Päivystyspotilaiden kiireellisyysluokittelut Suomessa erilaiset kuin Ruotsissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päivystyspotilaiden kiireellisyysluokittelut Suomessa erilaiset kuin Ruotsissa"

Transkriptio

1 tieteessä Raija Malmström vastaava ylilääkäri, klinikkaryhmän johtaja HYKS päivystys ja valvonta -klinikkaryhmä Eva Kiura tieteellinen toimittaja THL, Terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö Finohta Tomi Malmström DI, tutkija, projektipäällikkö Aalto yliopiston teknillinen korkeakoulu, HEMA Instituutti (Institute of Healthcare, Engineering, Management and Architecture) Päivystyspotilaiden kiireellisyysluokittelut Suomessa erilaiset kuin Ruotsissa Ruotsin päivystyspoliklinikoiden kiireellisyysluokitteluista ja hoitoprosesseista on julkaistu tuore kirjallisuuskatsaus. Suomessa kiireellisyysluokitteluun liittyviä käytäntöjä ei ole ennen tätä selvitystä tutkittu. Ruotsin ja Suomen päivystyspoliklinikoiden kiireellisyysluokittelut eroavat toisistaan merkittävästi. Tieteellinen näyttö eri kiireellisyysluokitusten turvallisuudesta ja luotettavuudesta on puutteellista. Paulus Torkki DI, tutkija Aalto yliopiston teknillinen korkeakoulu, HEMA Instituutti Marjukka Mäkelä tutkimusprofessori THL, Finohta Vertaisarvioitu VV Päivystyspoliklinikalle saapuvien potilaiden kiireellisyysarvion (triage) ensisijaisena tavoitteena on löytää ne potilaat, joiden ennuste voi heiketä odottamisen seurauksena. Potilaan oireiden, vammamekanismien, muiden esitietojen ja löydösten perusteella sairaanhoitaja määrittelee potilaan tulosyyn sekä arvioi tämän tarvitseman hoidon kiireellisyyden, tarvittaessa lääkäriä konsultoiden. Erityistä huomiota kiinnitetään vitaalitoimintojen arvioimiseen. Arvioinnin perusteella määritellään pisin mahdollinen odotusaika lääkärille ja potilas asetetaan sen mukaiseen kiireellisyysluokkaan. Päivystyspisteen käyttämästä luokittelujärjestelmästä paljolti riippuu, mitä arvioidaan ja missä järjestyksessä. Päivystyspoliklinikoilla on aina tehty kiireellisyysluokittelua jossain muodossa. Kiireellisimmän hoidon tarpeessa olevat potilaat on vastaanottavan henkilön ammattitaidolla pyritty tunnistamaan ja ohjattu lääkärin tutkimuksiin ja hoitoon muiden ohi. Muut potilaat on tutkittu pääosin tulojärjestyksessä. Päivystysten ruuhkautuessa sairaalat alkoivat 1960-luvulla Amerikassa ja myöhemmin muuallakin kehittää omia luokittelujärjestelmiä päivystyspotilaiden priorisointiin. Viime vuosikymmeninä on eri puolilla maailmaa syntynyt tarve tarkentaa ja yhtenäistää kiireellisyysluokitteluja. Nykyisin 4 5 erilaista luokittelujärjestelmää on laajalti käytössä (1). Päivystyspotilaan arviointi ei ole helppoa, koska oireiden, löydösten, vammojen ja sairauksien kirjo on valtava. Siksi myös kiireellisyyden arviointiin laadituista luokitteluista on kehittynyt monimutkaisia järjestelmiä, jotka hyödyntävät potilaan tulosyytä ja vitaaliparametreja eri tavoin. Näitä järjestelmiä on käytetty jopa laskutuksen perustana. Ruotsissa on vastikään julkaistu päivystyspotilaiden kiireellisyysluokittelusta ja hoitoprosesseista kirjallisuuskatsaus (2), jossa esitellään myös Ruotsin päivystysten käytännöt. Finohta on julkaissut katsauksesta suomenkielisen tiivistelmän (3), mutta Suomen päivystysten vastaavia käytäntöjä ei ole aiemmin tutkittu. Kartoitimme kyselyllä ympäri vuorokauden toimivien päivystysten kiireellisyysluokittelua koskevat käytännöt Suomessa. Tämä artikkeli esittelee myös Ruotsin kirjallisuuskatsauksen pääkohdat ja pohtii Ruotsin ja Suomen kiireellisyysluokittelujen eroja. Triage-termistä Ranskan kielestä peräisin oleva termi triage juontaa juurensa Napoleonin ajan sotakirurgiassa käytettyyn potilaiden kiireellisyysluokitteluun (4). Nykyään triage on yleistermi, jota käytetään katastrofilääketieteessä, sairaalan ulkopuolisessa ensihoitopalvelussa ja sairaaloiden päivystystoiminnassa kuvaamaan potilaan kiireellisyysluokittelua. Kiireellisyysarvio on riippumaton ajasta ja paikasta, joten arvioinnin avuksi laaditut luokittelujärjestelmät on voitu ottaa käyttöön eri päivystyspisteissä ja eri maissa. Suomen päivystystoiminnan arjessa triage-sanaa käytetään puhuttaessa muistakin päivystyskäynnin alussa tehtävistä päätöksistä, kuten päivystyksen työnjaosta ja potilaiden ohjaamisesta päivystyksestä muiden palvelujen piiriin. Tämä aiheuttaa melkoista käsitteellistä sekaannusta. Tässä katsauksessa triagella tarkoitetaan päivystyspoliklinikan potilaiden kiireellisyysluokittelua. 699

2 Taulukko 1. Käytössä olevia kiireellisyysluokitteluja. Järjestelmä Käytössä olevat kiireellisyysluokittelut Kaikki yleisimmin käytössä olevat kiireellisyysluokittelut ovat viisiportaisia. Ne jakavat päivystykseen saapuvat potilaat luokkiin sen aikatavoitteen mukaan, jolloin heidän tulee viimeistään päästä lääkärin tutkimuksiin ja hoitoon. Osa luokitteluista on hyvinkin tarkkoja portaittain eteneviä toimintaohjeita tai algoritmeja, joiden käytöstä on julkaistu laajoja käsikirjoja. Luokittelut poikkeavat toisistaan merkittävästi ominaisuudet Kansainvälinen, käytössä useissa maissa Australian Triage kehitetty Australiassa Aika lääkärille pääsyyn on Scale (ATS) (5) määritelty ja suorituskyvylle on asetettu laatutavoitteet. Triage uusitaan tarvittaessa. Luokittelua käytetään A australiassa kliinisenä indikaattorina, vertaisarvioinnin työkaluna ja rahoituksen perustana. Canadian Triage and Acuity Kehitetty Kanadassa 1999, uusittu 2004 ja Aika Scale (CTAS) (6) lääkärille pääsyyn määritelty. Erilliset versiot maaseutua ja lapsipotilaita varten. Tulokset raportoidaan internetissä. Käyttää tulosyyhyn perustuvaa tietokoneohjelmaa. Triage on toistettava määräajoin tai jos potilaan tilassa tapahtuu muutoksia. Manchester Triage Kehitetty Englannissa. Aikatavoitteet määritelty. Tulo- Scale (MTS) (7) syyhyn ja vitaaliparametreihin perustuva algoritmi. Emergency Severity Kehitelty USA:ssa 1990-luvun lopulla. Luokittelu perustuu Index (ESI) (8) sairauden vakavuuden ja resurssitarpeen arvioon. Neljällä päätöksenteon vaiheella potilaat jaetaan viiteen luokkaan. K kolmelle vähiten kiireellisille luokalle ei aseteta aikatavoitteita. Triage uusitaan tarvittaessa. Kansallinen, käytössä Ruotsissa Medical Emergency Triage Kehitetty Ruotsissa 2004 lähtien. Vitaalilöydöksiä koskeand Treatment System vat tiedot yhdistetään oireisiin ja löydöksiin perustuvaan (METTS) (9) algoritmiin, joita on 43 erilaista. Luokitteluun sisältyy uudelleenarviointi, joka huomioi laboratoriotestien tulokset. Adaptive Process Triage Kehitetty Ruotsissa 2000-luvulla. Käyttää algoritmia, joka (ADAPT) (10) perustuu viiteen vitaaliparametriin ja 74:ään potilaan ilmoittamaan oireeseen. Ohjeistaa prosessia vitaaliparametrien seurantaan ja tutkimuksiin, esim. verikokeiden ottoon. Kansallinen, käytössä Suomessa ABCDE (11) abcde-termi kuvaa eri päivystysten käyttämiä 5-portaisia luokitteluja. Niissä huomioidaan usein kiireellisyys ja päivystyksen sisäinen työnjako. sen suhteen, mitä arvioinnissa huomioidaan ja miten työskentelyssä edetään. Osa ohjeistaa vain kertaluontoista arviointia päivystyskäynnin alussa, toiset koskevat myös jatkuvaa arviointia koko käynnin ajan. Taulukossa 1 on esitetty lyhyesti maailmalla yleisimmät käytetyt kiireellisyysluokittelut (5,6,7,8) sekä Ruotsissa (9,10) ja Suomessa (11) käytössä olevat kansalliset luokittelut. Lisäksi omia kansallisia luokitteluita on monissa maissa, mm. Sveitsissä, Italiassa, Taiwanissa ja Etelä-Afrikassa (12). Ruotsin sairaaloiden päivystyspoliklinikoista yli 70 % käyttää jotain kiireellisyysluokittelua. METTS-järjestelmää käyttää 33 %, ADAPT-järjestelmää 28 % ja MTS-järjestelmää 22 % päivystyksistä (lyhenteet on avattu taulukossa 1). 12 % käyttää jotain muuta tai itse suunniteltua järjestelmää (2). Suomessa kiireellisyysluokitteluita on kehitetty ja tutkittu erityisesti traumapäivystyksissä (13). Yhteispäivystysten kiireellisyysluokittelut yleistyivät Suomessa 2000-luvun puolivälissä. Monin paikoin otettiin käyttöön viisiportainen ns. ABCDE-luokittelu, josta tosin ei ole olemassa yhtenäistä, julkaistua ohjeistusta. Eri päivystysten tarpeisiin on laadittu erilaisia versioita, joista Kuopion käyttämä on kuvattu Kuopion yhteispäivystystutkimuksessa (14). ABCDE:n kiireellisyysluokat on esitetty taulukossa 3. Käytännössä ABCDE-luokittelut sisältävät ohjeita siitä, miten tavallisimmat tulosyyt jaetaan eri kiireellisyysluokkiin, esimerkkeinä päänsärky, rintakipu ja hengenahdistus. Suomessa kolme päivystysyksikköä käyttää ja muutamat yksiköt ovat siirtymässä ESI-luokitteluun (Emergency Severity Index) (8). Viisiportainen ESI-luokittelu on kehitetty Yhdysvalloissa ja sitä käytetään myös monissa Euroopan maissa, esim. Hollannissa. Ruotsin käytäntöjen arviointi Vuonna 2010 ruotsalainen terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö SBU (Statens beredning för medicinsk utvärdering) julkaisi laajan katsauksen päivystysten kiireellisyysluokittelusta ja hoitoprosesseista (2). Aikuisia akuuttihoidon potilaita käsitteleviä tutkimuksia oli haettu tietokannoista järjestelmällisesti vuodesta 1966 maaliskuuhun Katsauksen johtopäätöksissä keskityttiin Ruotsissa käytössä olevien luokitteluiden arviointiin. 700

3 tieteessä Kirjallisuutta 1 Fitzgerald, G, Jelinek, G, Scott D, Gerdtz M. Emergency department triage revisited. Emerg Med J 2010;27: Statens beredning för medicinsk utvärdering (SBU). Triage och flödesprocesser på akutmottagningen. En systematisk litteraturöversikt. Stockholm Potilaiden kiireellisyysluokittelu ja hoitoprosessit sairaalan päivystyspoliklinikalla. Käännös ja toimitus Eva Kiura. Finohta. Arviointiseloste 1/ Textbook of adult emergency medicine. 3. painos. Churchill Livingstone Elsevier 2009; Australasian College for Emergency Medicine. Guidelines on the implementation of the Australasian triage scale in emergency departments. media/policies_and_guidelines/ G24_Implementation_ATS.pdf Murray M, Bullard M, Grafstein E. Revisions to the Canadian emergency department triage and acuity scale implementation guidelines. CJEM 2004;6: Manchester Triage Group. Emergency triage. 2. painos. Harayana: Blackwell Publishing Inc Gilboy N, Tanabe P, Travers D, Rosenau A, Eitel D. Emergency severity index, version 4: implementation handbook. Agency for Healthcare Research and Quality. Rockville, MD, AHRQ Publication No Widgren BR, Jourak M. Medical emergency triage and treatment system (METTS). A new protocol in primary triage and secondary priority decision in emergency medicine. J Emerg Med 2011: Göransson KE, von Rosen A. Interrater agreement: a comparison between two emergency department triage scales. Eur J Emerg Med 2011;18: Kantonen J, Kaartinen J, Mattila J ym. Impact of the ABCDE triage on the number of patients visits to the emergency department. BMC Emergency Medicine 2010;10: Christ M, Grossman F, Winter D, Bingisser R, Platz E. Modern triage in the emergency department. Dtsch Artztebl Int. 2010;107: Kallio P, Meretoja O, Salminen P, Arjatsalo C. Liikennevalo-ohjaus tehostaa päivystysleikkaustoimintaa ja parantaa henkilökunnan työhyvinvointia. Suom Lääkäril 2006;61; Miettola J, Halinen M, Lipponen P, Hietakorpi S, Kaukonen M, Kumpusalo E. Kuopion yhteispäivystystutkimus. Yleislääkäripäivystyksen toimivuus ja odotusajat kiireellisyysluokittain. Suom Lääkäril 2003;58: Järvi U. Vain lääkäri voi tehdä röntgenlähetteen. Suom Lääkäl 2011;66: Farrohknia N, Castren M, Ehrenberg A ym. Emergency department triage scales and their components: A systematic review of the sientific evidence. Scan J of Trauma, Resusc and Emerg Med 2011;19:42. Taulukko 2. Kiirellisyysluokitusten (triage) käyttö päivystyksen väestöpohjan mukaan Suomen perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja yhteispäivystyksissä. Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Yhteispäivystys Vastanneet Ei- Triage käytössä Triage käytössä Triage käytössä yhteensä vastanneet Väestöpohja kyllä ei kyllä ei kyllä ei (arvio) < > Yhteensä Taulukko 3. ABCDE-luokittelun aikatavoitteet. Luokka A B C D E Kiireellisyys Heti alle 10 min alle 1 tunti alle 2 tuntia Ei päivystyksellisen hoidon tarvetta Tieteellinen näyttö Ruotsissa käytettävistä kiireellisyysluokitteluista havaittiin puutteelliseksi (2). On mahdotonta arvioida, onko jokin järjestelmistä muita parempi turvallisuuden, luotettavuuden tai toistettavuuden osalta. Johtopäätöksissä todetaan kuitenkin, että jos potilaan kiireellisyys on luokiteltu vähäiseksi, riski kuolla lyhyen ajan sisällä arvioinnin tekemisestä on erittäin pieni. Tässä mielessä arvioidut luokittelujärjestelmät ovat turvallisia. Katsauksen mukaan potilaiden ohjaaminen eri hoitopoluille lyhentää sekä odotusaikoja lääkärille että päivystyksessä vietettyä kokonaisaikaa. Näyttö on vahvinta yksinkertaisimmille tapauksille suunnitellusta hoitopolusta, ns. ohituskaistasta ( fast track ). Ohituskaista ei lyhennä ainoastaan sille ohjattujen potilaiden odotusaikoja, vaan nopeuttaa myös muiden potilaiden pääsyä lääkärin vastaanotolle. Kokeneen lääkärin osallistuminen kiireellisyyden arviointiin todettiin hyödylliseksi. Potilaiden odotusaika lääkärille ja päivystyksessä vietetty kokonaisaika lyhenevät ja lisäksi niiden potilaiden määrä vähenee, jotka poistuvat päivystyksestä tutkimatta. Itsenäisen sairaanhoitajavastaanoton hyödyllisyydestä ei vielä ole riittävää tutkimusnäyttöä. Ruotsin katsauksessa arvioitiin myös vieritestien ja sairaanhoitajan kirjoittaman röntgenlähetteen hyödyllisyyttä. Molemmat lyhentävät potilaiden päivystyksessä viettämää aikaa edellyttäen, että myös vastaukset katsotaan nopeasti. Suomen osalta on tärkeää huomioida, että lainsäädäntömme ei salli sairaanhoitajan tekevän röntgenlähetettä. Säteilyturvakeskus on muistuttanut asiasta vastikään Lääkärilehdessä (15). Suomen tilanne Kartoitimme tätä katsausta varten Suomessa ympäri vuorokauden toimivien erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyspisteiden käyttämät kiireellisyysluokittelut sekä niitä koskevat tulevaisuuden suunnitelmat. Kysely lähetettiin keväällä 2011 näiden yksiköiden (n = 60) vastaaville lääkäreille. Kyselyyn vastasi 50 yksikköä, joita koskevat tulokset esitetään yksiköiden koon mukaan jaoteltuna taulukossa 2. Vastaamatta jättäneet olivat joko terveyskeskuksia tai aluesairaaloita. Yksiköistä 36 ilmoitti käyttävänsä kiireellisyysluokittelua potilaan tilan arvioinnissa. Kiireellisyysluokittelu oli käytössä kaikissa erikoissairaanhoidon ja noin kolmasosassa perusterveydenhuollon päivystyksissä sekä noin 80 %:ssa yhteispäivystyspisteistä (taulukko 2). Suuren väestöpohjan (yli asukasta) yksiköistä lähes 90 % käytti luokittelua. Sen käyttöönottoa tai laajentamista erikoissairaanhoidon puolelle suunniteltiin kahdeksassa yksikössä. ABCDE-luokittelua käytti suurin osa (n = 34) 701

4 17 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti. Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 2010:4. 18 Lindsberg, PJ, Häppölä O, Kallela M, Valanne, L, Kuisma, M, Kaste, M. Door to thrombolysis: ER reorganization and reduced delays to acute stroke treatment. Neurology 2006;67:334 6 Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmaisseet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake) Raija Malmström, Eva Kiura, Marjukka Mäkelä: Ei sidonnaisuuksia. Tomi Malmström: Konsultointi (Nordic Healthcare Group Oy). Paulus Torkki: Konsultointi (kunnat, sairaanhoitopiirit NHG Benchmarking Oy:n kautta). vastanneista päivystysyksiköistä ja moni niistä oli kehittänyt ABCDE:stä omiin tarpeisiinsa soveltuvan version (n = 20). ESI-luokittelu oli käytössä tai tulossa käyttöön viidessä yksikössä. Joukossa oli sekä pieniä että suuria yksiköitä samoin kuin erillis- ja yhteispäivystyksiä eikä niiden välillä ollut muitakaan yhtäläisyyksiä, vaan ESI:n käyttöönottoa koskevat päätökset näyttivät tapahtuneen yksikkökohtaisesti. Ahvenanmaalla oli suunnitelmissa soveltaa Ruotsin ADAPTja METTS-järjestelmiä. Kiireellisyysluokittelua käyttävistä yksiköistä lähes kaikki kirjasivat potilaiden kiireellisyysluokat joko sähköisesti tai paperille. Kuitenkin vain 21 yksikköä kirjasi triage-luokituksen strukturoidusti sähköiseen tietojärjestelmään. Prosessikuvaukset vaihtelivat yksityiskohtaisista monen sivun julkaisuista lyhyisiin käytännön ohjeistuksiin. Luokittelun vaikutuksia oli arvioitu 14 päivystyksessä. Suurin osa järjestelmistä oli otettu käyttöön vuosina ja ne olivat useimmiten vaatineet henkilöstön koulutusta tai organisaatiomuutoksia. Joissakin yksiköissä kiireellisyysluokittelun käyttöönottoon liittyi myös tilojen uusiminen tai ATK-järjestelmien kehittäminen. Yleensä vastuu potilaan tilan arvioinnista oli sairaanhoitajalla. Muutamassa yksikössä arviointiin osallistuivat perushoitaja, lääkintävahtimestari tai lääkäri. Pohdinta Ruotsin ja Suomen päivystyksissä käytetään täysin eri järjestelmiä potilaiden kiireellisyysluokitteluun. Ruotsi soveltaa MTS-, METTS- ja ADAPT-luokitteluita, kun taas Suomessa käytetään eniten ABCDE:tä ja muutamissa paikoissa ESI-luokittelua. Tuoreessa kirjallisuuskatsauksessa todetaan kaikkien eri maissa käytössä olevien triage-luokittelujen tutkimusnäyttö puutteelliseksi, joten niiden paremmuutta toisiinsa nähden ei voida luotettavasti arvioida (16). Yhtenäistä, julkaistua ohjeistusta Suomessa sovelletusta ABCDE-luokittelusta ei ole ja tutkimustietoa siitä on vain vähän. Kuopion yhteispäivystystutkimuksessa verrattiin sairaanhoitajan tekemää ABCDE-luokittelua lääkärin tekemään arvioon (14). Toisessa tutkimuksessa arvioitiin ABCDE:n vaikutusta potilaiden käyntimääriin (11). Merkittävä ongelma liittyykin tutkimusnäytön puutteeseen: ABCDE-luokituksen turvallisuudesta, luotettavuudesta tai toistettavuudesta ei ole julkaistu lainkaan tutkimuksia. Toinen ongelma liittyy ABCDE:n ryhmittelyyn. Luokitukseen on monin paikoin yhdistetty sekä kiireellisyyden arviointia että päivystyksen sisäistä työnjakoa. Esimerkiksi yhteispäivystyksessä ryhmittely saattaa perustua erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjakoon siten, että kiireellisimmät A- ja B-luokat ohjataan kategorisesti erikoissairaanhoidon lääkärille ja vähemmän kiireelliset C- ja D-luokat yleislääkärille. Pohjana on olettamus, ettei perusterveydenhuollossa olisi lainkaan kiireellisiä tilanteita. Yleislääkäri saattaa kuitenkin vastata esimerkiksi kaikista silmätapaturmista, joiden joukossa on myös välitöntä lääkärin hoitoa edellyttäviä tapauksia. Toisaalta kaikki erikoissairaanhoidon lääkärin päivystyksellistä tutkimusta ja hoitoa tarvitsevat potilaat eivät käytännössä ole kiireellisiä. Yksi syy ABCDE-luokittelun käyttöönottoon Suomessa on ollut tarve erotella päivystysruuhkasta ne kiireettömät potilaat, jotka voidaan hoitaa virka-aikana. Näitä E-ryhmän potilaita on pyritty määrittelemään monilla alueilla 2000-luvulla. STM:n Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet -raportissa on esitetty kriteerit, joiden avulla pyritään yhtenäistämään päivystyspotilaiden määrittelyä kansallisesti (17). Uusi terveydenhuoltolaki korostaa potilaiden valinnanvapautta, joten väestöllä ja terveydenhuollon ammattilaisilla pitää olla yhtenäinen käsitys siitä, missä tilanteissa on syytä kääntyä päivystyksen puoleen. Päivystyksestä muualle ohjattavien potilaiden hoitoon pääsy tulee turvata (17). Useista Ruotsin raportissa tarkastelluista käytännöistä, kuten vieritesteistä ja lääkärin osallistumisesta potilaan kiireellisyyden arvioon, näyttäisi olevan riittävästi tieteellistä näyttöä koskien etenkin niiden vaikutusta potilaiden päivystyksessä viettämään aikaan (2). Siitä ei vielä ole riittävästi tietoa, mihin päivystyspotilaan prosessin eri vaiheisiin lääkärin työpanos kannattaa sijoittaa potilaan ennusteen ja lääkärin optimaalisen ajankäytön kannalta. Sairaanhoitajan tekemän röntgenlähetteen todettiin nopeuttavan prosessia, mutta säteilylain mukaan tämä menettely ei ole Suomessa mahdollista. Ohituskaistan hyötyjä arvioitaessa on otettava huomioon, että kontrolloidut tutkimukset on tehty yleensä päiväaikaan keskikokoisissa ja suurissa sairaaloissa. Tämän kaltaiset prosessit saattavat vaatia vähimmäismäärän potilaita re- 702

5 tieteessä ABCDE-luokituksen turvallisuudesta tai luotettavuudesta ei ole julkaistu tutkimuksia. surssien käytön optimoimiseksi. Ohituskaista toimii tehokkaimmin suurissa yksiköissä, kun kuormitus on maksimissaan ja henkilökuntaa paljon paikalla. On syytä muistaa, että suuronnettomuustilanteessa otetaan käyttöön toimipaikan valmiussuunnitelman mukaiset toimintaohjeet, jotka menevät normaaliajan kiireellisyysluokittelun ohjeiden ja hoitoprosessien edelle. Suomessa on tehty monilla erikoisaloilla merkittäviä yksittäisten päivystyspotilasryhmien hoitoa koskevia tieteellisiä tutkimuksia, esimerkkinä aivohalvauksen liuotushoito (18). Päivystystoiminnan kokonaisprosessien, kiireellisyysluokitusten tai hoitolinjojen vaikuttavuutta ei maassamme sen sijaan ole tutkittu. Monissa Euroopan maissa päivystysprosessien tutkimus on vilkasta ja mm. Ruotsissa on päivystyksellä myös professuuri. Päivystyshoidon opetuksen ja tutkimuksen tilanne voi Suomessakin korjaantua, kun akuuttilääketieteen erikoisala perustetaan. Päivystystoiminnan järjestelmällisen ja laajamittaisen tutkimustradition käynnistyminen olisi toivottavaa myös Suomessa. Lopuksi Päivystyspotilaan hoidon tarpeen arvioinnissa tärkeintä on tunnistaa luotettavasti ne potilaat, joiden tila heikkenee, jos lääkärin tutkimusta ja hoitoa joutuu odottamaan. Kiireellisyysarvioinnin tueksi tarvitaan yhtenäinen ohjeistus, jonka perusteella henkilöstön koulutus ja perehdytys suunnitellaan. Päivystyskäynnin alussa tehtävää luokittelua on kehitettävä jatkuvaksi arvioinniksi, sillä kertaluonteisessa arviossa potilas saattaa leimautua alkuperäiseen luokitukseen haitallisin seurauksin. Potilaan tarvitseman hoidon kiireellisyyttä on koko päivystyskäynnin ajan arvioitava hänen senhetkisen tilansa mukaan. Päivystystoiminnan tehostaminen edellyttää tulosyyn strukturoituun kirjaamiseen perustuvaa tutkimustietoa kiireellisyysluokittelun vaikutuksista eri potilasryhmien ennusteeseen ja koko päivystysyksikön toimintaan. Tutkimuksissa on otettava huomioon eettiset näkökulmat, turvallisuus ja arvioinnin toistettavuus. Kotimaista tietoa tarvittaisiin etenkin siitä, miten potilaiden luokittelu ei-kiireellisiksi vaikuttaa heidän hoitoonsa ja hyvinvointiinsa. n English summary > in english Medical urgency assessment at emergency clinics in Finland and in Sweden 703

6 ENGLISH SUMMARY Raija Malmström M.D., Ph.D. Helsinki University Hospital District Eva Kiura Tomi Malmström Paulus Torkki Marjukka Mäkelä Medical urgency assessment at emergency clinics in Finland and in Sweden When evaluating the level of medical urgency for emergency clinic patients, it is most important to reliably identify those patients whose condition will decline if they have to wait for examination and treatment by a physician. Triage is the process for determining the priority of emergency clinic patients treatment and for placing the patients in the most appropriate order with regard to examination and treatment by a physician. In spring 2010, the Swedish Council on Health Technology Assessment (SBU) published an extensive systematic review concerning medical urgency levels and medical care processes at emergency clinics. Finohta (Finnish Office for Health Technology Assessment) has published a Finnish summary on the report. The report finds that although scientific evidence on the effectiveness of triage systems is lacking, the effectiveness of certain care processes has been proven. For this article, we mapped the practices used at emergency clinics in Finland to determine medical urgency. Different versions of the ABCDE classification system that have been developed at emergency clinics are widely used in Finland. The ESI (Emergency Severity Index) classification system is also sometimes used. The ABCDE classification is problematic as there are no published studies on the effectiveness of the system. 703a

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja 8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Laki. terveydenhuoltolain muuttamisesta

Laki. terveydenhuoltolain muuttamisesta Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin johdantokappale ja 1 kohta

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo

Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) 12.11.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä käytettävien menetelmien ja käytäntöjen on perustuttava parhaaseen mahdolliseen näyttöön 13.11.2013

Lisätiedot

Mitä ja miten PALKO tekee?

Mitä ja miten PALKO tekee? Mitä ja miten PALKO tekee? 22.9.2015 Sidonnaisuudet päätoimi: Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston pääsihteeri, STM (1.2.2014 alkaen) aiempi päätoimi: ylilääkäri, THL (31.1.2014 asti) aikaisemmat

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin 17.9.2015 1 Kiireettömän hoitoon pääsyn valvonta Kiireetöntä hoitoon pääsyä koskevat säännökset tulivat kansanterveyslakiin ja erikoisairaanhoitolakiin vuonna

Lisätiedot

Esh:n yhtenäiset hoitoon pääsyn perusteet

Esh:n yhtenäiset hoitoon pääsyn perusteet Esh:n yhtenäiset hoitoon pääsyn perusteet L-M Voipio-Pulkki Johtaja, stm/sto/tepa Evidence based healthcare in Finland Mäkela and Roine, Int J Technol Assess Health Care 25:Supplement 1, 2009 Käypä hoito

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille Lokakuu 2012 1 Sidonnaisuudet Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri THL Luennoitsijana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

Lääketieteen tietokannat ja OVID

Lääketieteen tietokannat ja OVID Lääketieteen tietokannat ja OVID 200100 Terkon kautta Medline on käytössä mm. opiskelu- ja tutkimuskäyttöön tiedekunnassa, se on myös sairaalakäytössä HUS:ssa yms. Käyttöliittymä on nimeltään OVID ja se

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Analyysiraporttien kirjoittaminen SYN:n bibliometriikkaseminaari 2, Julkaisutoiminnan arviointi. Tampereen teknillinen yliopisto

Analyysiraporttien kirjoittaminen SYN:n bibliometriikkaseminaari 2, Julkaisutoiminnan arviointi. Tampereen teknillinen yliopisto Analyysiraporttien kirjoittaminen SYN:n bibliometriikkaseminaari 2, Julkaisutoiminnan arviointi Leena Huiku Tampereen teknillinen yliopisto 12.3.2013 TTY:n tutkimuksen arviointi TUT RAE 2010-2011 2 5 paneelia,

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Suun terveydenhuollon valvonta

Suun terveydenhuollon valvonta Suun terveydenhuollon valvonta Marja Hyvärinen Yksikön päällikkö, terveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 20.2.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Marja Hyvärinen 26.2.2014 1 Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Miten pääsen alkuun?

Miten pääsen alkuun? 26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen

Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri 26.8.2015 Riitta Aejmelaeus 1 Stafford Hospital Herätti valvovien viranomaisten huomion lukuisten yksittäisten ja julkisten yhteydenottojen

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA Terttu Luojukoski Salpahankkeen projektipäällikkö Satakunnan sairaanhoitopiiri Salpahanke www.salpahanke.fi terttu.luojukoski@satshp.fi 044 707 7665

Lisätiedot

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Johdanto ja keskeiset tulokset Perusterveysbarometri 2 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet yhteistyössä

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat 29.9.2016 FiHTA Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa

Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa Alueellinen päivystyspäivä 15.2.2017 Anneli Kuusinen-Laukkala, asiantuntijalääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, KSSHP anneli.kuusinen@ksshp.fi

Lisätiedot

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 JYRI LILJA ensihoitopäällikkö Eduskunta on hyväksynyt uuden terveydenhuoltolain, joka tulee voimaan 1.5.2011. Lain mukaan ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta.

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. parantaa. PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. KYS antaa korkeatasoista kliinistä hoitoa, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE 1.9.2005-31.10.2007 Hankkeen vastaava Leena Penttinen Projektityöntekijä Irja Suhonen HANKKEEN TAUSTAA Porvoon hallinnoima

Lisätiedot

- erikoissairaanhoidon sopimuksen sisältö

- erikoissairaanhoidon sopimuksen sisältö Rajattomia palveluita l Pohjoiskalotilla - erikoissairaanhoidon sopimuksen sisältö Saamelaisten rajayhteistyöseminaari 25.2.2015 Lapin sairaanhoitopiiri HELSE NORD HELSE FINNMARK POHJOINEN RAJAYHTEISTYÖ

Lisätiedot

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta?

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Työelämän tutkimuspäivät Työryhmä 32. Suomalaisen työn kiperimmät haasteet tulevaisuudessa Tampereen yliopisto 4.11.2016 Pirkko

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 1 Valinnanvapaus lyhyesti Voin vaikuttaa nykyistä enemmän palveluihini. Voin valita vapaammin kenen tarjoamia sosiaali ja

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle hygieniahoitajan / infektiotiimin näkemys

Infektio uhka potilasturvallisuudelle hygieniahoitajan / infektiotiimin näkemys Infektio uhka potilasturvallisuudelle hygieniahoitajan / infektiotiimin näkemys Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Helsinki Nina Elomaa Hygieniahoitaja Vaasan keskussairaala Hoitoon

Lisätiedot

Bibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille

Bibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille Bibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille 11.3.2013 Leena Huiku Tampereen teknillinen yliopisto TUT RAE 2010-2011 5 paneelia, 23 laitosta, 1127

Lisätiedot

Uudet, innovoidut palvelut ja niiden vaikutukset. Päivystykset ja ensihoito asiakasprosessityöryhmä Pj. Paula Reponen

Uudet, innovoidut palvelut ja niiden vaikutukset. Päivystykset ja ensihoito asiakasprosessityöryhmä Pj. Paula Reponen Uudet, innovoidut palvelut ja niiden vaikutukset Päivystykset ja ensihoito asiakasprosessityöryhmä Pj. Paula Reponen Hoidon tarpeen arviointi Yhtenäinen ohje hoidon tarpeen arviointiin terveyskeskuksille

Lisätiedot

Harvinaisten sairauksien tutkimisen eettiset pulmat

Harvinaisten sairauksien tutkimisen eettiset pulmat Harvinaisten sairauksien tutkimisen eettiset pulmat Helena Kääriäinen Tutkimusprofessori, THL Varapj, TUKIJA Harvinaiset sairaudet Ovat nimensä mukaan harvinaisia EU:ssa tauti lasketaan harvinaiseksi,

Lisätiedot

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma. Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP

OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma. Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP Päivystysasetuksen vaikutukset PPSHP:n alueen toimintaan OYS Toiminta asetuksen mukaista Osittain sopimatta ervojen

Lisätiedot

YHTEISPÄIVYSTYKSEN SAIRAANHOITAJAT HOIDON TARPEEN KIIREELLISYYDEN ARVIOIJINA

YHTEISPÄIVYSTYKSEN SAIRAANHOITAJAT HOIDON TARPEEN KIIREELLISYYDEN ARVIOIJINA YHTEISPÄIVYSTYKSEN SAIRAANHOITAJAT HOIDON TARPEEN KIIREELLISYYDEN ARVIOIJINA Katja Harle Opinnäytetyö, kevät 2011 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja

Lisätiedot

Auditoinnit laatua ja potilasturvallisuutta tukemassa

Auditoinnit laatua ja potilasturvallisuutta tukemassa Auditoinnit laatua ja potilasturvallisuutta tukemassa NHG Audit Oy, Mervi Kauppila, mervi.kauppila@nhaudit.fi 19.01.2010 NHG Audit Oy NHG Audit Oy on osa Nordic Healthcare Groupia, joka on Suomen johtava

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Miksi mitata suoriutumiskykyä? Johdattelua EuroHOPEhankkeen

Miksi mitata suoriutumiskykyä? Johdattelua EuroHOPEhankkeen Miksi mitata suoriutumiskykyä? Johdattelua EuroHOPEhankkeen saloihin Timo T. Seppälä EuroHOPE-hankkeen apulaisjohtaja Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Koska se tuottaa hyvinvointia! Muutamia muita

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 Sisällys Johdanto... 3 1 Suomen JBI yhteistyökeskuksen missio, visio ja arvot...

Lisätiedot

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA INTEGROITU KIRJALLISUUSKATSAUS SimPro 25.8. 2015 Aura, Suvi; / Itä-Suomen Yliopisto, Kuopion Yliopistollinen Sairaala Sormunen, Marjorita/

Lisätiedot

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä 1 Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta Pietikäinen, E., Reiman, T., Macchi, L. & Oedewald, P. 26.1.2011 Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät,

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö. Lapin sairaanhoitopiirin ky

Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö. Lapin sairaanhoitopiirin ky Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö Projekti aloitettiin 9/2011 sairaanhoitopiirien hallitusten päätöksellä Erva sairaanhoitopiireille rakennetaan yhtenäinen tietovarasto KulasDW ja osaprojektina

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT, PSHP 6.9.2011 Sirpa Salin 1 Tavoitteena on Kehittää poliklinikkatoimintaa aiempaa Tuottavammaksi Vaikuttavammaksi Laadukkaammaksi

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto

OPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset KOTA-AMKOTA seminaari 13.-14.11.2008 Helsingin yliopisto Erikoistutkija Olli Poropudas OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 17.02.2016 Sivu 1 / 1 259/2016 06.00.00 25 Selvitys aluehallintovirastolle hoitoonpääsyn toteutumisesta Espoon perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Kumpulainen,

Lisätiedot

Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea

Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkevalmisteiden arviointi Onko lääke tehokas ja turvallinen; täyttääkö se laatuvaatimukset? Lääkehoitojen arviointi

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot