen viisi kertaa suurempi resistiivisyys verrattuna seostamattomaan teräkseen on tärkeä asia hitsauksen kannalta. Lämpöä kehittyy samalla virralla tai sama määrä pienemmällä virralla. Tämä yhdessä matalamman sulamislämpötilan kanssa aiheuttaa sen, että lisäaine sulaa nopeammin ja tuotto on suurempi samalla virralla. Hitsauspuikoille tämä merkitsee, että ne joudutaan valmistamaan lyhyempinä kuin muiden terästen puikot.. PSS 1.6 Käyttökohteita paperi- ja selluteollisuus elintarviketeollisuus 5

6 kemianteollisuus meijeri-, panimo- ja juomateollisuus öljyntuotanto tankkerit sairaalalaitteet talous- ja keittiötarvikkeet autojen katalysaattorit ja pakoputkistot kuljetus- ja liikennvälineet PSS 1.7 Tavallisimpia teräslajeja Seuraavassa on esitetty esimerkkejä tavallisimpien EN-teräslajien kemiallisia koostumuksia kustakin pääryhmästä: austeniittisia teräksiä: (X5CrNi18-10): max 0,07%C, 17,00-19,50%Cr, 8,00-10,50%Ni (X2CrNi19-11): max 0,030%C, 18,00-20,00%Cr, 10,00-12,00%Ni (X2CrNi18-9): max 0,030%C, 17,50-19,50%Cr, 8,00-10,00%Ni (X6CrNiTi18-10): max 0,08%C, 17,00-19,00%Cr, 9,00-12,00%Ni, 5xC-0,70%Ti (X3CrNiMo ): max 0,05%C, 16,50-18,50%Ni, 2,50-3,00%Mo (X5CrNiMo ): max 0,07%C, 16,50-18,50%Cr, 10,00-13,00%Ni, 2,00-2,50%Mo (X2CrNiMo ): max 0,030%C, 16,50-18,50%Cr, 10,00-13,00%Ni, 2,00-2,50%Mo (X6CrNiMo Ti): max 0,08%C, 16,50-18,50%Cr, 10,50-13,50%Ni, 2,00-2,50%Mo, 5xC- 0,70%Ti (X2CrNiMo ): max 0,030%C, 17,50-19,50%Cr, 13,00-16,00%Ni, 3,00-4,00%Ni, max 0,11%N (X2CrNiMoN ): max 0,030%C, 16,50-18,50%Cr, 12,50-14,50%Ni, 4,00-5,00%Mo, 0,12-0,22%N (X1NiCrMoCu ): max 0,020%C, 19,00-21,00%Ni, 4,00-5,00%Mo, 1,20-2,00%Cu, max 0,15%N (X1CrNiMoCuN ): max 0,030%C, 19,50-20,50%Cr, 17,50-18,50%Ni, 6,00-7,00%Mo, 0,50-1,00%Cu, 0,18-0,25%N austeniittis-ferriittisiä teräksiä (duplex-teräksiä): (X2CrNiMoN22-5-3): max 0,030%C, 21,00-23,00%Cr, 4,50-6,50%Ni, 2,50-3,50%Mo, 0,10-0,22%N (X2CrNiMoCuN25-6-3): max 0,030%C, 24,00-26,00%Cr, 5,50-7,50%Ni, 2,70-4,00%Mo, 1,00-2,50%Cu, 0,15-0,30%N ferriittisiä teräksiä: (X6CrAl13): max 0,08%C, 12,00-14,00%Cr, 0,10-0,30%Al (X2CrNi12): max 0,030%C, 10,50-12,50%Cr, 0,30-1,00%Ni (2CrTi12): max 0,030%C, 10,50-12,50%Cr, max 0,65%Ti (X6Cr17): max 0,08%C, 16,00-18,00%Cr (X2CrMoTi18-2): max 0,025%C, 17,00-20,00%Cr, 1,80-2,50%Mo, max 0,80%Ti martensiittisia teräksiä: (X12Cr13): 0,08-0,15%C, 11,50-13,50%Cr (X20Cr13): 0,16-0,25%C, 12,00-14,00%Cr (X30Cr13): 0,26-0,35%C, 12,00-14,00%Cr martensiittis-austeniittisia teräksiä: (X3CrNiMo13-4): max 0,05%C, 12,00-14,00%Cr, 3,50-4,50%Ni, 0,30-0,70%Mo (X4CrNiMo16-5-1): max 0,06%C, 15,00-17,00%Cr, 4,00-6,00%Ni, 0,80-1,50%Mo 6

7 PSS 1.8 Ruostumattomat teräkset (Outokumpu Stainless) Outokumpu Stainless Oy on yksi maailman johtavista ruostumattomista teräsyhtiöistä maailmassa. Se valmistaa austeniittisia, austeniitis-ferriittisiä, ferriittisiä ja martensiittisia ruostumattomia teräksiä. Sen valmistamat teräslajit on esitetty oheisessa taulukossa. Outokummun nykyinen tuotemerkki teräksille on EN-merkintä ilman alkuossa eli 1, joten EN on Outokumpu Taulukko palvelee myös hyvänä terästen standardimerkintöjen vertailutaulukkona. Outokumpu Stainless Oy:n valmistamat ruostumattomat teräkset 7

8 PSS 2 Hitsattavuus PSS 2.1: Hitsattavuus PSS 2.2: Austeniittisten ruostumattomien terästen hitsattavuus PSS 2.3: Austeniittis-ferriittisten nruostumattomien terästen hitsattavuus PSS 2.4: Muiden ruostumattomien terästen hitsattavuus PSS 2.1 Hitsattavuus Hitsattavuudelle on monia erilaisia määritelmiä, joista yksi on SFS 3050 standardin mukaan: Hitsattavuus on materiaalin ominaisuus, joka ilmoittaa missä määrin se soveltuu hitsattavaksi. Se on siis tämän mukaan materiaaliominaisuus ja se voi olla esim. erittäin hyvä, hyvä, huono ja hyvin huono. Tavallaan hitsattavuus ilmaisee helppoutta, jolla materiaalia voidaan hitsata ilman ominaisuuksien liiallista heikkenemistä tai ilman halkeamien ym. metallurgisten virheiden syntymistä liitokseen. Hitsattavuus on sitä parempi, mitä vähemmän huomiota on kiinnitetettävä materiaalitekijöihin laadittattaessa valmistusta varten hitsausohjetta, jossa joudutaan määrittelemään mm. esikuumennus, välipalkolämpötila, lämmöntuonti ja jälkilämpökäsittely. Ruostumattomat teräsryhmät eroavat toisistaan hyvin huomattavasti hitsattavuuden suhteen, koska hitsattavuus vaihtelee erittäin hyvästä erittäin huonoon: Austeniittiset teräkset: hyvä erittäin hyvä hitsattavuus Duplex-teräkset: hyvä hitsattavuus Ferriittiset teräkset: kohtalainen hitsattavuus Martensiittiset teräkset: huono hyvin huono hitsattavuus Kunkin pääryhmän sisällä on vielä terästen alaryhmiä, joiden hitsattavuus vielä vaihtelee keskenään. PSS 2.2 Austeniittiset teräkset Austeniittiset teräkset on hyödyllistä ryhmitellä vielä kahteen ryhmään hitsattavuuden kannalta: Austeniittiset vakioteräkset: erittäin hyvä hitsattavuus Mikrorakenne: austeniittinen + yleensä hiukan ferriittiä 18/8-tyyppiset teräkset 18/12/3-tyyppiset teräkset Austeniittiset erikoisteräkset: hyvä mutta vaativa hitsattavuus Mikrorakenne: täysin austeniittinen Runsas Mo-seosteiset teräkset (yli 3 % Mo) Esim. 904L (EN ), 254SMO (EN ) ja 654SMO Halkeiluilmiöt Koska austeniittiset teräkset eivät ole karkenevia teräksiä, niin niillä ei ole mitään vetyhalkeilukerkkyyttä hitsauksessa. Austeniittiset teräkset ovat myös hyvin sitkeitä, joten jännitysten aiheuttamaa halkeilua ei myöskään esiinny. Austeniittiset teräkset ja erityisesti hitsiaineet ovat kuitenkin taipuvaisia kuumahalkeiluun. Kuumahalkeilu on yhteyksissä epäpuhtauksiin, kuten rikkiin ja fosforiin, jotka muodostavat terästä huomattavasti matalimmissa lämpötiloissa sulavia/jähmettyviä yhdisteitä, jotka erkaantuvat jähmettymisen loppuvaiheessa yleensä hitsin keskilinjalle ja raerajoille. Hitsissä vallitsevat jännitykset voivat repiä auki sulat kalvot, minkä tuloksena syntyy halkeama. Hitsiaineen ferriittipitoisuudella on suuri vaikutus kuumahalkeiluun. Vakioterästen lisäaineet ovat yleensä koostumukseltaan sellaisia, että hitsiaineeseen muodostuu pieni määrä ferriittiä, minkä ansiosta kuumahalkeilutaipumus on yleensä suhteellisen pieni. Erikoisterästen hitsiaineet ovat kuitenkin kuten teräksetkin koostumukseltaan sellaisia, että ne ovat täysin austeniittisia, jolloin kuumahalkeilutaipumus voi 8

9 suhteellisen suuri. Tästä syystä lisäaineiden epäpuhtauspitoisuudet (rikki ja fosfori) ovat normaalia matalammat ja niissä on korkeahko Mn-seostus, mitkä pienentävät halkeilutaipumusta. Erikoisterästen hitsauksessa on halkeilutaipumuksen takia syytä rajoittaa lämmöntuontia (esim. max kj/cm) ja välipalkolämpötilaa (max o C). Hitsipalon leveys/syvyys-suhde pitää olla välillä 1-1,5, koska kapeat ja syvät hitsit ovat tavallista herkempiä halkeilulle. Hitsien mekaaniset ominaisuudet Austeniittisten terästen hitsien lujuus on yleensä vähintään perusaineen lujuus. Sitkeys saattaa olla hieman heikentynyt, mutta on silti vielä erinomainen. Korroosionkestävyys Raerajakorroosio. Se on nimensä mukaisesti raerajoja pitkin tapahtuvaa syöpymistä. Teräs altistuu raerajakorroosiolle, kun sitä kuumennetaan tietyllä vaarallisella lämpötila-alueella (n o C). Kuumennuksen aikana syntyy kromikarbideja (kromin ja hiilen yhdiste), jotka rikastuvat raerajoille. Tätä ilmiötä kutsutaan herkistymiseksi. Tällöin raerajojen läheiset alueet köyhtyvät kromista, jolloin ne altistuvat korroosiolle käyttöolosuhteissa. Herkistysmisalttiutta voidaan tarkastella ns. herkistymisdiagrammin avulla, josta selviää herkistymisen riippuvuus teräksen hiilipitoisuudesta. Raerajakorroosio Herkistyminen (kromikarbidien erkautuminen raerajoille) Herkistymisdiagrammi Herkistyminen esiintyy erityisesti hitsauksen yhteydessä, jossa aivan hitsin viereinen alue kuumentuu vaaralliselle lämpötila-alueelle. Ilmiö riippuu kuumennusajasta ja teräksen hiilipitoisuudesta. Mitä korkeampi hiilipitoisuus on ja mitä pidempi aika on, sitä enemmän herkistymistä tapahtuu. Monipalkohitsauksessa tiettyyn osaa liitosta vaikuttavien palkojen aiheuttamat herkistymisajat lasketaan yhteen kokonaisaikaa varten, yleensä 1-3 palkoa. Herkistymisen ja sitä seuraavan raerajakorroosion estämiseksi on varsinaisesti kaksi perustapaa: 9

10 käytetään riittävän matalahiilistä terästä, esim. max 0,03 % C (ns. L-laatu): varma tai max 0,05 % C: suhteellisen varma toimenpide. käytetään ns. stabiloitua terästä, Nb- tai Ti-stabilointi. Näillä seosaineilla on suurempi taipumus yhdistyä hiilen kanssa kuin kromilla, mikä estää kromikarbidien muodostumisen. Lisäksi hitsauksessa hitsataan mahdollisimman kylmästi eli rajoitetaan lämmöntuontia ja välipalkolämpötilaa, jolla pystytään tietyissä rajoissa myös vastustamaan herkistymistä. Tänä päivän raerajakorroosio hitseissä on suhteellisen harvinainen korroosiomuoto, koska hitsattavat teräkset ovat nykyään lähes luonnostaan riittävän matalahiilisiä. Tästä syystä ei ole kovinkaa suuria rajoituksia vakioterästen hitsauksessa lämmöntuonnille. Jännityskorroosiohalkeilu. Jännityskorroosiohalkeilua syntyy silloin, kun teräksessä on vetojännityksiä lämpimässä kloridipitoisessa ympäristössä. Jännitykset voivat olla tuosta hitsauksesta, taivutuksesta tai ne ovat kuormituksen aikaansaamia käytössä. Korroosio etenee kapeina ja haaroittuvina halkeamina (säröinä) teräksen pinnalla ja menevät teräksen läpi paksuussuunnassa. Jännityskorroosiolle ovat alttiita austeniittiset teräkset ja niistä tavanomaiset vakioteräkset. Austeniittiset teräkset, joissa on yli 25 % Ni, ovat kestäviä. Duplex-teräkset ja ferriittiset teräkste ovat kestäviä jännityskorroosiota vastaan. Korroosion välttämiseksi kyse on lähinnä oikea, kestävän teräslajin valinnasta. Piste- ja rakorroosio. Näitä korroosiomuotoja esiintyy helposti hitsausvyöhykkeellä (hitsiaineessa ja vierellä vyöhkkeellä), jos hitsejä ei puhdisteta huolellisesti hitsauksen jälkeen ja putkihitsauksessa ei ole tehty juurensuojausta tai se on tehyt huolimattaomasti. Esikuumennus, välipalkolämpötila, lämmöntuonti ja jälkilämpökäsittely Austeniittiset teräkset eivät tarvitse esikuumennusta hitsausta varten. Jos esiintyy kosteutta, niin se on luonnollisesti kuivattava esim. kevyesti lämmittämällä. Austeniittisten vakioterästen kohdalla lämmöntuonnille ja välipalkolämpötilalle on suhteellisen lievät rajoitukset. Tärkeimmät syyt rajoituksille on herkistymisen estäminen ja kuumahalkeilun välttäminen. Koska nykyiset teräkset ovat yleensä riittävän matalahiilisiä (max 0,05 % C), niiden herkistymistaipumus on pieni. Koska hitsiaineissa on yleensä ferriittipitoisuus 3-15 %, niin myös kuumahalkeilutaipumus on pieni. Jonkinlainen raja lämmöntuonnille on riippue aineenpaksuudesta ja palkojen määrästä ehkä noin max kj/cm. Välipalkolämpötilan rajoitus on luokkaa max 200 o C. Austeniittisten erikoisterästen kohdalla tilanne on kuitenkin toinen. Niiden herkistymistaipumus on myös pieni, koska terästen hiilipitoisuus on yleensä max 0,03 %. Koska hitsiaineet ovat täysin austeniittisia, kuumahalkeilutaipumus on suurehko, mistä syystä lämmöntuontia ja välipalkolämpötilaa on rajoitettava, esim. 254SMO-teräksellä max 15 kj/cm ja max 150 o C. Toinen syy näihin rajoituksiin on sitkeydelle ja korroosionkestävyydelle haitallisten erkautumien synty. Austeniittisten terästen hitseille ei yleensä ole tarpeen tehdä jälkilämpökäsittelyä. Joskus se voi olla kuitenkin tarpeen, esim. voimakkaan kylmämuokkauksen jälkeen tai mittatarkkuuden parantamiseksi. Silloin on syytä kääntyä asiantuntijan puoleen sopivan lämpötilan määrittämiseksi. PSS 2.3 Austeniittis-ferriittiset teräkset (duplex-teräkset) Myös duplex-teräkset on hyödyllistä ryhmitellä vielä kahteen ryhmään hitsattavuuden kannalta: Vakioduplex-teräkset (keskiseosteiset duplex-teräkset): hyvä hitsattavuus Mikrorakenne: austeniittis-ferriittinen (noin 50:50) 22/5/3-tyyppiset teräkset: esim. EN ja SAF 2205 Superduplex-teräkset (runsasseosteiset duplex-teräkset): hyvä hitsattavuus, mutta vaativa Mikrorakenne: austeniittis-ferriittinen (noin 50:50) 25/7/4-tyyppiset teräkset: esim. EN ja SAF

11 Halkeiluilmiöt Koska duplex-teräkset eivät ole myöskään karkenevia teräksiä, niin niillä ei ole siitä johtuvaa vetyhalkeilukerkkyyttä hitsauksessa. Kuitenkin jos hitsiaineen ferriittipitoisuus on poikkeuksellisen korkea (yli 75 %, > 110 FN), vetypitoisuus korkea ja hyvin jäykkä rakenne, vety voi aiheuttaa hitsissä kylmähalkeilua. Duplex-teräkset ovat myös hyvin sitkeitä, joten jännitysten aiheuttamaa halkeilua ei myöskään esiinny. Duplex-terästen ja hitsiaineiden herkkyys kuumahalkeilulle on pieni, koska ne sisältävät paljon ferriittiä. Hitsien mekaaniset ominaisuudet Duplex-hitsiaineiden lujuus on aina korkeampi kuin teräksen lujuus. Hitsien iskusitkeys on yleensä huonompi kuin teräksen ja muutosvyöhykkeen, mutta on kuitenkin yleensä riittävä. Hitsiaineen iskusitkeyteen vaikuttaa ferriittipitoisuus ja lisäaineen emäksisyys. Korkea ferriittipitoisuus heikentää iskusitkeyttä. Emäksiset lisäaineet (puikkohitsaus/emäspuikko, täytelankahitsaus/emästäyte ja jauhekaarihitsaus/emäsjauhe) antavat parempiin iskusitkeyttä kuin rutiiliset lisäaineet. Näillä saadaan hyvää iskusitkeyttä vielä -40 o C:ssa. Parasta iskusitkeyttä sadaan TIG-hitsauksella, koska hitsiaine on metallurgisesti puhtainta. Korroosionkestävyys Herkistymistaipumus on nykyaikaisilla duplex-teräksillä pieni, koska ne ovat yleensä erittäin matalahiilisiä. Niiden piste- ja rakokorroosionkestävyys on parempi kuin austeniittisten vakioterästen, mutta hitsauksessa on luonnollisesti huolehdittava hitsien puhdistuksista ja juurensuojauksesta, jotta hyvä kestävyys säilyy hitsatuissakin tuotteissa. Jännityskorroosionkestävyys on hyvä korkea ferriittipitoisuuden ansiosta. Esikuumennus, välipalkolämpötila, lämmöntuonti ja jälkilämpökäsittely Esikuumennus ei ole yleensä tarpeen duplex-terästen hitsauksessa. Lämmöntuonti pitää olla tiettyjen rajojen sisällä eli ei liian matala eikä liian korkea. Duplex-teräksille ei yleensä ole tarpeen tehdä mitään jälkilämpökäsittelyä. Yleiset suositukset välipalkolämpötilalle ja lämmnötuonnille ovat seuraavat: vakioduplex-teräkset: välipalkolämpötila: max 250 o C lämmöntuonti. 0,5-2,5 kj/mm super-duplex-teräkset: välipalkolämpötila: max o C lämmöntuonti. 0,2-1,5 kj/mm PSS 2.4 Muut ruostumattomat teräkset Ferrriittiset teräkset Ferriittisiin teräksiin kuuluu useita alaryhmiä, jotka eroavat toisistaan myös hitsattavuuden suhteen. Stabiloimattaomat ferriittiset teräkset: Esim. EN (EN X8Cr17, AISI 430) Hitsattavuus: kohtalainen Stabiloidut ferriittiset teräkset: Esim. EN (EN X2CrTi12, AISI 409), EN (EN X2CrTi12, AISI 444) Hitsattavuus: Suhteellisen hyvä Niukkahiiliset ferriittis-martensiittiset teräkset: Esim. EN (X2CrNi12) Hitsattavuus: Suhteellisen hyvä Stabiloimattomat ferriittiset teräkset ovat taipuvaisia rakeenkasvuun ja siihen liittyvään haurauteen. Tästä syystä lämmöntuonti on pidettävä matalana. Esikuumennusta voidaan käyttää stabiloimattomien ferriittisten terästen hitsauksessa, kun aineenpaksuus ylittää noin 3 mm. Kuumahalkeilu ei ole yleensä mikään ongelma näiden terästen hitsauksessa. Kylmähalkeilua voi esiintyä erityisesti stabiloimattomien terästen kohdalla, mihin auttaa esikuumennus. 11

12 Ferriittiset teräkset ovat alttiita herkistymiselle ja raerajakorroosiolle, jos ne eivät ole riittävän matalahiilisiä tai stabiloituja. Martensiittiset teräkset Martensiittiset teräkset ovat nimensä mukaisesti karkenevia teräksiä ja vieläpä erittäin voimakkaaasti ilmassa karkenevia, eivätkä ne ole varsinaisesti tarkoitettu hitsattuihin rakenteisiin. Hitsattavuus on huono tai erittäin huono riippuen lähinnä hiilipitoisuudesta. Teräkset ovat niin karkenevia, että esikuumennus ei pysty estämään niiden karkenemista hitsauksessa. Karennut muutosvyöhyke on korkeasta hiilipitoisuudesta johtuen kovaa ja haurasta sekä erittäin altis vetyhalkeilulle. Esikuumennus ja riittävä välipalkolämpötila sekä jälkilämpökäsittely ovat tärkeitä tekijöitä hitsauksen onnistumiseksi ja halkeilun estämiseksi. Matalahiilisimmät teräkset (C = 0,1-0,2 %) voidaan usein hitsata pelkästään käyttämällä esikuumennusta o C ja tekemällä jäähtyminen hitaasti. Runsashiiliset teräkset (C > 0,2 %) vaativat esikuumennuksen lisäksi lämpökäsittelyn, joka olisi tehtävä vasta hitsin jäähdyttyä välilämpötilaan n o C, jotta muutusvyöhyke muuttuu kokonaan martensiitiksi. Tämän jälkeen tehdään lämpökäsitely mikrorakenteen päästämiseksi (so. tekemiseksi sitkeäksi). Martensiittisten terästen ryhmään luetaan usein myös ns. pehmeämartensiittiset teräkset, jotka ovat itse asiassa martensiittis-austeniittisia teräksiä, ns. 13/4- ja 16/5/1-teräkset Ne ovat yleensä valuteräksiä. Ne on kehitetty erityisesti hitsattavuuden ja sitkeyden parantamiseksi. Ohuet aineenpaksuudet eivät tarvitse aina esikuumennusta eikä hehkutusta. 12

13 PSS 3 Hitsausprosessit ja työturvallisuus PSS 3.1 Hitsausprosessit Lähes kaikki hitsausprosessit soveltuvat ruostumattomien terästen hitsaukseen. Tavallisimmat prosessit ovat kaarihitsausprosesseja, mutta myös puristushitsausprosessit soveltuvat, mm. vastushitsaus ja tapitushitsaus sekä erikoisprosessit, esim. laserhitsaus. Kaarihitsausprosesseja: Puikkohitsaus MIG/MAG-hitsaus Täytelankahitsaus (suojakaasun kanssa eli MAG-täytelankahitsaus mutta myös ilman) TIG-hitsaus Plasmahitsaus Jauhekaarihitsaus Myös ruostumattoman teräksen hitsauksessa on tapahtunut voimakasta siirtymistä puikkohitsauksesta lankahitsaukseen, erityisesti MAG-täytelankahitsaukseen, vaikka puikkohitsaus onkin Suomessa edelleen käytetyin prosessi mitattuna kulutetun lisäainemäärän perusteella. Ehkä suurimpana syynä tähän on putkien ja putkistojen hitsaus, jota on paljon. Konepajahitsauksissa MAG-täytelankahitsaus lienee jo yleisin yhdessä MIG/MAG-hitsauksen kanssa. PSS 3.2 Työturvallisuus Ruostumattoman teräksen kaarihitsauksessa syntyy haitallisia huuruja ja kaasuja. Huurut sisältävät mm. kromia (kromi-vi -yhdisteet) ja nikkeliä (nikkeliyhdisteet), jotka luokitellaan Työministeriön päätöksellä syösairauksien vaaraa aiheuttavien aineiden luetteloon. Ruostumattoman teräksen hitsaajat joutuvat käymään säännöllisesti terveystarkastuksissa. Tästä syystä ruostumattoman teräksen hitsauksessa on erityisesti huolehdittava siitä, että hitsaajat altistuvat mahdollisimman vähän huuruille. Kuinka paljon huuruja syntyy ja mikä on niiden koostumus, riippuu pääasiassa hitsausprosessista, lisäaineen kemiallisesta koostumuksesta ja hitsausparametreistä. Eniten ja haitallisinta huurua muodostuu puikkohitsauksessa ja vähiten TIG-hitsauksessa. Jauhekaarihitsauksessa huurua ei synny piilossa palavan valokaaren ansiosta. Hyvä yleisilmanvaihto ei riitä alkuunkaan haittojen vähentämiseen, mistä syystä erilaisten kohdepoistolaitteiden käyttö on tarpeen. Paras torjuntatoimenpide on asiallinen ja kunnossa oleva sekä oikein käytetty hengityksensuojain, johon on liitetty raitisilmapuhallus maskin sisälle hitsaajan hengitysvyöhykkeelle. Kaasumaisista epäpuhtauksista haitallisin on otsoni, jolle altistumista voidaan tehokkaasti vähentää myös sopivalla kohdepoistolla ja hengityksensuojaimella (raitisilmamaskilla). a) Raitisilmamaski b) Paikallispoisto c) Imevä hitsauspistooli Samalla tavalla haitallisia savuja syntyy termisessä leikkauksessa (so. plasma- ja laserleikkauksessa), jossa syntyvät määrät ovat yleensä huomattavasti suurempia. Haittojen eliminoimiseksi täytyy myös leikkauksessa järjestää sopivat torjuntatoimenpiteet: paikallispoisto, plasmaleikkaus veden päällä tai veden alla. 13

14 PSS 4 Hitsauksen suoritus PSS 4.1: Railot ja railonvalmistus PSS 4.2: Hitsausohjearvoja puikkohitsaukseen PSS 4.3: Hitsausohjearvoja MIG/MAG-hitsaukseen PSS 4.4: Hitsausohjearvoja TIG-hitsaukseen PSS 4.2: Hitsausmuodonmuutokset PSS 4.1 Railot ja railonvalmistus Ruostumattomien terästen railomuodot eivät juuri poikkea rakenneterästen railomuodoista. Railomuodon valinta riippuu mm. hitsausprosessista ja aineenpaksuudesta. Railomuodoista on myös eurooppalaiset standardit, joissa esitetään sopivat railomuodot ja toleransseineen eri hitsausprosesseille ja aineenpaksuuksille. SFS-EN 29692: Puikko-, kaasukaari- ja kaasuhitsaus. Railomuodot terästen hitsaukseen SFS-EN ISO : Terästen railomuodot. Osa 2: Jauhekaarihitsaus Levyjen leikkaukseen ja railonvalmistukseen ei voida käyttää tavanomaista polttoleikkausta, koska ruostumattoman teräksen korkea kromipitoisuus estää polttoleikkaustapahtuman, so. materiaalin palamisen hapessa. Leikkaukseen ja railojen tekemiseen käytetään mekaanista leikkausta, plasmaleikkausta tai laserleikkausta. PSS 4.2 Hitsausohjearvoja puikkohitsaukseen a) Putkihitsaus 14

15 Levyhitsaus (jalkoasento) 15

16 c) Levyhitsaus (jalko- ja pystyasento) 16

17 PSS 4.3 Hitsausohjearvoja MIG/MAG-hitsaukseen a) Pienahitsaus 17

18 b) Päittäishitsaus 18

19 PSS 4.4 Hitsausohjearvoja TIG-hitsaukseen 19

20 PSS 4.5 Hitsausmuodonmuutokset Hitsaus aiheuttaa muodonmuutoksia hitsatussa kappaleessa, koska materiaali kuumenee ja laajenee epätasaisesti. Austeniittisissa ruostumattomissa teräksissä tämä on huomattavasti voimakkaampaa kuin rakenneteräksissä tai muissa ruostumattomissa teräksissä, koska austenittisen teräksen lämpölaajenemiskerroin on huomattavasti suurempi ja lämmönjohtuminen puolestaan huomattavasti pienempi. Muodonmuutoksia on sekä poikittaisia että pitkittäisiä kuvan mukaisesti. Hitsauksen aiheuttamia muodonmuutoksia Rakenteen suunnittelussa ja valmistusvaiheita valittaessa on syytä kiinnittää huomiota muodonmuutoksia ehkäiseviin toimenpiteisiin. Ruostumattomat teräkset on silloitettava tiheämpään kuin rakenneteräkset. Muodonmuutoksia voidaan pienentää sopivalla hitsausjärjestyksellä. Osat voidaan kiinnittää tukevasti kiinnittimeen hitsausta varten. Pieni lämmöntuonti (hitsausenergia) hitsauksessa pienentää myös muodonmuutoksia. Hitsaus molemilta puolin (esim. X-railo) on edullisempi tapa kuin yhdeltä puolen hitsaus, mikäli se on vain mahdollista. Osien esitaivutuksella voidaan myös vähentää lopullisia muodonmuutoksia. Taka-askelhitsauksella voidaan pienentää myös muodonmuutoksia. Hitsauksessa vääristyneitä rakenteita voidaan korjata oikaisulla: mekaaninen taivuttaminen, vasarointi ja kuumilla oikaisu. Mekaaninen taivutus ja vasarointi lujittavat austeniittista terästä, mistä syystä niiden käytössä on oltava varovaisia. Syntyvät jännitytykset lisää jännityskorroosiovaaraa. Niistä voi jäädä myös rakennetta rumentavia jälkiä. Kuumilla oikaisu perustuu paikallisesti rajatun alueen kuumentamiseen, millä pystytään oikomaan rakenteita. Pintaan annettu kuuma taivuttaa lopuksi levyä siihen suuntaan, mistä kuuma on annettu. Kuumilla oikomisessa on varottava, ettei kuumennettu kohta viivy liian pitkään herkitysalueella o C. Kuumennetuille kohdille on tehtävä samat jälkipuhdistukset kuin hitseillekin. 20

21 PSS 5 Hitsauslisäaineet ja suojakaasut PSS 5.1: Lisäaineiden tuotemuodot PSS 5.2: Lisäainestandardit ja luokittelumerkinnät PSS 5.3: Lisäaineen valinta PSS 5.4: Suojakaasut PSS 5.1 Lisäaineiden tuotemuodot Lisäaineen tuotemuoto riippuu käytettävästä hitsausprosessista: Hitsauspuikko: puikkohitsaus Hitsauslanka (umpilanka): MIG/MAG-hitsaus sekä TIG- ja plasmahitsaus, jos käytetään koneellista langansyöttöä Hitsauslanka (umpilanka): jauhekaarihitsaus Täytelanka: täytelankahitsaus (suojakaasunkanssa tai ilman) Halkaisijat Yleisimmät hitsauslisäaineiden halkaisijat Lisäaine mm mm mm mm mm mm mm mm mm Hitsauspuikot 1,6 2,0 2,5 3,2 4,0 5,0 Hitsauslangat 0,8 1,0 1,2 1,6 (MIG/MAG) Hitsauslangat 2,4 3,0 4,0 (Jauhekaari) Hitsaussauvat 1,2 1,6 2,0 2,4 3,2 (TIG) Täytelangat 1,2 1,6 PSS 5.2 Lisäainestandardit ja luokittelumerkinnät Kaikille lisäaineryhmille on eurooppalainen standradi: SFS-EN 1600: Hitsauspuikot ruostumattomien ja tulenkestävien terästen puikkohitsaukseen SFS-EN 12072: Hitsauslangat ja hitsaussauvat ruostumattomien terästen ja tulenkestävien terästen kaarihitsaukseen SFS-EN 12073: Täytelangat ruostumattomien terästen ja tulenkestävien terästen täytelankahitsaukseen suojakaasun tai ilman suojakaasua Standardit antavat vaatimukset lisäaineiden luokittelua varten ja antavat ohjeet luokittelumerkinnän muodostamiseksi. Hitsauspuikot ja täytelangat luokitellaan puhtaan hitsiaineen kemiallisen koostumuksen ja mekaanisten ominaisuuksien perusteella sekä lisäksi eräiden muiden lisäaineen ominaisuuksien perusteella. Hitsauslangat (umpilangat) luokitellaan langan kemiallisen koostumuksen perusteella. Esimerkki hitsauspuikon luokittelumerkinnästä: Hitsauspuikko EN E L R 12 (esim. Esab OK 63.30) E: hitsauspuikon/puikkohitsauksen tunnus L: puhtaan hitsiaineen kemiallisen koostumuksen tunnus 19, 12, 3, L: seosaineiden nimellis-%-pitoisuudet: Cr, Ni, Mo jne (L: niukkahiilinen) R: päällystetyypin tunnus (rutiili) 1: riittoisuuden ja virtalajin tunnus (< 105 % ja AC ja DC) 2: hitsausasennon tunnus (kaikki, paitsi pysty alaspäin) 21

22 Esimerkki hitsauslangan luokittelumerkinnästä: Hitsauslanka EN G L (esim. Esab OK Autrod 16.32) G: hitsauslangan/mig/mag-hitsauksen tunnus (Lisäksi W: TIG-hitsaus ja S: jauhekaarihitsaus) L: hitsauslangan kemiallisen koostumuksen tunnus 19, 12, 3, L: seosaineiden nimellis-%-pitoisuudet: Cr, Ni, Mo jne (L: niukkahiilinen) Esimerkki täytelangan luokittelumerkinnästä: Täytelanka EN T L R M 3 (esim. Esab OK Tubrod 14.31) T: täytelangan/täytelankahitsauksen tunnus L: puhtaan hitsiaineen kemiallisen koostumuksen tunnus 19, 12, 3, L: seosaineiden nimellis-%-pitoisuudet: Cr, Ni, Mo jne (L: niukkahiilinen) R: täytetyypin tunnus (rutiilijalko) M: suojakaasun tunnus (seoskaasu) 3: hitsausasennon tunnus (jalko- ja alapiena) Oheisessa taulukossa on SFS-EN 1600 mukaisten puikkojen kemiallinen koostumus (puhdas hitsiaine). Eurooppalaisen standardin SFS-EN 1600 mukaiset ruostumattomat hitsauspuikot 22

23 PSS 5.3 Lisäaineen valinta Lisäainetoimittajien luetteloissa on yleensä hyvät valintataulukot lisäaineille. Lisäaineet austeniittisille vakioteräksille ovat yleensä perusaineen kemiallista koostumusta vastaavia, vaikka ne ovatkin hieman enemmän seostettuja palohäviöiden kompensoimiseksi. Stabiloidut teräkset voidaan hitsata myös vastaavilla erittäin matalahiilisillä lisäaineilla paitsi korkealämpötilakohteissa, joissa käytetään vastaavia stabiloituja lisäaineita niiden parempien kuumalujuusominaisuuksien takia. Yleensä ruostumattomat 18/8-tyyppiset teräkset voidaan hitsata haponkestävillä 18/12/3-tyyppisillä lisäaineilla paitsi tietyissä korroosio-olosuhteissa, joissa teräs ilman Mo kestää paremmin, esim. typpihappo. Lisäaineet austeniittiset erikoisteräksille ovat yleensä runsaammin seostettuja, erityisesti Mo-pitoisuus, jotta hitsien korroosionkestävyys olisi perusaineen veroinen. Molybdeenillä on voimakas taipumus suotautua hitsin jähmettymisen yhteydessä, jolloin syntyy paikallisia alueita, jotka ovat köyhtyneet molybdeenistä. Nämä kohdat ovat alkukohtia korroosiolle. Esimerkki: 254SMO: 0,01%C-20%Cr-18%Ni-6%Mo-1%Cu-0,20%N lisäaine: 65%Ni-22%Cr-9,5%Mo-Nb-Fe tai lisäaine: 65%Ni-23%Cr-15%Mo Duplex-terästen lisäaineet ovat koostumukseltaan jonkin verran poikkeavia teräksiin verrattuna, koska lisäaineet ovat nikkelillä enemmän seostettuja, jotta hitsiaineeseen saataisiin oikea mikrorakenne (austeniitti/ferriitti, n. 50:50). Jos lisäaineen koostumus olisi teräksen kaltainen, hitsiaineen mikorrakenne olisi lähes täysin ferriittinen, jonka ominaisuudet eivät täyttäisi enää vaatimuksia. Esimerkki: teräs EN : 0,02%C-22%Cr-5,5%Ni-3%Mo-0,17%N lisäaine EN N L: 0,02%C-22%Cr-9%Ni-3%Mo-0,15%N Ferriittiset teräkset hitsataan yleensä austeniittisilla lisäaineilla, jotka antavat hyvin sitkeän hitsiaineen. Austeniittinen lisäaine voi olla EN 19 9 L (AWS 308L), EN L (AWS 316L), EN L (AWS 309L) tai EN L (AWS 309MoL) teräksestä ja vaatimuksista riippuen. Ferriittisiä lisäaineita ei juuri ole ja niiden hitsiaineen sitkeys on melko huono, mikä lisää halkeiluherkkyyttä. Martensiittiset teräkset hitsataan vaatimuksista riippuen joko perusaineetta vastaavilla lisäaineilla tai austeniittisilla lisäaineilla. Austeniittisilla lisäaineilla, esim yliseostettu, on hyvä hitsiaineen sitkeys, mikä pienentää halkeilutaipumusta. Jos vaaditaan perusainetta vastaavaa lujuutta, on käytettävä martensiittisia lisäaineita. Oheisessa taulukossa on suuri joukko erilaisia ruostumattomia teräksiä, joille on annettu yleiset lisäainesuositukset. Lisäainesuositukset on esitetty hitsauspuikkojen standardin mukaisella seostunnuksella. Hitsauslangoille pätevät samat suositukset. Mainitut lisäaineet eivät ole ainoita, vaan muitakin tilanteen mukaan voidaan käyttää. Hitsauslisäaineiden valinta ruostumattomille teräksille Teräs: EN Teräs: EN Teräs: AISI Hitsauspuikko: Seostunnus SFS-EN 1600 Austeniittiset vakioteräkset X5CrNi E 19 9 L X2CrNi L E 19 9 L X2CrNi L E 19 9 L X2CrNiN LN E 19 9 L X10CrNi E 19 9 L X2CrNi E 19 9 L X6CrNiTi E 19 9 Nb, E 19 9 L X5CrNiMo E L X2CrNiMo L E L X2CrNiMoN LN E L X2CrNi8Mo L E L 23

24 X3CrNiMo E L X2CrNiMo L E L X2CrNiMoN LN E L X6CrNiMoTi Ti E Nb, E L Austeniittiset erikoisteräkset X2CrNiMo L E N X2CrNiMoN LMN E N, E N L X1NiCrMoCu L E Cu N L X1CrNiMoCuN S31254 AWS: E NiCrMo X1CrNiMoCuMnN S32654 AWS: E NiCrMo-13 Austeniittis-ferriittiset teräkset (duplex-teräkset) X2CrNiMoN S32205 E N L X2CrNiMoN S32750 E Cu N L Ferriittiset teräkset X2CrTi E 19 9 L, E L X6CrTi E 19 9 L, E 17, E L X3CrTi17 430Ti E 19 9 L, E L X2CrMoTi E L, E L X2CrTiNb E L X6CrMo E L, E L Martensiittiset teräkset X12Cr E 13, E L X20Cr E 13, E L X30Cr E 13, E L Martensiittis-austeniittiset teräkset X3CrNiMo13-4 CA-6NM E X4CrNiMo ( 248SV ) - E 16 5 PSS 5.4 Suojakaasut Suojakaasun päätehtävä kaasukaarihitsauksessa on antaa suoja hitsaustapahtumalle ympäröivää ilmaa vastaan. TIG- ja plasmahitsauksessa se suojaa samalla myös kuumaa elektrodia hapettumiselta. Suojakaasut on standardisoitu eurooppalaisessa standardissa: SFS-EN 439: Suojakaasut kaarihitsaukseen ja leikkaukseen Standardi luokittelee kaasut niiden kemiallisen koostumuksen ja reagointitavan perusteella neljään ryhmään: inertit kaasu ja kaasuseokset (I): Ar, He, Ar+He hapettavat kaasuseokset (M): Ar+CO 2, Ar+O 2 tai Ar+(CO 2 +O 2 ) voimakkaasti hapettavat kaasut ja kaasuseokset (C): CO 2, O 2 tai CO 2 +O 2 pelkistävät kaasuseokset (R): Ar+H 2 Ruostumattomien terästen MAG-hitsauksessa käytetään lähes inerttejä suojakaasuja, joista tavallisimpien kaasujen koostumus on: Ar+1-3 % CO 2 Ar+1-3%O 2 24

25 Pieni aktiivisen kaasun (CO 2 tai O 2 ) seostus kuitenkin tarvitaan, jotta valokaari olisi vakaa ja aineensiirtyminen roiskeetonta. Suurempi määrä CO 2 aiheuttaa hiilipitoisuuden liiallista kasvua, mikä heikentää hitsiaineen korroosionkestävyyttä ja suurempi määrä O 2 aiheuttaa seosaineiden palohäviöitä ja hitsin pinnan hapettumista. Hiilipitoisuusvaatimus max 0,03 % täyttyy, jos CO 2 -pitoisuus suojakaasussa on enintään noin 2 %. Tästä syystä ruostumattomien terästen hitsaus on lähes poikkeuksetta MAG-hitsausta. MIG-hitsausta se on hitsattaessa eräitä runsasseosteisia austeniittisia teräksiä käyttäen Ni-valtaisia lisäaineita. TIG-hitsauksessa suojakaasu on yleensä puhdas argon. Mekanisoidussa TIG-hitsauksessa käyetään myös argonin ja vedyn seoskaasuja (Ar+5-15%H 2 ), koska vety lisää tunkeumaa, mikä voidaan hyödyntää suurempana hitsausnopeutena, esim. pituushitsattavien putkien valmistuksessa. Suojakaasun CO 2 -pitoisuuden vaikutus hitsiaineen C-pitoisuuteen MAG-hitsauksessa Suojakaasujen ryhmittely hitsausprosessin ja hitsattavan materiaalin mukaan Suojakaasu Ryhmä SFS-EN 439 Hitsaus- Prosessi Hitsattavat metallit Ar, He, Ar+He I TIG Kaikki metallit Ar, He, Ar+He I MIG Kaikki ei-rautametallit Ar+ >0-5%CO 2 Ar+>0-3%O 2 Ar+>0-5%CO 2 +>0-3%O 2 Ar+>5-25%CO 2 Ar+>3-10%O 2 Ar+>0-5%CO 2 +>3-10%O 2 Ar+>5-25%CO 2 +>0-8%O 2 Ar+>25-50%CO 2 Ar+>10-15%O 2 Ar+>5-50%CO 2 +>8-15%O 2 M12 M13 M14 M21 M22 M23 M24 M31 M32 M33 MAG MAG MAG Runsasseosteiset teräkset Seostamattomat ja niukkaseosteiset teräkset Seostamattomat ja niukkaseosteiset teräkset 100%CO 2 C1 MAG Seostamattomat ja niukkaseosteiset teräkset Ar I Juurensuojaus Kaikki metallit Formierkaasu (N 2 +H 2 ) F Juurensuojaus Seostamattomat ja austeniittiset teräkset 25

26 Suojakaasujen valinta Suojakaasujen valintataulukko (AGA) 26

27 PSS 6 Korroosio, juurensuojaus, hitsien puhdistus ja lämpökäsittely PSS 6.1: Korroosionkestävyys PSS 6.2: Korroosiotyypit PSS 6.3: Juurensuojaus PSS 6.4: Hitsien puhdistus PSS 6.4: Hitsien lämpökäsittely PSS 6.1 Korroosionkestävyys Hitsien korroosionkestävyyden varmistaminen on ensiarvoisen tärkeätä, koska teräksiä käytetään juuri korroosionkestävyytensä takia. Hitsauksessa ja ylipäätänsä tuotannossa voidaan helposti pilata hyvä korroosionkestävyys huolimattomilla ja virheellisillä työtavoilla. Hitsattaville tuotteille ja hitsausliitoksille saadaan perusaineen veroinen korroosionkestävyys ottamalla huomioon seuraavia asioita: oikea perusaineen valinta käyttöolosuhteisiin oikea lisäaineen valinta perusaineelle ja käyttöolosuhteisiin asianmukainen levyjen ym. ja hitsauslisäaineiden varastointi asianmukainen levyjen ym. käsittely ja työstäminen hyvä yleinen puhtaus tuotantotiloissa ruostumattoman teräksen hitsaus erillään seostamattoman teräksen hitsauksesta ruostumattomalle teräkselle tarkoitetut työkalut varastointialustojen, työtasojen ja nostoelimien suojaus elleivät ole itse ruostumatonta terästä oikea rakenteellinen muotoilu oikea lämmöntuonti hitsauksessa huolellinen ja virheetön hitsaus juurensuojaus tarvittaessa huolellinen hitsien jälkikäsittely (puhdistus) Hitsausalueelle voi syntyä monia ydintymispaikkoja korroosiolle 27

28 PSS 6.2 Korroosiotyypit Ruostumaton teräs voi kärsiä monista eri korroosiomuodoista. Yleisimmät korroosiomuodot ovat: yleinen korroosio raerajakorroosio pistekorroosio rakokorroosio jännityskorroosio Korroosiotyyppejä Yleinen korroosio Yleisessä korroosiossa syöpyminen on suhteellisen tasaista koko pinnalla, joka on kosketuksissa syövyttävän aineen kanssa. Korroosiota esiintyy yleensä silloin, kun valittu teräs ei ole riittävän kestävä ko. käyttöolosuhteisiin. Se esiintyy pääasiassa happamaissa ja voimakkaasti emäksissä liuoksissa. Se voidaan välttää helposti oikealla teräslajin valinnalla. Taulukkokirjoista löytyy tietoja eri ruostumattomien terästen kestävyydestä erilaisissa olosuhteissa. Raerajakorroosio Raerajakorroosio on nimensä mukaisesti raerajoja pitkin tapahtuvaa syöpymistä. Teräs altistuu raerajakorroosiolle, kun sitä kuumennetaan tietyllä vaarallisella lämpötila-alueella (n o C). Kuumennuksen aikana syntyy kromikarbideja (kromin ja hiilen yhdiste), jotka rikastuvat raerajoille. Tätä ilmiötä kutsutaan herkistymiseksi. Tällöin raerajojen läheiset alueet köyhtyvät kromista, jolloin ne altistuvat korroosiolle käyttöolosuhteissa. Tämä esiintyy erityisesti hitsauksen yhteydessä, jossa aivan hitsin viereinen alue kuumentuu vaaralliselle lämpötila-alueelle. Ilmiö riippuu kuumennusajasta ja teräksen hiilipitoisuudesta. Mitä korkeampi hiilipitoisuus on ja mitä pidempi aika on, sitä enemmän herkistymistä tapahtuu. Herkistymisen ja sitä seuraavan raerajakorroosion estämiseksi on varsinaisesti kaksi perustapaa: käytetään riittävän matalahiilistä terästä, esim. max 0,03 % C (ns. L-laatu): varma tai max 0,05 % C: suhteellisen varma toimenpide. käytetään ns. stabiloitua terästä, Nb- tai Ti-stabilointi. Näillä seosaineilla on suurempi taipumus yhdistyä hiilen kanssa kuin kromilla, mikä estää kromikarbidien muodostumisen. Lisäksi hitsauksessa hitsataan mahdollisimman kylmästi eli rajoitetaan lämmöntuontia ja välipalkolämpötilaa, jolla pystytään tietyissä rajoissa myös vastustamaan herkistymistä. Tänä päivän raerajakorroosio hitseissä on suhteellisen harvinainen korroosio, koska hitsattavat teräkset ovat nykyään lähes luonnostaan riittävän matalahiilisä. 28

29 Piste- ja rakokorroosio Pistekorroosiota esiintyy teräksen ollessa kosketuksissa kloridpitoisen liuoksen kanssa. Paikallisia syöpymiä ( pistekuoppia ) syntyy, kun kloridit rikkovat paikallisesti oksidikalvon. Tuloksena on syviä kuoppia. Ohut teräslevy voi syöpyä puhki hyvinkin nopeasti. Liuoksen korkea lämpötila ja seisova liuos (ei virtaava) edistävät tätä ilmiötä. Erityisen alttiita tälle ovat hitsauksen vaikutuksesta syntynyt hapettunut pinta ( päästövärit ), jota ei ole puhdistettu (peitattu), kuonajäänteet, vierasruoste ja naarmut teräksen pinnalla. Jopa harmittoman tuntuiset puhtaat vedetkin (murtovesi, jätevesi ja klorideja sisältä puhdas vesi) voivat aiheuttaa piustekorroosiota.teräksen pistekorroosionkestävyys paranee seostuksen myötä, erityisesti kromi. molybdeeni ja typpi. Samanlainen ilmiö voi esiintyä ahtaissa raoissa, jolloin koroosiota kutsutaan rakokorroosioksi. Hitsaustuotannossa on kiinitettävä erityistä huomiota, etteivät ruostumattomien terästen pinnat vaurioidu tai naarmunnu, ja hitseille tehdään huolelliset jälkipuhdistukset sekä putkihitsien juurenpuoli suojataan juurikaasulla. Jännityskorroosio Jännityskorroosiota syntyy silloin, kun teräksesä on vetojännityksiä lämpimässä kloridipitoisessa ympäristössä. Jännitykset voivat olla tuosta hitsauksesta, taivutuksesta tai ne ovat kuormituksen aikaansaamia käytössä. Korroosio etenee kapeina ja haaroittuvina halkeamina (säröinä) teräksen pinnalla ja menevät teräksen läpi paksuussuunnassa. Jännityskorroosiolle ovat alttiita austeniittiset teräkset ja niistä tavanomaiset vakioteräkset. Austeniittiset teräkset, joissa on yli 25 % Ni, ovat kestäviä. Duplex-teräkset ja ferriittiset teräkste ovat kestäviä jännityskorroosiota vastaan. Korroosion välttämiseksi lyse on lähinnä oikea, kestävän teräslajin valinnasta. Tunnetuin jännityskorrosiovaurio Suomessa lienee Kuopiossa tapahtunut hotellin uima-altaan katon romahtaminen altaaseen jännityskorroosion seurauksena. Olosuhteet olivat erittäin otolliset tälle korroosiolle: suuri vetojännitys katon ripustuslangoissa, lämmin kloridipitoinen ilma ja tavallinen austeniittinen teräs. Syynä oli selvä virheellinen teräslajin valinta. Duplex-teräs, ferriittinen teräs tai runsasseosteinen austeniittinen teräs (yli 25 % Ni) olisi kestänyt. PSS 6.3 Juurensuojaus Jos hitsataan yhdeltä puolelta eikä juurenpuolta päästä hitsauksen jälkeen puhdistamaan (esim. peittaamaan), juurenpuoli on suojattava ilman aiheuttamalta hapettumiselta. Tätä toimenpidettä kutsutaan juurensuojaukseksi. Tyypillisesti tällainen tapaus esiintyy putkien hitsauksessa, koska yleensä sisäpuolelle ei päästä tekemään jälkipuhdistusta. Kuuma teräspinta hapettuu, jolloin siihen syntyy ns. päästövärit. Tällä tavalla värjääntyneen pinna korroosionkestävyys on huonompi kuin metallisen kirkkaan pinnan. Korroosionkestävyys voidaan palautta jälkipuhdistuksilla, esim. peittaamalla. Juurikaasun käyttö putken sisäpuolella estää hapettumisen. Tämä edellyttää, että juurikaasu ei sisällä happea ja huuhtelu on tehty riittävän kauan, jotta kaikki happi on sieltä saatu huuhdeltua pois. Juurikaasuina käytetään seuraavia kaasuja ja eri materiaaleille: argon (inertti kaasu) kaikki materiaalit typpi (reagoimaton kaasu) austeniittiset ja duplex ruostumattomat teräkset typpi-vetyseos (reagoimaton ja hiukan pelkistävä kaasu), ns. formierkaasu austeniittiset ruostumattomat teräkset argon-vetyseos (inertti + hiukan pelkistävä kaasu) austeniittiset ruostumattomat teräkset argon-typpiseos (inertti + hieman typpeä seostava kaasu) austeniittiset ja duplex ruostumattomat teräkset 29

30 Pienet putket ja jopa putkistot voidaan täyttää kokonaan juurikaasulla, jolloin putken päät suljetaan ja jätetään niihin vain pienet sisääntulo- ja ulostuloaukko. Yleensä kuitenkin juurensuojaus tehdään rajaamalla putken sisäpuolelle laipoilla hitsauskohdan alueelle tila, johon johdetaan kaasu toisen laipan kautta ja poistetaan toisen laipan kautta. Ennen hitsausta tehtävää kaasutusta kutsutaan myös huuhteluksi. Huuhteluajan on oltava riittävän pitkä, jotta kaikki ilma on saatu pois sisältä ja jäännöshappipitoisuus on mahdollisimman pieni. Tällainen huuhtelu kestää helposti useita minuutteja. Huuhtelun jälkeen pienennetään juurikaasun virtautta niin, että sisäpuolelle jää vain pieni ylipaine. Huuhteluajassa määrittämisessä on otettava huomioon, että se on riittävän pitkä. Tätä varten on nyrkkisääntö, jonka mukaan juurikaasua on virtautettava juurikaasutilaan 5-10 kertainen määrä verrattuna tilan tilavuuteen, jolloin aika on helposti useita minuutteja. Erilaisia juurensuojausjärjestelyitä putkien TIG-hitsaukseen 30

B.3 Terästen hitsattavuus

B.3 Terästen hitsattavuus 1 B. Terästen hitsattavuus B..1 Hitsattavuus käsite International Institute of Welding (IIW) määrittelee hitsattavuuden näin: Hitsattavuus ominaisuutena metallisessa materiaalissa, joka annetun hitsausprosessin

Lisätiedot

Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus. May 12, 2011 www.outokumpu.com

Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus. May 12, 2011 www.outokumpu.com Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus May 12, 2011 www.outokumpu.com Ruostumattomat teräkset Ferriittisten ominaisuudet Ferriittisten hitsaus 2 12.5.2011 Hannu-Pekka Heikkinen Ruostumaton

Lisätiedot

Mikä on ruostumaton teräs? Fe Cr > 10,5% C < 1,2%

Mikä on ruostumaton teräs? Fe Cr > 10,5% C < 1,2% Cr > 10,5% C < 1,2% Mikä on ruostumaton teräs? Rautaseos, johon on seostettu 10,5 % kromia ja 1,2 % hiiltä. Seostuksen ansiosta ruostumattomaan teräkseen muodostuu korroosiolta suojaava sekä itsekorjautuva

Lisätiedot

Pienoisopas. Ruostumattoman teräksen MIG/MAGhitsaukseen.

Pienoisopas. Ruostumattoman teräksen MIG/MAGhitsaukseen. Pienoisopas. Ruostumattoman teräksen MIG/MAGhitsaukseen. 2 Sisällys. 3 Ruostumaton teräs 4 Ruostumattomien terästen lujuus ja korroosionkestävyys 4 Ruostumattomien terästen hitsaus - käytännön ohjeita

Lisätiedot

Ferriittisten ruostumattomien terästen hitsattavuus ja hitsialueen muovattavuus

Ferriittisten ruostumattomien terästen hitsattavuus ja hitsialueen muovattavuus Ferriittisten ruostumattomien terästen hitsattavuus ja hitsialueen muovattavuus Severi Anttila Oulun yliopiston terästutkimuskeskus,konetekniikan osasto, Materiaalitekniikan laboratorio Johdanto Ferriittiset

Lisätiedot

FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET. www.polarputki.fi

FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET. www.polarputki.fi FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET www.polarputki.fi Polarputken valikoimaan kuuluvat myös ruostumattomat ja haponkestävät tuotteet. Varastoimme saumattomia ja hitsattuja putkia, putkenosia sekä muototeräksiä.

Lisätiedot

RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET

RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET 1 RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET 3.11.2013 Seuraavasta aineistosta kiitän Timo Kauppia Kemi-Tornio Ammattikorkeakoulu 2 RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET Ruostumattomat teräkset ovat standardin SFS EN 10022-1 mukaan seostettuja

Lisätiedot

HUOM. Kirjan taulukoissa on käytetty suomalaisesta käytännöstä poiketen pistettä erottamaan kokonais- ja desimaaliosaa toisistaan.

HUOM. Kirjan taulukoissa on käytetty suomalaisesta käytännöstä poiketen pistettä erottamaan kokonais- ja desimaaliosaa toisistaan. Tämän teoksen osittainenkin kopiointi on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. Lupia teosten osittaiseen valokopiointiin myöntää

Lisätiedot

Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy. Teräsvalujen raaka-ainestandardit

Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy. Teräsvalujen raaka-ainestandardit Teräsvalut Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy Teräsvalujen raaka-ainestandardit - esitelmän sisältö Mitä valun ostaja haluaa? Millaisesta valikoimasta valuteräs

Lisätiedot

SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA.

SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA. 1 HITSAVONIA PROJEKTI Teemapäivä 13.12.2005. DI Seppo Vartiainen Savonia-amk/tekniikka/Kuopio SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA. 1. Hitsiaine

Lisätiedot

Annatko otsonin vaarantaa terveytesi?

Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? 3 ODOROX MISON suojakaasu odorized oxygen Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? 02 MISON suojakaasu Vältä haitallista otsonia käytä hitsaamiseen aina MISON suojakaasua. Hitsaamisen yhteydessä syntyy aina

Lisätiedot

MIG 350 DIN 8555: MSG 2 GZ 350 kovahitsaus, koneistettavaa... 3-2 MIG 600 DIN 8555: MSG 6 GZ 60 iskut, hankauskuluminen. 3-3

MIG 350 DIN 8555: MSG 2 GZ 350 kovahitsaus, koneistettavaa... 3-2 MIG 600 DIN 8555: MSG 6 GZ 60 iskut, hankauskuluminen. 3-3 MIG-hitsauslangat KOVAHITSAUS MIG 350 DIN 8555: MSG 2 GZ 350 kovahitsaus, koneistettavaa..... 3-2 MIG 600 DIN 8555: MSG 6 GZ 60 iskut, hankauskuluminen. 3-3 RUOSTUMATTOMAT MIG 307Si AWS A5.9: ~ ER307 sekaliitos

Lisätiedot

Ultralujien terästen hitsausmetallurgia

Ultralujien terästen hitsausmetallurgia 1 Ultralujien terästen hitsausmetallurgia CASR-Steelpolis -seminaari Oulun yliopisto 16.5.2012 Jouko Leinonen Nostureita. (Rautaruukki) 2 Puutavarapankko. (Rautaruukki) 3 4 Teräksen olomuodot (faasit),

Lisätiedot

Corthal, Thaloy ja Stellite

Corthal, Thaloy ja Stellite Corthal, Thaloy ja Stellite KOVAHITSAUSTÄYTELANGAT KORJAUS JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE SOMOTEC Oy Tototie 2 70420 KUOPIO puh. 0207 969 240 fax. 0207 969 249 email: somotec@somotec.fi internet: www.somotec.fi

Lisätiedot

Korjaushitsauskäsikirja

Korjaushitsauskäsikirja Korjaushitsauskäsikirja Osa 2, Hitsausohjeita OY ESAB Ruosilantie 18, 00390 HELSINKI puh. (09) 547 761, faksi (09) 547 7771, www.esab.fi Sisällys Osa 2, Hitsausohjeita Valuraudan hitsaus... 2-3 Huonosti

Lisätiedot

Rauno Toppila. Kirjallisuusselvitys. Ferriittiset ruostumattomat teräkset

Rauno Toppila. Kirjallisuusselvitys. Ferriittiset ruostumattomat teräkset Rauno Toppila Kirjallisuusselvitys Ferriittiset ruostumattomat teräkset Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja E. Työpapereita 1/2010 Rauno Toppila Kirjallisuusselvitys Ferriittiset ruostumattomat

Lisätiedot

MISON suojakaasu. Annatko otsonin vaarantaa terveytesi?

MISON suojakaasu. Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? MISON suojakaasu Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? 2 MISON suojakaasu Vältä haitallista otsonia käytä hitsaamiseen aina MISON suojakaasua. Hitsaamisen yhteydessä syntyy aina haitallista otsonia. Hyvin

Lisätiedot

C.2 Muut perusaineet kuin seostamaton teräs

C.2 Muut perusaineet kuin seostamaton teräs 1 C.2 Muut perusaineet kuin seostamaton teräs C.2.1 Seosteräkset ja ruostumattomat teräkset Seosteräkset Valitaan esimerkkinä seosteräs analyysillä 0,2% C, 1,5% Mn ja 0,5% Mo. Sulamisvyöhykkeessä syntyy

Lisätiedot

Luento 5 Hiiliteräkset

Luento 5 Hiiliteräkset Luento 5 Hiiliteräkset Hiiliteräkset Rauta (

Lisätiedot

Kimmo Keltamäki Austeniittiset lisäaineet kulutusterästen hitsaukseen. Kirjallisuusselvitys

Kimmo Keltamäki Austeniittiset lisäaineet kulutusterästen hitsaukseen. Kirjallisuusselvitys Kimmo Keltamäki Austeniittiset lisäaineet kulutusterästen hitsaukseen Kirjallisuusselvitys Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 7/2013 Austeniittiset lisäaineet

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma HAMMASPYÖRÄN HAMPAAN TÄYTEHITSAUS REPAIR WELDING A SPROCKET OF A GEARWHEEL Lappeenrannassa 27.04.2012 Leevi Paajanen

Lisätiedot

Tasalujat hitsauslangat ultralujille teräksille

Tasalujat hitsauslangat ultralujille teräksille Kimmo Keltamäki Tasalujat hitsauslangat ultralujille teräksille Kirjallisuusselvitys Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 6/2013 Tasalujat hitsauslangat ultralujille

Lisätiedot

Ruostumattoman teräksen hitsauksen suojakaasut. Seminaariristeily , SHY Turku. Jyrki Honkanen Oy AGA Ab

Ruostumattoman teräksen hitsauksen suojakaasut. Seminaariristeily , SHY Turku. Jyrki Honkanen Oy AGA Ab Ruostumattoman teräksen hitsauksen suojakaasut. Seminaariristeily 27.5.2016, SHY Turku. Jyrki Honkanen Oy AGA Ab Sisältö. Seoskaasujen komponentit Perussuositukset Mikroseostukset AGAn suojakaasut rst:n

Lisätiedot

Ruostumattomat ja haponkestävät neliöputket Welded stainless steel square tubes

Ruostumattomat ja haponkestävät neliöputket Welded stainless steel square tubes Ruostumattomat ja haponkestävät neliöputket Welded stainless steel square tubes Ainestandardi: EN 10088-2/EN 10028-7 Ainestodistus: EN 10204/3.1 Mittatoleranssit: Pr EN 10219-2 Pituus 6 m RST-LEVYT RST-PUTKET

Lisätiedot

Korjaushitsauskäsikirja

Korjaushitsauskäsikirja Korjaushitsauskäsikirja Osa 1, Perusteet OY ESAB Ruosilantie 18, 00390 HELSINKI puh. (09) 547 761, faksi (09) 547 7771, www.esab.fi Sisällys Osa 1, Perusteet Talttaus Leikkaus Lävistys... 1-3 Esilämmitys

Lisätiedot

TERÄKSISTÄ Terästen luokittelusta

TERÄKSISTÄ Terästen luokittelusta TERÄKSISTÄ Terästen luokittelusta Seostamattomat teräkset (niukkaseosteiset teräkset) Ruostumattomat teräkset Mangaaniteräkset Pikateräkset Työkaluteräkset Kuumalujat teräkset Tulenkestävät teräkset 1

Lisätiedot

OHUTSEINÄMÄISTEN PUTKIEN ORBITAALI-TIG-HITSAUS ORBITAL TIG WELDING OF THIN-WALLED TUBES

OHUTSEINÄMÄISTEN PUTKIEN ORBITAALI-TIG-HITSAUS ORBITAL TIG WELDING OF THIN-WALLED TUBES LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma OHUTSEINÄMÄISTEN PUTKIEN ORBITAALI-TIG-HITSAUS ORBITAL TIG WELDING OF THIN-WALLED TUBES Lappeenrannassa 24.4.2012

Lisätiedot

Lujat ja erikoislujat termomekaanisesti valssatut hienoraeteräkset

Lujat ja erikoislujat termomekaanisesti valssatut hienoraeteräkset Lujat ja erikoislujat termomekaanisesti valssatut hienoraeteräkset alform plate Luja: alform plate700 M Erikoisluja: alform plate 960 M x-treme Muutokset mahdollisia ilman eri ilmoitusta. Alkuperäinen

Lisätiedot

B6 Yleiskatsaus hitsausprosesseihin

B6 Yleiskatsaus hitsausprosesseihin B.6 Yleiskatsaus hitsausprosesseihin 1 B.6.1 Valokaari lämmönlähteenä Valokaari Valokaaren avulla pystytään vaivattomasti kehittämään riittävän korkeita lämpötiloja ja suuria lämpömääriä kaikkien metallisten

Lisätiedot

TERÄSTEN STANDARDINMUKAISET SEOSAINEPITOISUUDET JA NIIDEN VAIHTELUIDEN VAIKUTUS HITSATTAVUUTEEN

TERÄSTEN STANDARDINMUKAISET SEOSAINEPITOISUUDET JA NIIDEN VAIHTELUIDEN VAIKUTUS HITSATTAVUUTEEN LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari TERÄSTEN STANDARDINMUKAISET SEOSAINEPITOISUUDET JA NIIDEN VAIHTELUIDEN VAIKUTUS

Lisätiedot

Tuoteluettelo. Tuoteluettelo

Tuoteluettelo. Tuoteluettelo Tuoteluettelo Tuoteluettelo Valbruna Nordic Oy on toiminut vuodesta 1988 ruostumattomien teräksien maahantuojana ja varastoijana. Varastomme sijaitsee Lappersissa ja vahvuuksiamme ovat korkealaatuiset

Lisätiedot

H. Valukappaleen korjaushitsausmenetelmät

H. Valukappaleen korjaushitsausmenetelmät H. Valukappaleen korjaushitsausmenetelmät Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kuva 248. Puikkohitsausmenetelmä Kuva 249. Mig/Mag - hitsausmenetelmä Kuva 250. Tig-hitsausmenetelmä Valukappaleen korjaushitsauksia

Lisätiedot

Jalosauma Tutkimus ferriittisten ruostumattomien terästen käytettävyydestä: hitsattavuus DIGIPOLIS SEMINAARI

Jalosauma Tutkimus ferriittisten ruostumattomien terästen käytettävyydestä: hitsattavuus DIGIPOLIS SEMINAARI Kemi-Tornion Amk Tekniikka, T&K Materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmä Jalosauma Tutkimus ferriittisten ruostumattomien terästen käytettävyydestä: hitsattavuus DIGIPOLIS SEMINAARI 12.5.2001 Mari-Selina

Lisätiedot

SUOJAKAASUN VAIKUTUS FERRIITTISEN RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN LASERHITSIN OMINAISUUKSIIN

SUOJAKAASUN VAIKUTUS FERRIITTISEN RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN LASERHITSIN OMINAISUUKSIIN 1 SUOJAKAASUN VAIKUTUS FERRIITTISEN RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN LASERHITSIN OMINAISUUKSIIN 2 FERRIITTINEN EN 1.4521 RUOSTUMATON TERÄS -Titaanistabiloitu -Haponkestävä 3 LASERHITSAUS -Pieni lämmöntuonti ei

Lisätiedot

RUOSTUMATTOMAT JA HAPONKESTÄVÄT TUOTTEET

RUOSTUMATTOMAT JA HAPONKESTÄVÄT TUOTTEET RUOSTUMATTOMAT JA HAPONKESTÄVÄT TUOTTEET www.polarputki.fi saumaton mahdollisuus RUOSTUMATTOMAT JA HAPONKESTÄVÄT TUOTTEET PUTKET Saumattomat putket Hitsatut tarkkuusteräsputket Hitsatut kierreputket Hitsatut

Lisätiedot

Teräspaalujen jatkaminen hitsaamalla Laatuvaatimukset ja työn toteutus

Teräspaalujen jatkaminen hitsaamalla Laatuvaatimukset ja työn toteutus Ruukin Teräspaalupäivä 2013 Teräspaalujen jatkaminen hitsaamalla Laatuvaatimukset ja työn toteutus Unto Kalamies Inspecta Sertifiointi Oy 1 Sisältö Hitsaus prosessina Laatuvaatimukset Hitsaajan pätevyys

Lisätiedot

Kon Harjoitus 8: Ruostumattomat teräkset. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto

Kon Harjoitus 8: Ruostumattomat teräkset. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Kon-67.3110 Harjoitus 8: Ruostumattomat teräkset Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto EN AISI/SAE Tyyppi 1.4021 1.4301 1.4401 1.4460 304L 201 316LN 321H EN vs AISI/SAE tunnukset

Lisätiedot

Puikkojen oikea valinta

Puikkojen oikea valinta Puikkojen oikea valinta - HITSAUSKONEET - Lincoln Electric Nordic - LISÄAINEET Mestarintie 4 - VARUSTEET- PL 60 27511 Eura puh. 0105223500,fax 0105223510 email : jallonen@lincolnelectric.eu Puikkohitsauksessa

Lisätiedot

Raex kulutusterästen hitsaus ja terminen leikkaus

Raex kulutusterästen hitsaus ja terminen leikkaus www.ruukki.fi Raex kulutusterästen hitsaus ja terminen leikkaus KUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Sisältö 0 Johdanto 1 Kulumista hyvin kestävät Raex-teräkset 2 Kulutusterästen hitsattavuus 2.1 Kylmähalkeilualttius

Lisätiedot

Hitsauksen teoriaopetus A5 Hitsausaineet 1

Hitsauksen teoriaopetus A5 Hitsausaineet 1 Hitsauksen teoriaopetus A5 Hitsausaineet 1 A.5 Hitsausaineet A.5.1 Puikkohitsaus Hitsauspuikon periaate Hitsauspuikko muodostuu sydänlangasta, jonka ympärille on puristettu päällyste. Valokaaren lämmön

Lisätiedot

Austeniittiset ruostumattomat suorakaideputket Muokkauslujittumisen hyödyntäminen päittäisliitoksissa

Austeniittiset ruostumattomat suorakaideputket Muokkauslujittumisen hyödyntäminen päittäisliitoksissa TRY TERÄSNORMIKORTTI N:o 15/2002 SFS-ENV 1993-1-4: 1996, kohdat 2.1.3, 2.3, 6.3 ja 7 Käytetään yhdessä SFS-ENV 1993-1-4:n kansallinen soveltamisasiakirjan (NAD) kanssa Austeniittiset ruostumattomat suorakaideputket

Lisätiedot

Ruostumattomat teräkset luento SHY Oulun paikallisosaston 50 v. juhlaseminaarissa

Ruostumattomat teräkset luento SHY Oulun paikallisosaston 50 v. juhlaseminaarissa Ruostumattomat teräkset luento SHY Oulun paikallisosaston 50 v. juhlaseminaarissa Timo Kauppi 2015 1 STAINLESS STEEL EDELSTAHL RÅSTFRITT STÅL RUOSTUMATON TERÄS JALOTERÄS 2 Opintojakson oppimistavoite tunnetaan

Lisätiedot

Valmistushitsaus S E O S T A M A T T O M I E N J A R U O S T U M A T T O M I E N T E R Ä S T E N H I T S A U S. A 2. 1

Valmistushitsaus S E O S T A M A T T O M I E N J A R U O S T U M A T T O M I E N T E R Ä S T E N H I T S A U S. A 2. 1 S E O S T A M A T T O M I E N J A N I U K K A S E O S T E I S T E N T E R Ä S T E N H I T S A U S............................................. A 1. 2 M A G M A W E L D h i t s a u s p u i k o t.................

Lisätiedot

Korjaus- ja kunnossapitohitsaus

Korjaus- ja kunnossapitohitsaus Korjaus- ja kunnossapitohitsaus Hitsaus on tärkeä menetelmä korjaustoiminnassa Hitsaus on metallien yleisin liittämismenetelmä. Hitsausta käytetään konepajoissa, kun valmistetaan erilaisia uusia tuotteita.

Lisätiedot

HITSAUSMENETELMÄT. Eri hitsausmenetelmien kuvaukset. Lähteet: Esab, Kemppi, Wikipedia

HITSAUSMENETELMÄT. Eri hitsausmenetelmien kuvaukset. Lähteet: Esab, Kemppi, Wikipedia HITSAUSMENETELMÄT Eri hitsausmenetelmien kuvaukset. Lähteet: Esab, Kemppi, Wikipedia SISÄLLYSLUETTELO Jauhekaarihitsaus...4 Kaasukaarimuottihitsaus...5 Kaarijuotto...5 Kaasuleikkaus...5 Kiekkohitsaus...6

Lisätiedot

Tietoa hitsarin takataskuun

Tietoa hitsarin takataskuun Tietoa hitsarin takataskuun XA00153012 Tietoa hitsarin takataskuun -vihkonen on tarkoitettu helpottamaan päivittäistä työskentelyäsi lisäaineiden valinnassa ja hitsaustyössä. Vihkoseen on koottu yleisimmin

Lisätiedot

selectarc - KOVAHITSAUSPUIKOT Somotec Oy KORJAUS- JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE

selectarc - KOVAHITSAUSPUIKOT Somotec Oy KORJAUS- JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE selectarc - KOVAHITSAUSPUIKOT KORJAUS- JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE Somotec Oy Tototie 2 70420 KUOPIO puh 0207 969 240 fax 0207 969 249 email: somotec@somotecfi internet: wwwsomotecfi SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Tuotteet. Lisäksi käytössämme on Valbrunan pohjoismaiden keskusvarasto Ruotsissa (Valbruna Nordic AB).

Tuotteet. Lisäksi käytössämme on Valbrunan pohjoismaiden keskusvarasto Ruotsissa (Valbruna Nordic AB). Tuoteluettelo Tuotteet Valbruna Nordic Oy on toiminut vuodesta 1988 ruostumattomien teräksien maahantuojana ja varastoijana. Varastomme sijaitsee Lappersissa ja vahvuuksiamme ovat korkealaatuiset tuotteet,

Lisätiedot

Korjaushitsauskäsikirja

Korjaushitsauskäsikirja Korjaushitsauskäsikirja Osa 3, Kovahitsaus OY ESAB Ruosilantie 18, 00390 HELSINKI puh. (09) 547 761, faksi (09) 547 7771, www.esab.fi Kovahitsaus Yleistä Kovahitsauksella suojataan kappaleita erilaisia

Lisätiedot

Perusaineesta johtuvat hitsausvirheet ovat pääasiassa halkeamia, kuuma- ja/tai kylmähalkeamia.

Perusaineesta johtuvat hitsausvirheet ovat pääasiassa halkeamia, kuuma- ja/tai kylmähalkeamia. B.5 Hitsausvirheet 1 B.5.1 Hitsausvirheiden syyt Perusaine Perusaineesta johtuvat hitsausvirheet ovat pääasiassa halkeamia, kuuma- ja/tai kylmähalkeamia. Tavallisimmat syyt kuumahalkeamien syntymiseen

Lisätiedot

Esitiedot. Esitiedot. Kromiseostuksen vaikutukset teräksissä

Esitiedot. Esitiedot. Kromiseostuksen vaikutukset teräksissä Esitiedot Mitkä ovat austeniittisten, ferriittisten ja martensiittisten ruostumattomien terästen käyttökohteet? Milloin austeniittiset laadut ovat välttämättömiä? Mitä eri laadut maksavat? Miten kupari

Lisätiedot

Tietoa hitsarin takataskuun

Tietoa hitsarin takataskuun Tietoa hitsarin takataskuun Tietoa hitsarin takataskuun -vihkonen on tarkoitettu helpottamaan päivittäistä työskentelyäsi lisäaineiden valinnassa ja hitsaustyössä. ihkoseen on koottu yleisiin käytetyt

Lisätiedot

Tig hitsauslangat KORJAUS- JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE SEOSTAMATTOMAT NIUKKASEOSTEISET RUOSTUMATTOMAT KUPARI ALUMIINI NIKKELI MAGNESIUM TITAANI

Tig hitsauslangat KORJAUS- JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE SEOSTAMATTOMAT NIUKKASEOSTEISET RUOSTUMATTOMAT KUPARI ALUMIINI NIKKELI MAGNESIUM TITAANI Tig hitsauslangat KORJAUS- JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE SEOSTAMATTOMAT NIUKKASEOSTEISET RUOSTUMATTOMAT KUPARI ALUMIINI NIKKELI MAGNESIUM TITAANI KOBOLTTI www.somotec.fi SISÄLLYSLUETTELO SEOSTAMATTOMAT

Lisätiedot

RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET JA NIIDEN SOVELTUVUUS KONEPAJAN OHUTLEVYTUOTANTOON

RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET JA NIIDEN SOVELTUVUUS KONEPAJAN OHUTLEVYTUOTANTOON LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET JA NIIDEN SOVELTUVUUS KONEPAJAN OHUTLEVYTUOTANTOON

Lisätiedot

Esitiedot. Mitkä ovat austeniittisten, ferriittisten ja martensiittisten ruostumattomien terästen käyttökohteet?

Esitiedot. Mitkä ovat austeniittisten, ferriittisten ja martensiittisten ruostumattomien terästen käyttökohteet? Esitiedot Mitkä ovat austeniittisten, ferriittisten ja martensiittisten ruostumattomien terästen käyttökohteet? Milloin austeniittiset laadut ovat välttämättömiä? Mitä eri laadut maksavat? Miten kupari

Lisätiedot

TERÄSVALUJEN HITSAUS: CASE 25CrMo4 THE WELDING OF STEEL CASTINGS: CASE 25CrMo4

TERÄSVALUJEN HITSAUS: CASE 25CrMo4 THE WELDING OF STEEL CASTINGS: CASE 25CrMo4 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari TERÄSVALUJEN HITSAUS: CASE 25CrMo4 THE WELDING OF STEEL CASTINGS: CASE 25CrMo4

Lisätiedot

Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset

Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset Sakari Tihinen Tuotekehitysinsinööri, IWE Ruukki Metals Oy, Raahen terästehdas 1 Miten teräslevyn ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa terästehtaassa? Seostus (CEV,

Lisätiedot

Umpilähdekapselin ikääntyminen teollisuuden sovelluksissa

Umpilähdekapselin ikääntyminen teollisuuden sovelluksissa Umpilähdekapselin ikääntyminen teollisuuden sovelluksissa Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät m/s Mariella, Viking Line Milla Korhonen STUK Sisältö Umpilähteet Rakenne ja materiaalit

Lisätiedot

WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA

WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA "WiseRoot+ on uskomattoman käyttäjäystävällinen ja tekee sen, minkä lupaa. Sillä on helppo korjata monenlaiset sovitepoikkeamat, kuten kohdistusvirheet

Lisätiedot

UTP sivu UTP sivu UTP sivu

UTP sivu UTP sivu UTP sivu 1 Sisällysluettelo UTP sivu UTP sivu UTP sivu Ryhmä 1: Elektrodit matala- ja keskiseosteisten terästen hitsauksia varten 611 5 612 6 613 Kb 7 614 Kb 8 6020 9 6025 9 617 9 62 9 Ryhmä 2 : Erikoiselektrodit

Lisätiedot

WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA

WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA 7.11.2017 WiseRoot+ TUOTTAVA JA KORKEALAATUINEN MIG- HITSAUSPROSESSI WiseRoot+ on ilman juuritukea tehtävään pohjapalon hitsaukseen optimoitu lyhytkaariprosessi.

Lisätiedot

UUTISET 1 2009 HITSAUS GLOBAL SOLUTIONS FOR LOCAL CUSTOMERS EVERYWHERE. Kuumalujaa hitsausta. Kapearailohitsaus

UUTISET 1 2009 HITSAUS GLOBAL SOLUTIONS FOR LOCAL CUSTOMERS EVERYWHERE. Kuumalujaa hitsausta. Kapearailohitsaus 1 2009 HITSAUS UUTISET GLOBAL SOLUTIONS FOR LOCAL CUSTOMERS EVERYWHERE Kuumalujaa hitsausta Kapearailohitsaus 2 HITSAUSUUTISET NRO 1 2009 Tuulivoima ja ESAB 1 2009 HITSAUS UUTISET Tuulienergia kasvaa vauhdilla

Lisätiedot

Seostamattomien ja niukkaseosteisten terästen hitsaus

Seostamattomien ja niukkaseosteisten terästen hitsaus Seostamattomien ja niukkaseosteisten terästen hitsaus Mustat teräkset yleiset rakenneteräkset, esim. S235JR, S355J3G3-Z25 ja S420 paineastiateräkset, esim. P235GH, P355N ja H II DIN 17155 laivanrakennusteräkset,

Lisätiedot

Ferriittisten ruostumattomien terästen hitsauksessa syntyvien mikrorakenteiden vaikutus lämpövyöhykkeen mekaanisiin ominaisuuksiin

Ferriittisten ruostumattomien terästen hitsauksessa syntyvien mikrorakenteiden vaikutus lämpövyöhykkeen mekaanisiin ominaisuuksiin KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKKA Anttila Tuomas Ferriittisten ruostumattomien terästen hitsauksessa syntyvien mikrorakenteiden vaikutus lämpövyöhykkeen mekaanisiin ominaisuuksiin Kone- ja tuotantotekniikan

Lisätiedot

Kulutusta kestävät teräkset

Kulutusta kestävät teräkset Kulutusta kestävät teräkset durostat Muutokset mahdollisia ilman eri ilmoitusta. Alkuperäinen englanninkielinen versio osoitteessa www.voestalpine.com/grobblech Tekniset toimitusehdot durostat Kesäkuu

Lisätiedot

RUOSTUMATTOMAT JA HAPONKESTÄVÄT TUOTTEET

RUOSTUMATTOMAT JA HAPONKESTÄVÄT TUOTTEET RUOSTUMATTOMAT JA HAPONKESTÄVÄT TUOTTEET saumaton mahdollisuus RUOSTUMATTOMAT JA HAPONKESTÄVÄT TUOTTEET PUTKET JA PUTKEN OSAT Saumattomat putket Hitsatut tarkkuusteräsputket Hitsatut kierreputket Hitsatut

Lisätiedot

Valurauta ja valuteräs

Valurauta ja valuteräs Valurauta ja valuteräs Seija Meskanen Teknillinen korkeakoulu Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Valurauta ja valuteräs ovat raudan (Fe), hiilen (C), piin (Si) ja mangaanin (Mn) sekä muiden seosaineiden

Lisätiedot

B.2 Levyjen hitsausliitokset

B.2 Levyjen hitsausliitokset 1 B.2 Levyjen hitsausliitokset B.2.1 Hitsilajit: Päittäis- ja pienahitsit Hitsilajeja on kaksi, pienhitsejä ja päittäishitsejä. Pienahitsillä tarkoitetaan pienarailoon hitsattua hitsiä. Päittäishitsejä

Lisätiedot

KUUMAHALKEILUN ESTÄMINEN AUSTENIITTISEN RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN HITSAUKSESSA PREVENTING HOT CRACKING IN WELDING OF AUSTENITIC STAINLESS STEEL

KUUMAHALKEILUN ESTÄMINEN AUSTENIITTISEN RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN HITSAUKSESSA PREVENTING HOT CRACKING IN WELDING OF AUSTENITIC STAINLESS STEEL LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari KUUMAHALKEILUN ESTÄMINEN AUSTENIITTISEN RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN HITSAUKSESSA

Lisätiedot

Täytelangan oikea valinta

Täytelangan oikea valinta Täytelangan oikea valinta - HITSAUSKONEET - Lincoln Electric Nordic - LISÄAINEET - Mestarintie 4 - VARUSTEET- PL 60 Eura Puh: 0105223500, fax 0105223510 email :jallonen@lincolnelectric.eu Prosessikuvaus

Lisätiedot

Kaivosteollisuuden C-Mn terästen hitsaus. Marko Lehtinen sr. welding specialist Knowledge Service Center

Kaivosteollisuuden C-Mn terästen hitsaus. Marko Lehtinen sr. welding specialist Knowledge Service Center Kaivosteollisuuden C-Mn terästen hitsaus Rikasta Pohjoista 2016, 14.4.2016 Kemi Marko Lehtinen sr. welding specialist Knowledge Service Center SSAB Olemme Maailmanlaajuinen, vahvasti erikoistunut teräsyhtiö

Lisätiedot

18 Hakemisto. Hakemisto

18 Hakemisto. Hakemisto 18 230 A Alumiini ja ympäristö... 29 Alumiini, kulutus ja käyttö... 13 Alumiini, käyttökohteet - aurinkopaneelit... 19 - folio... 25 - ilmailu ja avaruusteknologia... 28, 29 - juomatölkit... 26 - konepajateollisuus...

Lisätiedot

selectarc - HITSAUSPUIKOT 2009 Somotec Oy KORJAUS- JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE SEOSTAMATTOMAT NIUKKASEOSTEISET RUOSTUMATTOMAT VALURAUTA NIKKELI

selectarc - HITSAUSPUIKOT 2009 Somotec Oy KORJAUS- JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE SEOSTAMATTOMAT NIUKKASEOSTEISET RUOSTUMATTOMAT VALURAUTA NIKKELI selectarc HITSAUSPUIKOT 2009 KORJAUS JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE SEOSTAMATTOMAT NIUKKASEOSTEISET RUOSTUMATTOMAT VALURAUTA NIKKELI ALUMIINI KUPARI KOVAHITSAUS TALTTAUS LEIKKAUS Somotec Oy Tototie 2,

Lisätiedot

A9 Hitsaajan pätevyyskokeet

A9 Hitsaajan pätevyyskokeet A.9 Hitsaajan pätevyyskokeet A.9.1 Pätevöittämisen tarkoitus 1(13) Hitsaus on metalliteollisuuden vaativin ammatti. Tästä johtuen on hitsaajan pätevyydellä olennainen merkitys hitsin laadun kannalta. Hitsaajan

Lisätiedot

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Kertaus Luento 2 Raudan valmistus Teräksen valmistus Standardit Teräksen mikrorakenteet (ferriitti, perliitti, bainiitti, martensiitti) 2 Karkaisu ja päästö Muutama vuosi

Lisätiedot

selectarc - HITSAUSPUIKOT 2010 KORJAUS JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE www.somotec.fi SEOSTAMATTOMAT NIUKKASEOSTEISET RUOSTUMATTOMAT VALURAUTA

selectarc - HITSAUSPUIKOT 2010 KORJAUS JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE www.somotec.fi SEOSTAMATTOMAT NIUKKASEOSTEISET RUOSTUMATTOMAT VALURAUTA selectarc HITSAUSPUIKOT 2010 KORJAUS JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE SEOSTAMATTOMAT NIUKKASEOSTEISET RUOSTUMATTOMAT VALURAUTA NIKKELI ALUMIINI KUPARI KOVAHITSAUS TALTTAUS LEIKKAUS LÄMMITYS wwwsomotecfi

Lisätiedot

Hitsauslisäainesuosituksia

Hitsauslisäainesuosituksia Hitsauslisäainesuosituksia HITSAUSLISÄAINESUOSITUKSET Hitsauslisäaineiden valintataulukko PERUSAINE Puikko MIG/MAG MAG-täytelanka TIG- UP- Umpilanka OK Tubrod lanka lanka OK Autrod Metallitäyte Jauhetäyte

Lisätiedot

RUOSTUMATTOMIEN TERÄSTEN MEKAANISET OMINAISUUDET 3/11/13

RUOSTUMATTOMIEN TERÄSTEN MEKAANISET OMINAISUUDET 3/11/13 RUOSTUMATTOMIEN TERÄSTEN MEKAANISET OMINAISUUDET 1 2 σ (Stress) [MPa] STAATTINEN LUJUUS vetokoe R m R p0.2 kimmoinen alue R = Eε 0.2% A ε (strain) plastinen alue kuroumaalue AUST RST VRT. HIILITERÄKSEEN

Lisätiedot

UDDEHOLM UNIMAX 1 (5) Yleistä. Käyttökohteet. Mekaaniset ominaisuudet. Ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet

UDDEHOLM UNIMAX 1 (5) Yleistä. Käyttökohteet. Mekaaniset ominaisuudet. Ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet 1 (5) Yleistä Uddeholm Unimax on kromi/molybdeeni/vanadiini - seosteinen muovimuottiteräs, jonka ominaisuuksia ovat: erinomainen sitkeys kaikissa suunnissa hyvä kulumiskestävyys hyvä mitanpitävyys lämpökäsittelyssä

Lisätiedot

Pienoisopas. Alumiinihitsaus.

Pienoisopas. Alumiinihitsaus. Pienoisopas. Alumiinihitsaus. 2 Sisällys 3 Alumiini 4 Alumiiniseokset 5 Alumiinin hitsaaminen Muodonmuutokset Puhdistus ennen hitsausta Lisäaine 7 Suojakaasut MISON suojakaasut Alumiinihitsauksen suojakaasut

Lisätiedot

CD-hitsauspultit. Tuoteluettelo Tekniset tiedot

CD-hitsauspultit. Tuoteluettelo Tekniset tiedot CD-hitsauspultit Tuoteluettelo Tekniset tiedot 1 CD-hitsauspultit - toiminnan kuvaus Menetelmä DVS-tietolomakkeen 0903 (2000) mukaan kaaritapitushitsaus kondensaattoripurkausmenetelmällä on keino hitsata

Lisätiedot

Titaanilaadut. Kaupalliset titaanilaadut jaetaan kiderakenteen mukaan -, - ja seoksiin. Niukasti seostetuista -seoksista käytetään nimitystä lähes

Titaanilaadut. Kaupalliset titaanilaadut jaetaan kiderakenteen mukaan -, - ja seoksiin. Niukasti seostetuista -seoksista käytetään nimitystä lähes Titaani Titaani Sulamispiste 1680 C Tiheys 4,5 g/cm³ (57 % teräs) Pieni lämpölaajeneminen (noin puolet austeniittisesta ruostumattomasta teräksestä) Alhainen lämmönjohtavuus (noin 1/10 alumiini tai kupari)

Lisätiedot

Lasse Rauhala VASTAPAINOTOIMINEN JUURIKAASUKENKÄ

Lasse Rauhala VASTAPAINOTOIMINEN JUURIKAASUKENKÄ Lasse Rauhala VASTAPAINOTOIMINEN JUURIKAASUKENKÄ Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 Yksikkö Tekniikka ja liiketalous, Kokkola Koulutusohjelma

Lisätiedot

Hitsausmenetelmävalintojen vaikutus tuottavuuteen

Hitsausmenetelmävalintojen vaikutus tuottavuuteen Hitsausmenetelmävalintojen vaikutus tuottavuuteen HITSAUSSEMINAARI puolitetaan kustannukset Lahti 9.4.2008 Dipl.ins. Kalervo Leino VTT HITSAUSMENETELMÄN TEHOKKUUS = 1 / HITSAUSAIKA HITSIMÄÄRÄ HITSIAINEEN

Lisätiedot

HITSAUS- STANDARDIT 2006

HITSAUS- STANDARDIT 2006 HITSAUS- STANDARDIT 2006 Hitsausta koskevat standardit ovat laajin koko metalli- ja rakennusteollisuuteen vaikuttava perusstandardien osa-alue. Hitsausstandardit ovat horisontaalisia standardeja. Tämä

Lisätiedot

WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA

WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA "WiseRoot+ on uskomattoman käyttäjäystävällinen ja tekee sen, minkä lupaa. Sillä on helppo korjata monenlaiset sovitepoikkeamat, kuten kohdistusvirheet

Lisätiedot

Hitsausrailon puhtaus ja puhdistus raepuhalluksella

Hitsausrailon puhtaus ja puhdistus raepuhalluksella Sivu 1/6 Hitsausrailon puhtaus ja puhdistus raepuhalluksella Kirjoittaja Seppo Koivuniemi, Finnblast Oy Hyvän tuottavuuden yhtenä kulmakivenä on tehdä kerralla oikeaa laatua niin, että korjauksia ei tarvita.

Lisätiedot

A.1 Kaarihitsauksen perusteet

A.1 Kaarihitsauksen perusteet 1 A.1 Kaarihitsauksen perusteet A.1.1 Sähköopin perusteet Mitä on sähkö? Aineen perusrakenne koostuu atomeista, jotka ovat erittäin pieniä. Atomiin kuuluu ydin ja sitä ympäröivä elektroniverho, jossa elektronit

Lisätiedot

UDDEHOLM VANADIS 4 EXTRA. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Yleistä. Työkalun suorituskyvyn kannalta

UDDEHOLM VANADIS 4 EXTRA. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Yleistä. Työkalun suorituskyvyn kannalta 1 (6) Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet Ohjeanalyysi % Toimitustila C 1,4 Si 0,4 Mn 0,4 Cr 4,7 Mo 3,5 pehmeäksihehkutettu noin 230 HB V 3,7 Työkalun suorituskyvyn kannalta käyttökohteeseen soveltuva

Lisätiedot

Koska tämä on vuoden 2005 ensimmäinen

Koska tämä on vuoden 2005 ensimmäinen 1/2005 Ammutaanhan hevosiakin... s. 3 Alas, alas kustannukset! s. 8 Kestääkö Duplex lämpöä? s. 12 Mitä on 3.1.B-todistuksessa? s. 14 Alumiinilanka ja uudet nimet s. 16 Uusia tuulia ESABin organisaatiossa

Lisätiedot

LISÄMODULI. PAL Alumiinit ja niiden hitsaus

LISÄMODULI. PAL Alumiinit ja niiden hitsaus LISÄMODULI PAL Alumiinit ja niiden hitsaus PAL 1: Alumiinit ja niiden ominaisuudet PAL 1.1: Alumiinin yleiset ominaisuudet PAL 1.2: Lujittaminen PAL 1.3: Pinnan oksidikalvo PAL 1.4: Seosten ryhmittely

Lisätiedot

B.1 Johdatus teräkseen

B.1 Johdatus teräkseen B.1 Johdatus teräkseen 1 B.1.1 Terästen valmistus B.1.1.1 Terästen valmistus raakaraudasta Masuunissa valmistettu raakarauta sisältää 4-5 % hiiltä. Teräksissä pitoisuus on tavallisimmin alle 1 % ja yleisissä

Lisätiedot

Rst-lämminvesivaraajan kehitystyö

Rst-lämminvesivaraajan kehitystyö Samuli Ståhlstedt Rst-lämminvesivaraajan kehitystyö Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Kone- ja tuotantotekniikka Insinöörityö 26.11.2015 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Samuli Ståhlstedt

Lisätiedot

Ferriittisten ruostumattomien terästen käyttökohteita

Ferriittisten ruostumattomien terästen käyttökohteita Ferriittisten ruostumattomien terästen käyttökohteita Toukokuu 12, 2011 (Place of presentation here) www.outokumpu.com Sisältö Ruostumattoman teräksen markkinat Ferriittiset ruostumattomat teräkset Materiaalinvalinta

Lisätiedot

www.elgawelding.com Lisäaineita Tuottavaan hitsaukseen Quality and Know-How in Welding

www.elgawelding.com Lisäaineita Tuottavaan hitsaukseen Quality and Know-How in Welding www.elgawelding.com Lisäaineita Tuottavaan hitsaukseen Quality and Know-How in Welding Quality & know-how in welding Elga on Pohjoismaiden suurimpia hitsauslisäaineiden markkinoijia. Yritys työskentelee

Lisätiedot

Hitsaajan Käsikirja 5

Hitsaajan Käsikirja 5 Hitsin hyvä Erkki Seppälä Hitsaajan Käsikirja 5 Åkerlundinkatu 6 33100 Tampere www.impomet.com Puh. 010 820 7800 Fax. 03 2393 2022 Hitsaajan Käsikirja 5 Uudistettu 5. painos Tekijä: Erkki Seppälä Kustantaja:

Lisätiedot

Kon Harjoitus 4: standardit ja terästunnukset. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto

Kon Harjoitus 4: standardit ja terästunnukset. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Kon-67.3110 Harjoitus 4: standardit ja terästunnukset Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Harjoitus 4 Tällä kerralla tutustutaan erilaisiin terästen nimikejärjestelmiin ja

Lisätiedot

Suojakaasukäsikirja.

Suojakaasukäsikirja. Suojakaasukäsikirja. MISON, RAPID PROCESSING ja ODOROX, CORGON, CRONIGON ja VARIGON ovat Linde AG:n rekisteröityjä tavaramerkkejä. Suojakaasun tehtävät...sivu 4 MISON suojakaasuohjelma...sivu 8 Työympäristö...Sivu

Lisätiedot

kansainvälisyys JACQUET johtava, maailmanlaajuinen ruostumattomien kvarttolevyjen käyttäjä 483 työntekijää

kansainvälisyys JACQUET johtava, maailmanlaajuinen ruostumattomien kvarttolevyjen käyttäjä 483 työntekijää JACQUET kansainvälisyys johtava, maailmanlaajuinen ruostumattomien kvarttolevyjen käyttäjä 43 työntekijää 3 yksikköä 20 eri maassa / 21 palvelukeskusta 7 500 asiakasta 60 eri maassa liikevaihto 23 M5 7

Lisätiedot

Professori Antti Salminen

Professori Antti Salminen LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Metalli Hitsaustekniikan ja lasertyöstön laboratorio Joonas Pekkarinen LASERHITSAUSPARAMETRIEN VAIKUTUS RUOSTUMATTOMIEN TERÄSTEN HITSIN MIKRORAKENTEESEEN

Lisätiedot