Päivystyspotilaiden kiireellisyysluokittelut Suomessa erilaiset kuin Ruotsissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päivystyspotilaiden kiireellisyysluokittelut Suomessa erilaiset kuin Ruotsissa"

Transkriptio

1 tieteessä Raija Malmström vastaava ylilääkäri, klinikkaryhmän johtaja HYKS päivystys ja valvonta -klinikkaryhmä Eva Kiura tieteellinen toimittaja THL, Terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö Finohta Tomi Malmström DI, tutkija, projektipäällikkö Aalto yliopiston teknillinen korkeakoulu, HEMA Instituutti (Institute of Healthcare, Engineering, Management and Architecture) Päivystyspotilaiden kiireellisyysluokittelut Suomessa erilaiset kuin Ruotsissa Ruotsin päivystyspoliklinikoiden kiireellisyysluokitteluista ja hoitoprosesseista on julkaistu tuore kirjallisuuskatsaus. Suomessa kiireellisyysluokitteluun liittyviä käytäntöjä ei ole ennen tätä selvitystä tutkittu. Ruotsin ja Suomen päivystyspoliklinikoiden kiireellisyysluokittelut eroavat toisistaan merkittävästi. Tieteellinen näyttö eri kiireellisyysluokitusten turvallisuudesta ja luotettavuudesta on puutteellista. Paulus Torkki DI, tutkija Aalto yliopiston teknillinen korkeakoulu, HEMA Instituutti Marjukka Mäkelä tutkimusprofessori THL, Finohta Vertaisarvioitu VV Päivystyspoliklinikalle saapuvien potilaiden kiireellisyysarvion (triage) ensisijaisena tavoitteena on löytää ne potilaat, joiden ennuste voi heiketä odottamisen seurauksena. Potilaan oireiden, vammamekanismien, muiden esitietojen ja löydösten perusteella sairaanhoitaja määrittelee potilaan tulosyyn sekä arvioi tämän tarvitseman hoidon kiireellisyyden, tarvittaessa lääkäriä konsultoiden. Erityistä huomiota kiinnitetään vitaalitoimintojen arvioimiseen. Arvioinnin perusteella määritellään pisin mahdollinen odotusaika lääkärille ja potilas asetetaan sen mukaiseen kiireellisyysluokkaan. Päivystyspisteen käyttämästä luokittelujärjestelmästä paljolti riippuu, mitä arvioidaan ja missä järjestyksessä. Päivystyspoliklinikoilla on aina tehty kiireellisyysluokittelua jossain muodossa. Kiireellisimmän hoidon tarpeessa olevat potilaat on vastaanottavan henkilön ammattitaidolla pyritty tunnistamaan ja ohjattu lääkärin tutkimuksiin ja hoitoon muiden ohi. Muut potilaat on tutkittu pääosin tulojärjestyksessä. Päivystysten ruuhkautuessa sairaalat alkoivat 1960-luvulla Amerikassa ja myöhemmin muuallakin kehittää omia luokittelujärjestelmiä päivystyspotilaiden priorisointiin. Viime vuosikymmeninä on eri puolilla maailmaa syntynyt tarve tarkentaa ja yhtenäistää kiireellisyysluokitteluja. Nykyisin 4 5 erilaista luokittelujärjestelmää on laajalti käytössä (1). Päivystyspotilaan arviointi ei ole helppoa, koska oireiden, löydösten, vammojen ja sairauksien kirjo on valtava. Siksi myös kiireellisyyden arviointiin laadituista luokitteluista on kehittynyt monimutkaisia järjestelmiä, jotka hyödyntävät potilaan tulosyytä ja vitaaliparametreja eri tavoin. Näitä järjestelmiä on käytetty jopa laskutuksen perustana. Ruotsissa on vastikään julkaistu päivystyspotilaiden kiireellisyysluokittelusta ja hoitoprosesseista kirjallisuuskatsaus (2), jossa esitellään myös Ruotsin päivystysten käytännöt. Finohta on julkaissut katsauksesta suomenkielisen tiivistelmän (3), mutta Suomen päivystysten vastaavia käytäntöjä ei ole aiemmin tutkittu. Kartoitimme kyselyllä ympäri vuorokauden toimivien päivystysten kiireellisyysluokittelua koskevat käytännöt Suomessa. Tämä artikkeli esittelee myös Ruotsin kirjallisuuskatsauksen pääkohdat ja pohtii Ruotsin ja Suomen kiireellisyysluokittelujen eroja. Triage-termistä Ranskan kielestä peräisin oleva termi triage juontaa juurensa Napoleonin ajan sotakirurgiassa käytettyyn potilaiden kiireellisyysluokitteluun (4). Nykyään triage on yleistermi, jota käytetään katastrofilääketieteessä, sairaalan ulkopuolisessa ensihoitopalvelussa ja sairaaloiden päivystystoiminnassa kuvaamaan potilaan kiireellisyysluokittelua. Kiireellisyysarvio on riippumaton ajasta ja paikasta, joten arvioinnin avuksi laaditut luokittelujärjestelmät on voitu ottaa käyttöön eri päivystyspisteissä ja eri maissa. Suomen päivystystoiminnan arjessa triage-sanaa käytetään puhuttaessa muistakin päivystyskäynnin alussa tehtävistä päätöksistä, kuten päivystyksen työnjaosta ja potilaiden ohjaamisesta päivystyksestä muiden palvelujen piiriin. Tämä aiheuttaa melkoista käsitteellistä sekaannusta. Tässä katsauksessa triagella tarkoitetaan päivystyspoliklinikan potilaiden kiireellisyysluokittelua. 699

2 Taulukko 1. Käytössä olevia kiireellisyysluokitteluja. Järjestelmä Käytössä olevat kiireellisyysluokittelut Kaikki yleisimmin käytössä olevat kiireellisyysluokittelut ovat viisiportaisia. Ne jakavat päivystykseen saapuvat potilaat luokkiin sen aikatavoitteen mukaan, jolloin heidän tulee viimeistään päästä lääkärin tutkimuksiin ja hoitoon. Osa luokitteluista on hyvinkin tarkkoja portaittain eteneviä toimintaohjeita tai algoritmeja, joiden käytöstä on julkaistu laajoja käsikirjoja. Luokittelut poikkeavat toisistaan merkittävästi ominaisuudet Kansainvälinen, käytössä useissa maissa Australian Triage kehitetty Australiassa Aika lääkärille pääsyyn on Scale (ATS) (5) määritelty ja suorituskyvylle on asetettu laatutavoitteet. Triage uusitaan tarvittaessa. Luokittelua käytetään A australiassa kliinisenä indikaattorina, vertaisarvioinnin työkaluna ja rahoituksen perustana. Canadian Triage and Acuity Kehitetty Kanadassa 1999, uusittu 2004 ja Aika Scale (CTAS) (6) lääkärille pääsyyn määritelty. Erilliset versiot maaseutua ja lapsipotilaita varten. Tulokset raportoidaan internetissä. Käyttää tulosyyhyn perustuvaa tietokoneohjelmaa. Triage on toistettava määräajoin tai jos potilaan tilassa tapahtuu muutoksia. Manchester Triage Kehitetty Englannissa. Aikatavoitteet määritelty. Tulo- Scale (MTS) (7) syyhyn ja vitaaliparametreihin perustuva algoritmi. Emergency Severity Kehitelty USA:ssa 1990-luvun lopulla. Luokittelu perustuu Index (ESI) (8) sairauden vakavuuden ja resurssitarpeen arvioon. Neljällä päätöksenteon vaiheella potilaat jaetaan viiteen luokkaan. K kolmelle vähiten kiireellisille luokalle ei aseteta aikatavoitteita. Triage uusitaan tarvittaessa. Kansallinen, käytössä Ruotsissa Medical Emergency Triage Kehitetty Ruotsissa 2004 lähtien. Vitaalilöydöksiä koskeand Treatment System vat tiedot yhdistetään oireisiin ja löydöksiin perustuvaan (METTS) (9) algoritmiin, joita on 43 erilaista. Luokitteluun sisältyy uudelleenarviointi, joka huomioi laboratoriotestien tulokset. Adaptive Process Triage Kehitetty Ruotsissa 2000-luvulla. Käyttää algoritmia, joka (ADAPT) (10) perustuu viiteen vitaaliparametriin ja 74:ään potilaan ilmoittamaan oireeseen. Ohjeistaa prosessia vitaaliparametrien seurantaan ja tutkimuksiin, esim. verikokeiden ottoon. Kansallinen, käytössä Suomessa ABCDE (11) abcde-termi kuvaa eri päivystysten käyttämiä 5-portaisia luokitteluja. Niissä huomioidaan usein kiireellisyys ja päivystyksen sisäinen työnjako. sen suhteen, mitä arvioinnissa huomioidaan ja miten työskentelyssä edetään. Osa ohjeistaa vain kertaluontoista arviointia päivystyskäynnin alussa, toiset koskevat myös jatkuvaa arviointia koko käynnin ajan. Taulukossa 1 on esitetty lyhyesti maailmalla yleisimmät käytetyt kiireellisyysluokittelut (5,6,7,8) sekä Ruotsissa (9,10) ja Suomessa (11) käytössä olevat kansalliset luokittelut. Lisäksi omia kansallisia luokitteluita on monissa maissa, mm. Sveitsissä, Italiassa, Taiwanissa ja Etelä-Afrikassa (12). Ruotsin sairaaloiden päivystyspoliklinikoista yli 70 % käyttää jotain kiireellisyysluokittelua. METTS-järjestelmää käyttää 33 %, ADAPT-järjestelmää 28 % ja MTS-järjestelmää 22 % päivystyksistä (lyhenteet on avattu taulukossa 1). 12 % käyttää jotain muuta tai itse suunniteltua järjestelmää (2). Suomessa kiireellisyysluokitteluita on kehitetty ja tutkittu erityisesti traumapäivystyksissä (13). Yhteispäivystysten kiireellisyysluokittelut yleistyivät Suomessa 2000-luvun puolivälissä. Monin paikoin otettiin käyttöön viisiportainen ns. ABCDE-luokittelu, josta tosin ei ole olemassa yhtenäistä, julkaistua ohjeistusta. Eri päivystysten tarpeisiin on laadittu erilaisia versioita, joista Kuopion käyttämä on kuvattu Kuopion yhteispäivystystutkimuksessa (14). ABCDE:n kiireellisyysluokat on esitetty taulukossa 3. Käytännössä ABCDE-luokittelut sisältävät ohjeita siitä, miten tavallisimmat tulosyyt jaetaan eri kiireellisyysluokkiin, esimerkkeinä päänsärky, rintakipu ja hengenahdistus. Suomessa kolme päivystysyksikköä käyttää ja muutamat yksiköt ovat siirtymässä ESI-luokitteluun (Emergency Severity Index) (8). Viisiportainen ESI-luokittelu on kehitetty Yhdysvalloissa ja sitä käytetään myös monissa Euroopan maissa, esim. Hollannissa. Ruotsin käytäntöjen arviointi Vuonna 2010 ruotsalainen terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö SBU (Statens beredning för medicinsk utvärdering) julkaisi laajan katsauksen päivystysten kiireellisyysluokittelusta ja hoitoprosesseista (2). Aikuisia akuuttihoidon potilaita käsitteleviä tutkimuksia oli haettu tietokannoista järjestelmällisesti vuodesta 1966 maaliskuuhun Katsauksen johtopäätöksissä keskityttiin Ruotsissa käytössä olevien luokitteluiden arviointiin. 700

3 tieteessä Kirjallisuutta 1 Fitzgerald, G, Jelinek, G, Scott D, Gerdtz M. Emergency department triage revisited. Emerg Med J 2010;27: Statens beredning för medicinsk utvärdering (SBU). Triage och flödesprocesser på akutmottagningen. En systematisk litteraturöversikt. Stockholm Potilaiden kiireellisyysluokittelu ja hoitoprosessit sairaalan päivystyspoliklinikalla. Käännös ja toimitus Eva Kiura. Finohta. Arviointiseloste 1/ Textbook of adult emergency medicine. 3. painos. Churchill Livingstone Elsevier 2009; Australasian College for Emergency Medicine. Guidelines on the implementation of the Australasian triage scale in emergency departments. media/policies_and_guidelines/ G24_Implementation_ATS.pdf Murray M, Bullard M, Grafstein E. Revisions to the Canadian emergency department triage and acuity scale implementation guidelines. CJEM 2004;6: Manchester Triage Group. Emergency triage. 2. painos. Harayana: Blackwell Publishing Inc Gilboy N, Tanabe P, Travers D, Rosenau A, Eitel D. Emergency severity index, version 4: implementation handbook. Agency for Healthcare Research and Quality. Rockville, MD, AHRQ Publication No Widgren BR, Jourak M. Medical emergency triage and treatment system (METTS). A new protocol in primary triage and secondary priority decision in emergency medicine. J Emerg Med 2011: Göransson KE, von Rosen A. Interrater agreement: a comparison between two emergency department triage scales. Eur J Emerg Med 2011;18: Kantonen J, Kaartinen J, Mattila J ym. Impact of the ABCDE triage on the number of patients visits to the emergency department. BMC Emergency Medicine 2010;10: Christ M, Grossman F, Winter D, Bingisser R, Platz E. Modern triage in the emergency department. Dtsch Artztebl Int. 2010;107: Kallio P, Meretoja O, Salminen P, Arjatsalo C. Liikennevalo-ohjaus tehostaa päivystysleikkaustoimintaa ja parantaa henkilökunnan työhyvinvointia. Suom Lääkäril 2006;61; Miettola J, Halinen M, Lipponen P, Hietakorpi S, Kaukonen M, Kumpusalo E. Kuopion yhteispäivystystutkimus. Yleislääkäripäivystyksen toimivuus ja odotusajat kiireellisyysluokittain. Suom Lääkäril 2003;58: Järvi U. Vain lääkäri voi tehdä röntgenlähetteen. Suom Lääkäl 2011;66: Farrohknia N, Castren M, Ehrenberg A ym. Emergency department triage scales and their components: A systematic review of the sientific evidence. Scan J of Trauma, Resusc and Emerg Med 2011;19:42. Taulukko 2. Kiirellisyysluokitusten (triage) käyttö päivystyksen väestöpohjan mukaan Suomen perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja yhteispäivystyksissä. Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Yhteispäivystys Vastanneet Ei- Triage käytössä Triage käytössä Triage käytössä yhteensä vastanneet Väestöpohja kyllä ei kyllä ei kyllä ei (arvio) < > Yhteensä Taulukko 3. ABCDE-luokittelun aikatavoitteet. Luokka A B C D E Kiireellisyys Heti alle 10 min alle 1 tunti alle 2 tuntia Ei päivystyksellisen hoidon tarvetta Tieteellinen näyttö Ruotsissa käytettävistä kiireellisyysluokitteluista havaittiin puutteelliseksi (2). On mahdotonta arvioida, onko jokin järjestelmistä muita parempi turvallisuuden, luotettavuuden tai toistettavuuden osalta. Johtopäätöksissä todetaan kuitenkin, että jos potilaan kiireellisyys on luokiteltu vähäiseksi, riski kuolla lyhyen ajan sisällä arvioinnin tekemisestä on erittäin pieni. Tässä mielessä arvioidut luokittelujärjestelmät ovat turvallisia. Katsauksen mukaan potilaiden ohjaaminen eri hoitopoluille lyhentää sekä odotusaikoja lääkärille että päivystyksessä vietettyä kokonaisaikaa. Näyttö on vahvinta yksinkertaisimmille tapauksille suunnitellusta hoitopolusta, ns. ohituskaistasta ( fast track ). Ohituskaista ei lyhennä ainoastaan sille ohjattujen potilaiden odotusaikoja, vaan nopeuttaa myös muiden potilaiden pääsyä lääkärin vastaanotolle. Kokeneen lääkärin osallistuminen kiireellisyyden arviointiin todettiin hyödylliseksi. Potilaiden odotusaika lääkärille ja päivystyksessä vietetty kokonaisaika lyhenevät ja lisäksi niiden potilaiden määrä vähenee, jotka poistuvat päivystyksestä tutkimatta. Itsenäisen sairaanhoitajavastaanoton hyödyllisyydestä ei vielä ole riittävää tutkimusnäyttöä. Ruotsin katsauksessa arvioitiin myös vieritestien ja sairaanhoitajan kirjoittaman röntgenlähetteen hyödyllisyyttä. Molemmat lyhentävät potilaiden päivystyksessä viettämää aikaa edellyttäen, että myös vastaukset katsotaan nopeasti. Suomen osalta on tärkeää huomioida, että lainsäädäntömme ei salli sairaanhoitajan tekevän röntgenlähetettä. Säteilyturvakeskus on muistuttanut asiasta vastikään Lääkärilehdessä (15). Suomen tilanne Kartoitimme tätä katsausta varten Suomessa ympäri vuorokauden toimivien erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyspisteiden käyttämät kiireellisyysluokittelut sekä niitä koskevat tulevaisuuden suunnitelmat. Kysely lähetettiin keväällä 2011 näiden yksiköiden (n = 60) vastaaville lääkäreille. Kyselyyn vastasi 50 yksikköä, joita koskevat tulokset esitetään yksiköiden koon mukaan jaoteltuna taulukossa 2. Vastaamatta jättäneet olivat joko terveyskeskuksia tai aluesairaaloita. Yksiköistä 36 ilmoitti käyttävänsä kiireellisyysluokittelua potilaan tilan arvioinnissa. Kiireellisyysluokittelu oli käytössä kaikissa erikoissairaanhoidon ja noin kolmasosassa perusterveydenhuollon päivystyksissä sekä noin 80 %:ssa yhteispäivystyspisteistä (taulukko 2). Suuren väestöpohjan (yli asukasta) yksiköistä lähes 90 % käytti luokittelua. Sen käyttöönottoa tai laajentamista erikoissairaanhoidon puolelle suunniteltiin kahdeksassa yksikössä. ABCDE-luokittelua käytti suurin osa (n = 34) 701

4 17 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti. Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 2010:4. 18 Lindsberg, PJ, Häppölä O, Kallela M, Valanne, L, Kuisma, M, Kaste, M. Door to thrombolysis: ER reorganization and reduced delays to acute stroke treatment. Neurology 2006;67:334 6 Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmaisseet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake) Raija Malmström, Eva Kiura, Marjukka Mäkelä: Ei sidonnaisuuksia. Tomi Malmström: Konsultointi (Nordic Healthcare Group Oy). Paulus Torkki: Konsultointi (kunnat, sairaanhoitopiirit NHG Benchmarking Oy:n kautta). vastanneista päivystysyksiköistä ja moni niistä oli kehittänyt ABCDE:stä omiin tarpeisiinsa soveltuvan version (n = 20). ESI-luokittelu oli käytössä tai tulossa käyttöön viidessä yksikössä. Joukossa oli sekä pieniä että suuria yksiköitä samoin kuin erillis- ja yhteispäivystyksiä eikä niiden välillä ollut muitakaan yhtäläisyyksiä, vaan ESI:n käyttöönottoa koskevat päätökset näyttivät tapahtuneen yksikkökohtaisesti. Ahvenanmaalla oli suunnitelmissa soveltaa Ruotsin ADAPTja METTS-järjestelmiä. Kiireellisyysluokittelua käyttävistä yksiköistä lähes kaikki kirjasivat potilaiden kiireellisyysluokat joko sähköisesti tai paperille. Kuitenkin vain 21 yksikköä kirjasi triage-luokituksen strukturoidusti sähköiseen tietojärjestelmään. Prosessikuvaukset vaihtelivat yksityiskohtaisista monen sivun julkaisuista lyhyisiin käytännön ohjeistuksiin. Luokittelun vaikutuksia oli arvioitu 14 päivystyksessä. Suurin osa järjestelmistä oli otettu käyttöön vuosina ja ne olivat useimmiten vaatineet henkilöstön koulutusta tai organisaatiomuutoksia. Joissakin yksiköissä kiireellisyysluokittelun käyttöönottoon liittyi myös tilojen uusiminen tai ATK-järjestelmien kehittäminen. Yleensä vastuu potilaan tilan arvioinnista oli sairaanhoitajalla. Muutamassa yksikössä arviointiin osallistuivat perushoitaja, lääkintävahtimestari tai lääkäri. Pohdinta Ruotsin ja Suomen päivystyksissä käytetään täysin eri järjestelmiä potilaiden kiireellisyysluokitteluun. Ruotsi soveltaa MTS-, METTS- ja ADAPT-luokitteluita, kun taas Suomessa käytetään eniten ABCDE:tä ja muutamissa paikoissa ESI-luokittelua. Tuoreessa kirjallisuuskatsauksessa todetaan kaikkien eri maissa käytössä olevien triage-luokittelujen tutkimusnäyttö puutteelliseksi, joten niiden paremmuutta toisiinsa nähden ei voida luotettavasti arvioida (16). Yhtenäistä, julkaistua ohjeistusta Suomessa sovelletusta ABCDE-luokittelusta ei ole ja tutkimustietoa siitä on vain vähän. Kuopion yhteispäivystystutkimuksessa verrattiin sairaanhoitajan tekemää ABCDE-luokittelua lääkärin tekemään arvioon (14). Toisessa tutkimuksessa arvioitiin ABCDE:n vaikutusta potilaiden käyntimääriin (11). Merkittävä ongelma liittyykin tutkimusnäytön puutteeseen: ABCDE-luokituksen turvallisuudesta, luotettavuudesta tai toistettavuudesta ei ole julkaistu lainkaan tutkimuksia. Toinen ongelma liittyy ABCDE:n ryhmittelyyn. Luokitukseen on monin paikoin yhdistetty sekä kiireellisyyden arviointia että päivystyksen sisäistä työnjakoa. Esimerkiksi yhteispäivystyksessä ryhmittely saattaa perustua erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjakoon siten, että kiireellisimmät A- ja B-luokat ohjataan kategorisesti erikoissairaanhoidon lääkärille ja vähemmän kiireelliset C- ja D-luokat yleislääkärille. Pohjana on olettamus, ettei perusterveydenhuollossa olisi lainkaan kiireellisiä tilanteita. Yleislääkäri saattaa kuitenkin vastata esimerkiksi kaikista silmätapaturmista, joiden joukossa on myös välitöntä lääkärin hoitoa edellyttäviä tapauksia. Toisaalta kaikki erikoissairaanhoidon lääkärin päivystyksellistä tutkimusta ja hoitoa tarvitsevat potilaat eivät käytännössä ole kiireellisiä. Yksi syy ABCDE-luokittelun käyttöönottoon Suomessa on ollut tarve erotella päivystysruuhkasta ne kiireettömät potilaat, jotka voidaan hoitaa virka-aikana. Näitä E-ryhmän potilaita on pyritty määrittelemään monilla alueilla 2000-luvulla. STM:n Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet -raportissa on esitetty kriteerit, joiden avulla pyritään yhtenäistämään päivystyspotilaiden määrittelyä kansallisesti (17). Uusi terveydenhuoltolaki korostaa potilaiden valinnanvapautta, joten väestöllä ja terveydenhuollon ammattilaisilla pitää olla yhtenäinen käsitys siitä, missä tilanteissa on syytä kääntyä päivystyksen puoleen. Päivystyksestä muualle ohjattavien potilaiden hoitoon pääsy tulee turvata (17). Useista Ruotsin raportissa tarkastelluista käytännöistä, kuten vieritesteistä ja lääkärin osallistumisesta potilaan kiireellisyyden arvioon, näyttäisi olevan riittävästi tieteellistä näyttöä koskien etenkin niiden vaikutusta potilaiden päivystyksessä viettämään aikaan (2). Siitä ei vielä ole riittävästi tietoa, mihin päivystyspotilaan prosessin eri vaiheisiin lääkärin työpanos kannattaa sijoittaa potilaan ennusteen ja lääkärin optimaalisen ajankäytön kannalta. Sairaanhoitajan tekemän röntgenlähetteen todettiin nopeuttavan prosessia, mutta säteilylain mukaan tämä menettely ei ole Suomessa mahdollista. Ohituskaistan hyötyjä arvioitaessa on otettava huomioon, että kontrolloidut tutkimukset on tehty yleensä päiväaikaan keskikokoisissa ja suurissa sairaaloissa. Tämän kaltaiset prosessit saattavat vaatia vähimmäismäärän potilaita re- 702

5 tieteessä ABCDE-luokituksen turvallisuudesta tai luotettavuudesta ei ole julkaistu tutkimuksia. surssien käytön optimoimiseksi. Ohituskaista toimii tehokkaimmin suurissa yksiköissä, kun kuormitus on maksimissaan ja henkilökuntaa paljon paikalla. On syytä muistaa, että suuronnettomuustilanteessa otetaan käyttöön toimipaikan valmiussuunnitelman mukaiset toimintaohjeet, jotka menevät normaaliajan kiireellisyysluokittelun ohjeiden ja hoitoprosessien edelle. Suomessa on tehty monilla erikoisaloilla merkittäviä yksittäisten päivystyspotilasryhmien hoitoa koskevia tieteellisiä tutkimuksia, esimerkkinä aivohalvauksen liuotushoito (18). Päivystystoiminnan kokonaisprosessien, kiireellisyysluokitusten tai hoitolinjojen vaikuttavuutta ei maassamme sen sijaan ole tutkittu. Monissa Euroopan maissa päivystysprosessien tutkimus on vilkasta ja mm. Ruotsissa on päivystyksellä myös professuuri. Päivystyshoidon opetuksen ja tutkimuksen tilanne voi Suomessakin korjaantua, kun akuuttilääketieteen erikoisala perustetaan. Päivystystoiminnan järjestelmällisen ja laajamittaisen tutkimustradition käynnistyminen olisi toivottavaa myös Suomessa. Lopuksi Päivystyspotilaan hoidon tarpeen arvioinnissa tärkeintä on tunnistaa luotettavasti ne potilaat, joiden tila heikkenee, jos lääkärin tutkimusta ja hoitoa joutuu odottamaan. Kiireellisyysarvioinnin tueksi tarvitaan yhtenäinen ohjeistus, jonka perusteella henkilöstön koulutus ja perehdytys suunnitellaan. Päivystyskäynnin alussa tehtävää luokittelua on kehitettävä jatkuvaksi arvioinniksi, sillä kertaluonteisessa arviossa potilas saattaa leimautua alkuperäiseen luokitukseen haitallisin seurauksin. Potilaan tarvitseman hoidon kiireellisyyttä on koko päivystyskäynnin ajan arvioitava hänen senhetkisen tilansa mukaan. Päivystystoiminnan tehostaminen edellyttää tulosyyn strukturoituun kirjaamiseen perustuvaa tutkimustietoa kiireellisyysluokittelun vaikutuksista eri potilasryhmien ennusteeseen ja koko päivystysyksikön toimintaan. Tutkimuksissa on otettava huomioon eettiset näkökulmat, turvallisuus ja arvioinnin toistettavuus. Kotimaista tietoa tarvittaisiin etenkin siitä, miten potilaiden luokittelu ei-kiireellisiksi vaikuttaa heidän hoitoonsa ja hyvinvointiinsa. n English summary > in english Medical urgency assessment at emergency clinics in Finland and in Sweden 703

6 ENGLISH SUMMARY Raija Malmström M.D., Ph.D. Helsinki University Hospital District Eva Kiura Tomi Malmström Paulus Torkki Marjukka Mäkelä Medical urgency assessment at emergency clinics in Finland and in Sweden When evaluating the level of medical urgency for emergency clinic patients, it is most important to reliably identify those patients whose condition will decline if they have to wait for examination and treatment by a physician. Triage is the process for determining the priority of emergency clinic patients treatment and for placing the patients in the most appropriate order with regard to examination and treatment by a physician. In spring 2010, the Swedish Council on Health Technology Assessment (SBU) published an extensive systematic review concerning medical urgency levels and medical care processes at emergency clinics. Finohta (Finnish Office for Health Technology Assessment) has published a Finnish summary on the report. The report finds that although scientific evidence on the effectiveness of triage systems is lacking, the effectiveness of certain care processes has been proven. For this article, we mapped the practices used at emergency clinics in Finland to determine medical urgency. Different versions of the ABCDE classification system that have been developed at emergency clinics are widely used in Finland. The ESI (Emergency Severity Index) classification system is also sometimes used. The ABCDE classification is problematic as there are no published studies on the effectiveness of the system. 703a

ARVIOINTISELOSTE. Kuva

ARVIOINTISELOSTE. Kuva ARVIOINTISELOSTE 1 2011 Potilaiden kiireellisyyden luokittelu ja hoitoprosessit päivystyspoliklinikalla Kuva Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen yhteenveto ja johtopäätökset. Triage och flödesprocesser

Lisätiedot

Yhteispäivystyksen työnjako

Yhteispäivystyksen työnjako tieteessä Tomi Malmström DI, tutkija, projektipäällikkö Aalto yliopiston teknillinen korkeakoulu, HEMA instituutti (Institute of Healthcare Engineering, Management and Architecture) Paulus Torkki DI, tutkija

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja 8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat

Lisätiedot

Tekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010

Tekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010 Yhtenäiset päivystyshoidon Työryhmän raportti Tehtävänanto STM nimesi HYKS-erityisvastuualueen laatimaan esityksen päivystyshoidon perusteiden valtakunnallisista kriteereistä STM asetti hankkeelle kansallisen

Lisätiedot

Hoidon tarpeen kiireellisyyden ensiarvion kehittäminen. Haartmanin sairaalan yhteispäivystyksessä

Hoidon tarpeen kiireellisyyden ensiarvion kehittäminen. Haartmanin sairaalan yhteispäivystyksessä Hoidon tarpeen kiireellisyyden ensiarvion kehittäminen Haartmanin sairaalan yhteispäivystyksessä Pousi, Jouni 2012 Otaniemi Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Otaniemi Hoidon tarpeen kiireellisyyden ensiarvion

Lisätiedot

Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama hanke STM058:00/2009

Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama hanke STM058:00/2009 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet Sosiaali- ja terveysministeriön asettama hanke STM058:00/2009 Työryhmän raportti 31.1.2010 1 Tiivistelmä Päivystysaikana - iltaisin, öisin ja viikonloppuisin tehtävien

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Päivystysvastaanotot potilaiden näkökulmasta

Päivystysvastaanotot potilaiden näkökulmasta Päivystysvastaanotot potilaiden näkökulmasta Arviointiseloste 1/2012 Eva Kiura (toim.) eva.kiura@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 170) 00271 Helsinki Puh: 020 610 6000

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO

TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO 1 TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO Aino-Liisa Oukka Asiantuntijaneuvoston pj. Dosentti, johtajaylilääkäri PPSHP 2 Taustaa Sisältö HALO organisaatio Katsaus ja suositus Haasteet ja tulevaisuus

Lisätiedot

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Arviointien tavoite Tuottaa tietoa lääkkeiden käyttöönottoon ja korvattavuuteen

Lisätiedot

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille Ohje 10/2013 1 (6) Jakelussa mainituille Ympärivuorokautinen suun terveydenhuollon päivystys on kuntien ja sairaanhoitopiirien lakisääteinen velvollisuus Valvira muistuttaa terveyskeskuksia ja sairaanhoitopiirejä

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS European EMR Adoption Model Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS Analytics Europe on myöntänyt 23.04.2012 Itä-Savon sairaanhoitopiirille EMR Adobtion Model -tason 6.

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

Virtuaaliklinikkaa 1.0. Madis Tiik 19.3.2014

Virtuaaliklinikkaa 1.0. Madis Tiik 19.3.2014 Virtuaaliklinikkaa 1.0 Madis Tiik 19.3.2014 Madis Tiik, MD, Phd Tartu University, medical doctor 1996 Nordic School of Public Health (Sweden) - Diploma in Public Health 2003 stonian Business School 2001-2003

Lisätiedot

PÄIVYSTYS Tampereella

PÄIVYSTYS Tampereella Terveydenhuollon PÄIVYSTYS Tampereella Tampereen kaupungin terveys- ja lääkäriasemat Tampereen kaupungin hammaslääkäripäivystys TAYS Ensiapu Acuta TAYS Lastentautien päivystyspoliklinikka TAYS Naistentautien-

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Näyttöön perustuva toiminta (NPT) = parhaan saatavilla

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen

Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen 1 Sisältö 2 NHG lyhyesti Asiakastarve Mitä on benchmarking? Suunta raportointiratkaisu asiakkaiden tarpeisiin Miten tästä eteenpäin? Nordic

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

HOIDON TARPEEN KIIREELLISYYDEN ARVIOINTI - TOIMINTAMALLI JÄMSÄN PÄIVYSTYSPOLIKLINIKALLA

HOIDON TARPEEN KIIREELLISYYDEN ARVIOINTI - TOIMINTAMALLI JÄMSÄN PÄIVYSTYSPOLIKLINIKALLA HOION TRPN KIIRLLISYYN RVIOINTI - TOIMINTMLLI JÄMSÄN PÄIVYSTYSPOLIKLINIKLL Lotta hola Opinnäytetyö Marraskuu 2009 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Pirkanmaan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN YHTEISPÄIVYSTYSHANKE

LÄNSI-UUDENMAAN YHTEISPÄIVYSTYSHANKE HELSINGIN JA UUDENMAAN 1/6 LÄNSI-UUDENMAAN YHTEISPÄIVYSTYSHANKE VÄLIRAPORTTI 1/2010 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 2 TAVOITTEET 3 TYÖTAPOJEN KUVAUS 4 VÄLIRAPORTTI 4.1 Käyntitilastot 4.2 Henkilöstöresurssit 4.3 Puhelinliikenne

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Miten pääsen alkuun?

Miten pääsen alkuun? 26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Virheen diagnostiikka

Virheen diagnostiikka Virheen diagnostiikka Työolot ja organisaatio Yksilön ja systeemin näkökohta Millaisia virheitä tapahtuu? Miten virheet havaitaan? To Err Is Human Diagnostic Treatment Preventive Other Types of errors

Lisätiedot

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Eeva Heiro & Reetta Raitoharju Terveydenhuollon atk-päivät 2009 Terveydenhuoltoorganisaatioiden välinen tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Tutkimuksen taustaa 2 Lääkitystiedon

Lisätiedot

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta 3.12.2009 Leena Lodenius 1 Tutkimusnäytön hierarkia Näytön taso Korkein Systemaattinen katsaus ja Meta-analyysi Satunnaistettu kontrolloitu kliininen

Lisätiedot

Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista

Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) Valtakunnalliset Neuvolapäivät 10.10.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 21.4.2011 Jani Ruotsalainen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 21.4.2011 Jani Ruotsalainen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Cochrane Suomessa suomalaisille COSH-ryhmän avajaiset, Helsinki 15.4.2011 Jani Ruotsalainen Miten hyödynnän cochrane-katsauksia? Miten pääsen tekemään cochrane katsauksia? Mitä hyötyä

Lisätiedot

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely Kansallinen DRG keskus Kristiina Kahur, MD MPH Johtava konsultti DRG -käyttäjäpäivät Tampere 12.12.2013 DRG:n perusteet ja logiikka 10.12.2013 Page 2

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon

Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon JOANNA BRIGGS INSTITUUTIN YHTEISTYÖKESKUKSEN JULKISTAMISTILAISUUS 23.9.2010 Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon tutkimusnäyttöä käytäntöön; laitoksen näkökulma JBI:n toimintaan Anneli Ensio,

Lisätiedot

SOTE UUDISTUS, Itä-Savo Priorisointiryhmän toimeksianto 6.11.2012. 4.12.2012 Hemmo Pirhonen

SOTE UUDISTUS, Itä-Savo Priorisointiryhmän toimeksianto 6.11.2012. 4.12.2012 Hemmo Pirhonen SOTE UUDISTUS, Itä-Savo Priorisointiryhmän toimeksianto 6.11.2012 4.12.2012 Hemmo Pirhonen PRIORISOINTI ESH:SSA Priorisointiryhmä 6.11.2012 Shp:n johtajalta pyydetään kokonaistaloudellisesti tarkasteltu

Lisätiedot

Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa

Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa Ylilää ääkäri Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Hoidon tarpeen arviointi ja

Lisätiedot

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA Päivi Koivuranta-Vaara hallintoylilääkäri THL: Hannu Rintanen Pia Maria Jonsson Päivi Koivuranta-Vaara 23.9.2010 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN TARVE lääketieteen kehitys: vaikuttavat/tehokkaat

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Liisa Lehto SKKY:n kevätkoulutuspäivät Koulutusmallien kuvaus Kirjallisuushaun perusteella( CINAHL, Cohrane, Medline, Scopus tietokannat) on hyvin vähän raportoitu

Lisätiedot

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö Turvataan henkilöstön saatavuus, riittävyys ja sitoutuminen Alueellinen

Lisätiedot

KIIREETTÖMÄN HOIDON TARPEESSA OLEVAN POTILAAN OHJAUS PÄIVYSTYS- POLIKLINIKALLA: TRIAGEHOITAJIEN HAASTATTELUT

KIIREETTÖMÄN HOIDON TARPEESSA OLEVAN POTILAAN OHJAUS PÄIVYSTYS- POLIKLINIKALLA: TRIAGEHOITAJIEN HAASTATTELUT KIIREETTÖMÄN HOIDON TARPEESSA OLEVAN POTILAAN OHJAUS PÄIVYSTYS- POLIKLINIKALLA: TRIAGEHOITAJIEN HAASTATTELUT Anne Lindfors-Niilola Pro gradu -tutkielma Hoitotiede Hoitotyön johtaminen Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2014 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

TRIAGE-HOITAJATOIMINTA KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALAN ENSIAPUPOLIKLINIKALLA

TRIAGE-HOITAJATOIMINTA KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALAN ENSIAPUPOLIKLINIKALLA KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Ensihoidon koulutusohjelma / ensihoitaja Teemu Pakasto TRIAGE-HOITAJATOIMINTA KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALAN ENSIAPUPOLIKLINIKALLA Opinnäytetyö 2013 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON

Lisätiedot

Päivystyspotilaiden hoitoon ohjautuminen ja hoidon tarkoituksenmukaisuus terveysasemalla päiväsaikaan

Päivystyspotilaiden hoitoon ohjautuminen ja hoidon tarkoituksenmukaisuus terveysasemalla päiväsaikaan TIETEESSÄ MARTINA A. TORPPA yleislääketieteen erikoislääkäri, ylilääkäri, kliininen opettaja Helsingin terveyskeskus, HY, yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osasto HUS, yleislääketieteen vastuuyksikkö

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

- erikoissairaanhoidon sopimuksen sisältö

- erikoissairaanhoidon sopimuksen sisältö Rajattomia palveluita l Pohjoiskalotilla - erikoissairaanhoidon sopimuksen sisältö Saamelaisten rajayhteistyöseminaari 25.2.2015 Lapin sairaanhoitopiiri HELSE NORD HELSE FINNMARK POHJOINEN RAJAYHTEISTYÖ

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Miksi mitata suoriutumiskykyä? Johdattelua EuroHOPEhankkeen

Miksi mitata suoriutumiskykyä? Johdattelua EuroHOPEhankkeen Miksi mitata suoriutumiskykyä? Johdattelua EuroHOPEhankkeen saloihin Timo T. Seppälä EuroHOPE-hankkeen apulaisjohtaja Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Koska se tuottaa hyvinvointia! Muutamia muita

Lisätiedot

14. 15.5.2014 Messukeskus, Helsinki

14. 15.5.2014 Messukeskus, Helsinki Päivystys 14. 15.5.2014 Messukeskus, Helsinki 2014 6. vuosi YLI 100 KOLLEGAASI! Visioita tulevaisuuden päivystyksistä: erikoislääkärit etulinjaan? 2014 TEEMAT: Akuuttilääketiede erikoisalana: vaikutus

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA TRIAGETOIMINNAN MUUTOKSESTA JORVIN LASTEN PÄIVYSTYKSESSÄ

SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA TRIAGETOIMINNAN MUUTOKSESTA JORVIN LASTEN PÄIVYSTYKSESSÄ SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA TRIAGETOIMINNAN MUUTOKSESTA JORVIN LASTEN PÄIVYSTYKSESSÄ Laine Noora ja Liukko Paula Opinnäytetyö, kevät 2016 Diakonia-ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Diakonisen

Lisätiedot

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen

Lisätiedot

Haasteet hyvinvointirakentamisessa -mistä kaivataan vielä tietoa

Haasteet hyvinvointirakentamisessa -mistä kaivataan vielä tietoa Haasteet hyvinvointirakentamisessa -mistä kaivataan vielä tietoa Heikki Korvenranta 18.5.2010 lääkäri, VSSHP Oma kokemus: TYKSin T-sairaala T1 valmistui 2003 (45 M ) syöpätaudit, allergiayksikkö ihotaudit

Lisätiedot

Terveydenhuollon priorisointi 2013: suomalainen palveluvalikoima Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, STM /terveyspalveluryhmä

Terveydenhuollon priorisointi 2013: suomalainen palveluvalikoima Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, STM /terveyspalveluryhmä Terveydenhuollon priorisointi 2013: suomalainen palveluvalikoima Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, STM /terveyspalveluryhmä Kuntamarkkinat Mitä priorisointi on? Hanasaaren konsensuskokous 1999: Tavoite:

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon

Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon Terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioiden henkilöstölle Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon Säätiö ja JBI-keskus kouluttajina HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ Säätiön perustehtävänä on edistää hoitotyön

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu Helsingissä 29 päivänä elokuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2

Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta, projektipäällikkö, TtT, PSHP 1 Arvoa tuottamaton tapa toimia VeTe Nyt arjessa ajoin tavattua Työntekijä ensin Odottaminen on hyväksyttävää

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

SFS:n IT-standardisoinnin vuosiseminaari 16.12.2014

SFS:n IT-standardisoinnin vuosiseminaari 16.12.2014 SFS:n IT-standardisoinnin vuosiseminaari 16.12.2014 Tomi Dahlberg Tietohallinto ISO/IEC 20000 ISO/IEC 38500 Liiketoiminta Liiketoimintaprosessit ISO/IEC 30105 2 SFS:n seurantaryhmä SR 308 seuraa ISO/IEC

Lisätiedot

Navitas. ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen. Aluetietojärjestelmän ytimessä

Navitas. ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen. Aluetietojärjestelmän ytimessä Navitas ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen Aluetietojärjestelmän ytimessä Terveydenhuollon ATK-päivät 2003 Elisa Solutions Oy Navitas Aluetietojärjestelmän ytimessä Navitas

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä TERVE-SOS 2011 Johanna Andersson 23.5.2011 Medi-IT Oy Heikinkatu 7, 48100 Kotka Puh. 05-211 1888 Fax. 05-220 5919 www.medi-it.fi 1 Potilasohje Tiedot toimitetusta

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö. Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012

PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö. Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012 PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012 Selvitysmiesten työalueet A) Päivystystoiminnan järjestäminen B) Alueellinen vuodeosasto/sairaansijakapasiteetti,

Lisätiedot

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää?

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Tinja Lääveri LL, sisätautien erikoislääkäri Asiakas- ja Potilastietojärjestelmän hanketoimisto APOTTI, esh projektipäällikkö APOTTI = "Terveydenhuollon

Lisätiedot

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita?

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Anne Pitkäranta Opetuksesta vastaava varadekaani Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Ylilääkäri, korvaklinikka

Lisätiedot

LASTEN HOIDON TARPEEN ARVIOINTI PÄIVYSTYSPOLIKLINIKALLA SAIRAANHOITAJIEN KOKEMANA

LASTEN HOIDON TARPEEN ARVIOINTI PÄIVYSTYSPOLIKLINIKALLA SAIRAANHOITAJIEN KOKEMANA LASTEN HOIDON TARPEEN ARVIOINTI PÄIVYSTYSPOLIKLINIKALLA SAIRAANHOITAJIEN KOKEMANA Katja Janhunen Pro gradu-tutkielma Hoitotiede Terveystieteiden opettajankoulutus Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA Tuija Kallio Päivystyksen ylilääkäri Tietohallintoylilääkäri ESSHP LÄÄKITYKSESSÄ TAPAHTUVAT POIKKEAMAT =Lääkehoitoon liittyvä, suunnitellusta tai sovitusta

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010. Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010. Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveydenhuollon suunta kyselytutkimus 2010 Sähköisen kyselyn toteuttivat Nordic Healthcare Group

Lisätiedot

Päivystysasetuksen päivityksellä taataan hoidon laatua ja turvallisuutta

Päivystysasetuksen päivityksellä taataan hoidon laatua ja turvallisuutta Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 200/2014 23.09.2014 13:04 Päivystysasetuksen päivityksellä taataan hoidon laatua ja turvallisuutta Sosiaali- ja terveysministeriö on päivittänyt asetuksen kiireellisen

Lisätiedot

Ylilääkäri Antti Koskinen Oulun seudun yhteispäivystys

Ylilääkäri Antti Koskinen Oulun seudun yhteispäivystys Päivystyskriteerit Ylilääkäri Antti Koskinen Oulun seudun yhteispäivystys Työryhmän raportin 31.1.2010 pohjalta Tehtävänanto STM nimesi HYKS erityisvastuualueen laatimaan esityksen päivystyshoidon perusteiden

Lisätiedot

Terveysfoorumi 2011 Terveydenhuollon valinnat Hanasaari 3.- 4.2011. Saatesanat RP

Terveysfoorumi 2011 Terveydenhuollon valinnat Hanasaari 3.- 4.2011. Saatesanat RP Terveysfoorumi 2011 Terveydenhuollon valinnat Hanasaari 3.- 4.2011 Saatesanat RP Vaikeita kysymyksiä jäädytetystä moraalista. Mitä ovat terveys ja sairaus? Miten suuri osa yhteisestä varallisuudesta voidaan

Lisätiedot

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kati Myllymäki, Kouvolan terveyskeskus Miika Linna,

Lisätiedot