A.1 Kaarihitsauksen perusteet
|
|
- Esa-Pekka Penttilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 A.1 Kaarihitsauksen perusteet A.1.1 Sähköopin perusteet Mitä on sähkö? Aineen perusrakenne koostuu atomeista, jotka ovat erittäin pieniä. Atomiin kuuluu ydin ja sitä ympäröivä elektroniverho, jossa elektronit kiertävät ydintä määrätyillä kuorilla. Ydin koostuu positiivisesti varautuneista protoneista ja sähköttömistä neutroneista. Nykyisen käsityksen mukaan protonit ja neutronit koostuvat edelleen pienemmistä rakenneosista. Ydintä kiertävät elektronit ovat sähköisesti negatiivisesti varautuneita. Tavallisesti atomilla on sama lukumäärä protoneja ja elektroneja. Tällöin esimerkkiset varaukset kumoavat toistensa vaikutukset ja atomi vaikuttaa ulospäin sähköttömältä eli neutraalilta. Jos sähköisesti neutraaliin atomiin tuodaan ylimääräinen elektroni, atomin sähköinen tasapaino järkkyy ja atomista tulee negatiivisesti varautunut ioni. Ulospäin atomi vaikuttaa negatiivisesti varautuneelta. Jos atomista poistuu elektroni, tulee atomista positiivisesti varautunut, koska siihen jää yksi protoni enemmän. Sähkövirta on elektronien virtaa miinusnavasta plusnapaan. Elektronivirran sijasta sähkön kulkua kuvataan sähkövirralla, jonka kulkusuunta on aikoinaan kuitenkin sovittu vastakkaisesti eli sähkölähteen plusnavasta miinusnapaan. Elektronivirran syntymisen edellytyksenä on elektroneihin kohdistuva sähköinen voima ja elektronien liikkumisen mahdollistava johdeaine. Tätä voimavaikutusta kutsutaan jännitteeksi. Virran syntyminen edellyttää siis jännitteen olemassaoloa. Tarvitaan esimerkiksi sähkölähde, joka saa elektronit virtaamaan virtapiirissä negatiivisesta navasta positiiviseen napaan. Hitsaustekniikassa sitä kutsutaan hitsausvirtalähteeksi, jota käsitellään erikseen kohdassa A.2 (Hitsauslaitteet). Sähkövirran generoiminen Sähköenergia tuotetaan yleensä sähkögeneraattorilla. Generaattorin käyttövoimana voi olla erilaisia laitteita, vesivoimalaitoksessa toimii vesiturbiini, joka muuttaa veden virtausenergian käyttöenergiaksi. Lämpövoimalaitoksessa ja atomivoimalaitoksessa lämpöenergia (öljystä, kivihiilestä, kaasusta, uraanista) muutetaan höyryn ja höyryturbiinin avulla generaattorin käyttövoimaksi. Luonnonkaasua käytetään myös suoraan kaasuturbiinin käyttövoimana pyörittämään generaattoreita. Tuulivoima on uusi energialähde jota ollaan kehittämässä. Aurinkoenergiaa ei Suomessa pystytä käyttämään suuremmissa määrissä, se soveltuu lähinnä pieniin, eristettyihin kohteisiin (esim. saaristoon), eräisiin huipputekniikan tarpeisiin avaruudessa. Sähkötekniikan perussuureet Sähkötekniikan kolme tärkeintä perussuuretta ovat virta, jännite ja resistanssi eli vastus. Sähkövirran tunnuksena käytetään kirjainta / ja sen yksikkö on ampeeri (A). Virran voimakkuus ilmaistaan siis ampeereina (A). Sähkövirran kulku edellyttää jännitettä, jonka tunnuksena käytetään kirjainta U. Jännitteen yksikkö on voltti (V). Ominaisuutta, jolla aine vastustaa sähkövirran kulkua, nimitetään resistanssiksi eli vastukseksi.
2 2 Resistanssin tunnus on R ja yksikkö on ohmi. Mitä pienempi resistanssin arvo on, sitä suurempi virta pääsee kulkemaan johtimen läpi. Eri aineet johtavat sähköä eri tavalla, koska vapaiden elektronien määrä ja niiden mahdollisuus liikkua aineissa vaihtelevat. Eri aineiden sähkönjohtavuuden vertailuun käytetään suuretta nimeltä resistiivisyys. Resistiivisyys ilmaisee, kuinka suuri resistanssi on määrätyn kokoisella kappaleella. Resistiivisyyden yksikkö on mm 2 /m ja suuretunnus kreikkalainen kirjain (roo). Mitä pienempi aineen resistiivisyyden arvo on, sitä parempi sähkönjohdin se on. Kuparin resistiivisyyden arvo on 0,0175 mm 2 /m. alumiinin 0,028 ja teräksen 0,10. Aineiden sähkönjohtokyvyn ilmaisemiseen käytetään resistiivisyyden rinnalla sen käänteisarvoa, jota nimitetään johtavuudeksi eli konduktiivisuudeksi. Tunnus on kreikkalainen kirjain (gamma) ja yksikkö on m/ mm 2. Hopean sähkönjohtavuus on suurin eli 62 m/ mm 2. Seuraavana tulee kupari, jonka sähkönjohtavuus on 57. Se on noin kuusinkertainen verrattuna teräkseen, jonka johtavuuden arvo on 10. Näiden sähkötekniikan perussuureiden, virran, jännitteen vastuksen, välillä on seuraava yhteys, jota kutsutaan Ohmin laiksi: I = R U U = I x R U (V) R = = ( ) I (A) Teho on tuttu käsite fysiikasta. Se määritellään aikayksikössä tehdyksi työksi. Tehon tunnus on P ja yksikkö watti (W): P = työw aika t ja tehon yksikkö on: P = (Ws) (J) (W) eli (J/s) (s) (s) Tehon yksikkö watti vastaa myös yksikköä joule per sekunti eli newtonmetri per sekunti (J) (Nm) 1 (W) = 1 = 1 (s) (s) Sähkötehon P yksikkö on myös watti (W). Usein käytetään myös tuhat kertaa suurempaa yksikköä kilowatti (kw). Teho on tasavirralla jännitteen ja virran tulo: P = U(V) x /(A) = (V) x (A) = (W) Vaihtovirralla laskentakaava on hiukan erilainen.
3 3 Fysiikassa työllä tarkoitetaan energian muuttumista muodosta toiseen. Energia merkitsee myös kykyä tehdä työtä. Energian ja työn tunnus on W ja yksikkö joule (J). Energia voi esiintyä mm. liikeenergiana, kemiallisena energiana ja sähköenergiana ja lämpöenergiana. Sähköenergia on sähkön tekemä työmäärä tietyssä ajassa tietyllä teholla. Yksikkönä on wattisekunti (Ws) eli työmäärä, jonka sähkö tekee yhden watin teholla yhdessä sekunnissa: W = /(A) x U(V) x t(s) eli P(W) x t(s) = (W) x (s) = (Ws) Tämä energian yksikkö vastaa myös yksikköä joule (J) ja newtonmetri (Nm): 1 (Ws) = 1 (J) = 1 (Nm) Hitsauksessa käytetään myös termejä hitsausenergia, kaarienergia ja lämmöntuonti kuvaamaan valokaaren tuottamaa lämpömäärää, ks. kohdat 1.14 (Hitsausenergia ja lämmöntuonti) ja (Valokaaren lämpötilat ja lämpöenergia). Hitsausenergia eli kaarienergia tarkoittaa näissä kohdissa hitsausenergiaa ilmaistuna hitsin pituusyksikköä kohti eli kj/mm: hitsausvirta (A) x kaarijännite (V) Hitsausenergia = 1000 x hitsausnopeus (mm/s) (kj/mm) Hitsausvirta voi olla tasa- tai vaihtovirtaa. Tasavirta on koko ajan saman suuntainen ja napaisuus on vakio. Tasavirran lyhenteenä käytetään usein englanninkielistä lyhennettä DC (direct current). Tasavirta voi olla myös sykkivää eli pulssivirtaa. Vaihtovirran suunta vaihtelee koko ajan. Virta vaihtaa suuntaansa tietyin väliajoin, jonka vaihteluväliä kutsutaan jaksoksi. Taajuudella tarkoitetaan jaksojen lukumäärää sekunnissa. Yleisimmin käytetyn vaihtovirran taajuus on 50 Hz (hertsi = jaksoa/sekunti). Vaihtovirrasta käytetään yleisesti myös sen englanninkielistä lyhennettä AC (alternating current). Yleensä vaihtovirran muoto on sinimuotoista, mutta usein nykyaikaisissa hitsauksen vaihtovirtalähteissä suorakaideaalto.
4 4 Hitsausvirtapiiri Kaarihitsaus perustuu sähkövirran käyttöön valokaaren aikaansaamiseen, jolla tuotetaan tarvittava hitsauslämpö. Hitsausvirtapiirin osat ovat virtalähde, hitsauskaapeli, elektrodi/hitsauslisäaine, valokaari, työkappale ja maadoituskaapeli, ks. kuva. Hitsausvirtalähde on energialähde, joka muuttaa sähköverkosta otetun sähkön hitsaukseen sopivaksi. Hitsausvirtalähteen napojen välillä on napajännite. Kun virtapiiri sulkeutuu, niin virta alkaa kulkea. Kaarihitsaukselle on ominaista suuri virta ja pieni jännite. Hitsausvirtapiirin jokainen osa aiheuttaa sähköistä vastusta virtapiiriin: kaapelit, liittimet, työkappale, elektrodi/lisäaine ja valokaari. Tästä syntyy jännitehäviöitä, mistä syystä jännite virtalähteen navoissa on suurempi kuin valokaaressa. Vastuksen suuruus riippuu mm. osan materiaalista, pituudesta ja poikkipinta-alasta. Hitsauksessa joudutaan usein mittaamaan virta ja jännite, koska monissa hitsaustöissä käytetään hitsausohjetta eli WPS. Siinä on annettu käytettävät virta- ja jännitearvot. Hitsauksen menetelmäkokeen suorituksesta mitataan ja kirjataan myös nämä hitsauksen sähköiset arvot, jotka tulevat myöhemmin laadittavan hitsausohjeen pohjaksi. Hitsausvirran ja jännitteen mittausta on käsitelty enemmän kohdassa A.7 (Hitsausparametrien tarkistus). Kaapelien pituudet Kaapelien aiheuttamat häviöt ilmenevät niiden lämpenemisenä. Häviöt ovat sitä suurempia, mitä pidempiä kaapelit ovat, mitä pienempi niiden poikkipinta-ala on ja mitä suurempi virta on, ks. kuva. Kuparikaapelien jännitehäviöitä. Pituus tarkoittaa hitsauskaapelin ja maadoituskaapelin yhteenlaskettua pituutta. Poikkipinta-alat: mm 2.
5 5 Tarvittava poikkipinta-ala A voidaan laskea myös kaavasta: A = I x L U x ρ (mm 2 ) I = hitsausvirta (A) L = kaapelien pituus (m) U = jännitehäviö (V) = sähkönjohtavuus (m/ mm 2 ) Kaapelin koon valinta riippuu suurimmasta hitsausvirrasta ja hitsauskoneen käyttösuhteesta, ks. taulukko. Hitsauskaapelien kuormitettavuus. Enimmäisvirta. Kaapelin poikkipinta-ala Käyttösuhde mm % 85 % 60 % 35 % A.1.2 Valokaari Mikä valokaari on? Kaarihitsauksessa muutetaan sähköenergia hitsauksessa tarvittavaksi lämmöksi valokaaren avulla. Valokaarella pystytään tuottamaan riittävän korkeita lämpötiloja ja lämpömääriä kaikkien materiaalien sulattamiseen. Koska valokaaren tehotiheys on suuri ja se on helppo aikaansaada, se on yleisin ja myös tärkein energialähde hitsauksessa. Valokaari on kaasussa tapahtuva sähköpurkaus, joka edellyttää kaarivälissä olevan riittävästi sähköisesti varautuneita hiukkasia. Sanastostandardi SFS 3054 käyttää valokaaren sijasta hitsauksen yhteydessä lyhyempää muotoa kaari. Standardin määritelmän mukaan "kaari on sähköinen valokaari hitsausta varten". Jos jännitteisessä virtapiirissä navat ovat hiukan toisistaan erillään, niin virta ei kulje ilmavälin kautta, koska ilma johtaa huonosti sähköä. Tietyillä edellytyksillä voidaan kuitenkin saada virta kulkemaan siinä. Tämä voi tapahtua, jos ilmaväli on hyvin kapea ja jännite riittävän korkea sekä lisäksi ilmaväli on tehty sähköä johtavaksi eli ionisoitu. Ilmassa on aina kuitenkin vähän sähköä johtavia hiukkasia, vaikka se on muuten huonosti sähköä johtava. Kun ne joutuvat hitsausvirtapiirin sähkökenttään, niin ne liikkuvat kohti vastakkaista napaa. Negatiivisesti varautuneet hiukkaset eli elektronit kulkevat kohti plusnapaa eli anodia ja positiivisesti varautuneet hiukkaset eli ionit kohti miinusnapaa eli katodia.
6 6 Elektronien liike-energia riippuu vallitsevasta jännitteestä. Ne törmäävät liikkuessaan kohti anodia kaasumolekyyleihin, joiden elektroninen tasapaino häiriintyy ja ne hajoavat atomeiksi. Tätä kutsutaan dissosiaatioksi. Törmäyksessä atomien kehältä irtoaa elektroneja, joista osa kulkiessaan kohti anodia törmää jälleen uusiin kaasuatomeihin. Näin prosessi jatkuu. Jäljelle jääneet atomit eivät ole enää neutraaleja, vaan ne omistavat positiivisen varauksen. Nämä ionit liikkuvat puolestaan kohti katodia. Ilmavälissä napojen väliseen sähkökenttään syntyy voimakas elektronien, ionien ja neutraalien atomien virta, ks. kuva. Tätä kaasun tulemista sähköä johtavaksi kutsutaan ionisoitumiseksi, minkä tuloksena virta alkaa kulkea hitsausvirtapiirin valokaaressa. Lisäksi metallikappale lähettää myös elektroneja, jotka ympäröivät metallia ohuena verhona eli elektronipilvenä. Sähkökentän vaikutuksesta ne liikkuvat kohti anodia edellyttäen, että rajapinnassa ylitetään kullekin metallille ominainen potentiaalivalli, jonka yksikkönä on elektronivoltti. Ylitys edellyttää joko korkeata lämpötilaa, voimakasta sähkökenttää tai säteilytystä. Anodilla ja katodilla elektronien ja ionien liike-energia muuttuu törmäyksessä lämmöksi. Kaarihitsauksessa voidaan erottaa kaksi erityyppistä valokaarta: valokaari sulamattoman elektrodin ja työkappaleen välillä: - TIG- ja plasmahitsaus valokaari lisäaineen ja työkappaleen välillä: - puikko-, MIG/MAG-, jauhekaari- ja kaasukaarimuottihitsaus. Virran kulku valokaaressa elektrodi kytkettynä miinusnapaan Valokaaren pituus eli kaaripituus vaihtelee suuresti prosessi- ja hitsausarvokohtaisesti. Se on tyypillisesti noin 1-10 mm. Esimerkiksi MAG-hitsauksessa 1,0 mm:n langalla ja seoskaasulla valokaaren pituus on eräiden mittausten mukaan noin 1-2 mm, kun hitsausvirta on A, ja noin 2-4 mm, kun virta on A. Todennäköisesti kaaripituus on käytännössä hiukan pidempi, koska valokuvauksella ei saada näkyviin aina koko pituutta. Osa siitä on piilossa hitsisulassa olevassa painumassa. Valokaaren sytytys Valokaari voidaan sytyttää koskettamalla virtaa johtavalla lisäaineella eli hitsauspuikolla tai hitsauslangalla tahi elektrodilla työkappaletta. Tätä kutsutaan ns. oikosulkusytytykseksi. Se voidaan sytyttää myös erillisen sytytyslaitteen avulla ilman kosketusta, mitä kutsutaan ns. kipinäsytytykseksi. Edellistä tapaa käytetään puikkohitsauksessa, MIG/MAG-hitsauksessa, jauhekaarihitsauksessa ja joskus myös TIG-hitsauksessa. TIG-hitsauksessa käytetään kuitenkin yleensä kipinäsytytystä. Virtaa johtavan lisäaineen koskettaessa työkappaletta hitsausvirtapiirissä tapahtuu oikosulku. Kosketuskohdassa syntyy paikallisesti erittäin suuria virtatiheyksiä, koska kosketuspinta on hyvin pieni. Tämä aiheuttaa voimakasta vastuskuumenemista ja sulamista sekä sulan metallin ylikuumenemista. Tästä syntyy metallihöyryjä, jotka ionisoituvat helposti. Kuuma katodipinta alkaa lähettää elektroneja. Oikosulkuhetkellä jännite putoaa erittäin lyhyeksi ajaksi lähes nollaan. Oikosulun jälkeen täytyy lisäainetta nostaa hieman ylöspäin, jolloin valokaari syttyy.
7 7 Kosketussytytystä ei yleensä käytetä, kun toisena napana on sulamaton volframielektrodi, kuten on esimerkiksi TIG-hitsauksessa. Silloin tarvitaan erityinen sytytyslaite ionisoimaan kaariväli, jotta valokaari syttyisi ilman elektrodin ja työkappaleen välistä kosketusta, koska elektrodi vaurioituu muuten herkästi. Sytytyslaitteita on toimintaperiaatteiltaan lähinnä kahta tyyppiä, vanhempi suurtaajuuslaite ja uudempi pulssigeneraattori. Pulssigeneraattori tuottaa napojen väliin lyhytkestoisen jännitekipinän, joka iskiessään elektrodista työkappaleeseen ionisoi kaarivälin kaasun ja valokaari syttyy. Kipinäjännitteen suuruus on 5-10 kv ja kesto joitakin mikrosekunteja. Sytytyslaite kytkeytyy pois päältä itsestään, kun valokaari on syttynyt. Vaihtovirran taajuus on normaalisti 50 Hz eli hertsiä. Virran suunta muuttuu koko ajan, yhden sekunnin aikana 100 kertaa. Vaihtovirtavalokaari eroaa oleellisesti tasavirtavalokaaresta, koska valokaari sammuu jokaisen vaihtovirran puolijakson lopussa. Jotta saataisiin aikaan käyttökelpoinen vakaa vaihtovirtavalokaari, on kaari saatava syttymänä kahdesti joka jakson aikana. Uudelleensyttyminen on mahdollinen, jos kaariväli on riittävästi ionisoitunut. Puikkohitsauksessa tähän riittää, että virtalähteen tyhjäkäyntijännite on riittävän suuri ja puikon päällyste sopivaa tyyppiä. Puhtaat emäspuikot, joiden päällysteessä on runsaasti vaikeasti ionisoituvia fluoriyhdisteitä, eivät täytä yleensä tätä edellytystä ja eivät siten sovi yleensä hitsattavaksi vaihtovirralla. Suorakaideaaltovirtalähteellä emäspuikot ovat kuitenkin hitsattavissa paremmin. Emäspuikoissa on myös vaihtovirralla hitsattavia laatuja, joiden päällysteeseen on lisätty myös helpommin ionisoituvia aineita. Alumiinin TIG-hitsauksessa vaihtovirralla käytetään kaaren sytyttämiseen sytytyslaitetta, joka antaa suurjännitteistä kipinää. Jos nollakohdan ylitys on kuitenkin riittävän nopea, voi kaaren uudelleensyttyminen tapahtua myös ilman kipinää. Tällainen ominaisuus on monissa nykyaikaisissa virtalähteissä, joissa vaihtovirran muoto on suorakaideaalto. A.1.3 Valokaari lämmönlähteenä Lämpötila on valokaaressa anodilla eli plusnavassa korkeampi kuin katodilla eli miinusnavassa, koska anodit kuumenee enemmän suurella nopeudella liikkuvien elektronien törmätessä siihen ja koska katodilla kuluu osa tehosta elektroniemission synnyttämiseen. Anodin ja katodin lämpötilat riippuvat mm. kaarityypistä, suojakaasusta ja päällystetyypistä. Niiden lämpötilat ovat noin o C. Anodin eli plusnavan lämpötila on yleensä noin 500 o C korkeampi kuin katodin eli miinusnavan. Tämä koskee sulamattoman elektrodin ja työkappaleen välillä palavaa valokaarta. Kun toisena napana on sulava lisäaine, niin tilanne voi olla toinen. Valokaaren ytimen lämpötila on yleensä huomattavasti korkeampi kuin napojen lämpötila. Valokaaren ytimen lämpötila on puikkohitsauksessa noin o C, jauhekaarihitsauksessa luokkaa o C, MIG-hitsauksessa yli o C, TIG-hitsauksessa noin o C ja plasmahitsauksessa yli o C. Kaasuhitsauksessa kaasuliekin lämpötila on kuumimmassa kohtaa vain vähän yli o C. Teräksen hitsisulan pintalämpötila on riippuen mm. prosessista ja suojakaasusta noin o C. Sulan metallipisaran lämpötila on hiukan korkeampi, noin o C. Pisaran lämpötila riippuu mm. hitsausprosessista, lisäaineesta, suojakaasusta, napaisuudesta, hitsausarvoista ja langanhalkaisijasta. Lämpötiloille ei löydy mitään tarkkoja lukuarvoja, koska ne riippuvat monesta tekijästä ja lisäksi niiden mittaaminen on melko vaikea tehtävä. Teräksen valmistuksessa lämpötilat sulatusuunissa ovat matalampia, noin o C. Näitä lämpötiloja voidaan verrata esimerkiksi raudan ja seostamattoman teräksen arvoihin. Raudan sulamispiste on o C ja kiehumispiste on o C. Seostamattoman teräksen sulamisalue on o C. Lämpötila valokaaressa ylittää raudan kiehumispisteen. Tämä aiheuttaa myös osittain aineen höyrystymistä, mikä synnyttää puolestaan huuruja.
8 8 Metallin aika sulassa tilassa riippuu mm. hitsisulan koosta, joka riippuu puolestaan mm. hitsausprosessista ja hitsausenergiasta. Se on yleensä luokkaa 1-10 s. A.1.4 Valokaaren teho Kaarihitsauksessa lasketaan hitsausvirran I ja kaarijännitteen U avulla teho eli kaariteho seuraavasti: P = I x U(W) Tällä ilmaistaan tuotettua lämpötehoa. Sen avulla lasketaan yleensä hitsausenergia eli kaarienergia, joka ilmaistaan hitsin pituusyksikköä kohti. Tämä lasketaan seuraavasti: E = I x U 1000 x v (kj/mm) A = hitsausvirta (A) U = kaarijännite (V) v = hitsausnopeus (mm/s) Koko kaariteho ja kaarienergia ei suinkaan siirry lämpöenergiana hitsiin, vaan osa menee mm. säteilynä, johtumina ja roiskeina ympäristöön sekä kuluu suojakaasun lämmittämiseen ja TIG-hitsauksessa elektrodin kuumenemiseen. Hitsiin siirtyvän lämpöenergian ja hitsauksen sähköisistä arvoista lasketun kaarienergian suhdetta nimitetään termiseksi hyötysuhteeksi. Standardin SFS-EN 1011 mukaan terminen hyötysuhde MIG/MAG- ja puikkohitsauksessa on 80 % ja TIG-hitsauksessa 60 %. Se on MIG/MAG-hitsauksessa selvästi korkeampi kuin TIG-hitsauksessa, koska lisäainelanka sulaa ja pisaroiden mukana siirtyy myös paljon lämpöä hitsisulaan. TIG-hitsauksessa energiaa kuluu myös elektrodin kuumenemiseen. Lämpöteho jakaantuu esimerkiksi puikkohitsauksessa eri kohteisiin, ks. kuva. A.1.5 Hitsien perussanasto Lämpöteho puikkohitsauksessa Hitsauksen yhteydessä sulassa tilassa ollut aine kutsutaan hitsiaineeksi. Yksinomaan lisäaineesta muodostunut hitsiaine kutsutaan puhtaaksi hitsiaineeksi. Hitsiaine, joka muodostuu yhdellä kerralla hitsattaessa työkappaleen päästä päähän kutsutaan paloksi. Yhden tai useamman vierekkäisen palon muodostama hitsiainekerros kutsutaan palkokerrokseksi. Palkojärjestyksellä tarkoitetaan järjestys, jossa palot hitsataan. Ensimmäinen railoon hitsattu palko monipalkohitsissä kutsutaan pohjapaloksi. Palko, joka jää hitsin pintaan kutsutaan pintapaloksi. Pohjapalon ja pintapalon väliset palot ovat välipalkoja.
9 9 Hitsillä on kaksi puolta, juuren puoli ja pinnan puoli. Hitsin juurella tarkoitetaan aluetta päinvastaisella kuin mistä hitsaaminen on tapahtunut. Se osa hitsiainetta, joka ylittää perusaineen kutsutaan kuvuksi. Juuren puolella se kutsutaan juuren kuvuksi. Hitsin ja perusaineen liittymäviiva kappaleen pinnassa kutsutaan hitsin rajaviivaksi. Se osa perusainetta, joka on sulanut hitsauksen aikana kutsutaan sulamisvyöhykkeeksi. Sulamisvyöhykkeen paksuus railon kyljestä mitattuna kutsutaan sulatunkeumaksi (1). Yhdellä hitsauskerralla aikaansaatu sulamisvyöhykkeen syvyys kutsutaan sulamissyvyydeksi (3). Hitsin paksuus railon kohdalla mitattuna perusaineen pinnan tasosta kutsutaan hitsautumissyvyydeksi (2). 2,3 A.1.6 Hitsausprosessit Yleistä Hitsausprosessit ryhmitellään kahteen ryhmään: - Puristushitsaus: Hitsaus, jossa hitsi saadaan aikaan puristamalla osien liitospinnat toisiinsa mahdollisesti kuumennusta käyttäen. - Sulahitsaus: Hitsaus, jossa hitsi saadaan aikaan ilman puristusta sulattamalla osien liitospinnat käyttäen tai käyttämättä lisäainetta. Standardissa SFS-EN ISO 4063, jossa annetaan numerotunnukset hitsausprosesseille. Siinä on yksittäisiä hitsausprosesseja noin 70 kappaletta. Tärkein ja laajin prosessiryhmä on kaarihitsaus, jossa käytetään valokaarta hitsauslämmön lähteenä. Tavallisimmat kaarihitsausprosessit ovat puikkohitsaus (numerotunnus 111), MIG/MAGhitsaus (numerotunnus 13) ja TIG-hitsaus (numerotunnus 141).
10 10 Puikkohitsaus Puikkohitsaus on metallikaarihitsausta hitsauspuikolla ilman ulkoista suojaa hitsaustapahtumalle. Valokaari palaa puikon pään ja hitsisulan (työkappaleen) välillä. Sydänlanka sulaa ja sula metalli siirtyy pisaroina hitsisulaan. Tämän lisäksi siirtyy metallia vielä höyryn muodossa. Puikon päällyste sulaa hieman jäljessä sydänlangasta ja siitä syntyvät kaasut ja nestemäinen kuona suojaavat hitsaustapahtumaa. Kuona jähmettyy hitsin päälle kiinteäksi kerrostumaksi, joka muotoilee hitsin ja estää sen hapettumista. Kuona poistetaan hitsin pinnalta jälkeenpäin. MIG/MAG-hitsaus MIG/MAG-hitsaus on kaasukaarihitsausprosessi, jossa valokaari palaa suojakaasun ympäröimänä hitsauslangan ja hitsisulan (työkappaleen) välillä. Sula metalli siirtyy pisaroina langan kärjestä hitsisulaan. Hitsauslankaa syötetään koneellisesti langansyöttölaitteen avulla tasaisella nopeudella. Hitsausvirta tulee virtalähteestä monitoimijohdossa kulkevaa virtajohdinta myöten hitsauspistoolin kosketusuuttimeen, jossa se siirtyy hitsauslankaan. Suojakaasu suojaa kaaritilaa ja hitsisulaa ympäröivältä ilmalta. MAG tulee sanoista Metal Activ Gas ja tarkoittaa, että kaasu osallistuu aktiivisesti hitsaustapahtumaan ja antaa mm. paremman tunkeuman. Yksi aktiivikaasu on hiilidioksidi (CO2) MIG tulee sanoista Metal Inert Gas ja tarkoitaa, että kaasu ei osallistu mitenkään hitsaustapahtumaan. Ainoa tehtävä on suojata hitsiä. Näitä jalokaasuja ovat Argon (Ar) ja Helium (He). Heti kun kaasu sisältää pienenkin osan aktiivista kaasua, kysymyksessä on MAG-hitsaus.
11 11 TIG-hitsaus Volframikaasukaarihitsaus eli TIG-hitsaus on kaasukaarihitsausprosessi, jossa valokaari palaa sulamattoman volframielektrodin ja hitsisulan (työkappaleen) välillä suojakaasussa. Ilman pääsy hitsisulaan estää inertti suojakaasu, jona käytetään argonia tai heliumia. Suojakaasu suojaa myös kuuman elektrodin kärjen hapettumiselta. Valokaari sulattaa työkappaletta hitsauskohdan alueelta, johon muodostuu näin hitsisula. Käsinhitsauksessa tuodaan erikseen lisäainetta toisella kädellä hitsisulaan. TIG-valokaarella voidaan myös lämmittää ja hitsata pelkästään sulattamalla perusainetta tuomatta siihen lisäainetta. A.1.7 Hitsausaineet Puikkohitsaus Hitsauspuikot Hitsauspuikon muodostavat sydänlanka ja päällyste. Puikon halkaisija Merkki Päällyste Rautajauhe, Kalkki, Selluloosa jne. OK Kärki - joissakin puikoissa grafiittia helpottamassa sytytystä Sydänlanka - Kiinnityspää Sydänlanka on metallia, se voi olla, esim.: seostamatonta terästä niukkaseosteista terästä ruostumatonta terästä nikkeliä kuparia pronssia alumiinia valurautaa
12 12 Puikkojen koko ilmoitetaan mm:eissä sydänlangan halkaisijan mukaan. Käytettyjä halkaisijoita ovat 1.6, 2.0, 2.5, 3.2, 4.0, 5.0, 6.0 ja 7.0. Puikon pituus on sovitettu sydänlangan ja päällysteen virran kestävyyden mukaa. Seuraavia pituuksia käytetään: 300, 350 ja 450 mm. Puikon päitä nimitetään varreksi ja kärjeksi. Eräissä puikoissa kärki voi olla grafiittipäällystettä sytytyksen helpottamiseksi. Päällyste koostuu erilaisista mineraaleista, kuten kalkkikivestä, rutiilihiekasta, maasälvästä, piistä ym. Eräissä tapauksissa myös rautaa tai muita metallipulvereita on sekoituksessa. Sideaineina käytetään liisteriä ja vesilasia. MIG/MAG-hitsaus Lisäaine MIG/MAG hitsauksessa käytettään lisäaineena umpilankaa tai täytelankaa. Lisäaine toimii kuten puikkohitsauksessakin virranjohtimena. Umpilanka voi koostua eri metalleista tai seoksista ja tavallisimmat metallit/seokset MIG/MAG hitsauksessa ovat: seostamaton teräs niukkaseosteinen teräs ruostumaton teräs kupari pronssi alumiini Langan mitat ilmoitetaan mm:ssä halkaisijan mukaan. Umpilankojen halkaisijat ovat: Ø 0.6, 0.8, 1.0, 1.2, 1.4, ja 1.6 mm ja täytelankojen 1.2, 1.4, 1.6, 2.0 ja 2.4 mm. Lankojen pituudet riippuvat rullien/kelojen koosta. 15 kg:n kela, jossa on Ø 0.8 mm:n lankaa sisältää noin 2500 metriä lankaa. Täytelangassa voi olla erilaisia täytteitä, kuten jauhetäyte tai metallitäyte. Suojakaasu Hitsausprosessin suojaamiseksi haitallisilta ilmassa esiintyviltä komponenteilta tarvitaan suojakaasu. Se voi olla inertti tai aktiivi kaasu tai useamman kaasun yhdistelmä. Tavallisimmin käytetyt kaasut ovat Argon (Ar) ja Hiilidioksidi (CO2) tai näiden seos. Toinen MIG hitsauksessa käytetty inertti kaasu on Helium (He). Muistettava: MIG/MAG-hitsauksessa suojakaasun tehtävänä on estää ilman/ympäristökaasujen pääsy hitsausprosessiin. Se ei poista työkappaleella olevia epäpuhtauksia. TIG-hitsaus Lisäaine TIG-hitsauksessa käytetään määrämittaisia lisäainelankoja (hitsaussauvoja). Ne valmistetaan valssilangasta vetämällä, katkomalla ja oikaisemalla. Langat syötetään käsin, eivätkä näin olle toimi virranjohtimina. Mekanisoidussa TIG-hitsauksessa voidaan käyttää lisäaineena kelalla olevaa hitsauslankaa.
13 13 Hitsauslanka on yleensä umpinaista, mutta markkinoille on myös tulossa täytelankoja. Hitsauslankojen mitat on esitetty standardissa SFS-EN 759. Tavanomaisin pituus on 1000 mm. Yleisimmät halkaisijat ovat 1.6, 2.0, 2.4 ja 3.0 mm. Suojakaasu TIG-hitsauksessa volframielektrodin kestävyys rajoittaa suojakaasuvaihtoehdot inertteihin kaasuihin (argon ja helium). Argon on yleisimmin käytetty suojakaasu. Sillä on hyvät hitsaustekniset ominaisuudet: hyvä suojausvaikutus, vakaa valokaari (myös vaihtovirralla) ja helppo valokaaren syttyminen. Se on painavampi kaasu kuin helium. Heliumille on ominaista argonia korkeampi kaarijännite ja siitä johtuva suurempi hitsausenergia ja tunkeuma. Ominaisuutta voidaan hyödyntää suurempana hitsausnopeutena ja pienempänä esikuumennustarpeena hyvin lämpöä johtavilla materiaaleilla, esim. alumiini ja kupari. A.1.8 Aineensiirtyminen, hitsiaine MIG/MAG-hitsaus Aineensiirtyminen valokaaressa Nykyaikaisilla hitsauslaitteilla aineensiirtyminen langasta sulaan tapahtuu pääasiallisesti kahdella eri tavalla: lyhytkaarella kuumakaarella Lyhytkaarihitsaukselle on ominaista, että langan kärkeen muodostuu pisara. Kun pisara on saavuttanut oikean koon, se kuristuu ja imeytyy sulaan. Pisaran koko riippuu sähköpiirin induktanssista. Kuumakaarihitsauksessa sovelletaan huomattavasti suurempia parametriarvoja (virta / jännite / induktanssi). Tästä seuraa, ettei muodostu pisaraa, vaan sula materia siirtyy pienten pisaroiden muodostaman suihkun muodossa. Sekakaarialueeksi kutsutaan aluetta, joka sijaitsee lyhytkaari- ja kuumakaarialueiden välissä. Tälle alueelle on tunnusomaista epästabiili valokaari, jossa esiintyy isoja, epäsäännöllisiä, oikosulkuja aiheuttavia pisaroita. Sekakaarialueella suoritettu hitsaus aiheuttaa paljon hitsausroisketta eikä sitä tavallisesti suositella.
14 14 Pulssikaarihitsaus voidaan yksinkertaistettuna kuvata lyhytkaari- ja kuumakaari hitsauksen sekoituksena. Se säädetään siten, että parametrit vaihtelevat suurien arvojen (jolloin lisäaine sulaa irti ) ja pienten arvojen (jolloin pelkästään valokaari palaa) välillä. Tällä tavalla hitsaaja saa sulan paremmin hallintaansa. Prosessia ohjaa suuri määrä parametrejä, jotka ovat hyvin vaikeasti käsin asetettavissa. Tähän tarvitaan mikroprosessori, joka voi sovittaa yhteen kaikki vaadittavat parametrit. Edellä mainittujen prosessien lisäksi on käytössä vielä kaksi, pääosin mekanisoitua kaarihitsausprosessien muunnoksia, jotka on kehitetty tehokkuuden lisäämiseksi. TIG-hitsaus Käsivaraisessa TIG-hitsauksessa lisäaine tuodaan käsin. Hyvän hitsin aikaan saamiseksi on tärkeätä, että kulma elektrodin ja lisäaineen välillä on oikea. Lisäaine tuodaan hitsauksessa suoraan hitsisulan etureunaan (ei päälle). Lisäaineeseen tulee oksideja jos lisäaine joutuu kaasusuojauksen ulkopuolelle. Tällä on erityistä haittaa hitsattaessa ruostumatonta terästä, alumiinia ja titaania, jolloin syntyy oksidisulkeumia. A.1.9 Hitsisulan muotoilu Hitsisulalla tarkoitetaan hitsauksen aikana sulassa tilassa oleva aine ennen hitsin jäähtymistä.
B.3 Terästen hitsattavuus
1 B. Terästen hitsattavuus B..1 Hitsattavuus käsite International Institute of Welding (IIW) määrittelee hitsattavuuden näin: Hitsattavuus ominaisuutena metallisessa materiaalissa, joka annetun hitsausprosessin
LisätiedotMISON suojakaasu. Annatko otsonin vaarantaa terveytesi?
MISON suojakaasu Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? 2 MISON suojakaasu Vältä haitallista otsonia käytä hitsaamiseen aina MISON suojakaasua. Hitsaamisen yhteydessä syntyy aina haitallista otsonia. Hyvin
LisätiedotB6 Yleiskatsaus hitsausprosesseihin
B.6 Yleiskatsaus hitsausprosesseihin 1 B.6.1 Valokaari lämmönlähteenä Valokaari Valokaaren avulla pystytään vaivattomasti kehittämään riittävän korkeita lämpötiloja ja suuria lämpömääriä kaikkien metallisten
LisätiedotPerusaineesta johtuvat hitsausvirheet ovat pääasiassa halkeamia, kuuma- ja/tai kylmähalkeamia.
B.5 Hitsausvirheet 1 B.5.1 Hitsausvirheiden syyt Perusaine Perusaineesta johtuvat hitsausvirheet ovat pääasiassa halkeamia, kuuma- ja/tai kylmähalkeamia. Tavallisimmat syyt kuumahalkeamien syntymiseen
LisätiedotTäytelangan oikea valinta
Täytelangan oikea valinta - HITSAUSKONEET - Lincoln Electric Nordic - LISÄAINEET - Mestarintie 4 - VARUSTEET- PL 60 Eura Puh: 0105223500, fax 0105223510 email :jallonen@lincolnelectric.eu Prosessikuvaus
Lisätiedot1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla
Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit
LisätiedotA.2 Hitsauslaitteisto
1 A.2 Hitsauslaitteisto A.2.1 Sähkön jakelu, liitäntä verkkoon Hitsauslaitteiston ensisijainen tehtävä on pienentää jakeluverkon korkea jännite sekä samalla mahdollistaa suuren sähkövirran käytön. Lisäksi
LisätiedotWiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA
WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA "WiseRoot+ on uskomattoman käyttäjäystävällinen ja tekee sen, minkä lupaa. Sillä on helppo korjata monenlaiset sovitepoikkeamat, kuten kohdistusvirheet
LisätiedotAnnatko otsonin vaarantaa terveytesi?
3 ODOROX MISON suojakaasu odorized oxygen Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? 02 MISON suojakaasu Vältä haitallista otsonia käytä hitsaamiseen aina MISON suojakaasua. Hitsaamisen yhteydessä syntyy aina
LisätiedotMIG/MAG-hitsaus. Sisällysluettelo. MIG/MAG-hitsausta.
MIG/MAG-hitsaus MIG/MAG-hitsausta. MIG/MAG-hitsaus (engl. metal inert gas / metal active gas welding) on kaasukaarihitsausmenetelmä, jossa sähkövirran avulla aikaansaatava valokaari palaa lisäainelangan
Lisätiedotkipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.
Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy
LisätiedotKÄYTTÖ-OHJE EVERLAST
KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST Power i_tig 201 HUOMIO! TAKUU EI KATA VIKAA JOKA JOHTUU LIAN AIHEUTTAMASTA LÄPILYÖNNISTÄ PIIRIKORTILLA/KOMPONENTEISSA. Jotta koneelle mahdollistetaan pitkä ja ongelmaton toiminta edellytämme
LisätiedotWiseRoot ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA
WiseRoot ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA 6.08.2019 WiseRoot ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA WiseRoot on ilman juuritukea tehtävään juuripalon hitsaukseen optimoitu lyhytkaariprosessi. Prosessi
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotWiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA
WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA 7.11.2017 WiseRoot+ TUOTTAVA JA KORKEALAATUINEN MIG- HITSAUSPROSESSI WiseRoot+ on ilman juuritukea tehtävään pohjapalon hitsaukseen optimoitu lyhytkaariprosessi.
LisätiedotJännite, virran voimakkuus ja teho
Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin
LisätiedotA.6 Hitsauksen suoritus 1
Hitsauksen teoriaopetus A6 Hitsauksen suorittaminen 1 A.6 Hitsauksen suoritus 1 A.6.1 Hitsausohje, WPS Hitsausohje on asiakirja, jossa yksityiskohtaisesti esitetään tiettyyn hitsaussovellutuksen vaadittavat
LisätiedotMittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014
Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella
LisätiedotSÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:
FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia
LisätiedotElektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist
Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa
LisätiedotPienoisopas. Alumiinihitsaus.
Pienoisopas. Alumiinihitsaus. 2 Sisällys 3 Alumiini 4 Alumiiniseokset 5 Alumiinin hitsaaminen Muodonmuutokset Puhdistus ennen hitsausta Lisäaine 7 Suojakaasut MISON suojakaasut Alumiinihitsauksen suojakaasut
LisätiedotUUSI SYMPLEX 320 SYMPLEX 420. Puikkohitsausja MIG/MAG- Invertterit. AWtools Oy
AWtools Oy Rälssitie 7 B 01510 VANTAA Puh. 020 7434 720 www.awtools.fi myynti@abajat.fi UUSI Sarja 3-vaihe SYMPLEX 320 SYMPLEX 420 Puikkohitsausja MIG/MAG- Invertterit SYMPLEX 320-420 3PH SUURI VAIN OMINAISUUKSILTAAN.
LisätiedotA.7 Hitsauksen suoritus (2)
Hitsauksen teoriaopetus A7 Hitsauksen suorittaminen 1 A.7 Hitsauksen suoritus (2) A.7.1 Hitsausparametrien tarkistus Tärkeätä on, että hitsauslaitteisto antaa oikeat arvot (kelpuutus), kun hitsataan WPS:n
LisätiedotWiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA
WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA "WiseRoot+ on uskomattoman käyttäjäystävällinen ja tekee sen, minkä lupaa. Sillä on helppo korjata monenlaiset sovitepoikkeamat, kuten kohdistusvirheet
LisätiedotHITSAUSMENETELMÄT. Eri hitsausmenetelmien kuvaukset. Lähteet: Esab, Kemppi, Wikipedia
HITSAUSMENETELMÄT Eri hitsausmenetelmien kuvaukset. Lähteet: Esab, Kemppi, Wikipedia SISÄLLYSLUETTELO Jauhekaarihitsaus...4 Kaasukaarimuottihitsaus...5 Kaarijuotto...5 Kaasuleikkaus...5 Kiekkohitsaus...6
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotPienoisopas. Ruostumattoman teräksen MIG/MAGhitsaukseen.
Pienoisopas. Ruostumattoman teräksen MIG/MAGhitsaukseen. 2 Sisällys. 3 Ruostumaton teräs 4 Ruostumattomien terästen lujuus ja korroosionkestävyys 4 Ruostumattomien terästen hitsaus - käytännön ohjeita
LisätiedotSÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013
SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen
LisätiedotKANDIDAATINTYÖ: ADAPTIIVISEN HITSAUSVALOKAAREN HYÖDYNTÄMINEN MAG-KUUMAKAARIHITSAUKSESSA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari KANDIDAATINTYÖ: ADAPTIIVISEN HITSAUSVALOKAAREN HYÖDYNTÄMINEN MAG-KUUMAKAARIHITSAUKSESSA
LisätiedotTASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET
TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET (YO-K06+13, YO-K09+13, YO-K05-11,..) Tasasuuntaus Vaihtovirran suunta muuttuu jaksollisesti. Tasasuuntaus muuttaa sähkövirran kulkemaan yhteen suuntaan. Tasasuuntaus toteutetaan
LisätiedotPuikkojen oikea valinta
Puikkojen oikea valinta - HITSAUSKONEET - Lincoln Electric Nordic - LISÄAINEET Mestarintie 4 - VARUSTEET- PL 60 27511 Eura puh. 0105223500,fax 0105223510 email : jallonen@lincolnelectric.eu Puikkohitsauksessa
LisätiedotFastMig X Intelligent
FastMig X Intelligent ÄLYKÄSTÄ HITSAUSTA ERILAISIA MATERIAALEJA TYÖSTÄVIEN KONEPAJOJEN TARPEISIIN Kemppi K7 Hitsauslaitteet 24.06.2016 1(10) FastMig X Intelligent, Älykästä hitsausta erilaisia materiaaleja
LisätiedotHitsausmenetelmävalintojen vaikutus tuottavuuteen
Hitsausmenetelmävalintojen vaikutus tuottavuuteen HITSAUSSEMINAARI puolitetaan kustannukset Lahti 9.4.2008 Dipl.ins. Kalervo Leino VTT HITSAUSMENETELMÄN TEHOKKUUS = 1 / HITSAUSAIKA HITSIMÄÄRÄ HITSIAINEEN
LisätiedotOHUTSEINÄMÄISTEN PUTKIEN ORBITAALI-TIG-HITSAUS ORBITAL TIG WELDING OF THIN-WALLED TUBES
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma OHUTSEINÄMÄISTEN PUTKIEN ORBITAALI-TIG-HITSAUS ORBITAL TIG WELDING OF THIN-WALLED TUBES Lappeenrannassa 24.4.2012
LisätiedotTuoteluettelo SUOJAKAASUT
Tuoteluettelo SISÄLTÖ Tuoteluettelo 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 Esipuhe Valintataulukko Argon Helium Hiilidioksidi Happi Asetyleeni Typpi AWOMIX (SK-12, SK-18, SK-25) SK-2 Awodrop SO-2
LisätiedotKÄYTTÖ-OHJE EVERLAST
KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST Power Pro 205 Power Pro 256 ESITTELY Power Pro sarjan hitsauskoneiden valmistuksessa käytetään nykyaikaista invertteri tekniikka. Koneet ovat monitoimi laitteita joilla voidaan hitsata
LisätiedotHITSAUKSEN ALKEITA. Emäspuikoissa on paksumpi päällyste sekä hitsauspuhallus voimakkaampi kuin rutilipuikoissa.
PUIKKOHITSAUS Hitsauskone tyypit: HITSAUKSEN ALKEITA Hitsausmuuntajassa hitsausvirta on vaihtovirtaa, jännite noin 30 60 Volttia ja Hertsiluku sama kuin verkossa, 1-vaihekoneessa 50 Hertziä, näin ollen
LisätiedotMonet polut työelämään -hanke Maahanmuuttajan aiemmin hankitun ammatillisen osaamisen tunnistamisen toiminnallinen ja käytännön testi.
Metallialan osaamisen testimalli Hitsaus- levytyö 1. Piirrä seuraavat hitsausmerkinnät TEHTÄVÄ a. Laippahitsi VASTAUS b. I-hitsi c. V-hitsi d. Puoli-V-hitsi e. V-hitsi, hitsattu osaviistettyyn V-railoon
LisätiedotSähkötekiikka muistiinpanot
Sähkötekiikka muistiinpanot Tuomas Nylund 6.9.2007 1 6.9.2007 1.1 Sähkövirta Symboleja ja vastaavaa: I = sähkövirta (tasavirta) Tasavirta = Virran arvo on vakio koko tarkasteltavan ajan [ I ] = A = Ampeeri
LisätiedotHITSAUSNOPEUDEN VAIKUTUS TUNKEUMAAN JAUHEKAARIHITSAUKSESSA VAKIOVIRRALLA JA VAKIOJÄNNITTEELLÄ HITSATTAESSA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Energy Systems LUT Kone BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari HITSAUSNOPEUDEN VAIKUTUS TUNKEUMAAN JAUHEKAARIHITSAUKSESSA VAKIOVIRRALLA JA VAKIOJÄNNITTEELLÄ
LisätiedotHITSAUSSANASTOA. Amma-projekti, Vakes 2005 Anja Keipi, Janne Saari, Mauri Immonen
HITSAUSSANASTOA Amma-projekti, Vakes 2005 Anja Keipi, Janne Saari, Mauri Immonen Sisällysluettelo Hitsausasennot... 3 Railotyypit... 3 Hitsin osat... 3 Hitsausvirheet... 3 Kaasuhitsaus... 4 Puikkohitsaus...
LisätiedotHitsauksen teoriaopetus A5 Hitsausaineet 1
Hitsauksen teoriaopetus A5 Hitsausaineet 1 A.5 Hitsausaineet A.5.1 Puikkohitsaus Hitsauspuikon periaate Hitsauspuikko muodostuu sydänlangasta, jonka ympärille on puristettu päällyste. Valokaaren lämmön
LisätiedotRobotisoidun MIG/MAG-hitsauksen käyttö Metso Automation Oy:n venttiilin valmistuksessa
Veli-Pekka Pöppönen Robotisoidun MIG/MAG-hitsauksen käyttö Metso Automation Oy:n venttiilin valmistuksessa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Automaatiotekniikka Insinöörityö 22.4.2014 Tiivistelmä
LisätiedotFastMig X vie käsinhitsauksen laatustandardit uudelle tasolle
FastMig X vie käsinhitsauksen laatustandardit uudelle tasolle Tämän hetken älykkäin MIG-hitsauslaite Hyödyntää tehokkaasti hitsaushallinnan ohjelmistoja (KAS) ja valokaaren ominaisuuksia parantavia Wise-ohjelmistotuotteita
LisätiedotRATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi
Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa
LisätiedotKEMPPI K5 HITSAUSLAITTEET. MasterTig ACDC 3500W TEHOA JA TALOUDELLISUUTTA SAMASSA PAKETISSA
KEMPPI K5 HITSAUSLAITTEET MasterTig ACDC 3500W TEHOA JA TALOUDELLISUUTTA SAMASSA PAKETISSA 24.09.2017 MasterTig ACDC 3500W TEHOKAS ACDC TIG -LAITE KAIKENLAISILLE MATERIAALEILLE MasterTig ACDC 3500W on
LisätiedotTURVALLISUUSOHJEET Noudata näitä ohjeita tarkasti. Väärinkäyttö voi aiheuttaa vakavan onnettomuuden tai kuoleman.
OHJEKIRJA AC/DC TIG-INVERTTERI (3-VAIHE 400V) TURVALLISUUSOHJEET Noudata näitä ohjeita tarkasti. Väärinkäyttö voi aiheuttaa vakavan onnettomuuden tai kuoleman. TARKISTA TYYPPIKILVESTÄ SOVELTUVA VIRTALÄHDE!
LisätiedotRuostumattoman teräksen hitsauksen suojakaasut. Seminaariristeily , SHY Turku. Jyrki Honkanen Oy AGA Ab
Ruostumattoman teräksen hitsauksen suojakaasut. Seminaariristeily 27.5.2016, SHY Turku. Jyrki Honkanen Oy AGA Ab Sisältö. Seoskaasujen komponentit Perussuositukset Mikroseostukset AGAn suojakaasut rst:n
LisätiedotFY6 - Soveltavat tehtävät
FY6 - Soveltavat tehtävät 21. Origossa on 6,0 mikrocoulombin pistevaraus. Koordinaatiston pisteessä (4,0) on 3,0 mikrocoulombin ja pisteessä (0,2) 5,0 mikrocoulombin pistevaraus. Varaukset ovat tyhjiössä.
Lisätiedot7. Resistanssi ja Ohmin laki
Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi
LisätiedotFy06 Koe ratkaisut 29.5.2012 Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/13
Fy06 Koe ratkaisut 9.5.0 Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/3 Koe. Yksilöosio. 6p/tehtävä.. Kun 4,5 V:n paristo kytketään laitteeseen, virtapiirissä kulkee,0 A:n suuruinen sähkövirta ja pariston napojen välinen
LisätiedotTN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu
TN 3 / SÄHKÖASIOITA Viitaniemen koulu SÄHKÖSTÄ YLEISESTI SÄHKÖ YMPÄRISTÖSSÄ = monen erilaisen ilmiön yhteinen nimi = nykyihminen tulee harvoin toimeen ilman sähköä SÄHKÖN MUODOT SÄHKÖN MUODOT pistorasioista
LisätiedotTulovirta: 230 V, 1-vaihe. Nimellisteho: 150 A 35 % tasavirralla. Paino: 33,0 kg. Hitsaustapa: MIG/MAG
MIGMATIC 171 230 V, 1-vaihe 150 A 35 % tasavirralla 33,0 kg 3110 029015286 MIGMATIC 171 - Virtalähde-/pulloteline - Syöttörullasarja, V-urat, 0,6/0,8 mm - Kaasuletku 3450 156053046 Syöttörullasarja, V-urat,
LisätiedotKemppi K5 Hitsauslaitteet
Minarc Evo 180 ERITTÄIN PIENIKOKOINEN Kemppi K5 Hitsauslaitteet 1(5) PUIKKOHITSAUKSEN PIKKUJÄTTILÄINEN SINNE, MISSÄ IKINÄ TYÖSKENTELETKIN Minarc Evo 180 on suositun Minarc Evo -tuoteperheen uusin malli.
LisätiedotHITSAUKSEN TUOTTAVUUDEN PARANTAMINEN KAASUVALINNOILLA IMPROVING WELDING PRODUCTIVITY WITH SHIELDING GAS CHOICES
Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari HITSAUKSEN TUOTTAVUUDEN PARANTAMINEN KAASUVALINNOILLA IMPROVING WELDING PRODUCTIVITY
Lisätiedoteriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate.
Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 5: RADOAKTVSUUSTYÖ Teoriaa Radioaktiivista säteilyä syntyy, kun radioaktiivisen aineen ytimen viritystila purkautuu
LisätiedotHydraulisen puutavaranosturin jalustan kokoonpanosilloitus ja hitsaus
Opinnäytetyö (AMK) Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Konetekniikka 2010 Kristian Hoppania Hydraulisen puutavaranosturin jalustan kokoonpanosilloitus ja hitsaus OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN
LisätiedotCoulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q
Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =
LisätiedotALUMIININ OKSIDIKERROKSEN MERKITYS HITSAUKSESSA THE EFFECT OF THE OXIDE LAYER IN ALUMINIUM WELDING
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari ALUMIININ OKSIDIKERROKSEN MERKITYS HITSAUKSESSA THE EFFECT OF THE OXIDE LAYER
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015
SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään
LisätiedotKÄYTTÖ-OHJE EVERLAST
KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST SUPER CUT 50 ESITTELY SUPER CUT-50 plasmaleikkureiden valmistuksessa käytetään nykyaikaisinta MOSFET invertteri tekniikka. Verkkojännitteen 50Hz taajuus muunnetaan korkeaksi taajuudeksi
LisätiedotLuku 1. Johdanto 1.1. LMC 320. 1.2. Käyttötarkoitus
LMC 320 Käyttöohje Sisällys 1. Johdanto 1.1. LMC 320 1.2. Käyttötarkoitus 1.3. Esittely 2. Turvallisuusohjeet 2.1. Huomautus- ja varoitusmerkkien esittely 2.2. Ohjeita laitteen turvalliseen käyttöön 2.2.1.
LisätiedotTeräspaalujen jatkaminen hitsaamalla Laatuvaatimukset ja työn toteutus
Ruukin Teräspaalupäivä 2013 Teräspaalujen jatkaminen hitsaamalla Laatuvaatimukset ja työn toteutus Unto Kalamies Inspecta Sertifiointi Oy 1 Sisältö Hitsaus prosessina Laatuvaatimukset Hitsaajan pätevyys
LisätiedotOikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.
Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan
LisätiedotFysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)
Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) 1) MEKANIIKKA Vuorovaikutus vuorovaikutuksessa kaksi kappaletta vaikuttaa toisiinsa ja vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa samanaikaisesti lajit: kosketus-/etä-
LisätiedotWallius BlackLine 281 AC/DC. 1 Koneen esittely. 2 Käyttöönotto. 3 Koneen takapaneeli. 4 Etupaneelin liittimet. 5 Ohjauspaneeli
Wallius BlackLine 281 AC/DC 1 Koneen esittely 2 Käyttöönotto 3 Koneen takapaneeli 4 Etupaneelin liittimet 5 Ohjauspaneeli 5.1. Parametrien nollaus 5.2. Kieliasetukset 5.3. Näyttö 5.4. Säädin 5.5 Led-nayttö
LisätiedotKÄYTTÖOHJE WAMETA 250 MPK. Wallius Hitsauskoneet Oy
KÄYTTÖOHJE WAMETA 250 MPK 1. JOHDANTO hitsausinvertteri on suunniteltu vain MIG/MAG, puikko- ja TIGhitsausta varten. Tässä käyttöohjeessa annetaan yleisiä ohjeita uuden hitsauskoneen käytöstä ja hoidosta.
LisätiedotKÄYTTÖOHJE WAMETA 200
KÄYTTÖOHJE WAMETA 200 1. JOHDANTO Wameta 200 hitsausinvertteri on suunniteltu vain puikko- ja TIG-hitsausta varten. Tässä käyttöohjeessa annetaan yleisiä ohjeita uuden hitsauskoneen käytöstä ja hoidosta.
Lisätiedot1 Sähkötekniikan peruskäsitteet
1 Sähkötekniikan peruskäsitteet Mitä sähkö on? 1/P Täydennä teksti. Atomin ydin koostuu ja. Ulospäin sähköttömän atomin ydintä kiertävien negatiivisesti sähköisten lukumäärä on sama kuin positiivisesti
LisätiedotHitsauslaitteet VALINTAOPAS
Hitsauslaitteet VALINTAOPAS HELPPO VALINTA Tämä valintaopas auttaa sinua valitsemaan konepaketin, joka parhaiten sopii omiin hitsaustarpeisiisi. Tarkat kysymykset prosessista ja käyttötarkoituksesta auttavat
LisätiedotWiseThin+, Tuottavaa levyhitsausta ja asentohitsausta. WiseThin+ TUOTTAVAA LEVYHITSAUSTA JA ASENTOHITSAUSTA (6)
WiseThin+ TUOTTAVAA LEVYHITSAUSTA JA ASENTOHITSAUSTA 1(6) NOPEUTA HITSAUSTA JA PARANNA LAATUA WiseThin+ on kehitetty nopeaan ja tuottavaan ohutlevyjen käsinhitsaukseen terästä sisältäville tai sisältämättömille
LisätiedotSähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon
30 SÄHKÖVAKIO 30 Sähkövakio ja Coulombin laki Coulombin lain mukaan kahden tyhjiössä olevan pistevarauksen q ja q 2 välinen voima F on suoraan verrannollinen varauksiin ja kääntäen verrannollinen varausten
LisätiedotINVERTEC 135S, 150S & 170S
IM2013 07/2012 REV05 INVERTEC 135S, 150S & 170S KÄYTTÖOHJE FINNISH Lincoln Electric Bester Sp. z o.o. ul. Jana III Sobieskiego 19A, 58-263 Bielawa, Poland www.lincolnelectric.eu Vakuutus yhteensopivuudesta
LisätiedotKEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.
KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan
LisätiedotHITSAUSSUOJAKAASUJEN TEHOKAS JA TALOUDELLINEN KÄYTTÖ
HITSAUSSUOJAKAASUJEN TEHOKAS JA TALOUDELLINEN KÄYTTÖ Kalevi Korjala 29.6.2007 Copyright 2007 Kalevi Korjala 1. JOHDANTO.. 1 2. HITSAUSSUOJAKAASUT. 2 2.1 Hitsaussuojakaasujen merkitys hitsauksessa 2 2.2
LisätiedotKEMPPI K5 HITSAUSLAITTEET. Minarc Evo 180 ERITTÄIN PIENIKOKOINEN
KEMPPI K5 HITSAUSLAITTEET Minarc Evo 180 ERITTÄIN PIENIKOKOINEN 13.11.2017 Minarc Evo 180 PUIKKOHITSAUKSEN PIKKUJÄTTILÄINEN SINNE, MISSÄ IKINÄ TYÖSKENTELETKIN Minarc Evo 180 on suositun Minarc Evo -tuoteperheen
LisätiedotLIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ
LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ Valosähköisellä ilmiöllä ymmärretään tässä oppikirjamaisesti sitä, että kun virtapiirissä ja tyhjiölampussa olevan anodi-katodi yhdistelmän katodia säteilytetään fotoneilla,
LisätiedotX8 MIG Guns TEHOA JA TARKKUUTTA
X8 MIG Guns TEHOA JA TARKKUUTTA 24.12.2018 X8 MIG Guns ERGONOMISESTI MUOTOILLUT JA TEHOKKAAT HITSAUSPISTOOLIT TEOLLISEEN MIG-HITSAUKSEEN X8 MIG Gun -hitsauspistoolien ergonomia ja tekniset ominaisuudet
LisätiedotFastMig M. Uuden sukupolven työjuhta teollisuuskäyttöön
FastMig M Uuden sukupolven työjuhta teollisuuskäyttöön FastMig M Uuden sukupolven työjuhta teollisuuskäyttöön Taattua luotettavuutta hitsausteknologian huipulta Ensiluokkaista laatua teolliseen MIG/MAGhitsaukseen
LisätiedotFastMig X. Hitsauksen uusi tulevaisuus
FastMig X Hitsauksen uusi tulevaisuus FastMig X Monien erikoisalojen tuoteperhe Modulaarinen monimenetelmäratkaisu ja pohjapalkohitsauksen ehdoton ykkönen Perustuu markkinoiden parhaisiin hitsausteknisiin
LisätiedotElektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä
Elektroniikka Mitä sähkö on Sähkö on elektronien liikettä atomista toiseen. Negatiivisesti varautuneet elektronit siirtyvät atomista toiseen. Tätä kutsutaan sähkövirraksi Sähkövirrasta puhuttaessa on sovittu,
LisätiedotMinarcMig Adaptive 170 ja 180, Mig/Mag-hitsaukseen. Tekniset tiedot: MinarcMig 170 MinarcMig 180
MinarcMig Adaptive 170 ja 180, Mig/Mag-hitsaukseen Helppokäyttöinen Kevyt ja helppo liikutella Hyvät hitsausominaisuudet myös pitkillä liitäntäkaapeleilla Turvallinen ja luotettava Ohutlevyteollisuus Asennus
LisätiedotMiten parannan hitsauksen tuottavuutta
Miten parannan hitsauksen tuottavuutta SHY Turun paikallisosasto 60 vuotta 07.11.2013 Esa Penttilä IWS hitsausneuvonta Oy ESAB Millä tehostan hitsausta Esa Penttilä Oy Esab Mitä tänään - suunnittelu -
LisätiedotKäytännön ohjeita MIG/MAG-hitsaukseen.
Käytännön ohjeita MIG/MAG-hitsaukseen. Käytännön ohjeita MIG/MAG-hitsaukseen. 02 Sisällysluettelo Sisällysluettelo. 1 MIG/MAG-hitsaus 4 1.1 Prosessikuvaus 4 1.2 MIG/MAG-hitsauksen sähköinen toimintaperiaate
LisätiedotKemppi K5 Hitsauslaitteet
Kempact Pulse 3000 LAATUA, NOPEUTTA JA TUOTTAVUUTTA Kemppi K5 Hitsauslaitteet 1(6) TEHOKAS SUURIKAPASITEETTINEN MIG/ MAG-HITSAUSKONE Kempact Pulse 3000 on mahtava yhdistelmä tehoa, kapasiteettia ja viimeistelyä
LisätiedotSähkön perusteet. Elektroniikka ja sähköoppi. Klas Granqvist Akun Tehdas / Oy Aku s Factory Ltd
Sähkön perusteet Elektroniikka ja sähköoppi Klas Granqvist Akun Tehdas / Oy Aku s Factory Ltd Sisältö Sähkön perusteet Termit ja suureet Käytännön ilmiöt Laskelmat Äänilaitteiston sähköistys Sähköverkkojen
LisätiedotFysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Aine koostuu atomeista Nimitys tulee sanasta atomos = jakamaton (400 eaa, Kreikka) Atomin kuvaamiseen käytetään atomimalleja Pallomalli
LisätiedotWAMETA MINIMIG 180 SYNERGIC
WAMETA MINIMIG 180 SYNERGIC Sisällys Käyttöohje 1. Johdanto 1.1. WAMETA MINIMIG 180 SYNERGIC 1.2. Käyttötarkoitus 1.3. Esittely 2. Turvallisuusohjeet 2.1. Huomautus- ja varoitusmerkkien esittely 2.2. Ohjeita
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015
SÄHKÖTEKNIIKKA NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään
LisätiedotJAUHEKAARI- JA TANDEM-MIG/MAG-HITSAUKSEN VERTAILU (A comparison of submerged arc welding and tandem-mig/mag-welding)
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Kone BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari JAUHEKAARI- JA TANDEM-MIG/MAG-HITSAUKSEN VERTAILU (A comparison of submerged arc welding and tandem-mig/mag-welding)
LisätiedotMinarc Evo TEHOKKAAMPI JA EDULLISEMPI KUIN KOSKAAN AIEMMIN
Minarc Evo TEHOKKAAMPI JA EDULLISEMPI KUIN KOSKAAN AIEMMIN 9.09.2019 Minarc Evo TEHOKKAAMPI JA EDULLISEMPI KUIN KOSKAAN AIEMMIN Minarcin kohdalla erinomainen suorituskyky ei ole liioittelua. Minarc Evo
LisätiedotTIIVISTELMÄ. Valokaarikuumennus
LPPEENRNNN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelman BL200800 *Sähkölämpötekniikka* VLOKRIKUUMENNUS Lappeenrannassa 15.4.2014 0064511 ntero Hyppönen Säte 0400632 Ville
LisätiedotHALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA
1 ALLIN ILMIÖ MOTIVOINTI allin ilmiötyössä tarkastellaan johteen varauksenkuljettajiin liittyviä suureita Työssä nähdään kuinka all-kiteeseen generoituu all-jännite allin ilmiön tutkimiseen soveltuvalla
LisätiedotPlasmaleikkaus- ja sähköhitsauslaitteet Lisävarusteet
Plasmaleikkaus- ja sähköhitsauslaitteet Lisävarusteet Italialaisen Fimerin suunnittelemat ja valmistamat laitteet ovat laadukas mutta kohtuuhintainen valinta ammattilaisen tarpeisiin. Tuotevalikoimaan
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotSINKITYN LEVYN HITSAUS KYLMÄKAARIPROSESSILLA WELDING OF ZINC COATED SHEET METAL WITH MIG/MAG COLD PROCESS
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan osasto BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari SINKITYN LEVYN HITSAUS KYLMÄKAARIPROSESSILLA WELDING OF ZINC COATED SHEET METAL WITH
LisätiedotOppilaitos, standardit ja teollisuus
Tampereen ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Kauhanen Jyrki Suominen Jari Kehittämishanke Oppilaitos, standardit ja teollisuus Opetussuunnitelman, opettajien, standardien sekä hitsattavien
LisätiedotMAGICWAVE 2200 TRANSTIG 2200
MAGICWAVE 2200 TRANSTIG 2200 / TIG & puikkohitsaus ACTIVE WAVE - KUSTANNUSTEHOKAS JA HILJAINEN HITSAUSTEKNOLOGIA / Koko järjestelmä on täysin digitalisoitu: virtalähde, hitsauspolttimet, kauko-ohjausyksiköt,
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut
A1 Ampumahiihtäjä ampuu luodin vaakasuoraan kohti maalitaulun keskipistettä. Luodin lähtönopeus on v 0 = 445 m/s ja etäisyys maalitauluun s = 50,0 m. a) Kuinka pitkä on luodin lentoaika? b) Kuinka kauaksi
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa: työskentely
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Tutkinnonosan suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistelemalla hitsausrailon, asemoimalla ja silloittamalla koekappaleet,
Lisätiedot