Erikoissairaanhoidon menot ja menojen syyt?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erikoissairaanhoidon menot ja menojen syyt?"

Transkriptio

1 Erikoissairaanhoidon menot ja menojen syyt? BM-seminaari Markku Pekurinen, vs. ylijohtaja

2 ESH:n laskennalliset menot vuonna 2013 Poikkeama koko maan keskitasosta, m HELSINKI TAMPERE KUOPIO OULU TURKU Miljoonaa euroa

3 ESH:n laskennalliset menot vuonna 2013 Poikkeaman syyt, m HELSINKI TAMPERE KUOPIO Käytöstä johtuva Tehottomuudesta johtuva OULU TURKU Miljoonaa euroa

4 JONOJEN HALLINTA JA HOITOPROSESSIN SUJUVUUS TÄNÄÄN JA UUDESSA TRAUMASAIRAALASSA Jarkko Pajarinen LT, dos. Ylilääkäri / Hyks, Ortopedia ja traumatologia Proj. pääll. / Traumakeskus

5 RAKENNE Puhutaan kirurgisesta toiminnasta Usein hoitoprosessin pullonkaula Nykyinen toiminta ja sen hallinta Tehokkuuteen analytiikan avulla Mitä viedään Taumakeskukseen? Visio toiminnan järjestämisestä

6 KONTEKSTI TÖÖLÖN SAIRAALAN NYKYISET TOIMINNOT

7 KONTEKSTI ORTOPEDIA JA TRAUMATOLOGIA SEKÄ KÄSIKIRURGIA

8 TÖÖLÖ, ORTOPEDIA JA TRAUMATOLOGIA KIIREETÖN LEIKKAUSTOIMINTA 44%

9 EM. TOP-5 TMP. JAKAUMA

10 NYKYINEN TILANNE Spinaalikirurgiassa hoidon kiireellisyyden ratkaisee oire, ei tmp. tai dg. Yhteistä: Menetelmät / tekniikka Osaaminen Organisaatio Kiireettömän ja päivystyksellisen kirurgian välillä on vahva (erottamaton) sidos Haasteena kiireettömän ja päivystyksellisen toiminnan yhdistäminen

11 TOIMINTA JA SEN MUUTOKSET Toiminnan kehitys Helsingin kaupunki + HYKS HUS, Kirurginen srl., Malmi, Maria, Laakso, Herttoniemi, Töölö, Jorvi, Peijas, Hyvinkää, Porvoo, Lohja, Tammisaari HYKS Töölö, Herttoniemi, Jorvi, Peijas Hyvinkää Porvoo Lohja LUS Töölön päiväkirurginen toiminta siirrettiin Herttoniemen sairaalaan v Töölöön jäi vain raskas ja päivystystoimintaan osaamisen ja menetelmien kautta kytkeytyvä toiminta

12 ORTOPEDIA JA TRAUMATOLOGIA HYKS:SSA 2000-LUVULLA Toiminta yksiköissä eriytynyttä, mm. Tekonivelet: Peijas Selkä: Töölö, Jorvi Vaativa vammanjälkeinen hoito: Töölö Luutuumorit: Töölö Reuma: Peijas Vaativa jalkaterä: Peijas, Töölö Alueellista toimintaa, mm. Suurin osa nivelten tähystyskirurgiasta Muut päiväkirurgiset tmp.

13 KIIREETTÖMÄÄN LEIKKAUSHOITOON PÄÄSYN HALLINTA Pkl arvio Töölö Leikkaus HerSa Leikkaus Jorvi Leikkaus Peijas Leikkaus

14 HAASTE JA SEN RATKAISU Haasteena (Töölössä) kiireettömän ja päivystyksellisen toiminnan yhdistäminen Yleispätevän ratkaisun avain: Toiminnan segmentointi Mittarointi Analyysi Resurssiallokaatio Kaikilla tasoilla!

15 Potilasvirta yksikköön Lähetearvio Palautetut lähetteet. Ei leikkauksellinen hoito PKL jonottajat PKL toiminta Leikkaushoitoa odottavat Leikkaustoiminta Leikatut

16 Lähetemäärät Potilasvirta toimintayksiköittäin yksikköön. Lähetteiden Lähete palautusmäärät arvio. Palautettujen lähetteiden Palautetut lähetteet. määrä PKL jonottajat PKL jonottajat. ja odotusaika Käynnit. Virka-aikainen PKL toiminta resurssi ja lisätyöt Ei leikkauksellinen hoito Leikkaukseen odottavat ja Leikkaushoitoa odottavat odotusaika Leikkaustoiminta. Virka-aikainen Leikkaustoiminta resurssi ja lisätyöt Leikatut

17 Klinikan Excel raportti (Oh:t): lähetteet & palautus Palautettujen lähetteiden Palautetut lähetteet. määrä HUS total. Lähetteet erikoisaloittain. Cressida: lähetteet yksiköittäin (lähetekeskus). Klinikan Excel raportti (Oh:t): lähetteet & palautus Lähetekeskus. Lähetemäärät Potilasvirta toimialoittain yksikköön. ja yksiköittäin. Lähetteiden Lähete palautusprosentti. arvio. PKL jonottajat PKL jonottajat. ja jonossaolo aika Ensikäynnit, uusintakäynnit. virkatyö PKL toiminta Virka-aikainen ja jopu. resurssi ja jopu Ei leikkauksellinen hoito HUS total. Jonottajat ja jonossaolo aika. Klinikan Excel raportti (Oh:t): ensi- ja uusintakäynnit, Cressida: lääkärikohtainen pkl toiminta Leikkaukseen odottavat ja Leikkaushoitoa jonossaoloaika odottavat Oberon: jonottajat, jonossaoloaika, jonotustapa, yksikkö, toimiala, tmp ja dg koodit. Laskennallinen Jonoonasetustahti Leikkaustoiminta. Virka-aikainen Leikkaustoiminta Oberon resurssi ja Opera ja jopu. Opera tehdyt leikkaukset: Leikatut yksikkö, tmp ja dg koodit

18 ENNAKOINNIN HAASTEET Resurssien tarkka allokointi on vaikeaa ennustamisen perusteella Haasteena tuotantotavoitteiden epävarmuus resurssien allokoinnin epävarmuus Tavoitteena määrittää yksikkökohtaiset toiminnan vaatimukset tarvittavat resurssit

19 PERINTEINEN JONOHALLINTA

20 RESURSSIALLOKAATION PERUSTA: ENNAKOIVA LASKENTAMALLI Jokaisen potilaan hoitotakuun (tai muun tavoiteajan) umpeutuminen lasketaan ( parasta ennen ) Analyysin kolme ehtoa 1. Keskitetty potilastiedosto 2. Segmentoitu mittarointi 3. Jokaisen potilaan jonoon asettamisen päivämäärä Hyks:n Ortopedian kiireettömän hoidon segmentointi toiminnallisten yksiköiden mukaan 10 kpl.

21 ENNAKOIVA MALLI 2500 Aikarajan umpeutuminen 180 vrk

22 TUOTANTOTAVOITE 2500 Aikarajan umpeutuminen 180 vrk

23 LASKUKAAVA Huomioitavaa: Kiireellisten hoitojen (LP-1) marginaali (10-20%) Toiminnan sulut Jos X: potilasmäärä (jono) Z: kiireellisen hoitotarpeen määrä (% osuus tai lkm.) Y: tavoiteaika (vko) β: tavoiteajan sisältämät toiminnan supistusviikot Niin...

24 TUOTANTOTAVOITE ON X + (Z/100 * X) (Y-β) Toimenpidettä / työviikko

25 Jos edelleen α: keskimääräinen tmp-määrä / leikkauspöytä Niin: RESURSSITARVE X + (Z/100 * X) α * (Y-β) = Resurssitarve / vko

26 MIKSI? Perinteisen mallin haasteet Tulevaisuuden ennustaminen Tuotantotavoitteiden epävarmuus Resurssien allokoinnin epävarmuus Ennakoiva malli Ei ennusteta lasketaan Tuotantotavoitteet määritellään Resurssit allokoidaan tuotantotavoitteiden mukaisesti

27 KONKRETIAA TÖÖLÖSTÄ Töölön os2 (raskas selkäkirurgia) srl-res hoitojonossa : 118 potilasta Os2 180 vrk umpeutuu

28 Eli potilasmäärä (=jono) 118 kiireellisen hoitotarpeen määrä (= % osuus) 20% tavoiteaika (vko) 26 tavoiteajan sisältämät toiminnan supistusviikot 4 keskimääräinen tmp-määrä / leikkauspöytä 1,5 KONKRETIAA (20/100 * 118) (26-4) (20/100 * 118) 1,5 * (26-4) = 6,4 tmp / työviikko = 4,3 l-pöytää / työviikko

29 KÄYTÄNTÖÄ OT-klinikassa käytössä yli kolme vuotta Jonon jojo-liike saatu poistettua Potilaiden leikkaushoitoon pääsy oikeudenmukaista Hoitoon pääsy tapahtunut <6kk kaikissa tilanteissa 11/10 alkaen Hoitotakuu säilynyt kesäsulkujen ajan Kesäsulun jälkeinen kriittinen jakso ennakoitu menestyksellisesti

30 KESÄSULKU Hoitotakuu umpeutuu

31 ENNAKOIVA KIRURGISEN PROSESSIN OHJAUS TOIMINNAN TUNNUSLUKUJEN PERUSTEELLA Lain edellyttämän tai itse asetetussa määräajassa hoitoon pääsyn varmistaminen Tasapuolinen ja oikeudenmukainen hoitoon pääsy Toiminnan muutosten havaitseminen ja muutostarpeen arvio Resurssien riittävyys / puute oikea-aikainen käyttö

32 Prosessin pullonkaulana kirurginen toimenpide PALATAAN TÖÖLÖÖN Kiireettömään kirurgiaan allokoitu tarvittava salikapasiteetti Vakio ei ongelmaa Päivystyskirurgiaan käytettävissä em. toiminnasta eriytetty kapasiteetti Vakio ongelma

33 KINGMANIN KAAVA

34 ONGELMASTA SEURAA

35 JA SEN YDIN ON Vaihteleva tarve vs. vakioitu resurssi Resurssin keskimääräinen taso onko se oikein asetettu?

36 JA JOTA AIKAISEMMIN YRITETTIIN KOMPENSOIDA MM. PERUUTUKSILLA

37 THE NEXT STEP - 1 Kipukynnyksen löytäminen se päivittäisen kuormituksen taso jolla nykyinen vakioresurssi saturoituu niin että päivystyspotilaiden hoitoon pääsyn viive ylittää hyväksytyn normin

38 TRAUMASAIRAALA 2021 Peruste Töölön sairaalan kiinteistö hajoaa Ideologia Traumapotilaiden ja siihen konseptiin läheisesti kytkeytyvien potilaiden hoito siirretään Meilahden sairaala-alueelle Toteutus Töölön nykyiset toiminnot + Suu- ja leukakirurgia - kiireetön Plastiikkakirurgia Resurssitarvelaskenta nykytoiminta + resurssivaje + kasvuennuste

39 THE NEXT STEP 2?? Onko mahdollista luoda mekanismi, jossa resurssit on määritettävissä lyhyellä aikavälillä ja vallitsevan tarpeen mukaisesti?

40 YHTEENVETO Kiireetön toiminta on usein vaihtelultaan vähäistä jonka johdosta se on hallittavissa sekä resursoitavissa tarpeen mukaan Edellyttää segmentointia ja mittarointia organisaatiorakenteen mukaisesti ja organisaatiossa riittävän alas vietynä Kiireetön ja päivystystoiminta on sovitettavissa yhteen Päivystystoiminnalle on nykyisin joka tapauksessa olemassa vain tietty kapasiteetti Toiminnat on erotettava ja resursoitava toisistaan riippumatta Päivystystoiminnassa vähemmän kiireelliset jäävät ruuhkatilanteessa jalkoihin (=virtaustehokkuus laskee) Ratkaisuna resurssien lisäys TAI joustava resursointi (mahdottomuus?)

41 HUS-KUVANTAMISEN TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN LEAN-AJATTELUN AVULLA Jyrki Putkonen toimitusjohtaja

42 LEAN Jatkuvaa parantamista koko henkilöstön voimin

43 LEAN TOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lean on johtamisfilosofia, jossa identifioidaan vähiten hukkaa aiheuttava tapa, jolla voidaan tuottaa laadukkaampaa ja turvallisempaa hoitoa, ilman tarpeettomia viivästymisiä, pienemmillä kustannuksilla. Lean-projekteissa tarkastellaan tietoon perustuen yhdessä työntekijöiden kanssa nykyistä toimintatapaa ja etsitään yhdessä parempaa tapaa toimia, jolla kehitetään hoidon laatua, saatavuutta, potilasturvallisuutta ja henkilöstön tyytyväisyyttä. Yksi tärkeimmistä tarkastelukohdista on läpimenoaika. Kun tavoitellaan lyhyempää läpimenoaikaa, toiminnassa oleva "hukka" tulee esille.

44 PYRI TÄYDELLISYYTEEN Tavoitetila Asiakas ensin Odottaminen ei ole hyväksyttävää Virheettömät prosessit Ei uusia resursseja Vähennetään hukkaa Ongelmat tuodaan näkyviin Minimoidaan kapasiteetin kustannukset Suunnitellaan tulevaisuus Prosessien johtaminen Tekijät = kehittäjät

45 HUS-KUVANTAMISEN TULOKSIA Vuodesta 2010 tehty kymmeniä pieniä ja suurempia Leanprojekteja/tapahtumia Ensimmäiseksi keskityttiin magneetteihin Jorvi ja Peijas, tutkimusmäärät kasvoivat kymmeniä prosentteja Jorvin magneetti on pohjoismaiden tehokkain Muita magneetteja kehitetty samoin ajatuksin Kustannussäästö n /v Peijaksen päivystyksen UÄ- ja TT-tutkimusten saatavuus Päivystyspotilaiden tutkimusaikojen saatavuuden parantuminen Odotusaika natiiviröntgen-tutkimukseen < 20 min Herttoniemen toimipisteessä syyskuu 2013 toteutui 40% -> elokuu % Tilojen prosessin mukainen suunnittelu Meilahden KFI:n ja KNF:n tilat suunniteltu prosessien mukaisesti Mahdollistavat sujuvan ja tehokkaan toiminnan HUS-Kuvantaminen

46 HUS-KUVANTAMISEN TULOKSIA Kliininen fysiologia ja Isotooppilääketiede PET-TT: tutkimusmäärä samoilla resursseilla yli +50% (säästö > /v) Holter: Tutkimusmäärän lisääminen +25% Kliininen neurofysiologia ENMG tutkimukset Laakso, kasvu + 31%, jono 12 vko -> 5 vko Lääkintätekniikka Prosessiorganisaatioon siirtyminen ja toiminnan läpinäkyvä mittaaminen Määräaikaishuoltojen läpimenoaika lyhentynyt 20% Osallistuminen mm. Jorvin päivystyksen, Silmäklinikan, Naistentautien klinikan ja Kätilöopiston prosessien kehittämiseen HUS-Kuvantaminen

47 KEHITYSVAIHEET Yhteinen kehittäminen Ensiaskeleet Jorvin ja Peijaksen magneettien prosessit Täysipäiväinen Leanosaaja Lean osaksi tavoiteasetantaa Mittausjärjestelmien kehittäminen Useita yksittäisiä parannusprojekteja Osaamisen levittäminen Systemaattisempi osaamisen levittäminen Lean-ammattilaisten määrän kasvatus ja Leantoimiston luonti Johdon ja Lean-tiimin säännölliset tapaamiset ja tavoitteet Sisäinen osaajien koulutus yksiköihin Monipäiväiset tapahtumat Osaamisen juurruttaminen Päivittäisjohtaminen ja jatkuva parantaminen Yksiköiden ylilääkäreiden ja osastonhoitajien toimesta Keskittyminen potilaiden hoitoketjuihin Lean-osaamisen kasvattaminen HUS:n sisällä Osaamisen levittäminen koko terveydenhuollon kentällä Oman tuottavuuden parantamisesta vaikuttavampaan potilaiden hoitoon

48 Tuloksia Lean-kehitystyöstä, magneettien käyttöaste Yo-sairaanhoitopiireissä HUS Jorvi 6742 kpl

49 ESIMERKKEJÄ JORVIN LEAN- VIIKOLTA HUS-Kuvantaminen 9

50 ULTRAÄÄNI PROSESSI Kaizen Tiimi Kuva Arla Ranta Röntgenhoitaja, UÄ-vastaava, Jorvi Kuva Lotta Jalava Osastonsihteeri, Jorvi Kuva Kuva Kuva Juho Konsti Erikoistuva Radiologi, Jorvi Merja Ylikarjula Perushoitaja, Peijas Raija Järvenpää Ylihoitaja Kuva Arja Pajukari Osastonhoitaja, Jorvi PTH RTG Kuva Hannele Riipinen Sairaanhoitaja,sydäntoimialue, VSSHP Kuva Juuso Eloranta Projektipäällikkö

51 NYKYTILAN YMMÄRTÄMINEN MÄÄRITTELE ARVO Tuotetaan tutkimustieto/toimenpide, joka vastaa kliinikon kysymykseen oikea-aikaisesti ja oikealla laadulla. TUNNE KYSYNTÄ Lähetteiden määrä / arki pv. [kpl] Lähetteiden määrä 2013 Elokuu -> 2014 Maaliskuu

52 Lkm NYKYTILAN YMMÄRTÄMINEN YMMÄRRÄ OMA SUORITUSKYKYSI Päivystys UÄ lähetteestä lausuntoon, h Tammi Helmi Maalis Huhti yli ,00% Ilmoittautumisesta-käyntiin. Ei mittaa oikeaa asiaa päivystyspotilaan eikä ajanvarauspotilaan kohdalla. Päivystyksessä lähete kertoo tarpeen syntymisestä ja lausunto sen täyttymisestä. 90,00% 80,00% 70,00% 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% 10,00% %<12 min %<24 min %<48 min ,00%

53 NYKYTILAN YMMÄRTÄMINEN VSM - ARVOVIRRAN KUVAUS STANDARDITYÖ Eri käytännöt eri lähettävillä yksiköillä (ajanvaraus) Potilaan kunnollinen riisuttaminen Potilaita tulee puutteellisesti valmistautuneena tutkimukseen Kommunikointi hoitajan ja lääkärin välillä. onko valmis vai ei? Epäselvä käytäntö näytepurkin käsittelyssä. Käsin kirjatussa lapussa virhemahdollisuus

54 KANSLIAN TYÖN SELKEYTTÄMINEN LAYOUT Lähtötilanne - Ultraäänikanslia ennen: Huone 9 (A) A A Huone 8 Huone

55 KANSLIAN TYÖN SELKEYTTÄMINEN Toimenpiteet: Muutetaan kanslian järjestystä - Ultraäänikanslia jälkeen: Huone 9 (A) Huone 8 Huone 7 Ajanvaraushuoneen hoitaja ja radiologi istuvat vierekkäin, hoitajalla paikka myös huoneessa 9 (toimenpiteen mahdollisuus). Huoneisiin 7 ja 8 nimetyt hoitajat, istumapaikat siirretty

56 TOTEUMA Päivä: Tiimin nimi: UÄ prosessitiimi Työpiste:UÄ Jorvi Viive ilm. - käy, < 24 min. päivystys Viive ilm. - käy, < 24 min. kiireellinen Kuinka pitkälle Sonografereiden ajanvaraus auki. Sonografereiden Tutkimusmäärä / pv UÄ-kanslian roolit selvät ja näkyvillä Seuraavan työn visuaalinen ohjaus? Standardityö valmistelulle huoneessa Valmisteluohje lähettäville yksiköille Toimintaa tukeva sijoittuminen kansiassa Yksikkö Alkutilanne Tavoite Päivä 1 Päivä 2 Päivä 3 Tulos Muutos % % 62 % % 53 % pv kpl 10 kpl / pv yhteensä Kyllä / Ei Ei Ei Osittain (7) 24 pv Kyllä (7 / 8 / 9) Jatkossa 42 pv. +480% Jatkossa yhdistetty ajanvaraus jossa 15 aikaa + RESI Roolit määritelty Kyllä / Ei Ei Uusi roolitus selkeyttää seuraavan työn käsittelyä Kyllä / Ei Ei Ei Kyllä Kyllä Selkeä työohje Kyllä / Ei On, Ei käytetä viimeisintä Kyllä / Ei Ei Ei Ei Kyllä Epärelevantti mittari, määriteltiin uudestaan Ohjeet on ja tiedote niiden käytöstä +50 % Vaihdettu järjestys ja viety ylimääräistä tavaraa pois

57 MAMMO LÄHETE-PROSESSI Kaizen Tiimi Juha Halavaara, ylilääkäri Jorvi Eila Erola, ylilääkäri Espoo Kaupunki Thea Haglund, röntgenhoitaja Riitta Heikkilä, osastonhoitaja, Vantaan PTH Elisa Hämäläinen, osastonsihteeri Tomi Kauppinen, kehittämisjohtaja Satu Kouhia, taloussuunnittelija Irmeli Partanen, lähihoitaja, Vantaan kaupunki Riitta Saarelainen, tiedottaja koko ketju mukana Jyrki Putkonen, toimitusjohtaja Guest Star: Eija Vartiainen, prosessinomistaja

58 MUUTOS MAMMOGRAFIA AJANVARAUS Toiminto Tutkimusajan varaaminen Ongelma Puuttuva ohjeistus, erilaiset käytännöt Tehty toimenpide Roolien selkeyttäminen, ohjeistuksen tekeminen Tulos Tutkimusajan saamisen viive lyheni Ennen muutosta Vantaan potilaat: Vantaan potilaat varasivat itse ajan odotettuaan vuorokauden TK:n tiimitoimisto kiireajat ja muut erityisryhmät. Potilas sai tiimitoimistosta ohjeistuksen. Muu kiireellinen luokkaa ei saanut käyttää. Potilaalta pyydettiin suostumus seulontakuvien tilaamiseen Vitalta. Suostumus arkistoitiin. Espoon potilaat: Espoon potilastoimisto varasi kaikki ajat. Seulontakuvat potilaan vastuulla Jorvin ajanvaraus: Tilasi Espoon potilaiden seulontakuvat jälkikäteen, suostumuslomakkeita ei säilytetty. Vertailukuvien puuttuminen vaikutti merkittävästi lausuntoviiveeseen. Muutoksen jälkeen Lähettävä yksikkö (tk lääkäri) tekee lähetteen ja antaa potilaalle ajanvarausohjeet. Lähettävällä yksiköllä on selkeä ohje lähetteen tekemiseen. Potilas soittaa itse Jorvin mammojen ajanvaraukseen ja saa ajan. Erityisryhmien osalta ajanvaraus tehdään lähettävän yksikön toimesta. Espoon ja Vantaan järjestelmissä on käytössä sama kiireellisyysluokitus. Kiireellisyystieto ohjaa tutkimuksen oikealle ajanvaraustyypille. Osastonsihteeri tilaa varausten perusteella vertailu/seulontakuvat päivän päätteeksi Vitasta/Terveystalosta koontilistana (fax). Osastonsihteeri tarkistaa vertailukuvien saapumisen, työtä poistuu mammohoitajalta. laatu: virtaus: hukka:

59 RESURSSI- JA PÄIVITTÄISJOHTAMINEN, KFI Kaizen Tiimi Kuva Kuva Arja Uusitalo osastonylilääkäri, Jorvi Asta Tammimetsä-Latvala sairaanhoitaja vt.oh, Jorvi Kuva Anne Turunen, osastonhoitaja, Hyvinkää Kuva Heli Räty, osastonylilääkäri, Hyvinkää Kuva Inkeri Sippo-Tujunen Fyysikko, laatuvastaava,, Jorvi Kuva Leena Pekkanen, osastonhoitaja, Meilahti Tuula Järvinen, osastonhoitaja, Peijas Juuso Eloranta Projektipäällikkö

60 MIHIN TÄHDÄTÄÄN? TAVOITTEET Viikon aikana: Rakennetaan toimintatapa Holter-jonojen tasaamiseksi toimipisteiden välillä Ymmärretään nykyinen tapa resursoida tekijät eri tutkimuksiin Hahmotetaan millainen olisi ideaalinen tapa tehdä resursointia? Visuaalisen johtamistavan rakentaminen Keinoja: - Visuaalisen johtamistaulun elementit ja mitkä asiat sisällöksi? Oikeat mittarit ja niiden käyttö Keskeneräisen työn tilanteen hahmottaminen, visuaalisuus HOLTER-TUTKIMUKSIEN JONOT TASAPAINOSSA JA ALLE 21 VRK

61 MITÄ TEHTIIN? Toiminto Ongelma Tehty toimenpide Tulos Sijoituslistat Esillä hoitajilla monen viikon lista -> ajantasaisuus ja luettavuus heikko Lääkärilista tulostettu viikko etukäteen, tutkimusmuutokset päivitetään käsin Työkuorma ei näy Kanslian seinällä Pieni koko Tehtiin yhden päivän tonttitaulu, AP/IP. Työpisteittäin, ei henkilöittäin Suurennettiin taulun kokoa, käytettiin värejä ja visuaalisuus parani. Lisättiin lääkärit samaan Vietiin taulu taukotilaan, jossa aamupalaveri Nopea reagointi äkillisiin muutoksiin helpompaa Visuaalinen sijoitustaulu Sijoitustilanne nähtävillä helposti Aloitetaan aamupalaverin pitäminen. Ennen Kaizenia Kaizenin jälkeen Kuva Tonttisuunnittelusta 2 1

62 Toiminto Ongelma Tehty toimenpide Tulos Pelikirja Miten reagoidaan muuttuvaan kysyntään/kasvaneeseen jonoon Alkutilanne: ks. kuva MITÄ TEHTIIN? Laadittiin kolme pelikirjaa eri tilanteita varten ( normi tilanne, liian pitkä jono, mutta vapaata kapasiteettia muualla tilanne, resurssit tapissa tilanne) Selkeät toimintatavat eri tilanteisiin Ennen Kaizenia Kaizenin jälkeen Kuva osaamismatriisista 2 2

63 LEAN TERVEYDENHUOLLOSSA Maailmalla paljon innostavia terveydenhuollon esimerkkejä, mm. Virginia Mason, ThedaCare, Mayo Clinic HUS on Suomessa eturintamassa ja suunnan näyttäjänä Innostusta ja konsultointipyyntöjä ympäri maata Onnistuminen vaatii organisaation kaikkien tasojen, erityisesti johdon sitoutumista Vastaanotto kentällä on ollut hyvä, koska useimmat työntekijät näkevät epäkohtia ja muutostarpeita, mutta heillä ei ole systemaattisia keinoja prosessien parantamiseen Muutosten ylläpito vaatii itsekuria ja johtamista Tarvitsemme merkittävästi lisää osaamista koko HUS:iin muutosten toteuttamiseksi HUS-Kuvantaminen 23

64 KIITOS

65 PÄIVYSTYSTOIMINTA JA TUOTTAVUUS, TAPAUS JORVI Esko Korhonen projektipäällikkö

66 LEAN Lean-projekteissa tarkastellaan tietoon perustuen objektiivisin silmin yhdessä työntekijöiden kanssa nykyistä toimintaa ja etsitään yhdessä optimaalista toimintatapaa, jolla saavutetaan parempaa hoidon laatua potilasturvallisuutta henkilöstön tyytyväisyyttä

67 LEAN-ASKELEET ) Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen 2) Ymmärrä kysyntä 3) Nykyisen toiminnan ymmärtäminen 4) Tasapainotus ja jaksotus Tahtiaika 5) Synkronoi kaikki toiminnot tahtiaikaan 6) Johtaminen Yhtenevät työtavat 7) Suunnittele jokainen potilas Sisäinen ja ulkoinen asiakas Määrittele arvo jota tuotat Ulkoinen Sisäinen Tee kysyntä näkyväksi Arvoketjun kuvaus Suunnittele toiminta tahtiaikaan Kapasiteetin suunnittelu - tunne työajat ja käytössä olevat resurssit Hoitoketjun toiminnot Tukitoiminnot Johda prosesseja Tavoitteet ja mittarit esille Päivittäinen johtaminen jatkuva parantaminen Kehitystyön johtaminen Ovelta ovelle ajattelu Visualisoi tilanne Henkilöstö ja tiimityö Yhteiset tavoitteet Arvostus Moniosaaminen Yhteinen ymmärrys Yhteiset toimintatavat Hoshin Kanri

68 LEAN-TYÖSKENTELYN ALOITTAMINEN JA TYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN Lean-polku Jorvin päivystyksen Triage Omistaja: Raija Malmströn Ohjausryhmä: Päivystyksen johtoryhmä Työryhmä: Olli Huuskonen, ylilääkäri Päivi Kuusela-Louhivuori, Suunnittelija /Osastonhoitaja Kristina Nyholm, apulaisosastonhoitaja Sinikka Nykänen, Sairaanhoitaja Jaana Westerberg, Osastonsihteeri Esko Korhonen, projektipäällikkö, Lean

69 POTILAAN TARPEIDEN TUNNISTAMINEN Tavoite: hoidontarpeen arviointi >95% alle 10 min Lähtötilanne: 70,8% alle 10 min

70 KYSYNNÄN YMMÄRTÄMINEN Kysyntätiedot tietojärjestelmistä käyntimäärät/päivä ja käyntimäärät/tunti jakauma resurssin mukaan jakauma käyntityypin mukaan

71 NYKYISEN TOIMINNAN YMMÄRTÄMINEN 4 vrk seurantajakso kirjattiin ylös jokaisen potilaan saapumisajankohta ja aika jolloin potilas pääsi hoidonarviointiin saapumisajankohta viive saapumisesta hoidonarvion alkuun

72 NYKYISEN TOIMINNAN YMMÄRTÄMINEN Arvovirran kuvaaminen kaksi poikkeavaa toimintatapaa

73 UUDEN PROSESSIN SUUNNITTELU Yhtenevä toimintatapa arvovirta potilaan reitti tietovirta työohjeet työajat

74 HENKILÖSTÖINFO Henkilöstöinfo kokoaminen Leanin perusteet toteutettu pilotpäivä ja sen kokemukset saavutetut tulokset OH kävi lävitse aamupalaverissa Esillä taukopaikalla

75 PILOT Sovittiin pilot-jakso jossa seurattiin jokaisen potilaan saapumisaikaa ja viivettä hoidontarpeenarvioon. Tulokset Vertailu Odotusaikojen keskiarvo 10:29 1:35 min -85% -Pisin odotusaika 30 min 5:13 min -83%

76 KOKEMUKSIEN KERÄÄMINEN PILOT-VAIHEESTA Pilot-vaiheen jälkeen kerättiin kokemukset yhteen jatkokehitystarpeiden määrittely seuraavan kokeilun määrittely Pilot-2

77 UUDEN TOIMINTAMALLIN KÄYTTÖÖNOTTO Työohjeiden viimeistely Triagehoitajan työskentelyohje Triagesihteerin työskentelyohje Perehdytys

78 TULOKSET Uuden toimintamallin käyttöönotto ja vakiinnuttaminen Kannustejärjestelmän rakentaminen 100% Hoidontarpeen arviointi <10 min 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0%

79 2) YLE-KÄVELEVÄ POTILAS - ARVOVIRTA Enne Muutokset Jälkeen 10/22/

80 YLE-KÄVELEVÄ POTILAS POTILAAN REITTI Enne Muutokset Jälkeen 10/22/

81 JORVIN PÄIVYSTYKSEN LEAN-POLUT Triage YLE-potilas Murtumapotilas Vatsakipupotilas Geriatrinen potilas Hätätilapotilas 10/22/

82 10/22/

83 Vaikuttavuuden ja laadun kansainvälinen benchmarking Kimmo Mattila Dos, yl HUS Yhtymähallinto

84 HUS 2

85 Admissioajankohdan vaikutus - viikonpäivä Tilastollisen merkitsevyyden puuttumisen ei tule estää ilmiön asiantuntijatarkastelua 3

86 Admissioajankohdan merkitys - saapumiskellonaika 4

87 Admissioajankohdan vaikutus eri kuukaudet 5

88 Epäyhtenäiset toimintatavat heikentävät merkittävästi annetun hoidon laatua, turvallisuutta ja kustannusvaikuttavuutta (= emme käytä optimaalisesti niitä resursseja ja osaamista joita meillä jo on) At a time of shrinking budgets, rising concern over the cost and value of healthcare, and widespread consensus that healthcare must be reformed, motivation to take the painful steps required to change healthcare has never been greater. BMJ 2011;342:d1513 6

89 NHS 7

90 N Engl J Med 2012;367:

91 9

92 #Pyritään vähentämään hoidon laatua ja turvallisuutta heikentävää käytäntöjen vaihtelua, käyttämällä olemassa olevia resursseja #Prosessimittareitakin tarvitaan 10

93 Kuinka selittämättömän vaihtelun sisältämiä haittoja voitaisiin lieventää? Alliance of Community Health Plans. Healthcare Quality & Variations in Care 2006 if all providers participating in health plans performed at the same level as the top 10%, they could collectively save about 89,000 deaths and $3.5 billion in costs each year - kuinka saisimme Suomeenkin eri toiminnan alueilla tavoitteen päästä TOP 10 joukkoon? - BM keskeinen työkalu 11

94 Hyvän kliinisen laadun ( arjen Good Clinical Practice, GCP) elementit Sairaus-/hoitomuotokohtainen, syväosaaminen : RA, STEMI, elinsiirrot yhtenäiset käytännöt/protokollat, eriomaiset tulokset Erikoisala-/organisaatiorajat ylittävä, jokaista potilasta koskeva hoidon laatu ja turvallisuus ( qualitysafety ): kommunikaatioja lääkitysvirheiden estäminen, infektiontorjunta, painehaavojen ja kaatumisten ehkäisy - yhtenäiset käytännöt tällä hetkellä usein puuttuvat - unwarrantted variation Hyvä kliininen laatu = molemmat elementit hyvin hallittuina yhtenäisillä käytännöillä hoito ei riipu siitä kuka sattuu olemaan vuorossa 12

95 Käsihuuhdekulutukset 2013 eri yliopistosairaaloissa l/1000 hp EKSOTE Koko sairaalan kulutus Teho-osastokulutus Vuodeosastokulutus 50 0 HYKS TYKS TaYS OYS KYS 13

96 Lääketieteellinen tietämys vs. kyky toteuttaa tietämys käytännössä ( Delivery ) Nykytila, evoluution Random improvement -vaihe: hoidossa hyvin toteutuvat elementit (A,B,C,D) vaihtelevat organisaatioyksiköstä toiseen Tavoite: hoidon ydinelementit toteutuvat kaikilla potilailla (Kumman tyyppiseen sairaalaan veisit oman lapsesi potilaaksi?) A B C D A B C D pt 1 pt 2 pt 3 pt 4 pt 5 14

97 Yhtenäisten hoidon ydinkriteerien bundlaamisen -toteuttaminen EI tarkoita identtistä hoitoprosessia, keskusjohdon määräämään hoitoa tai vapautumista omasta harkinnasta tai vastuusta vaan sitä, että potilaan tietyt yhdessä sovitut hoidon ydinelementit ( bundlekriteerit ) hoidon aikana Ptn hoito alkaa 4 Ptn hoito päättyy 15

98 Ei-toivottavan variaation vähentäminen: yhteiset toimintamallit - sisällöltään erityyppiset kliinisen työn elementit toteutetaan omina kokonaisuuksinaan ei-vakioitavissa oleva työ osa: potilaskohtainen, uniikki, huippuammattilaisen panos potilaan hoidossa Anamneesi/ tulohaastattelul/ status vakitoitavissa oleva työ osa (rutiininomainen tromboosiprofylaksia, painehaavariskin arviointi ja hoito, kaatumisten estäminen jne) samanlaisena kaikilla potilailla, esim Care Bundlet Etuja: - ei-perustellun variaation väheneminen - hyvän kliinisen laadun toteutuminen kaikilla potilailla/ laadun skaalaetu potilaille, veronmaksajille, HUSille - terveydenhuollon ammattihenkilöiden työpäivän kohina vähenee; kohinaan kuluu kumulatiivisesti merkittävästi aikaa ja se altistaa virheille ja uupumukselle 16

99 Ascension Health, the largest Catholic healthcare system with 500 locations in 20 states and the District of Columbia Their Journey to Zero (that is, zero preventable injuries or deaths) initiative held from 2003 all 67 Ascension Health facilities nationwide committed to implementing the SKIN Bundle by The table below reflects the significant improvement associated with SKIN Bundle adoption between 2004 and In 2010, the entire Ascension Health system experienced 12 weeks with zero pressure ulcers Kohdetoimintoa mitataantulokset julkisia Muutos saatu pysyväksi osaksi toimintaa ( sustainable ) 17

100 Skaalaaminen ON mahdollista Painehaavan ehkäisy Queenslandissa - väkiluku 4,546 M - sama riskin arviointi- ja toimintamalli koko osavaltiossa (!) - mallin noudattaminen kaikkien toimijoiden velvollisuus - toiminnan tuloksia mitataan säännöllisesti, tulokset kaikkien nähtäville - syyllistämätön tiedon käyttö toiminnan kehittämiseen John Wakefield, IFQSH

101 Northwick Park Hospital: vakioidun sairaalakuolleisuuden merkitsevä lasku vuoden kuluessa, kun vakioitiin ( bundlattiin ) hoito tautitiloissa, joista muodostui 80 % sairaalakuolemista 19

102 Johtopäätöksiä unwarranted / selittämättömään vaihteluun hoitokäytännöissä sekä hoidon tuloksissa voidaan vaikuttaa 1) oikeantyyppisellä terveydenhuollon organisaatioiden rakenteella 2) kopioimalla huippusuoriutujien toimintamalleja 3) vakioimalla hoitoprosessin ydinelementtejä käyttämällä kliinisiä tarkistuslistoja, Care Bundle-mallia, potilastietojärjestelmän antamia muistutuksia jne # BM:lla keskeinen rooli - vältetään vuosia kestävä tee-se-itse -evoluutio (jota ei aina tapahdu lainkaan); muiden malleja paremmat omat innovaatiot ovat luonnollisesti paras lopputulema # Tilastot eivät koskaan kerron havaittujen erojen syitä eivät usein saavuta riittävää katuuskottavuutta; löydösten asiantuntija-arviot ja aito muutoshalu välttämättömiä # Läpinäkyvyys turvaa kehityksen ja muutoksen pysyvyyden # Toiminnan kehittämiseen ei tarvita Jumalansanatietoa eikä sellaista tule jäädä odottamaan. Yksinkertaisillakin mittareilla esim painehaavojen vallitsevuuden pisteprevalenssilla, käsihuuhteen kulutusluvuilla jne pystytään merkittävästi parantamaan omaa toimintaa JUST DO IT Mietittäväksi: voisimmeko kopioida Suomeenkin mallin, jossa kaikki toimijat pyrkivät TOP 10 performers :ien joukkoon? - THLn nettisivuille ryhdytään kokoamaan riittävän luotettavaan tietoon perustuvaa, toimijoiden itsensä kokoamaan tietoon perustuvaa mittaristoa toiminnan eri osa-alueilta ja ao. liigataulukkoa, josta kukin toimija näkee oman sijoituksensa 20

103 toimivat tilat toimistotöihin Visa Honkanen Kehittämisjohtaja 15/10/ Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari

104 emme tiedä millaiset ovat hyvät työtilat 2020, siksi muunneltavuus käytön ja toimivuuden seuranta jatkuva parantaminen 10/22/ Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari

105 mikä muuttuu mobiiliteknologia sallii yhä liikkuvamman työtilan toimiston yhteisöllinen tehtävä kasvaa IC-kapasiteetin tarve kasvaa eksponentiaalisesti 10/22/ Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari

106 Hyvä toimisto taipuu moneen mahdollistaa satunnaiset kohtaamiset työrauhan mahdollisuuden etä- ja kahdenkeskisiin tapaamisiin sairaalassa: toipua raskaista tehtävistä lisätä akatemian ja klinikan yhteistyötä 10/22/2014 Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari

107 lean työpisteen pitää löytyä nopeasti minimoidaan tyhjillään olo jatkuva kehittäminen maksimoidaan työteho työpisteessä -> toimivuus ja viihtyisyys 10/22/2014 Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari

108 miten aloittaa tutkitaan tarpeet ennen suunnittelua alusta saakka käyttäjät mukana ääni ja valo ICT rakennetaan työpisteiden käytön seuranta pelisäännöt 10/22/2014 Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari

109 Miten jatkaa käyttäjät kehittävät käytön ja toimivuuden seuranta ja mittaaminen muutokset aina tarpeen mukaan 10/22/2014 Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari

110 yhteistila mahdollistaa kokoontumiset ryhmätyöt kokoukset rupattelut äänekkäin tila 10/22/2014 Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari

111 Monitilaympäristössä akustinen gradientti 10/22/2014 Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari

112 hiljainen tila ei puheluita ei keskustelua 10/22/2014 Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari

113 in-between välitilat voidaan käyttää hyödyksi 10/22/ Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari

114 IC-kapasiteetti varmistettava 10/22/2014 Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari

115 hyvän työtilan arvot työntekijälähtöisyys viihtyisyys tarkoituksenmukaisuus motivoivuus vuorovaikutus korkea laatu ja tehokkuus 10/22/2014 Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari

116 Sydäninfarktin hoidon keskittäminen ja sen vaikutukset Kardiologi Ilkka Tierala HYKS Meilahti CCU HUS-THL Tuottavuusseminaari

117 Sydäninfarkteja kaksi tyyppiä STEMI - HUS n 700/v hoidettava välittömästi pallolaajennuksella, jos mahdollista. - enintään 2 tunnin viive sallittu, jotta hoito hyvää - toissijassa liuotushoito aluksi NSTEMI HUS n 2500/v ensin lääkehoito, sitten varjoainekuvaus 1-3 vrk kuluessa ja pallolaajennus tai ohitusleikkaus

118 Tausta Liuotushoito tuli 1985 Suomeen Pallolaajennus samana vuonna, STEMIpallolaajennus 90-luvulla kokeiluun, laajemmalti vuosituhannen vaihteessa Kardiologipäivystys HYKS 1998, myöhemmin TAYS ja vähitellen muita sairaaloita Jos ei päivystystä, vain liuotus mahdollinen Ilman suoraa tai täydentävää pallolaajennusta kuolleisuus suurempi

119 STEMI: Varjoainekuvaus ja kuolleisuus Varjoainekuvaus < 2vrk vuosikuolleisuus 10% Ei varjoainekuvausta < 2vrk vuosikuolleisuus 30% PERFECT THL

120 STEMI: Päivystys ja kuolleisuus Päivystys on 5-9% Päivystystä ei ole 14-23% Koko maa 14% EURHOBOP v kuolleisuus alustava analyysi

121 Miten toimimme ennen? Kukin HUS-sairaala hoiti oman alueensa potilaiden alkuhoidon Liuotus ensisijainen STEMI-hoito Potilaat lähetettiin varjoainekuvaukseen erikseen, jos katsottiin aihetta olevan

122 HAAMU-tutkimus Tutkijalähtöinen tutkimus Parhaiten pärjäsivät suoraan pallolaajennuksella Meilahdessa hoidetut Toiseksi parhaiten Meilahdessa hoidetut liuotetut Huonoimmin aluesairaaloissa alkuun hoidetut

123 Sydäninfarktipotilaiden vuoden kuolleisuus % koko maassa ja suurimpien muutosten sairaanhoitopiireissä (kolmen vuoden liukuvat keskiarvot, riskivakioidut luvut) Pohjois-Karjala (-1.0) Etelä-Savo (-0.6) Itä-Savo (-1.8) Keski-Pohjanmaa (-0.8) Länsi-Pohja (-9,3) koko maa (-6.6) Etelä-Karjala (-11.3) Varsinais-Suomi (-9.9) Pääkaupunkiseutu (-9,2) CHESS/THL pääkaupunkiseutu THL/Perfect

124 Sydäninfarktipotilaiden vuoden kuolleisuus % koko maassa ja suurimpien muutosten sairaanhoitopiireissä (kolmen vuoden liukuvat keskiarvot, riskivakioidut luvut) CHESS/THL Pohjois-Karjala (-1.0) Etelä-Savo (-0.6) Itä-Savo (-1.8) Keski-Pohjanmaa (-0.8) Länsi-Pohja (-9,3) koko maa (-6.6) Etelä-Karjala (-11.3) Varsinais-Suomi (-9.9) Pääkaupunkiseutu (-9,2) Päivystys Keskitys pääkaupunkiseutu THL/Perfect

125 Lappi Pirkanmaa Etelä-Savo Satakunta Pohjois-Savo Vaasa Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Itä-Savo Keski-Suomi Kainuu Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Länsi-Pohja Kymenlaakso Kanta-Häme Etelä-Karjala Päijät-Häme Pääkaupunkiseutu Lohja-Länsi-Uusimaa Hyvinkää-Porvoo Sydäninfarktipotilaiden vuoden kustannukset ( /potilas) vuosina sairaanhoitopiireittäin (riskivakioidut luvut) CHESS/THL THL/Perfect

126 Sydäninfarktipotilaiden kuolleisuus ja kustannukset sairaanhoitopiireittäin vuosina ustannukset, euroa /potilas HUS alueet vuoden kuolleisuus % CHESS/THL PERFECT /THL

127 Mitä seuraavaksi? NSTEMI-potilaiden hoitoa nopeutettava Tällä hetkellä varjoainekuvaukset välillä viivästyy yli 3 vrk Pulaa valvontapaikoista ja angioajasta Tuhlataan aikaa ja rahaa ja vaarannetaan potilaita

128 Kiitos!

129 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 Ennakkotiedot Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Dipoli Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 1

130 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 2

131 Tuotokset Episodi = varsinainen tuotos, loppusuorite sisältää tietyn sairauden/ terveysongelman ratkaisemisen eri vaiheet eli koko hoitoprosessin yhden kalenterivuoden aikana DRG hoitojaksot = välisuoritetuotos tuottavuustiedoissa vertailun vuoksi myös DRG Full - hoitojaksotuotokset, jotka sisältävät sekä laitoshoitojaksot että avohoitokäynnit Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 3

132 Tuotosten laskeminen Tuotoksia laskettaessa episodien/ Drg hoitojaksojen määrät painotetaan niille lasketuilla kustannuspainokertoimilla. Sairaalan tai erikoisalan kokonaistuotos saadaan laskemalla yhteen painotettujen episodien/drg hoitojaksojen määrät Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 4

133 Painotettujen episodien määrän kehitys yliopistosairaaloissa vuosina ; indeksi 2009 = 100 Painotetut episodit Sairaalat HYKS KYS OYS TAYS TYKS Yhteensä Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 5

134 Painotettujen episodien määrän kehitys keskussairaaloissa vuosina ; indeksi 2009 = 100 Painotetut episodit Sairaala Etelä-Karjalan Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen Keski-Pohjanmaan Keski-Suomen Kymenlaakson Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan Päijät-Hämeen Satakunnan Savonlinnan Seinäjoen Vaasan keskussairaala Yhteensä Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 6

135 Painotetut episodit muissa sairaaloissa ; indeksi 2009=100 Painotetut episodit Sairaalat Forssan sairaala Iisalmen sairaala Pietarsaaren sairaala Lohjan sairaala Loimaan aluesairaala Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Pohjois-Kymen sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Salon aluesairaala Vakka-Suomen sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan aluesairaala Varkauden sairaala Länsi-Uudenmaan sairaala Turunmaan sairaala Sairaala Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 7

136 Panokset Tuottavuushankkeessa panoksina käytetään sairaalan tai erikoisalan kokonaiskustannuksia Tuottavuusaineiston laatu/ Pirjo Häkkinen 8

137 Kustannustiedot 1. Shp-, sairaala- ja erikoisalakohtaiset kustannukset kaikkien sairaaloiden tietoja on yhdenmukaistettu vertailukelpoisuuden parantamiseksi suoritteiden ja kustannusten kohdattava 2. Potilasryhmittäiset ja alueelliset /kunnittaiset kustannukset perustuvat laskennallisiin kustannuksiin 3. Kustannustietojen keruuohje Toimitetaan sairaaloille maaliskuussa Tiedot toimitetaan yhteisen lomakepohjan mukaisilla tiedoilla ohjeistuksen mukaisesti Tuottavuusaineiston laatu/ Pirjo Häkkinen 9

138 Kustannusten kehitys yliopistosairaaloissa vuosina ; indeksi 2009 = 100 Deflatoidut kustannukset Sairaalat HYKS KYS OYS TAYS TYKS Yhteensä Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 10

139 Kustannusten kehitys keskussairaaloissa vuosina ; indeksi 2009 = 100 Deflatoidut kustannukset Sairaala Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Yhteensä Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 11

140 Kustannusten kehitys muissa sairaaloissa vuosina ; indeksi 2009 = 100 Deflatoidut kustannukset Sairaalat Forssan sairaala Iisalmen sairaala Pietarsaaren sairaala Lohjan sairaala Loimaan aluesairaala Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Pohjois-Kymen sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Salon aluesairaala Vakka-Suomen sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan aluesairaala Varkauden sairaala Länsi-Uudenmaan Turunmaan sairaala Yhteensä Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 12

141 Mittaustasot Tuottaja Sairaala Erikoisala Potilasryhmä Alue Sairaanhoitopiiri Kunta Benchmarking/ Pirjo Häkkinen 13

142 Kuutioiden rakenne TUOTTAJAKUUTIOT ALUEKUUTIOT Sairaalataso Sair P Sair A SHP/SHA - kuutiot Erikoisalataso E-ala P E-ala A Erikoisalataso E-ala P E-ala A Potilasryhmätaso Episodikuutio P Hoitojaksokuutio P Potilasryhmätaso Epikuut P Hj-kuut P Epikuut A Hj-kuut A KUNTA -kuutio Kunta/erikoisalataso P Benchmarking/ Pirjo Häkkinen 14

143 Sairaaloiden tunnuslukuja 2013 Avo- ja laitoshoitojaksot Casemixindeksi/Avoja vuode Laitoshoitojaksokäynnikäynnit Ajanvaraus- Päivystys- Käynnit Sairaala Kustannukset yht. HYKS , , ,45 10,50 TAYS , , ,43 12,09 TYKS , , ,44 10,60 OYS , , ,44 14,25 KYS , , ,39 14,81 Keski-Suomen keskussairaala , , ,38 10,66 Seinäjoen keskussairaala , , ,37 11,51 Päijät-Hämeen keskussairaala , , ,41 14,00 Satakunnan keskussairaala , , ,38 11,96 Vaasan keskussairaala , , ,38 9,99 Pohjois-Karjalan keskussairaala , , ,42 12,64 Kanta-Hämeen keskussairaala , , ,42 12,18 Etelä-Karjalan keskussairaala , , ,38 11,98 Kymenlaakson keskussairaala , , ,39 11,47 Lapin keskussairaala , , ,38 13,84 Mikkelin keskussairaala , , ,40 12,67 Hyvinkään sairaala , , ,46 13,38 Helsingin terveyskeskus , , ,40 11,17 Keski-Pohjanmaan keskussairaala , , ,37 13,64 Kainuun keskussairaala , , ,40 12,46 Länsi-Pohjan keskussairaala , , ,42 13,21 Savonlinnan keskussairaala , , ,37 13,26 Lohjan sairaala , , ,44 11,48 Tampereen terveyskeskus , , ,34 12,43 Porvoon sairaala , , ,43 13,35 Salon aluesairaala , , ,40 12,11 Länsi-Uudenmaan sairaala , , ,41 8,64 Oulaskankaan sairaala , , ,38 25,15 Turun terveyskeskus , , ,36 5,46 Loimaan aluesairaala , , ,40 11,84 Pietarsaaren sairaala , , ,42 15,84 Valkeakosken sairaala , , ,39 10,87 Oulun terveyskeskus , , ,00 Vakka-Suomen sairaala , , ,41 10,10 Forssan sairaala , , ,36 11,54 Raahen sairaala , , ,39 16,10 Iisalmen sairaala , , ,34 9,46 Porin terveyskeskus , , ,34 14,60 Turunmaan sairaala , , ,38 10,80 Vammalan aluesairaala , , ,41 19,84 Varkauden sairaala , , ,00 Pieksämäen terveyskeskus , , ,33 9,51 Imatran terveyskeskus , , ,35 7,25 Nokian terveyskeskus , , ,00 Heinolan terveyskeskus , , ,45 18,83 Kuopion terveyskeskus , , ,34 2,05 Haminan seudun terveyskeskus , , ,00 Yhteensä , , ,41 12,01 Casemixindeksi/ vuode Casemixindeksi/ avohoito Vuodeosastohoidon osuus % Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 18

144 Yliopistollisten sairaaloiden tuottavuus 2013; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 KYS OYS TAYS HYKS TYKS Episodituottavuus Hoitojaksotuottavuus Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 19

145 Yliopistosairaaloiden tuottavuus ; yo-sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 vuosittain HYKS KYS OYS TAYS TYKS Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 20

146 Keskussairaaloiden tuottavuus 2013; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 Pohjois-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Lapin keskussairaala Satakunnan keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Etelä-Karjalan keskussairaala Sairaalat yhteensä Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Mikkelin keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Vaasan keskussairaala Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 21

147 Muiden sairaaloiden tuottavuus 2013; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 Valkeakosken sairaala Vammalan aluesairaala Forssan sairaala Iisalmen sairaala Turunmaan sairaala Salon aluesairaala Pietarsaaren sairaala Sairaalat yhteensä Vakka-Suomen sairaala Porvoon sairaala Loimaan aluesairaala Raahen sairaala Lohjan sairaala Oulaskankaan sairaala Länsi-Uudenmaan sairaala Varkauden sairaala Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 22

148 Erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden tuottavuus 2013; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 Imatran terveyskeskus 121 Pieksämäen tk 115 Turun terveyskeskus Helsingin terveyskeskus Sairaalat yhteensä Tampereen tk Haminan seudun tk Oulun terveyskeskus 91 Nokian terveyskeskus Heinolan terveyskeskus Porin terveyskeskus Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 23

149 Episodituottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa ; indeksi 2009=100 Episodituottavuus HYKS KYS OYS TAYS TYKS Yhteensä Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 24

150 Tuottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa vuosina ; indeksi 2009= HYKS KYS OYS TAYS TYKS Yhteensä Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 25

151 Tuotoksen ja kustannusten kehitys TAYS:ssa; indeksi 2009=100 Tuotoksen ja kustannusten kehitys KYS:ssa; indeksi 2009= Deflatoidut kustannukset Painotetut episodit Deflatoidut kustannukset Painotetut episodit Tuotoksen ja kustannusten kehitys TYKS:ssa; indeksi 2009= Tuotoksen ja kustannusten kehitys OYS:ssa; indeksi 2009= Deflatoidut kustannukset Painotetut episodit Deflatoidut kustannukset Painotetut episodit Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 27

152 Tuotoksen ja kustannusten kehitys HYKS:ssa; indeksi 2009= Deflatoidut kustannukset Painotetut episodit Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 28

153 Episodituottavuuden kehitys keskussairaaloissa ; indeksi 2009=100 Sairaalat Episodituottavuus Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Yhteensä Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 29

154 Episodituottavuuden kehitys muissa sairaaloissa ; indeksi 2009=100 Episodituottavuus Sairaalat Forssan sairaala Iisalmen sairaala Pietarsaaren sairaala Lohjan sairaala Loimaan aluesairaala Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Pohjois-Kymen sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Salon aluesairaala Vakka-Suomen sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan aluesairaala Varkauden sairaala Länsi-Uudenmaan sairaala Turunmaan sairaala Yhteensä Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 31

155 Episodituottavuuden kehitys erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa ; indeksi 2009= Haminan seudun terveyskeskus Heinolan terveyskeskus Helsingin terveyskeskus Imatran terveyskeskus Kuopion terveyskeskus Kuusamon terveyskeskus Nokian terveyskeskus Oulun terveyskeskus Pieksämäen terveyskeskus Porin terveyskeskus Tampereen terveyskeskus Turun terveyskeskus Yhteensä Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 33

156 DRG -pisteen kustannukset yliopistosairaaloissa TYKS HYKS OYS KYS TAYS Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 34

157 DRG -pisteen kustannukset keskussairaaloissa Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 35

158 DRG -pisteen kustannukset muissa sairaaloissa Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 36

159 DRG -pisteen kustannukset erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 37

160 Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset asukasta kohti sekä kustannusten ero maan keskiarvoon alueittain 2013 Vakioidut episodit/ as, indeksi koko maa=100 Vakioidut laskennalliset kustannukset/as, indeksi koko maa=100 Kustannusten poikkeama yhteensä / as Käytöstä johtuva kustannusten poikkeama / as Tehottomuudesta johtuva kustannusten poikkeama / as Väestö Shp nimi HYKS -sairaanhoitoalue Hyvinkaan sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoit Porvoon sairaanhoitoalue Etelä-Karjalan shp Etelä-Pohjanmaan shp Etelä-Savon shp Itä-Savon shp Kainuun shp Kanta-Hämeen shp Keski-Pohjanmaan shp Keski-Suomen shp Kymenlaakson shp Lapin shp Länsi-Pohjan shp Pirkanmaan shp Pohjois-Karjalan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Pohjois-Savon shp Päijät-Hämeen shp Satakunnan shp Vaasan shp Varsinais-Suomen shp Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 38

161 Casemixit yliopistosairaaloissa ja vuodeosastohoitojaksojen (sis. päiväkirurgian) osuus kaikista jaksoista 2013 Avo/laitos- Laitos- Avo- Laitosjaksot Sairaala jaksot jaksot jaksot kaikista jaksoista Casemix Casemix Casemix % HYKS 1,08 6,41 0,45 10,50 KYS 1,20 5,88 0,39 14,81 OYS 1,29 6,41 0,44 14,25 TAYS 1,12 6,14 0,43 12,09 TYKS 1,00 5,81 0,44 10, Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 39

162 Casemixit keskussairaaloissa ja vuodeosastohoitojaksojen (sis. päiväkirurgian) osuus kaikista jaksoista 2013 Avo/laitos- Laitos- Avo- Laitosjaksot Sairaala jaksot jaksot jaksot kaikista jaksoista Casemix Casemix Casemix % Etelä-Karjalan keskussairaala 0,97 5,32 0,38 12,0 Hyvinkään sairaala 1,01 4,57 0,46 13,4 Kainuun keskussairaala 0,92 4,55 0,40 12,5 Kanta-Hämeen keskussairaala 0,94 4,69 0,42 12,2 Keski-Pohjanmaan keskussairaala 0,90 4,30 0,37 13,6 Keski-Suomen keskussairaala 0,81 4,47 0,38 10,7 Kymenlaakson keskussairaala 0,86 4,50 0,39 11,5 Lapin keskussairaala 0,95 4,55 0,38 13,8 Länsi-Pohjan keskussairaala 0,98 4,64 0,42 13,2 Mikkelin keskussairaala 0,96 4,84 0,40 12,7 Pohjois-Karjalan keskussairaala 1,01 5,03 0,42 12,6 Päijät-Hämeen keskussairaala 1,04 4,90 0,41 14,0 Satakunnan keskussairaala 0,88 4,58 0,38 12,0 Savonlinnan keskussairaala 0,89 4,32 0,37 13,3 Seinäjoen keskussairaala 0,92 5,15 0,37 11,5 Vaasan keskussairaala 0,82 4,71 0,38 10, Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 40

163 Casemixit muissa sairaaloissa ja vuodeosastohoitojaksojen (sis. päiväkirurgian) osuus kaikista jaksoista 2013 Avo/laitos- Laitos- Avo- Laitosjaksot Sairaala jaksot jaksot jaksot kaikista jaksoista Casemix Casemix Casemix % Forssan sairaala 0,81 4,22 0,36 11,5 Iisalmen sairaala 0,71 4,26 0,34 9,5 Lohjan sairaala 0,92 4,63 0,44 11,5 Loimaan aluesairaala 0,82 3,92 0,40 11,8 Länsi-Uudenmaan sairaala 0,76 4,55 0,41 8,6 Oulaskankaan sairaala 1,29 3,99 0,38 25,1 Pietarsaaren sairaala 1,00 4,07 0,42 15,8 Porvoon sairaala 1,00 4,67 0,43 13,4 Raahen sairaala 0,91 3,61 0,39 16,1 Salon aluesairaala 0,90 4,54 0,40 12,1 Turunmaan sairaala 0,72 3,59 0,38 10,8 Vakka-Suomen sairaala 0,81 4,39 0,41 10,1 Valkeakosken sairaala 0,77 3,92 0,39 10,9 Vammalan aluesairaala 1,16 4,21 0,41 19,8 Varkauden sairaala 3,70 3, Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 41

164 Casemixit erikoislääkärijohtoisissa tk-sairaaloissa ja vuodeosastohoitojaksojen (sis. päiväkirurgian) osuus kaikista jaksoista 2013 Avo/laitos- Laitos- Avo- Laitosjaksot Sairaala jaksot jaksot jaksot kaikista jaksoista Casemix Casemix Casemix % Haminan seudun terveyskeskus 4,58 4,58 100,0 Heinolan terveyskeskus 1,07 3,75 0,45 18,8 Helsingin terveyskeskus 0,89 4,80 0,40 11,2 Imatran terveyskeskus 0,63 4,29 0,35 7,3 Kuopion terveyskeskus 0,43 4,70 0,34 2,0 Nokian terveyskeskus 3,18 3,18 100,0 Oulun terveyskeskus 4,86 4,86 100,0 Pieksämäen terveyskeskus 0,67 3,85 0,33 9,5 Porin terveyskeskus 0,73 2,97 0,34 14,6 Tampereen terveyskeskus 0,81 4,12 0,34 12,4 Turun terveyskeskus 0,59 4,68 0,36 5, Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 42

165 Vuodeosastohoidon + päiväkirurgian kirjaamisia/poimintoja yliopistosairaaloissa 2013 Tapah- Päädiag Toimenp Dg Tmp Leikattu Kuvantam Dialyysi Muita ZXD05 Sairaala tumat % % keskimää keskimää % % rivit tmp % % HYKS ,3 1,7 5,4 60,4 36, ,4 13,5 KYS ,8 1,8 1,6 45,8 32, ,7 7,6 OYS ,8 2,2 3,3 53, ,3 14,5 TAYS ,3 1,9 3,4 39,2 28, ,3 11,2 TYKS ,7 71,7 2,6 1,8 51,0 30,8 0 15,9 12, Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 43

166 Poliklinikkakäyntien kirjaamisia/poimintoja yliopistosairaaloissa 2012 Tapah- Päädiag Toimenp Dg Tmp Leikattu Kuvantam Dialyysi Muita ZXD05 tumat % % keskimää keskimää % % rivit tmp % % HYKS ,5 1,2 1,2 4,5 23, ,2 0,1 KYS ,9 35,4 1,2 0,5 2,8 16, ,9 0 OYS ,2 1,2 0,7 4 17, ,1 0,3 TAYS ,6 40,1 1,2 0,6 2, ,8 0 TYKS ,8 17,3 2,0 0,2 0,3 14,2 0 3,6 0, Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 44

167 Vuodeosastohoidon + päiväkirurgian kirjaamisia/poimintoja keskussairaaloissa 2013 Tapah- Päädiag Toimenp Dg Tmp Leikattu Kuvantam Dialyysi Muita ZXD05 tumat % % keskimää keskimää % % rivit tmp % % Etelä-Karjalan ks ,0 52,3 2,1 1,4 45,7 1,9 0 31,4 11,2 Etelä-Pohjanmaan ks ,0 63,8 2,2 1,9 50,0 15, ,7 12,5 Kainuun ks ,0 50,7 1,8 0,8 42,0 4, ,4 0,0 Kanta-Hämeen ks ,0 74,1 1,9 1,8 45,7 24, ,1 10,5 Keski-Pohjanmaan ks ,0 55,0 1,9 1,2 41,8 12,5 1 33,6 5,6 Keski-Suomen ks ,0 48,9 1,5 0,8 41,4 3,3 0 17,7 0,7 Kymenlaakson ks ,0 51,0 1,4 0,9 44,3 1,6 0 19,4 6,6 Lapin ks ,0 50,1 1,9 1,4 44,4 2,4 0 36,3 1,3 Länsi-Pohjan ks ,7 74,3 2,4 2,7 46,5 34,5 8 44,3 6,0 Mikkelin ks ,0 70,8 1,5 1,4 42,2 29, ,5 2,4 Pohjois-Karjalan ks ,0 52,3 2,4 1,0 44,7 4,7 2 28,4 9,3 Päijät-Hämeen ks ,0 74,5 2,3 1,9 44,8 22, ,5 7,3 Satakunnan ks ,0 41,7 1,3 1,2 38,5 1,5 0 31,4 7,1 Savonlinnan ks ,0 45,8 1,9 0,9 40,6 0,4 0 32,5 0,0 Vaasan ks ,0 45,5 1,9 0,6 40,5 1,3 0 12,2 0, Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 45

168 Poliklinikkakäyntien kirjaamisia/poimintoja keskussairaaloissa 2013 Tapah- Päädiag Toimenp Dg Tmp Leikattu Kuvantam Dialyysi Muita ZXD05 tumat % % keskimää keskimää % % rivit tmp % % Etelä-Karjalan ks ,4 15,9 1,1 0,2 2,7 4, ,4 0,0 Etelä-Pohjanmaan ks ,1 21,6 0,9 0,3 3,1 4, ,1 0,0 Kainuun ks ,8 27,4 1,2 0,3 3,3 8, ,5 0,0 Kanta-Hämeen ks ,9 45,1 1,3 0,7 4,5 26,1 1 18,6 0,0 Keski-Pohjanmaan ks ,0 29,6 1,2 0,4 3,3 8, ,9 0,0 Keski-Suomen ks ,5 35,0 1,1 0,5 1,9 3, ,4 0,0 Kymenlaakson ks ,6 33,0 1,1 0,4 2,9 6, ,7 0,0 Lapin ks ,9 18,9 1,1 0,3 3,5 5,5 0 14,7 0,0 Länsi-Pohjan ks ,4 45,8 1,1 0,6 3,9 17, ,2 0,0 Mikkelin ks ,7 19,3 1,1 0,2 2,5 3, ,9 0,0 Pohjois-Karjalan ks ,6 21,7 1,2 0,2 4,6 4, ,5 0,0 Päijät-Hämeen ks ,9 43,1 1,2 0,6 5,2 9, ,8 0,0 Satakunnan ks ,0 7,2 1,0 0,1 1,0 2,1 0 4,1 0,0 Savonlinnan ks ,2 12,1 1,2 0,1 3,4 1,3 0 8,3 0,0 Vaasan ks ,0 51,2 1,1 0,6 3,7 6, ,9 0, Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 46

169 KNK- JA SILMÄTAUTIEN ERIKOISALOJEN TUOTTAVUUS YLIOPISTOSAIRAALOISSA Hans Ramsay Toimialajohtaja HYKS Pää- ja kaulakeskus

170 TUOTTAVUUDEN ISOT LINJAT Keskittäminen, suuruuden ekonomia Hoidon kriteerit Henkilöstö Toimintatavat Kustannukset

171 KESKITTÄMINEN, SUURUUDEN EKONOMIA Hyks Knk- ja silmätaudit (Laakson sairaala, Jorvi ja Peijas) Tekonivelkirurgia Jorvin ja Peijaksen sairaalan profiili

172 TUOTTAVUUDEN KEHITYS SAIRAALARYHMITTÄIN VUOSINA ; INDEKSI 2008= Yliopistosairaalat Keskussairaalat Muut sairaalat Erik.lääkärijoht.tk Yhteensä Sairaaloiden tuottavuus 2012 Tilastoraportti 2/2014 4

173 TUOTOKSEN JA KUSTANNUSTEN KEHITYS YLIOPISTOSAIRAALOISSA ; INDEKSI 2008= Episodituotos Kustannukset Sairaaloiden tuottavuus 2012 Tilastoraportti 2/2014 5

174 TUOTOKSEN JA KUSTANNUSTEN KEHITYS HYKSISSÄ; INDEKSI 2008= Deflatoidut kustannukset Painotetut episodit Sairaaloiden 2011 tuottavuus Tilastoraportti 2/2014 6

175

176

177 HOIDON KRITEERIT (VAIKUTTAVUUS) STM linjannut silmätaudit (harmaakaihi, glaukooma, diabetes ja silmä) knk-taudit (11 eri ryhmää) Noudatetaanko kriteerejä?

178 HENKILÖSTÖ Lienee esh-tuottavuuden tärkein prosessielementti Määrä esim. hoitajien määrä kaihileikkauksissa Tehtävät koulutusta vastaava työ väärä työn sisältö, esim. hoitaja sihteerin tehtävissä, atk-tallentajana tehtävien siirto (esim. hoitajavastaanotot, silmänsisäiset pistokset)

179

180

181

182 Toimenpiteelliset jaksot / as Hammas ja Knk-taudit suusairaudet iho- ja sukupt. yhteensä KOKO MAA 10 KOKO MAA 2,7 KOKO MAA 3,3 KOKO MAA 135 Keski-Pohjanmaan 29 shp Kai nuun s hp 6,9 Itä-Savon s hp 10,0 Ahvenanmaa 114 Länsi-Pohjan shp16 Länsi-Pohjan shp 6,3 Päijät-Hämeen 7,3 shp Etelä-Karjalan shp 135 Pohjois-Karjalan 15shp Lapi n s hp 6,1 Kanta-Hämeen 6,9 shp Etelä-Pohjanmaan 132shp Pohjois-Pohjanmaan 14 Vaasan shp shp 5,8 Keski-Suomen shp 5,7 Etelä-Savon shp130 Kanta-Hämeen shp 14 Etelä-Pohjanmaan 4,1shp Pirkanmaan shp5,5 HUS 136 Pohjois-Savon shp 12 Etelä-Karjalan shp 4,0 Keski-Pohjanmaan 5,2 shp Itä-Savon shp 180 Kai nuun s hp 12 Itä-Savon s hp 4,0 Pohjois-Pohjanmaan 4,7 Kainuun shp shp 150 Varsinais-Suomen 11 shp Kymenlaakson shp 3,9 Etelä-Savon shp4,7 Kanta-Hämeen 143 shp Etelä-Pohjanmaan 11shp Pohjois-Pohjanmaan 3,4 Etelä-Pohjanmaan shp 3,4shp Keski-Pohjanmaan 140 shp Itä-Savon shp 11 Pohjois-Savon shp 3,3 Etelä-Karjalan shp 3,1 Keski-Suomen 119 shp Pirkanmaan shp10 Satakunnan s hp2,8 Pohj oi s-karj al an 3,1s hp Kymenlaakson 137 shp Satakunnan s hp10 Keski-Suomen shp 2,7 Vaasan shp 2,7 Lapi n s hp 131 Kymenlaakson shp 10 Päijät-Hämeen 2,6 shp Lapin shp 2,6 Länsi-Pohjan shp 174 Lapi n s hp 10 Pirkanmaan shp2,3 HUS 2,6 Pirkanmaan shp126 Vaasan shp 9 Etelä-Savon shp2,2 Pohj oi s-savon s2,2 hp Pohjois-Karjalan 133shp Etelä-Savon shp 9 Pohjois-Karjalan 2,0shp Länsi-Pohjan shp 1,8 Pohjois-Pohjanmaan 152 sh Keski-Suomen shp9 Vars i nai s-suomen 2,0 s hp Kainuun shp 0,9 Pohjois-Savon 139 shp Päijät-Hämeen shp 8 Kanta-Hämeen 1,8 shp Satakunnan s hp0,7 Päi j ät-hämeen 154 s hp HUS 8 Ahvenanmaa 1,7 Kymenlaakson shp 0,1 Satakunnan s hp108 Ahvenanmaa 7 HUS 1,7 Vars i nai s-suomen 0,0 s hp Vaasan shp 137 Etelä-Karjalan shp6 Kes ki-pohj anmaan 1,3 sahvenanmaa hp 0,0 Vars i nai s-suomen 115 s hp

183 Alueelliset erot erikoissairaanhoidon avokäynneissä Avohoitokäynnit / as lastent. silmät. knk -taudit hammas ja suus. iho ja sukup. Koko maa 69 Koko maa 72 Koko maa 74 Koko maa 19 Koko maa 57 Ahvenanmaa 218 Ahvenanmaa 148 Ahvenanmaa 113 Länsi-Pohjan shp35 Pohjois-Savon shp 88 Vaasan shp 124 Etelä-Savon shp133 Itä-Savon shp 104 Vaasan shp 30 Kainuun shp 65 Keski-Suomen shp 102 Länsi-Pohjan shp 127 Varsinais-Suomen 99shp Itä-Savon shp 28 HUS 63 Varsinais-Suomen 95shp Pohjois-Savon shp 108 Länsi-Pohjan shp99 Varsinais-Suomen 28shp Länsi-Pohjan shp60 Satakunnan shp 86 Itä-Savon shp 106 Pohjois-Savon shp 98 Pohjois-Savon shp 26 Varsinais-Suomen 60shp Kainuun shp 76 Varsinais-Suomen 92shp Etelä-Karjalan shp97 Pohjois-Pohjanmaan 25 shp Keski-Suomen shp56 Pohjois-Savon shp 75 Päijät-Hämeen shp 91 Satakunnan shp 96 Kainuun shp 23 Pirkanmaan shp 55 Kymenlaakson shp 69 Kainuun shp 87 Kainuun shp 94 Pirkanmaan shp 22 Vaasan shp 55 Etelä-Karjalan shp66 Pohjois-Pohjanmaan 77 shp Keski-Pohjanmaan 94 shp Keski-Suomen shp21 Keski-Pohjanmaan 54 shp Itä-Savon shp 63 Pohjois-Karjalan 76shp Pirkanmaan shp 92 Keski-Pohjanmaan 21 shp Satakunnan shp 54 Etelä-Pohjanmaan 63shpSatakunnan shp 75 Pohjois-Karjalan 85shp Satakunnan shp 21 Pohjois-Pohjanmaan 53 shp Pirkanmaan shp 61 Etelä-Pohjanmaan 74shpKymenlaakson shp 81 Etelä-Pohjanmaan 20shpPohjois-Karjalan 50shp Pohjois-Pohjanmaan 60 shp Lapin shp 71 Etelä-Savon shp 80 Lapin shp 19 Päijät-Hämeen shp 49 Kanta-Hämeen shp 59 Keski-Suomen shp70 Kanta-Hämeen shp 74 Kymenlaakson shp 17 Kymenlaakson shp 48 Päijät-Hämeen shp 58 Pirkanmaan shp 70 Lapin shp 71 Pohjois-Karjalan 16shp Itä-Savon shp 48 Keski-Pohjanmaan 57 shp Vaasan shp 68 Päijät-Hämeen shp 71 Etelä-Savon shp 15 Etelä-Karjalan shp46 HUS 56 Etelä-Karjalan shp68 Vaasan shp 69 HUS 14 Etelä-Savon shp 43 Lapin shp 55 Keski-Pohjanmaan 64 shp Pohjois-Pohjanmaan 69 shp Päijät-Hämeen shp 12 Etelä-Pohjanmaan 43shp Etelä-Savon shp 53 Kanta-Hämeen shp 63 Keski-Suomen shp63 Kanta-Hämeen shp 11 Lapin shp 41 Pohjois-Karjalan 53shp Kymenlaakson shp 60 Etelä-Pohjanmaan 54shpEtelä-Karjalan shp11 Kanta-Hämeen shp 41 Länsi-Pohjan shp49 HUS 49 HUS 52 Ahvenanmaa 1 Ahvenanmaa 2

184 TOIMINTATAVAT/ PROSESSIT Hoitoaikojen lyhentäminen Päiväkirurgian osuuden nostaminen Leiko 23-h, päiväsairaala Lean Bilateraalileikkaukset (tuotos %, kustannukset + 50%)

185

186 KUSTANNUKSET Tietoisuus hoitoon liittyvien päätösten taloudellisista vaikutuksista Turhien tutkimusten ja interventioiden välttäminen Henkilöstökustannusten hallinta (esim. lisätöiden osuus) Transaktiokustannusten hallinta (ostopalvelu/ muu ulkoistettu toiminta)

187 MUUTA Johtaminen Kirjaaminen Koulutus

188 EPISODITUOTTAVUUSINDEKSI 10/22/2014 Hans Ramsay 20

189 2013 (alustava) HYKS TYKS KYS OYS TAYS Koko sairaala 0,99 0,95 1,04 1,03 1,02 10 Sisätaudit 0,97 0,76 1,15 1,41 0,99 20 Kirurgia 0,92 1,18 1,02 1,07 1,00 25 Neurokirurgia 1,27 0,90 1,15 0,58 1,18 30 Naistentaudit ja synn. 1,05 0,96 0,89 0,97 0,99 40 Lastentaudit 1,01 0,99 0,82 1,07 1,04 50 Silmätaudit 0,91 0,84 1,33 1,18 1,02 55 Korva-, nenä-, kurkkut. 1,08 1,01 0,90 0,86 1,04 57 Foniatria 1,30 0,91 0,85 1,33 58 Hammas-, suu ja leukas. 0,74 1,14 1,42 0,95 60 Iho- ja sukupuolitaudit 0,98 0,93 0,80 1,16 1,12 65 Syöpätaudit 1,06 0,56 0,71 0,91 1,40 77 Neurologia 0,97 0,64 1,34 1,60 0,91 78 Lastenneurologia 0,75 1,26 0,93 80 Keuhkosairaudet 1,09 1,03 1,04 0,70 1,04 Muut erikoisalat 1,15 1,39 1,01 0,88 1,04 huonoin paras

190 EPISODITUOTTAVUUSINDEKSI - SILMÄTAUDIT 10/22/2014 Hans Ramsay 22

191

192

193

194

195

196

197 EPISODITUOTTAVUUSINDEKSI KNK-TAUDIT 10/22/2014 Hans Ramsay 29

198

199

200

201

202

203

204 YLILÄÄKÄREIDEN KOMMENTIT 10/22/2014 Hans Ramsay 36

205 HYKS PÄÄ- JA KAULAKESKUS SILMÄTAUDIT TYKS-aineistosta puuttuu osa (1 sali) Yo-sairaalat käyttävät eri koodeja samoille tp:lle Oma BM-toiminnankehittämisprojekti (Tays, TYKS, KYS) Ulkoistettu palvelu 10/22/2014 Hans Ramsay 37

206 HYKS PÄÄ- JA KAULAKESKUS KNK-TAUDIT KYS:n kumppanuuslääkärit ja yliopiston sivuvirkaiset 10/22/2014 Hans Ramsay 38

207 JOHTOPÄÄTÖKSET: THL BM-aineisto laaja ja käyttökelpoinen Ajatuksia ja ideoita herättävä Luo tervettä kilpailuhenkeä Käyttö palkitsemiselementtinä Pohjana taloussuunnitteluun(?)

208 KIITOS!

209 Suomalaiset sairaalat kansainvälisessä ja kansallisessa vertailussa Unto Häkkinen Unto Häkkinen, tutkimusprofessori, THL Benchmarking seminaari

210 Miksi vertailla maita ja sairaaloita? Benchmarking: parhaimmista käytännöistä oppiminen Tärkeä tietää, riippuuko suoriutumiskyky organisoinnin kannalta tärkeistä tekijöistä (kilpailu, taloudelliset kannusteet ym. rahoitus- ja järjestämistavat) Antaa potilaalle vertailutietoa tuottajan valinnassa Palkita hyvin toimivia tuottajia Benchmarking seminaari

211 Esityksen sisältö Pohjoismainen sairaalavertailu: tuottavuuden ja hoidon laadun yhteytys koko sairaalan tasolla Sydän- ja aivoinfarktipotilaiden hoidon laatu (kuolleisuus) ja kustannukset sairaaloittain eräissä Euroopan maissa sekä Suomessa Benchmarking seminaari

212 Hoidon laatu pohjoismaisessa sairaalavertailussa Uusintakäynnit ja kuolleisuus Uusintakäynti päivystyksenä 30 päivän aikana, uusintakäynti vuodeosastolla 30 päivän aikana 30 päivän, 90 päivän, 180 päivän ja 1 vuoden kuolleisuus Ei voitu käyttää: OECDn potilasturvallisuusindikaattoreita, koska Suomessa sivudiagnoosit raportoitu huonosti Benchmarking seminaari

213 Päivystykselliset uusintakäynnit 30 päivän kuluessa sairaaloittain vakioidut keskiarvot ja 99% luottamusvälit. Pienempi arvo merkitsee vähäisempiä uusintakäyntejä Benchmarking seminaari

214 30 päivän kuolleisuus sairaaloittain vakioidut keskiarvot ja 99% luottamusvälit. Pieni arvo merkitsee pienempää kuolleisuutta Benchmarking seminaari

215 Sairaaloiden (DRG) tuottavuus Pohjoismaissa Palkkaerot huomioitu Benchmarking seminaari

216 Yliopistosairaaloiden (DRG) tuottavuus ,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Benchmarking seminaari

217 Muiden kuin yliopistosairaaloiden (DRG) tuottavuus ,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Benchmarking seminaari

218 Johtopäätökset Suuria tuottavuuseroja sairaaloiden välillä maiden välillä Suuria eroja kuolleisuudessa ja uusintakäyntien määrissä sairaaloiden välillä maiden välillä Tuottavuusero Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä kaventunut. Ruotsissa tuottavuus edellen huonointa Missään maassa hoidon laatu ei kaikilla mittareilla tarkasteltuna parasta eri laatumittarit antavat hoidon laadusta erilaisen kuvan yksiselitteistä suhdetta tuottavuuden ja hoidon laadun välille Pohjoismaissa ei löydetty Benchmarking seminaari

219 Potilastason tarkastelu: Aineisto ja menetelmät Aineistot: EuroHOPE ja Perfect- hankkeet Eurooppalainen tarkastelu , Norja Italiasta vain kaksi aluetta (Rooman seutu ja Torino). Suomalainen tarkastelu Benchmarking seminaari

220 Sairaalatason kansainvälinen vertailu Hoidon laatu/vaikuttavuus: 30- päivän elonjäämisen todennäköisyys eli osuus potilaista, jotka ovat elossa 30 päivän kuluessa hoitoon hakeutumisesta Hoidon kustannukset: ensimmäisen hoitokokonaisuuden (akuuttihoito) hoitopäivät ja toimenpiteet Riskivakiointi iän, sukupuolen, liitännäissairauksien ja potilaan aikaisemman sairaalakäytön perusteella Satunnaisten vaikutusten hierarkkinen malli Benchmarking seminaari

221 Aineiston kuvaus Finland Hungary Italy Norway Sweden Totally AMI Number of patients Number of hospitals Mean 30 day-survival % ,3 91,1 91,5 88,9 87,8 Mean use of resources ( ) Stroke Number of patients Number of hospitals Mean 30 day-survival % 90,6 87,8 93,0 88,7 89,0 Mean use of resources ( ) Hip Fracture Number of patients Number of hospitals Mean 30-day survival % 99,0 88,0 96,0 92,0 92,7 92,0 Mean use of resources ( ) Benchmarking 13 seminaari 2014

222 Sydäninfarkti Uudet sydäninfarktipotilaat (ei sairaalakäyttöä sydäninfarktin takia edellisen vuoden aikana) Benchmarking seminaari

223 Sydäninfarktipotilaiden eloonjäämisen todennäköisyys 30 päivän jälkeen sairaaloittain (vaihtelu 68-97%, keskiarvo 88 %) Benchmarking seminaari

224 Sydäninfarktipotilaiden ensimmäisen hoitokokonaisuuden kustannukset sairaaloittain (suhde keskiarvioon = 7770 euroa) Benchmarking seminaari

225 Mistä sairaaloiden väliset erot sydäninfarktipotilaiden hoidossa johtuvat? Hoidon laatu/vaikuttavuus Parempaa sairaaloissa, joissa voidaan tehdä pallolaajennuksia (kaikki maat) Parempaa alueilla, joissa korkeampi BKT/asukas (Unkari ja Suomi) Hoidon kustannukset Korkeammat sairaaloissa, joissa voidaan tehdä pallolaajennuksia Korkeammat yliopistosairaaloissa (Suomi, Italia, Ruotsi) Korkeammat mitä hajautetumpi alueellinen sydäninfarktipotilaiden hoitojärjestelmä (muut maat paitsi Italia) Korkeammat mitä alhaisempi BKT/asukas (Suomi ja Ruotsi) Kustannusten ja laadun välinen suhde: Unkarissa ja Suomessa selvä positiivinen yhteys Benchmarking seminaari

226 eloonjääminen % eloonjääminen % eloonjääminen % Kustannusten ja laadun välinen suhde sydäninfarktipotilailla SUOMI UNKARI ITALIA kustannukset 1000 euroa kustannukset 1000 euroa kustannukset 1000 euroa NORJA RUOTSI kustannukset 1000 euroa kustannukset 1000 euroa Benchmarking seminaari

227 Sydäninfarktin hoito Suomessa EuroHOPE aineiston jälkeen Perfect-hankkeen tiedot Poistettu myös pitkäaikaishoidossa ennen infarktia olleet vuotiaat Mukana ainoastaan suoraan keskussairaaloihin hakeutuneet potilaat Vakioitu: ikä, sukupuoli, infarktityyppi ja aikaisempi sairaalakäyttö. HUOM Ei ollut mahdollisuutta käyttää muita riskitekijöitä (aikaisemmat liitännäissairaudet, eräiden lääkkeiden käyttö), koska Kelan tietoja ei ole käytössä vuosilta Tiedot suuntaa-antavia ja tarkentuvat myöhemmin. Benchmarking seminaari

228 Ikä- ja sukupuolivakioitujen ja riskivakioitujen (ml. liitännäissairaudet) sairaaloiden 30 päivän eloonjäämisen todennäköisyyksien vertailu Korrelaatio Ikä- ja sukupuoli vakioitu Riskivakioitu, sisältää liitännäissairaudet Benchmarking seminaari

229 Sydäninfarktipotilaiden eloonjäämisen todennäköisyys (%) 30 päivän jälkeen sairaaloittain , ikä- ja sukupuolivakioidut osuudet ja niiden luottamusvälit Benchmarking seminaari

230 Sydäninfarktipotilaiden 30 päivän elonjäämisen todennäköisyys (%) sairaaloittain Suomessa , ikä- ja sukupuolivakioidut osuudet Benchmarking seminaari

231 Aivoinfarkti kansainvälinen vertailu Uudet aivoinfarktipotilaat (ei sairaalakäyttöä aivoverenvuotosairauksien takia edellisen vuoden aikana) Benchmarking seminaari

232 Aivoinfarktipotilaiden eloonjäämisen todennäköisyys 30 päivän jälkeen sairaaloittain (vaihtelu 69-97%, keskiarvo 89 %) Benchmarking seminaari

233 Aivoinfarktipotilaiden ensimmäisen hoitokokonaisuuden kustannukset sairaaloittain (suhde keskiarvioon = 6180 euroa) Benchmarking seminaari

234 Mistä sairaaloiden väliset erot aivoinfarktipotilaiden hoidossa johtuvat? Hoidon laatu/vaikuttavuus Parempaa yliopistosairaaloissa Unkari Parempaa sairaaloissa, joissa Stroke unit (Italia) Parempaa alueilla, joissa korkeampi BKT/asukas ( Suomi) Hoidon kustannukset Korkeammat yliopistosairaaloissa ( Ruotsi) Korkeammat mitä hajautetumpi alueellinen aivoinfarktipotilaiden hoitojärjestelmä (Suomi, Unkari) Korkeammat mitä pienempi asukastiheys (Ruotsi) Kustannusten ja laadun välinen suhde: Missään maassa ei positiivista yhteyttä Benchmarking seminaari

235 Aivoinfarktin hoito Suomessa EuroHOPE aineiston jälkeen Perfect-hankkeen tiedot Poistettu myös pitkäaikaishoidossa ennen infarktia olleet Mukana ainoastaan suoraan keskussairaaloihin hakeutuneet potilaat Vakioitu: ikä ja sukupuoli. HUOM! Ei ollut mahdollisuutta käyttää muita riskitekijöitä (aikaisemmat liitännäissairaudet, eräiden lääkkeiden käyttö), koska Kelan tietoja ei ole käytössä vuosilta Tiedot suuntaa-antavia ja tarkentuvat myöhemmin. Korrelaatio kuitenkin korkeampi kuin sydäninfarktipotilailla ( 0.95) Benchmarking seminaari

236 Aivoinfarktipotilaiden 30 päivän elonjäämisen todennäköisyys (%) sairaaloittain Suomessa , ikä- ja sukupuolivakioidut osuudet Benchmarking seminaari

237 Sydän- ja aivoinfarktin hoitotulokset sairaaloittain Suomessa Aivoinfarkti Sydäninfarkti Benchmarking seminaari

238 Päätelmiä Sydäninfarktin hoidossa Suomen parhaimpien sairaaloiden hoitotulokset samalla tasolla kuin Ruotsin ja Norjan huonoimpien sairaaloiden hoitotulokset. Viime vuosina hoidon vaikuttavuus parantunut mutta ei ole kuitenkaan saavuttanut Ruotsin ja Norjan tasoa => oppia naapureista Huomattavia eroja hoidon laadussa sekä maiden välillä että maiden sisällä. Myös Unkarissa, jossa hoitotulokset keskimäärin ovat huonoja, on sairaaloita, jotka yltävät suomalaisten sairaaloiden tasolle Eri potilasryhmien hyvä hoidon laatu ei ole keskittynyt samoihin sairaaloihin=> yhden potilasryhmän hoidon laadusta ei voida tehdä yleistyksiä koko sairaalatasolle Benchmarking seminaari

239 Suoriutumiskykyä koskevan vertailutiedon parantaminen Lyhyellä tähtäimellä: Sairaaloiden kirjaamiskäytäntöjen parantaminen: jos sivudiagnoosit ja toimenpiteet olisit kirjattu kattavasti ja yhtenäisin perustein HILMO:oon, voitaisiin jo nyt olemassa olevista rekisteristä tuottaa useita laatumittareita Kansallisten eri potilasryhmiä koskevien laaturekisterien kehittäminen (Ruotsi, Tanska Norja). Edellyttää huomattavia voimavaroja ja usean vuoden asiantuntijatyötä. Kansallisen potilastiedon terveysarkiston (Kanta) hyödyntäminen suoriutumiskyvyn arvioinnissa. Edellyttää standardisoitujen tietojen määrittelyä ja mahdollisuutta niiden käyttöön Benchmarking seminaari

240 Benchmarking seminaari

Vaikuttavuuden ja laadun kansainvälinen benchmarking

Vaikuttavuuden ja laadun kansainvälinen benchmarking Vaikuttavuuden ja laadun kansainvälinen benchmarking Kimmo Mattila Dos, yl HUS Yhtymähallinto HUS 2 Admissioajankohdan vaikutus - viikonpäivä Tilastollisen merkitsevyyden puuttumisen ei tule estää ilmiön

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

THL:n tuottavuusseuranta 2013

THL:n tuottavuusseuranta 2013 THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015

Lisätiedot

Toimenpidejonon ohjausmalli. Jarkko Pajarinen LT, dos. Klinikkaylilää HYKS, ortopedia ja traumatologia

Toimenpidejonon ohjausmalli. Jarkko Pajarinen LT, dos. Klinikkaylilää HYKS, ortopedia ja traumatologia Toimenpidejonon ohjausmalli Jarkko Pajarinen LT, dos. Klinikkaylilää ääkäri HYKS, ortopedia ja traumatologia Hoitoonpää ääsyn prosessi Lähete Pkl arvio Leikkaus

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Terveys 2014 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Pirjo Häkkinen +358 29 524 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2004 2008

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2004 2008 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2004 2008 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2010

Sairaaloiden tuottavuus 2010 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2010 Sjukhusens produktivitet 2010 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2009

Sairaaloiden tuottavuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2009 Sjukhusens produktivitet 2009 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2013 Sjukhusens produktivitet 2013 Hospital productivity 2013

Sairaaloiden tuottavuus 2013 Sjukhusens produktivitet 2013 Hospital productivity 2013 Terveys 2015 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2013 Sjukhusens produktivitet 2013 Hospital productivity 2013 Pirjo Häkkinen +358 29 524 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Hospital productivity 2012

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Hospital productivity 2012 Terveys 2014 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Hospital productivity 2012 Pirjo Häkkinen +358 29 524 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

1. Palvelujen toimivuus

1. Palvelujen toimivuus VUOSITILASTO 2012 1. Palvelujen toimivuus Kriittiset Talous- Ero Toteumenestystekijät Tilin- Tilin- Muutos suunni- tavoit- tumis- Mittarit päätös päätös 12/11 telma teesta aste 2011 2012 (%) 2012 (määrä)

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2000-2003

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2000-2003 Tilastotiedote 8/2005 9.5.2005 Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2000-2003 Junnila Maijaliisa +358 9 3967 2631 Linna Miika +358 9 3967 2295 Juvonen Iiris +358 9 3967 2305 Häkkinen Unto +358 9 3967 2327

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2003 2007

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2003 2007 Terveys 2009 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2003 2007 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kustannustietojen tiedonkeruulomakkeiston läpikäynti

Kustannustietojen tiedonkeruulomakkeiston läpikäynti Kustannustietojen tiedonkeruulomakkeiston läpikäynti Benchmarking yhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2001 2005

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2001 2005 Tilastotiedote Statistikmeddelande 5/2007 Terveys 2007 Hälsa Health Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2001 2005 11.5.2007 Pirjo Häkkinen +358 9 3967 2152 Miika Linna +358 9 3967 2295 Saana Vesterinen +358

Lisätiedot

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Kuntamarkkinat 12.9.2012 Tavoitteena terveyshyöty Tehokkuus* = vaikuttavuus/panos Panokset

Lisätiedot

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 28 Suun terveydenhuollon hoitotakuukysely maaliskuussa 28, vastanneet terveyskeskukset

Lisätiedot

CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta

CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta Lääk. yo., tekn. yo. (Aalto yliopisto) Susanna Siitonen Toimialuejohtaja Jussi Mertsola, Tyks Tuottavuus Suomen Lastenklinikoilla 2011

Lisätiedot

LEAN. 29.10.2014 Esko Korhonen. Tehdään oikeat työt helpommaksi tehdä

LEAN. 29.10.2014 Esko Korhonen. Tehdään oikeat työt helpommaksi tehdä LEAN 29.10.2014 Esko Korhonen Tehdään oikeat työt helpommaksi tehdä Lean Jatkuvaa parantamista koko henkilöstön voimin LEAN TOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lean on johtamistapa, jossa identifioidaan vähiten hukkaa

Lisätiedot

Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100

Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 TUOTTAVUUDESTA Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 Hyvinkään sairaala 112 119 Pohjois-Karjalan keskussairaala 114 119 Päijät-Hämeen keskussairaala 109 108

Lisätiedot

Sairaaloiden toiminnan sisältöä ja vaikeusastetta kuvaavia tunnuslukuja vuonna 2005

Sairaaloiden toiminnan sisältöä ja vaikeusastetta kuvaavia tunnuslukuja vuonna 2005 Taulukko 1: Sairaaloiden toiminnan sisältöä ja vaikeusastetta kuvaavia tunnuslukuja vuonna 2005 Sairaala Casemix Kustannukset 1000 Painotetut hoitojaksot Painotetut ajanvarauskäynnit Painotetut päivystyskäynnit

Lisätiedot

Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa

Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa Terveysfoorumi 2011 Terveydenhuollon valinnat Hanasaari 3.-4.2.2011 Ilmo Keskimäki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveydenhuollon tutkijan

Lisätiedot

Mikä muuttuu Hilmo -tiedonkeruussa ja ohjeistuksessa 2011 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen

Mikä muuttuu Hilmo -tiedonkeruussa ja ohjeistuksessa 2011 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Mikä muuttuu Hilmo -tiedonkeruussa ja ohjeistuksessa 2011 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokituksia koskeva keskustelu- ja koulutustilaisuus 4.11.2010 Muutoksen tuulet

Lisätiedot

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP Käytännön vaatimustaso: TEO edellyttää samaa laatustandardia kaikkialla maassa kaikkina vuorokauden aikoina.

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2011 Sjukhusens produktivitet 2011

Sairaaloiden tuottavuus 2011 Sjukhusens produktivitet 2011 Terveys 2013 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2011 Sjukhusens produktivitet 2011 Pirjo Häkkinen +358 29 524 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Hilmo ja siihen liittyvät haasteet Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Mikä on HILMO?

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010 Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla hoitoa odottaneiden lukumäärä

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Säästöjä tehostamalla ja rakenteita uudistamalla ilman että laatu kärsii utopia? Professori Teemu Malmi Aalto-yliopisto Laskentatoimen laitos

Säästöjä tehostamalla ja rakenteita uudistamalla ilman että laatu kärsii utopia? Professori Teemu Malmi Aalto-yliopisto Laskentatoimen laitos Säästöjä tehostamalla ja rakenteita uudistamalla ilman että laatu kärsii utopia? Aalto-yliopisto Laskentatoimen laitos 19.3. AGENDA Taloustilanne: Miksi julkisin varoin rahoitettu SOTEsektori ei voi enää

Lisätiedot

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Tommi Kärki Tartuntatautien torjuntayksikkö Sairaalainfektio-ohjelma SIRO 12.3.2013 Tommi Kärki 1 Prevalenssitutkimusten taustaa Suomessa Ensimmäinen Suomessa tehty

Lisätiedot

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäiv ivät t 31.10.2013 Toimitusjohtaja Piia Aarnisalo, HUSLAB 31.10.2013 1 SUOMEN JOHTAVA KLIINISTEN LABORTORIOPALVELUIDEN

Lisätiedot

Kirurgian tulevaisuus julkisessa erikoissairaanhoidossa

Kirurgian tulevaisuus julkisessa erikoissairaanhoidossa Kirurgian tulevaisuus julkisessa erikoissairaanhoidossa Professori Martti Talja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Tulevaisuuden megatrendejä (1) Sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kansantuotetta

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2008 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.12.2008 tilanne 1 Yleistä 31.12.2008 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008 Evidence Based Marketing 4/2008 Success Clinic on yritys, joka tukee ja tehostaa lääkeyritysten myyntiä ja markkinointia. Success Clinicin toteutti elokuussa kyselyn, jossa tutkittiin lääkealan muutoksia

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Lean kehittäminen HUS:ssa. Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi

Lean kehittäminen HUS:ssa. Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi Lean kehittäminen HUS:ssa Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi Lisäarvoa vai ei? 155min 242pv Lähete kirjaus I Selvitys, lisätietopyynnöt I Tietojen analysointi I Vastaanotto 5min 2pv 30min 180pv 60min 60pv

Lisätiedot

Traumakeskus 2022 Parhaat prosessit ja hoidot potilaan hyväksi. Jarkko Pajarinen yl. vs. TAJ. / TuPla

Traumakeskus 2022 Parhaat prosessit ja hoidot potilaan hyväksi. Jarkko Pajarinen yl. vs. TAJ. / TuPla Traumakeskus 2022 Parhaat prosessit ja hoidot potilaan hyväksi Jarkko Pajarinen yl. vs. TAJ. / TuPla 90v. historiaa 2022 24.9.1932 Miksi?. muutama syy Tähän asti tapahtunutta Tarveselvitys (miksi) Hankeselvitys

Lisätiedot

Potilasturvallisuus 26.3.2014

Potilasturvallisuus 26.3.2014 Potilasturvallisuus Ritva Salmi THL Potilasturvallisuutta taidolla - ohjelma 26.3.2014 27.03.2014 1 Miten paljon? 700-1700 kuolee hoitovirheisiin Pasternack 2006 Suomessa: 1500 kuolee hoitoon liittyvään

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta, projektipäällikkö, TtT, PSHP 1 Arvoa tuottamaton tapa toimia VeTe Nyt arjessa ajoin tavattua Työntekijä ensin Odottaminen on hyväksyttävää

Lisätiedot

Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi elokuu 2014. Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta

Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi elokuu 2014. Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi elokuu 2014 Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta esh14 1 8 palvelujen kokonaiskysyntä kasvoi hieman palveluja käyttäneitä asiakkaita oli enemmän avohoito

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas! SILMÄNPOHJANIKÄRAPPEUMANALUEELLINEN ESIINTYVYYSSUOMESSA1998 2012 EliasPajukangas Syventävienopintojenkirjallinentyö Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö Elokuu2015 Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Kuntarakenneleiri 14.4.2015

Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun soten v. 2013 ylijäämän palautus jäsenkunnille 7.4.2015

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group

FCG Finnish Consulting Group FCG Finnish Consulting Group Drg-ryhmittely: Voidaanko toiminnan taloudellisuutta ja laatua seurata samalla tuotteistuksen määritelmällä? Ilkka Vohlonen, professori Tutkimusjohtaja FCG Oy, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 Väestö 31.12.2014 405.635 kasvu ed. v. 0,52% Talousjohtaja Jarkko Raatikainen Sairaanhoitopiirin talouden tavoitteet Talouden

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

... Future Ward Tulevaisuuden vuodeosasto 19.9.2006. Nykyinen vuodeosasto vs. kehitystarpeet. Sairaalakiinteistöjen kehitystarpeet

... Future Ward Tulevaisuuden vuodeosasto 19.9.2006. Nykyinen vuodeosasto vs. kehitystarpeet. Sairaalakiinteistöjen kehitystarpeet Nykyinen vuodeosasto vs kehitystarpeet Future Ward Tulevaisuuden vuodeosasto 99200 Kari Reijula, professori Teemajohtaja Laadukas sisäympäristö teema-alue Työterveyslaitos Rakennus: Sairaalarakennusten

Lisätiedot

Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon

Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon Suomen terveydenhuollon uusi tuleminen - vaikuttajatapaaminen Helsinki, 2.10.2008 Peruspalveluministeri

Lisätiedot

Tulevaisuuden asiakas- ja potilastietojärjestelmä Keski-Suomessa

Tulevaisuuden asiakas- ja potilastietojärjestelmä Keski-Suomessa Tulevaisuuden asiakas- ja potilastietojärjestelmä Keski-Suomessa Uusi sairaala ja uuistuvat sote-palvelut lääkärityön näkökulmasta Info- ja keskustelutilaisuus Keski-Suomen keskussairaala 4.11.2015 Elina

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

Kuvantamistutkimus potilaan hoitoketjussa

Kuvantamistutkimus potilaan hoitoketjussa Kuvantamistutkimus potilaan hoitoketjussa Tutkimusajanvaraus helposti potilaalle Annamari Vainio & Heli Lahikainen 5.5.2015 Ajan varaamisen edellytykset Ajanvarausta edeltää aina lähete Lähete tehdään

Lisätiedot

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia Seinäjoki 12.11.2012 Reijo Haapiainen toimialajohtaja HYKS Operatiivinen tulosyksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Hyksin operatiivinen tulosyksikkö

Lisätiedot

Preoperatiivinen valmistelu päiväkirurgiassa. Marja Haapakoski ayl Hatanpään sairaala Tampere

Preoperatiivinen valmistelu päiväkirurgiassa. Marja Haapakoski ayl Hatanpään sairaala Tampere Preoperatiivinen valmistelu päiväkirurgiassa Marja Haapakoski ayl Hatanpään sairaala Tampere Hatanpään päiki Nykyinen Päikiyksikkö 11/2001 Tampere ja Pirkkala, yht.219 037 asukasta 4 leikkaussalia, 1.

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 Tässä esityksessä Käyttöönottojen tilanne ja eteneminen ereseptin rahoituksesta eresepti-palvelun käyttöä kuvaavia

Lisätiedot

Voiko DRG:hen luottaa koodistot ja kirjaaminen laatuanalyysin valossa DRG-käyttäjäpäivät 5.-6.11. Rovaniemi

Voiko DRG:hen luottaa koodistot ja kirjaaminen laatuanalyysin valossa DRG-käyttäjäpäivät 5.-6.11. Rovaniemi Voiko DRG:hen luottaa koodistot ja kirjaaminen laatuanalyysin valossa DRG-käyttäjäpäivät 5.-6.11. Rovaniemi Satu Rautio Datawell Oy Kliinisen koodauksen prosessi sairaalassa 2 Konsultaatiot Kuvantaminen

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Eksoten tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelma

Eksoten tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelma 16.10.2012 Eksoten tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelma Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Lappeenranta 17.10.2012 Projektipäällikkö Tanja Kaarna Projektipäällikkö Katja

Lisätiedot

Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014)

Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014) Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014) Kansallinen DRG-keskus Esityksen sisältö Auditoinnin tausta ja tarkoitus Auditointimenetelmä Yleiset havainnot kirjaamisesta (pää- ja sivudiagnoosit,

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto/PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille toteutettiin

Lisätiedot

Mihin pilotti koneen ohjaa?

Mihin pilotti koneen ohjaa? Mihin pilotti koneen ohjaa? Terveyskeskusten tuottavuus VATT Kati Myllymäki, Kouvola 30.5.2011 Kuolleisuus ja sen syyt vaihtelevat maakunnittain!"#$%&'()*+,-./01,.23./0,45'+4,),3(04()66.,2((204()6.1+/277/01(4++/01++4(//,8+,/0!99:#;

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999. va. johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Varsinais-Suomen shp

TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999. va. johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Varsinais-Suomen shp TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 va. johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Varsinais-Suomen shp Tietohallinto operatiivisen toiminnan tukena SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto juho.ruskoaho@laakariliitto.fi Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014 Kyselytutkimus

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014 Lääkärit 2014 1 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2014 yhteensä 26 872. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 110. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit

Lisätiedot

Lean kehittäminen terveydenhuollossa. Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi

Lean kehittäminen terveydenhuollossa. Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi Lean kehittäminen terveydenhuollossa Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi Lean = filosofia! Sarja käsitteitä, periaatteita ja työkaluja, joiden avulla asiakkaalle tuotetaan eniten lisäarvoa vähimmillä resursseilla

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2015

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2015 Lääkärit 2015 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2015 yhteensä 27 433. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 403. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit hankkivat

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

HUS TUOTTAVUUSSEMINAARI 3.2.2015 BIOMEDICUM. Hyksin tuottavuusohjelma. Reijo Haapiainen johtava ylilääkäri HYKS johto

HUS TUOTTAVUUSSEMINAARI 3.2.2015 BIOMEDICUM. Hyksin tuottavuusohjelma. Reijo Haapiainen johtava ylilääkäri HYKS johto HUS TUOTTAVUUSSEMINAARI 3.2.2015 BIOMEDICUM Hyksin tuottavuusohjelma Reijo Haapiainen johtava ylilääkäri HYKS johto TUOTTAVUUS = Tuotos Panos» Hoitoepisodi Mikä panos» DRG-piste Mikä panos» Euroa Asukas

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

ORTOPEDISEN PÄIVÄKIRURGIAN TOIMINTALUKUJA

ORTOPEDISEN PÄIVÄKIRURGIAN TOIMINTALUKUJA SAY Päiväkirurgisen anestesian jaos KEVÄTKOKOUS TURUSSA 26.-27.4.2012 ORTOPEDISEN PÄIVÄKIRURGIAN TOIMINTALUKUJA KRISTIINA MATTILA LT, VS.OYL HYKS JORVIN SAIRAALA PÄIVÄKIRURGIAN YKSIKKÖ PÄIVÄKIRURGIAN

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely Kansallinen DRG keskus Kristiina Kahur, MD MPH Johtava konsultti DRG -käyttäjäpäivät Tampere 12.12.2013 DRG:n perusteet ja logiikka 10.12.2013 Page 2

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

Leikkaustoiminnan tehokkuuden mittarit

Leikkaustoiminnan tehokkuuden mittarit 1 Leikkaustoiminnan tehokkuuden mittarit Projektiryhmä: Tuomo Hari Irma Jousela Riitta Marjamaa Minna Niskanen Jarmo Nivalainen Jarkko Pajarinen Pertti Pere Päivi Valta Markku Hynynen pj ISBN 978-951-563-620-1

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite

Lisätiedot

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat v POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat 2014 Yhtymähallitus 27.1.2014 6 KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 1 (14) SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Kuntayhtymän

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö

Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö 40 vuotta Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö Tutkimuspäällikkö, Kela 14.10.2005 40 vuotta Sairausperusteisia etuuksia Oikeudet erityiskorvattaviin lääkkeisiin Reseptitiedosto Vammaisetuudet Kuntoutus

Lisätiedot