Erikoissairaanhoidon menot ja menojen syyt?

Transkriptio

1 Erikoissairaanhoidon menot ja menojen syyt? BM-seminaari Markku Pekurinen, vs. ylijohtaja

2 ESH:n laskennalliset menot vuonna 2013 Poikkeama koko maan keskitasosta, m HELSINKI TAMPERE KUOPIO OULU TURKU Miljoonaa euroa

3 ESH:n laskennalliset menot vuonna 2013 Poikkeaman syyt, m HELSINKI TAMPERE KUOPIO Käytöstä johtuva Tehottomuudesta johtuva OULU TURKU Miljoonaa euroa

4 JONOJEN HALLINTA JA HOITOPROSESSIN SUJUVUUS TÄNÄÄN JA UUDESSA TRAUMASAIRAALASSA Jarkko Pajarinen LT, dos. Ylilääkäri / Hyks, Ortopedia ja traumatologia Proj. pääll. / Traumakeskus

5 RAKENNE Puhutaan kirurgisesta toiminnasta Usein hoitoprosessin pullonkaula Nykyinen toiminta ja sen hallinta Tehokkuuteen analytiikan avulla Mitä viedään Taumakeskukseen? Visio toiminnan järjestämisestä

6 KONTEKSTI TÖÖLÖN SAIRAALAN NYKYISET TOIMINNOT

7 KONTEKSTI ORTOPEDIA JA TRAUMATOLOGIA SEKÄ KÄSIKIRURGIA

8 TÖÖLÖ, ORTOPEDIA JA TRAUMATOLOGIA KIIREETÖN LEIKKAUSTOIMINTA 44%

9 EM. TOP-5 TMP. JAKAUMA

10 NYKYINEN TILANNE Spinaalikirurgiassa hoidon kiireellisyyden ratkaisee oire, ei tmp. tai dg. Yhteistä: Menetelmät / tekniikka Osaaminen Organisaatio Kiireettömän ja päivystyksellisen kirurgian välillä on vahva (erottamaton) sidos Haasteena kiireettömän ja päivystyksellisen toiminnan yhdistäminen

11 TOIMINTA JA SEN MUUTOKSET Toiminnan kehitys Helsingin kaupunki + HYKS HUS, Kirurginen srl., Malmi, Maria, Laakso, Herttoniemi, Töölö, Jorvi, Peijas, Hyvinkää, Porvoo, Lohja, Tammisaari HYKS Töölö, Herttoniemi, Jorvi, Peijas Hyvinkää Porvoo Lohja LUS Töölön päiväkirurginen toiminta siirrettiin Herttoniemen sairaalaan v Töölöön jäi vain raskas ja päivystystoimintaan osaamisen ja menetelmien kautta kytkeytyvä toiminta

12 ORTOPEDIA JA TRAUMATOLOGIA HYKS:SSA 2000-LUVULLA Toiminta yksiköissä eriytynyttä, mm. Tekonivelet: Peijas Selkä: Töölö, Jorvi Vaativa vammanjälkeinen hoito: Töölö Luutuumorit: Töölö Reuma: Peijas Vaativa jalkaterä: Peijas, Töölö Alueellista toimintaa, mm. Suurin osa nivelten tähystyskirurgiasta Muut päiväkirurgiset tmp.

13 KIIREETTÖMÄÄN LEIKKAUSHOITOON PÄÄSYN HALLINTA Pkl arvio Töölö Leikkaus HerSa Leikkaus Jorvi Leikkaus Peijas Leikkaus

14 HAASTE JA SEN RATKAISU Haasteena (Töölössä) kiireettömän ja päivystyksellisen toiminnan yhdistäminen Yleispätevän ratkaisun avain: Toiminnan segmentointi Mittarointi Analyysi Resurssiallokaatio Kaikilla tasoilla!

15 Potilasvirta yksikköön Lähetearvio Palautetut lähetteet. Ei leikkauksellinen hoito PKL jonottajat PKL toiminta Leikkaushoitoa odottavat Leikkaustoiminta Leikatut

16 Lähetemäärät Potilasvirta toimintayksiköittäin yksikköön. Lähetteiden Lähete palautusmäärät arvio. Palautettujen lähetteiden Palautetut lähetteet. määrä PKL jonottajat PKL jonottajat. ja odotusaika Käynnit. Virka-aikainen PKL toiminta resurssi ja lisätyöt Ei leikkauksellinen hoito Leikkaukseen odottavat ja Leikkaushoitoa odottavat odotusaika Leikkaustoiminta. Virka-aikainen Leikkaustoiminta resurssi ja lisätyöt Leikatut

17 Klinikan Excel raportti (Oh:t): lähetteet & palautus Palautettujen lähetteiden Palautetut lähetteet. määrä HUS total. Lähetteet erikoisaloittain. Cressida: lähetteet yksiköittäin (lähetekeskus). Klinikan Excel raportti (Oh:t): lähetteet & palautus Lähetekeskus. Lähetemäärät Potilasvirta toimialoittain yksikköön. ja yksiköittäin. Lähetteiden Lähete palautusprosentti. arvio. PKL jonottajat PKL jonottajat. ja jonossaolo aika Ensikäynnit, uusintakäynnit. virkatyö PKL toiminta Virka-aikainen ja jopu. resurssi ja jopu Ei leikkauksellinen hoito HUS total. Jonottajat ja jonossaolo aika. Klinikan Excel raportti (Oh:t): ensi- ja uusintakäynnit, Cressida: lääkärikohtainen pkl toiminta Leikkaukseen odottavat ja Leikkaushoitoa jonossaoloaika odottavat Oberon: jonottajat, jonossaoloaika, jonotustapa, yksikkö, toimiala, tmp ja dg koodit. Laskennallinen Jonoonasetustahti Leikkaustoiminta. Virka-aikainen Leikkaustoiminta Oberon resurssi ja Opera ja jopu. Opera tehdyt leikkaukset: Leikatut yksikkö, tmp ja dg koodit

18 ENNAKOINNIN HAASTEET Resurssien tarkka allokointi on vaikeaa ennustamisen perusteella Haasteena tuotantotavoitteiden epävarmuus resurssien allokoinnin epävarmuus Tavoitteena määrittää yksikkökohtaiset toiminnan vaatimukset tarvittavat resurssit

19 PERINTEINEN JONOHALLINTA

20 RESURSSIALLOKAATION PERUSTA: ENNAKOIVA LASKENTAMALLI Jokaisen potilaan hoitotakuun (tai muun tavoiteajan) umpeutuminen lasketaan ( parasta ennen ) Analyysin kolme ehtoa 1. Keskitetty potilastiedosto 2. Segmentoitu mittarointi 3. Jokaisen potilaan jonoon asettamisen päivämäärä Hyks:n Ortopedian kiireettömän hoidon segmentointi toiminnallisten yksiköiden mukaan 10 kpl.

21 ENNAKOIVA MALLI 2500 Aikarajan umpeutuminen 180 vrk

22 TUOTANTOTAVOITE 2500 Aikarajan umpeutuminen 180 vrk

23 LASKUKAAVA Huomioitavaa: Kiireellisten hoitojen (LP-1) marginaali (10-20%) Toiminnan sulut Jos X: potilasmäärä (jono) Z: kiireellisen hoitotarpeen määrä (% osuus tai lkm.) Y: tavoiteaika (vko) β: tavoiteajan sisältämät toiminnan supistusviikot Niin...

24 TUOTANTOTAVOITE ON X + (Z/100 * X) (Y-β) Toimenpidettä / työviikko

25 Jos edelleen α: keskimääräinen tmp-määrä / leikkauspöytä Niin: RESURSSITARVE X + (Z/100 * X) α * (Y-β) = Resurssitarve / vko

26 MIKSI? Perinteisen mallin haasteet Tulevaisuuden ennustaminen Tuotantotavoitteiden epävarmuus Resurssien allokoinnin epävarmuus Ennakoiva malli Ei ennusteta lasketaan Tuotantotavoitteet määritellään Resurssit allokoidaan tuotantotavoitteiden mukaisesti

27 KONKRETIAA TÖÖLÖSTÄ Töölön os2 (raskas selkäkirurgia) srl-res hoitojonossa : 118 potilasta Os2 180 vrk umpeutuu

28 Eli potilasmäärä (=jono) 118 kiireellisen hoitotarpeen määrä (= % osuus) 20% tavoiteaika (vko) 26 tavoiteajan sisältämät toiminnan supistusviikot 4 keskimääräinen tmp-määrä / leikkauspöytä 1,5 KONKRETIAA (20/100 * 118) (26-4) (20/100 * 118) 1,5 * (26-4) = 6,4 tmp / työviikko = 4,3 l-pöytää / työviikko

29 KÄYTÄNTÖÄ OT-klinikassa käytössä yli kolme vuotta Jonon jojo-liike saatu poistettua Potilaiden leikkaushoitoon pääsy oikeudenmukaista Hoitoon pääsy tapahtunut <6kk kaikissa tilanteissa 11/10 alkaen Hoitotakuu säilynyt kesäsulkujen ajan Kesäsulun jälkeinen kriittinen jakso ennakoitu menestyksellisesti

30 KESÄSULKU Hoitotakuu umpeutuu

31 ENNAKOIVA KIRURGISEN PROSESSIN OHJAUS TOIMINNAN TUNNUSLUKUJEN PERUSTEELLA Lain edellyttämän tai itse asetetussa määräajassa hoitoon pääsyn varmistaminen Tasapuolinen ja oikeudenmukainen hoitoon pääsy Toiminnan muutosten havaitseminen ja muutostarpeen arvio Resurssien riittävyys / puute oikea-aikainen käyttö

32 Prosessin pullonkaulana kirurginen toimenpide PALATAAN TÖÖLÖÖN Kiireettömään kirurgiaan allokoitu tarvittava salikapasiteetti Vakio ei ongelmaa Päivystyskirurgiaan käytettävissä em. toiminnasta eriytetty kapasiteetti Vakio ongelma

33 KINGMANIN KAAVA

34 ONGELMASTA SEURAA

35 JA SEN YDIN ON Vaihteleva tarve vs. vakioitu resurssi Resurssin keskimääräinen taso onko se oikein asetettu?

36 JA JOTA AIKAISEMMIN YRITETTIIN KOMPENSOIDA MM. PERUUTUKSILLA

37 THE NEXT STEP - 1 Kipukynnyksen löytäminen se päivittäisen kuormituksen taso jolla nykyinen vakioresurssi saturoituu niin että päivystyspotilaiden hoitoon pääsyn viive ylittää hyväksytyn normin

38 TRAUMASAIRAALA 2021 Peruste Töölön sairaalan kiinteistö hajoaa Ideologia Traumapotilaiden ja siihen konseptiin läheisesti kytkeytyvien potilaiden hoito siirretään Meilahden sairaala-alueelle Toteutus Töölön nykyiset toiminnot + Suu- ja leukakirurgia - kiireetön Plastiikkakirurgia Resurssitarvelaskenta nykytoiminta + resurssivaje + kasvuennuste

39 THE NEXT STEP 2?? Onko mahdollista luoda mekanismi, jossa resurssit on määritettävissä lyhyellä aikavälillä ja vallitsevan tarpeen mukaisesti?

40 YHTEENVETO Kiireetön toiminta on usein vaihtelultaan vähäistä jonka johdosta se on hallittavissa sekä resursoitavissa tarpeen mukaan Edellyttää segmentointia ja mittarointia organisaatiorakenteen mukaisesti ja organisaatiossa riittävän alas vietynä Kiireetön ja päivystystoiminta on sovitettavissa yhteen Päivystystoiminnalle on nykyisin joka tapauksessa olemassa vain tietty kapasiteetti Toiminnat on erotettava ja resursoitava toisistaan riippumatta Päivystystoiminnassa vähemmän kiireelliset jäävät ruuhkatilanteessa jalkoihin (=virtaustehokkuus laskee) Ratkaisuna resurssien lisäys TAI joustava resursointi (mahdottomuus?)

41 HUS-KUVANTAMISEN TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN LEAN-AJATTELUN AVULLA Jyrki Putkonen toimitusjohtaja

42 LEAN Jatkuvaa parantamista koko henkilöstön voimin

43 LEAN TOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lean on johtamisfilosofia, jossa identifioidaan vähiten hukkaa aiheuttava tapa, jolla voidaan tuottaa laadukkaampaa ja turvallisempaa hoitoa, ilman tarpeettomia viivästymisiä, pienemmillä kustannuksilla. Lean-projekteissa tarkastellaan tietoon perustuen yhdessä työntekijöiden kanssa nykyistä toimintatapaa ja etsitään yhdessä parempaa tapaa toimia, jolla kehitetään hoidon laatua, saatavuutta, potilasturvallisuutta ja henkilöstön tyytyväisyyttä. Yksi tärkeimmistä tarkastelukohdista on läpimenoaika. Kun tavoitellaan lyhyempää läpimenoaikaa, toiminnassa oleva "hukka" tulee esille.

44 PYRI TÄYDELLISYYTEEN Tavoitetila Asiakas ensin Odottaminen ei ole hyväksyttävää Virheettömät prosessit Ei uusia resursseja Vähennetään hukkaa Ongelmat tuodaan näkyviin Minimoidaan kapasiteetin kustannukset Suunnitellaan tulevaisuus Prosessien johtaminen Tekijät = kehittäjät

45 HUS-KUVANTAMISEN TULOKSIA Vuodesta 2010 tehty kymmeniä pieniä ja suurempia Leanprojekteja/tapahtumia Ensimmäiseksi keskityttiin magneetteihin Jorvi ja Peijas, tutkimusmäärät kasvoivat kymmeniä prosentteja Jorvin magneetti on pohjoismaiden tehokkain Muita magneetteja kehitetty samoin ajatuksin Kustannussäästö n /v Peijaksen päivystyksen UÄ- ja TT-tutkimusten saatavuus Päivystyspotilaiden tutkimusaikojen saatavuuden parantuminen Odotusaika natiiviröntgen-tutkimukseen < 20 min Herttoniemen toimipisteessä syyskuu 2013 toteutui 40% -> elokuu % Tilojen prosessin mukainen suunnittelu Meilahden KFI:n ja KNF:n tilat suunniteltu prosessien mukaisesti Mahdollistavat sujuvan ja tehokkaan toiminnan HUS-Kuvantaminen

46 HUS-KUVANTAMISEN TULOKSIA Kliininen fysiologia ja Isotooppilääketiede PET-TT: tutkimusmäärä samoilla resursseilla yli +50% (säästö > /v) Holter: Tutkimusmäärän lisääminen +25% Kliininen neurofysiologia ENMG tutkimukset Laakso, kasvu + 31%, jono 12 vko -> 5 vko Lääkintätekniikka Prosessiorganisaatioon siirtyminen ja toiminnan läpinäkyvä mittaaminen Määräaikaishuoltojen läpimenoaika lyhentynyt 20% Osallistuminen mm. Jorvin päivystyksen, Silmäklinikan, Naistentautien klinikan ja Kätilöopiston prosessien kehittämiseen HUS-Kuvantaminen

47 KEHITYSVAIHEET Yhteinen kehittäminen Ensiaskeleet Jorvin ja Peijaksen magneettien prosessit Täysipäiväinen Leanosaaja Lean osaksi tavoiteasetantaa Mittausjärjestelmien kehittäminen Useita yksittäisiä parannusprojekteja Osaamisen levittäminen Systemaattisempi osaamisen levittäminen Lean-ammattilaisten määrän kasvatus ja Leantoimiston luonti Johdon ja Lean-tiimin säännölliset tapaamiset ja tavoitteet Sisäinen osaajien koulutus yksiköihin Monipäiväiset tapahtumat Osaamisen juurruttaminen Päivittäisjohtaminen ja jatkuva parantaminen Yksiköiden ylilääkäreiden ja osastonhoitajien toimesta Keskittyminen potilaiden hoitoketjuihin Lean-osaamisen kasvattaminen HUS:n sisällä Osaamisen levittäminen koko terveydenhuollon kentällä Oman tuottavuuden parantamisesta vaikuttavampaan potilaiden hoitoon

48 Tuloksia Lean-kehitystyöstä, magneettien käyttöaste Yo-sairaanhoitopiireissä HUS Jorvi 6742 kpl

49 ESIMERKKEJÄ JORVIN LEAN- VIIKOLTA HUS-Kuvantaminen 9

50 ULTRAÄÄNI PROSESSI Kaizen Tiimi Kuva Arla Ranta Röntgenhoitaja, UÄ-vastaava, Jorvi Kuva Lotta Jalava Osastonsihteeri, Jorvi Kuva Kuva Kuva Juho Konsti Erikoistuva Radiologi, Jorvi Merja Ylikarjula Perushoitaja, Peijas Raija Järvenpää Ylihoitaja Kuva Arja Pajukari Osastonhoitaja, Jorvi PTH RTG Kuva Hannele Riipinen Sairaanhoitaja,sydäntoimialue, VSSHP Kuva Juuso Eloranta Projektipäällikkö

51 NYKYTILAN YMMÄRTÄMINEN MÄÄRITTELE ARVO Tuotetaan tutkimustieto/toimenpide, joka vastaa kliinikon kysymykseen oikea-aikaisesti ja oikealla laadulla. TUNNE KYSYNTÄ Lähetteiden määrä / arki pv. [kpl] Lähetteiden määrä 2013 Elokuu -> 2014 Maaliskuu

52 Lkm NYKYTILAN YMMÄRTÄMINEN YMMÄRRÄ OMA SUORITUSKYKYSI Päivystys UÄ lähetteestä lausuntoon, h Tammi Helmi Maalis Huhti yli ,00% Ilmoittautumisesta-käyntiin. Ei mittaa oikeaa asiaa päivystyspotilaan eikä ajanvarauspotilaan kohdalla. Päivystyksessä lähete kertoo tarpeen syntymisestä ja lausunto sen täyttymisestä. 90,00% 80,00% 70,00% 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% 10,00% %<12 min %<24 min %<48 min ,00%

53 NYKYTILAN YMMÄRTÄMINEN VSM - ARVOVIRRAN KUVAUS STANDARDITYÖ Eri käytännöt eri lähettävillä yksiköillä (ajanvaraus) Potilaan kunnollinen riisuttaminen Potilaita tulee puutteellisesti valmistautuneena tutkimukseen Kommunikointi hoitajan ja lääkärin välillä. onko valmis vai ei? Epäselvä käytäntö näytepurkin käsittelyssä. Käsin kirjatussa lapussa virhemahdollisuus

54 KANSLIAN TYÖN SELKEYTTÄMINEN LAYOUT Lähtötilanne - Ultraäänikanslia ennen: Huone 9 (A) A A Huone 8 Huone

55 KANSLIAN TYÖN SELKEYTTÄMINEN Toimenpiteet: Muutetaan kanslian järjestystä - Ultraäänikanslia jälkeen: Huone 9 (A) Huone 8 Huone 7 Ajanvaraushuoneen hoitaja ja radiologi istuvat vierekkäin, hoitajalla paikka myös huoneessa 9 (toimenpiteen mahdollisuus). Huoneisiin 7 ja 8 nimetyt hoitajat, istumapaikat siirretty

56 TOTEUMA Päivä: Tiimin nimi: UÄ prosessitiimi Työpiste:UÄ Jorvi Viive ilm. - käy, < 24 min. päivystys Viive ilm. - käy, < 24 min. kiireellinen Kuinka pitkälle Sonografereiden ajanvaraus auki. Sonografereiden Tutkimusmäärä / pv UÄ-kanslian roolit selvät ja näkyvillä Seuraavan työn visuaalinen ohjaus? Standardityö valmistelulle huoneessa Valmisteluohje lähettäville yksiköille Toimintaa tukeva sijoittuminen kansiassa Yksikkö Alkutilanne Tavoite Päivä 1 Päivä 2 Päivä 3 Tulos Muutos % % 62 % % 53 % pv kpl 10 kpl / pv yhteensä Kyllä / Ei Ei Ei Osittain (7) 24 pv Kyllä (7 / 8 / 9) Jatkossa 42 pv. +480% Jatkossa yhdistetty ajanvaraus jossa 15 aikaa + RESI Roolit määritelty Kyllä / Ei Ei Uusi roolitus selkeyttää seuraavan työn käsittelyä Kyllä / Ei Ei Ei Kyllä Kyllä Selkeä työohje Kyllä / Ei On, Ei käytetä viimeisintä Kyllä / Ei Ei Ei Ei Kyllä Epärelevantti mittari, määriteltiin uudestaan Ohjeet on ja tiedote niiden käytöstä +50 % Vaihdettu järjestys ja viety ylimääräistä tavaraa pois

57 MAMMO LÄHETE-PROSESSI Kaizen Tiimi Juha Halavaara, ylilääkäri Jorvi Eila Erola, ylilääkäri Espoo Kaupunki Thea Haglund, röntgenhoitaja Riitta Heikkilä, osastonhoitaja, Vantaan PTH Elisa Hämäläinen, osastonsihteeri Tomi Kauppinen, kehittämisjohtaja Satu Kouhia, taloussuunnittelija Irmeli Partanen, lähihoitaja, Vantaan kaupunki Riitta Saarelainen, tiedottaja koko ketju mukana Jyrki Putkonen, toimitusjohtaja Guest Star: Eija Vartiainen, prosessinomistaja

58 MUUTOS MAMMOGRAFIA AJANVARAUS Toiminto Tutkimusajan varaaminen Ongelma Puuttuva ohjeistus, erilaiset käytännöt Tehty toimenpide Roolien selkeyttäminen, ohjeistuksen tekeminen Tulos Tutkimusajan saamisen viive lyheni Ennen muutosta Vantaan potilaat: Vantaan potilaat varasivat itse ajan odotettuaan vuorokauden TK:n tiimitoimisto kiireajat ja muut erityisryhmät. Potilas sai tiimitoimistosta ohjeistuksen. Muu kiireellinen luokkaa ei saanut käyttää. Potilaalta pyydettiin suostumus seulontakuvien tilaamiseen Vitalta. Suostumus arkistoitiin. Espoon potilaat: Espoon potilastoimisto varasi kaikki ajat. Seulontakuvat potilaan vastuulla Jorvin ajanvaraus: Tilasi Espoon potilaiden seulontakuvat jälkikäteen, suostumuslomakkeita ei säilytetty. Vertailukuvien puuttuminen vaikutti merkittävästi lausuntoviiveeseen. Muutoksen jälkeen Lähettävä yksikkö (tk lääkäri) tekee lähetteen ja antaa potilaalle ajanvarausohjeet. Lähettävällä yksiköllä on selkeä ohje lähetteen tekemiseen. Potilas soittaa itse Jorvin mammojen ajanvaraukseen ja saa ajan. Erityisryhmien osalta ajanvaraus tehdään lähettävän yksikön toimesta. Espoon ja Vantaan järjestelmissä on käytössä sama kiireellisyysluokitus. Kiireellisyystieto ohjaa tutkimuksen oikealle ajanvaraustyypille. Osastonsihteeri tilaa varausten perusteella vertailu/seulontakuvat päivän päätteeksi Vitasta/Terveystalosta koontilistana (fax). Osastonsihteeri tarkistaa vertailukuvien saapumisen, työtä poistuu mammohoitajalta. laatu: virtaus: hukka:

59 RESURSSI- JA PÄIVITTÄISJOHTAMINEN, KFI Kaizen Tiimi Kuva Kuva Arja Uusitalo osastonylilääkäri, Jorvi Asta Tammimetsä-Latvala sairaanhoitaja vt.oh, Jorvi Kuva Anne Turunen, osastonhoitaja, Hyvinkää Kuva Heli Räty, osastonylilääkäri, Hyvinkää Kuva Inkeri Sippo-Tujunen Fyysikko, laatuvastaava,, Jorvi Kuva Leena Pekkanen, osastonhoitaja, Meilahti Tuula Järvinen, osastonhoitaja, Peijas Juuso Eloranta Projektipäällikkö

60 MIHIN TÄHDÄTÄÄN? TAVOITTEET Viikon aikana: Rakennetaan toimintatapa Holter-jonojen tasaamiseksi toimipisteiden välillä Ymmärretään nykyinen tapa resursoida tekijät eri tutkimuksiin Hahmotetaan millainen olisi ideaalinen tapa tehdä resursointia? Visuaalisen johtamistavan rakentaminen Keinoja: - Visuaalisen johtamistaulun elementit ja mitkä asiat sisällöksi? Oikeat mittarit ja niiden käyttö Keskeneräisen työn tilanteen hahmottaminen, visuaalisuus HOLTER-TUTKIMUKSIEN JONOT TASAPAINOSSA JA ALLE 21 VRK

61 MITÄ TEHTIIN? Toiminto Ongelma Tehty toimenpide Tulos Sijoituslistat Esillä hoitajilla monen viikon lista -> ajantasaisuus ja luettavuus heikko Lääkärilista tulostettu viikko etukäteen, tutkimusmuutokset päivitetään käsin Työkuorma ei näy Kanslian seinällä Pieni koko Tehtiin yhden päivän tonttitaulu, AP/IP. Työpisteittäin, ei henkilöittäin Suurennettiin taulun kokoa, käytettiin värejä ja visuaalisuus parani. Lisättiin lääkärit samaan Vietiin taulu taukotilaan, jossa aamupalaveri Nopea reagointi äkillisiin muutoksiin helpompaa Visuaalinen sijoitustaulu Sijoitustilanne nähtävillä helposti Aloitetaan aamupalaverin pitäminen. Ennen Kaizenia Kaizenin jälkeen Kuva Tonttisuunnittelusta 2 1

62 Toiminto Ongelma Tehty toimenpide Tulos Pelikirja Miten reagoidaan muuttuvaan kysyntään/kasvaneeseen jonoon Alkutilanne: ks. kuva MITÄ TEHTIIN? Laadittiin kolme pelikirjaa eri tilanteita varten ( normi tilanne, liian pitkä jono, mutta vapaata kapasiteettia muualla tilanne, resurssit tapissa tilanne) Selkeät toimintatavat eri tilanteisiin Ennen Kaizenia Kaizenin jälkeen Kuva osaamismatriisista 2 2

63 LEAN TERVEYDENHUOLLOSSA Maailmalla paljon innostavia terveydenhuollon esimerkkejä, mm. Virginia Mason, ThedaCare, Mayo Clinic HUS on Suomessa eturintamassa ja suunnan näyttäjänä Innostusta ja konsultointipyyntöjä ympäri maata Onnistuminen vaatii organisaation kaikkien tasojen, erityisesti johdon sitoutumista Vastaanotto kentällä on ollut hyvä, koska useimmat työntekijät näkevät epäkohtia ja muutostarpeita, mutta heillä ei ole systemaattisia keinoja prosessien parantamiseen Muutosten ylläpito vaatii itsekuria ja johtamista Tarvitsemme merkittävästi lisää osaamista koko HUS:iin muutosten toteuttamiseksi HUS-Kuvantaminen 23

64 KIITOS

65 PÄIVYSTYSTOIMINTA JA TUOTTAVUUS, TAPAUS JORVI Esko Korhonen projektipäällikkö

66 LEAN Lean-projekteissa tarkastellaan tietoon perustuen objektiivisin silmin yhdessä työntekijöiden kanssa nykyistä toimintaa ja etsitään yhdessä optimaalista toimintatapaa, jolla saavutetaan parempaa hoidon laatua potilasturvallisuutta henkilöstön tyytyväisyyttä

67 LEAN-ASKELEET ) Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen 2) Ymmärrä kysyntä 3) Nykyisen toiminnan ymmärtäminen 4) Tasapainotus ja jaksotus Tahtiaika 5) Synkronoi kaikki toiminnot tahtiaikaan 6) Johtaminen Yhtenevät työtavat 7) Suunnittele jokainen potilas Sisäinen ja ulkoinen asiakas Määrittele arvo jota tuotat Ulkoinen Sisäinen Tee kysyntä näkyväksi Arvoketjun kuvaus Suunnittele toiminta tahtiaikaan Kapasiteetin suunnittelu - tunne työajat ja käytössä olevat resurssit Hoitoketjun toiminnot Tukitoiminnot Johda prosesseja Tavoitteet ja mittarit esille Päivittäinen johtaminen jatkuva parantaminen Kehitystyön johtaminen Ovelta ovelle ajattelu Visualisoi tilanne Henkilöstö ja tiimityö Yhteiset tavoitteet Arvostus Moniosaaminen Yhteinen ymmärrys Yhteiset toimintatavat Hoshin Kanri

68 LEAN-TYÖSKENTELYN ALOITTAMINEN JA TYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN Lean-polku Jorvin päivystyksen Triage Omistaja: Raija Malmströn Ohjausryhmä: Päivystyksen johtoryhmä Työryhmä: Olli Huuskonen, ylilääkäri Päivi Kuusela-Louhivuori, Suunnittelija /Osastonhoitaja Kristina Nyholm, apulaisosastonhoitaja Sinikka Nykänen, Sairaanhoitaja Jaana Westerberg, Osastonsihteeri Esko Korhonen, projektipäällikkö, Lean

69 POTILAAN TARPEIDEN TUNNISTAMINEN Tavoite: hoidontarpeen arviointi >95% alle 10 min Lähtötilanne: 70,8% alle 10 min

70 KYSYNNÄN YMMÄRTÄMINEN Kysyntätiedot tietojärjestelmistä käyntimäärät/päivä ja käyntimäärät/tunti jakauma resurssin mukaan jakauma käyntityypin mukaan

71 NYKYISEN TOIMINNAN YMMÄRTÄMINEN 4 vrk seurantajakso kirjattiin ylös jokaisen potilaan saapumisajankohta ja aika jolloin potilas pääsi hoidonarviointiin saapumisajankohta viive saapumisesta hoidonarvion alkuun

72 NYKYISEN TOIMINNAN YMMÄRTÄMINEN Arvovirran kuvaaminen kaksi poikkeavaa toimintatapaa

73 UUDEN PROSESSIN SUUNNITTELU Yhtenevä toimintatapa arvovirta potilaan reitti tietovirta työohjeet työajat

74 HENKILÖSTÖINFO Henkilöstöinfo kokoaminen Leanin perusteet toteutettu pilotpäivä ja sen kokemukset saavutetut tulokset OH kävi lävitse aamupalaverissa Esillä taukopaikalla

75 PILOT Sovittiin pilot-jakso jossa seurattiin jokaisen potilaan saapumisaikaa ja viivettä hoidontarpeenarvioon. Tulokset Vertailu Odotusaikojen keskiarvo 10:29 1:35 min -85% -Pisin odotusaika 30 min 5:13 min -83%

76 KOKEMUKSIEN KERÄÄMINEN PILOT-VAIHEESTA Pilot-vaiheen jälkeen kerättiin kokemukset yhteen jatkokehitystarpeiden määrittely seuraavan kokeilun määrittely Pilot-2

77 UUDEN TOIMINTAMALLIN KÄYTTÖÖNOTTO Työohjeiden viimeistely Triagehoitajan työskentelyohje Triagesihteerin työskentelyohje Perehdytys

78 TULOKSET Uuden toimintamallin käyttöönotto ja vakiinnuttaminen Kannustejärjestelmän rakentaminen 100% Hoidontarpeen arviointi <10 min 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0%

79 2) YLE-KÄVELEVÄ POTILAS - ARVOVIRTA Enne Muutokset Jälkeen 10/22/

80 YLE-KÄVELEVÄ POTILAS POTILAAN REITTI Enne Muutokset Jälkeen 10/22/

81 JORVIN PÄIVYSTYKSEN LEAN-POLUT Triage YLE-potilas Murtumapotilas Vatsakipupotilas Geriatrinen potilas Hätätilapotilas 10/22/

82 10/22/

83 Vaikuttavuuden ja laadun kansainvälinen benchmarking Kimmo Mattila Dos, yl HUS Yhtymähallinto

84 HUS 2

85 Admissioajankohdan vaikutus - viikonpäivä Tilastollisen merkitsevyyden puuttumisen ei tule estää ilmiön asiantuntijatarkastelua 3

86 Admissioajankohdan merkitys - saapumiskellonaika 4

87 Admissioajankohdan vaikutus eri kuukaudet 5

88 Epäyhtenäiset toimintatavat heikentävät merkittävästi annetun hoidon laatua, turvallisuutta ja kustannusvaikuttavuutta (= emme käytä optimaalisesti niitä resursseja ja osaamista joita meillä jo on) At a time of shrinking budgets, rising concern over the cost and value of healthcare, and widespread consensus that healthcare must be reformed, motivation to take the painful steps required to change healthcare has never been greater. BMJ 2011;342:d1513 6

89 NHS 7

90 N Engl J Med 2012;367:

91 9

92 #Pyritään vähentämään hoidon laatua ja turvallisuutta heikentävää käytäntöjen vaihtelua, käyttämällä olemassa olevia resursseja #Prosessimittareitakin tarvitaan 10

93 Kuinka selittämättömän vaihtelun sisältämiä haittoja voitaisiin lieventää? Alliance of Community Health Plans. Healthcare Quality & Variations in Care 2006 if all providers participating in health plans performed at the same level as the top 10%, they could collectively save about 89,000 deaths and $3.5 billion in costs each year - kuinka saisimme Suomeenkin eri toiminnan alueilla tavoitteen päästä TOP 10 joukkoon? - BM keskeinen työkalu 11

94 Hyvän kliinisen laadun ( arjen Good Clinical Practice, GCP) elementit Sairaus-/hoitomuotokohtainen, syväosaaminen : RA, STEMI, elinsiirrot yhtenäiset käytännöt/protokollat, eriomaiset tulokset Erikoisala-/organisaatiorajat ylittävä, jokaista potilasta koskeva hoidon laatu ja turvallisuus ( qualitysafety ): kommunikaatioja lääkitysvirheiden estäminen, infektiontorjunta, painehaavojen ja kaatumisten ehkäisy - yhtenäiset käytännöt tällä hetkellä usein puuttuvat - unwarrantted variation Hyvä kliininen laatu = molemmat elementit hyvin hallittuina yhtenäisillä käytännöillä hoito ei riipu siitä kuka sattuu olemaan vuorossa 12

95 Käsihuuhdekulutukset 2013 eri yliopistosairaaloissa l/1000 hp EKSOTE Koko sairaalan kulutus Teho-osastokulutus Vuodeosastokulutus 50 0 HYKS TYKS TaYS OYS KYS 13

96 Lääketieteellinen tietämys vs. kyky toteuttaa tietämys käytännössä ( Delivery ) Nykytila, evoluution Random improvement -vaihe: hoidossa hyvin toteutuvat elementit (A,B,C,D) vaihtelevat organisaatioyksiköstä toiseen Tavoite: hoidon ydinelementit toteutuvat kaikilla potilailla (Kumman tyyppiseen sairaalaan veisit oman lapsesi potilaaksi?) A B C D A B C D pt 1 pt 2 pt 3 pt 4 pt 5 14

97 Yhtenäisten hoidon ydinkriteerien bundlaamisen -toteuttaminen EI tarkoita identtistä hoitoprosessia, keskusjohdon määräämään hoitoa tai vapautumista omasta harkinnasta tai vastuusta vaan sitä, että potilaan tietyt yhdessä sovitut hoidon ydinelementit ( bundlekriteerit ) hoidon aikana Ptn hoito alkaa 4 Ptn hoito päättyy 15

98 Ei-toivottavan variaation vähentäminen: yhteiset toimintamallit - sisällöltään erityyppiset kliinisen työn elementit toteutetaan omina kokonaisuuksinaan ei-vakioitavissa oleva työ osa: potilaskohtainen, uniikki, huippuammattilaisen panos potilaan hoidossa Anamneesi/ tulohaastattelul/ status vakitoitavissa oleva työ osa (rutiininomainen tromboosiprofylaksia, painehaavariskin arviointi ja hoito, kaatumisten estäminen jne) samanlaisena kaikilla potilailla, esim Care Bundlet Etuja: - ei-perustellun variaation väheneminen - hyvän kliinisen laadun toteutuminen kaikilla potilailla/ laadun skaalaetu potilaille, veronmaksajille, HUSille - terveydenhuollon ammattihenkilöiden työpäivän kohina vähenee; kohinaan kuluu kumulatiivisesti merkittävästi aikaa ja se altistaa virheille ja uupumukselle 16

99 Ascension Health, the largest Catholic healthcare system with 500 locations in 20 states and the District of Columbia Their Journey to Zero (that is, zero preventable injuries or deaths) initiative held from 2003 all 67 Ascension Health facilities nationwide committed to implementing the SKIN Bundle by The table below reflects the significant improvement associated with SKIN Bundle adoption between 2004 and In 2010, the entire Ascension Health system experienced 12 weeks with zero pressure ulcers Kohdetoimintoa mitataantulokset julkisia Muutos saatu pysyväksi osaksi toimintaa ( sustainable ) 17

100 Skaalaaminen ON mahdollista Painehaavan ehkäisy Queenslandissa - väkiluku 4,546 M - sama riskin arviointi- ja toimintamalli koko osavaltiossa (!) - mallin noudattaminen kaikkien toimijoiden velvollisuus - toiminnan tuloksia mitataan säännöllisesti, tulokset kaikkien nähtäville - syyllistämätön tiedon käyttö toiminnan kehittämiseen John Wakefield, IFQSH

101 Northwick Park Hospital: vakioidun sairaalakuolleisuuden merkitsevä lasku vuoden kuluessa, kun vakioitiin ( bundlattiin ) hoito tautitiloissa, joista muodostui 80 % sairaalakuolemista 19

102 Johtopäätöksiä unwarranted / selittämättömään vaihteluun hoitokäytännöissä sekä hoidon tuloksissa voidaan vaikuttaa 1) oikeantyyppisellä terveydenhuollon organisaatioiden rakenteella 2) kopioimalla huippusuoriutujien toimintamalleja 3) vakioimalla hoitoprosessin ydinelementtejä käyttämällä kliinisiä tarkistuslistoja, Care Bundle-mallia, potilastietojärjestelmän antamia muistutuksia jne # BM:lla keskeinen rooli - vältetään vuosia kestävä tee-se-itse -evoluutio (jota ei aina tapahdu lainkaan); muiden malleja paremmat omat innovaatiot ovat luonnollisesti paras lopputulema # Tilastot eivät koskaan kerron havaittujen erojen syitä eivät usein saavuta riittävää katuuskottavuutta; löydösten asiantuntija-arviot ja aito muutoshalu välttämättömiä # Läpinäkyvyys turvaa kehityksen ja muutoksen pysyvyyden # Toiminnan kehittämiseen ei tarvita Jumalansanatietoa eikä sellaista tule jäädä odottamaan. Yksinkertaisillakin mittareilla esim painehaavojen vallitsevuuden pisteprevalenssilla, käsihuuhteen kulutusluvuilla jne pystytään merkittävästi parantamaan omaa toimintaa JUST DO IT Mietittäväksi: voisimmeko kopioida Suomeenkin mallin, jossa kaikki toimijat pyrkivät TOP 10 performers :ien joukkoon? - THLn nettisivuille ryhdytään kokoamaan riittävän luotettavaan tietoon perustuvaa, toimijoiden itsensä kokoamaan tietoon perustuvaa mittaristoa toiminnan eri osa-alueilta ja ao. liigataulukkoa, josta kukin toimija näkee oman sijoituksensa 20

103 toimivat tilat toimistotöihin Visa Honkanen Kehittämisjohtaja 15/10/ Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari

104 emme tiedä millaiset ovat hyvät työtilat 2020, siksi muunneltavuus käytön ja toimivuuden seuranta jatkuva parantaminen 10/22/ Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari

105 mikä muuttuu mobiiliteknologia sallii yhä liikkuvamman työtilan toimiston yhteisöllinen tehtävä kasvaa IC-kapasiteetin tarve kasvaa eksponentiaalisesti 10/22/ Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari

106 Hyvä toimisto taipuu moneen mahdollistaa satunnaiset kohtaamiset työrauhan mahdollisuuden etä- ja kahdenkeskisiin tapaamisiin sairaalassa: toipua raskaista tehtävistä lisätä akatemian ja klinikan yhteistyötä 10/22/2014 Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari

107 lean työpisteen pitää löytyä nopeasti minimoidaan tyhjillään olo jatkuva kehittäminen maksimoidaan työteho työpisteessä -> toimivuus ja viihtyisyys 10/22/2014 Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari

108 miten aloittaa tutkitaan tarpeet ennen suunnittelua alusta saakka käyttäjät mukana ääni ja valo ICT rakennetaan työpisteiden käytön seuranta pelisäännöt 10/22/2014 Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari

109 Miten jatkaa käyttäjät kehittävät käytön ja toimivuuden seuranta ja mittaaminen muutokset aina tarpeen mukaan 10/22/2014 Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari

110 yhteistila mahdollistaa kokoontumiset ryhmätyöt kokoukset rupattelut äänekkäin tila 10/22/2014 Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari

111 Monitilaympäristössä akustinen gradientti 10/22/2014 Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari

112 hiljainen tila ei puheluita ei keskustelua 10/22/2014 Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari

113 in-between välitilat voidaan käyttää hyödyksi 10/22/ Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari

114 IC-kapasiteetti varmistettava 10/22/2014 Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari

115 hyvän työtilan arvot työntekijälähtöisyys viihtyisyys tarkoituksenmukaisuus motivoivuus vuorovaikutus korkea laatu ja tehokkuus 10/22/2014 Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari

116 Sydäninfarktin hoidon keskittäminen ja sen vaikutukset Kardiologi Ilkka Tierala HYKS Meilahti CCU HUS-THL Tuottavuusseminaari

117 Sydäninfarkteja kaksi tyyppiä STEMI - HUS n 700/v hoidettava välittömästi pallolaajennuksella, jos mahdollista. - enintään 2 tunnin viive sallittu, jotta hoito hyvää - toissijassa liuotushoito aluksi NSTEMI HUS n 2500/v ensin lääkehoito, sitten varjoainekuvaus 1-3 vrk kuluessa ja pallolaajennus tai ohitusleikkaus

118 Tausta Liuotushoito tuli 1985 Suomeen Pallolaajennus samana vuonna, STEMIpallolaajennus 90-luvulla kokeiluun, laajemmalti vuosituhannen vaihteessa Kardiologipäivystys HYKS 1998, myöhemmin TAYS ja vähitellen muita sairaaloita Jos ei päivystystä, vain liuotus mahdollinen Ilman suoraa tai täydentävää pallolaajennusta kuolleisuus suurempi

119 STEMI: Varjoainekuvaus ja kuolleisuus Varjoainekuvaus < 2vrk vuosikuolleisuus 10% Ei varjoainekuvausta < 2vrk vuosikuolleisuus 30% PERFECT THL

120 STEMI: Päivystys ja kuolleisuus Päivystys on 5-9% Päivystystä ei ole 14-23% Koko maa 14% EURHOBOP v kuolleisuus alustava analyysi

121 Miten toimimme ennen? Kukin HUS-sairaala hoiti oman alueensa potilaiden alkuhoidon Liuotus ensisijainen STEMI-hoito Potilaat lähetettiin varjoainekuvaukseen erikseen, jos katsottiin aihetta olevan

122 HAAMU-tutkimus Tutkijalähtöinen tutkimus Parhaiten pärjäsivät suoraan pallolaajennuksella Meilahdessa hoidetut Toiseksi parhaiten Meilahdessa hoidetut liuotetut Huonoimmin aluesairaaloissa alkuun hoidetut

123 Sydäninfarktipotilaiden vuoden kuolleisuus % koko maassa ja suurimpien muutosten sairaanhoitopiireissä (kolmen vuoden liukuvat keskiarvot, riskivakioidut luvut) Pohjois-Karjala (-1.0) Etelä-Savo (-0.6) Itä-Savo (-1.8) Keski-Pohjanmaa (-0.8) Länsi-Pohja (-9,3) koko maa (-6.6) Etelä-Karjala (-11.3) Varsinais-Suomi (-9.9) Pääkaupunkiseutu (-9,2) CHESS/THL pääkaupunkiseutu THL/Perfect

124 Sydäninfarktipotilaiden vuoden kuolleisuus % koko maassa ja suurimpien muutosten sairaanhoitopiireissä (kolmen vuoden liukuvat keskiarvot, riskivakioidut luvut) CHESS/THL Pohjois-Karjala (-1.0) Etelä-Savo (-0.6) Itä-Savo (-1.8) Keski-Pohjanmaa (-0.8) Länsi-Pohja (-9,3) koko maa (-6.6) Etelä-Karjala (-11.3) Varsinais-Suomi (-9.9) Pääkaupunkiseutu (-9,2) Päivystys Keskitys pääkaupunkiseutu THL/Perfect

125 Lappi Pirkanmaa Etelä-Savo Satakunta Pohjois-Savo Vaasa Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Itä-Savo Keski-Suomi Kainuu Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Länsi-Pohja Kymenlaakso Kanta-Häme Etelä-Karjala Päijät-Häme Pääkaupunkiseutu Lohja-Länsi-Uusimaa Hyvinkää-Porvoo Sydäninfarktipotilaiden vuoden kustannukset ( /potilas) vuosina sairaanhoitopiireittäin (riskivakioidut luvut) CHESS/THL THL/Perfect

126 Sydäninfarktipotilaiden kuolleisuus ja kustannukset sairaanhoitopiireittäin vuosina ustannukset, euroa /potilas HUS alueet vuoden kuolleisuus % CHESS/THL PERFECT /THL

127 Mitä seuraavaksi? NSTEMI-potilaiden hoitoa nopeutettava Tällä hetkellä varjoainekuvaukset välillä viivästyy yli 3 vrk Pulaa valvontapaikoista ja angioajasta Tuhlataan aikaa ja rahaa ja vaarannetaan potilaita

128 Kiitos!

129 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 Ennakkotiedot Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Dipoli Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 1

130 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 2

131 Tuotokset Episodi = varsinainen tuotos, loppusuorite sisältää tietyn sairauden/ terveysongelman ratkaisemisen eri vaiheet eli koko hoitoprosessin yhden kalenterivuoden aikana DRG hoitojaksot = välisuoritetuotos tuottavuustiedoissa vertailun vuoksi myös DRG Full - hoitojaksotuotokset, jotka sisältävät sekä laitoshoitojaksot että avohoitokäynnit Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 3

132 Tuotosten laskeminen Tuotoksia laskettaessa episodien/ Drg hoitojaksojen määrät painotetaan niille lasketuilla kustannuspainokertoimilla. Sairaalan tai erikoisalan kokonaistuotos saadaan laskemalla yhteen painotettujen episodien/drg hoitojaksojen määrät Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 4

133 Painotettujen episodien määrän kehitys yliopistosairaaloissa vuosina ; indeksi 2009 = 100 Painotetut episodit Sairaalat HYKS KYS OYS TAYS TYKS Yhteensä Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 5

134 Painotettujen episodien määrän kehitys keskussairaaloissa vuosina ; indeksi 2009 = 100 Painotetut episodit Sairaala Etelä-Karjalan Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen Keski-Pohjanmaan Keski-Suomen Kymenlaakson Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan Päijät-Hämeen Satakunnan Savonlinnan Seinäjoen Vaasan keskussairaala Yhteensä Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 6

135 Painotetut episodit muissa sairaaloissa ; indeksi 2009=100 Painotetut episodit Sairaalat Forssan sairaala Iisalmen sairaala Pietarsaaren sairaala Lohjan sairaala Loimaan aluesairaala Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Pohjois-Kymen sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Salon aluesairaala Vakka-Suomen sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan aluesairaala Varkauden sairaala Länsi-Uudenmaan sairaala Turunmaan sairaala Sairaala Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 7

136 Panokset Tuottavuushankkeessa panoksina käytetään sairaalan tai erikoisalan kokonaiskustannuksia Tuottavuusaineiston laatu/ Pirjo Häkkinen 8

137 Kustannustiedot 1. Shp-, sairaala- ja erikoisalakohtaiset kustannukset kaikkien sairaaloiden tietoja on yhdenmukaistettu vertailukelpoisuuden parantamiseksi suoritteiden ja kustannusten kohdattava 2. Potilasryhmittäiset ja alueelliset /kunnittaiset kustannukset perustuvat laskennallisiin kustannuksiin 3. Kustannustietojen keruuohje Toimitetaan sairaaloille maaliskuussa Tiedot toimitetaan yhteisen lomakepohjan mukaisilla tiedoilla ohjeistuksen mukaisesti Tuottavuusaineiston laatu/ Pirjo Häkkinen 9

138 Kustannusten kehitys yliopistosairaaloissa vuosina ; indeksi 2009 = 100 Deflatoidut kustannukset Sairaalat HYKS KYS OYS TAYS TYKS Yhteensä Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 10

139 Kustannusten kehitys keskussairaaloissa vuosina ; indeksi 2009 = 100 Deflatoidut kustannukset Sairaala Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Yhteensä Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 11

140 Kustannusten kehitys muissa sairaaloissa vuosina ; indeksi 2009 = 100 Deflatoidut kustannukset Sairaalat Forssan sairaala Iisalmen sairaala Pietarsaaren sairaala Lohjan sairaala Loimaan aluesairaala Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Pohjois-Kymen sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Salon aluesairaala Vakka-Suomen sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan aluesairaala Varkauden sairaala Länsi-Uudenmaan Turunmaan sairaala Yhteensä Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 12

141 Mittaustasot Tuottaja Sairaala Erikoisala Potilasryhmä Alue Sairaanhoitopiiri Kunta Benchmarking/ Pirjo Häkkinen 13

142 Kuutioiden rakenne TUOTTAJAKUUTIOT ALUEKUUTIOT Sairaalataso Sair P Sair A SHP/SHA - kuutiot Erikoisalataso E-ala P E-ala A Erikoisalataso E-ala P E-ala A Potilasryhmätaso Episodikuutio P Hoitojaksokuutio P Potilasryhmätaso Epikuut P Hj-kuut P Epikuut A Hj-kuut A KUNTA -kuutio Kunta/erikoisalataso P Benchmarking/ Pirjo Häkkinen 14

143 Sairaaloiden tunnuslukuja 2013 Avo- ja laitoshoitojaksot Casemixindeksi/Avoja vuode Laitoshoitojaksokäynnikäynnit Ajanvaraus- Päivystys- Käynnit Sairaala Kustannukset yht. HYKS , , ,45 10,50 TAYS , , ,43 12,09 TYKS , , ,44 10,60 OYS , , ,44 14,25 KYS , , ,39 14,81 Keski-Suomen keskussairaala , , ,38 10,66 Seinäjoen keskussairaala , , ,37 11,51 Päijät-Hämeen keskussairaala , , ,41 14,00 Satakunnan keskussairaala , , ,38 11,96 Vaasan keskussairaala , , ,38 9,99 Pohjois-Karjalan keskussairaala , , ,42 12,64 Kanta-Hämeen keskussairaala , , ,42 12,18 Etelä-Karjalan keskussairaala , , ,38 11,98 Kymenlaakson keskussairaala , , ,39 11,47 Lapin keskussairaala , , ,38 13,84 Mikkelin keskussairaala , , ,40 12,67 Hyvinkään sairaala , , ,46 13,38 Helsingin terveyskeskus , , ,40 11,17 Keski-Pohjanmaan keskussairaala , , ,37 13,64 Kainuun keskussairaala , , ,40 12,46 Länsi-Pohjan keskussairaala , , ,42 13,21 Savonlinnan keskussairaala , , ,37 13,26 Lohjan sairaala , , ,44 11,48 Tampereen terveyskeskus , , ,34 12,43 Porvoon sairaala , , ,43 13,35 Salon aluesairaala , , ,40 12,11 Länsi-Uudenmaan sairaala , , ,41 8,64 Oulaskankaan sairaala , , ,38 25,15 Turun terveyskeskus , , ,36 5,46 Loimaan aluesairaala , , ,40 11,84 Pietarsaaren sairaala , , ,42 15,84 Valkeakosken sairaala , , ,39 10,87 Oulun terveyskeskus , , ,00 Vakka-Suomen sairaala , , ,41 10,10 Forssan sairaala , , ,36 11,54 Raahen sairaala , , ,39 16,10 Iisalmen sairaala , , ,34 9,46 Porin terveyskeskus , , ,34 14,60 Turunmaan sairaala , , ,38 10,80 Vammalan aluesairaala , , ,41 19,84 Varkauden sairaala , , ,00 Pieksämäen terveyskeskus , , ,33 9,51 Imatran terveyskeskus , , ,35 7,25 Nokian terveyskeskus , , ,00 Heinolan terveyskeskus , , ,45 18,83 Kuopion terveyskeskus , , ,34 2,05 Haminan seudun terveyskeskus , , ,00 Yhteensä , , ,41 12,01 Casemixindeksi/ vuode Casemixindeksi/ avohoito Vuodeosastohoidon osuus % Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 18

144 Yliopistollisten sairaaloiden tuottavuus 2013; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 KYS OYS TAYS HYKS TYKS Episodituottavuus Hoitojaksotuottavuus Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 19

145 Yliopistosairaaloiden tuottavuus ; yo-sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 vuosittain HYKS KYS OYS TAYS TYKS Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 20

146 Keskussairaaloiden tuottavuus 2013; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 Pohjois-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Lapin keskussairaala Satakunnan keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Etelä-Karjalan keskussairaala Sairaalat yhteensä Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Mikkelin keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Vaasan keskussairaala Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 21

147 Muiden sairaaloiden tuottavuus 2013; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 Valkeakosken sairaala Vammalan aluesairaala Forssan sairaala Iisalmen sairaala Turunmaan sairaala Salon aluesairaala Pietarsaaren sairaala Sairaalat yhteensä Vakka-Suomen sairaala Porvoon sairaala Loimaan aluesairaala Raahen sairaala Lohjan sairaala Oulaskankaan sairaala Länsi-Uudenmaan sairaala Varkauden sairaala Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 22

148 Erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden tuottavuus 2013; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 Imatran terveyskeskus 121 Pieksämäen tk 115 Turun terveyskeskus Helsingin terveyskeskus Sairaalat yhteensä Tampereen tk Haminan seudun tk Oulun terveyskeskus 91 Nokian terveyskeskus Heinolan terveyskeskus Porin terveyskeskus Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 23

149 Episodituottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa ; indeksi 2009=100 Episodituottavuus HYKS KYS OYS TAYS TYKS Yhteensä Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 24

150 Tuottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa vuosina ; indeksi 2009= HYKS KYS OYS TAYS TYKS Yhteensä Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 25

151 Tuotoksen ja kustannusten kehitys TAYS:ssa; indeksi 2009=100 Tuotoksen ja kustannusten kehitys KYS:ssa; indeksi 2009= Deflatoidut kustannukset Painotetut episodit Deflatoidut kustannukset Painotetut episodit Tuotoksen ja kustannusten kehitys TYKS:ssa; indeksi 2009= Tuotoksen ja kustannusten kehitys OYS:ssa; indeksi 2009= Deflatoidut kustannukset Painotetut episodit Deflatoidut kustannukset Painotetut episodit Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 27

152 Tuotoksen ja kustannusten kehitys HYKS:ssa; indeksi 2009= Deflatoidut kustannukset Painotetut episodit Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 28

153 Episodituottavuuden kehitys keskussairaaloissa ; indeksi 2009=100 Sairaalat Episodituottavuus Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Yhteensä Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 29

154 Episodituottavuuden kehitys muissa sairaaloissa ; indeksi 2009=100 Episodituottavuus Sairaalat Forssan sairaala Iisalmen sairaala Pietarsaaren sairaala Lohjan sairaala Loimaan aluesairaala Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Pohjois-Kymen sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Salon aluesairaala Vakka-Suomen sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan aluesairaala Varkauden sairaala Länsi-Uudenmaan sairaala Turunmaan sairaala Yhteensä Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 31

155 Episodituottavuuden kehitys erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa ; indeksi 2009= Haminan seudun terveyskeskus Heinolan terveyskeskus Helsingin terveyskeskus Imatran terveyskeskus Kuopion terveyskeskus Kuusamon terveyskeskus Nokian terveyskeskus Oulun terveyskeskus Pieksämäen terveyskeskus Porin terveyskeskus Tampereen terveyskeskus Turun terveyskeskus Yhteensä Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 33

156 DRG -pisteen kustannukset yliopistosairaaloissa TYKS HYKS OYS KYS TAYS Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 34

157 DRG -pisteen kustannukset keskussairaaloissa Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 35

158 DRG -pisteen kustannukset muissa sairaaloissa Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 36

159 DRG -pisteen kustannukset erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 37

160 Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset asukasta kohti sekä kustannusten ero maan keskiarvoon alueittain 2013 Vakioidut episodit/ as, indeksi koko maa=100 Vakioidut laskennalliset kustannukset/as, indeksi koko maa=100 Kustannusten poikkeama yhteensä / as Käytöstä johtuva kustannusten poikkeama / as Tehottomuudesta johtuva kustannusten poikkeama / as Väestö Shp nimi HYKS -sairaanhoitoalue Hyvinkaan sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoit Porvoon sairaanhoitoalue Etelä-Karjalan shp Etelä-Pohjanmaan shp Etelä-Savon shp Itä-Savon shp Kainuun shp Kanta-Hämeen shp Keski-Pohjanmaan shp Keski-Suomen shp Kymenlaakson shp Lapin shp Länsi-Pohjan shp Pirkanmaan shp Pohjois-Karjalan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Pohjois-Savon shp Päijät-Hämeen shp Satakunnan shp Vaasan shp Varsinais-Suomen shp Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 38

161 Casemixit yliopistosairaaloissa ja vuodeosastohoitojaksojen (sis. päiväkirurgian) osuus kaikista jaksoista 2013 Avo/laitos- Laitos- Avo- Laitosjaksot Sairaala jaksot jaksot jaksot kaikista jaksoista Casemix Casemix Casemix % HYKS 1,08 6,41 0,45 10,50 KYS 1,20 5,88 0,39 14,81 OYS 1,29 6,41 0,44 14,25 TAYS 1,12 6,14 0,43 12,09 TYKS 1,00 5,81 0,44 10, Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 39

162 Casemixit keskussairaaloissa ja vuodeosastohoitojaksojen (sis. päiväkirurgian) osuus kaikista jaksoista 2013 Avo/laitos- Laitos- Avo- Laitosjaksot Sairaala jaksot jaksot jaksot kaikista jaksoista Casemix Casemix Casemix % Etelä-Karjalan keskussairaala 0,97 5,32 0,38 12,0 Hyvinkään sairaala 1,01 4,57 0,46 13,4 Kainuun keskussairaala 0,92 4,55 0,40 12,5 Kanta-Hämeen keskussairaala 0,94 4,69 0,42 12,2 Keski-Pohjanmaan keskussairaala 0,90 4,30 0,37 13,6 Keski-Suomen keskussairaala 0,81 4,47 0,38 10,7 Kymenlaakson keskussairaala 0,86 4,50 0,39 11,5 Lapin keskussairaala 0,95 4,55 0,38 13,8 Länsi-Pohjan keskussairaala 0,98 4,64 0,42 13,2 Mikkelin keskussairaala 0,96 4,84 0,40 12,7 Pohjois-Karjalan keskussairaala 1,01 5,03 0,42 12,6 Päijät-Hämeen keskussairaala 1,04 4,90 0,41 14,0 Satakunnan keskussairaala 0,88 4,58 0,38 12,0 Savonlinnan keskussairaala 0,89 4,32 0,37 13,3 Seinäjoen keskussairaala 0,92 5,15 0,37 11,5 Vaasan keskussairaala 0,82 4,71 0,38 10, Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 40

163 Casemixit muissa sairaaloissa ja vuodeosastohoitojaksojen (sis. päiväkirurgian) osuus kaikista jaksoista 2013 Avo/laitos- Laitos- Avo- Laitosjaksot Sairaala jaksot jaksot jaksot kaikista jaksoista Casemix Casemix Casemix % Forssan sairaala 0,81 4,22 0,36 11,5 Iisalmen sairaala 0,71 4,26 0,34 9,5 Lohjan sairaala 0,92 4,63 0,44 11,5 Loimaan aluesairaala 0,82 3,92 0,40 11,8 Länsi-Uudenmaan sairaala 0,76 4,55 0,41 8,6 Oulaskankaan sairaala 1,29 3,99 0,38 25,1 Pietarsaaren sairaala 1,00 4,07 0,42 15,8 Porvoon sairaala 1,00 4,67 0,43 13,4 Raahen sairaala 0,91 3,61 0,39 16,1 Salon aluesairaala 0,90 4,54 0,40 12,1 Turunmaan sairaala 0,72 3,59 0,38 10,8 Vakka-Suomen sairaala 0,81 4,39 0,41 10,1 Valkeakosken sairaala 0,77 3,92 0,39 10,9 Vammalan aluesairaala 1,16 4,21 0,41 19,8 Varkauden sairaala 3,70 3, Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 41

164 Casemixit erikoislääkärijohtoisissa tk-sairaaloissa ja vuodeosastohoitojaksojen (sis. päiväkirurgian) osuus kaikista jaksoista 2013 Avo/laitos- Laitos- Avo- Laitosjaksot Sairaala jaksot jaksot jaksot kaikista jaksoista Casemix Casemix Casemix % Haminan seudun terveyskeskus 4,58 4,58 100,0 Heinolan terveyskeskus 1,07 3,75 0,45 18,8 Helsingin terveyskeskus 0,89 4,80 0,40 11,2 Imatran terveyskeskus 0,63 4,29 0,35 7,3 Kuopion terveyskeskus 0,43 4,70 0,34 2,0 Nokian terveyskeskus 3,18 3,18 100,0 Oulun terveyskeskus 4,86 4,86 100,0 Pieksämäen terveyskeskus 0,67 3,85 0,33 9,5 Porin terveyskeskus 0,73 2,97 0,34 14,6 Tampereen terveyskeskus 0,81 4,12 0,34 12,4 Turun terveyskeskus 0,59 4,68 0,36 5, Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 42

165 Vuodeosastohoidon + päiväkirurgian kirjaamisia/poimintoja yliopistosairaaloissa 2013 Tapah- Päädiag Toimenp Dg Tmp Leikattu Kuvantam Dialyysi Muita ZXD05 Sairaala tumat % % keskimää keskimää % % rivit tmp % % HYKS ,3 1,7 5,4 60,4 36, ,4 13,5 KYS ,8 1,8 1,6 45,8 32, ,7 7,6 OYS ,8 2,2 3,3 53, ,3 14,5 TAYS ,3 1,9 3,4 39,2 28, ,3 11,2 TYKS ,7 71,7 2,6 1,8 51,0 30,8 0 15,9 12, Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 43

166 Poliklinikkakäyntien kirjaamisia/poimintoja yliopistosairaaloissa 2012 Tapah- Päädiag Toimenp Dg Tmp Leikattu Kuvantam Dialyysi Muita ZXD05 tumat % % keskimää keskimää % % rivit tmp % % HYKS ,5 1,2 1,2 4,5 23, ,2 0,1 KYS ,9 35,4 1,2 0,5 2,8 16, ,9 0 OYS ,2 1,2 0,7 4 17, ,1 0,3 TAYS ,6 40,1 1,2 0,6 2, ,8 0 TYKS ,8 17,3 2,0 0,2 0,3 14,2 0 3,6 0, Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 44

167 Vuodeosastohoidon + päiväkirurgian kirjaamisia/poimintoja keskussairaaloissa 2013 Tapah- Päädiag Toimenp Dg Tmp Leikattu Kuvantam Dialyysi Muita ZXD05 tumat % % keskimää keskimää % % rivit tmp % % Etelä-Karjalan ks ,0 52,3 2,1 1,4 45,7 1,9 0 31,4 11,2 Etelä-Pohjanmaan ks ,0 63,8 2,2 1,9 50,0 15, ,7 12,5 Kainuun ks ,0 50,7 1,8 0,8 42,0 4, ,4 0,0 Kanta-Hämeen ks ,0 74,1 1,9 1,8 45,7 24, ,1 10,5 Keski-Pohjanmaan ks ,0 55,0 1,9 1,2 41,8 12,5 1 33,6 5,6 Keski-Suomen ks ,0 48,9 1,5 0,8 41,4 3,3 0 17,7 0,7 Kymenlaakson ks ,0 51,0 1,4 0,9 44,3 1,6 0 19,4 6,6 Lapin ks ,0 50,1 1,9 1,4 44,4 2,4 0 36,3 1,3 Länsi-Pohjan ks ,7 74,3 2,4 2,7 46,5 34,5 8 44,3 6,0 Mikkelin ks ,0 70,8 1,5 1,4 42,2 29, ,5 2,4 Pohjois-Karjalan ks ,0 52,3 2,4 1,0 44,7 4,7 2 28,4 9,3 Päijät-Hämeen ks ,0 74,5 2,3 1,9 44,8 22, ,5 7,3 Satakunnan ks ,0 41,7 1,3 1,2 38,5 1,5 0 31,4 7,1 Savonlinnan ks ,0 45,8 1,9 0,9 40,6 0,4 0 32,5 0,0 Vaasan ks ,0 45,5 1,9 0,6 40,5 1,3 0 12,2 0, Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 45

168 Poliklinikkakäyntien kirjaamisia/poimintoja keskussairaaloissa 2013 Tapah- Päädiag Toimenp Dg Tmp Leikattu Kuvantam Dialyysi Muita ZXD05 tumat % % keskimää keskimää % % rivit tmp % % Etelä-Karjalan ks ,4 15,9 1,1 0,2 2,7 4, ,4 0,0 Etelä-Pohjanmaan ks ,1 21,6 0,9 0,3 3,1 4, ,1 0,0 Kainuun ks ,8 27,4 1,2 0,3 3,3 8, ,5 0,0 Kanta-Hämeen ks ,9 45,1 1,3 0,7 4,5 26,1 1 18,6 0,0 Keski-Pohjanmaan ks ,0 29,6 1,2 0,4 3,3 8, ,9 0,0 Keski-Suomen ks ,5 35,0 1,1 0,5 1,9 3, ,4 0,0 Kymenlaakson ks ,6 33,0 1,1 0,4 2,9 6, ,7 0,0 Lapin ks ,9 18,9 1,1 0,3 3,5 5,5 0 14,7 0,0 Länsi-Pohjan ks ,4 45,8 1,1 0,6 3,9 17, ,2 0,0 Mikkelin ks ,7 19,3 1,1 0,2 2,5 3, ,9 0,0 Pohjois-Karjalan ks ,6 21,7 1,2 0,2 4,6 4, ,5 0,0 Päijät-Hämeen ks ,9 43,1 1,2 0,6 5,2 9, ,8 0,0 Satakunnan ks ,0 7,2 1,0 0,1 1,0 2,1 0 4,1 0,0 Savonlinnan ks ,2 12,1 1,2 0,1 3,4 1,3 0 8,3 0,0 Vaasan ks ,0 51,2 1,1 0,6 3,7 6, ,9 0, Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 46

169 KNK- JA SILMÄTAUTIEN ERIKOISALOJEN TUOTTAVUUS YLIOPISTOSAIRAALOISSA Hans Ramsay Toimialajohtaja HYKS Pää- ja kaulakeskus

170 TUOTTAVUUDEN ISOT LINJAT Keskittäminen, suuruuden ekonomia Hoidon kriteerit Henkilöstö Toimintatavat Kustannukset

171 KESKITTÄMINEN, SUURUUDEN EKONOMIA Hyks Knk- ja silmätaudit (Laakson sairaala, Jorvi ja Peijas) Tekonivelkirurgia Jorvin ja Peijaksen sairaalan profiili

172 TUOTTAVUUDEN KEHITYS SAIRAALARYHMITTÄIN VUOSINA ; INDEKSI 2008= Yliopistosairaalat Keskussairaalat Muut sairaalat Erik.lääkärijoht.tk Yhteensä Sairaaloiden tuottavuus 2012 Tilastoraportti 2/2014 4

173 TUOTOKSEN JA KUSTANNUSTEN KEHITYS YLIOPISTOSAIRAALOISSA ; INDEKSI 2008= Episodituotos Kustannukset Sairaaloiden tuottavuus 2012 Tilastoraportti 2/2014 5

174 TUOTOKSEN JA KUSTANNUSTEN KEHITYS HYKSISSÄ; INDEKSI 2008= Deflatoidut kustannukset Painotetut episodit Sairaaloiden 2011 tuottavuus Tilastoraportti 2/2014 6

175

176

177 HOIDON KRITEERIT (VAIKUTTAVUUS) STM linjannut silmätaudit (harmaakaihi, glaukooma, diabetes ja silmä) knk-taudit (11 eri ryhmää) Noudatetaanko kriteerejä?

178 HENKILÖSTÖ Lienee esh-tuottavuuden tärkein prosessielementti Määrä esim. hoitajien määrä kaihileikkauksissa Tehtävät koulutusta vastaava työ väärä työn sisältö, esim. hoitaja sihteerin tehtävissä, atk-tallentajana tehtävien siirto (esim. hoitajavastaanotot, silmänsisäiset pistokset)

179

180

181

182 Toimenpiteelliset jaksot / as Hammas ja Knk-taudit suusairaudet iho- ja sukupt. yhteensä KOKO MAA 10 KOKO MAA 2,7 KOKO MAA 3,3 KOKO MAA 135 Keski-Pohjanmaan 29 shp Kai nuun s hp 6,9 Itä-Savon s hp 10,0 Ahvenanmaa 114 Länsi-Pohjan shp16 Länsi-Pohjan shp 6,3 Päijät-Hämeen 7,3 shp Etelä-Karjalan shp 135 Pohjois-Karjalan 15shp Lapi n s hp 6,1 Kanta-Hämeen 6,9 shp Etelä-Pohjanmaan 132shp Pohjois-Pohjanmaan 14 Vaasan shp shp 5,8 Keski-Suomen shp 5,7 Etelä-Savon shp130 Kanta-Hämeen shp 14 Etelä-Pohjanmaan 4,1shp Pirkanmaan shp5,5 HUS 136 Pohjois-Savon shp 12 Etelä-Karjalan shp 4,0 Keski-Pohjanmaan 5,2 shp Itä-Savon shp 180 Kai nuun s hp 12 Itä-Savon s hp 4,0 Pohjois-Pohjanmaan 4,7 Kainuun shp shp 150 Varsinais-Suomen 11 shp Kymenlaakson shp 3,9 Etelä-Savon shp4,7 Kanta-Hämeen 143 shp Etelä-Pohjanmaan 11shp Pohjois-Pohjanmaan 3,4 Etelä-Pohjanmaan shp 3,4shp Keski-Pohjanmaan 140 shp Itä-Savon shp 11 Pohjois-Savon shp 3,3 Etelä-Karjalan shp 3,1 Keski-Suomen 119 shp Pirkanmaan shp10 Satakunnan s hp2,8 Pohj oi s-karj al an 3,1s hp Kymenlaakson 137 shp Satakunnan s hp10 Keski-Suomen shp 2,7 Vaasan shp 2,7 Lapi n s hp 131 Kymenlaakson shp 10 Päijät-Hämeen 2,6 shp Lapin shp 2,6 Länsi-Pohjan shp 174 Lapi n s hp 10 Pirkanmaan shp2,3 HUS 2,6 Pirkanmaan shp126 Vaasan shp 9 Etelä-Savon shp2,2 Pohj oi s-savon s2,2 hp Pohjois-Karjalan 133shp Etelä-Savon shp 9 Pohjois-Karjalan 2,0shp Länsi-Pohjan shp 1,8 Pohjois-Pohjanmaan 152 sh Keski-Suomen shp9 Vars i nai s-suomen 2,0 s hp Kainuun shp 0,9 Pohjois-Savon 139 shp Päijät-Hämeen shp 8 Kanta-Hämeen 1,8 shp Satakunnan s hp0,7 Päi j ät-hämeen 154 s hp HUS 8 Ahvenanmaa 1,7 Kymenlaakson shp 0,1 Satakunnan s hp108 Ahvenanmaa 7 HUS 1,7 Vars i nai s-suomen 0,0 s hp Vaasan shp 137 Etelä-Karjalan shp6 Kes ki-pohj anmaan 1,3 sahvenanmaa hp 0,0 Vars i nai s-suomen 115 s hp

183 Alueelliset erot erikoissairaanhoidon avokäynneissä Avohoitokäynnit / as lastent. silmät. knk -taudit hammas ja suus. iho ja sukup. Koko maa 69 Koko maa 72 Koko maa 74 Koko maa 19 Koko maa 57 Ahvenanmaa 218 Ahvenanmaa 148 Ahvenanmaa 113 Länsi-Pohjan shp35 Pohjois-Savon shp 88 Vaasan shp 124 Etelä-Savon shp133 Itä-Savon shp 104 Vaasan shp 30 Kainuun shp 65 Keski-Suomen shp 102 Länsi-Pohjan shp 127 Varsinais-Suomen 99shp Itä-Savon shp 28 HUS 63 Varsinais-Suomen 95shp Pohjois-Savon shp 108 Länsi-Pohjan shp99 Varsinais-Suomen 28shp Länsi-Pohjan shp60 Satakunnan shp 86 Itä-Savon shp 106 Pohjois-Savon shp 98 Pohjois-Savon shp 26 Varsinais-Suomen 60shp Kainuun shp 76 Varsinais-Suomen 92shp Etelä-Karjalan shp97 Pohjois-Pohjanmaan 25 shp Keski-Suomen shp56 Pohjois-Savon shp 75 Päijät-Hämeen shp 91 Satakunnan shp 96 Kainuun shp 23 Pirkanmaan shp 55 Kymenlaakson shp 69 Kainuun shp 87 Kainuun shp 94 Pirkanmaan shp 22 Vaasan shp 55 Etelä-Karjalan shp66 Pohjois-Pohjanmaan 77 shp Keski-Pohjanmaan 94 shp Keski-Suomen shp21 Keski-Pohjanmaan 54 shp Itä-Savon shp 63 Pohjois-Karjalan 76shp Pirkanmaan shp 92 Keski-Pohjanmaan 21 shp Satakunnan shp 54 Etelä-Pohjanmaan 63shpSatakunnan shp 75 Pohjois-Karjalan 85shp Satakunnan shp 21 Pohjois-Pohjanmaan 53 shp Pirkanmaan shp 61 Etelä-Pohjanmaan 74shpKymenlaakson shp 81 Etelä-Pohjanmaan 20shpPohjois-Karjalan 50shp Pohjois-Pohjanmaan 60 shp Lapin shp 71 Etelä-Savon shp 80 Lapin shp 19 Päijät-Hämeen shp 49 Kanta-Hämeen shp 59 Keski-Suomen shp70 Kanta-Hämeen shp 74 Kymenlaakson shp 17 Kymenlaakson shp 48 Päijät-Hämeen shp 58 Pirkanmaan shp 70 Lapin shp 71 Pohjois-Karjalan 16shp Itä-Savon shp 48 Keski-Pohjanmaan 57 shp Vaasan shp 68 Päijät-Hämeen shp 71 Etelä-Savon shp 15 Etelä-Karjalan shp46 HUS 56 Etelä-Karjalan shp68 Vaasan shp 69 HUS 14 Etelä-Savon shp 43 Lapin shp 55 Keski-Pohjanmaan 64 shp Pohjois-Pohjanmaan 69 shp Päijät-Hämeen shp 12 Etelä-Pohjanmaan 43shp Etelä-Savon shp 53 Kanta-Hämeen shp 63 Keski-Suomen shp63 Kanta-Hämeen shp 11 Lapin shp 41 Pohjois-Karjalan 53shp Kymenlaakson shp 60 Etelä-Pohjanmaan 54shpEtelä-Karjalan shp11 Kanta-Hämeen shp 41 Länsi-Pohjan shp49 HUS 49 HUS 52 Ahvenanmaa 1 Ahvenanmaa 2

184 TOIMINTATAVAT/ PROSESSIT Hoitoaikojen lyhentäminen Päiväkirurgian osuuden nostaminen Leiko 23-h, päiväsairaala Lean Bilateraalileikkaukset (tuotos %, kustannukset + 50%)

185

186 KUSTANNUKSET Tietoisuus hoitoon liittyvien päätösten taloudellisista vaikutuksista Turhien tutkimusten ja interventioiden välttäminen Henkilöstökustannusten hallinta (esim. lisätöiden osuus) Transaktiokustannusten hallinta (ostopalvelu/ muu ulkoistettu toiminta)

187 MUUTA Johtaminen Kirjaaminen Koulutus

188 EPISODITUOTTAVUUSINDEKSI 10/22/2014 Hans Ramsay 20

189 2013 (alustava) HYKS TYKS KYS OYS TAYS Koko sairaala 0,99 0,95 1,04 1,03 1,02 10 Sisätaudit 0,97 0,76 1,15 1,41 0,99 20 Kirurgia 0,92 1,18 1,02 1,07 1,00 25 Neurokirurgia 1,27 0,90 1,15 0,58 1,18 30 Naistentaudit ja synn. 1,05 0,96 0,89 0,97 0,99 40 Lastentaudit 1,01 0,99 0,82 1,07 1,04 50 Silmätaudit 0,91 0,84 1,33 1,18 1,02 55 Korva-, nenä-, kurkkut. 1,08 1,01 0,90 0,86 1,04 57 Foniatria 1,30 0,91 0,85 1,33 58 Hammas-, suu ja leukas. 0,74 1,14 1,42 0,95 60 Iho- ja sukupuolitaudit 0,98 0,93 0,80 1,16 1,12 65 Syöpätaudit 1,06 0,56 0,71 0,91 1,40 77 Neurologia 0,97 0,64 1,34 1,60 0,91 78 Lastenneurologia 0,75 1,26 0,93 80 Keuhkosairaudet 1,09 1,03 1,04 0,70 1,04 Muut erikoisalat 1,15 1,39 1,01 0,88 1,04 huonoin paras

190 EPISODITUOTTAVUUSINDEKSI - SILMÄTAUDIT 10/22/2014 Hans Ramsay 22

191

192

193

194

195

196

197 EPISODITUOTTAVUUSINDEKSI KNK-TAUDIT 10/22/2014 Hans Ramsay 29

198

199

200

201

202

203

204 YLILÄÄKÄREIDEN KOMMENTIT 10/22/2014 Hans Ramsay 36

205 HYKS PÄÄ- JA KAULAKESKUS SILMÄTAUDIT TYKS-aineistosta puuttuu osa (1 sali) Yo-sairaalat käyttävät eri koodeja samoille tp:lle Oma BM-toiminnankehittämisprojekti (Tays, TYKS, KYS) Ulkoistettu palvelu 10/22/2014 Hans Ramsay 37

206 HYKS PÄÄ- JA KAULAKESKUS KNK-TAUDIT KYS:n kumppanuuslääkärit ja yliopiston sivuvirkaiset 10/22/2014 Hans Ramsay 38

207 JOHTOPÄÄTÖKSET: THL BM-aineisto laaja ja käyttökelpoinen Ajatuksia ja ideoita herättävä Luo tervettä kilpailuhenkeä Käyttö palkitsemiselementtinä Pohjana taloussuunnitteluun(?)

208 KIITOS!

209 Suomalaiset sairaalat kansainvälisessä ja kansallisessa vertailussa Unto Häkkinen Unto Häkkinen, tutkimusprofessori, THL Benchmarking seminaari

210 Miksi vertailla maita ja sairaaloita? Benchmarking: parhaimmista käytännöistä oppiminen Tärkeä tietää, riippuuko suoriutumiskyky organisoinnin kannalta tärkeistä tekijöistä (kilpailu, taloudelliset kannusteet ym. rahoitus- ja järjestämistavat) Antaa potilaalle vertailutietoa tuottajan valinnassa Palkita hyvin toimivia tuottajia Benchmarking seminaari

211 Esityksen sisältö Pohjoismainen sairaalavertailu: tuottavuuden ja hoidon laadun yhteytys koko sairaalan tasolla Sydän- ja aivoinfarktipotilaiden hoidon laatu (kuolleisuus) ja kustannukset sairaaloittain eräissä Euroopan maissa sekä Suomessa Benchmarking seminaari

212 Hoidon laatu pohjoismaisessa sairaalavertailussa Uusintakäynnit ja kuolleisuus Uusintakäynti päivystyksenä 30 päivän aikana, uusintakäynti vuodeosastolla 30 päivän aikana 30 päivän, 90 päivän, 180 päivän ja 1 vuoden kuolleisuus Ei voitu käyttää: OECDn potilasturvallisuusindikaattoreita, koska Suomessa sivudiagnoosit raportoitu huonosti Benchmarking seminaari

213 Päivystykselliset uusintakäynnit 30 päivän kuluessa sairaaloittain vakioidut keskiarvot ja 99% luottamusvälit. Pienempi arvo merkitsee vähäisempiä uusintakäyntejä Benchmarking seminaari

214 30 päivän kuolleisuus sairaaloittain vakioidut keskiarvot ja 99% luottamusvälit. Pieni arvo merkitsee pienempää kuolleisuutta Benchmarking seminaari

215 Sairaaloiden (DRG) tuottavuus Pohjoismaissa Palkkaerot huomioitu Benchmarking seminaari

216 Yliopistosairaaloiden (DRG) tuottavuus ,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Benchmarking seminaari

217 Muiden kuin yliopistosairaaloiden (DRG) tuottavuus ,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Benchmarking seminaari

218 Johtopäätökset Suuria tuottavuuseroja sairaaloiden välillä maiden välillä Suuria eroja kuolleisuudessa ja uusintakäyntien määrissä sairaaloiden välillä maiden välillä Tuottavuusero Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä kaventunut. Ruotsissa tuottavuus edellen huonointa Missään maassa hoidon laatu ei kaikilla mittareilla tarkasteltuna parasta eri laatumittarit antavat hoidon laadusta erilaisen kuvan yksiselitteistä suhdetta tuottavuuden ja hoidon laadun välille Pohjoismaissa ei löydetty Benchmarking seminaari

219 Potilastason tarkastelu: Aineisto ja menetelmät Aineistot: EuroHOPE ja Perfect- hankkeet Eurooppalainen tarkastelu , Norja Italiasta vain kaksi aluetta (Rooman seutu ja Torino). Suomalainen tarkastelu Benchmarking seminaari

220 Sairaalatason kansainvälinen vertailu Hoidon laatu/vaikuttavuus: 30- päivän elonjäämisen todennäköisyys eli osuus potilaista, jotka ovat elossa 30 päivän kuluessa hoitoon hakeutumisesta Hoidon kustannukset: ensimmäisen hoitokokonaisuuden (akuuttihoito) hoitopäivät ja toimenpiteet Riskivakiointi iän, sukupuolen, liitännäissairauksien ja potilaan aikaisemman sairaalakäytön perusteella Satunnaisten vaikutusten hierarkkinen malli Benchmarking seminaari

221 Aineiston kuvaus Finland Hungary Italy Norway Sweden Totally AMI Number of patients Number of hospitals Mean 30 day-survival % ,3 91,1 91,5 88,9 87,8 Mean use of resources ( ) Stroke Number of patients Number of hospitals Mean 30 day-survival % 90,6 87,8 93,0 88,7 89,0 Mean use of resources ( ) Hip Fracture Number of patients Number of hospitals Mean 30-day survival % 99,0 88,0 96,0 92,0 92,7 92,0 Mean use of resources ( ) Benchmarking 13 seminaari 2014

222 Sydäninfarkti Uudet sydäninfarktipotilaat (ei sairaalakäyttöä sydäninfarktin takia edellisen vuoden aikana) Benchmarking seminaari

223 Sydäninfarktipotilaiden eloonjäämisen todennäköisyys 30 päivän jälkeen sairaaloittain (vaihtelu 68-97%, keskiarvo 88 %) Benchmarking seminaari

224 Sydäninfarktipotilaiden ensimmäisen hoitokokonaisuuden kustannukset sairaaloittain (suhde keskiarvioon = 7770 euroa) Benchmarking seminaari

225 Mistä sairaaloiden väliset erot sydäninfarktipotilaiden hoidossa johtuvat? Hoidon laatu/vaikuttavuus Parempaa sairaaloissa, joissa voidaan tehdä pallolaajennuksia (kaikki maat) Parempaa alueilla, joissa korkeampi BKT/asukas (Unkari ja Suomi) Hoidon kustannukset Korkeammat sairaaloissa, joissa voidaan tehdä pallolaajennuksia Korkeammat yliopistosairaaloissa (Suomi, Italia, Ruotsi) Korkeammat mitä hajautetumpi alueellinen sydäninfarktipotilaiden hoitojärjestelmä (muut maat paitsi Italia) Korkeammat mitä alhaisempi BKT/asukas (Suomi ja Ruotsi) Kustannusten ja laadun välinen suhde: Unkarissa ja Suomessa selvä positiivinen yhteys Benchmarking seminaari

226 eloonjääminen % eloonjääminen % eloonjääminen % Kustannusten ja laadun välinen suhde sydäninfarktipotilailla SUOMI UNKARI ITALIA kustannukset 1000 euroa kustannukset 1000 euroa kustannukset 1000 euroa NORJA RUOTSI kustannukset 1000 euroa kustannukset 1000 euroa Benchmarking seminaari

227 Sydäninfarktin hoito Suomessa EuroHOPE aineiston jälkeen Perfect-hankkeen tiedot Poistettu myös pitkäaikaishoidossa ennen infarktia olleet vuotiaat Mukana ainoastaan suoraan keskussairaaloihin hakeutuneet potilaat Vakioitu: ikä, sukupuoli, infarktityyppi ja aikaisempi sairaalakäyttö. HUOM Ei ollut mahdollisuutta käyttää muita riskitekijöitä (aikaisemmat liitännäissairaudet, eräiden lääkkeiden käyttö), koska Kelan tietoja ei ole käytössä vuosilta Tiedot suuntaa-antavia ja tarkentuvat myöhemmin. Benchmarking seminaari

228 Ikä- ja sukupuolivakioitujen ja riskivakioitujen (ml. liitännäissairaudet) sairaaloiden 30 päivän eloonjäämisen todennäköisyyksien vertailu Korrelaatio Ikä- ja sukupuoli vakioitu Riskivakioitu, sisältää liitännäissairaudet Benchmarking seminaari

229 Sydäninfarktipotilaiden eloonjäämisen todennäköisyys (%) 30 päivän jälkeen sairaaloittain , ikä- ja sukupuolivakioidut osuudet ja niiden luottamusvälit Benchmarking seminaari

230 Sydäninfarktipotilaiden 30 päivän elonjäämisen todennäköisyys (%) sairaaloittain Suomessa , ikä- ja sukupuolivakioidut osuudet Benchmarking seminaari

231 Aivoinfarkti kansainvälinen vertailu Uudet aivoinfarktipotilaat (ei sairaalakäyttöä aivoverenvuotosairauksien takia edellisen vuoden aikana) Benchmarking seminaari

232 Aivoinfarktipotilaiden eloonjäämisen todennäköisyys 30 päivän jälkeen sairaaloittain (vaihtelu 69-97%, keskiarvo 89 %) Benchmarking seminaari

233 Aivoinfarktipotilaiden ensimmäisen hoitokokonaisuuden kustannukset sairaaloittain (suhde keskiarvioon = 6180 euroa) Benchmarking seminaari

234 Mistä sairaaloiden väliset erot aivoinfarktipotilaiden hoidossa johtuvat? Hoidon laatu/vaikuttavuus Parempaa yliopistosairaaloissa Unkari Parempaa sairaaloissa, joissa Stroke unit (Italia) Parempaa alueilla, joissa korkeampi BKT/asukas ( Suomi) Hoidon kustannukset Korkeammat yliopistosairaaloissa ( Ruotsi) Korkeammat mitä hajautetumpi alueellinen aivoinfarktipotilaiden hoitojärjestelmä (Suomi, Unkari) Korkeammat mitä pienempi asukastiheys (Ruotsi) Kustannusten ja laadun välinen suhde: Missään maassa ei positiivista yhteyttä Benchmarking seminaari

235 Aivoinfarktin hoito Suomessa EuroHOPE aineiston jälkeen Perfect-hankkeen tiedot Poistettu myös pitkäaikaishoidossa ennen infarktia olleet Mukana ainoastaan suoraan keskussairaaloihin hakeutuneet potilaat Vakioitu: ikä ja sukupuoli. HUOM! Ei ollut mahdollisuutta käyttää muita riskitekijöitä (aikaisemmat liitännäissairaudet, eräiden lääkkeiden käyttö), koska Kelan tietoja ei ole käytössä vuosilta Tiedot suuntaa-antavia ja tarkentuvat myöhemmin. Korrelaatio kuitenkin korkeampi kuin sydäninfarktipotilailla ( 0.95) Benchmarking seminaari

236 Aivoinfarktipotilaiden 30 päivän elonjäämisen todennäköisyys (%) sairaaloittain Suomessa , ikä- ja sukupuolivakioidut osuudet Benchmarking seminaari

237 Sydän- ja aivoinfarktin hoitotulokset sairaaloittain Suomessa Aivoinfarkti Sydäninfarkti Benchmarking seminaari

238 Päätelmiä Sydäninfarktin hoidossa Suomen parhaimpien sairaaloiden hoitotulokset samalla tasolla kuin Ruotsin ja Norjan huonoimpien sairaaloiden hoitotulokset. Viime vuosina hoidon vaikuttavuus parantunut mutta ei ole kuitenkaan saavuttanut Ruotsin ja Norjan tasoa => oppia naapureista Huomattavia eroja hoidon laadussa sekä maiden välillä että maiden sisällä. Myös Unkarissa, jossa hoitotulokset keskimäärin ovat huonoja, on sairaaloita, jotka yltävät suomalaisten sairaaloiden tasolle Eri potilasryhmien hyvä hoidon laatu ei ole keskittynyt samoihin sairaaloihin=> yhden potilasryhmän hoidon laadusta ei voida tehdä yleistyksiä koko sairaalatasolle Benchmarking seminaari

239 Suoriutumiskykyä koskevan vertailutiedon parantaminen Lyhyellä tähtäimellä: Sairaaloiden kirjaamiskäytäntöjen parantaminen: jos sivudiagnoosit ja toimenpiteet olisit kirjattu kattavasti ja yhtenäisin perustein HILMO:oon, voitaisiin jo nyt olemassa olevista rekisteristä tuottaa useita laatumittareita Kansallisten eri potilasryhmiä koskevien laaturekisterien kehittäminen (Ruotsi, Tanska Norja). Edellyttää huomattavia voimavaroja ja usean vuoden asiantuntijatyötä. Kansallisen potilastiedon terveysarkiston (Kanta) hyödyntäminen suoriutumiskyvyn arvioinnissa. Edellyttää standardisoitujen tietojen määrittelyä ja mahdollisuutta niiden käyttöön Benchmarking seminaari

240 Benchmarking seminaari