Päivystysvastaanotot potilaiden näkökulmasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päivystysvastaanotot potilaiden näkökulmasta"

Transkriptio

1 Päivystysvastaanotot potilaiden näkökulmasta Arviointiseloste 1/2012 Eva Kiura (toim.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 170) Helsinki Puh:

2 Eva Kiura, Marjukka Mäkelä Päivystysvastaanotot potilaiden näkökulmasta Arviointiseloste 1/2012

3 Kirjoittaja ja THL

4 Sisällys Lukijalle... 4 DSI:n raportin tiivistelmä... 4 Raportin tausta ja tavoite... 5 Yhteispäivystys Suomessa... 6 Kirjallisuushaku... 6 Kirjallisuuden luokittelu... 7 Tulokset... 7 Odotusajat... 7 Organisatoriset tekijät... 8 Viestintä - vuorovaikutus ja informaatio... 8 Käsityksiä henkilökunnan ammattitaidosta... 9 Taudin tunneperäiset ja fyysiset vaikutukset Kiireellisyyden arviointi/kiireellisyysluokka Fyysinen ympäristö Omaiset ja läheiset Tekijät, joilla ei ole merkitystä DSI:n raportin lähteet Katsauksen ulkopuoliset lähteet... 12

5 Lukijalle Terveydenhuollon menetelmien arvioinnin (HTA, Health Technology Assessment) tavoitteena on tarkastella terveydenhuollon kysymyksiä mahdollisimman laajasti ottaen huomioon niiden lääketieteelliset, taloudelliset, eettiset ja yhteiskunnalliset näkökohdat. Finohta (Finnish Office for Health Technology Assessment) arvioi terveydenhuollon menetelmiä ja käytäntöjä Suomessa sekä välittää ulkomailla tehtyjen arviointien tuloksia Suomen terveydenhuollon päättäjien ja toimijoiden tietoon. Arviointiseloste sisältää suomeksi toimitetun lyhennelmän ulkomailla tehdystä terveydenhuollon menetelmien arviointiraportista sekä aiheeseen liittyvää tietoa Suomesta. Arviointiraportit ovat yleensä järjestelmällisiä kirjallisuuskatsauksia, jotka pyrkivät vastaamaan ennalta määriteltyihin tutkimuskysymyksiin arvioimalla aiheesta löytyvää näyttöä. Kirjallisuushaku tehdään puolueettomasti ennalta määrättyjä mukaanotto- tai poisjättökriteerejä käyttäen, ja löydettyjen tutkimusten laatu ja relevanssi (kyky vastata tutkimuskysymykseen) arvioidaan. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna tilastollisia menetelmiä. Myös laadullisten tutkimusten tiedot kootaan yhteen. Tässä arviointiselosteessa esitetään tanskalaisen DSI:n (Dansk Sundhedsinstitut) järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen Patienters perspektiver på akutmodtagelser yhteenveto ja tärkeimmät tulokset. Katsauksen ulkopuolisista lähteistä otetut tiedot on merkitty harmaalla pohjavärillä. DSI on Tanskan valtion, läänien ja paikallishallinnon vuonna 1975 perustama riippumaton, voittoa tavoittelematon tutkimuslaitos. DSI:n tavoitteena on tuottaa laadukasta tietoa Tanskan terveydenhuollon päättäjille sekä paikallisella että kansallisella tasolla. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi DSI kerää, tutkii ja välittää tietoa, tekee tutkimustyötä sekä antaa teoreettista ja käytännöllistä konsultaatioapua. DSI:n työn tärkeimpiä alueita ovat erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, kunnalliset terveyspalvelut sekä lääkealan sektori. DSI:n raportin tiivistelmä Kirjallisuudesta löydettiin seitsemän osittain päällekkäistä aihealuetta, joissa kuvataan päivystyspotilaiden kokemuksiin ja tyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä: odotusajat viestintä - vuorovaikutus ja informaatio potilaan käsitys henkilökunnan käytännön taidoista taudin vaikutukset kiireellisyysluokitus fyysinen ympäristö omaisten tai läheisten läsnäolo. Odotusajat. Potilaille on merkitystä odotusajalla ennen ensimmäistä tutkimusta, odottamiseen käytetyllä kokonaisajalla sekä psykologisesti koetulla odotusajalla. Näiden erityyppisten odotusaikojen lyhentämiseen käytetyillä keinoilla voidaan lisätä potilaan turvallisuuden tunnetta. Viestintä. Empaattinen ja usein tapahtuva viestintä on tärkeää ja saattaa estää väärinymmärryksiä. Henkilökunnasta voidaan nimetä muutama vastuuhenkilö, joiden tehtävänä on pitää potilaat ja heidän läheisensä tilanteen tasalla. Potilaat haluavat paljon tietoa kaikista vastaanotolla olemiseen liittyvistä asioista. He saattavat olla huolissaan ja harmistuneita, vaikka se ei henkilökunnalle tai heidän suhtautumisessaan henkilökuntaan näkyisikään. THL Arviointiseloste 1/2012

6 Käytännön taidot. Päivystys saatetaan kokea lääketieteellis-teknisenä ympäristönä, jossa ei ole sijaa huolenpidolle. Toisaalta tekninen ympäristö voi tuntua turvalliselta, ja toisaalta taas herättää potilaissa negatiivisia tunteita. Potilailla näyttäisi olevan tarve kokea henkilökunta osaavana ja pätevänä, huolenpitoa unohtamatta. Käytännön taitojen vaikutusta potilastyytyväisyyteen ei voi mitata objektiivisesti, mutta ne luovat osaltaan potilaan kokemusta ammattitaitoisesta hoidosta. Taudin vaikutukset. Potilaan tulosyy vaikuttaa hänen kokemukseensa päivystyksessä sekä fyysisellä että tunnetasolla. Siksi on tärkeää ottaa huomioon potilaan oma näkemys siitä, miten hengenvaarallinen hänen tilansa on. Tämä on selvitettävä hänelle mahdollisimman nopeasti. Lisäksi on tärkeää todeta potilaan kipujen voimakkuus. Joskus potilaan kivut eivät ole kotiutettaessa hyväksyttävällä tasolla. Potilaat saattavat myös poistua kipujen vuoksi päivystyksestä ennenaikaisesti. Kiireellisyysluokitus. Potilaiden kiireellisyyden arvioinnissa (triage) annetaan etusija niille, jotka tarvitsevat hoitoa nopeimmin. On varmistettava, että vähemmän kiireelliset potilaat ymmärtävät tilanteen. Potilaat yliarvioivat usein oman hoidon tarpeensa, ja toiset saattavat lähteä vastaanotolta ennen kuin heidän tilansa on ehditty arvioida. Fyysinen ympäristö vaikuttaa potilaiden mukavuuteen ja turvallisuuteen, mutta myös heidän käsitykseensä siitä, onko heillä riski saada huonoa hoitoa. Yksityisyyden puute, likaisuus, kylmyys, nälkä ja ihmisten paljous ovat tyytymättömyyttä laukaisevia tekijöitä. Läheisten läsnäolo. Ystävillä ja perheellä on ratkaiseva rooli potilaiden huolenpidossa ja käytännön apuna. Siksi päivystykseen yksin tuleviin potilaisiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. Päivystysyksiköissä voidaan vastata potilaiden tarpeisiin monin tavoin: siirretään potilaat nopeasti hoitohuoneeseen lääkäri arvioi tilanteen pian saapumisen jälkeen odotustilassa on TV, lehtiä, puhelin- ja tietokoneyhteydet annetaan riittävästi tietoa päivystyksen toimintatavasta koulutetaan henkilökuntaa myönteiseen vuorovaikutukseen esitellään potilaalle henkilökunnan työtehtävät soitetaan aina potilaille, jotka ovat poistuneet kesken hoidon nimetään potilasvastaava laaditaan ohjeet kivunlievitykseen tarkkaillaan ja säädellään melutasoa suunnitellaan useampia yksityisiä hoitohuoneita tarjotaan mukava sisustus, oma tila lapsille sekä mahdollisuus siirtää äänekkäät potilaat äänieristettyyn tilaan. Raportin tausta ja tavoite Vuonna 2007 Tanskan terveyshallitus (Sundhedsstyrelsen) julkaisi suunnitelman akuuttihoidon alueellisesta uudelleenjärjestämisestä Tanskassa. Yksi suurimmista muutoksista koski päivystystoiminnan keskittämistä ja ns. yhteispäivystysten käyttöönottoa 5-10 vuoden siirtymäkauden aikana. Tanskan terveyshallituksen määritelmän mukaan yhteispäivystys on: "Sairaalan yhdessä rakennuksessa sijaitseva yhtenäinen tila, jonne äkillisesti sairastuneet tai tapaturmapotilaat voivat tulla/voidaan tuoda, ja jossa on mahdollista antaa useiden lääketieteen erikoisalojen diagnostisia ja hoidollisia palve- THL Arviointiseloste 1/2012

7 luita riippumatta siitä, annetaanko hoito päivystyspisteessä vai edellyttääkö potilaan tila hänen ottamistaan sairaalaan. Päivystyspisteessä työskentelee lääkäreitä, sairaanhoitajia ja muuta henkilökuntaa". Yhteispäivystyksen tavoitteena on varmistaa, että kaikki potilaat tutkitaan ja hoidetaan yhtäläisellä ammattitaidolla, ajasta ja paikasta riippumatta. Paikalla tulee olla lääkäreitä, sairaanhoitajia sekä muuta henkilökuntaa, jotka tarjoavat vastaanotto-, diagnostiikka- ja hoitopalveluita niin, että potilaan käytettävissä on aina laaja erikoisalojen asiantuntemus. Tämän odotetaan antavan paremmat puitteet erikoisalojen yhteistyölle sekä tukevan hoidon jatkuvuutta. Hoidon laadunvarmistuksessa keskitytään yleensä terveyteen ja organisaatioon liittyviin tekijöihin, ja potilaiden näkemykset jäävät vähemmälle huomiolle. Kuitenkin tutkimukset osoittavat, että asiakkaiden ottaminen mukaan laadunvarmistukseen vaikuttaa myönteisesti sekä hoidon tuloksiin että potilastyytyväisyyteen. Tässä kirjallisuuskatsauksessa kootaan yhteen tulokset tieteellisistä artikkeleista, joissa käsitellään potilaiden ja omaisten kokemuksia sekä heidän tyytyväisyyteensä vaikuttavia tekijöitä päivystysvastaanotoilla. Katsauksen tavoitteena on tukea sitä, että potilaiden näkemykset otetaan huomioon uusia yhteispäivystyksiä suunniteltaessa. Yhteispäivystys Suomessa Käsitteen yhteispäivystys käyttö ja merkitys vaihtelevat. Suomessa sitä käytetään kuvaamaan joko useamman kunnan yhteistä perusterveydenhuollon päivystyspoliklinikkaa tai saman katon alla olevaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystystä riippumatta siitä, ovatko hallinto ja resurssit yhteiset tai erilliset. 1 THL:n keväällä 2012 julkaisemassa raportissa todetaan, että perusterveydenhuollon päivystystoiminta sijaitsee yhä useammin samassa tilassa erikoissairaanhoidon päivystystoiminnan kanssa, mutta niiden toiminta voi tästä huolimatta olla aivan erillistä ja käyttää vain yhteisiä tukipalveluita. Suuntaus on kuitenkin lisääntyvästi ottaa käyttöön aito yhteispäivystys, joka on yhtenäinen hallinnollinen ja toiminnallinen kokonaisuus ilman perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aitaa. 2 Kirjallisuushaku Haku tehtiin vuoden 2010 maalis-huhtikuussa Pubmed, Embase, Medline/Ovid, Cochrane, Cinahl, PsychInfo, Socio-logical Abstracts, Swemed ja CRD -tietokannoista. Mukaan otettujen tutkimusten tuli: käsitellä potilaiden ja heidän mukanaan olevien henkilöiden näkemyksiä, kokemuksia ja tyytyväisyyttä vastaanottoon päivystysyksiköissä sekä näiden taustalla olevia tekijöitä olla katsaus, tiedon synteesi tai meta-analyysi olla julkaistu vuosina joko englanniksi tai skandinaavisella kielellä. Mukaan ei hyväksytty alkuperäistutkimuksia eikä artikkeleita, joissa käsiteltiin ainoastaan omaisten tai läheisten näkemyksiä. Myös lapsia koskevat tutkimukset jätettiin katsauksen ulkopuolelle. Yllä lueteltujen kriteerien perusteella mukaan otettiin seitsemän katsausta. Niiden sisällön lyhyt esittely löytyy alkuperäisen raportin liitteestä 2. THL Arviointiseloste 1/2012

8 Kirjallisuuden luokittelu Löydetyn kirjallisuuden perusteella määriteltiin seitsemän osittain päällekkäistä osa-aluetta, jotka vaikuttivat päivystyspotilaan kokemuksiin: odotusajat viestintä vuorovaikutus ja informaatio potilaan käsitys henkilökunnan käytännön taidoista sairauden tai vamman tunneperäiset tai fyysiset vaikutukset kiireellisyyden arviointi ja kiireellisyysluokitus fyysinen ympäristö omaisten tai läheisten läsnäolo. Odotusajan ja kommunikaation merkitystä on tutkittu paljon, ja siksi ne saavat eniten tilaa myös tässä raportissa. Tulokset Odotusajat Kaikissa seitsemässä katsauksessa todettiin, että odotusajat vaikuttavat potilaiden kokemuksiin ja tyytyväisyyteen. Liian pitkä odotusaika on yksi niistä syistä, joiden vuoksi potilaat poistuvat päivystyksestä ennenaikaisesti. Odotusaika voidaan jakaa aikaan ennen lääkärin tekemää hoidon tarpeen arviointia sekä kokonaisodotusaikaan. Odotusaika ennen lääkärille pääsyä saattaa olla potilaan kannalta merkityksellisempi kuin yhteenlaskettu odotusaika. Potilaan kokemuksen kannalta ei ole merkitystä vain todellisella, tunteina ja minuutteina lasketulla odotusajalla, vaan siihen vaikuttavat myös monet muut tekijät. Tällaisia ovat esimerkiksi odottamisen aikana annettu informaatio siitä, kuinka pitkään potilas voi olettaa joutuvansa odottamaan, fyysinen ympäristö ja sen mukavuus, vuorovaikutus henkilökunnan kanssa sekä omaisten tai läheisten mukanaolo. Useissa katsauksissa kuvataan, miten tärkeä potilaan itsensä kokema odotusaika on sen kannalta, miten tyytyväinen hän on toiminnan kulkuun päivystyksessä. Koettuun odotusaikaan vaikuttaa myös se, onko potilaalla jotain puuhaa odottamisen aikana. Tekemisen puute saa ajan kulumaan hitaasti. Koettuun odotusaikaan vaikuttavat myös potilaan odotukset tai arvio siitä, millainen odotusaika olisi sopiva. Kaiken kaikkiaan koetulla odotusajalla saattaa olla enemmän merkitystä kuin todellisella ajankululla. Huoli ja epävarmuus saavat odotusajan tuntumaan pidemmältä. Siksi on tärkeää antaa potilaalle väliaikatietoja ja tärkeää, että henkilökunnalla on hyvät vuorovaikutustaidot. Potilaat voivat myös arvioida oman hoidon tarpeensa kiireellisemmäksi kuin se todellisuudessa on. Koska he samanaikaisesti eivät yleensä ymmärrä päivystyksissä käytössä olevaa kiireellisyyden arviointijärjestelmää (triage) ja katsovat päivystyksen läpi kulkevan potilasvirran etenevän epäoikeudenmukaisesti, he voivat kokea odotusajan liian pitkäksi. Odotusaika koetaan hyväksyttäväksi, jos potilas pääsee nopeasti hoitohuoneeseen ja lääkäri pystyy arvioimaan hänen tilansa 30 minuutin sisällä saapumisesta. Tämä on potilaan näkökulmasta katsottuna odottamisen kriittisin vaihe. Tavoitteeseen voidaan päästä esimerkiksi hoitamalla potilaan rekisteröinti sängyn vieressä tai toteuttamalla kiireellisyyden arviointi siten, että sen tekee lääkäri tai tiimi. Koettua odotusaikaa voidaan lyhentää TV:n, lehtien ja dvd:n avulla. Joissakin odotustiloissa on myös käytössä puhelimia ja tietokoneyhteydet. Tämän lisäksi voidaan videoiden avulla tiedottaa päivystyksen toimin- THL Arviointiseloste 1/2012

9 tatavoista ja muokata myönteisemmäksi potilaan kokemusta hoidon viivästymisestä. Realistisempi kuva odotusajoista voi lisätä potilaiden tyytyväisyyttä. Organisatoriset tekijät Todelliseen, tunteina ja minuutteina mitattavaan odotusaikaan voidaan vaikuttaa myös työn organisointiin kohdistuvilla toimenpiteillä. Resurssien keskittäminen saattaa mahdollistaa työvoiman joustavan käytön poliklinikan kuormituksen mukaisesti. Suomessa joissakin yhteispäivystyksissä seurataan jatkuvasti kuormitushuippuja ja työvuoroja räätälöidään hyvinkin poikkeaviksi. 2 Henkilökunnan riittävällä määrällä saattaa myös olla vaikutusta kommunikaation laatuun. Lähde: NHG Benchmarking Kuva 1. Esimerkki työvuorojen räätälöinnistä: erikoissairaanhoidon käyntien ja resurssien jakauma arkisin hoitajien ja lääkärien työvuorojen suunnittelun pohjana Keski-Suomen keskussairaalan päivystyksessä. Viestintä - vuorovaikutus ja informaatio Henkilökunnan ja potilaan vuorovaikutuksen laatu on potilastyytyväisyyden tärkeä mittari. Potilaat arvostavat empatiaa ja kunnioitusta, sitä, että henkilökunta on ystävällistä, kiinnittää huomiota potilaan tilanteeseen ja tarpeisiin, yrittää ymmärtää hänen ongelmiaan, ottaa katsekontaktia sekä varaa aikaa potilaan kuunteluun ja pyrkii edistämään potilaan ymmärrystä omasta hoidostaan ja hoitoprosessistaan. Huolenpidon puute voi aiheuttaa kielteisiä kokemuksia. Huomiotta jäänyt potilas voi hermostua tai huolestua. Potilaat, jotka odottavat pitkään ilman kontaktia henkilökuntaan saattavat kokea, että heidät THL Arviointiseloste 1/2012

10 on unohdettu. Vuorovaikutuksen laatu sisältää myös sen, miten usein potilaita informoidaan. Se, että potilaat joutuvat toistamaan kertomuksensa useille eri henkilöille, voi lisätä kielteisiä kokemuksia. Huonon viestinnän vuoksi voi myös käydä niin, että potilaan mielestä päivystyksessä on tehty väärä diagnoosi tai häntä on hoidettu väärin, vaikka ongelmana on ollut ennemminkin väärinymmärrys kuin hoitovirhe. Koska potilaat ovat riippuvaisia henkilökunnasta, jotkut heistä yrittävät luoda henkilökuntaan hyvät suhteet, jotta heitä pidettäisiin hyvinä potilaina eikä kohdeltaisi epäystävällisesti. Potilailta riittää myös erittäin paljon ymmärrystä henkilökunnalle päivystyksen vaikeiden työolosuhteiden vuoksi. Tästä saattaa seurata, että potilaat antavat anteeksi huolenpidon puuttumisen ja valittavat harvoin, vaikka ovat samanaikaisesti hyvinkin huolissaan ja harmistuneita. Potilaan ja henkilökunnan vuorovaikutukseen vaikuttaa myös potilaan tilan arvioiminen ei-kiireelliseksi. Tähän kiireellisyysluokkaan kuuluvat potilaat voivat kokea, etteivät heidän oireensa ole tärkeitä ja että he kuormittavat sairaanhoitajia, joilla on muutenkin liikaa työtä. Yhden katsauksen kirjoittajat kuvaavat, että päivystyksissä vallitsee "lääketieteellis-tekninen" kulttuuri. Tälle kulttuurille on ominaista hoidon pirstaleisuus esimerkiksi siten, että potilas kohtaa useita eri sairaanhoitajia, jotka kaikki suorittavat eri tehtäviä. Hoito on käytännöllistä, eikä siihen automaattisesti sisälly huolenpitoa. Kaikissa tutkimuksissa raportoitiin tapauksista, joissa potilaat tunsivat itsensä hylätyiksi, haavoittuviksi, sivuutetuiksi tai epävarmoiksi. Lääketieteellis-teknisessä kulttuurissa henkilökunnan ja potilaan suhde näyttäisi saavan vähemmän painoarvoa kuin sovitut toimintaohjeet ja käytännön toimenpiteet akuuteissa tilanteissa. Käytännöllisten näkökohtien painottumisella saattaa olla myönteistä vaikutusta silloin, kun potilas on tunneperäisesti kiihtyneessä tilassa. Konkreettisiin asioihin keskittyminen voi tällöin luoda turvallisuudentunnetta ja lievittää pelkoa. Henkilökunnan välisellä vuorovaikutuksella on erittäin suuri merkitys sille, millaiseksi potilas arvioi häntä hoitavien henkilöiden ammattitaidon. Potilaat näyttäisivät odottavan henkilökunnalta sekä käytännön taitojen hallintaa että huolenpitoa. Potilaan informoiminen päivystyksessä oleskelun aikana on tärkeää sekä hänen tyytyväisyytensä että turvallisuudentunteensa kannalta. Jos potilasta pidetään jatkuvasti ajan tasalla, hän saattaa suhtautua odotusaikaan myönteisemmin eikä koe itseään sivuutetuksi. Tämä antaa kokemuksen turvallisuudesta. Potilaiden tyytyväisyyttä lisää hoidosta ja hoitoprosessista annetun informaation määrä, laatu ja ymmärrettävyys. Ymmärrettävyys riippuu myös siitä, millä kielellä tietoa annetaan. Potilaat toivovat suullista ja kirjallista tietoa kiireellisyyden arviointiprosessista, odotusajoista, tutkimuksista, diagnooseista, omasta tilastaan, hoidostaan sekä toimenpiteistä. Hyvän vuorovaikutuksen edistämiseksi on otettu käyttöön erilaisia keinoja. Päivystykset voivat esimerkiksi hyödyntää asiakaspalvelukursseja ja laajentaa henkilökunnan keskustelukykyä tukevia valmiuksia, joilla edistetään myönteistä vuorovaikutusta erityisesti vaativissa tilanteissa. Nimilaput ja tehtävien esittely potilaalle luovat positiivista mielikuvaa. Päivystyspisteestä voidaan myös soittaa potilaille, jotka ovat poistuneet ennen kuin heidän hoitonsa on saatettu loppuun, jotta saataisiin tietoa lähdön syistä ja jatkohoidosta. Kieliongelmat voidaan ratkaista ottamalla käyttöön tulkkausjärjestelmä tai tarjoamalla lääkäreille kielikoulutusta. Joissakin päivystyksissä on myös otettu käyttöön ns. potilasvastaava, joka voi olla esimerkiksi sairaanhoitaja tai sosiaalityöntekijä. Potilasvastaava on jatkuvasti kontaktissa potilaisiin ja heidän seuranaan oleviin läheisiin ja pitää heidät ajan tasalla mahdollisista viivästyksistä sekä tilanteen etenemisestä. Potilasvastaava voi myös samalla helpottaa muun henkilökunnan työtä esimerkiksi noutamalla peittoja tai jääpakkauksia. Käsityksiä henkilökunnan ammattitaidosta Potilaiden näkemyksellä henkilökunnan ammattitaidosta on yhteys myönteiseen kokemukseen vuorovaikutuksesta henkilökunnan kanssa. Potilaan voi kuitenkin olla vaikea erottaa käytännön osaamista ja kommunikointia. Joka tapauksessa henkilökunnan välillä tapahtuva vuorovaikutus vaikuttaa erittäin paljon siihen, miten päteviksi potilas arvioi kohtaamansa terveydenhuollon ammattilaiset. Tutkimuksissa ei ole objektiivisilla mittareilla arvioitu, vaikuttaako henkilökunnan käytännön osaaminen potilastyytyväisyyteen. THL Arviointiseloste 1/2012

11 Toinen ammattitaitoon liittyvä näkökulma on hoitoa antava ammattiryhmä. Kahdessa tutkimuksessa potilaat eivät halunneet lääketieteen opiskelijoiden suorittavan toimenpiteitä tai osallistuvan hoitoon, kun taas yhdessä tutkimuksessa potilailla oli ollut tästä positiivisia kokemuksia. Kolmas käytännön alue on käytetyt tutkimus- ja hoitomenetelmät. Potilaat, joita tutkittiin ultraäänellä röntgenin sijaan, kokivat, että lääkärit olivat myötätuntoisempia ja pätevämpiä. Tämä puolestaan vaikutti siihen, että potilaat olivat tyytyväisempiä. Taudin tunneperäiset ja fyysiset vaikutukset Kun potilas tulee päivystykseen, hän saattaa kokea tilansa vakavaksi tai hengenvaaralliseksi, ja usein hänellä on myös kipuja. Potilas voi tuntea itsensä haavoittuvaksi, pelokkaaksi ja stressaantuneeksi. Erityisesti toistuvasti päivystykseen tulevat sekä iäkkäät potilaat voivat ajatella, että heidän oireensa ovat merkkejä henkeä uhkaavasta tilasta tai johtavat siihen, että heistä tulee riippuvaisia muista ihmisistä. Monet päivystykseen tulevista potilaista kärsivät kivuista ja odottavat niiden hoitoa. He toivovat kivunlievitystä eivätkä välttämättä edellytä, että kivut saataisiin kokonaan pois. Yhden tutkimuksen mukaan potilailla ei ole suuria odotuksia kivun hoidosta eikä henkilökunta useinkaan ota asiaa esiin. Suuri osa potilaista kotiutettiin niin, että heillä oli enemmän kipuja kuin olisi hyväksyttävää. Kipukokemus saattaa myös vaikuttaa siihen, että potilas päättää poistua päivystyspisteestä ennen kuin hänen tilansa on arvioitu. Voi myös olla, että hänen oireensa katoavat, mutta toisaalta hänellä saattaa olla niin huono olo, ettei hän jaksa odottaa. Jos kyseessä on viimeksi mainittu, on riskinä potilaan tilan heikkeneminen. Kirjallisuudessa ehdotetaan, että potilaan oireiden varhaisesta lievittämisestä saattaa olla hyötyä; voidaan esimerkiksi ottaa käyttöön toimintaohjeita kivunlievitykseen ja antaa herkemmin kipulääkkeitä. Kiireellisyyden arviointi/kiireellisyysluokka Potilaalle määritellyllä kiireellisyysluokalla on yhteyttä hänen tyytyväisyyteensä ja päätökseen lähteä päivystyksestä ennen lääkärin tutkimusta. Kiireellisemmät potilaat ovat yleensä tyytyväisempiä, mutta tämä saattaa johtua siitä, että he saavat enemmän huomiota osakseen tai pääsevät nopeammin hoitoon. Potilaat, jotka poistuvat päivystyksestä ennen lääkärin tutkimusta, kuuluvat yleensä vähemmän kiireellisiin. Kuten odotusaikaa käsittelevässä kappaleessa kuvattiin, potilaat usein yliarvioivat hoidon tarpeensa kiireellisyyden eivätkä ymmärrä, miten kiireellisyyden arviointijärjestelmä toimii ja tulkitsevat potilaiden kulun päivystyksen läpi epäoikeudenmukaiseksi. Useissa tutkimuksissa on todettu, että yksinkertaisimmille tapauksille suunniteltu ohituskaista (fast track) vähentää sellaisten potilaiden määrää, jotka poistuvat päivystyksestä ennen kuin heidän tilansa on ehditty arvioida. 3 Fyysinen ympäristö Päivystyspisteen tilat vaikuttavat potilaskokemuksiin. Sängyt ja pyörätuolit saattavat olla kovia ja epämukavia, lattiat ja käymälät likaisia. Odotustilaa kritisoidaan epämukavaksi, pelottavaksi, painostavaksi ja ahdistavaksi; kalusteet voivat olla huonokuntoisia ja lapsille tarkoitetut tilat voivat puuttua. Joitakin potilaita ärsyttää heikon ääni- tai näköeristyksen aiheuttama yksityisyyden puute. Joskus juopuneet tai huumeiden vaikutuksen alaisena olevat asiakkaat käyttäytyvät häiritsevästi. Päivystyspisteen ruuhkat ja niistä johtuvat odotusaikojen venymiset sekä potilaiden hoitaminen käytävätiloissa voivat antaa potilaille käsityksen, että heidän hoitonsa saattaa huonontua. Erityisesti iäkkäät potilaat saattavat olla päivystykseen tullessaan kylmissään ja nälissään ja tarvita ruokaa, juomaa sekä peittoja. Erilaisia ratkaisuja yllä mainittuihin ongelmiin voivat olla äänitason tarkkailu ja säätely, erillisten hoitohuoneiden määrän lisääminen sekä paikkojen pitäminen puhtaina ja hyvin organisoituina. Näin voidaan osaltaan vähentää potilaiden käsityksiä turvattomasta ympäristöstä. Eräs ratkaisu on ollut äänekkäiden potilaiden sijoittaminen äänieristettyyn huoneeseen. Tämä järjestely sekä rauhoittaa itse- THL Arviointiseloste 1/2012

12 hillintänsä menettänyttä potilasta että hyödyttää muita potilaita ja henkilökuntaa, jotka saavat rauhallisemman ympäristön. Suomessa voimaan astunut terveydenhuoltolaki edellyttää, että mielenterveys-, päihde- ja sosiaalityö integroidaan terveydenhuollon kanssa saumattomaksi yhteiseksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. 4 THL:n keväällä 2012 tekemässä kyselyssä kaikki yksiköt pitivät päihdeongelmia tärkeänä ja haasteellisena päivystystoiminnan järjestämiselle. 2 Katkaisuhoito, levottomien alkoholia tai muita huumaavia aineita väärinkäyttäneiden potilaiden sekä deliriumin hoitokäytännöt vaihtelevat paikkakunnittain. Muutamiin yksiköihin on perustettu näille potilasryhmille oma valvonta, jossa hoitohenkilökunta on osin psykiatrisen koulutuksen saaneita, mutta somaattista puolta hoidetaan yhtä intensiivisesti kuin muillakin potilailla. Suunnitelmia vastaavan kaltaisten yksiköiden perustamiseen on useissa päivystyspisteissä, sillä tämän on osoitettu rauhoittavan päivystyspisteen ilmapiiriä ja takaavan hyvän hoidon haastavalle potilasryhmälle. Kyselyyn vastanneista päivystyspisteistä yhdessä oli perustettu selviämishoitoyksikkö rauhoittamaan päivystyksen koko toimintaa ja turvaamaan niiden potilaiden terveydentilaa, joita ei voinut päihtymystilan vuoksi ohjata päivystyksestä kotiin. Palvelusta tekee erityisen laadukkaan työ, jonka päihdeasioihin perehtynyt sairaanhoitaja tekee selviämishoitoyksikön asiakkaiden kanssa seuraavana arkipäivänä. 2 Omaiset ja läheiset Ystävät ja perheenjäsenet ovat ratkaisevassa osassa päivystykseen tulevan potilaan huolenpidossa. He voivat helpottaa tilanteen stressaavuutta pitämällä potilaalle seuraa, jolloin hän tuntee itsensä vähemmän yksinäiseksi ja huolestuneeksi. Usein ystävät ja omaiset myös ottavat potilaan puolestapuhujan roolin: esittävät kysymyksiä hänen puolestaan ja hakevat tarvittaessa apua. Tekijät, joilla ei ole merkitystä Kahdessa katsauksessa luetellaan tekijöitä, joilla ei tilastollisissa malleissa todettu lainkaan tai todettiin vain vähän vaikutusta potilastyytyväisyyteen päivystyspisteissä. Näitä ovat: Potilaaseen liittyvät ominaisuudet: sukupuoli, siviilisääty, sairauden kroonisuus, potilaan luonne tai temperamentti, sairausvakuutuksen tyyppi ja sairausvakuutuskassan jäsenyyden kesto, aiemmat käynnit päivystyksessä, diagnoosi ja kipu. Ulkoisia tekijöitä, joilla ei ole todettu yhteyttä potilastyytyväisyyteen ovat esimerkiksi käynnin ajoittuminen arkipäivään tai viikonloppuun tai kellonaika, jolloin potilas saapuu päivystykseen. On myös monia päivystyspisteeseen liittyviä tekijöitä, joilla ei ole havaittu yhteyttä potilastyytyväisyyteen. Tällaisia ovat päivystykseen saapumisen kulkuväline, päivystyksessä olevien ihmisten määrä (vaikka tämä ei olekaan yksiselitteinen), tyytyväisyys rekisteröintiprosessiin, tilanne sisäänkirjattaessa, vastaanotetun hoidon tyyppi (sisätaudit/kirurgia), tyytyväisyys tehtyihin testeihin, päivystyspisteen päivittäinen kuormitus sekä vuotuinen potilasvolyymi. THL Arviointiseloste 1/2012

13 DSI:n raportin lähteet Sundhedsstyrelsen. Styrket akutberedskab -planlægningsgrundlag for det regionale sundheds-væsen. København: Sundhedsstyrelsen; Kennedy M, MacBean CE, Brand C, Sundararajan V og McD TD. Review article: Leaving the emergency department without being seen. EMA -Emergency Medicine Australasia 2008; 20(4): Nairn S, Whotton E, Marshal C, Roberts M og Swann G. The patient experience in emergency departments: a review of the literature. Accid.Emerg.Nurs. 2004; 12(3): Welch SJ. Twenty years of patient satisfaction research applied to the emergency department: A qualitative review. American Journal of Medical Quality 2010; 25(1): Gordon J, Sheppard LA og Anaf S. The patient experience in the emergency department: A systematic synthesis of qualitative research. International Emergency Nursing. In Press, Corrected Proof. Boudreaux ED, O'Hea EL. Patient satisfaction in the Emergency Department: a review of the literature and implications for practice. J.Emerg.Med. 2004; 26(1): Trout A, Magnusson AR og Hedges JR. Patient satisfaction investigations and the emergency department: what does the literature say? Acad.Emerg.Med. 2000; 7(6): Taylor C, Benger JR. Patient satisfaction in emergency medicine. Emergency Medicine Journal 2004; 21(5): Katsauksen ulkopuoliset lähteet 1 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti. STM selvityksiä 2010:4 Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki Reissell E, Kokko S, Milen A, Pekurinen M, Pitkänen N, Blomgren S, Erhola M. Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystys Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 30/ sivua. Helsinki ISSN (painettu); (pdf) Finohta. Arviointiseloste 1/2011 Potilaiden kiireellisyyden luokittelu ja hoitoprosessit sairaalan päivystyspoliklinikalla. Terveydenhuoltolaki /1326 verkko-osoitteessa THL Arviointiseloste 1/2012

14 Eva Kiura Marjukka Mäkelä Päivystysvastaanotot potilaiden näkökulmasta Arviointiseloste 1/2012 Perustuu järjestelmälliseen kirjallisuuskatsaukseen Hansen AR, Navne LE. Patienters perspektiver på akutmodtagelser. Et litteraturstudie. Dansk Sundhedsinstitut, Juni Verkkoosoitteessa: Käännös ja toimitus: Eva Kiura Taitto: Terhi Ilonen Kiitokset ylilääkäri Raija Malmströmille ja tutkimusprofessori Marjukka Mäkelälle arviointiselosteen käännöksen ja asiasisällön tarkistamisesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 170) Helsinki Puhelin:

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

PÄIVYSTYS Tampereella

PÄIVYSTYS Tampereella Terveydenhuollon PÄIVYSTYS Tampereella Tampereen kaupungin terveys- ja lääkäriasemat Tampereen kaupungin hammaslääkäripäivystys TAYS Ensiapu Acuta TAYS Lastentautien päivystyspoliklinikka TAYS Naistentautien-

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Tekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010

Tekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010 Yhtenäiset päivystyshoidon Työryhmän raportti Tehtävänanto STM nimesi HYKS-erityisvastuualueen laatimaan esityksen päivystyshoidon perusteiden valtakunnallisista kriteereistä STM asetti hankkeelle kansallisen

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 21.4.2011 Jani Ruotsalainen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 21.4.2011 Jani Ruotsalainen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Cochrane Suomessa suomalaisille COSH-ryhmän avajaiset, Helsinki 15.4.2011 Jani Ruotsalainen Miten hyödynnän cochrane-katsauksia? Miten pääsen tekemään cochrane katsauksia? Mitä hyötyä

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS

SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS 28.5.2014 SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS Ohjeet päivystyspalveluiden käyttämisestä äkillisissä sairaustapauksissa 1.Yöpäivystys klo 21.00 08.00 kaikkina päivinä toimii Lapin keskussairaalan päivystyspoliklinikalla

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja 8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat

Lisätiedot

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker lyhyesti Dream Broker on online-videoratkaisuja toimittava ohjelmistoyritys Tarjoamme SaaS-ohjelmiston online-videoiden tuotantoon, editointiin, hallintaan,

Lisätiedot

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille Ohje 10/2013 1 (6) Jakelussa mainituille Ympärivuorokautinen suun terveydenhuollon päivystys on kuntien ja sairaanhoitopiirien lakisääteinen velvollisuus Valvira muistuttaa terveyskeskuksia ja sairaanhoitopiirejä

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Yhteenveto tuloksista Hannele Kähkönen Anne Tuovinen Lokakuussa 2014 toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely kunnan mielenterveys- ja päihdepalveluissa.

Lisätiedot

ARVIOINTISELOSTE. Kuva

ARVIOINTISELOSTE. Kuva ARVIOINTISELOSTE 1 2011 Potilaiden kiireellisyyden luokittelu ja hoitoprosessit päivystyspoliklinikalla Kuva Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen yhteenveto ja johtopäätökset. Triage och flödesprocesser

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Tyytyväisyyttä on seurattu kahden vuoden

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kati Myllymäki, Kouvolan terveyskeskus Miika Linna,

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia?

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kommunikointi virheen sattuessa Mitä johtopäätöksiä tai toiminnan muutoksia virheen rakentava käsittely saa aikaan? Mitkä

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Näin meillä Tampereella nääs

Näin meillä Tampereella nääs Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta 3.12.2009 Leena Lodenius 1 Tutkimusnäytön hierarkia Näytön taso Korkein Systemaattinen katsaus ja Meta-analyysi Satunnaistettu kontrolloitu kliininen

Lisätiedot

OKS 21.5.2015 Jarmo Lappalainen Liisa Siefen Raija Sipilä. Marinapaja

OKS 21.5.2015 Jarmo Lappalainen Liisa Siefen Raija Sipilä. Marinapaja OKS 21.5.2015 Jarmo Lappalainen Liisa Siefen Raija Sipilä Marinapaja Kouluttajat Jarmo Lappalainen ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, Esshp Ei sidonnaisuuksia Liisa Siefen Osastonhoitaja, Puistolan

Lisätiedot

Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma. Heikki Pälve toiminnanjohtaja

Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma. Heikki Pälve toiminnanjohtaja Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma Heikki Pälve toiminnanjohtaja Sidonnaisuudet Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kokoomus puolueen jäsen Mitä muuta katsotaan merkitykselliseksi??? Yritystoiminta

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Arviointien tavoite Tuottaa tietoa lääkkeiden käyttöönottoon ja korvattavuuteen

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Virheen diagnostiikka

Virheen diagnostiikka Virheen diagnostiikka Työolot ja organisaatio Yksilön ja systeemin näkökohta Millaisia virheitä tapahtuu? Miten virheet havaitaan? To Err Is Human Diagnostic Treatment Preventive Other Types of errors

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa Johanna Hietamäki Tutkija, Lääk.yo Esityksen kulku Kehittämishankkeen esittely Toteutettu selvitys Menetelmät, aineisto Tulokset Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen

FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen 24.5.2010 FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta Tutkimuksen toteutus

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Miten Mieli 2015 toimii

Miten Mieli 2015 toimii Reijo Laitinen 28.1.2010 Miten Mieli 2015 toimii käytännön äihdetyössä? Mielenterveys- ja äihdesuunnitelma Kansanedustajien aloite mielenterveysohjelman laatimiseksi 2005 => STM sitoutui kansallisen mielenterveys-

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot