Suojakaasukäsikirja. Suojakaasukäsikirja.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suojakaasukäsikirja. Suojakaasukäsikirja."

Transkriptio

1 Suojakaasukäsikirja. Suojakaasukäsikirja.

2 2 Sisältö Sisältö. 4 Suojakaasun tehtävät 7 MISON suojakaasuohjelma 9 Työympäristö 14 Suojakaasun vaikutus tuottavuuteen 21 Suojakaasu ja laatu 26 Seostamattomien ja niukkaseosteisten terästen suojakaasut 28 Ruostumattomien terästen suojakaasut 36 Alumiinin suojakaasut 39 Muille metalleille tarkoitetut suojakaasut 41 Suojakaasujen käyttöalueet 45 Suojakaasujen toimitusmuodot 48 Käytetyt termit 50 Liitteet MISON, RAPID PROCESSING, FORMIER, ODOROX, CORGON, CRONIGON ja VARIGON ovat Linde Groupin rekisteröityjä tavaramerkkejä.

3 Johdanto 3 Johdanto. Hitsaavassa maailmassa halutaan jatkuvasti parantaa tuottavuutta, laatua ja työympäristöä. Rakennemateriaalit, lisäaineet ja virtalähteet kehittyvät, hitsausarvoissa tapahtuu muutoksia ja uusia suojakaasuja otetaan käyttöön. Tämän käsikirjan tarkoituksena on antaa käyttökelpoinen kokonaiskuva kaasukaarihitsauksen suojakaasuista. Kirjassa kerrotaan suojakaasun merkityksestä hitsausprosessiin sekä vaikutuksesta tuottavuuteen, laatuun ja työympäristöön. Kirja opastaa myös valitsemaan laajasta suojakaasuvalikoimasta kullekin hitsausmenetelmälle ja perusaineelle parhaiten sopivan suojakaasun ja vastaa yleisimmin esitettyihin suojakaasujen tehtävää, valintaa ja vaikutuksia koskeviin kysymyksiin. Kun haluat tietää, mikä suojakaasu sopii parhaiten omaan hitsaustyöhösi, vastaus löytyy luvuista 7 9. Jos sitä vastoin haluat selvittää, mille perusaineille tietty suojakaasu on tarkoitettu, vastaus löytyy luvusta 10 Suojakaasujen käyttöalueet. Mikäli et löydä tästä kirjasta vastauksia kaikkiin kysymyksiisi, voit aina kysyä lisää AGAlta. Yhteystiedot löydät kirjan takakannesta. Käsikirjassa tarkastellaan TIG- ja MIG/MAG-hitsausta. TIG-hitsauksessa käytetään sulamatonta wolframielektrodia ja se on lyhenne sanoista Tungsten Inert Gas. MIG/MAG-hitsauksessa elektrodina toimii umpitai täytelanka, jota syötetään valokaareen. MIG on lyhenne sanoista Metal Inert Gas ja MAG sanoista Metal Active Gas.

4 4 Suojakaasun tehtävät Suojakaasun tehtävät. Sisältö 1.1 Mihin suojakaasu vaikuttaa 1.2 Suojakaasujen eri komponenttien vaikutukset Argon Hiilidioksidi ja happi Hiilidioksidi vai happi? Helium Vety Typpi Typpimonoksidi 1.1 Mihin suojakaasu vaikuttaa Suojakaasun perustehtävä kaasukaarihitsauksessa on suojata kuumentunutta ja sulaa metallia ympäröivän ilman vaikutuksilta ja tarjota valokaaren palamiselle edulliset olosuhteet. Mikäli ympäröivä ilma pääsee kosketukseen kuuman metallin ja hitsisulan kanssa, hapettaa ilman happi sulaa metallia ja sen ympäristöä. Ilman typpi ja kosteus puolestaan pyrkivät aiheuttamaan huokoisuutta hitsiin. Suojakaasu vaikuttaa myös hitsin ulkonäköön, muotoon, hitsausnopeuteen, seosaineiden palamishäviöihin (millä on vaikutusta hitsin lujuuteen), korroosio-ominaisuuksiin ja oksidien muodostumiseen (kuonanmuodostukseen) hitsipalon pintaan. 1.2 Suojakaasujen eri komponenttien vaikutukset Argon Argon (Ar) on inertti (reagoimaton) kaasu. Se ei hapeta eikä vaikuta muullakaan tavalla hitsin kemialliseen koostumukseen. Tämän johdosta argon on pääkomponenttina useimmissa TIG- ja MIG/MAG-hitsauksen suojakaasuissa Hiilidioksidi ja happi Puhdas argon ei sovellu terästen MAG-hitsaukseen, koska kaaresta tulee liian epävakaa. Suojakaasuun tarvitaan hapettava komponentti vakauttamaan kaari ja varmistamaan tasainen aineensiirtyminen hitsauksen aikana. Tällaisena hapettajana toimii joko hiilidioksidi (CO 2 ), happi (O 2 ) tai niiden seos. Hapettavan komponentin määrä suojakaasussa riippuu terästyypistä ja hitsattavasta rakenteesta. Suojakaasun koostumus vaikuttaa aineensiirtymistapaan sulavasta lisäainelangasta hitsisulaan, mikä puolestaan vaikuttaa hitsauksessa syntyvien roiskeiden määrään ja kokoon. Suojakaasun vaikutus MIG/MAG-hitsaukseen Työympäristö Suojakaasu vaikuttaa huurujen ja savujen muodostumiseen Hitsin ulkonäkö Suojakaasu vaikuttaa oleellisesti roiskeiden ja kuonan määrään. Suojavaikutus Suojakaasuvaippa suojaa hitsisulaa ja kuumaa metallia ympäröivän ilman vaikutuksilta. Metallurgia ja mekaaniset ominaisuudet Suojakaasu vaikuttaa seosaineiden palamishäviöihin sekä hapen, typen, vedyn ja hiilen liukenemiseen hitsisulaan. Tällä on vaikutusta hitsin mekaanisiin ja korroosio-ominaisuuksiin. Aineensiirtyminen Suojakaasu vaikuttaa voimakkaasti aineensiirtymistapaan, kuten myös pisarakokoon ja pisaroihin vaikuttaviin voimiin valokaaressa. Kaaren vakaus Suojakaasu vaikuttaa kaaren vakauteen ja syttymiseen. Hitsiprofiilin muoto Suojakaasu vaikuttaa hitsikuvun korkeuteen, hitsin tunkeumaan ja sen liittymiseen perusaineeseen. Hitsausnopeus Suojakaasun valinta vaikuttaa hitsausnopeuteen ja tätä kautta hitsauksen kokonaiskustannuksiin.

5 Suojakaasun tehtävät 5 Kaasukaarihitsauksen valokaari voidaan jakaa kolmeen osaan: katodi, anodi ja kaariplasma. MAG-hitsauksessa, jossa lisäaine muodostaa positiivisen elektrodin (anodin), katodinen alue muodostuu työkappaleessa yhdestä tai useammasta katodipisteestä. Hapettavaa kaasua tarvitaan stabiloimaan näitä katodipisteitä, joilla on muussa tapauksessa taipumus vaeltaa työkappaleen pinnalla aiheuttaen roiskeita ja epätasaisen hitsin. Argoniin verrattuna helium antaa paremman sivutunkeuman ja suuremman hitsausnopeuden johtuen suuremmasta kaarienergiasta. Käytettäessä heliumia suojakaasuna hitsaus on herkempi valokaaren pituuden muutoksille ja kaari on vaikeampi sytyttää TIG-hitsauksessa argoniin verrattuna Hiilidioksidi vai happi? Useimmiten on edullisempaa käyttää suojakaasun hapettavana komponenttina hiilidioksidia kuin happea. Yksi eduista on parempi hitsin geometria ja ulkonäkö verrattuna argon-happiseoksiin. Syynä ovat sulan pintajännityksestä ja hapettumisen määrästä johtuvat erot hitsisulan juoksevuudessa. Käytettäessä hiilidioksidia hapen asemasta on hapettuminen ja kuonanmuodostus vähäisempää, mikä vaikuttaa edullisesti hitsin ulkonäköön ja tarvittavan jälkityön määrään. Suojakaasun hiilidioksidipitoisuuden vaikutus MAG-hitsaukseen Ar+ Ar+ Ar+ Ar+ 100% CO 2 2% CO 2 5% CO 2 10% CO 2 20% CO 2 Toinen etu hiilidioksidilla hapettavana komponenttina on parempi tunkeuma, etenkin sivutunkeuma. Tämä johtuu pääasiassa suuremmasta kaarijännitteestä ja energian tuonnista, sekä hiilidioksidin aiheuttamasta suuremmasta kaaripaineesta argon-happiseoksiin verrattuna Helium. Helium (He) on argonin tavoin inertti kaasu. Heliumia käytetään yhdessä argonin kanssa muutaman prosentin hiilidioksidi- tai happilisäyksellä ruostumattomien terästen MAG-hitsauksen suojakaasuissa. Puhdasta heliumia tai helium-argonseoksia käytetään TIG- ja MIG-hitsauksen suojakaasuna. Suojakaasun hiilidioksidipitoisuuden vaikutus MAG-hitsaukseen. Kuvassa näkyy suojakaasun hiilidioksidipitoisuuden vaikutus aineen siirtymiseen ja tyypilliseen tunkeumaan rakenneterästen hitsauksessa kuumakaarialueella. Kaasun hiilidioksidipitoisuuden kasvu aiheuttaa voimakkaan kaaripaineen, minkä ansiosta kaasun suojausvaikutus paranee ja sivutunkeuma kasvaa. Samalla kasvaa myös hitsikupu sekä roiskeiden, pintakuonan ja hitsaussavun määrä.

6 6 Suojakaasun tehtävät Heliumia ja argon-heliumseoksia voidaan käyttää juurensuojauksessa silloin, kun on tarpeen saada kaasu nousemaan ylöspäin juurensuojauksen aikaansaamiseksi. Helium ilmaa kevyempänä pyrkii ylöspäin ja on palamattomana kaasuna turvallinen käyttää Vety. Vetyä (H 2 ) voidaan käyttää suojakaasun komponenttina austeniittisten ruostumattomien terästen TIG-hitsauksessa. Vetylisäys antaa kuumemman ja keskitetymmän valokaaren mahdollistaen suuremman hitsausnopeuden ja paremman tunkeuman. Vetylisäys myös antaa juohevamman liittymisen hitsipalon ja perusaineen välillä sekä vähentää hitsin hapettumista. Juurensuojauksessa vetylisäyksestä on hyötyä sen oksideja pelkistävän vaikutuksen johdosta. 10% vetyä typessä, FORMIER 10, on paljon käytetty juurensuojakaasu. Sitä ei kuitenkaan suositella ferriittis-austeniittisten (duplex) terästen juurensuojakaasuksi. Argon tai puhdas typpi sopivat siihen tarkoitukseen paremmin Typpi. Typpeä (N 2 ) käytetään suojakaasun komponenttina ruostumattomien typpiseosteisten austeniittisten ja superduplex-terästen TIG-hitsauksessa. Kyseisissä teräksissä käytetään typpeä seosaineena aina 0,5% saakka parantamaan teräksen lujuutta ja ehkäisemään pistekorroosiota. Muutaman prosentin typpilisäys suojakaasussa auttaa ehkäisemään hitsauksen aikana hitsissä muuten tapahtuvaa typen katoa. Argoniin lisätyn vedyn ja heliumin vaikutus kaaren energiatiheyteen Argon + X% Vety Argon + X% Helium 10% vetyä typessä, FORMIER 10, on paljon käytetty pelkistävä juurensuojakaasu. Se parantaa juurenpuolen pistekorroosion kestävyyttä austeniittisilla teräksillä. Superduplex-terästen hitsauksessa saadaan sama vaikutus käyttämällä juurensuojaukseen puhdasta typpeä. Arc voltage Kaarijännite X % X% H 2, HX 2,% X% He He Typpimonoksidi. MISON suojakaasuihin lisätty typpimonoksidi (NO) vähentää hitsauksessa syntyvän otsonin määrää. Tämä parantaa hitsaajan työympäristöä ja vähentää otsonin aiheuttamaa limakalvojen ärsytystä. Työympäristössä tapahtuvat parannukset parantavat myös hitsaajan keskittymiskykyä, työn tuottavuutta ja hitsauksen laatua. MISON suojakaasujen typpimonoksidilla on myös kaarta vakauttava vaikutus ruostumattomien terästen ja alumiinin MIG-hitsauksessa sekä -juotossa. Mitä suurempi määrä heliumia tai vetyä suojakaasussa on, sitä korkeampi on kaarijännite. Lämmöntuonti hitsiin kasvaa, mitä voidaan hyödyntää parempana tunkeumana ja suurempana hitsausnopeutena.

7 MISON suojakaasuohjelma 7 MISON suojakaasuohjelma. Sisältö 2.1 Tausta 2.2 Kaasukaarihitsauksessa muodostuu otsonia 2.3 Otsoni hyvä ja paha 2.4 MISON suojakaasuohjelma 2.5 Taustalla tiede 2.1 Tausta Suojakaasun merkitystä kaasukaarihitsauksessa elektrodin, hitsisulan ja kuuman metallin suojaamisessa käsiteltiin jo edellisessä luvussa. Suojakaasujen koostumuksen taustalla on laajamittainen tutkimus- ja kehitystoiminta, jonka tavoitteena on kehittää suojakaasuja hitsausprosessin optimoimiseksi ja uusien materiaalien ja tekniikoiden kehityshaasteisiin vastaamiseksi. 2.2 Kaasukaarihitsauksessa muodostuu otsonia! Kehitystyön pääpaino on kohdistunut yleensä vain suojakaasun rooliin hitsin suojaamisessa. AGA on kehittänyt suojakaasuohjelman, jossa on huomioitu myös hitsauksessa muodostuvien ongelmallisten ilman epäpuhtauksien vähentäminen. Tämä ohjelma on MISON suojakaasujen tuoteohjelma hitsaajan ja hitsin suojaksi. kuten raitisilmamaskeilla ja hengityssuojaimilla, yleisilmanvaihdolla, paikallispoistolla jne. Näitä luonnollisesti aina tarvittavia keinoja yhdistää se, että ne eristävät hitsaajan epäpuhtauksista. Tehokkain suoja kuitenkin saadaan, jos epäpuhtauksien syntyminen voidaan kokonaan välttää tai syntyvää määrää rajoittaa. Tämä on perusajatus MISON suojakaasuille, jotka tehokkaasti alentavat hitsauksessa muodostuvan otsonin määrää. Otsoni on yksi haitallisimmista hitsauksessa muodostuvista epäpuhtauksista. Sen terveydellinen raja-arvo (korkein hyväksyttävä keskiarvopitoisuus työpäivän aikana HTP 8h, 2009) on vain 0,05 ppm, joka on esimerkiksi 600 kertaa alempi kuin hiilimonoksidilla. Suurin osa niistä toimenpiteistä, joilla on kyetty parantamaan hitsauksen tuottavuutta ja laatua (kuten suojakaasun hiilidioksidipitoisuuden alentaminen tai muutokset hitsausarvoissa) ovat lisänneet muodostuvan otsonin määrää. Tämä näyttäisi olevan hinta, jonka joudumme kehityksestä maksamaan. MISON suojakaasujen avulla muodostuvan otsonin määrä kuitenkin voidaan pitää matalana, samalla kun hitsauksen tuottavuus ja laatu voidaan optimoida. Kaikessa hitsauksessa muodostuu ilmaan epäpuhtauksina hitsaussavuja huuruja ja kaasuja. Huurut koostuvat pääosin metallien oksideista, kun taas kaasut koostuvat otsonista, typpioksideista ja hiilimonoksidista. Riskiä altistua näille epäpuhtauksille pienennetään erilaisilla keinoilla, Työuransa aikana hitsaaja altistuu lukemattomia kertoja HTP-arvot ylittäville otsonipitoisuuksille, mikäli asianmukaisia suojaustoimenpiteitä ei käytetä. MISON suojakaasuja käytettäessä suuri osa muodostuvasta otsonista häviää jo valokaaren läheisyydessä pääsemättä koskaan hengitysvyöhykkeelle.

8 8 MISON suojakaasuohjelma 2.3 Otsoni hyvä ja paha Otsoni on ilmakehässä luonnostaan esiintyvä kaasu. Eniten sitä on stratosfäärissä noin 25 kilometrin korkeudella maanpinnasta. Tämä meille elintärkeä otsonikerros suodattaa auringon ultraviolettisäteilyä ja muodostaa näin suojan elolliselle elämälle maapallolla. Otsonikerroksen ohenemisella on katsottu olevan yhteys todetulle ihosyövän yleistymiselle. Lähempänä maanpintaa otsoni on tullut tunnetuksi tietyillä seuduilla toistuvasti annettavista otsonivaroituksista. Suurissa taajamissa otsonia muodostuu runsaasti teollisuuden ja autojen hiilivety- ja typpidioksidipäästöjen sekä auringonvalon yhteisvaikutuksesta. Otsoni aiheuttaa sille altistuneissa yleisiä oireita, kuten polttavan tunteen kurkussa, limakalvojen kuivumista, yskää, päänsärkyä, rintakipuja ja hengitysvaikeuksia. Oireet ovat samoja, joita todetaan myös hitsauksen yhteydessä. Astmaatikoille korkeat otsonipitoisuudet voivat olla kohtalokkaita. Suurten otsonimäärien pitkäaikaisista vaikutuksista ei vielä ole olemassa varmaa tietoa, mutta selviä merkkejä on siitä, että otsoni voi aiheuttaa kroonista keuhkoputkentulehdusta ja keuhkopöhöä. 2.4 MISON suojakaasuohjelma Vuonna 1976 myönnettiin AGAlle patentti menetelmään, jolla vähennetään suojakaasun avulla kaasukaarihitsauksessa muodostuvan otsonin määrää. Markkinoille tuotiin mullistava uusi suojakaasu MISON. Oli havaittu, että suojakaasuun lisätty pieni määrä typpimonoksidia (NO) reagoi herkästi otsonin kanssa, jolloin muodostuu happea (O 2 ) ja typpidioksidia (NO 2 ). Savukaasujen otsoniarvot alentuvat ja tuloksena on parempi työympäristö hitsaajalle. MISON merkitsee kokonaista suojakaasuperhettä, josta löytyy oikea suojakaasu kaikkiin hitsaussovelluksiin. Jo parinkymmenen vuoden ajan on saatu käyttäjiltä yhdensuuntaista tietoa MISON suojakaasujen edullisista vaikutuksista työympäristöön, ja edelleen tuottavuuteen sekä laatuun. Seuraavissa luvuissa on kerrottu lisää MISON suojakaasuista. 2.5 Taustalla tiede 1970-luvulla suoritetut otsonikerrosta koskevat tutkimukset (jotka johtivat kolmen tutkijan palkitsemiseen Nobelin kemian palkinnolla 1995) olivat lähtökohta MISON kaasujen kehittämiselle. Mainituissa tutkimuksissa oli selvinnyt, että typpimonoksidi (NO) on yksi otsonin kanssa herkästi reagoivista aineista. Heidän tutkimustensa pohjalta AGAn tutkijaryhmä ryhtyi selvittämään, kuinka ilmiötä voitaisiin hyödyntää suojakaasuissa. Tuloksena syntyivät AGAn MISON suojakaasut. AGAn perustaja Gustaf Dalén on itsekin saanut Nobelin palkinnon vuonna 1912.

9 Työympäristö 9 Työympäristö. Sisältö 3.1 Tausta 3.2 Hitsausympäristölle tyypilliset ilman epäpuhtaudet 3.3 Pöly ja huurut 3.4 Huurujen koostumus 3.5 Hitsauksessa muodostuvat kaasut Otsoni, O Typpimonoksidi Typpidioksidi Otsoni ja typpidioksidi Hiilimonoksidi 3.1 Tausta Kaikkiin hitsausmenetelmiin liittyy hitsaajan terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia riskitekijöitä. Niitä ovat huurut, kaasut, säteily, kuumuus, melu ja raskaat nostot. Viime vuosina on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota terveellisten ja turvallisten työolosuhteiden luomiseen. Kiinnostusta ovat lisänneet yleinen ympäristötietouden kasvu, uudet viranomaismääräykset ja se, että on oivallettu hyvän työympäristön parantavan myös työn tuottavuutta ja edelleen koko yrityksen kannattavuutta. Sitä vastoin syntyvät epäterveelliset kaasut ovat usein silmälle näkymättömiä. Syntyviltä epäpuhtauksilta tulee suojautua, esimerkiksi järjestämällä riittävä yleisilmanvaihto ja käyttämällä paikallispoistoa tai raitisilmamaskia. On tärkeää välttää hitsauksesta kohoavaa savukaasupatsasta ja käyttää vakaan valokaaren antavia hitsausarvoja. Myös suojakaasuvalinta vaikuttaa työympäristöön. Esimerkiksi valitsemalla MISON suojakaasu voidaan pienentää todennäköisyyttä altistua haitallisille otsonipitoisuuksille hitsauksessa. 3.3 Pöly ja huurut Hitsauksessa pölyksi määritellään hiukkaset, joiden koko on suurempi kuin 1 μm (0,001 mm). Ne putoavat lähelle valokaarta ja muodostuvat suurimmaksi osaksi hitsausroiskeista. Hitsaushuurut muodostuvat alle 1 mikrometrin kokoisista hiukkasista. Huurut jäävät yleensä leijailemaan ilmaan ja voivat kantautua kauas hitsauskohteesta. Huurut koostuvat pääasiassa metallioksideista. Niitä muodostuu, kun sula metalli ensin höyrystyy valokaaressa ja sitten tiivistyy ja hapettuu ympäröivän ilman vaikutuksesta. MIG/MAG-hitsauksessa huurut muodostuvat lähes kokonaan lisäaineesta ja siinä olevista seosaineista. Perusaineen osuus huuruihin on vähäinen. Täytelankahitsauksessa myös langan sisältämä jauhe vaikuttaa huurujen muodostukseen ja niiden koostumukseen. Roiskeilla on ratkaiseva merkitys huurujen muodostukseen mitä enemmän roiskeita, sitä enemmän huuruja. Roiskeiden määrään vaikuttavat hitsausarvot ja suojakaasun koostumus. Alla on mainittu eräitä syitä, joihin tuottavuuden kasvu parantuneen työympäristön johdosta perustuu: Huonot työolosuhteet johtavat todennäköisesti useampiin poissaolopäiviin sairauden tai loukkaantumisen vuoksi. Sijainen tarvitsee koulutuksen ja usein hitsaustyön korjausten määrä kasvaa. Huonoista työolosuhteista myös usein johtuu, että työsuorituksen taso vaihtelee päivän aikana varsinkin tuottavuuden ja laadun osalta. Motivaatio ja työtyytyväisyys lisääntyvät, kun huomataan työnantajan panostavan aktiivisesti työntekijöiden hyvinvointiin. Työympäristön osalta käsikirjassa keskitytään tarkastelemaan hitsauksessa syntyviä ilman epäpuhtauksia, joiden määrään ja laatuun voimme pelkästään suojakaasuvalinnoilla vaikuttaa merkittävästi. 3.2 Hitsausympäristölle tyypilliset ilman epäpuhtaudet Hitsaukseen liittyvät ilman epäpuhtaudet muodostuvat pölystä, huuruista ja hitsauksessa syntyvistä kaasuista. Pölyjen ja huurujen olemassaolo on yleensä helppo havaita jo paljain silmin. MAG-hitsaus, seostamaton teräs, langan halkaisija 1,0 mm Huurun muodostumisnopeus (mg/min) Lyhytkaari Välikaari Kuumakaari Virta (A) Lyhyt- ja kuumakaarialueella valokaari on vakaa, minkä seurauksena myös huurujen muodostuminen on vähäisempää kuin välikaarialueella. Kuumakaarialueen korkeampi huurunmuodostus lyhytkaareen verrattuna selittyy suuremmasta metallin höyrystymisestä. Siirryttäessä välikaarialueelta kuumakaarelle vähenee huurunmuodostus selvästi ja on alimmillaan, kun vakaa kuumakaari on saavutettu. Jos virtaa ja jännitettä kasvatetaan edelleen, nousee myös huurunmuodostumisnopeus. Mikäli suojakaasun hiilidioksidipitoisuus ylittää prosenttia, vakaa kuumakaari ei ole enää mahdollinen ja huurujen muodostuminen on voimakasta.

10 10 Työympäristö Eri tekijöiden vaikutus huurujen muodostumiseen ja työympäristöön Vaikuttava tekijä Puikkohitsaus MIG/MAGhitsaus TIG-hitsaus Lisäaine Hitsausarvot Vaikutus Enemmän huuruja kuin MIG/MAG- ja TIG-hitsauksessa Huurujen määrä riippuu hitsausarvoista ja suojakaasusta Vähän huuruja Suurin huurujen aiheuttaja. Vaikuttaa määrään ja koostumukseen. Umpilangoilla vähemmän huuruja kuin täytelangoilla. Eniten huuruja suojakaasuttomia lankoja käytettäessä. Lyhytkaari = vähän huuruja Välikaari = enemmän huuruja Pulssikaari = vähemmän huuruja Kuumakaari = vähemmän huuruja Enemmän roiskeita = enemmän huuruja Suojakaasu Suojakaasussa vähän CO 2 tai O 2 = vähemmän huuruja Suojakaasussa paljon CO 2 tai O 2 = enemmän huuruja 3.4 Huurujen koostumus Huurujen koostumus riippuu muun muassa siitä, kuinka helposti lähinnä lisäaineessa olevat seosaineet pyrkivät höyrystymään ja hapettumaan. Seuraavassa on esitetty lyhyesti tavallisimmat huurujen komponentit sekä niiden haittavaikutuksia. Nikkeli, Ni Nikkeli on ruostumattomissa teräksissä yleinen seosaine yhdessä kromin kanssa. Hitsaussavun nikkelioksidit voivat aiheuttaa metallikuumetta. Nikkeli lukeutuu aineisiin, joiden epäillään olevan karsinogeenisia. Sinkki, Zn Sinkkioksidihuuruja muodostuu hitsattaessa sinkittyjä levyjä. Sinkkihuurujen hengittäminen aiheuttaa metallikuumetta. 3.5 Hitsauksessa muodostuvat kaasut Hitsauksessa muodostuvilla kaasuilla on tärkeä merkitys hitsaajan työympäristöön. Seuraavassa kerrotaan tärkeimmistä kaasuista, niiden alkuperästä ja vaikutuksista. Kaasukaarihitsauksessa hyvin korkea lämpötila ja valokaaren ultraviolettisäteily ovat tärkeimmät muodostuvien kaasujen aiheuttajat. Seuraavassa tarkasteltavat kaasut ovat myrkyllisiä ja/tai tukehduttavia Otsoni, O 3 Otsoni on väritön, erittäin myrkyllinen kaasu. Otsoni vaikuttaa varsinkin hengitysteiden limakalvoihin. Liiallinen otsonialtistus aiheuttaa ärsytyksen tai polttavan tunteen kurkussa, yskää, rintakipuja ja vinkuvan hengityksen. 3 4 Kromi, Cr Kromiseosteisia teräksiä hitsattaessa muodostuu kolmiarvoisia ja kuusiarvoisia kromiyhdisteitä, joista viimeksi mainitut ovat vesiliukoisina haitallisempia. Huurut aiheuttavat limakalvojen ärsytystä ja metallikuumetta, ja niillä on vaikutuksia myös hengitysteihin ja keuhkoihin. Kromia pidetään karsinogeenisena aineena. 1 2 Kupari, Cu Kuparia voi olla perusaineessa tai lisäaineessa. Useimmat seostamattomien ja niukkaseosteisten terästen lisäainelangat ovat kuparipinnoitteisia. Kuparihuurujen hengittäminen voi aiheuttaa metallikuumetta ja keuhkomuutoksia. Rauta, Fe Hitsaushuuruissa esiintyy rautaoksidia hitsattaessa rautametalleja. Rautaoksidien pitempiaikainen hengittäminen voi aiheuttaa rautapölykeuhkon. Se muistuttaa kivipölykeuhkoa, mutta ei ole yhtä vaarallinen. Mangaani, Mn Mangaania on seosaineena teräksessä ja lisäaineissa. Suurina määrinä mangaanioksidi on myrkyllistä. Mangaanimyrkytyksen oireita ovat limakalvojen ärsytys, vapina, lihasjäykkyys ja heikotus. Se voi vaikuttaa myös hermostoon ja hengitysteihin. Mangaani voi myös aiheuttaa metallikuumetta. Otsonin HTP 8h -arvo Suomessa on vain 0,05 ppm O 3 (HTP-arvot, 2009) 1. Hitsausvalokaari synnyttää ultraviolettisäteilyä. 2. Ultraviolettisäteily törmää ilman happimolekyyleihin saaden happimolekyylin jakautumaan kahtia, jolloin muodostuu kaksi yksittäistä happiatomia (O 2 -> O+O). 3. Happiatomi kohtaa uuden happimolekyylin muodostaen otsonimolekyylin (O+O 2 -> O 3 ). 4. Otsonia muodostuu eniten cm etäisyydellä valokaaresta. Otsoni nousee ylöspäin kuuman ilmapatsaan mukana ja ajautuu hitsaajan hengitysvyöhykkeeseen.

11 Shielding Gas Handbook 11

12 12 Työympäristö Otsonia muodostuu ilman hapesta valokaaren synnyttämän ultraviolettisäteilyn kohdatessa happimolekyylin, joka jakautuu happiatomeiksi. Nämä reagoivat edelleen happimolekyylien kanssa muodostaen otsonia summareaktion ollessa seuraava: 3O 2 -> 2O 3 Ultraviolettisäteily nm aallonpituuksilla kehittää eniten otsonia. Suurin osa otsonista muodostuu valokaaren välittömässä läheisyydessä. Otsoni poistuu kaarialueelta hitsauskohteesta nousevan lämpimän savupatsaan mukana. Otsonialtistuksen todennäköisyys Puikkohitsaus Seostamaton teräs 0% MAG-hitsaus Seostamaton teräs 20% TIG/MAG-hitsaus Ruostumaton teräs 20% TIG-hitsaus Alumiiniseokset 10% MIG-hitsaus Alumiiniseokset 50% 60 Otsoniemission määrä riippuu siitä, paljonko otsonia on alun perin muodostunut, ja paljonko tästä määrästä pelkistyy takaisin hapeksi (O 2 ) ympäröivässä savupatsaassa. % Otsonin pelkistyminen savupatsaassa tapahtuu seuraavilla kolmella tavalla: 1. Terminen hajaantuminen lähinnä kaarta olevassa vyöhykkeessä, jossa lämpötila on 500 C tai enemmän. 2. Katalyyttinen pelkistyminen, jossa katalysaattorina toimivat savupatsaan metallioksidihiukkaset. 3. Kemiallinen pelkistyminen otsonin reagoidessa muiden savupatsaassa olevien kaasujen kanssa. Tehokkain reaktio tapahtuu otsonin ja typpimonoksidin (NO) kesken seuraavasti: NO + O 3 -> NO 2 + O 2 MISON suojakaasuihin tehty 0,03 % typpimonoksidilisäys on riittävä vähentämään tehokkaasti hitsauksessa muodostuvan otsonin määrää. Seostamaton teräs, langan halkaisija 1,0 mm Otsoni (ml/min) Lyhytkaari Välikaari Kuumakaari Argon-seoskaasu MISON -seoskaasu Todennäköisyys joutua alttiiksi yli 0,1 ppm (yli kaksinkertaisille HTP 8h -arvoille) otsonipitoisuuksien vaikutuksille hitsaustyössä, lähdeaineistona prof. Ulvarssonin tutkimukset MISON suojakaasuja käyttämällä altistumistodennäköisyys pienenee selvästi. Vaikuttava tekijä Hitsausprosessi Lisäaine Perusaine Hitsausarvot Suojakaasu Roiskeet Muut Vaikutus Lisäaineen, suojakaasun ja hitsausarvojen yhteisvaikutus. Puikkohitsauksessa muodostuu enemmän typpioksideja, jolloin otsoninmuodostus on pienempää kuin MIG/MAG- ja TIG-hitsauksessa. Täytelangat synnyttävät jonkin verran enemmän savua ja otsonin muodostus on pienempää kuin umpilankoja käytettäessä. Alumiinin MIG-hitsaus antaa suurimmat otsoniemissiot. Suurempi kaarienergia = enemmän otsonia. Pulssihitsaus = vähemmän savua mutta enemmän otsonia. Enemmän savua = vähemmän otsonia. Vähän O 2 tai CO 2 = paljon otsonia. Runsaasti roiskeita = enemmän huuruja = vähemmän otsonia. Enemmän typen oksideja = vähemmän otsonia. Eri tekijöiden vaikutus otsonin muodostumiseen ja työympäristöön Virta (A) MISON suojakaasun vaikutus MAG-hitsauksessa. MISON suojakaasuja käytettäessä syntyvän otsonin määrä on pienempi. Tavallisilla seoskaasuilla otsoniemissio on pienin välikaarialueella, jossa puolestaan huuruemissiolla on maksimi. Vertaa kuvaajaan kohdassa 3.3.

13 Työympäristö Typpimonoksidi, NO Typpimonoksidia muodostuu ympäröivän ilman hapesta ja typestä. Kuuma valokaari tai kuuma metalli käynnistää seuraavan reaktion: N 2 + O 2 -> 2NO Typpimonoksidin HTP 8h -arvo Suomessa on 25 ppm NO (HTP-arvot, 2009). Kaaritilaan joutunut ilma on syynä typpimonoksidin (NO) syntymiseen. Mitä enemmän ilmaa kaaritilaan joutuu, sitä suurempaa on typpimonoksidin syntyminen Typpidioksidi, NO 2 Osa typpimonoksidista, joka syntyy valokaaren läheisyydessä, voi alemmissa lämpötiloissa muuttua typpidioksidiksi (NO 2 ) seuraavasti: 2NO + O 2 -> 2NO 2 Typpidioksidin HTP 8h -arvo Suomessa on 3 ppm NO 2 (HTP-arvot, 2009). Eniten typpidioksidia (NO 2 ) muodostuu puikkohitsauksessa, sitten MIG/ MAG-hitsauksessa ja vähiten TIG-hitsauksessa. Mikäli läheisyydessä on otsonia, reagoi typpimonoksidi ensisijaisesti sen kanssa muodostaen typpidioksidia ja happea (NO + O 3 -> NO 2 + O 2 ). Kyseistä rektiota hyödynnetään MISON suojakaasuissa alentamaan savukaasujen otsonipitoisuuksia. Pienten typpidioksidimäärien syntyminen otsoninpoiston seurauksena on hyväksyttävää, sillä otsonia pidetään hitsauksessa selvästi typpidioksidia ongelmallisempana Otsoni (O 3 ) ja typpidioksidi (NO 2 ) MISON suojakaasuihin lisätty typpimonoksidi (NO) poistaa otsonia (O 3 ), mutta lisää typpidioksidin (NO 2 ) määrää. Savuissa samanaikaisesti esiintyvien samantyyppisten haitallisiksi luokiteltujen epäpuhtauksien yhteisvaikutusta voidaan arvioida seuraavasti: C 1 /HTP 1 + C 2 /HTP C n /HTP n 1 on selvästi alhaisempi kuin typpidioksidin, on edullista pienentää syntyvän otsonin määrää savuissa Hiilimonoksidi, CO Hiilimonoksidia eli häkää muodostuu pääasiassa suojakaasun hiilidioksidin (CO 2 ) hajaantuessa seuraavasti: 2CO 2 -> 2CO + O 2 Hiilimonoksidin HTP 8h -arvo Suomessa on 30 ppm CO (HTP-arvot, 2009). Hiilidioksidin HTP 8h -arvo on vastaavasti 5000 ppm CO 2 (HTP-arvot, 2009). Hiilimonoksidi on hajuton ja väritön kaasu, joka estää hapen sitoutumista vereen. Häkämyrkytys aiheuttaa väsymystä, päänsärkyä, rintakipua, keskittymisvaikeuksia ja lopulta tajuttomuuden. Mitä enemmän suojakaasu sisältää hiilidioksidia, sitä enemmän muodostuu hiilimonoksidia. Normaalioloissa MAG-hitsauksessa hiilimonoksidin muodostuminen ei kuitenkaan ole erityinen ongelma. Vaarallisen korkeita hiilimonoksidipitoisuuksia voi kuitenkin esiintyä suljetuissa, huonosti tuuletetuissa tiloissa. 3.6 Muut epäpuhtaudet Hitsauksessa syntyvät muut epäpuhtaudet ovat peräisin metallin pinnoitteesta, pinnan puhdistukseen käytetyistä liuottimista tai epäpuhtaasta levyn pinnasta niiden joutuessa kosketuksiin lämmön ja ultraviolettisäteilyn kanssa. Hitsattavien pintojen puhdistus valokaaren lähiympäristöstä on tehokas keino rajoittaa tällaisten epäpuhtauksien syntymistä. Kloorattuja hiilivetyjä sisältävät liuottimet, esimerkiksi trikloorietyleeni, voivat valokaaren vaikutuksesta muodostaa ilmaan myrkyllisiä yhdisteitä. Tällaisia puhdistusaineita ei tulisi käyttää hitsattavien kappaleiden puhdistukseen. Kaavassa C on kyseisen aineen mitattu pitoisuus ja HTP on kyseisen aineen haitalliseksi tunnettu pitoisuus. Hengitysvyöhykkeessä yhtälön summan täytyy olla pienempi kuin 1. Koska otsonin HTP-arvo

14 14 Suojakaasun vaikutus tuottavuuteen Suojakaasun vaikutus tuottavuuteen. Sisältö 4.1 Yleistä 4.2 Hitsausprosessi 4.3 Suojakaasu Ar/CO 2 -seoskaasut vai CO Hitsausnopeus ja hitsiaineentuotto Roiskeet, jälkipuhdistus MIG-juotto Heliumin tai vedyn lisääminen 4.4 Lisäaine ja suojakaasu 4.5 Suurteho MIG/MAG-hitsaus Esimerkki pakotetun lyhytkaaren sovelluksesta Esimerkki pyörivän kuumakaaren sovelluksesta Käsinhitsaus Pääoma 12% Energia+muut 4% Kaasu 4% Kunnossapito 3% Lisäaine 7% Työ 70% 4.1 Yleistä Mekanisoitu hitsaus Hitsauksen kokonaiskustannukset tuotettua yksikköä kohden koostuvat useasta eri tekijästä. Alla olevasta kuvaajasta nähdään, mistä eri tekijöistä kustannukset muodostuvat ja miten ne jakaantuvat. Suojakaasu, lisäaine, kunnossapito ja sähköenergia ovat suhteellisen pieni osa kokonaiskustannuksista. Suurin osa käsinhitsauksen ja mekanisoidun hitsauksen kustannuksista muodostuu työ- ja pääomakustannuksista. Pääoma 60% Energia+muut 4% Kaasu 4% Kunnossapito 3% Lisäaine 7% Yksikkökustannuksia voidaan alentaa ennen kaikkea hyödyntämällä tuotantolaitteistoa tehokkaasti. Mitä suurempi lisäaineentuotto ja paloaikasuhde saadaan, sitä parempi on tuottavuus ja sitä alemmat ovat nämä kustannusten kannalta merkittävät tekijät, ja samalla myös kokonaiskustannukset. TIG- ja MIG/MAG-hitsauksessa suojakaasun valinta vaikuttaa merkittävästi sekä lisäaineentuottoon että paloaikasuhteeseen. Suuren hitsausnopeuden mahdollistavalla suojakaasulla voidaan lisäaineentuottoa kasvattaa. Juohevan hitsin ja vähäroiskeisen hitsaustapahtuman antava suojakaasu puolestaan parantaa paloaikasuhdetta jälkityön määrän pienentyessä. Suojakaasulla on vaikutusta myös saavutettavaan laatutasoon, mikä on luonnollisesti yksi perustekijöistä valintoja tehtäessä. Saavutettavien säästöjen rinnalla eri suojakaasujen hintaerot ovat marginaaliset. Sijoitus tuottavuuden kannalta parhaan tuloksen antavaan kaasuun antaa moninkertaisen säästön kokonaiskustannuksissa. Työ 22% Esimerkki hitsauskustannusten jakautumisesta tuoteyksikköä kohden (seostamaton teräs). Tehokas tapa pienentää kustannuksia on valita suuren hitsausnopeuden ja vähäroiskeisen hitsaustapahtuman antava suojakaasu. Eräs syy MIG/MAG-hitsauksen suosioon on suuri hitsiaineentuotto, kuten viereisen sivun taulukosta käy ilmi. Hitsiaineentuottoa voidaan edelleen nostaa käyttämällä täytelankoja joissain sovelluksissa tai soveltamalla suurtehohitsausta (RAPID PROCESSING ), johon palataan kohdassa 4.5. MIG/MAG-hitsauksen kasvuun on vaikuttanut myös sen soveltuvuus mekanisoituun ja robottihitsaukseen. 4.2 Hitsausprosessi Nykyisin käytettävistä hitsausprosesseista yleisin on MIG/MAG-hitsaus. Vuodesta 1975 MIG/MAG-hitsauksen osuus on yli kaksinkertaistunut. Kasvu on tapahtunut puikkohitsauksen kustannuksella.

15 Suojakaasun vaikutus tuottavuuteen 15 Esimerkki Seostamaton teräs Levyn paksuus 8 mm Langan Hitsiaineen- Langansyöttö- Hitsaus- Alapiena, PB halkaisija tuotto nopeus nopeus a-mitta 5 mm (mm) (kg/h) (m/min) (cm/min) Puikkohitsaus, emäksinen puikko 5 2,6 22 Puikkohitsaus, suurtehorutiilipuikko 5 5,7 49 MAG-hitsaus, umpilanka, CO 2 1,2 4, MAG-hitsaus, umpilanka, MISON 18 1,2 5, Täytelankahitsaus, rutiililanka MISON 18 1, RAPID PROCESSING, umpilanka, MISON 8 1,2 9,

16 16 Suojakaasun vaikutus tuottavuuteen MIG-/MAG-hitsauksen suosion kehittyminen Jauhekaarihitsaus Täytelankahitsaus Puikkohitsaus MIG/MAG-hitsaus Keskimääräinen CO 2 -pitoisuus 100 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Vuosi Suhteellinen lisäaineen kulutus prosessia kohti Länsi-Euroopassa MIG/MAG-hitsauksen kasvua on vauhdittanut suuri hitsiaineentuotto, alemmat kokonaiskustannukset, parempi työympäristö ja soveltuvuus mekanisointiin. Keskimääräinen hitsausvirta 8 % Vuosi Kasvaneet hitsausarvot ja pienentynyt suojakaasun CO 2 -pitoisuus ovat kasvattaneet hitsiaineentuottoa ja hitsausnopeutta. Haittapuolena on ollut otsonin muodostumisen kasvu. MISON suojakaasuja käyttämällä on kuitenkin mahdollista parantaa tuottavuutta ja alentaa otsoninmuodostusta samanaikaisesti. 4.3 Suojakaasu 400 A 200 A Vuosi Kehityssuunta on jo vuosia ollut kohti suurempaa tuottavuutta. MIG/ MAG-hitsauksessa tuottavuutta on parannettu käyttämällä suurempia hitsausarvoja ja pienentämällä suojakaasujen CO 2 /O 2 -pitoisuutta. Haittana tästä on kuitenkin ollut otsoninmuodostumisen kasvu hitsauksessa Ar/CO 2 -seoskaasut vai CO 2? Hiilidioksidi (CO 2 ) oli aikoinaan MAG-hitsauksessa eniten käytetty suojakaasu, jonka suosio perustui paljolti sen parempaan saatavuuteen ja seoskaasuja edullisempaan hintaan. Kokonaisuuden kannalta ratkaisevampaa on kuitenkin tarkastella, mitä etuja suojakaasu voi tarjota tuottavuuden ja laadun osalta ja mikä vaikutus sillä on tarvittavan jälkityön määrään, kuin tarkastella pelkästään tätä yksittäistä kustannustekijää. Saavutettavien säästöjen rinnalla eri suojakaasujen hintaerot ovat marginaaliset. Sijoitus parhaan tuloksen antavaan suojakaasuun antaa moninkertaisen säästön kokonaiskustannuksissa. Seoskaasuja käyttämällä pystytään hitsaus optimoimaan sekä tuottavuuden että laadun osalta. Tämä on todettu myös käytännön hitsaustyössä. Puhtaan hiilidioksidin käyttö suojakaasuna onkin nykyisin häviävän pientä.

17 Suojakaasun vaikutus tuottavuuteen 17 Alla olevasta kuvaajasta nähdään kokonaiskustannuksissa tapahtunut muutos siirryttäessä hiilidioksidista seoskaasuun. Kuvaaja vastaa hyvin vuosien varrella käytännössä saavutettuja tuloksia. Monissa tapauksissa saavutetut säästöt ovat olleet vieläkin suurempia. Mitä enemmän suojakaasussa on hiilidioksidia, sitä enemmän roiskeita muodostuu ja sitä suurempi on suurten, pintaan hitsautuvien roiskeiden määrä. Roiskeet ovat peräisin lisäaineesta. Roiskemäärän kasvu pienentää lisäaineen hyötylukua ja nostaa lisäainekustannuksia. Kokonaiskustannusten muutos: hiilidioksidi vastaan kaasuseos Pääoma A: 60% B: 42% Työkustannus A: 22% B: 15% Lisäaine A: 7% B: 7% Energia, Kunnossapito A: 7% B: 7% Suojakaasu A: 4% B: 8% Kustannussäästö A: 0% B: 21% 100 % 80 % 60 % 40 % Suojakaasun vaikutus hitsausnopeuteen CO 2 Ar+20% CO 2 Ar+8% CO 2 Welding speed (cm/min) Welding speed (cm/min) % w 0 % CO2 A Argon Bmixture (Hiilidioksidi) (Seoskaasu) Esimerkki suojakaasumuutoksella saadusta kustannussäästöstä Suojakaasun vaihtaminen kasvatti hitsausnopeutta ja vähensi jälkityötä. Saavutettu 30% tuottavuuden kasvu alensi kokonaiskustannuksia 21% Hitsausnopeus ja hitsiaineentuotto Yksi syy hitsauksen kokonaiskustannusten alenemiseen on seoskaasuilla saatava hitsausnopeuden kasvu. Hiilidioksidi ei mahdollista yhtä suurta hitsausnopeutta, koska tällöin hitsikuvusta tulee liian korkea ja hitsipalon liittyminen perusaineeseen huononee. Oikealla oleva kuvaaja esittää eri suojakaasuilla saatuja hitsausnopeuksia langansyöttönopeuden ollessa vakio. Mitä pienempi suojakaasun CO 2 -pitoisuus on, sitä suurempi on hitsausnopeus Roiskeet, jälkipuhdistus Seostamattomat ja niukkaseosteiset teräkset Hitsin jälkikäsittely on merkittävä kustannuserä. Jos hitsauksessa muodostuu paljon roiskeita, on ne poistettava hiomalla. Mitä suurempia roiskeet ovat, sitä enemmän ne sisältävät lämpöä ja sitä helpommin ne hitsautuvat perusaineen pintaan. Mitä argonvaltaisempaa seoskaasu on, sitä vähemmän roiskeita ja jälkityötä.

18 18 Shielding Gas Handbook

19 Suojakaasun vaikutus tuottavuuteen 19 Ruostumattomat teräkset Ruostumattomien terästen MAG-hitsauksessa argonpohjaiseen suojakaasuun on lisättävä pieni määrä hapettavaa komponenttia (1 2 % CO 2 ), jotta valokaaresta tulee vakaa ja vähäroiskeinen. Joidenkin runsasseosteisten ruostumattomien terästen, kuten superduplexien ja austeniittisten runsasseosteisten ruostumattomien terästen hitsaukseen tulisi kuitenkin valita inertti suojakaasu, mikäli halutaan hyödyntää näiden teräslaatujen korroosio-ominaisuudet täysimääräisesti. Puhtaan argonin asemesta (valokaaresta tulee epävakaa ja roiskeita muodostuu paljon) suositellaan käytettäväksi suojakaasua MISON Ar. Se sisältää argonin lisäksi 0,03 % typpimonoksidia, joka riittää vakauttamaan kaaren ilman mainittavaa oksidinmuodostusta. Jälkikäsittelyn tarve vähenee, mikä puolestaan parantaa hitsauksen tuottavuutta MIG-juotto MIG-juotettaessa ohuita tai metallipinnoitteisia levyjä on tärkeää saada vähän lämpöä antava valokaari, jotta perusaine ei sulaisi (juotettaessa vain lisäaineen kuuluu sulaa). Kaaren tulee olla vakaa, jotta vältytään roiskeilta ja huokosmuodostukselta. Puhdas argon suojakaasuna antaa epävakaan valokaaren. Erilaiset argonseokset kyllä antavat vakaan kaaren, mutta lämpöä muodostuu liikaa. Suojakaasun MISON Ar (Ar+0,03% NO) sisältämä typpimonoksidi riittää vakauttamaan valokaaren samalla kun lämmöntuonti pysyy vähäisenä. Autoteollisuudesta saadut kokemukset osoittavat, että juotosten korjauskustannukset putoavat jopa 70 % siirryttäessä puhtaasta argonista MISON Ar -suojakaasuun. Juotosjälki muodostuu myös paremmaksi Heliumin tai vedyn lisääminen Lisäämällä suojakaasuun heliumia tai vetyä kasvaa lämmöntuonti hitsiin ja hitsausnopeutta voidaan kasvattaa. Lisäämällä suojakaasuun vetyä kasvaa lämmöntuonti hitsiin ja valokaaresta tulee keskitetympi ja suuremman tunkeuman antava. Austeniittisten ruostumattomien terästen TIG-hitsaukseen tarkoitettu suojakaasu MISON H2 sisältää 2 % vetyä. Tuloksena saadaan suurempi hitsausnopeus, parempi tunkeuma ja juohevampi liittyminen hitsin ja perusaineen välillä. Hitsi myös hapettuu vähemmän ja tuottavuus paranee johtuen pienemmästä jälkikäsittelyn tarpeesta. Lisää tietoja MISON suojakaasuista on luvussa 10. Suojakaasun eri komponenttien vaikutuksista on kerrottu yksityiskohtaisemmin luvussa Lisäaine ja suojakaasu Yleisenä lisäainevalinnan lähtökohtana on käyttää perusainetta vastaavan kemiallisen koostumuksen ja lujuuden antavaa lisäainetta. Poikkeuksia edellä mainittuun on toki monia. Materiaali- ja lisäainetoimittajien oppaista on saatavissa tietoa eri perusaineille soveltuvista lisäaineista. Lankatyypeistä voidaan useimmiten valita joko umpilanka tai täytelanka (jauhetäytteiset ja metallijauhetäytteiset). Eniten käytettyjä ovat umpilangat. Täytelankojen käytöllä saavutetaan joissain kohteissa etuja. Valitsemalla oikea lisäaineen ja suojakaasun yhdistelmä voidaan hitsauksen tuottavuutta parantaa suuremman hitsausnopeuden ja/ tai suuremman hitsiaineentuoton seurauksena. Myös hitsin ulkonäkö paranee johtuen vähemmistä roiskeista ja pintaoksidien määrästä sekä juohevammasta hitsin liittymisestä perusaineeseen. Tämä vähentää jälkityötä ja parantaa tuottavuutta. Esimerkkejä suojakaasuista, joissa on heliumia, ovat MISON 2He, MISON N2, MISON He30, VARIGON He50 ja VARIGON He70. Kyseiset suojakaasut antavat leveämmän hitsin, paremman sivutunkeuman ja mahdollistavat suuremman hitsausnopeuden. Suurten, pintaan helposti hitsautuvien roiskeiden osuus kokonaisroiskemäärästä suojakaasun CO 2 -pitoisuuden muuttuessa 100 Suurikokoisten roiskeiden osuus % hiilidioksidia argonissa

20 20 Suojakaasun vaikutus tuottavuuteen 4.5 Suurteho MIG/MAG-hitsaus Tärkein yksittäinen tuottavuutta parantava tekijä on hitsiaineentuotto. MIG/MAG-hitsauksessa se on keskimäärin 3 5 kg tunnissa. Tuottoa on kuitenkin monasti mahdollisuus nostaa aina 7 10 kg:aan tunnissa ilman investointeja uusiin laitteisiin. Käyttämällä tavanomaisesta poikkeavia hitsausarvoja voidaan hitsauksen työaluetta laajentaa, millä on suora yhteys tuottavuuteen. Edellä mainittuun perustuen on AGAlla kehitetty suurtehohitsausta, RAPID PROCESSING. Kehitetyt tekniikat ovat pakotettu lyhytkaari, jolla pyritään nostamaan hitsausnopeutta, sekä pyörivä kuumakaari, joka lisää hitsiaineentuottoa paksujen materiaalien (esim mm) hitsauksessa. Pakotetulla lyhytkaarella saavutetaan tapauksesta riippuen jopa yli kaksinkertainen hitsausnopeus tavanomaiseen MAG-hitsaukseen verrattuna. Tekniikkaa voidaan hyödyntää nykyisellä laitekannalla sekä mekanisoidussa että käsinhitsauksessa. Pyörivällä kuumakaarella voidaan saavuttaa hyvin suuri hitsiaineentuotto, jopa 20 kg tunnissa. Se edellyttää, että langansyöttönopeus on enimmillään metriä minuutissa. Tätä varten joudutaan monasti hankkimaan uusi luotettavasti toimiva langansyöttölaite ja suuritehoinen virtalähde. Tämä edellyttää käytännössä lähes aina mekanisoitua hitsausta. Kummallekin tekniikalle paras suojakaasu on MISON 8, jonka matala hiilidioksidipitoisuus antaa vakaan valokaaren, vähän kiinni tarttuvia roiskeita, matalakupuisen ja juohevasti perusaineeseen liittyvän hitsin sekä vähäisen pinnan hapettumisen. RAPID PROCESSING ia eli suurituottoisia tekniikoita käytettäessä otsonia muodostuu enemmän, minkä johdosta otsonin muodostumista rajoittavan suojakaasun käyttö on hitsaajan työympäristön kannalta tärkeätä Esimerkki pyörivän kuumakaaren sovelluksesta (ylempi kaavio) Hitsauskohde: Linja-auton alustan komponentin robottihitsaus, PA (jalko) Esimerkki pakotetun lyhytkaaren sovelluksesta (alempi kaavio) Puoliperävaunun valmistuksessa osa ulkopinnan hitseistä tehtiin katkohitsauksena. Käytössä osoittautui kuitenkin varsin pian, että kyseisen liitoksen hitsaamattomista kohdista valui sateella maalipinnoille ruosteista likaa. Tämän johdosta hitsi haluttiin hitsata kokonaan, mikä kasvatti hitsin pituuden 11 metristä 16 metriin. Ottamalla käyttöön RAPID PROCESSING tekniikka voitiin hitsausnopeutta kasvattaa niin paljon, että hitsausaika kasvaneesta hitsin pituudesta huolimatta pieneni 29 minuutista 20 minuuttiin. Alemmat hitsauskustannukset ja parempi laatu RAPID PROCESSING tekniikalla Entinen prosessi RAPID PROCESSING Hitsauspituus 2 x 400 cm 1 x 400 cm Ilmarako 6 mm 5 mm Levyn paksuus 10 mm 10 mm Lisäaine Täytelanka Umpilanka Railon pinta-ala 60 mm 2 50 mm 2 Hitsattu lisäaine 2.0 kg 1.6 kg Hitsausaika yhteensä 40 min 10 mm Alemmat hitsauskustannukset ja parempi laatu RAPID PROCESSING tekniikalla RAPID PROCESSING tekniikalla voitiin hitsausnopeutta kasvattaa, alentaa lisäaineen kulutusta ja pienentää tuotteen hitsauskustannuksia. Samalla sivutunkeuma parani ja muodonmuutokset pienenivät. Lyhyempi hitsausaika RAPID PROCESSING tekniikalla Hitsin pituus/ tuote Hitsausnopeus Hitsausaika (cm) (cm/min) (min) Katkohitsattu, MAG Kokonaan hitsattu, MAG Kokonaan hitsattu, RAPID PROCESSING

21 Suojakaasu ja laatu 21 Suojakaasu ja laatu. Sisältö 5.1 Yleistä Hitsin laatu 5.2 Seostamattomat ja niukkaseosteiset teräkset Mekaaniset ominaisuudet Visuaalinen laatu 5.3 Ruostumattomat teräkset Mekaaniset ominaisuudet Korroosionkestävyys Juurensuojaus Visuaalinen laatu 5.4 Alumiini ja alumiiniseokset 5.5 Muut metallit 5.1 Yleistä Hitsin laatu Hitsaustyön laatu on usean eri tekijän summa. Mikäli hitsattava rakenne on oikein suunniteltu, on valmistuksen toteutuksella, kuten hitsausprosessilla, railonvalmistuksella, hitsausarvoilla, lisäaineella ja suojakaasulla, ratkaiseva merkitys saavutettuun laatutasoon. Esimerkiksi virheet suojakaasun valinnassa voivat huonontaa saavutettua Mn% 1.80 lopputulosta mekaanisten ominaisuuksien, korroosionkestävyyden tai 1.60 hitsin ulkonäön osalta Muutokset hitsin mekaanisissa ominaisuuksissa voivat johtua 1.00 metallin mikrorakenteen muutoksista, huonosta hitsin ja perusaineen liittymisestä tai liitosvirheitä aiheuttavasta epäedullisesta Si% tunkeumaprofiilista Korroosio-ominaisuudet voivat heikentyä esimerkiksi mikrorakenteen 0.80 muutosten ja pinnan hapettumisen seurauksena. Pintakuona 0.60 ja roiskeet vaikuttavat hitsin ulkonäköön ja ovat usein ongelmallisia kappaleen 0.40 jatkokäsittelyn kannalta. 5.2 Seostamattomat ja niukkaseosteiset teräkset Seostamattomien ja niukkaseosteisten terästen MAG-hitsauksen suojakaasuina käytetään argonpohjaisia seoskaasuja, joissa on 5 25 % hiilidioksidia tai 5 10 % happea. TIG-hitsauksessa käytetään inerttiä suojakaasua. Sekä TIG- että MAG-hitsauksessa hitsaajan työympäristöä voidaan parantaa käyttämällä MISON suojakaasuja. Ne sisältävät pienen määrän typpimonoksidia (NO), joka vähentää haitallisen otsonin muodostumista. Typpimonoksidi myös vakauttaa valokaarta näiden terästen TIG-hitsauksessa Mekaaniset ominaisuudet Käytettävä suojakaasu vaikuttaa hitsin mekaanisiin ominaisuuksiin. Mitä vähemmän suojakaasussa on hiilidioksidia tai happea, sitä puhtaampi (vähemmän oksidisulkeumia) hitsiaineesta saadaan. Mikrorakenne muodostuu myös hienojakoisemmaksi, mistä on etua iskusitkeyden kannalta. Argoniin lisätyn vedyn ja heliumin vaikutus kaaren energiatiheyteen Lisäaine Hitsiaine Si % Arc voltage Mn % X % CO H 2, 2 X argonissa % He Suojakaasun vaikutus hitsiaineen mangaani- ja piipitoisuuteen. Suurempi suojakaasun CO 2 -pitoisuus lisää seosaineiden palohäviötä, mikä alentaa hitsin myötö- ja murtolujuutta.

22 22 Suojakaasu ja laatu Alentamalla suojakaasun CO 2 -tai O 2 -pitoisuutta pienenevät lisäaineen seosaineiden palohäviöt, minkä ansiosta myötö- ja murtolujuus kasvavat. Mekaanisten ominaisuuksien erot argon-hiilidioksidiseoksissa alueella 8 25 % CO 2 ovat niin pienet, ettei niillä ole useimmiten käytännön merkitystä. Puhtaalla hiilidioksidilla ero voi kuitenkin olla merkittävä edellisiin verrattuna. Tietyillä edellytyksillä suojakaasuun lisätty vety antaa etuja. Seostamattomien ja niukkaseosteisten terästen TIG-hitsauksessa voidaan tuottavuutta parantaa ja pinnan hapettumista vähentää käyttämällä suojakaasua MISON H2, jossa on 2% vetyä. Edellytyksenä on, ettei perusaine ole kovin paksu eivätkä sisäiset jännitykset muodostu kovin suuriksi. Laajat tutkimukset ovat osoittaneet, ettei MISON suojakaasuihin tehdyllä pienellä NO-lisäyksellä ole vaikutusta hitsin mekaanisiin ominaisuuksiin. Hitsin kestävyys suojakaasun ja täytemateriaalin mukaan PZ 6103 metallitäytelanka AWS A5.20: E71T-G) PZ 6104 nikkeliseos metallitäytelanka (AWS A5.29 : E71TG-Ni1) PZ 6111 rutiilitäytelanka (AWS A5.20: E71T-1) Hitsiaineen vetypitoisuusluokka hyvin matala keskimääräinen matala runsas Hitsatun liitoksen väsymiskestävyys riippuu merkittävästi hitsiliitoksen geometriasta. MIG/MAG-hitsauksessa voidaan hitsin muotoon vaikuttaa suojakaasun valinnalla. Seoskaasuilla saadaan juohevampi liittyminen hitsin ja perusaineen välille kuin hiilidioksidilla. Tällöin jännityshuiput rakenteessa (lovivaikutus) ovat pienempiä, ja hitsatun rakenteen väsymiskestävyys on parempi. Väsyttävästi kuormitetuissa rakenteissa asetetaan väsymiskestävyydelle ja hitsin liittymiselle perusaineeseen vaatimuksia. Mikäli liittyminen on huono, vaaditaan hitsatulle liitokselle kustannuksia lisäävä hionta tai TIG-käsittely. Hitsissä olevat oksidisulkeumat vaikuttavat väsymiskestävyyteen, vaikka hitsi olisikin hiottu tai kiillotettu. Oksidisulkeumat voivat toimia murtuman ydintymiskohtina. Mitä korkeampi hiilidioksidi- tai happipitoisuus suojakaasussa on, sitä enemmän oksidisulkeumia hitsiaineessa on. Hitsiin liuennut suuri vetymäärä voi aiheuttaa haurautta ja huokosia etenkin seostamattomilla, niukkaseosteisilla ja ei-austeniittisilla runsasseosteisilla teräksillä Rutiilipuikot Jauhekaari Umpilangat ml H 2 /100 g hitsiainetta Täytelangat Emäspuikot TIG-hitsaus suojakaasuna MISON H2 Seostamattomien ja niukkaseosteisten terästen TIG-hitsaus suojakaasuna MISON H2 antaa hitsiin vetypitoisuuden, joka on verrattavissa rutiilitäytelankahitsaukseen. Parempi väsymiskestävyys argonseoksilla. Argonseoksia käyttämällä saadaan tasaisempi liittymä hitsin ja perusaineen välille. Samalla paranee hitsin väsymiskestävyys. CO 2 Hitsausnopeus 40 cm/min. Ar + 20% CO 2 Hitsausnopeus 47 cm/min.

23 Suojakaasu ja laatu Visuaalinen laatu Roiskeet Hitsauksen yhteydessä perusaineeseen hitsautuneet roiskeet joudutaan yleensä poistamaan ennen maalausta tai muuta pintakäsittelyä. Hitsausarvojen ohella suojakaasu on toinen tärkeä tekijä roiskeenmuodostuksessa. Mitä matalampi suojakaasun hiilidioksidipitoisuus on, sitä vähemmän roiskeita syntyy. Paras tulos roiskeenmuodostuksen kannalta saadaan suojakaasulla MISON 8 (8 % CO 2 ). Myös suojakaasulla MISON 18 (18 % CO 2 ) hitsaustapahtuma on suhteellisen vähäroiskeinen. Pintaoksidit Pintakuona muodostuu oksideista, joita esiintyy ruskeina lasimaisina saarekkeina hitsin pinnalla. Kuona on poistettava ennen maalausta tai muuta pintakäsittelyä. Mitä voimakkaammin hapettava suojakaasu on (mitä enemmän se sisältää hiilidioksidia tai happea), sitä enemmän oksideja muodostuu. Vähiten pintakuonaa syntyy suojakaasulla MISON 8. Hitsin muoto Eri suojakaasut antavat erilaisen hitsin muodon. Mitä alempi on suojakaasun hiilidioksidipitoisuus, sitä parempi juoksevuus ja perusaineen kostutus hitsisulalla on. Hitsipalosta tulee matalakupuinen ja perusaineeseen hyvin liittyvä. Puhdas hiilidioksidi antaa korkeahkon hitsikuvun, jonka liittyminen perusaineeseen on jyrkempi. 5.3 Ruostumattomat teräkset Ruostumattomat teräkset jaetaan eri tyyppeihin niiden mikrorakenteen (riippuu teräksen seosaineista ja niiden määrästä) perusteella. Puhutaan ferriittisistä, martensiittisista, austeniittisista, runsasseosteisista austeniittisista ja ferriittisausteniittisista (duplex ja superduplex) ruostumattomista teräksistä. Suojakaasua valittaessa on huomioitava hitsattavan ruostumattoman teräksen tyyppi (ks. myös luku 7). Austeniittisten ruostumattomien terästen TIG-hitsauksessa käytetään argonia tai argonseoksia, joissa on typpeä tai vetyä. Ruostumattomien terästen MAG-hitsauksessa umpilangoilla ja metallitäytelangoilla käytetään suojakaasuja, jotka sisältävät 2 3 % hiilidioksidia tai 1 2 % happea. Suuremmat happi- ja hiilidioksidipitoisuudet aiheuttavat liiallista pinnan hapettumista. Runsasseosteisille ruostumattomille teräksille hitsaus tehdään usein MIG-hitsauksena käyttäen inerttiä suojakaasua, jotta hitsin pinta ei hapetu liikaa. Rutiilitäytelankoja käytettäessä tarvitaan hapettavampi suojakaasu. Useimmat suojakaasulliseen hitsaukseen tarkoitetut täytelangat on kehitetty suojakaasulle, joka sisältää % tai jopa 100 % hiilidioksidia. Syntyvä kuona suojaa sulaa metallia, joten hitsin hiilettymistä ei tapahdu suojakaasun suuresta CO 2 -pitoisuudesta huolimatta. Myös hitsin pinnan hapettuminen on pientä suojaavan kuonakerroksen ansiosta. Sekä TIG- että MIG/MAG-hitsauksessa otsonin määrää pystytään vähentämään MISON suojakaasuilla, jotka sisältävät pienen määrän typpimonoksidia (NO) ja parantavat hitsaajan työympäristöä. Typpimonoksidi myös vakauttaa valokaarta TIG- ja MIG-hitsauksessa..

Annatko otsonin vaarantaa terveytesi?

Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? 3 ODOROX MISON suojakaasu odorized oxygen Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? 02 MISON suojakaasu Vältä haitallista otsonia käytä hitsaamiseen aina MISON suojakaasua. Hitsaamisen yhteydessä syntyy aina

Lisätiedot

Suojakaasukäsikirja.

Suojakaasukäsikirja. Suojakaasukäsikirja. MISON, RAPID PROCESSING ja ODOROX, CORGON, CRONIGON ja VARIGON ovat Linde AG:n rekisteröityjä tavaramerkkejä. Suojakaasun tehtävät...sivu 4 MISON suojakaasuohjelma...sivu 8 Työympäristö...Sivu

Lisätiedot

MISON suojakaasu. Annatko otsonin vaarantaa terveytesi?

MISON suojakaasu. Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? MISON suojakaasu Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? 2 MISON suojakaasu Vältä haitallista otsonia käytä hitsaamiseen aina MISON suojakaasua. Hitsaamisen yhteydessä syntyy aina haitallista otsonia. Hyvin

Lisätiedot

Pienoisopas. Ruostumattoman teräksen MIG/MAGhitsaukseen.

Pienoisopas. Ruostumattoman teräksen MIG/MAGhitsaukseen. Pienoisopas. Ruostumattoman teräksen MIG/MAGhitsaukseen. 2 Sisällys. 3 Ruostumaton teräs 4 Ruostumattomien terästen lujuus ja korroosionkestävyys 4 Ruostumattomien terästen hitsaus - käytännön ohjeita

Lisätiedot

HITSAUKSEN TUOTTAVUUDEN PARANTAMINEN KAASUVALINNOILLA IMPROVING WELDING PRODUCTIVITY WITH SHIELDING GAS CHOICES

HITSAUKSEN TUOTTAVUUDEN PARANTAMINEN KAASUVALINNOILLA IMPROVING WELDING PRODUCTIVITY WITH SHIELDING GAS CHOICES Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari HITSAUKSEN TUOTTAVUUDEN PARANTAMINEN KAASUVALINNOILLA IMPROVING WELDING PRODUCTIVITY

Lisätiedot

Hitsausmenetelmävalintojen vaikutus tuottavuuteen

Hitsausmenetelmävalintojen vaikutus tuottavuuteen Hitsausmenetelmävalintojen vaikutus tuottavuuteen HITSAUSSEMINAARI puolitetaan kustannukset Lahti 9.4.2008 Dipl.ins. Kalervo Leino VTT HITSAUSMENETELMÄN TEHOKKUUS = 1 / HITSAUSAIKA HITSIMÄÄRÄ HITSIAINEEN

Lisätiedot

Käytännön ohjeita MIG/MAG-hitsaukseen.

Käytännön ohjeita MIG/MAG-hitsaukseen. Käytännön ohjeita MIG/MAG-hitsaukseen. Käytännön ohjeita MIG/MAG-hitsaukseen. 02 Sisällysluettelo Sisällysluettelo. 1 MIG/MAG-hitsaus 4 1.1 Prosessikuvaus 4 1.2 MIG/MAG-hitsauksen sähköinen toimintaperiaate

Lisätiedot

B.3 Terästen hitsattavuus

B.3 Terästen hitsattavuus 1 B. Terästen hitsattavuus B..1 Hitsattavuus käsite International Institute of Welding (IIW) määrittelee hitsattavuuden näin: Hitsattavuus ominaisuutena metallisessa materiaalissa, joka annetun hitsausprosessin

Lisätiedot

Täytelangan oikea valinta

Täytelangan oikea valinta Täytelangan oikea valinta - HITSAUSKONEET - Lincoln Electric Nordic - LISÄAINEET - Mestarintie 4 - VARUSTEET- PL 60 Eura Puh: 0105223500, fax 0105223510 email :jallonen@lincolnelectric.eu Prosessikuvaus

Lisätiedot

Pienoisopas. Alumiinihitsaus.

Pienoisopas. Alumiinihitsaus. Pienoisopas. Alumiinihitsaus. 2 Sisällys 3 Alumiini 4 Alumiiniseokset 5 Alumiinin hitsaaminen Muodonmuutokset Puhdistus ennen hitsausta Lisäaine 7 Suojakaasut MISON suojakaasut Alumiinihitsauksen suojakaasut

Lisätiedot

HITSAUSSUOJAKAASUJEN TEHOKAS JA TALOUDELLINEN KÄYTTÖ

HITSAUSSUOJAKAASUJEN TEHOKAS JA TALOUDELLINEN KÄYTTÖ HITSAUSSUOJAKAASUJEN TEHOKAS JA TALOUDELLINEN KÄYTTÖ Kalevi Korjala 29.6.2007 Copyright 2007 Kalevi Korjala 1. JOHDANTO.. 1 2. HITSAUSSUOJAKAASUT. 2 2.1 Hitsaussuojakaasujen merkitys hitsauksessa 2 2.2

Lisätiedot

MIG/MAG-hitsaus. Sisällysluettelo. MIG/MAG-hitsausta.

MIG/MAG-hitsaus. Sisällysluettelo. MIG/MAG-hitsausta. MIG/MAG-hitsaus MIG/MAG-hitsausta. MIG/MAG-hitsaus (engl. metal inert gas / metal active gas welding) on kaasukaarihitsausmenetelmä, jossa sähkövirran avulla aikaansaatava valokaari palaa lisäainelangan

Lisätiedot

B6 Yleiskatsaus hitsausprosesseihin

B6 Yleiskatsaus hitsausprosesseihin B.6 Yleiskatsaus hitsausprosesseihin 1 B.6.1 Valokaari lämmönlähteenä Valokaari Valokaaren avulla pystytään vaivattomasti kehittämään riittävän korkeita lämpötiloja ja suuria lämpömääriä kaikkien metallisten

Lisätiedot

KANDIDAATINTYÖ: ADAPTIIVISEN HITSAUSVALOKAAREN HYÖDYNTÄMINEN MAG-KUUMAKAARIHITSAUKSESSA

KANDIDAATINTYÖ: ADAPTIIVISEN HITSAUSVALOKAAREN HYÖDYNTÄMINEN MAG-KUUMAKAARIHITSAUKSESSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari KANDIDAATINTYÖ: ADAPTIIVISEN HITSAUSVALOKAAREN HYÖDYNTÄMINEN MAG-KUUMAKAARIHITSAUKSESSA

Lisätiedot

Hitsauksen teoriaopetus A5 Hitsausaineet 1

Hitsauksen teoriaopetus A5 Hitsausaineet 1 Hitsauksen teoriaopetus A5 Hitsausaineet 1 A.5 Hitsausaineet A.5.1 Puikkohitsaus Hitsauspuikon periaate Hitsauspuikko muodostuu sydänlangasta, jonka ympärille on puristettu päällyste. Valokaaren lämmön

Lisätiedot

HITSAUSMENETELMÄT. Eri hitsausmenetelmien kuvaukset. Lähteet: Esab, Kemppi, Wikipedia

HITSAUSMENETELMÄT. Eri hitsausmenetelmien kuvaukset. Lähteet: Esab, Kemppi, Wikipedia HITSAUSMENETELMÄT Eri hitsausmenetelmien kuvaukset. Lähteet: Esab, Kemppi, Wikipedia SISÄLLYSLUETTELO Jauhekaarihitsaus...4 Kaasukaarimuottihitsaus...5 Kaarijuotto...5 Kaasuleikkaus...5 Kiekkohitsaus...6

Lisätiedot

Tuoteluettelo. Teollisuuskaasut.

Tuoteluettelo. Teollisuuskaasut. Tuoteluettelo. Teollisuuskaasut. 02 Sisällysluettelo Sisällysluettelo. Yleistä 3 Fysikaaliset tiedot 4 Kaasupullot 7 Pulloventtiilit Puhtaat kaasut 8 Argon 9 Asetyleeni 10 Happi 11 Helium 12 Hiilidioksidi

Lisätiedot

FastMig X vie käsinhitsauksen laatustandardit uudelle tasolle

FastMig X vie käsinhitsauksen laatustandardit uudelle tasolle FastMig X vie käsinhitsauksen laatustandardit uudelle tasolle Tämän hetken älykkäin MIG-hitsauslaite Hyödyntää tehokkaasti hitsaushallinnan ohjelmistoja (KAS) ja valokaaren ominaisuuksia parantavia Wise-ohjelmistotuotteita

Lisätiedot

Otsoni ja terveyshaitat hitsauksessa

Otsoni ja terveyshaitat hitsauksessa 0 (9) 2014 Otsoni ja terveyshaitat hitsauksessa OY WOIKOSKI AB EERO ASPBERG VOIKOSKI JÄRVENPÄÄ PIRKKALA OULU TURKU VARKAUS KOTKA IMATRA KOKKOLA PL 1, PL 1, PL 1, PL 1, PL 1, PL 1, PL 1, PL 1, PL 1, 52020

Lisätiedot

AWS A5.20/A5.20M : E70T-9C-H8 / E70T-9M-H8 EN 758 : T 46 0 R C 3 H10 / T 46 0 R M 3 H10

AWS A5.20/A5.20M : E70T-9C-H8 / E70T-9M-H8 EN 758 : T 46 0 R C 3 H10 / T 46 0 R M 3 H10 Luokittelu Suojakaasullinen täytelanka käsihitsaukseen tai mekanisoituun hitsaukseen jalkoasennossa Vähän roiskeita, hyvä kuonan irtoaminen, juoheva ulkonäkö, erinomainen hitsattavuus Hyvä tuotto ja syvä

Lisätiedot

A.1 Kaarihitsauksen perusteet

A.1 Kaarihitsauksen perusteet 1 A.1 Kaarihitsauksen perusteet A.1.1 Sähköopin perusteet Mitä on sähkö? Aineen perusrakenne koostuu atomeista, jotka ovat erittäin pieniä. Atomiin kuuluu ydin ja sitä ympäröivä elektroniverho, jossa elektronit

Lisätiedot

Tasalujat hitsauslangat ultralujille teräksille

Tasalujat hitsauslangat ultralujille teräksille Kimmo Keltamäki Tasalujat hitsauslangat ultralujille teräksille Kirjallisuusselvitys Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 6/2013 Tasalujat hitsauslangat ultralujille

Lisätiedot

Perusaineesta johtuvat hitsausvirheet ovat pääasiassa halkeamia, kuuma- ja/tai kylmähalkeamia.

Perusaineesta johtuvat hitsausvirheet ovat pääasiassa halkeamia, kuuma- ja/tai kylmähalkeamia. B.5 Hitsausvirheet 1 B.5.1 Hitsausvirheiden syyt Perusaine Perusaineesta johtuvat hitsausvirheet ovat pääasiassa halkeamia, kuuma- ja/tai kylmähalkeamia. Tavallisimmat syyt kuumahalkeamien syntymiseen

Lisätiedot

FastMig X. Hitsauksen uusi tulevaisuus

FastMig X. Hitsauksen uusi tulevaisuus FastMig X Hitsauksen uusi tulevaisuus FastMig X Monien erikoisalojen tuoteperhe Modulaarinen monimenetelmäratkaisu ja pohjapalkohitsauksen ehdoton ykkönen Perustuu markkinoiden parhaisiin hitsausteknisiin

Lisätiedot

FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET. www.polarputki.fi

FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET. www.polarputki.fi FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET www.polarputki.fi Polarputken valikoimaan kuuluvat myös ruostumattomat ja haponkestävät tuotteet. Varastoimme saumattomia ja hitsattuja putkia, putkenosia sekä muototeräksiä.

Lisätiedot

OHUTSEINÄMÄISTEN PUTKIEN ORBITAALI-TIG-HITSAUS ORBITAL TIG WELDING OF THIN-WALLED TUBES

OHUTSEINÄMÄISTEN PUTKIEN ORBITAALI-TIG-HITSAUS ORBITAL TIG WELDING OF THIN-WALLED TUBES LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma OHUTSEINÄMÄISTEN PUTKIEN ORBITAALI-TIG-HITSAUS ORBITAL TIG WELDING OF THIN-WALLED TUBES Lappeenrannassa 24.4.2012

Lisätiedot

Kuumasinkityn teräksen liittäminen hitsaaminen

Kuumasinkityn teräksen liittäminen hitsaaminen Kuumasinkityn teräksen liittäminen hitsaaminen Kuumasinkityn teräksen liittäminen hitsaamalla Hitsaus on yleisin liittämismuoto valmistettaessa teräsrakenteita ja se soveltuu hyvin kuumasinkittävien rakenteiden

Lisätiedot

Kimmo Keltamäki Austeniittiset lisäaineet kulutusterästen hitsaukseen. Kirjallisuusselvitys

Kimmo Keltamäki Austeniittiset lisäaineet kulutusterästen hitsaukseen. Kirjallisuusselvitys Kimmo Keltamäki Austeniittiset lisäaineet kulutusterästen hitsaukseen Kirjallisuusselvitys Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 7/2013 Austeniittiset lisäaineet

Lisätiedot

SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA.

SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA. 1 HITSAVONIA PROJEKTI Teemapäivä 13.12.2005. DI Seppo Vartiainen Savonia-amk/tekniikka/Kuopio SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA. 1. Hitsiaine

Lisätiedot

LEVYSEPPÄ-HITSAAJAN TYÖ

LEVYSEPPÄ-HITSAAJAN TYÖ Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä LEVYSEPPÄ-HITSAAJAN TYÖ Tiivistelmä Hitsausta esiintyy laaja-alaisesti eri aloilla. Tyypillinen työympäristö on konepaja-,

Lisätiedot

FastMig M. Uuden sukupolven työjuhta teollisuuskäyttöön

FastMig M. Uuden sukupolven työjuhta teollisuuskäyttöön FastMig M Uuden sukupolven työjuhta teollisuuskäyttöön FastMig M Uuden sukupolven työjuhta teollisuuskäyttöön Taattua luotettavuutta hitsausteknologian huipulta Ensiluokkaista laatua teolliseen MIG/MAGhitsaukseen

Lisätiedot

Puikkojen oikea valinta

Puikkojen oikea valinta Puikkojen oikea valinta - HITSAUSKONEET - Lincoln Electric Nordic - LISÄAINEET Mestarintie 4 - VARUSTEET- PL 60 27511 Eura puh. 0105223500,fax 0105223510 email : jallonen@lincolnelectric.eu Puikkohitsauksessa

Lisätiedot

Hitsaaja, Inhan tehtaat

Hitsaaja, Inhan tehtaat WiseFusion USKOMATTOMAN NOPEAA MIG-HITSAUSTA "WiseFusionilla on mahdollista hitsata hitsisulan päällä 10 mm:n ilmaraolla." Hitsaaja, Inhan tehtaat 07.07.2016 1(5) OPTIMOITU HITSAUSTOIMINTO PARANTAA LAATUA,

Lisätiedot

Hitsaustalous ja tuottavuus

Hitsaustalous ja tuottavuus 2 Hitsaustalous ja tuottavuus Juha Lukkari Hitsattavien tuotteiden valmistuksen pitää olla kannattavaa. Hitsauskustannukset kertovat, missä ovat suurimmat kustannuserät ja mihin kannattaa paneutua kustannusten

Lisätiedot

Robotisointi ja mekanisointi. Orbitaalihitsaus. Kalervo Leino VTT Tuotteet ja tuotanto

Robotisointi ja mekanisointi. Orbitaalihitsaus. Kalervo Leino VTT Tuotteet ja tuotanto Robotisointi ja mekanisointi. Orbitaalihitsaus. Kalervo Leino VTT Tuotteet ja tuotanto HITSAUSAUTOMAATION TAVOITTEET hitsauksen tuottavuuden paraneminen tuottavien hitsausprosessien käyttö parempi työhygienia

Lisätiedot

Kaasupullojen käsittely. Anna meidän opastaa!

Kaasupullojen käsittely. Anna meidän opastaa! Kaasupullojen käsittely. Anna meidän opastaa! 2 Kiitos, että valitsit AGAn. Autamme sinua turvallisessa kaasunkäsittelyssä, olitpa sitten aloittelija tai jo kokenut käyttäjä. Tärkein turvallisuustekijä

Lisätiedot

Tietoa hitsarin takataskuun

Tietoa hitsarin takataskuun Tietoa hitsarin takataskuun Tietoa hitsarin takataskuun -vihkonen on tarkoitettu helpottamaan päivittäistä työskentelyäsi lisäaineiden valinnassa ja hitsaustyössä. ihkoseen on koottu yleisiin käytetyt

Lisätiedot

A.7 Hitsauksen suoritus (2)

A.7 Hitsauksen suoritus (2) Hitsauksen teoriaopetus A7 Hitsauksen suorittaminen 1 A.7 Hitsauksen suoritus (2) A.7.1 Hitsausparametrien tarkistus Tärkeätä on, että hitsauslaitteisto antaa oikeat arvot (kelpuutus), kun hitsataan WPS:n

Lisätiedot

Hitsauksen kevytmekanisoinnilla voidaan saavuttaa melko pienin kustannuksin monia etuja. Suurimmat hyödyt voidaan jaotella seuraavasti:

Hitsauksen kevytmekanisoinnilla voidaan saavuttaa melko pienin kustannuksin monia etuja. Suurimmat hyödyt voidaan jaotella seuraavasti: HITSAUKSEN KEVYTMEKANISOINNILLA TEHOA TUOTANTOON! Hitsauksen mekanisointi yleistyy voimakkaasti teollisuudessa niin Suomessa kuin muualla maailmassakin. Hitsaavassa teollisuudessa hitsauksen mekanisoinnilla,

Lisätiedot

Hitsausrailon puhtaus ja puhdistus raepuhalluksella

Hitsausrailon puhtaus ja puhdistus raepuhalluksella Sivu 1/6 Hitsausrailon puhtaus ja puhdistus raepuhalluksella Kirjoittaja Seppo Koivuniemi, Finnblast Oy Hyvän tuottavuuden yhtenä kulmakivenä on tehdä kerralla oikeaa laatua niin, että korjauksia ei tarvita.

Lisätiedot

Tietoa hitsarin takataskuun

Tietoa hitsarin takataskuun Tietoa hitsarin takataskuun XA00153012 Tietoa hitsarin takataskuun -vihkonen on tarkoitettu helpottamaan päivittäistä työskentelyäsi lisäaineiden valinnassa ja hitsaustyössä. Vihkoseen on koottu yleisimmin

Lisätiedot

Nauti raittiista ilmasta

Nauti raittiista ilmasta 1 2008 HITSAUS UUTISET GLOBAL SOLUTIONS FOR LOCAL CUSTOMERS EVERYWHERE Nauti raittiista ilmasta Uudet HTP-arvot 2 HITSAUSUUTISET NRO 1 2008 ESAB sertifioitu OHSAS 18001:n ja ISO 14001:n mukaan 1 2008 HITSAUS

Lisätiedot

KOVAJUOTTEET 2009. Somotec Oy. fosforikupari. hopea. messinki. alumiini. juoksutteet. www.somotec.fi

KOVAJUOTTEET 2009. Somotec Oy. fosforikupari. hopea. messinki. alumiini. juoksutteet. www.somotec.fi KOVAJUOTTEET 2009 fosforikupari hopea messinki alumiini juoksutteet Somotec Oy www.somotec.fi SISÄLLYSLUETTELO FOSFORIKUPARIJUOTTEET Phospraz AG 20 Ag 2% (EN 1044: CP105 ). 3 Phospraz AG 50 Ag 5% (EN 1044:

Lisätiedot

Lujat teräkset seminaari Lujien terästen hitsauksen tutkimus Steelpoliksessa

Lujat teräkset seminaari Lujien terästen hitsauksen tutkimus Steelpoliksessa Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy Steelpolis tuotantostudio Lujat teräkset seminaari Lujien terästen hitsauksen tutkimus Steelpoliksessa Sami Heikkilä Tutkimusinsinööri 17.9.2009 Steelpolis tuotantostudio

Lisätiedot

LISÄMODULI. PSS Ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus

LISÄMODULI. PSS Ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus LISÄMODULI PSS Ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus PSS 1: Ruostumattomat teräkset ja niiden ominaisuudet PSS 1.1: Määritelmä PSS 1.2: Passiivikalvo PSS 1.3: Ruostumattomien terästen merkinnät PSS

Lisätiedot

Huurun muodostus on yleensä suurinta

Huurun muodostus on yleensä suurinta 4 HITSAUSUUTISET NRO 1 2008 Hitsaajan altistuminen hitsaussavuille Hitsaussavut ovat edelleen ongelma hitsaajien terveyden kannalta, ehkä tärkein hitsaustyöhön liittyvä turvallisuusriski. Hitsauksessa

Lisätiedot

Hitsarin ammatti on vaaroja täynnä

Hitsarin ammatti on vaaroja täynnä Riskit hitsauksessa Hitsarin ammatti on vaaroja täynnä Putoavat esineet Ergonominen kuorma Visiirin asennot Työskentelyasento Melu Säteily Viiltohaavat Palohaavat Sähkökenttä Valo Höyryt Lämpö Hiukkaset

Lisätiedot

A.6 Hitsauksen suoritus 1

A.6 Hitsauksen suoritus 1 Hitsauksen teoriaopetus A6 Hitsauksen suorittaminen 1 A.6 Hitsauksen suoritus 1 A.6.1 Hitsausohje, WPS Hitsausohje on asiakirja, jossa yksityiskohtaisesti esitetään tiettyyn hitsaussovellutuksen vaadittavat

Lisätiedot

Teräspaalujen jatkaminen hitsaamalla Laatuvaatimukset ja työn toteutus

Teräspaalujen jatkaminen hitsaamalla Laatuvaatimukset ja työn toteutus Ruukin Teräspaalupäivä 2013 Teräspaalujen jatkaminen hitsaamalla Laatuvaatimukset ja työn toteutus Unto Kalamies Inspecta Sertifiointi Oy 1 Sisältö Hitsaus prosessina Laatuvaatimukset Hitsaajan pätevyys

Lisätiedot

MEKANISOITUJEN HITSAUSPROSESSIEN LAADUN KEHITTÄMINEN

MEKANISOITUJEN HITSAUSPROSESSIEN LAADUN KEHITTÄMINEN Opinnäytetyö (AMK) Tekniikka ja liikenne Tuotantotalouden koulutusohjelma Kevät 2014 Timo Kylä-Nikkilä MEKANISOITUJEN HITSAUSPROSESSIEN LAADUN KEHITTÄMINEN Ruostumattomat erikoisteräkset OPINNÄYTETYÖ (AMK)

Lisätiedot

HITSAUSNOPEUDEN VAIKUTUS TUNKEUMAAN JAUHEKAARIHITSAUKSESSA VAKIOVIRRALLA JA VAKIOJÄNNITTEELLÄ HITSATTAESSA

HITSAUSNOPEUDEN VAIKUTUS TUNKEUMAAN JAUHEKAARIHITSAUKSESSA VAKIOVIRRALLA JA VAKIOJÄNNITTEELLÄ HITSATTAESSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Energy Systems LUT Kone BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari HITSAUSNOPEUDEN VAIKUTUS TUNKEUMAAN JAUHEKAARIHITSAUKSESSA VAKIOVIRRALLA JA VAKIOJÄNNITTEELLÄ

Lisätiedot

MIG 350 DIN 8555: MSG 2 GZ 350 kovahitsaus, koneistettavaa... 3-2 MIG 600 DIN 8555: MSG 6 GZ 60 iskut, hankauskuluminen. 3-3

MIG 350 DIN 8555: MSG 2 GZ 350 kovahitsaus, koneistettavaa... 3-2 MIG 600 DIN 8555: MSG 6 GZ 60 iskut, hankauskuluminen. 3-3 MIG-hitsauslangat KOVAHITSAUS MIG 350 DIN 8555: MSG 2 GZ 350 kovahitsaus, koneistettavaa..... 3-2 MIG 600 DIN 8555: MSG 6 GZ 60 iskut, hankauskuluminen. 3-3 RUOSTUMATTOMAT MIG 307Si AWS A5.9: ~ ER307 sekaliitos

Lisätiedot

Wise. Tuottavampaan tulokseen

Wise. Tuottavampaan tulokseen Wise Tuottavampaan tulokseen Wise Tyypillinen WiseRootin käyttökohde huoltohitsauksessa Deutsche Bahnilla Deutsche Bahn ICE-juna Wise - viisas päätös johtaa tuottavampaan lopputulokseen Hitsauslaiteet

Lisätiedot

Luku 1. Johdanto 1.1. LMC 320. 1.2. Käyttötarkoitus

Luku 1. Johdanto 1.1. LMC 320. 1.2. Käyttötarkoitus LMC 320 Käyttöohje Sisällys 1. Johdanto 1.1. LMC 320 1.2. Käyttötarkoitus 1.3. Esittely 2. Turvallisuusohjeet 2.1. Huomautus- ja varoitusmerkkien esittely 2.2. Ohjeita laitteen turvalliseen käyttöön 2.2.1.

Lisätiedot

B.2 Levyjen hitsausliitokset

B.2 Levyjen hitsausliitokset 1 B.2 Levyjen hitsausliitokset B.2.1 Hitsilajit: Päittäis- ja pienahitsit Hitsilajeja on kaksi, pienhitsejä ja päittäishitsejä. Pienahitsillä tarkoitetaan pienarailoon hitsattua hitsiä. Päittäishitsejä

Lisätiedot

ALUMIININ OKSIDIKERROKSEN MERKITYS HITSAUKSESSA THE EFFECT OF THE OXIDE LAYER IN ALUMINIUM WELDING

ALUMIININ OKSIDIKERROKSEN MERKITYS HITSAUKSESSA THE EFFECT OF THE OXIDE LAYER IN ALUMINIUM WELDING LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari ALUMIININ OKSIDIKERROKSEN MERKITYS HITSAUKSESSA THE EFFECT OF THE OXIDE LAYER

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Kone BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Kone BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Kone BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari HITSAUSLANKOJEN KALLISTUSKULMIEN VAIKUTUS HITSAUSLIITOKSEN OMINAISUUKSIIN S355-RAKENNETERÄKSEN

Lisätiedot

Corthal, Thaloy ja Stellite

Corthal, Thaloy ja Stellite Corthal, Thaloy ja Stellite KOVAHITSAUSTÄYTELANGAT KORJAUS JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE SOMOTEC Oy Tototie 2 70420 KUOPIO puh. 0207 969 240 fax. 0207 969 249 email: somotec@somotec.fi internet: www.somotec.fi

Lisätiedot

Tulovirta: 230 V, 1-vaihe. Nimellisteho: 150 A 35 % tasavirralla. Paino: 33,0 kg. Hitsaustapa: MIG/MAG

Tulovirta: 230 V, 1-vaihe. Nimellisteho: 150 A 35 % tasavirralla. Paino: 33,0 kg. Hitsaustapa: MIG/MAG MIGMATIC 171 230 V, 1-vaihe 150 A 35 % tasavirralla 33,0 kg 3110 029015286 MIGMATIC 171 - Virtalähde-/pulloteline - Syöttörullasarja, V-urat, 0,6/0,8 mm - Kaasuletku 3450 156053046 Syöttörullasarja, V-urat,

Lisätiedot

SINKITYN LEVYN HITSAUS KYLMÄKAARIPROSESSILLA WELDING OF ZINC COATED SHEET METAL WITH MIG/MAG COLD PROCESS

SINKITYN LEVYN HITSAUS KYLMÄKAARIPROSESSILLA WELDING OF ZINC COATED SHEET METAL WITH MIG/MAG COLD PROCESS LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan osasto BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari SINKITYN LEVYN HITSAUS KYLMÄKAARIPROSESSILLA WELDING OF ZINC COATED SHEET METAL WITH

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

H. Valukappaleen korjaushitsausmenetelmät

H. Valukappaleen korjaushitsausmenetelmät H. Valukappaleen korjaushitsausmenetelmät Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kuva 248. Puikkohitsausmenetelmä Kuva 249. Mig/Mag - hitsausmenetelmä Kuva 250. Tig-hitsausmenetelmä Valukappaleen korjaushitsauksia

Lisätiedot

Lasse Rauhala VASTAPAINOTOIMINEN JUURIKAASUKENKÄ

Lasse Rauhala VASTAPAINOTOIMINEN JUURIKAASUKENKÄ Lasse Rauhala VASTAPAINOTOIMINEN JUURIKAASUKENKÄ Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 Yksikkö Tekniikka ja liiketalous, Kokkola Koulutusohjelma

Lisätiedot

UUSI SYMPLEX 320 SYMPLEX 420. Puikkohitsausja MIG/MAG- Invertterit. AWtools Oy

UUSI SYMPLEX 320 SYMPLEX 420. Puikkohitsausja MIG/MAG- Invertterit. AWtools Oy AWtools Oy Rälssitie 7 B 01510 VANTAA Puh. 020 7434 720 www.awtools.fi myynti@abajat.fi UUSI Sarja 3-vaihe SYMPLEX 320 SYMPLEX 420 Puikkohitsausja MIG/MAG- Invertterit SYMPLEX 320-420 3PH SUURI VAIN OMINAISUUKSILTAAN.

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

FastMig X Intelligent

FastMig X Intelligent FastMig X Intelligent ÄLYKÄSTÄ HITSAUSTA ERILAISIA MATERIAALEJA TYÖSTÄVIEN KONEPAJOJEN TARPEISIIN Kemppi K7 Hitsauslaitteet 24.06.2016 1(10) FastMig X Intelligent, Älykästä hitsausta erilaisia materiaaleja

Lisätiedot

Korjaushitsauskäsikirja

Korjaushitsauskäsikirja Korjaushitsauskäsikirja Osa 3, Kovahitsaus OY ESAB Ruosilantie 18, 00390 HELSINKI puh. (09) 547 761, faksi (09) 547 7771, www.esab.fi Kovahitsaus Yleistä Kovahitsauksella suojataan kappaleita erilaisia

Lisätiedot

A3 Työterveys ja työturvallisuus

A3 Työterveys ja työturvallisuus Hitsauksen teoriaopetus A3 Työterveys ja turvallisuus 1 A3 Työterveys ja työturvallisuus Työympäristö Hitsaaminen on ammattitaitoa vaativaa työtä. Hitsaajan on oltava hyvässä fyysisessä kunnossa ja hallittava

Lisätiedot

Robottihitsaus ja lujat

Robottihitsaus ja lujat 1 Author / Subject Robottihitsaus ja lujat teräkset metsäkoneissa Heikki Selkälä Tuotannonkehityspäällikkö Ponsse Oyj 2 Sisältö Ponsse Hitsaustuotanto Hitsattavat lujat teräkset Hitsauslisäaineet ja laitteet

Lisätiedot

JAUHEKAARI- JA TANDEM-MIG/MAG-HITSAUKSEN VERTAILU (A comparison of submerged arc welding and tandem-mig/mag-welding)

JAUHEKAARI- JA TANDEM-MIG/MAG-HITSAUKSEN VERTAILU (A comparison of submerged arc welding and tandem-mig/mag-welding) LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Kone BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari JAUHEKAARI- JA TANDEM-MIG/MAG-HITSAUKSEN VERTAILU (A comparison of submerged arc welding and tandem-mig/mag-welding)

Lisätiedot

AGA-säätimet. Keskussäädin MR-21.. s. 2. Keskussäädin MR-60.. s. 3. Unicontrol 500 s. 4. Fixicontrol HT. s. 5. R-21 < 10 bar s. 6. DIN Control.. s.

AGA-säätimet. Keskussäädin MR-21.. s. 2. Keskussäädin MR-60.. s. 3. Unicontrol 500 s. 4. Fixicontrol HT. s. 5. R-21 < 10 bar s. 6. DIN Control.. s. AGA-säätimet 1 Keskussäädin MR-21.. s. 2 Keskussäädin MR-60.. s. 3 Unicontrol 500 s. 4 Fixicontrol HT. s. 5 R-21 < 10 s. 6 R-21 > 10... s. 7 DIN Control.. s. 8 CR 60. s. 9 Unicontrol 600 s. 10 Unicontrol

Lisätiedot

UUTISET 1 2007 HITSAUS GLOBAL SOLUTIONS FOR LOCAL CUSTOMERS EVERYWHERE. Hitsausuutiset 40 vuotta. 1, 2, 3... hitsaus. Kuinka QSet toimii.

UUTISET 1 2007 HITSAUS GLOBAL SOLUTIONS FOR LOCAL CUSTOMERS EVERYWHERE. Hitsausuutiset 40 vuotta. 1, 2, 3... hitsaus. Kuinka QSet toimii. 1 2007 HITSAUS UUTISET GLOBAL SOLUTIONS FOR LOCAL CUSTOMERS EVERYWHERE Hitsausuutiset 40 vuotta 1, 2, 3... hitsaus Kuinka QSet toimii. 2 HITSAUSUUTISET NRO 1 2007 Hitsausuutiset täyttää 40 vuotta 1 2007

Lisätiedot

1. Malmista metalliksi

1. Malmista metalliksi 1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti

Lisätiedot

Mikä on ruostumaton teräs? Fe Cr > 10,5% C < 1,2%

Mikä on ruostumaton teräs? Fe Cr > 10,5% C < 1,2% Cr > 10,5% C < 1,2% Mikä on ruostumaton teräs? Rautaseos, johon on seostettu 10,5 % kromia ja 1,2 % hiiltä. Seostuksen ansiosta ruostumattomaan teräkseen muodostuu korroosiolta suojaava sekä itsekorjautuva

Lisätiedot

Juottaminen J O H D A N T O... D 1. 2. J u o k s u t t e e n v a l i n t a t a u l u k k o... D 1. 3

Juottaminen J O H D A N T O... D 1. 2. J u o k s u t t e e n v a l i n t a t a u l u k k o... D 1. 3 J O H D A N T O.......................................... D 1. 2 J u o k s u t t e e n v a l i n t a t a u l u k k o............... D 1. 3 I M P O W E L D, C H E M E T, F E L D E R j a S T E L L A - j

Lisätiedot

HUOM. Kirjan taulukoissa on käytetty suomalaisesta käytännöstä poiketen pistettä erottamaan kokonais- ja desimaaliosaa toisistaan.

HUOM. Kirjan taulukoissa on käytetty suomalaisesta käytännöstä poiketen pistettä erottamaan kokonais- ja desimaaliosaa toisistaan. Tämän teoksen osittainenkin kopiointi on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. Lupia teosten osittaiseen valokopiointiin myöntää

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 4.11.2014 Arto Säämänen 0

Hyvinvointia työstä. 4.11.2014 Arto Säämänen 0 Hyvinvointia työstä 0 HITSAUKSEN TURVALLISUUS Arto Säämänen 1 Terveyden ja turvallisuuden teemanumero 2 Hitsaustyö ja työhyvinvointi Työolosuhteet Työturvallisuus Fysikaaliset haittatekijät Melu Säteilyt

Lisätiedot

MATERIAALI- VALINTA HITSAUS- AINEET

MATERIAALI- VALINTA HITSAUS- AINEET www.ruukki.fi MATERIAALI- VALINTA HITSAUS- AINEET KUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Tässä julkaisussa on esitetty hitsausainesuositukset kuumavalssattujen terästen MAG-hitsaukseen, täytelankahitsaukseen,

Lisätiedot

SUOJAKAASUN VAIKUTUS FERRIITTISEN RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN LASERHITSIN OMINAISUUKSIIN

SUOJAKAASUN VAIKUTUS FERRIITTISEN RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN LASERHITSIN OMINAISUUKSIIN 1 SUOJAKAASUN VAIKUTUS FERRIITTISEN RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN LASERHITSIN OMINAISUUKSIIN 2 FERRIITTINEN EN 1.4521 RUOSTUMATON TERÄS -Titaanistabiloitu -Haponkestävä 3 LASERHITSAUS -Pieni lämmöntuonti ei

Lisätiedot

RAILOGEOMETRIAN VAIKUTUS POHJAPALON HITSAUKSEEN MODIFIOIDULLA MAG-HITSAUSPROSESSILLA

RAILOGEOMETRIAN VAIKUTUS POHJAPALON HITSAUKSEEN MODIFIOIDULLA MAG-HITSAUSPROSESSILLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Energy Systems LUT Kone BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari RAILOGEOMETRIAN VAIKUTUS POHJAPALON HITSAUKSEEN MODIFIOIDULLA MAG-HITSAUSPROSESSILLA THE

Lisätiedot

G. Teräsvalukappaleen korjaus

G. Teräsvalukappaleen korjaus G. Teräsvalukappaleen korjaus Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kuva 247. Teräsvalukappaletta korjaushitsataan Tig-menetelmällä Hitsaamiseen teräsvalimossa liittyy monenlaisia hitsausmetallurgisia kysymyksiä,

Lisätiedot

Hitsausmenetelmät... 65. Suositeltu tummuusaste... 66. Kysymyksiä hitsaussavusta... 67. EN-standardit... 69

Hitsausmenetelmät... 65. Suositeltu tummuusaste... 66. Kysymyksiä hitsaussavusta... 67. EN-standardit... 69 K y s y m y k s i Ä j a V A S T A U K S I A Hitsausmenetelmät................... 65 Suositeltu tummuusaste............... 66 Kysymyksiä hitsaussavusta............. 67 EN-standardit........................

Lisätiedot

Hydraulisen puutavaranosturin jalustan kokoonpanosilloitus ja hitsaus

Hydraulisen puutavaranosturin jalustan kokoonpanosilloitus ja hitsaus Opinnäytetyö (AMK) Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Konetekniikka 2010 Kristian Hoppania Hydraulisen puutavaranosturin jalustan kokoonpanosilloitus ja hitsaus OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN

Lisätiedot

LaserWorkShop 2006 OULUN ETELÄISEN INSTITUUTTI

LaserWorkShop 2006 OULUN ETELÄISEN INSTITUUTTI LaserWorkShop 2006 OULUN Lasertyöst stö elektroniikan mekaniikan tuotannossa 03.04.2006 1 KAM 3D-Lasersolu Trumpf Yb:Yag Disk-laser -Hitsausoptiikka -Leikkausoptiikka (-Pinnoitusoptiikka) Motoman robotti

Lisätiedot

Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus. May 12, 2011 www.outokumpu.com

Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus. May 12, 2011 www.outokumpu.com Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus May 12, 2011 www.outokumpu.com Ruostumattomat teräkset Ferriittisten ominaisuudet Ferriittisten hitsaus 2 12.5.2011 Hannu-Pekka Heikkinen Ruostumaton

Lisätiedot

REFERENSSIT Laserhitsatut levyt - ainutlaatuisia ratkaisuja

REFERENSSIT Laserhitsatut levyt - ainutlaatuisia ratkaisuja REFERENSSIT Laserhitsatut levyt - ainutlaatuisia ratkaisuja www.ruukki.fi 1 Laserhitsauksen monipuoliset mahdollisuudet Ruukin laserhitsausprosessin avulla voidaan tuottaa ohuita ja erittäin leveitä levyjä,

Lisätiedot

HITSAUKSEN ALKEITA. Emäspuikoissa on paksumpi päällyste sekä hitsauspuhallus voimakkaampi kuin rutilipuikoissa.

HITSAUKSEN ALKEITA. Emäspuikoissa on paksumpi päällyste sekä hitsauspuhallus voimakkaampi kuin rutilipuikoissa. PUIKKOHITSAUS Hitsauskone tyypit: HITSAUKSEN ALKEITA Hitsausmuuntajassa hitsausvirta on vaihtovirtaa, jännite noin 30 60 Volttia ja Hertsiluku sama kuin verkossa, 1-vaihekoneessa 50 Hertziä, näin ollen

Lisätiedot

Uuden sukupolven hitsauskone

Uuden sukupolven hitsauskone Uuden sukupolven hitsauskone Kohti korkeaa tarkkuutta ja laatua P500L P400 M500 M400 Ikkunat auki uudenlaiseen hitsaukseen! Hitsausohjain LSI Hitsausohjain LSI Welbee saavuttaa merkittävästi paremman hitsaustuloksen

Lisätiedot

Hitsauslaitteet VALINTAOPAS

Hitsauslaitteet VALINTAOPAS Hitsauslaitteet VALINTAOPAS HELPPO VALINTA Tämä valintaopas auttaa sinua valitsemaan konepaketin, joka parhaiten sopii omiin hitsaustarpeisiisi. Tarkat kysymykset prosessista ja käyttötarkoituksesta auttavat

Lisätiedot

MinarcMig Adaptive 170 ja 180, Mig/Mag-hitsaukseen. Tekniset tiedot: MinarcMig 170 MinarcMig 180

MinarcMig Adaptive 170 ja 180, Mig/Mag-hitsaukseen. Tekniset tiedot: MinarcMig 170 MinarcMig 180 MinarcMig Adaptive 170 ja 180, Mig/Mag-hitsaukseen Helppokäyttöinen Kevyt ja helppo liikutella Hyvät hitsausominaisuudet myös pitkillä liitäntäkaapeleilla Turvallinen ja luotettava Ohutlevyteollisuus Asennus

Lisätiedot

A.2 Hitsauslaitteisto

A.2 Hitsauslaitteisto 1 A.2 Hitsauslaitteisto A.2.1 Sähkön jakelu, liitäntä verkkoon Hitsauslaitteiston ensisijainen tehtävä on pienentää jakeluverkon korkea jännite sekä samalla mahdollistaa suuren sähkövirran käytön. Lisäksi

Lisätiedot

Innovatiiviset EWM MIG/MAG-hitsausprosessit

Innovatiiviset EWM MIG/MAG-hitsausprosessit Innovatiiviset EWM MIG/MAG-hitsausprosessit PATENTOITU alpha Q Phoenix Taurus Synergic forcearc coldarc pipesolution pulssi superpuls vaihtuva prosessi forcearc rootarc pulssi superpuls vaihtuva prosessi

Lisätiedot

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla.

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla Lisää satoa hiilidioksidin avulla. 2 Suojakaasun käsikirja Puhu kasveillesi tai lisää hiilidioksidimäärää. Vanha sanonta, että kasveille tulee puhua, on totta tänäänkin.

Lisätiedot

Juurikaasun mekanisointi plasmahitsauksessa

Juurikaasun mekanisointi plasmahitsauksessa Juurikaasun mekanisointi plasmahitsauksessa Aatu Lukkarinen Opinnäytetyö.. Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Tekniikan ja liikenteen ala Koulutusohjelma

Lisätiedot

Korjaushitsauskäsikirja

Korjaushitsauskäsikirja Korjaushitsauskäsikirja Osa 2, Hitsausohjeita OY ESAB Ruosilantie 18, 00390 HELSINKI puh. (09) 547 761, faksi (09) 547 7771, www.esab.fi Sisällys Osa 2, Hitsausohjeita Valuraudan hitsaus... 2-3 Huonosti

Lisätiedot

Valmistushitsaus S E O S T A M A T T O M I E N J A R U O S T U M A T T O M I E N T E R Ä S T E N H I T S A U S. A 2. 1

Valmistushitsaus S E O S T A M A T T O M I E N J A R U O S T U M A T T O M I E N T E R Ä S T E N H I T S A U S. A 2. 1 S E O S T A M A T T O M I E N J A N I U K K A S E O S T E I S T E N T E R Ä S T E N H I T S A U S............................................. A 1. 2 M A G M A W E L D h i t s a u s p u i k o t.................

Lisätiedot

1 2006 HITSAUS. Hitsauskustannukset tarkassa syynissä! ESAB ja ympäristö UUTISET. Koko konsernilla ISO 14001 -sertifikaatti.

1 2006 HITSAUS. Hitsauskustannukset tarkassa syynissä! ESAB ja ympäristö UUTISET. Koko konsernilla ISO 14001 -sertifikaatti. 1 2006 HITSAUS UUTISET GLOBAL SOLUTIONS FOR LOCAL CUSTOMERS EVERYWHERE Hitsauskustannukset tarkassa syynissä! ESAB ja ympäristö Koko konsernilla ISO 14001 -sertifikaatti. 2 HITSAUSUUTISET NRO 1 2006 Hitsausta

Lisätiedot

TERÄSVALUJEN HITSAUS: CASE 25CrMo4 THE WELDING OF STEEL CASTINGS: CASE 25CrMo4

TERÄSVALUJEN HITSAUS: CASE 25CrMo4 THE WELDING OF STEEL CASTINGS: CASE 25CrMo4 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari TERÄSVALUJEN HITSAUS: CASE 25CrMo4 THE WELDING OF STEEL CASTINGS: CASE 25CrMo4

Lisätiedot

Tuoteluettelo 2006 Varusteet kaasuhitsaukseen, polttoleikkaukseen ja juottamiseen

Tuoteluettelo 2006 Varusteet kaasuhitsaukseen, polttoleikkaukseen ja juottamiseen Tuoteluettelo 2006 Varusteet kaasuhitsaukseen, polttoleikkaukseen ja juottamiseen 1 SISÄLTÖ Yleiskatsaus hitsaus- ja leikkausvarustevalikoimaan...2-7 PAINEENSÄÄTIMET UNICONTROL -sarja...9-11 UNICONTROL

Lisätiedot