Suojakaasukäsikirja. Suojakaasukäsikirja.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suojakaasukäsikirja. Suojakaasukäsikirja."

Transkriptio

1 Suojakaasukäsikirja. Suojakaasukäsikirja.

2 2 Sisältö Sisältö. 4 Suojakaasun tehtävät 7 MISON suojakaasuohjelma 9 Työympäristö 14 Suojakaasun vaikutus tuottavuuteen 21 Suojakaasu ja laatu 26 Seostamattomien ja niukkaseosteisten terästen suojakaasut 28 Ruostumattomien terästen suojakaasut 36 Alumiinin suojakaasut 39 Muille metalleille tarkoitetut suojakaasut 41 Suojakaasujen käyttöalueet 45 Suojakaasujen toimitusmuodot 48 Käytetyt termit 50 Liitteet MISON, RAPID PROCESSING, FORMIER, ODOROX, CORGON, CRONIGON ja VARIGON ovat Linde Groupin rekisteröityjä tavaramerkkejä.

3 Johdanto 3 Johdanto. Hitsaavassa maailmassa halutaan jatkuvasti parantaa tuottavuutta, laatua ja työympäristöä. Rakennemateriaalit, lisäaineet ja virtalähteet kehittyvät, hitsausarvoissa tapahtuu muutoksia ja uusia suojakaasuja otetaan käyttöön. Tämän käsikirjan tarkoituksena on antaa käyttökelpoinen kokonaiskuva kaasukaarihitsauksen suojakaasuista. Kirjassa kerrotaan suojakaasun merkityksestä hitsausprosessiin sekä vaikutuksesta tuottavuuteen, laatuun ja työympäristöön. Kirja opastaa myös valitsemaan laajasta suojakaasuvalikoimasta kullekin hitsausmenetelmälle ja perusaineelle parhaiten sopivan suojakaasun ja vastaa yleisimmin esitettyihin suojakaasujen tehtävää, valintaa ja vaikutuksia koskeviin kysymyksiin. Kun haluat tietää, mikä suojakaasu sopii parhaiten omaan hitsaustyöhösi, vastaus löytyy luvuista 7 9. Jos sitä vastoin haluat selvittää, mille perusaineille tietty suojakaasu on tarkoitettu, vastaus löytyy luvusta 10 Suojakaasujen käyttöalueet. Mikäli et löydä tästä kirjasta vastauksia kaikkiin kysymyksiisi, voit aina kysyä lisää AGAlta. Yhteystiedot löydät kirjan takakannesta. Käsikirjassa tarkastellaan TIG- ja MIG/MAG-hitsausta. TIG-hitsauksessa käytetään sulamatonta wolframielektrodia ja se on lyhenne sanoista Tungsten Inert Gas. MIG/MAG-hitsauksessa elektrodina toimii umpitai täytelanka, jota syötetään valokaareen. MIG on lyhenne sanoista Metal Inert Gas ja MAG sanoista Metal Active Gas.

4 4 Suojakaasun tehtävät Suojakaasun tehtävät. Sisältö 1.1 Mihin suojakaasu vaikuttaa 1.2 Suojakaasujen eri komponenttien vaikutukset Argon Hiilidioksidi ja happi Hiilidioksidi vai happi? Helium Vety Typpi Typpimonoksidi 1.1 Mihin suojakaasu vaikuttaa Suojakaasun perustehtävä kaasukaarihitsauksessa on suojata kuumentunutta ja sulaa metallia ympäröivän ilman vaikutuksilta ja tarjota valokaaren palamiselle edulliset olosuhteet. Mikäli ympäröivä ilma pääsee kosketukseen kuuman metallin ja hitsisulan kanssa, hapettaa ilman happi sulaa metallia ja sen ympäristöä. Ilman typpi ja kosteus puolestaan pyrkivät aiheuttamaan huokoisuutta hitsiin. Suojakaasu vaikuttaa myös hitsin ulkonäköön, muotoon, hitsausnopeuteen, seosaineiden palamishäviöihin (millä on vaikutusta hitsin lujuuteen), korroosio-ominaisuuksiin ja oksidien muodostumiseen (kuonanmuodostukseen) hitsipalon pintaan. 1.2 Suojakaasujen eri komponenttien vaikutukset Argon Argon (Ar) on inertti (reagoimaton) kaasu. Se ei hapeta eikä vaikuta muullakaan tavalla hitsin kemialliseen koostumukseen. Tämän johdosta argon on pääkomponenttina useimmissa TIG- ja MIG/MAG-hitsauksen suojakaasuissa Hiilidioksidi ja happi Puhdas argon ei sovellu terästen MAG-hitsaukseen, koska kaaresta tulee liian epävakaa. Suojakaasuun tarvitaan hapettava komponentti vakauttamaan kaari ja varmistamaan tasainen aineensiirtyminen hitsauksen aikana. Tällaisena hapettajana toimii joko hiilidioksidi (CO 2 ), happi (O 2 ) tai niiden seos. Hapettavan komponentin määrä suojakaasussa riippuu terästyypistä ja hitsattavasta rakenteesta. Suojakaasun koostumus vaikuttaa aineensiirtymistapaan sulavasta lisäainelangasta hitsisulaan, mikä puolestaan vaikuttaa hitsauksessa syntyvien roiskeiden määrään ja kokoon. Suojakaasun vaikutus MIG/MAG-hitsaukseen Työympäristö Suojakaasu vaikuttaa huurujen ja savujen muodostumiseen Hitsin ulkonäkö Suojakaasu vaikuttaa oleellisesti roiskeiden ja kuonan määrään. Suojavaikutus Suojakaasuvaippa suojaa hitsisulaa ja kuumaa metallia ympäröivän ilman vaikutuksilta. Metallurgia ja mekaaniset ominaisuudet Suojakaasu vaikuttaa seosaineiden palamishäviöihin sekä hapen, typen, vedyn ja hiilen liukenemiseen hitsisulaan. Tällä on vaikutusta hitsin mekaanisiin ja korroosio-ominaisuuksiin. Aineensiirtyminen Suojakaasu vaikuttaa voimakkaasti aineensiirtymistapaan, kuten myös pisarakokoon ja pisaroihin vaikuttaviin voimiin valokaaressa. Kaaren vakaus Suojakaasu vaikuttaa kaaren vakauteen ja syttymiseen. Hitsiprofiilin muoto Suojakaasu vaikuttaa hitsikuvun korkeuteen, hitsin tunkeumaan ja sen liittymiseen perusaineeseen. Hitsausnopeus Suojakaasun valinta vaikuttaa hitsausnopeuteen ja tätä kautta hitsauksen kokonaiskustannuksiin.

5 Suojakaasun tehtävät 5 Kaasukaarihitsauksen valokaari voidaan jakaa kolmeen osaan: katodi, anodi ja kaariplasma. MAG-hitsauksessa, jossa lisäaine muodostaa positiivisen elektrodin (anodin), katodinen alue muodostuu työkappaleessa yhdestä tai useammasta katodipisteestä. Hapettavaa kaasua tarvitaan stabiloimaan näitä katodipisteitä, joilla on muussa tapauksessa taipumus vaeltaa työkappaleen pinnalla aiheuttaen roiskeita ja epätasaisen hitsin. Argoniin verrattuna helium antaa paremman sivutunkeuman ja suuremman hitsausnopeuden johtuen suuremmasta kaarienergiasta. Käytettäessä heliumia suojakaasuna hitsaus on herkempi valokaaren pituuden muutoksille ja kaari on vaikeampi sytyttää TIG-hitsauksessa argoniin verrattuna Hiilidioksidi vai happi? Useimmiten on edullisempaa käyttää suojakaasun hapettavana komponenttina hiilidioksidia kuin happea. Yksi eduista on parempi hitsin geometria ja ulkonäkö verrattuna argon-happiseoksiin. Syynä ovat sulan pintajännityksestä ja hapettumisen määrästä johtuvat erot hitsisulan juoksevuudessa. Käytettäessä hiilidioksidia hapen asemasta on hapettuminen ja kuonanmuodostus vähäisempää, mikä vaikuttaa edullisesti hitsin ulkonäköön ja tarvittavan jälkityön määrään. Suojakaasun hiilidioksidipitoisuuden vaikutus MAG-hitsaukseen Ar+ Ar+ Ar+ Ar+ 100% CO 2 2% CO 2 5% CO 2 10% CO 2 20% CO 2 Toinen etu hiilidioksidilla hapettavana komponenttina on parempi tunkeuma, etenkin sivutunkeuma. Tämä johtuu pääasiassa suuremmasta kaarijännitteestä ja energian tuonnista, sekä hiilidioksidin aiheuttamasta suuremmasta kaaripaineesta argon-happiseoksiin verrattuna Helium. Helium (He) on argonin tavoin inertti kaasu. Heliumia käytetään yhdessä argonin kanssa muutaman prosentin hiilidioksidi- tai happilisäyksellä ruostumattomien terästen MAG-hitsauksen suojakaasuissa. Puhdasta heliumia tai helium-argonseoksia käytetään TIG- ja MIG-hitsauksen suojakaasuna. Suojakaasun hiilidioksidipitoisuuden vaikutus MAG-hitsaukseen. Kuvassa näkyy suojakaasun hiilidioksidipitoisuuden vaikutus aineen siirtymiseen ja tyypilliseen tunkeumaan rakenneterästen hitsauksessa kuumakaarialueella. Kaasun hiilidioksidipitoisuuden kasvu aiheuttaa voimakkaan kaaripaineen, minkä ansiosta kaasun suojausvaikutus paranee ja sivutunkeuma kasvaa. Samalla kasvaa myös hitsikupu sekä roiskeiden, pintakuonan ja hitsaussavun määrä.

6 6 Suojakaasun tehtävät Heliumia ja argon-heliumseoksia voidaan käyttää juurensuojauksessa silloin, kun on tarpeen saada kaasu nousemaan ylöspäin juurensuojauksen aikaansaamiseksi. Helium ilmaa kevyempänä pyrkii ylöspäin ja on palamattomana kaasuna turvallinen käyttää Vety. Vetyä (H 2 ) voidaan käyttää suojakaasun komponenttina austeniittisten ruostumattomien terästen TIG-hitsauksessa. Vetylisäys antaa kuumemman ja keskitetymmän valokaaren mahdollistaen suuremman hitsausnopeuden ja paremman tunkeuman. Vetylisäys myös antaa juohevamman liittymisen hitsipalon ja perusaineen välillä sekä vähentää hitsin hapettumista. Juurensuojauksessa vetylisäyksestä on hyötyä sen oksideja pelkistävän vaikutuksen johdosta. 10% vetyä typessä, FORMIER 10, on paljon käytetty juurensuojakaasu. Sitä ei kuitenkaan suositella ferriittis-austeniittisten (duplex) terästen juurensuojakaasuksi. Argon tai puhdas typpi sopivat siihen tarkoitukseen paremmin Typpi. Typpeä (N 2 ) käytetään suojakaasun komponenttina ruostumattomien typpiseosteisten austeniittisten ja superduplex-terästen TIG-hitsauksessa. Kyseisissä teräksissä käytetään typpeä seosaineena aina 0,5% saakka parantamaan teräksen lujuutta ja ehkäisemään pistekorroosiota. Muutaman prosentin typpilisäys suojakaasussa auttaa ehkäisemään hitsauksen aikana hitsissä muuten tapahtuvaa typen katoa. Argoniin lisätyn vedyn ja heliumin vaikutus kaaren energiatiheyteen Argon + X% Vety Argon + X% Helium 10% vetyä typessä, FORMIER 10, on paljon käytetty pelkistävä juurensuojakaasu. Se parantaa juurenpuolen pistekorroosion kestävyyttä austeniittisilla teräksillä. Superduplex-terästen hitsauksessa saadaan sama vaikutus käyttämällä juurensuojaukseen puhdasta typpeä. Arc voltage Kaarijännite X % X% H 2, HX 2,% X% He He Typpimonoksidi. MISON suojakaasuihin lisätty typpimonoksidi (NO) vähentää hitsauksessa syntyvän otsonin määrää. Tämä parantaa hitsaajan työympäristöä ja vähentää otsonin aiheuttamaa limakalvojen ärsytystä. Työympäristössä tapahtuvat parannukset parantavat myös hitsaajan keskittymiskykyä, työn tuottavuutta ja hitsauksen laatua. MISON suojakaasujen typpimonoksidilla on myös kaarta vakauttava vaikutus ruostumattomien terästen ja alumiinin MIG-hitsauksessa sekä -juotossa. Mitä suurempi määrä heliumia tai vetyä suojakaasussa on, sitä korkeampi on kaarijännite. Lämmöntuonti hitsiin kasvaa, mitä voidaan hyödyntää parempana tunkeumana ja suurempana hitsausnopeutena.

7 MISON suojakaasuohjelma 7 MISON suojakaasuohjelma. Sisältö 2.1 Tausta 2.2 Kaasukaarihitsauksessa muodostuu otsonia 2.3 Otsoni hyvä ja paha 2.4 MISON suojakaasuohjelma 2.5 Taustalla tiede 2.1 Tausta Suojakaasun merkitystä kaasukaarihitsauksessa elektrodin, hitsisulan ja kuuman metallin suojaamisessa käsiteltiin jo edellisessä luvussa. Suojakaasujen koostumuksen taustalla on laajamittainen tutkimus- ja kehitystoiminta, jonka tavoitteena on kehittää suojakaasuja hitsausprosessin optimoimiseksi ja uusien materiaalien ja tekniikoiden kehityshaasteisiin vastaamiseksi. 2.2 Kaasukaarihitsauksessa muodostuu otsonia! Kehitystyön pääpaino on kohdistunut yleensä vain suojakaasun rooliin hitsin suojaamisessa. AGA on kehittänyt suojakaasuohjelman, jossa on huomioitu myös hitsauksessa muodostuvien ongelmallisten ilman epäpuhtauksien vähentäminen. Tämä ohjelma on MISON suojakaasujen tuoteohjelma hitsaajan ja hitsin suojaksi. kuten raitisilmamaskeilla ja hengityssuojaimilla, yleisilmanvaihdolla, paikallispoistolla jne. Näitä luonnollisesti aina tarvittavia keinoja yhdistää se, että ne eristävät hitsaajan epäpuhtauksista. Tehokkain suoja kuitenkin saadaan, jos epäpuhtauksien syntyminen voidaan kokonaan välttää tai syntyvää määrää rajoittaa. Tämä on perusajatus MISON suojakaasuille, jotka tehokkaasti alentavat hitsauksessa muodostuvan otsonin määrää. Otsoni on yksi haitallisimmista hitsauksessa muodostuvista epäpuhtauksista. Sen terveydellinen raja-arvo (korkein hyväksyttävä keskiarvopitoisuus työpäivän aikana HTP 8h, 2009) on vain 0,05 ppm, joka on esimerkiksi 600 kertaa alempi kuin hiilimonoksidilla. Suurin osa niistä toimenpiteistä, joilla on kyetty parantamaan hitsauksen tuottavuutta ja laatua (kuten suojakaasun hiilidioksidipitoisuuden alentaminen tai muutokset hitsausarvoissa) ovat lisänneet muodostuvan otsonin määrää. Tämä näyttäisi olevan hinta, jonka joudumme kehityksestä maksamaan. MISON suojakaasujen avulla muodostuvan otsonin määrä kuitenkin voidaan pitää matalana, samalla kun hitsauksen tuottavuus ja laatu voidaan optimoida. Kaikessa hitsauksessa muodostuu ilmaan epäpuhtauksina hitsaussavuja huuruja ja kaasuja. Huurut koostuvat pääosin metallien oksideista, kun taas kaasut koostuvat otsonista, typpioksideista ja hiilimonoksidista. Riskiä altistua näille epäpuhtauksille pienennetään erilaisilla keinoilla, Työuransa aikana hitsaaja altistuu lukemattomia kertoja HTP-arvot ylittäville otsonipitoisuuksille, mikäli asianmukaisia suojaustoimenpiteitä ei käytetä. MISON suojakaasuja käytettäessä suuri osa muodostuvasta otsonista häviää jo valokaaren läheisyydessä pääsemättä koskaan hengitysvyöhykkeelle.

8 8 MISON suojakaasuohjelma 2.3 Otsoni hyvä ja paha Otsoni on ilmakehässä luonnostaan esiintyvä kaasu. Eniten sitä on stratosfäärissä noin 25 kilometrin korkeudella maanpinnasta. Tämä meille elintärkeä otsonikerros suodattaa auringon ultraviolettisäteilyä ja muodostaa näin suojan elolliselle elämälle maapallolla. Otsonikerroksen ohenemisella on katsottu olevan yhteys todetulle ihosyövän yleistymiselle. Lähempänä maanpintaa otsoni on tullut tunnetuksi tietyillä seuduilla toistuvasti annettavista otsonivaroituksista. Suurissa taajamissa otsonia muodostuu runsaasti teollisuuden ja autojen hiilivety- ja typpidioksidipäästöjen sekä auringonvalon yhteisvaikutuksesta. Otsoni aiheuttaa sille altistuneissa yleisiä oireita, kuten polttavan tunteen kurkussa, limakalvojen kuivumista, yskää, päänsärkyä, rintakipuja ja hengitysvaikeuksia. Oireet ovat samoja, joita todetaan myös hitsauksen yhteydessä. Astmaatikoille korkeat otsonipitoisuudet voivat olla kohtalokkaita. Suurten otsonimäärien pitkäaikaisista vaikutuksista ei vielä ole olemassa varmaa tietoa, mutta selviä merkkejä on siitä, että otsoni voi aiheuttaa kroonista keuhkoputkentulehdusta ja keuhkopöhöä. 2.4 MISON suojakaasuohjelma Vuonna 1976 myönnettiin AGAlle patentti menetelmään, jolla vähennetään suojakaasun avulla kaasukaarihitsauksessa muodostuvan otsonin määrää. Markkinoille tuotiin mullistava uusi suojakaasu MISON. Oli havaittu, että suojakaasuun lisätty pieni määrä typpimonoksidia (NO) reagoi herkästi otsonin kanssa, jolloin muodostuu happea (O 2 ) ja typpidioksidia (NO 2 ). Savukaasujen otsoniarvot alentuvat ja tuloksena on parempi työympäristö hitsaajalle. MISON merkitsee kokonaista suojakaasuperhettä, josta löytyy oikea suojakaasu kaikkiin hitsaussovelluksiin. Jo parinkymmenen vuoden ajan on saatu käyttäjiltä yhdensuuntaista tietoa MISON suojakaasujen edullisista vaikutuksista työympäristöön, ja edelleen tuottavuuteen sekä laatuun. Seuraavissa luvuissa on kerrottu lisää MISON suojakaasuista. 2.5 Taustalla tiede 1970-luvulla suoritetut otsonikerrosta koskevat tutkimukset (jotka johtivat kolmen tutkijan palkitsemiseen Nobelin kemian palkinnolla 1995) olivat lähtökohta MISON kaasujen kehittämiselle. Mainituissa tutkimuksissa oli selvinnyt, että typpimonoksidi (NO) on yksi otsonin kanssa herkästi reagoivista aineista. Heidän tutkimustensa pohjalta AGAn tutkijaryhmä ryhtyi selvittämään, kuinka ilmiötä voitaisiin hyödyntää suojakaasuissa. Tuloksena syntyivät AGAn MISON suojakaasut. AGAn perustaja Gustaf Dalén on itsekin saanut Nobelin palkinnon vuonna 1912.

9 Työympäristö 9 Työympäristö. Sisältö 3.1 Tausta 3.2 Hitsausympäristölle tyypilliset ilman epäpuhtaudet 3.3 Pöly ja huurut 3.4 Huurujen koostumus 3.5 Hitsauksessa muodostuvat kaasut Otsoni, O Typpimonoksidi Typpidioksidi Otsoni ja typpidioksidi Hiilimonoksidi 3.1 Tausta Kaikkiin hitsausmenetelmiin liittyy hitsaajan terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia riskitekijöitä. Niitä ovat huurut, kaasut, säteily, kuumuus, melu ja raskaat nostot. Viime vuosina on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota terveellisten ja turvallisten työolosuhteiden luomiseen. Kiinnostusta ovat lisänneet yleinen ympäristötietouden kasvu, uudet viranomaismääräykset ja se, että on oivallettu hyvän työympäristön parantavan myös työn tuottavuutta ja edelleen koko yrityksen kannattavuutta. Sitä vastoin syntyvät epäterveelliset kaasut ovat usein silmälle näkymättömiä. Syntyviltä epäpuhtauksilta tulee suojautua, esimerkiksi järjestämällä riittävä yleisilmanvaihto ja käyttämällä paikallispoistoa tai raitisilmamaskia. On tärkeää välttää hitsauksesta kohoavaa savukaasupatsasta ja käyttää vakaan valokaaren antavia hitsausarvoja. Myös suojakaasuvalinta vaikuttaa työympäristöön. Esimerkiksi valitsemalla MISON suojakaasu voidaan pienentää todennäköisyyttä altistua haitallisille otsonipitoisuuksille hitsauksessa. 3.3 Pöly ja huurut Hitsauksessa pölyksi määritellään hiukkaset, joiden koko on suurempi kuin 1 μm (0,001 mm). Ne putoavat lähelle valokaarta ja muodostuvat suurimmaksi osaksi hitsausroiskeista. Hitsaushuurut muodostuvat alle 1 mikrometrin kokoisista hiukkasista. Huurut jäävät yleensä leijailemaan ilmaan ja voivat kantautua kauas hitsauskohteesta. Huurut koostuvat pääasiassa metallioksideista. Niitä muodostuu, kun sula metalli ensin höyrystyy valokaaressa ja sitten tiivistyy ja hapettuu ympäröivän ilman vaikutuksesta. MIG/MAG-hitsauksessa huurut muodostuvat lähes kokonaan lisäaineesta ja siinä olevista seosaineista. Perusaineen osuus huuruihin on vähäinen. Täytelankahitsauksessa myös langan sisältämä jauhe vaikuttaa huurujen muodostukseen ja niiden koostumukseen. Roiskeilla on ratkaiseva merkitys huurujen muodostukseen mitä enemmän roiskeita, sitä enemmän huuruja. Roiskeiden määrään vaikuttavat hitsausarvot ja suojakaasun koostumus. Alla on mainittu eräitä syitä, joihin tuottavuuden kasvu parantuneen työympäristön johdosta perustuu: Huonot työolosuhteet johtavat todennäköisesti useampiin poissaolopäiviin sairauden tai loukkaantumisen vuoksi. Sijainen tarvitsee koulutuksen ja usein hitsaustyön korjausten määrä kasvaa. Huonoista työolosuhteista myös usein johtuu, että työsuorituksen taso vaihtelee päivän aikana varsinkin tuottavuuden ja laadun osalta. Motivaatio ja työtyytyväisyys lisääntyvät, kun huomataan työnantajan panostavan aktiivisesti työntekijöiden hyvinvointiin. Työympäristön osalta käsikirjassa keskitytään tarkastelemaan hitsauksessa syntyviä ilman epäpuhtauksia, joiden määrään ja laatuun voimme pelkästään suojakaasuvalinnoilla vaikuttaa merkittävästi. 3.2 Hitsausympäristölle tyypilliset ilman epäpuhtaudet Hitsaukseen liittyvät ilman epäpuhtaudet muodostuvat pölystä, huuruista ja hitsauksessa syntyvistä kaasuista. Pölyjen ja huurujen olemassaolo on yleensä helppo havaita jo paljain silmin. MAG-hitsaus, seostamaton teräs, langan halkaisija 1,0 mm Huurun muodostumisnopeus (mg/min) Lyhytkaari Välikaari Kuumakaari Virta (A) Lyhyt- ja kuumakaarialueella valokaari on vakaa, minkä seurauksena myös huurujen muodostuminen on vähäisempää kuin välikaarialueella. Kuumakaarialueen korkeampi huurunmuodostus lyhytkaareen verrattuna selittyy suuremmasta metallin höyrystymisestä. Siirryttäessä välikaarialueelta kuumakaarelle vähenee huurunmuodostus selvästi ja on alimmillaan, kun vakaa kuumakaari on saavutettu. Jos virtaa ja jännitettä kasvatetaan edelleen, nousee myös huurunmuodostumisnopeus. Mikäli suojakaasun hiilidioksidipitoisuus ylittää prosenttia, vakaa kuumakaari ei ole enää mahdollinen ja huurujen muodostuminen on voimakasta.

10 10 Työympäristö Eri tekijöiden vaikutus huurujen muodostumiseen ja työympäristöön Vaikuttava tekijä Puikkohitsaus MIG/MAGhitsaus TIG-hitsaus Lisäaine Hitsausarvot Vaikutus Enemmän huuruja kuin MIG/MAG- ja TIG-hitsauksessa Huurujen määrä riippuu hitsausarvoista ja suojakaasusta Vähän huuruja Suurin huurujen aiheuttaja. Vaikuttaa määrään ja koostumukseen. Umpilangoilla vähemmän huuruja kuin täytelangoilla. Eniten huuruja suojakaasuttomia lankoja käytettäessä. Lyhytkaari = vähän huuruja Välikaari = enemmän huuruja Pulssikaari = vähemmän huuruja Kuumakaari = vähemmän huuruja Enemmän roiskeita = enemmän huuruja Suojakaasu Suojakaasussa vähän CO 2 tai O 2 = vähemmän huuruja Suojakaasussa paljon CO 2 tai O 2 = enemmän huuruja 3.4 Huurujen koostumus Huurujen koostumus riippuu muun muassa siitä, kuinka helposti lähinnä lisäaineessa olevat seosaineet pyrkivät höyrystymään ja hapettumaan. Seuraavassa on esitetty lyhyesti tavallisimmat huurujen komponentit sekä niiden haittavaikutuksia. Nikkeli, Ni Nikkeli on ruostumattomissa teräksissä yleinen seosaine yhdessä kromin kanssa. Hitsaussavun nikkelioksidit voivat aiheuttaa metallikuumetta. Nikkeli lukeutuu aineisiin, joiden epäillään olevan karsinogeenisia. Sinkki, Zn Sinkkioksidihuuruja muodostuu hitsattaessa sinkittyjä levyjä. Sinkkihuurujen hengittäminen aiheuttaa metallikuumetta. 3.5 Hitsauksessa muodostuvat kaasut Hitsauksessa muodostuvilla kaasuilla on tärkeä merkitys hitsaajan työympäristöön. Seuraavassa kerrotaan tärkeimmistä kaasuista, niiden alkuperästä ja vaikutuksista. Kaasukaarihitsauksessa hyvin korkea lämpötila ja valokaaren ultraviolettisäteily ovat tärkeimmät muodostuvien kaasujen aiheuttajat. Seuraavassa tarkasteltavat kaasut ovat myrkyllisiä ja/tai tukehduttavia Otsoni, O 3 Otsoni on väritön, erittäin myrkyllinen kaasu. Otsoni vaikuttaa varsinkin hengitysteiden limakalvoihin. Liiallinen otsonialtistus aiheuttaa ärsytyksen tai polttavan tunteen kurkussa, yskää, rintakipuja ja vinkuvan hengityksen. 3 4 Kromi, Cr Kromiseosteisia teräksiä hitsattaessa muodostuu kolmiarvoisia ja kuusiarvoisia kromiyhdisteitä, joista viimeksi mainitut ovat vesiliukoisina haitallisempia. Huurut aiheuttavat limakalvojen ärsytystä ja metallikuumetta, ja niillä on vaikutuksia myös hengitysteihin ja keuhkoihin. Kromia pidetään karsinogeenisena aineena. 1 2 Kupari, Cu Kuparia voi olla perusaineessa tai lisäaineessa. Useimmat seostamattomien ja niukkaseosteisten terästen lisäainelangat ovat kuparipinnoitteisia. Kuparihuurujen hengittäminen voi aiheuttaa metallikuumetta ja keuhkomuutoksia. Rauta, Fe Hitsaushuuruissa esiintyy rautaoksidia hitsattaessa rautametalleja. Rautaoksidien pitempiaikainen hengittäminen voi aiheuttaa rautapölykeuhkon. Se muistuttaa kivipölykeuhkoa, mutta ei ole yhtä vaarallinen. Mangaani, Mn Mangaania on seosaineena teräksessä ja lisäaineissa. Suurina määrinä mangaanioksidi on myrkyllistä. Mangaanimyrkytyksen oireita ovat limakalvojen ärsytys, vapina, lihasjäykkyys ja heikotus. Se voi vaikuttaa myös hermostoon ja hengitysteihin. Mangaani voi myös aiheuttaa metallikuumetta. Otsonin HTP 8h -arvo Suomessa on vain 0,05 ppm O 3 (HTP-arvot, 2009) 1. Hitsausvalokaari synnyttää ultraviolettisäteilyä. 2. Ultraviolettisäteily törmää ilman happimolekyyleihin saaden happimolekyylin jakautumaan kahtia, jolloin muodostuu kaksi yksittäistä happiatomia (O 2 -> O+O). 3. Happiatomi kohtaa uuden happimolekyylin muodostaen otsonimolekyylin (O+O 2 -> O 3 ). 4. Otsonia muodostuu eniten cm etäisyydellä valokaaresta. Otsoni nousee ylöspäin kuuman ilmapatsaan mukana ja ajautuu hitsaajan hengitysvyöhykkeeseen.

11 Shielding Gas Handbook 11

12 12 Työympäristö Otsonia muodostuu ilman hapesta valokaaren synnyttämän ultraviolettisäteilyn kohdatessa happimolekyylin, joka jakautuu happiatomeiksi. Nämä reagoivat edelleen happimolekyylien kanssa muodostaen otsonia summareaktion ollessa seuraava: 3O 2 -> 2O 3 Ultraviolettisäteily nm aallonpituuksilla kehittää eniten otsonia. Suurin osa otsonista muodostuu valokaaren välittömässä läheisyydessä. Otsoni poistuu kaarialueelta hitsauskohteesta nousevan lämpimän savupatsaan mukana. Otsonialtistuksen todennäköisyys Puikkohitsaus Seostamaton teräs 0% MAG-hitsaus Seostamaton teräs 20% TIG/MAG-hitsaus Ruostumaton teräs 20% TIG-hitsaus Alumiiniseokset 10% MIG-hitsaus Alumiiniseokset 50% 60 Otsoniemission määrä riippuu siitä, paljonko otsonia on alun perin muodostunut, ja paljonko tästä määrästä pelkistyy takaisin hapeksi (O 2 ) ympäröivässä savupatsaassa. % Otsonin pelkistyminen savupatsaassa tapahtuu seuraavilla kolmella tavalla: 1. Terminen hajaantuminen lähinnä kaarta olevassa vyöhykkeessä, jossa lämpötila on 500 C tai enemmän. 2. Katalyyttinen pelkistyminen, jossa katalysaattorina toimivat savupatsaan metallioksidihiukkaset. 3. Kemiallinen pelkistyminen otsonin reagoidessa muiden savupatsaassa olevien kaasujen kanssa. Tehokkain reaktio tapahtuu otsonin ja typpimonoksidin (NO) kesken seuraavasti: NO + O 3 -> NO 2 + O 2 MISON suojakaasuihin tehty 0,03 % typpimonoksidilisäys on riittävä vähentämään tehokkaasti hitsauksessa muodostuvan otsonin määrää. Seostamaton teräs, langan halkaisija 1,0 mm Otsoni (ml/min) Lyhytkaari Välikaari Kuumakaari Argon-seoskaasu MISON -seoskaasu Todennäköisyys joutua alttiiksi yli 0,1 ppm (yli kaksinkertaisille HTP 8h -arvoille) otsonipitoisuuksien vaikutuksille hitsaustyössä, lähdeaineistona prof. Ulvarssonin tutkimukset MISON suojakaasuja käyttämällä altistumistodennäköisyys pienenee selvästi. Vaikuttava tekijä Hitsausprosessi Lisäaine Perusaine Hitsausarvot Suojakaasu Roiskeet Muut Vaikutus Lisäaineen, suojakaasun ja hitsausarvojen yhteisvaikutus. Puikkohitsauksessa muodostuu enemmän typpioksideja, jolloin otsoninmuodostus on pienempää kuin MIG/MAG- ja TIG-hitsauksessa. Täytelangat synnyttävät jonkin verran enemmän savua ja otsonin muodostus on pienempää kuin umpilankoja käytettäessä. Alumiinin MIG-hitsaus antaa suurimmat otsoniemissiot. Suurempi kaarienergia = enemmän otsonia. Pulssihitsaus = vähemmän savua mutta enemmän otsonia. Enemmän savua = vähemmän otsonia. Vähän O 2 tai CO 2 = paljon otsonia. Runsaasti roiskeita = enemmän huuruja = vähemmän otsonia. Enemmän typen oksideja = vähemmän otsonia. Eri tekijöiden vaikutus otsonin muodostumiseen ja työympäristöön Virta (A) MISON suojakaasun vaikutus MAG-hitsauksessa. MISON suojakaasuja käytettäessä syntyvän otsonin määrä on pienempi. Tavallisilla seoskaasuilla otsoniemissio on pienin välikaarialueella, jossa puolestaan huuruemissiolla on maksimi. Vertaa kuvaajaan kohdassa 3.3.

13 Työympäristö Typpimonoksidi, NO Typpimonoksidia muodostuu ympäröivän ilman hapesta ja typestä. Kuuma valokaari tai kuuma metalli käynnistää seuraavan reaktion: N 2 + O 2 -> 2NO Typpimonoksidin HTP 8h -arvo Suomessa on 25 ppm NO (HTP-arvot, 2009). Kaaritilaan joutunut ilma on syynä typpimonoksidin (NO) syntymiseen. Mitä enemmän ilmaa kaaritilaan joutuu, sitä suurempaa on typpimonoksidin syntyminen Typpidioksidi, NO 2 Osa typpimonoksidista, joka syntyy valokaaren läheisyydessä, voi alemmissa lämpötiloissa muuttua typpidioksidiksi (NO 2 ) seuraavasti: 2NO + O 2 -> 2NO 2 Typpidioksidin HTP 8h -arvo Suomessa on 3 ppm NO 2 (HTP-arvot, 2009). Eniten typpidioksidia (NO 2 ) muodostuu puikkohitsauksessa, sitten MIG/ MAG-hitsauksessa ja vähiten TIG-hitsauksessa. Mikäli läheisyydessä on otsonia, reagoi typpimonoksidi ensisijaisesti sen kanssa muodostaen typpidioksidia ja happea (NO + O 3 -> NO 2 + O 2 ). Kyseistä rektiota hyödynnetään MISON suojakaasuissa alentamaan savukaasujen otsonipitoisuuksia. Pienten typpidioksidimäärien syntyminen otsoninpoiston seurauksena on hyväksyttävää, sillä otsonia pidetään hitsauksessa selvästi typpidioksidia ongelmallisempana Otsoni (O 3 ) ja typpidioksidi (NO 2 ) MISON suojakaasuihin lisätty typpimonoksidi (NO) poistaa otsonia (O 3 ), mutta lisää typpidioksidin (NO 2 ) määrää. Savuissa samanaikaisesti esiintyvien samantyyppisten haitallisiksi luokiteltujen epäpuhtauksien yhteisvaikutusta voidaan arvioida seuraavasti: C 1 /HTP 1 + C 2 /HTP C n /HTP n 1 on selvästi alhaisempi kuin typpidioksidin, on edullista pienentää syntyvän otsonin määrää savuissa Hiilimonoksidi, CO Hiilimonoksidia eli häkää muodostuu pääasiassa suojakaasun hiilidioksidin (CO 2 ) hajaantuessa seuraavasti: 2CO 2 -> 2CO + O 2 Hiilimonoksidin HTP 8h -arvo Suomessa on 30 ppm CO (HTP-arvot, 2009). Hiilidioksidin HTP 8h -arvo on vastaavasti 5000 ppm CO 2 (HTP-arvot, 2009). Hiilimonoksidi on hajuton ja väritön kaasu, joka estää hapen sitoutumista vereen. Häkämyrkytys aiheuttaa väsymystä, päänsärkyä, rintakipua, keskittymisvaikeuksia ja lopulta tajuttomuuden. Mitä enemmän suojakaasu sisältää hiilidioksidia, sitä enemmän muodostuu hiilimonoksidia. Normaalioloissa MAG-hitsauksessa hiilimonoksidin muodostuminen ei kuitenkaan ole erityinen ongelma. Vaarallisen korkeita hiilimonoksidipitoisuuksia voi kuitenkin esiintyä suljetuissa, huonosti tuuletetuissa tiloissa. 3.6 Muut epäpuhtaudet Hitsauksessa syntyvät muut epäpuhtaudet ovat peräisin metallin pinnoitteesta, pinnan puhdistukseen käytetyistä liuottimista tai epäpuhtaasta levyn pinnasta niiden joutuessa kosketuksiin lämmön ja ultraviolettisäteilyn kanssa. Hitsattavien pintojen puhdistus valokaaren lähiympäristöstä on tehokas keino rajoittaa tällaisten epäpuhtauksien syntymistä. Kloorattuja hiilivetyjä sisältävät liuottimet, esimerkiksi trikloorietyleeni, voivat valokaaren vaikutuksesta muodostaa ilmaan myrkyllisiä yhdisteitä. Tällaisia puhdistusaineita ei tulisi käyttää hitsattavien kappaleiden puhdistukseen. Kaavassa C on kyseisen aineen mitattu pitoisuus ja HTP on kyseisen aineen haitalliseksi tunnettu pitoisuus. Hengitysvyöhykkeessä yhtälön summan täytyy olla pienempi kuin 1. Koska otsonin HTP-arvo

14 14 Suojakaasun vaikutus tuottavuuteen Suojakaasun vaikutus tuottavuuteen. Sisältö 4.1 Yleistä 4.2 Hitsausprosessi 4.3 Suojakaasu Ar/CO 2 -seoskaasut vai CO Hitsausnopeus ja hitsiaineentuotto Roiskeet, jälkipuhdistus MIG-juotto Heliumin tai vedyn lisääminen 4.4 Lisäaine ja suojakaasu 4.5 Suurteho MIG/MAG-hitsaus Esimerkki pakotetun lyhytkaaren sovelluksesta Esimerkki pyörivän kuumakaaren sovelluksesta Käsinhitsaus Pääoma 12% Energia+muut 4% Kaasu 4% Kunnossapito 3% Lisäaine 7% Työ 70% 4.1 Yleistä Mekanisoitu hitsaus Hitsauksen kokonaiskustannukset tuotettua yksikköä kohden koostuvat useasta eri tekijästä. Alla olevasta kuvaajasta nähdään, mistä eri tekijöistä kustannukset muodostuvat ja miten ne jakaantuvat. Suojakaasu, lisäaine, kunnossapito ja sähköenergia ovat suhteellisen pieni osa kokonaiskustannuksista. Suurin osa käsinhitsauksen ja mekanisoidun hitsauksen kustannuksista muodostuu työ- ja pääomakustannuksista. Pääoma 60% Energia+muut 4% Kaasu 4% Kunnossapito 3% Lisäaine 7% Yksikkökustannuksia voidaan alentaa ennen kaikkea hyödyntämällä tuotantolaitteistoa tehokkaasti. Mitä suurempi lisäaineentuotto ja paloaikasuhde saadaan, sitä parempi on tuottavuus ja sitä alemmat ovat nämä kustannusten kannalta merkittävät tekijät, ja samalla myös kokonaiskustannukset. TIG- ja MIG/MAG-hitsauksessa suojakaasun valinta vaikuttaa merkittävästi sekä lisäaineentuottoon että paloaikasuhteeseen. Suuren hitsausnopeuden mahdollistavalla suojakaasulla voidaan lisäaineentuottoa kasvattaa. Juohevan hitsin ja vähäroiskeisen hitsaustapahtuman antava suojakaasu puolestaan parantaa paloaikasuhdetta jälkityön määrän pienentyessä. Suojakaasulla on vaikutusta myös saavutettavaan laatutasoon, mikä on luonnollisesti yksi perustekijöistä valintoja tehtäessä. Saavutettavien säästöjen rinnalla eri suojakaasujen hintaerot ovat marginaaliset. Sijoitus tuottavuuden kannalta parhaan tuloksen antavaan kaasuun antaa moninkertaisen säästön kokonaiskustannuksissa. Työ 22% Esimerkki hitsauskustannusten jakautumisesta tuoteyksikköä kohden (seostamaton teräs). Tehokas tapa pienentää kustannuksia on valita suuren hitsausnopeuden ja vähäroiskeisen hitsaustapahtuman antava suojakaasu. Eräs syy MIG/MAG-hitsauksen suosioon on suuri hitsiaineentuotto, kuten viereisen sivun taulukosta käy ilmi. Hitsiaineentuottoa voidaan edelleen nostaa käyttämällä täytelankoja joissain sovelluksissa tai soveltamalla suurtehohitsausta (RAPID PROCESSING ), johon palataan kohdassa 4.5. MIG/MAG-hitsauksen kasvuun on vaikuttanut myös sen soveltuvuus mekanisoituun ja robottihitsaukseen. 4.2 Hitsausprosessi Nykyisin käytettävistä hitsausprosesseista yleisin on MIG/MAG-hitsaus. Vuodesta 1975 MIG/MAG-hitsauksen osuus on yli kaksinkertaistunut. Kasvu on tapahtunut puikkohitsauksen kustannuksella.

15 Suojakaasun vaikutus tuottavuuteen 15 Esimerkki Seostamaton teräs Levyn paksuus 8 mm Langan Hitsiaineen- Langansyöttö- Hitsaus- Alapiena, PB halkaisija tuotto nopeus nopeus a-mitta 5 mm (mm) (kg/h) (m/min) (cm/min) Puikkohitsaus, emäksinen puikko 5 2,6 22 Puikkohitsaus, suurtehorutiilipuikko 5 5,7 49 MAG-hitsaus, umpilanka, CO 2 1,2 4, MAG-hitsaus, umpilanka, MISON 18 1,2 5, Täytelankahitsaus, rutiililanka MISON 18 1, RAPID PROCESSING, umpilanka, MISON 8 1,2 9,

16 16 Suojakaasun vaikutus tuottavuuteen MIG-/MAG-hitsauksen suosion kehittyminen Jauhekaarihitsaus Täytelankahitsaus Puikkohitsaus MIG/MAG-hitsaus Keskimääräinen CO 2 -pitoisuus 100 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Vuosi Suhteellinen lisäaineen kulutus prosessia kohti Länsi-Euroopassa MIG/MAG-hitsauksen kasvua on vauhdittanut suuri hitsiaineentuotto, alemmat kokonaiskustannukset, parempi työympäristö ja soveltuvuus mekanisointiin. Keskimääräinen hitsausvirta 8 % Vuosi Kasvaneet hitsausarvot ja pienentynyt suojakaasun CO 2 -pitoisuus ovat kasvattaneet hitsiaineentuottoa ja hitsausnopeutta. Haittapuolena on ollut otsonin muodostumisen kasvu. MISON suojakaasuja käyttämällä on kuitenkin mahdollista parantaa tuottavuutta ja alentaa otsoninmuodostusta samanaikaisesti. 4.3 Suojakaasu 400 A 200 A Vuosi Kehityssuunta on jo vuosia ollut kohti suurempaa tuottavuutta. MIG/ MAG-hitsauksessa tuottavuutta on parannettu käyttämällä suurempia hitsausarvoja ja pienentämällä suojakaasujen CO 2 /O 2 -pitoisuutta. Haittana tästä on kuitenkin ollut otsoninmuodostumisen kasvu hitsauksessa Ar/CO 2 -seoskaasut vai CO 2? Hiilidioksidi (CO 2 ) oli aikoinaan MAG-hitsauksessa eniten käytetty suojakaasu, jonka suosio perustui paljolti sen parempaan saatavuuteen ja seoskaasuja edullisempaan hintaan. Kokonaisuuden kannalta ratkaisevampaa on kuitenkin tarkastella, mitä etuja suojakaasu voi tarjota tuottavuuden ja laadun osalta ja mikä vaikutus sillä on tarvittavan jälkityön määrään, kuin tarkastella pelkästään tätä yksittäistä kustannustekijää. Saavutettavien säästöjen rinnalla eri suojakaasujen hintaerot ovat marginaaliset. Sijoitus parhaan tuloksen antavaan suojakaasuun antaa moninkertaisen säästön kokonaiskustannuksissa. Seoskaasuja käyttämällä pystytään hitsaus optimoimaan sekä tuottavuuden että laadun osalta. Tämä on todettu myös käytännön hitsaustyössä. Puhtaan hiilidioksidin käyttö suojakaasuna onkin nykyisin häviävän pientä.

17 Suojakaasun vaikutus tuottavuuteen 17 Alla olevasta kuvaajasta nähdään kokonaiskustannuksissa tapahtunut muutos siirryttäessä hiilidioksidista seoskaasuun. Kuvaaja vastaa hyvin vuosien varrella käytännössä saavutettuja tuloksia. Monissa tapauksissa saavutetut säästöt ovat olleet vieläkin suurempia. Mitä enemmän suojakaasussa on hiilidioksidia, sitä enemmän roiskeita muodostuu ja sitä suurempi on suurten, pintaan hitsautuvien roiskeiden määrä. Roiskeet ovat peräisin lisäaineesta. Roiskemäärän kasvu pienentää lisäaineen hyötylukua ja nostaa lisäainekustannuksia. Kokonaiskustannusten muutos: hiilidioksidi vastaan kaasuseos Pääoma A: 60% B: 42% Työkustannus A: 22% B: 15% Lisäaine A: 7% B: 7% Energia, Kunnossapito A: 7% B: 7% Suojakaasu A: 4% B: 8% Kustannussäästö A: 0% B: 21% 100 % 80 % 60 % 40 % Suojakaasun vaikutus hitsausnopeuteen CO 2 Ar+20% CO 2 Ar+8% CO 2 Welding speed (cm/min) Welding speed (cm/min) % w 0 % CO2 A Argon Bmixture (Hiilidioksidi) (Seoskaasu) Esimerkki suojakaasumuutoksella saadusta kustannussäästöstä Suojakaasun vaihtaminen kasvatti hitsausnopeutta ja vähensi jälkityötä. Saavutettu 30% tuottavuuden kasvu alensi kokonaiskustannuksia 21% Hitsausnopeus ja hitsiaineentuotto Yksi syy hitsauksen kokonaiskustannusten alenemiseen on seoskaasuilla saatava hitsausnopeuden kasvu. Hiilidioksidi ei mahdollista yhtä suurta hitsausnopeutta, koska tällöin hitsikuvusta tulee liian korkea ja hitsipalon liittyminen perusaineeseen huononee. Oikealla oleva kuvaaja esittää eri suojakaasuilla saatuja hitsausnopeuksia langansyöttönopeuden ollessa vakio. Mitä pienempi suojakaasun CO 2 -pitoisuus on, sitä suurempi on hitsausnopeus Roiskeet, jälkipuhdistus Seostamattomat ja niukkaseosteiset teräkset Hitsin jälkikäsittely on merkittävä kustannuserä. Jos hitsauksessa muodostuu paljon roiskeita, on ne poistettava hiomalla. Mitä suurempia roiskeet ovat, sitä enemmän ne sisältävät lämpöä ja sitä helpommin ne hitsautuvat perusaineen pintaan. Mitä argonvaltaisempaa seoskaasu on, sitä vähemmän roiskeita ja jälkityötä.

18 18 Shielding Gas Handbook

19 Suojakaasun vaikutus tuottavuuteen 19 Ruostumattomat teräkset Ruostumattomien terästen MAG-hitsauksessa argonpohjaiseen suojakaasuun on lisättävä pieni määrä hapettavaa komponenttia (1 2 % CO 2 ), jotta valokaaresta tulee vakaa ja vähäroiskeinen. Joidenkin runsasseosteisten ruostumattomien terästen, kuten superduplexien ja austeniittisten runsasseosteisten ruostumattomien terästen hitsaukseen tulisi kuitenkin valita inertti suojakaasu, mikäli halutaan hyödyntää näiden teräslaatujen korroosio-ominaisuudet täysimääräisesti. Puhtaan argonin asemesta (valokaaresta tulee epävakaa ja roiskeita muodostuu paljon) suositellaan käytettäväksi suojakaasua MISON Ar. Se sisältää argonin lisäksi 0,03 % typpimonoksidia, joka riittää vakauttamaan kaaren ilman mainittavaa oksidinmuodostusta. Jälkikäsittelyn tarve vähenee, mikä puolestaan parantaa hitsauksen tuottavuutta MIG-juotto MIG-juotettaessa ohuita tai metallipinnoitteisia levyjä on tärkeää saada vähän lämpöä antava valokaari, jotta perusaine ei sulaisi (juotettaessa vain lisäaineen kuuluu sulaa). Kaaren tulee olla vakaa, jotta vältytään roiskeilta ja huokosmuodostukselta. Puhdas argon suojakaasuna antaa epävakaan valokaaren. Erilaiset argonseokset kyllä antavat vakaan kaaren, mutta lämpöä muodostuu liikaa. Suojakaasun MISON Ar (Ar+0,03% NO) sisältämä typpimonoksidi riittää vakauttamaan valokaaren samalla kun lämmöntuonti pysyy vähäisenä. Autoteollisuudesta saadut kokemukset osoittavat, että juotosten korjauskustannukset putoavat jopa 70 % siirryttäessä puhtaasta argonista MISON Ar -suojakaasuun. Juotosjälki muodostuu myös paremmaksi Heliumin tai vedyn lisääminen Lisäämällä suojakaasuun heliumia tai vetyä kasvaa lämmöntuonti hitsiin ja hitsausnopeutta voidaan kasvattaa. Lisäämällä suojakaasuun vetyä kasvaa lämmöntuonti hitsiin ja valokaaresta tulee keskitetympi ja suuremman tunkeuman antava. Austeniittisten ruostumattomien terästen TIG-hitsaukseen tarkoitettu suojakaasu MISON H2 sisältää 2 % vetyä. Tuloksena saadaan suurempi hitsausnopeus, parempi tunkeuma ja juohevampi liittyminen hitsin ja perusaineen välillä. Hitsi myös hapettuu vähemmän ja tuottavuus paranee johtuen pienemmästä jälkikäsittelyn tarpeesta. Lisää tietoja MISON suojakaasuista on luvussa 10. Suojakaasun eri komponenttien vaikutuksista on kerrottu yksityiskohtaisemmin luvussa Lisäaine ja suojakaasu Yleisenä lisäainevalinnan lähtökohtana on käyttää perusainetta vastaavan kemiallisen koostumuksen ja lujuuden antavaa lisäainetta. Poikkeuksia edellä mainittuun on toki monia. Materiaali- ja lisäainetoimittajien oppaista on saatavissa tietoa eri perusaineille soveltuvista lisäaineista. Lankatyypeistä voidaan useimmiten valita joko umpilanka tai täytelanka (jauhetäytteiset ja metallijauhetäytteiset). Eniten käytettyjä ovat umpilangat. Täytelankojen käytöllä saavutetaan joissain kohteissa etuja. Valitsemalla oikea lisäaineen ja suojakaasun yhdistelmä voidaan hitsauksen tuottavuutta parantaa suuremman hitsausnopeuden ja/ tai suuremman hitsiaineentuoton seurauksena. Myös hitsin ulkonäkö paranee johtuen vähemmistä roiskeista ja pintaoksidien määrästä sekä juohevammasta hitsin liittymisestä perusaineeseen. Tämä vähentää jälkityötä ja parantaa tuottavuutta. Esimerkkejä suojakaasuista, joissa on heliumia, ovat MISON 2He, MISON N2, MISON He30, VARIGON He50 ja VARIGON He70. Kyseiset suojakaasut antavat leveämmän hitsin, paremman sivutunkeuman ja mahdollistavat suuremman hitsausnopeuden. Suurten, pintaan helposti hitsautuvien roiskeiden osuus kokonaisroiskemäärästä suojakaasun CO 2 -pitoisuuden muuttuessa 100 Suurikokoisten roiskeiden osuus % hiilidioksidia argonissa

20 20 Suojakaasun vaikutus tuottavuuteen 4.5 Suurteho MIG/MAG-hitsaus Tärkein yksittäinen tuottavuutta parantava tekijä on hitsiaineentuotto. MIG/MAG-hitsauksessa se on keskimäärin 3 5 kg tunnissa. Tuottoa on kuitenkin monasti mahdollisuus nostaa aina 7 10 kg:aan tunnissa ilman investointeja uusiin laitteisiin. Käyttämällä tavanomaisesta poikkeavia hitsausarvoja voidaan hitsauksen työaluetta laajentaa, millä on suora yhteys tuottavuuteen. Edellä mainittuun perustuen on AGAlla kehitetty suurtehohitsausta, RAPID PROCESSING. Kehitetyt tekniikat ovat pakotettu lyhytkaari, jolla pyritään nostamaan hitsausnopeutta, sekä pyörivä kuumakaari, joka lisää hitsiaineentuottoa paksujen materiaalien (esim mm) hitsauksessa. Pakotetulla lyhytkaarella saavutetaan tapauksesta riippuen jopa yli kaksinkertainen hitsausnopeus tavanomaiseen MAG-hitsaukseen verrattuna. Tekniikkaa voidaan hyödyntää nykyisellä laitekannalla sekä mekanisoidussa että käsinhitsauksessa. Pyörivällä kuumakaarella voidaan saavuttaa hyvin suuri hitsiaineentuotto, jopa 20 kg tunnissa. Se edellyttää, että langansyöttönopeus on enimmillään metriä minuutissa. Tätä varten joudutaan monasti hankkimaan uusi luotettavasti toimiva langansyöttölaite ja suuritehoinen virtalähde. Tämä edellyttää käytännössä lähes aina mekanisoitua hitsausta. Kummallekin tekniikalle paras suojakaasu on MISON 8, jonka matala hiilidioksidipitoisuus antaa vakaan valokaaren, vähän kiinni tarttuvia roiskeita, matalakupuisen ja juohevasti perusaineeseen liittyvän hitsin sekä vähäisen pinnan hapettumisen. RAPID PROCESSING ia eli suurituottoisia tekniikoita käytettäessä otsonia muodostuu enemmän, minkä johdosta otsonin muodostumista rajoittavan suojakaasun käyttö on hitsaajan työympäristön kannalta tärkeätä Esimerkki pyörivän kuumakaaren sovelluksesta (ylempi kaavio) Hitsauskohde: Linja-auton alustan komponentin robottihitsaus, PA (jalko) Esimerkki pakotetun lyhytkaaren sovelluksesta (alempi kaavio) Puoliperävaunun valmistuksessa osa ulkopinnan hitseistä tehtiin katkohitsauksena. Käytössä osoittautui kuitenkin varsin pian, että kyseisen liitoksen hitsaamattomista kohdista valui sateella maalipinnoille ruosteista likaa. Tämän johdosta hitsi haluttiin hitsata kokonaan, mikä kasvatti hitsin pituuden 11 metristä 16 metriin. Ottamalla käyttöön RAPID PROCESSING tekniikka voitiin hitsausnopeutta kasvattaa niin paljon, että hitsausaika kasvaneesta hitsin pituudesta huolimatta pieneni 29 minuutista 20 minuuttiin. Alemmat hitsauskustannukset ja parempi laatu RAPID PROCESSING tekniikalla Entinen prosessi RAPID PROCESSING Hitsauspituus 2 x 400 cm 1 x 400 cm Ilmarako 6 mm 5 mm Levyn paksuus 10 mm 10 mm Lisäaine Täytelanka Umpilanka Railon pinta-ala 60 mm 2 50 mm 2 Hitsattu lisäaine 2.0 kg 1.6 kg Hitsausaika yhteensä 40 min 10 mm Alemmat hitsauskustannukset ja parempi laatu RAPID PROCESSING tekniikalla RAPID PROCESSING tekniikalla voitiin hitsausnopeutta kasvattaa, alentaa lisäaineen kulutusta ja pienentää tuotteen hitsauskustannuksia. Samalla sivutunkeuma parani ja muodonmuutokset pienenivät. Lyhyempi hitsausaika RAPID PROCESSING tekniikalla Hitsin pituus/ tuote Hitsausnopeus Hitsausaika (cm) (cm/min) (min) Katkohitsattu, MAG Kokonaan hitsattu, MAG Kokonaan hitsattu, RAPID PROCESSING

21 Suojakaasu ja laatu 21 Suojakaasu ja laatu. Sisältö 5.1 Yleistä Hitsin laatu 5.2 Seostamattomat ja niukkaseosteiset teräkset Mekaaniset ominaisuudet Visuaalinen laatu 5.3 Ruostumattomat teräkset Mekaaniset ominaisuudet Korroosionkestävyys Juurensuojaus Visuaalinen laatu 5.4 Alumiini ja alumiiniseokset 5.5 Muut metallit 5.1 Yleistä Hitsin laatu Hitsaustyön laatu on usean eri tekijän summa. Mikäli hitsattava rakenne on oikein suunniteltu, on valmistuksen toteutuksella, kuten hitsausprosessilla, railonvalmistuksella, hitsausarvoilla, lisäaineella ja suojakaasulla, ratkaiseva merkitys saavutettuun laatutasoon. Esimerkiksi virheet suojakaasun valinnassa voivat huonontaa saavutettua Mn% 1.80 lopputulosta mekaanisten ominaisuuksien, korroosionkestävyyden tai 1.60 hitsin ulkonäön osalta Muutokset hitsin mekaanisissa ominaisuuksissa voivat johtua 1.00 metallin mikrorakenteen muutoksista, huonosta hitsin ja perusaineen liittymisestä tai liitosvirheitä aiheuttavasta epäedullisesta Si% tunkeumaprofiilista Korroosio-ominaisuudet voivat heikentyä esimerkiksi mikrorakenteen 0.80 muutosten ja pinnan hapettumisen seurauksena. Pintakuona 0.60 ja roiskeet vaikuttavat hitsin ulkonäköön ja ovat usein ongelmallisia kappaleen 0.40 jatkokäsittelyn kannalta. 5.2 Seostamattomat ja niukkaseosteiset teräkset Seostamattomien ja niukkaseosteisten terästen MAG-hitsauksen suojakaasuina käytetään argonpohjaisia seoskaasuja, joissa on 5 25 % hiilidioksidia tai 5 10 % happea. TIG-hitsauksessa käytetään inerttiä suojakaasua. Sekä TIG- että MAG-hitsauksessa hitsaajan työympäristöä voidaan parantaa käyttämällä MISON suojakaasuja. Ne sisältävät pienen määrän typpimonoksidia (NO), joka vähentää haitallisen otsonin muodostumista. Typpimonoksidi myös vakauttaa valokaarta näiden terästen TIG-hitsauksessa Mekaaniset ominaisuudet Käytettävä suojakaasu vaikuttaa hitsin mekaanisiin ominaisuuksiin. Mitä vähemmän suojakaasussa on hiilidioksidia tai happea, sitä puhtaampi (vähemmän oksidisulkeumia) hitsiaineesta saadaan. Mikrorakenne muodostuu myös hienojakoisemmaksi, mistä on etua iskusitkeyden kannalta. Argoniin lisätyn vedyn ja heliumin vaikutus kaaren energiatiheyteen Lisäaine Hitsiaine Si % Arc voltage Mn % X % CO H 2, 2 X argonissa % He Suojakaasun vaikutus hitsiaineen mangaani- ja piipitoisuuteen. Suurempi suojakaasun CO 2 -pitoisuus lisää seosaineiden palohäviötä, mikä alentaa hitsin myötö- ja murtolujuutta.

22 22 Suojakaasu ja laatu Alentamalla suojakaasun CO 2 -tai O 2 -pitoisuutta pienenevät lisäaineen seosaineiden palohäviöt, minkä ansiosta myötö- ja murtolujuus kasvavat. Mekaanisten ominaisuuksien erot argon-hiilidioksidiseoksissa alueella 8 25 % CO 2 ovat niin pienet, ettei niillä ole useimmiten käytännön merkitystä. Puhtaalla hiilidioksidilla ero voi kuitenkin olla merkittävä edellisiin verrattuna. Tietyillä edellytyksillä suojakaasuun lisätty vety antaa etuja. Seostamattomien ja niukkaseosteisten terästen TIG-hitsauksessa voidaan tuottavuutta parantaa ja pinnan hapettumista vähentää käyttämällä suojakaasua MISON H2, jossa on 2% vetyä. Edellytyksenä on, ettei perusaine ole kovin paksu eivätkä sisäiset jännitykset muodostu kovin suuriksi. Laajat tutkimukset ovat osoittaneet, ettei MISON suojakaasuihin tehdyllä pienellä NO-lisäyksellä ole vaikutusta hitsin mekaanisiin ominaisuuksiin. Hitsin kestävyys suojakaasun ja täytemateriaalin mukaan PZ 6103 metallitäytelanka AWS A5.20: E71T-G) PZ 6104 nikkeliseos metallitäytelanka (AWS A5.29 : E71TG-Ni1) PZ 6111 rutiilitäytelanka (AWS A5.20: E71T-1) Hitsiaineen vetypitoisuusluokka hyvin matala keskimääräinen matala runsas Hitsatun liitoksen väsymiskestävyys riippuu merkittävästi hitsiliitoksen geometriasta. MIG/MAG-hitsauksessa voidaan hitsin muotoon vaikuttaa suojakaasun valinnalla. Seoskaasuilla saadaan juohevampi liittyminen hitsin ja perusaineen välille kuin hiilidioksidilla. Tällöin jännityshuiput rakenteessa (lovivaikutus) ovat pienempiä, ja hitsatun rakenteen väsymiskestävyys on parempi. Väsyttävästi kuormitetuissa rakenteissa asetetaan väsymiskestävyydelle ja hitsin liittymiselle perusaineeseen vaatimuksia. Mikäli liittyminen on huono, vaaditaan hitsatulle liitokselle kustannuksia lisäävä hionta tai TIG-käsittely. Hitsissä olevat oksidisulkeumat vaikuttavat väsymiskestävyyteen, vaikka hitsi olisikin hiottu tai kiillotettu. Oksidisulkeumat voivat toimia murtuman ydintymiskohtina. Mitä korkeampi hiilidioksidi- tai happipitoisuus suojakaasussa on, sitä enemmän oksidisulkeumia hitsiaineessa on. Hitsiin liuennut suuri vetymäärä voi aiheuttaa haurautta ja huokosia etenkin seostamattomilla, niukkaseosteisilla ja ei-austeniittisilla runsasseosteisilla teräksillä Rutiilipuikot Jauhekaari Umpilangat ml H 2 /100 g hitsiainetta Täytelangat Emäspuikot TIG-hitsaus suojakaasuna MISON H2 Seostamattomien ja niukkaseosteisten terästen TIG-hitsaus suojakaasuna MISON H2 antaa hitsiin vetypitoisuuden, joka on verrattavissa rutiilitäytelankahitsaukseen. Parempi väsymiskestävyys argonseoksilla. Argonseoksia käyttämällä saadaan tasaisempi liittymä hitsin ja perusaineen välille. Samalla paranee hitsin väsymiskestävyys. CO 2 Hitsausnopeus 40 cm/min. Ar + 20% CO 2 Hitsausnopeus 47 cm/min.

23 Suojakaasu ja laatu Visuaalinen laatu Roiskeet Hitsauksen yhteydessä perusaineeseen hitsautuneet roiskeet joudutaan yleensä poistamaan ennen maalausta tai muuta pintakäsittelyä. Hitsausarvojen ohella suojakaasu on toinen tärkeä tekijä roiskeenmuodostuksessa. Mitä matalampi suojakaasun hiilidioksidipitoisuus on, sitä vähemmän roiskeita syntyy. Paras tulos roiskeenmuodostuksen kannalta saadaan suojakaasulla MISON 8 (8 % CO 2 ). Myös suojakaasulla MISON 18 (18 % CO 2 ) hitsaustapahtuma on suhteellisen vähäroiskeinen. Pintaoksidit Pintakuona muodostuu oksideista, joita esiintyy ruskeina lasimaisina saarekkeina hitsin pinnalla. Kuona on poistettava ennen maalausta tai muuta pintakäsittelyä. Mitä voimakkaammin hapettava suojakaasu on (mitä enemmän se sisältää hiilidioksidia tai happea), sitä enemmän oksideja muodostuu. Vähiten pintakuonaa syntyy suojakaasulla MISON 8. Hitsin muoto Eri suojakaasut antavat erilaisen hitsin muodon. Mitä alempi on suojakaasun hiilidioksidipitoisuus, sitä parempi juoksevuus ja perusaineen kostutus hitsisulalla on. Hitsipalosta tulee matalakupuinen ja perusaineeseen hyvin liittyvä. Puhdas hiilidioksidi antaa korkeahkon hitsikuvun, jonka liittyminen perusaineeseen on jyrkempi. 5.3 Ruostumattomat teräkset Ruostumattomat teräkset jaetaan eri tyyppeihin niiden mikrorakenteen (riippuu teräksen seosaineista ja niiden määrästä) perusteella. Puhutaan ferriittisistä, martensiittisista, austeniittisista, runsasseosteisista austeniittisista ja ferriittisausteniittisista (duplex ja superduplex) ruostumattomista teräksistä. Suojakaasua valittaessa on huomioitava hitsattavan ruostumattoman teräksen tyyppi (ks. myös luku 7). Austeniittisten ruostumattomien terästen TIG-hitsauksessa käytetään argonia tai argonseoksia, joissa on typpeä tai vetyä. Ruostumattomien terästen MAG-hitsauksessa umpilangoilla ja metallitäytelangoilla käytetään suojakaasuja, jotka sisältävät 2 3 % hiilidioksidia tai 1 2 % happea. Suuremmat happi- ja hiilidioksidipitoisuudet aiheuttavat liiallista pinnan hapettumista. Runsasseosteisille ruostumattomille teräksille hitsaus tehdään usein MIG-hitsauksena käyttäen inerttiä suojakaasua, jotta hitsin pinta ei hapetu liikaa. Rutiilitäytelankoja käytettäessä tarvitaan hapettavampi suojakaasu. Useimmat suojakaasulliseen hitsaukseen tarkoitetut täytelangat on kehitetty suojakaasulle, joka sisältää % tai jopa 100 % hiilidioksidia. Syntyvä kuona suojaa sulaa metallia, joten hitsin hiilettymistä ei tapahdu suojakaasun suuresta CO 2 -pitoisuudesta huolimatta. Myös hitsin pinnan hapettuminen on pientä suojaavan kuonakerroksen ansiosta. Sekä TIG- että MIG/MAG-hitsauksessa otsonin määrää pystytään vähentämään MISON suojakaasuilla, jotka sisältävät pienen määrän typpimonoksidia (NO) ja parantavat hitsaajan työympäristöä. Typpimonoksidi myös vakauttaa valokaarta TIG- ja MIG-hitsauksessa..

MISON suojakaasu. Annatko otsonin vaarantaa terveytesi?

MISON suojakaasu. Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? MISON suojakaasu Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? 2 MISON suojakaasu Vältä haitallista otsonia käytä hitsaamiseen aina MISON suojakaasua. Hitsaamisen yhteydessä syntyy aina haitallista otsonia. Hyvin

Lisätiedot

Ruostumattoman teräksen hitsauksen suojakaasut. Seminaariristeily , SHY Turku. Jyrki Honkanen Oy AGA Ab

Ruostumattoman teräksen hitsauksen suojakaasut. Seminaariristeily , SHY Turku. Jyrki Honkanen Oy AGA Ab Ruostumattoman teräksen hitsauksen suojakaasut. Seminaariristeily 27.5.2016, SHY Turku. Jyrki Honkanen Oy AGA Ab Sisältö. Seoskaasujen komponentit Perussuositukset Mikroseostukset AGAn suojakaasut rst:n

Lisätiedot

B.3 Terästen hitsattavuus

B.3 Terästen hitsattavuus 1 B. Terästen hitsattavuus B..1 Hitsattavuus käsite International Institute of Welding (IIW) määrittelee hitsattavuuden näin: Hitsattavuus ominaisuutena metallisessa materiaalissa, joka annetun hitsausprosessin

Lisätiedot

Täytelangan oikea valinta

Täytelangan oikea valinta Täytelangan oikea valinta - HITSAUSKONEET - Lincoln Electric Nordic - LISÄAINEET - Mestarintie 4 - VARUSTEET- PL 60 Eura Puh: 0105223500, fax 0105223510 email :jallonen@lincolnelectric.eu Prosessikuvaus

Lisätiedot

WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA

WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA "WiseRoot+ on uskomattoman käyttäjäystävällinen ja tekee sen, minkä lupaa. Sillä on helppo korjata monenlaiset sovitepoikkeamat, kuten kohdistusvirheet

Lisätiedot

WiseThin+, Tuottavaa levyhitsausta ja asentohitsausta. WiseThin+ TUOTTAVAA LEVYHITSAUSTA JA ASENTOHITSAUSTA (6)

WiseThin+, Tuottavaa levyhitsausta ja asentohitsausta. WiseThin+ TUOTTAVAA LEVYHITSAUSTA JA ASENTOHITSAUSTA (6) WiseThin+ TUOTTAVAA LEVYHITSAUSTA JA ASENTOHITSAUSTA 1(6) NOPEUTA HITSAUSTA JA PARANNA LAATUA WiseThin+ on kehitetty nopeaan ja tuottavaan ohutlevyjen käsinhitsaukseen terästä sisältäville tai sisältämättömille

Lisätiedot

WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA

WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA "WiseRoot+ on uskomattoman käyttäjäystävällinen ja tekee sen, minkä lupaa. Sillä on helppo korjata monenlaiset sovitepoikkeamat, kuten kohdistusvirheet

Lisätiedot

Perusaineesta johtuvat hitsausvirheet ovat pääasiassa halkeamia, kuuma- ja/tai kylmähalkeamia.

Perusaineesta johtuvat hitsausvirheet ovat pääasiassa halkeamia, kuuma- ja/tai kylmähalkeamia. B.5 Hitsausvirheet 1 B.5.1 Hitsausvirheiden syyt Perusaine Perusaineesta johtuvat hitsausvirheet ovat pääasiassa halkeamia, kuuma- ja/tai kylmähalkeamia. Tavallisimmat syyt kuumahalkeamien syntymiseen

Lisätiedot

A.1 Kaarihitsauksen perusteet

A.1 Kaarihitsauksen perusteet 1 A.1 Kaarihitsauksen perusteet A.1.1 Sähköopin perusteet Mitä on sähkö? Aineen perusrakenne koostuu atomeista, jotka ovat erittäin pieniä. Atomiin kuuluu ydin ja sitä ympäröivä elektroniverho, jossa elektronit

Lisätiedot

Hitsauksen kevytmekanisoinnilla voidaan saavuttaa melko pienin kustannuksin monia etuja. Suurimmat hyödyt voidaan jaotella seuraavasti:

Hitsauksen kevytmekanisoinnilla voidaan saavuttaa melko pienin kustannuksin monia etuja. Suurimmat hyödyt voidaan jaotella seuraavasti: HITSAUKSEN KEVYTMEKANISOINNILLA TEHOA TUOTANTOON! Hitsauksen mekanisointi yleistyy voimakkaasti teollisuudessa niin Suomessa kuin muualla maailmassakin. Hitsaavassa teollisuudessa hitsauksen mekanisoinnilla,

Lisätiedot

Puikkojen oikea valinta

Puikkojen oikea valinta Puikkojen oikea valinta - HITSAUSKONEET - Lincoln Electric Nordic - LISÄAINEET Mestarintie 4 - VARUSTEET- PL 60 27511 Eura puh. 0105223500,fax 0105223510 email : jallonen@lincolnelectric.eu Puikkohitsauksessa

Lisätiedot

Hitsaaja, Inhan tehtaat

Hitsaaja, Inhan tehtaat WiseFusion USKOMATTOMAN NOPEAA MIG-HITSAUSTA "WiseFusionilla on mahdollista hitsata hitsisulan päällä 10 mm:n ilmaraolla." Hitsaaja, Inhan tehtaat 07.07.2016 1(5) OPTIMOITU HITSAUSTOIMINTO PARANTAA LAATUA,

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Kemppi K7 Hitsauslaitteet

Kemppi K7 Hitsauslaitteet FastMig X Regular TUOTTAVAA HITSAUSTA ERILAISIA MATERIAALEJA TYÖSTÄVILLE KONEPAJOILLE Kemppi K7 Hitsauslaitteet 1(9) FASTMIG X:N VAKIOKOKOONPANO ON RATKAISU KÄYTTÖKOHTEISIIN, JOISSA TARVITAAN MONIPROSESSIHITSAUSTA,

Lisätiedot

Kemppi K5 Hitsauslaitteet

Kemppi K5 Hitsauslaitteet Kempact Pulse 3000 LAATUA, NOPEUTTA JA TUOTTAVUUTTA Kemppi K5 Hitsauslaitteet 1(6) TEHOKAS SUURIKAPASITEETTINEN MIG/ MAG-HITSAUSKONE Kempact Pulse 3000 on mahtava yhdistelmä tehoa, kapasiteettia ja viimeistelyä

Lisätiedot

FastMig X Intelligent

FastMig X Intelligent FastMig X Intelligent ÄLYKÄSTÄ HITSAUSTA ERILAISIA MATERIAALEJA TYÖSTÄVIEN KONEPAJOJEN TARPEISIIN Kemppi K7 Hitsauslaitteet 24.06.2016 1(10) FastMig X Intelligent, Älykästä hitsausta erilaisia materiaaleja

Lisätiedot

Corthal, Thaloy ja Stellite

Corthal, Thaloy ja Stellite Corthal, Thaloy ja Stellite KOVAHITSAUSTÄYTELANGAT KORJAUS JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE SOMOTEC Oy Tototie 2 70420 KUOPIO puh. 0207 969 240 fax. 0207 969 249 email: somotec@somotec.fi internet: www.somotec.fi

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

HITSAUSNOPEUDEN VAIKUTUS TUNKEUMAAN JAUHEKAARIHITSAUKSESSA VAKIOVIRRALLA JA VAKIOJÄNNITTEELLÄ HITSATTAESSA

HITSAUSNOPEUDEN VAIKUTUS TUNKEUMAAN JAUHEKAARIHITSAUKSESSA VAKIOVIRRALLA JA VAKIOJÄNNITTEELLÄ HITSATTAESSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Energy Systems LUT Kone BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari HITSAUSNOPEUDEN VAIKUTUS TUNKEUMAAN JAUHEKAARIHITSAUKSESSA VAKIOVIRRALLA JA VAKIOJÄNNITTEELLÄ

Lisätiedot

monivuotisen yhteistyön tulos

monivuotisen yhteistyön tulos MITÄ ON 9 Se on tieteen ja käytännöllisen kokemuksen monivuotisen yhteistyön tulos o HELSINGIN KAUPPAKIRJAPAINO Oy - 1936 Uusi menetelmä moottorisylinterien ja muitten kulutukselle alttiiden pintojen suojelemiseksi

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Hanna Leppänen, Matti Peltonen, Martin Täubel, Hannu Komulainen ja Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 24.3.2016 Otsonointi

Lisätiedot

esteittä valumaan kappaleiden ja putkien sisään eikä ilmalukkoja pääse syntymään.

esteittä valumaan kappaleiden ja putkien sisään eikä ilmalukkoja pääse syntymään. 1 1. Tuuletus- ja ripustusaukot Sinkittävät kappaleet tulee suunnitella siten, ettei niihin jää umpinaisia tiloja ja taskuja. Aukotuksen ansiosta sinkki pääsee virtaamaan rakenteiden sisään ja ulos, eikä

Lisätiedot

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla.

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla Lisää satoa hiilidioksidin avulla. 2 Suojakaasun käsikirja Puhu kasveillesi tai lisää hiilidioksidimäärää. Vanha sanonta, että kasveille tulee puhua, on totta tänäänkin.

Lisätiedot

FastMig X Intelligent

FastMig X Intelligent FastMig X Intelligent ÄLYKÄSTÄ HITSAUSTA ERILAISIA MATERIAALEJA TYÖSTÄVIEN KONEPAJOJEN TARPEISIIN Kemppi K7 Hitsauslaitteet 1(9) LAADUKAS MONIPROSESSIRATKAISU ERILAISIIN VAATIVIIN HITSAUSKOHTEISIIN FastMig

Lisätiedot

WELDING INSTRUCTION SVETSINSTRUKTION SCHWEISSANLEITUNG HITSAUS OPETUSTA ИНСТРУКЦИЯ ПО СВАРКЕ.

WELDING INSTRUCTION SVETSINSTRUKTION SCHWEISSANLEITUNG HITSAUS OPETUSTA ИНСТРУКЦИЯ ПО СВАРКЕ. WELDING INSTRUCTION SVETSINSTRUKTION SCHWEISSANLEITUNG www.eco-tracks.com HITSAUS OPETUSTA ИНСТРУКЦИЯ ПО СВАРКЕ TELAHOKKIEN HITSAUSOHJE Yleistä Booriseosteisen teräksen ominaisuuksia Karkaistun booriseosteisen

Lisätiedot

A5 MIG Orbital System 1500

A5 MIG Orbital System 1500 A5 MIG Orbital System 1500 TÄYDELLINEN HITSAUSLIITOS YHDELLÄ KOKOONPANOLLA Kemppi K5 Hitsauslaitteet 1(9) TEHOKKAIN MEKANISOITU JÄRJESTELMÄ MIG-ORBITAALIHITSAUKSEEN A5 MIG Orbital System 1500 on kattava

Lisätiedot

Käytännön ohjeita MIG/MAG-hitsaukseen.

Käytännön ohjeita MIG/MAG-hitsaukseen. Käytännön ohjeita MIG/MAG-hitsaukseen. Käytännön ohjeita MIG/MAG-hitsaukseen. 02 Sisällysluettelo Sisällysluettelo. 1 MIG/MAG-hitsaus 4 1.1 Prosessikuvaus 4 1.2 MIG/MAG-hitsauksen sähköinen toimintaperiaate

Lisätiedot

Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus. May 12, 2011 www.outokumpu.com

Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus. May 12, 2011 www.outokumpu.com Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus May 12, 2011 www.outokumpu.com Ruostumattomat teräkset Ferriittisten ominaisuudet Ferriittisten hitsaus 2 12.5.2011 Hannu-Pekka Heikkinen Ruostumaton

Lisätiedot

Tärkeitä tasapainopisteitä

Tärkeitä tasapainopisteitä Tietoa tehtävistä Tasapainopiirrokseen liittyviä käsitteitä Tehtävä 1 rajojen piirtäminen Tehtävä 2 muunnos atomi- ja painoprosenttien välillä Tehtävä 3 faasien koostumus ja määrät Tehtävä 4 eutektinen

Lisätiedot

Kemppi K5 Hitsauslaitteet

Kemppi K5 Hitsauslaitteet Kempact Pulse 3000 LAATUA, NOPEUTTA JA TUOTTAVUUTTA Kemppi K5 Hitsauslaitteet 21.08.2016 1(8) Kempact Pulse 3000, Laatua, nopeutta ja tuottavuutta TEHOKAS SUURIKAPASITEETTINEN MIG/MAGHITSAUSKONE Kempact

Lisätiedot

Yhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet

Yhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet Yhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet Tekniset tiedot Mitat koottuna (kork. pit. lev.) 2 140 740 640 mm Ritilän mitat (lev. pit.) 500 500 mm Paino (suunnilleen) 105 kg ENSIMMÄINEN KÄYTTÖÖNOTTO

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

Turvallisuus ennen kaikkea ODOROX hajuhapella.

Turvallisuus ennen kaikkea ODOROX hajuhapella. ODOROX hajuhappi Turvallisuus ennen kaikkea ODOROX hajuhapella. Et voi nähdä tai kuulla vuotoa, mutta voit haistaa sen. 02 ODOROX hajuhappi Luota nenääsi. ODOROX hajuhappi. ODOROX hajuhapella on helposti

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan pääsykoe

Sovelletun fysiikan pääsykoe Sovelletun fysiikan pääsykoe 7.6.016 Kokeessa on neljä (4) tehtävää. Vastaa kaikkiin tehtäviin. Muista kirjoittaa myös laskujesi välivaiheet näkyviin. Huom! Kirjoita tehtävien 1- vastaukset yhdelle konseptille

Lisätiedot

1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella 1.2.1 Käyttötarkoitus

Lisätiedot

Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset

Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset Sakari Tihinen Tuotekehitysinsinööri, IWE Ruukki Metals Oy, Raahen terästehdas 1 Miten teräslevyn ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa terästehtaassa? Seostus (CEV,

Lisätiedot

Kemppi K5 Hitsauslaitteet

Kemppi K5 Hitsauslaitteet FastMig M Synergic JÄREÄÄN RASKAAN SARJAN HITSAUKSEEN Kemppi K5 Hitsauslaitteet 1(8) ENSILUOKKAISTA TEOLLISTA MIG/MAG- JA PUIKKOHITSAUSTA Teollinen moniprosessihitsausratkaisu modulaarisessa muodossa.

Lisätiedot

Kemppi K5 Hitsauslaitteet

Kemppi K5 Hitsauslaitteet Minarc Evo 180 ERITTÄIN PIENIKOKOINEN Kemppi K5 Hitsauslaitteet 1(5) PUIKKOHITSAUKSEN PIKKUJÄTTILÄINEN SINNE, MISSÄ IKINÄ TYÖSKENTELETKIN Minarc Evo 180 on suositun Minarc Evo -tuoteperheen uusin malli.

Lisätiedot

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST SUPER CUT 50 ESITTELY SUPER CUT-50 plasmaleikkureiden valmistuksessa käytetään nykyaikaisinta MOSFET invertteri tekniikka. Verkkojännitteen 50Hz taajuus muunnetaan korkeaksi taajuudeksi

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa

Lisätiedot

Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla

Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla Vapaa energia ja tasapainopiirros Allotropia - Metalli omaksuu eri lämpötiloissa eri kidemuotoja. - Faasien vapaat

Lisätiedot

Eksimeerin muodostuminen

Eksimeerin muodostuminen Fysikaalisen kemian Syventävät-laboratoriotyöt Eksimeerin muodostuminen 02-2010 Työn suoritus Valmista pyreenistä C 16 H 10 (molekyylimassa M = 202,25 g/mol) 1*10-2 M liuos metyylisykloheksaaniin.

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

Refrigeration and Air Conditioning Controls. Vihjeitä asentajille. Käytännön vihjeitä Asennustyön vaatimukset

Refrigeration and Air Conditioning Controls. Vihjeitä asentajille. Käytännön vihjeitä Asennustyön vaatimukset Refrigeration and Air Conditioning Controls Vihjeitä asentajille Käytännön vihjeitä Asennustyön vaatimukset R E F R I G E R A T I O N A N D A I R C O N D I T I O N I N G Sisällys Sivu Asennustyön vaatimukset...

Lisätiedot

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien

Lisätiedot

(EY) N:o 1907/2006- ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote

(EY) N:o 1907/2006- ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote (EY) N:o 1907/2006- ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 omnifit FD1042 SDB-nro : 172974 V002.0 Viimeistelty, pvm.: 30.05.2008 Painatuspäivä: 03.06.2009 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA

Lisätiedot

C. Hiilikaaritalttaus

C. Hiilikaaritalttaus C. Hiilikaaritalttaus Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Hiilikaaritalttaus on nopea ja tehokas tapa poistaa materiaalia valukappaleesta. Talttaustapahtumassa sulatetaan materiaalia valokaarella ja syntynyt

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

4.1 Ensiaputoimenpiteiden kuvaus Mikäli ilmenee oireita tai kaikissa epäilyttävissä tapauksissa otettava yhteys lääkäriin. 4.1.

4.1 Ensiaputoimenpiteiden kuvaus Mikäli ilmenee oireita tai kaikissa epäilyttävissä tapauksissa otettava yhteys lääkäriin. 4.1. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi VSSEINA ja VSSEINC 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset

Lisätiedot

Kemppi K7 Hitsauslaitteet

Kemppi K7 Hitsauslaitteet FastMig X Pipe LAADUKASTA PUTKIHITSAUSTA Kemppi K7 Hitsauslaitteet 1(9) MONIPROSESSIHITSAUSRATKAISU PUTKISTOILLE JA PAINEASTIOILLE Putkihitsauksessa laatuvaatimukset ovat kovat ja tuottavuusodotukset voivat

Lisätiedot

Rauno Toppila. Kirjallisuusselvitys. Ferriittiset ruostumattomat teräkset

Rauno Toppila. Kirjallisuusselvitys. Ferriittiset ruostumattomat teräkset Rauno Toppila Kirjallisuusselvitys Ferriittiset ruostumattomat teräkset Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja E. Työpapereita 1/2010 Rauno Toppila Kirjallisuusselvitys Ferriittiset ruostumattomat

Lisätiedot

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,

Lisätiedot

2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta

2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta 2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta Monet hapettumis ja pelkistymisreaktioista on spontaaneja, jolloin elektronien siirtyminen tapahtuu itsestään. Koska reaktio on spontaani, vapautuu siinä energiaa, yleensä

Lisätiedot

Erilaisia entalpian muutoksia

Erilaisia entalpian muutoksia Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa

Lisätiedot

Kemppi K5 Hitsauslaitteet

Kemppi K5 Hitsauslaitteet MinarcMig Evo 200 MAHTAVAA ENERGIATEHOKKUUTTA JA KANNETTAVAA MUKAVUUTTA Kemppi K5 Hitsauslaitteet 1(5) HELPPOA MIG/MAG-HITSAUSTA LIIKKUVALLE HITSAAJALLE MinarcMig Evo 200 on kannettava MIG/MAG-hitsauslaite,

Lisätiedot

KAARIJUOTON PERIAATE JA SOVELLUSKOHTEET ARC BRAZING AND ITS APPLICATIONS

KAARIJUOTON PERIAATE JA SOVELLUSKOHTEET ARC BRAZING AND ITS APPLICATIONS LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Energy Systems LUT Kone BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari KAARIJUOTON PERIAATE JA SOVELLUSKOHTEET ARC BRAZING AND ITS APPLICATIONS Eeki Väänänen 27.5.2015

Lisätiedot

Päiväys: Edellinen päiväys: 22.5.2014

Päiväys: Edellinen päiväys: 22.5.2014 X KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALI-ILMOITUS (*) koskee vain kemikaali-ilmoitusta (**) täytetään joko 3.1 tai 3.2 KOHTA 1: AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste

Lisätiedot

METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA

METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA Raaka-aine Valu Valssaus/pursotus/ Tuotteet syväveto KAIVOS malmin rikastus MALMI- ja/tai KIERRÄTYSMATERIAALI- POHJAINEN METALLIN VALMISTUS LEVYAIHIO TANKOAIHIO Tele- ja

Lisätiedot

Robotisoidun MIG/MAG-hitsauksen käyttö Metso Automation Oy:n venttiilin valmistuksessa

Robotisoidun MIG/MAG-hitsauksen käyttö Metso Automation Oy:n venttiilin valmistuksessa Veli-Pekka Pöppönen Robotisoidun MIG/MAG-hitsauksen käyttö Metso Automation Oy:n venttiilin valmistuksessa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Automaatiotekniikka Insinöörityö 22.4.2014 Tiivistelmä

Lisätiedot

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST Power i_tig 201 HUOMIO! TAKUU EI KATA VIKAA JOKA JOHTUU LIAN AIHEUTTAMASTA LÄPILYÖNNISTÄ PIIRIKORTILLA/KOMPONENTEISSA. Jotta koneelle mahdollistetaan pitkä ja ongelmaton toiminta edellytämme

Lisätiedot

Työn toteutus Lisää pullosta kolmeen koeputkeen 1 2 cm:n kerros suolahappoa. Pudota ensimmäiseen koeputkeen kuparinaula, toiseen sinkkirae ja kolmanteen magnesiumnauhan pala. Tulosten käsittely Mikä aine

Lisätiedot

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ] 766328A Termofysiikka Harjoitus no. 7, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Sylinteri on ympäristössä, jonka paine on P 0 ja lämpötila T 0. Sylinterin sisällä on n moolia ideaalikaasua ja sen tilavuutta kasvatetaan

Lisätiedot

Kaivosteollisuuden C-Mn terästen hitsaus. Marko Lehtinen sr. welding specialist Knowledge Service Center

Kaivosteollisuuden C-Mn terästen hitsaus. Marko Lehtinen sr. welding specialist Knowledge Service Center Kaivosteollisuuden C-Mn terästen hitsaus Rikasta Pohjoista 2016, 14.4.2016 Kemi Marko Lehtinen sr. welding specialist Knowledge Service Center SSAB Olemme Maailmanlaajuinen, vahvasti erikoistunut teräsyhtiö

Lisätiedot

Oppilaitos, standardit ja teollisuus

Oppilaitos, standardit ja teollisuus Tampereen ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Kauhanen Jyrki Suominen Jari Kehittämishanke Oppilaitos, standardit ja teollisuus Opetussuunnitelman, opettajien, standardien sekä hitsattavien

Lisätiedot

OPTINEN RAILONSEURANTA ALUMIINIRAKENTEIDEN HITSAUKSESSA

OPTINEN RAILONSEURANTA ALUMIINIRAKENTEIDEN HITSAUKSESSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan osasto BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari OPTINEN RAILONSEURANTA ALUMIINIRAKENTEIDEN HITSAUKSESSA Lappeenrannassa 7.12.2009 Raine

Lisätiedot

Energiatehokkuuden analysointi

Energiatehokkuuden analysointi Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys

Lisätiedot

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3 76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Betonin ominaisuudet talvella. Pentti Lumme

Betonin ominaisuudet talvella. Pentti Lumme Betonin ominaisuudet talvella Talven tulo Talven vaikutuksia Matalat lämpötilat Vaikutukset työolosuhteisiin, rakenteisiin, materiaaleihin, työkoneiden toimintaan jne Suojapeitteet, suojarakennelmat, sääsuojat,

Lisätiedot

Kemppi K5 Hitsauslaitteet

Kemppi K5 Hitsauslaitteet FastMig M Synergic JÄREÄÄN RASKAAN SARJAN HITSAUKSEEN Kemppi K5 Hitsauslaitteet 04.07.2016 1(11) ENSILUOKKAISTA TEOLLISTA MIG/MAG- JA PUIKKOHITSAUSTA Teollinen moniprosessihitsausratkaisu modulaarisessa

Lisätiedot

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa

Lisätiedot

Luento 5 Hiiliteräkset

Luento 5 Hiiliteräkset Luento 5 Hiiliteräkset Hiiliteräkset Rauta (

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Merkintäspray

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Merkintäspray x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 7.3.2007 KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi

Lisätiedot

Puhtaat aineet ja seokset

Puhtaat aineet ja seokset Puhtaat aineet ja seokset KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Määritelmä: Puhdas aine sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä. Esimerkiksi rautatanko sisältää vain Fe-atomeita ja ruokasuola vain NaCl-ioniyhdistettä

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

Talotekniikan laatu onko kaikki kunnossa?

Talotekniikan laatu onko kaikki kunnossa? Rakennusfoorumi Talotekniikan laatu Onko kaikki kunnossa? Käyttäjän puheenvuoro Olli Niemi, dosentti, tutkimus, kehitys Suomen Yliopistokiinteistöt Oy 1 Perustettiin 2009 Yliopistolakiuudistuksen yhteydessä

Lisätiedot

Kasvihuoneen kasvutekijät. HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Kasvihuoneen kasvutekijät. HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvihuoneen kasvutekijät HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

HITSIPROFIILIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT PÄITTÄISLIITOKSEN MIG/MAG- HITSAUKSESSA

HITSIPROFIILIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT PÄITTÄISLIITOKSEN MIG/MAG- HITSAUKSESSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT LUT School of Energy Systems LUT Kone BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari HITSIPROFIILIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT PÄITTÄISLIITOKSEN MIG/MAG- HITSAUKSESSA FACTORS AFFECTING

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Läpöoppia Haarto & Karhunen Läpötila Läpötila suuren atoi- tai olekyylijoukon oinaisuus Liittyy kiinteillä aineilla aineen atoeiden läpöliikkeeseen (värähtelyyn) ja nesteillä ja kaasuilla liikkeisiin Atoien

Lisätiedot

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila.

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys Janne Mattila Teemu Koitto Lari Pelanne Sisällysluettelo 1. Tutkimusongelma ja tutkimuksen

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä on lukuisia.

Käytännön esimerkkejä on lukuisia. PROSESSI- JA Y MPÄRISTÖTEKNIIK KA Ilmiömallinnus prosessimet allurgiassa, 01 6 Teema 4 Tehtävien ratkaisut 15.9.016 SÄHKÖKEMIALLISTEN REAKTIOIDEN TERMODYNAMIIKKA JA KINETIIKKA Yleistä Tämä dokumentti sisältää

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Määritelmä, metallisidos, metallihila:

Määritelmä, metallisidos, metallihila: ALKUAINEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Metalleilla on tyypillisesti 1-3 valenssielektronia. Yksittäisten metalliatomien sitoutuessa toisiinsa jokaisen atomin valenssielektronit tulevat yhteiseen käyttöön

Lisätiedot

Kemppi K5 Hitsauslaitteet

Kemppi K5 Hitsauslaitteet MinarcMig Evo 200, Mahtavaa energiatehokkuutta ja kannettavaa mukavuutta MinarcMig Evo 200 MAHTAVAA ENERGIATEHOKKUUTTA JA KANNETTAVAA MUKAVUUTTA Kemppi K5 Hitsauslaitteet 09.08.2016 1(7) MinarcMig Evo

Lisätiedot

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Tuhkasta timantteja Liiketoimintaa teollisista sivutuotteista ja puhtaasta energiasta Peittoon kierrätyspuisto -hanke Yyterin kylpylähotelli,

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

Ympäristövaikutteinen murtuminen EAC

Ympäristövaikutteinen murtuminen EAC Ympäristövaikutteinen murtuminen EAC Ympäristövaikutteinen murtuminen Yleisnimitys vaurioille, joissa ympäristö altistaa ennenaikaiselle vauriolle Lukuisia eri mekanismeja ja tyyppejä Tässä: Jännistyskorroosio

Lisätiedot

MIG/MAG-HITSAUKSEN KEHITYSASKELEET TUOTANNOLLISESTA NÄKÖKULMASTA DEVELOPMENT STEPS OF MIG/MAG WELDING FROM PRODUCTION POINT OF VIEW

MIG/MAG-HITSAUKSEN KEHITYSASKELEET TUOTANNOLLISESTA NÄKÖKULMASTA DEVELOPMENT STEPS OF MIG/MAG WELDING FROM PRODUCTION POINT OF VIEW LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Energy Systems LUT Kone BK10A0402 Kandidaatintyö MIG/MAG-HITSAUKSEN KEHITYSASKELEET TUOTANNOLLISESTA NÄKÖKULMASTA DEVELOPMENT STEPS OF MIG/MAG WELDING

Lisätiedot

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS.

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. VALMISTAJILLE Suomen ympäristökeskus ylläpitää ympäristöhallinnon ilmapäästötietojärjestelmää,

Lisätiedot

4. ENSIAPUOHJEET 5. OHJEET TULIPALON VARALTA 6. OHJEET ONNETTOMUUSPÄÄSTÖJEN VARALTA 7. KÄSITTELY JA VARASTOINTI

4. ENSIAPUOHJEET 5. OHJEET TULIPALON VARALTA 6. OHJEET ONNETTOMUUSPÄÄSTÖJEN VARALTA 7. KÄSITTELY JA VARASTOINTI Kauppanimi: EASYWORK RTVsilikonikumitiiviste Päiväys 1.1.2006 Edellinen päiväys 4.4.2005 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

Lisätiedot

Ultralujien terästen hitsausliitosten väsymislujuus

Ultralujien terästen hitsausliitosten väsymislujuus Ultralujien terästen hitsausliitosten väsymislujuus Timo Björk Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Kone Teräsrakenteiden laboratorio Johdanto Hitsauksen laatu??? - Rakenteen lopullinen käyttötarkoitus

Lisätiedot

Ympäristölle haitalliset nesteet ja materiaalit. Yleistä

Ympäristölle haitalliset nesteet ja materiaalit. Yleistä Seuraava luettelo sisältää kuorma-autosta esikäsittelyvaiheiden aikana poistettavat voiteluaineet, nesteet ja osat. Määrät ovat likimääräisiä. Ympäristö Älä päästä nesteitä läikkymään maahan. Käytä aina

Lisätiedot