Pepe Nikander Vastaukset LP4 Koe 1 (5) Keinutie 7 B Helsinki Kappaleesta johtuvia virheitä ovat:

Transkriptio

1 Pepe Nikander Vastaukset LP4 Koe 1 (5) TTS Koulutus Ari Monto Nuolikuja Vantaa KOKEEN KYSYMYKSET 1. Mikä on tekninen perusmittayksikkö? Oletan tässä puhuttavan pituuden mittaamiseen käytettävästä mitasta, enkä huomioi muita mahdollisia perusmittoja joita voidaan kulloinkin käsillä olevasta objektista mitata. Metrisen järjestelmän perusmitta on metri. Metallitöissä käytetään kuitenkin pääsääntöisesti millimetriä ja näin ollen mittayksikkö merkitään vain kun ei kyseessä ole mm-mitta. Metallitöissä puhutaan "sadasosista" eli 0,05 mm. Puutöissä riittää "kympit" eli viisi kymppiä on 0,5 mm. M-ruuvien avainvälit ovat metrijärjestelmän mukaisia. Whitworth kierrejärjestelmässä avainvälit millimetreissä. Perustelen vastaustani sillä että en löydä tätä eksaktia käsitettä perusmittayksikkö tukevaa kuin kieltävääkään kirjallista evidenssiä en niin netistä tai kouluttajan jakamasta aineistosta kuin kirjastosta lainaamistani metallityön kirjoistakaan. Vastaukseni perustuu omiin hämäriin muistikuviin rakennepiirustuksista ja jouduin turvautumaan isäni mielipiteeseen asiaa varmistaakseni. Ja hän oli kanssasi samaa mieltä. Luotan hänen näkemykseensä koska on ollut CNC - sorvaajana 30 vuotta ja perustan vastaukseni oikeellisuuden tälle pohjalle. 2. Luettele mitattavasta kappaleesta johtuvia virheitä? Kappaletta mitattaessa pitää ottaa huomioon mahdollisia mittausvirheitä aiheuttavia tekijöitä, joita ovat mittaajasta johtuvat, mittausvälineestä ja sen kuluneisuudesta sekä mitattavasta kappaleesta johtuvat virheet. Kappaleesta johtuvia virheitä ovat: Kappaleen muotovirheet; kappale voi olla taipunut, kartiomainen tai epäpyöreä (pyöreyttä ei voi luotettavasti 2-pistemittalaitteella todentaa, vaikka mittaustulos olisikin sama eri pyörähdyskulmissa). Kappaleessa olevat roska, lika ja jäysteet Kappaleen lämpötila; Metallit laajenevat lämmetessään ja kutistuvat jäähtyessään.

2 Pepe Nikander Vastaukset LP4 Koe 2 (5) 3. Millaisiin erilaisiin mittauksiin työntömittaa voi käyttää? Yleistyöntömitalla voidaan mitata kappaleen ulko- ja sisämittoja, olakkeita ja syvyyksiä. Lisäksi mitan avulla voidaan mitata esimerkiksi akselin keskipisteen paikka tai vaikkapa reiän etäisyys reunasta. Erikoistyöntömittoja on saatavilla useita kymmeniä erilaisiin käyttötarkoituksiin, muun muassa reikien etäisyyksien, syvyyksien, vertailu- ja sovitemittauksiin, piirrotukseen sekä mittojen tallennukseen. 4. Miten tarkistan työntömitan tarkkuuden ennen mittausta? 5. Mitä tarkoittaa mutterissa merkintä M8 x 1,25? Työntömitassa itsessään ilmoitetaan mihinkä tarkkuuteen sillä päästään mitattaessa kappaletta ja sen ominaisuuksia. Työntömittojen lukematarkkuus on joko 0,1 mm tai 0,05 mm, mutta niitä valmistetaan jopa 0,02 mm lukematarkkuuksille. Digitaalisissa työntömitoissa lukematarkkuus voi olla jopa 0,01 mm. Näin suurilla lukematarkkuuksilla jo pelkkä mittauksessa käytetty voima vaikuttaa tulokseen. Mitta voi kuitenkin olla käytössä kulunut ja tämä aiheuttaa mittaan epätarkkuutta, ulkomittausleukojen välissä on n mm rako, valo näkyy yhteen puristettujen leukojen välistä, kun leukoja katsoo kohtisuoraan valoa vasten. Sisämittausleukojen terävät kärjet kolhiintuvat ja kuluvat myös helposti joten niidenkin tarkistaminen on tärkeää. Merkintä kertoo että kyseessä on Metrinen ISO -vakiokierre, jonka kierrehalkaisija on 8 mm ja nousu 1,25 mm. Merkintä lienee erikoinen, koska vakiokierteissä ei normaalisti käytetä nousun kertovaa tapaa vaan M8 olisi riittänyt. 6. Mikä on aluslevy ja mihin tai miksi sitä käytetään liitostekniikassa? Aluslevyä, aluslaattaa tai prikkaa käytetään tavallisimmin ruuvi-mutteriliitoksissa mutterin alla ja ilman mutteria tehdyissä liitoksissa ruuvin kannan alla. Aluslevyn tarkoituksena voi olla: Pintapaineen pienentäminen voiman vaikutuskohtaa laajentamalla (mutteria tai ruuvia isompi aluslevy) Kitkan pienentäminen kiristysmomentin tarkkuuden parantamiseksi Epätasaisen pinnan tasoittaminen, kiila-aluslevyn avulla jopa vinon pinnan suoristaminen mutterin kanssa samansuuntaiseksi Tiivistys; esimerkkinä neste- tai kaasusäiliöt Eristeenä toimiminen joko korroosiota tai sähköjohtavuutta vastaan Liitoksen aukeamisen estäminen jousialuslevyä, kumi- tai sakaraaluslevyä käyttämällä

3 Pepe Nikander Vastaukset LP4 Koe 3 (5) 7. Luettele ruuviliitosten varmistamiskeinoja? 8. Miksi trukinlaakereissa käytetään tiivisteitä? 9. Mitä ero on hitsauksella ja juottamisella? 10. Mitä tarkoittaa palko hitsaamisessa? Ruuviliitos voi tärinän tai liitokseen kohdistuvan rasituksen vuoksi löystyä, jopa aueta kokonaan. Sen vuoksi ruuviliitoksia varmistetaan eri keinoin. Tavallisimpia varmistuskeinoja ovat erilaisten varmistuslaattojen (muovilaatta, sakara-aluslevy, aaltoaluslevy) käyttö, kahden mutterin käyttäminen, saksisokan käyttö kruunumutterin kanssa, levyvastamutteri, nylonrenkainen mutteri tai liitokseen tarkoitetun liiman (kiinnike) käyttö. Trukin laakereissa käytetään tiivisteitä, jotta ulkopuolella oleva lika (pöly, kosteus) pysyisi itse laakerista poissa ja että laakerissa itsessään pysyisi sinne laitettu voiteluaine, esimerkiksi vaseliini tai öljy. Tiiviste mahdollistaa myös pikkuisen suuremman toleranssivirheen kahden yhteen liitettävän kappaleen välissä. Tiiviste mahdollistaa myös hydrauliikan tai pneumatiikan käytön, koska se mahdollistaa suuren paineen tuottamisen estämällä vapaan virtauksen. Esimerkkinä vaikkapa keskuspainevoitelu Juottamisella tarkoitetaan metallien liittämistä toisiinsa käyttäen liitoksessa metallia tai metalliseosta, jonka sulamispiste on alhaisempi kuin liitettävien materiaalien. Suosittuja juotosaineita ovat muun muassa sinkki ja tina. Hitsaamisessa puolestaan sulavat myös liitettävät metallit tai muovit. Palko tarkoittaa hitsiainetta, joka muodostuu yhdellä kerralla hitsattaessa työkappaleen päästä päähän. Palkoja itse hitsissä voi olla yksi tai useampia, jos on useampia palkoja, niin niillä voi olla oma nimensä riippuen sijainnista itse hitsissä. Useimmin esiintyvät palkotyypit ovat pohjapalko, välipalko ja pintapalko. Hitsiaine on tässä tapauksessa hitsauksen aikana ollut sula-aine joka voi koostua yksinomaan sulaneesta perusaineesta tai sulaneen perusaineen ja lisäaineen muodostamasta aineseoksesta tai yksinomaan sulaneesta lisäaineesta. 11. Mikä on reunahaava ja miten se vaikuttaa hitsauksessa? Reunahaava hitsauksessa tarkoittaa palon vieressä hitsauksen aiheuttamaa jatkuvaa tai epäjatkuvaa syvennystä (uraa) perusaineessa tai edellisessä palossa, jota sula metalli ei ole täyttänyt. Reunahaava tyyppejä on ainakin reunahaava juuressa, jatkuva reunahaava ja epäjatkuva reunahaava. Kyseessä on volumetrinen eli kolmiulotteinen virhe, jolta puuttuu kapea, terävä kärki, joka tekisi virheen vaaralliseksi. Hitsausvirheellä on merkitystä hitsauksen kestävyydelle, riippuen rasitustavasta ja virheen sijainnista rasituksen suuntaan

4 Pepe Nikander Vastaukset LP4 Koe 4 (5) nähden. Syitä reunahaavojen syntymiselle voivat olla: liian suuri hitsausvirta virheellinen lisäaineen kuljetus liian paksu lisäaine suhteessa perusaineeseen liian laaja levitysliike tai pitkä pysähtyminen reunoissa 12. Miksi asetyleeni pullo ei saa olla vaaka-asennossa hitsattaessa? 13. Selvitä mitä on perusaine hitsattaessa? 14. Selvitä mitä on lisäaine hitsattaessa? Asetyleenipullon tulee olla vähintään 15 asteen kulmassa venttiili ylöspäin, koska muuten asetyleeni valuu kaasuletkuun omia aikojaan ja aiheuttaa palo- ja räjähdysvaaran. Perusaine on nimitys hitsattaville työkappaleille. Esimerkiksi, jos olisi tarkoitus yhdistää kaksi lattaraudan palaa toisiinsa. Niin nämä kaksi lattaraudan palaa muodostaisivat yhdessä kysymyksessä mainitun perusaineen. Lisäaine taas on perusaineen lisäksi tuotavaa ulkopuolista sulavaa metallia, joka tavallisimmin on joko hitsauspuikkojen tai hitsauslangan muodossa. Lisäaine valitaan aina perusaineen ominaisuuksien ja hitsausmenetelmän mukaan. 15. Mitä kaasuja käytetään hitsattaessa? Mikä tehtävä niillä on? 16. Mitä ovat takatulisuojat? Jos hitsaustapana on kaasuhitsaus, niin hitsaus tapahtuu kaasuliekillä, joka syntyy kaasun kahden yhtyvän kaasun palaessa. Yleisimmin käytetyt yhdisteet ovat asetyleeni - happi ja nestekaasu (propaani) - happi Jos kyseessä on taas TIG- / MIG -hitsausmenetelmä niin kaasua käytetään passiivisena hitsaustapahtumaan reagoimattomana aineena, jossa suojakaasu suojaa kaaritilaa ja hitsisulaa ympäröivältä ilmalta. Suojakaasuna käytetään yleisesti jalokaasuja kuten heliumia tai argonia. MAG -hitsausmenetelmässä taas suojakaasu on aktiivisesti vuorovaikutuksessa hitsisulassa olevien aineiden kanssa. Suojakaasuna käytetään seoskaasuja joissa voi olla argonia, happea ja hiilidioksidia. Plasmahitsaus on myös riippuvainen kaasuista. Kyseinen menetelmä käyttää sekä plasmakaasua valokaaren tuottamiseen että suojakaasua tämän valokaaren suojaamiseen samanaikaisesti. Takatulisuoja estää palon etenemisen hitsauspolttimesta letkuun ja edelleen itse kaasupulloon. Se kiinnitetään välittömästi letkun ja polttimon väliin tai enintään metrin päähän polttimen kädensijasta. Takatulisuoja estää myös kaasua virtaamasta takaisin letkuun jotta sinne ei syntyisi seosta joka voisi räjähtää.

5 Pepe Nikander Vastaukset LP4 Koe 5 (5) 17. Mitä ovat takaiskuventtiilit? 18. Mihin teräksen polttoleikkaus perustuu? 19. Mikä on juoksute juottamisen yhteydessä? Takaisku on toimintahäiriö hitsaus- tai polttoleikkauslaitteessa joka voi helposti aiheuttaa tulipalon. Takaiskuventtiili toiselta nimeltään takaiskusuoja ei päästä kaasua takaisin pulloon. Sen on oltava kaasupullossa jos siinä on asetyleeniä, happea, nestekaasua tai maakaasua. Takaiskusuoja sulkee venttiilin jos ulkopuolelta tulee yhtä suuri tai suurempi paine. Venttiili avautuu jälleen kun paine laskee. Sammuttaa tulen joka tulee letkusta pulloon päin. Sulkee venttiilin kokonaan jos ulkopuolelta tuleva paine on huomattavasti korkeampi tai lämpötila nousee lähelle sataa astetta. Polttoleikkaus tarkoittaa yleensä rautametallien leikkaamista hapen ja polttokaasun, esimerkiksi propaanin tai asetyleenin yhteisvaikutuksella. Seostetummat teräslaadut vaativat erilaisia menetelmiä, esimerkiksi laser-, plasmatai jauhe- (rautajauheen avulla) leikkausta. Polttoleikkaus aloitetaan kuumentamalla teräs punahehkuiseksi ja suihkuttamalla tämän jälkeen puhdasta happea punahehkuiseen teräkseen. jolloin teräs palaa vapauttaen energiaa prosessiin. Periaatteessa ei kaasuliekkiä tarvitsisi käyttää alun kuumennuksen jälkeen, sillä palava teräs kuumentaa materiaalin, joka taas vuorostaan palaa kohdatessaan hapen. Juottaessa tarvitaan juotosapuaineina juoksutteita ns. flukseja, joiden tehtävänä on muun muassa siirtää lämpöä juotettaville pinnoille, pelkistää epämetallisia yhdisteitä(metallioksideja), suojata uudelleen hapettumiselta sekä alentaa sulan metallin pintajännitystä, siten edistää juotteen tasaista leviämistä. Tekniikassa juoksute -sanalla tarkoitetaan ainetta, joka lisää jonkun toisen aineen juoksevuutta olematta kuitenkaan liuotin. Helsingissä Pepe Nikander Logistikko JAKELU Ari Monto / TTS Koulutus