Sairaaloiden tuottavuuden kehitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2001 2005"

Transkriptio

1 Tilastotiedote Statistikmeddelande 5/2007 Terveys 2007 Hälsa Health Sairaaloiden tuottavuuden kehitys Pirjo Häkkinen Miika Linna Saana Vesterinen Iiris Juvonen S-posti: etunimi.sukunimi@stakes.fi Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Forsknings- och utvecklings- centralen för social- och hälsovården National Research and Development Centre for Welfare and Health Puhelin (09) Telefon Phone Telefaksi (09) Telefax ISSN (Internet) Vuosina tuotettujen palvelujen määrä on noussut yliopistollisissa sairaaloissa ja keskussairaaloissa ja pysynyt lähes ennallaan muissa sairaaloissa. Yliopistollisten sairaaloiden tuottamien palvelujen määrä on noussut 14 % ja keskussairaaloissa 8 %. Sairaalaryhmien tarkastelu osoittaa, että erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamista on keskitetty ns. aluesairaaloista keskussairaaloihin ja yliopistollisiin sairaaloihin. Sairaaloiden deflatoidut tuotantokustannukset ovat nousseet vuosina jossain määrin enemmän kuin vastaavan ajan palvelutuotanto on lisääntynyt. Nousu on ollut melko maltillista yliopistollisissa sairaaloissa, 18 % ja muissa sairaaloissa (ns. aluesairaalat) 4 %, kun otetaan huomioon vastaavan ajanjakson palvelujen määrän nousu. Keskussairaaloissa kustannusten nousu on ollut korkeinta suhteessa tuotettuihin palveluihin. Kustannukset nousivat 17 % tarkastelujakson aikana. Aikasarjan tarkastelu on kuitenkin poikkeuksellinen, koska lähtötason muodostaa vuosi 2001, jolloin oli lääkärilakko. Näin ollen sairaaloiden palvelutuotanto oli normaalista poikkeavaa. Kaikissa sairaalaryhmissä kustannukset ovat nousseet samassa suhteessa palvelujen tuottamisen kanssa tarkastelujakson viimeisinä vuosina

2 Sairaaloiden välillä on edelleen tuottavuuseroja. Vuonna 2005 yliopistollisten sairaaloiden ja keskussairaaloiden suurimmat tuottavuuserot olivat noin 20 %. Muiden sairaaloiden ryhmässä tuottavuuserot ovat vielä suuremmat. Muiden sairaaloiden ryhmässä palvelutuotanto ja potilasrakenne saattavat vaihdella huomattavastikin eri sairaaloiden välillä, mikä osittain selittää suuria tuottavuuseroja. Myös sairaaloiden kirjaamiskäytännöillä on vaikutusta tuloksiin. Tässä tuottavuuden tarkastelussa ei ole otettu huomioon potilaan terveydentilassa tai hoidon laadussa tapahtuneita muutoksia. Hoidon vaikuttavuutta selvitetään Stakesin ja sairaanhoitopiirien erillisessä Perfect-hankkeessa, jonka tulokset tulevat jatkossa täydentämään sairaaloiden tuottavuustietoja. Erikoissairaanhoidon (ei sisällä psykiatriaa) ikä- ja sukupuolivakioitu palvelujen käyttö vuonna 2005 on ollut suurinta Pohjois-Savon (21 % yli maan keskitason), Etelä-Pohjan-maan ja Etelä- Savon (16 % yli maan keskitason) sairaanhoitopiirien kunnissa. Vakioitu palvelujen käyttö on ollut vähäisintä Jorvin sairaanhoitoalueen (12 % alle maan keskitason) ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (10 % alle maan keskitason) kunnilla sekä Helsingin kaupungilla (9 % alle maan keskitason). 2

3 SISÄLLYS 1 TAUSTA 4 2 KÄSITTEET 5 3 AINEISTOT 8 4 MENETELMÄT 8 5 TULOKSET 11 6 TUOTTAJATAULUKOT Tuotannon kehitys sairaaloittain Kustannusten kehitys sairaaloittain Tuottavuuden kehitys sairaaloittain Episodituottavuuden kehitys sairaaloittain ja sairaaloiden tuottavuuserot Sisätautien episodituottavuuden kehitys sairaaloittain Kirurgian episodituottavuuden kehitys sairaaloittain 30 7 ALUETAULUKOT Erikoissairaanhoidon käyttö ja kustannukset Sisätautien ja kirurgian erikoisalojen palvelujen käyttö ja kustannukset Erikoissairaanhoidon kustannusten erot 37 LAATUSELOSTE 50 3

4 1 TAUSTA Stakes ja sairaanhoitopiirit ovat kehittäneet yhteistä tuottavuuden seurannan tietojärjestelmää sairaaloiden toiminnan arviointiin (benchmarking-hanke) vuodesta 1997 lähtien. Hankkeessa ovat olleet mukana kaikki sairaanhoitopiirit ja seitsemän yksittäistä sairaalaa. Alueellisessa tarkastelussa on lisäksi ollut mukana erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden sekä yksityissairaaloiden vuodeosastohoito. Hanke ei sisällä psykiatrian erikoissairaanhoitoa. Aineistosta saa monipuolista tietoa sairaalapalvelujen käytöstä, kustannuksista ja tuottavuudesta sairaanhoitopiireittäin, sairaaloittain, kunnittain sekä erikoisaloittain. Tuotoksen mittaamisen keinoja on jatkuvasti tutkittu ja testattu. Hoitokäytäntöjen muutokset, esim. avohoitopainotteisemmaksi, asettavat tuotosmittareiden kehittämiselle jatkuvia haasteita. Menetelmien kehitystyöstä ovat vastanneet tutkimusprofessori Unto Häkkinen ja dosentti Miika Linna 1. Hanke on ollut sairaanhoitopiirien ja Stakesin rahoittama ja aineisto on toistaiseksi ollut vain hankkeeseen osallistuvien käytössä. Hanke on tuonut uudenlaisia näkökulmia ja uutta tietoa. Aineiston laatua ja luotettavuutta on parannettu jatkuvasti. Sairaaloiden kirjaamiskäytännöissä on edelleen eroja, jotka saattavat vaikuttaa tuloksiin. Kirjaamiskäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi tehdään valtakunnallisella tasolla kehittämistyötä, mikä tulee jatkossa parantamaan myös tämän aineiston laatua. Hankkeen sopimuskausi päättyi vuoden 2006 lopussa ja samalla hanke erillisprojektina lakkasi ja tietotuotannossa siirrytään normaaliin Stakesin rekisteritietotuotantoon. Sairaaloiden tuottavuustietoja on julkaistu aiemmin laajemmalle yleisölle Stakesin Raportteja sarjassa (280/2004) 2 sekä Tilastotiedotteessa 8/2005. Tietojärjestelmän aineisto on hyvin laaja, ja se mahdollistaa toiminnan ja tuottavuuden tarkastelun monilla eri tavoilla ja eri näkökulmista. Tässä tilastoraportissa tuottavuuden muutoksia kuvataan aikasarjana sairaalaryhmittäin: yliopistolliset sairaalat, keskussairaalat ja muut sairaalat. Mittarit on valittu siten, että raportti antaisi kattavan kuvan toiminnan ja tuottavuuden tarkastelulle viiden vuoden aikana. Tilaston lähtövuodeksi on valittu vuosi Tarkastelun pääpaino on kuitenkin viimeisten vuosien välisessä kehityksessä. Jatkossa tilastoraportti tai vastaava tullaan julkaisemaan vuosittain. 1 Linna M. Measuring Hospital Performance: the Productivity, Efficiency and Costs of Teaching and Re search in Finnish Hospitals. STAKES, Research Reports 98, Junnila M. (toim.) Sairaaloiden tuottavuus, Benchmarking-tietojen käyttö erikoissairaanhoidon toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa. STAKES, Raportteja 280,

5 2 KÄSITTEET Tuottavuus Tuottavuudella tarkoitetaan toiminnan tuotoksen ja sen aikaansaamiseksi käytettyjen panosten suhdetta. Tässä raportissa panoksina käytetään kokonaiskustannuksia. Kun tuotos jaetaan työvoimapanoksen määrällä, saadaan työn tuottavuus 3. Kuvio 1: Tuottavuuden ja tehokkuuden määrittely terveydenhuollossa 3 Tuottavuus ja tehokkuus PANOKSET Voimavarat Kustannukset TUOTANTO- PROSESSI TUOTOKSET Suoritteet Palvelut Episodit VAIKUTTAVUUS esim. terveyteen liittyvä elämänlaatu (QALY ) TUOTTAVUUS = TUOTOKSET / PANOKSET TEHOKKUUS = VAIKUTTAVUUS / PANOKSET Tuotokset Erikoissairaanhoidon tuotoksen mittaaminen perustuu sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuushankkeessa kehitettyyn mittariin, episodiin. Episodi on toiminnan varsinainen lopputuote. Episodi on hyvin lähellä "hoidettu potilas" "hoitokokonaisuus" -käsitteitä. Tuottavuusaineistoissa episodi kattaa potilaan yhden kalenterivuoden aikana tapahtuneen hoidon. Jos hoito jatkuu yli vuodenvaihteen, tulee siitä uusi episodi. Episodia käytetään mittarina sekä tuottajatarkastelussa että alueellisessa tarkastelussa. Kokonaistuotos Sairaalan tai erikoisalan kokonaistuotos muodostetaan kolmen erityyppisen tuotoksen painotettuna summana: vuodeosastohoitoa ja avohoitoa sisältäneiden vuodeosastoepisodien sekä kahden vain avohoitoa sisältäneen hoitokokonaisuuden, päivystysepisodien ja ajanvarausepisodien painotettuna summana. 3 Lähde: Sintonen H, Pekurinen M. Terveystaloustiede. WSOY

6 Vuodeosastoepisodi Vuodeosastoepisodi tarkoittaa potilaan koko hoitoprosessia, eli kaikkia vuodeosastohoitojaksoja ja niihin liittyviä avohoitokäyntejä, toimenpiteitä ja muita suoritteita, jotka on tehty potilaan terveysongelman ratkaisemiseksi. Vuodeosastoepisodi sisältää potilaalle saman sairauden vuoksi tapahtuneet hoitojaksot ja avohoitokäynnit. Yhdellä henkilöllä voi olla useita episodeja. Toisaalta yksi suorite, kuten hoitojakso, voi kuulua vain yhteen episodiin. Ajanvarausepisodi Ajanvarausepisodi tarkoittaa potilaan tietyn terveysongelman ratkaisemista avohoidossa, johon sisältyy ainoastaan ajanvarauskäyntejä, ei lainkaan vuodeosastohoitojaksoja eikä päivystyskäyntejä. Päivystysepisodi Päivystysepisodi tarkoittaa potilaan tietyn terveysongelman ratkaisemista avohoidossa, johon sisältyy ainoastaan päivystyskäyntejä, ei lainkaan vuodeosastohoitojaksoja eikä ajanvarauskäyntejä. Mikäli henkilöllä on sekä päivystys- että ajanvarauskäyntejä, mutta ei vuodeosastohoitojaksoja, niin potilaalle tulee kaksi erillistä episodia, joista toinen on ajanvarausepisodi ja toinen päivystysepisodi. Tuottajakohtainen episodi Tuottajakohtaisessa tarkastelussa episodiin lasketaan potilaan saman sairauden vuoksi yksittäisessä sairaalassa annettu koko hoito. Hoitokokonaisuutta tarkastellaan tällöin sairaalakohtaisesti. Tuottavuustarkastelussa poikkileikkausvertailu tehdään aina sairaalaryhmien sisällä, ts. keskussairaaloita verrataan toisiin keskussairaaloihin ja yliopistollisia sairaaloita toisiin yliopistollisiin sairaaloihin. Sairaaloita verrataan toisiinsa ainoastaan poikkileikkausnäkökulmassa. Alue-episodi Alueellisessa tarkastelussa episodiin lasketaan potilaan saman sairauden vuoksi erikoissairaanhoidossa annettu koko hoito riippumatta siitä, missä sairaalassa tai sairaanhoitopiirissä hoito on annettu. Näkökulma on tällöin väestölähtöinen. Alue-episodit sisältävät myös potilaiden vuodeosastojaksot erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa sekä yksityisissä sairaaloissa. 6

7 Kuviossa 2 on esitetty kaksi mahdollista tapaa määritellä episodi. Alue-episodi (A) sisältää potilaan saaman hoidon kaikissa eri sairaaloissa ja sairaanhoitopiireissä. Tuottajakohtainen episodi (B) kattaa potilaan hoidon yksittäisessä sairaalassa. Alue-episodeissa potilaan hoitoketjua seurataan yli sairaala- ja sairaanhoitopiirirajojen. Näiden episodien laskeminen mahdollistaa kunta- ja sairaanhoitopiiritason alueellisen tuottavuusvertailun. Kuvio 2: Potilaan hoitoepisodit erikoissairaanhoidossa: Alue-episodi (A) käsittää hoidon kolmessa sairaalassa ja kahdessa sairaanhoitopiirissä. Tuottajakohtainen episodi (B) käsittää hoidon yhdessä sairaalassa. 4 A) Alue- episodi Sairaanhoitopiiri 1 Sairaanhoitopiiri 2 Potilaan hoitokokonaisuuteen liittyvät tapahtumat 3 eri sairaalassa O1 O2 DRG1 DRG2 DRG3 O3 Avokäyntejä Sairaala x Hoitojaksoja Sairaala y Sairaala z Potilaan hoitoon liittyvät tapahtumat yhdessä sairaalassa (z) B) Tuottajakohtainen episodi - Panokset Aineistossa panoksina käytetään sairaalan tai yhden erikoisalan kokonaiskustannuksia. Hintaindeksi Tässä raportissa kokonaiskustannukset on deflatoitu vuoden 2005 hinta- ja kustannustasoon Tilastokeskuksen julkaisemalla julkisten menojen kunnallistalouden terveystoimen hintaindeksillä 5. 4 Linna M, Häkkinen U. Alueellisten hoitoketjujen tuottavuusvertailu - Uusi tapa tarkastella erikoissairaanhoidon kustannuksia. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2000: 37, Lähde: Tilastokeskus 6 7

8 3 AINEISTOT Sairaaloiden tuottavuustiedot perustuvat hoitoilmoitusrekisteritietoihin (Hilmo) ja erikseen kerättyihin avohoito- ja kustannustietoihin. Erikoissairaanhoidon toimintatietoja täydennetään tiedoilla perusterveydenhuollossa toteutuneista erikoissairaanhoidon hoitojaksoista. Hoitoilmoitusrekisterin yksilötason diagnoosi- ja toimenpidetietoja käytetään tuottavuusaineiston hoitojaksojen DRG -ryhmittelyssä ja episodien muodostuksessa. Aineiston kustannustiedot kerätään sairaanhoitopiiri-, sairaala- ja erikoisalatasolla. Sairaaloiden tuottavuusprojektissa käytetyt kustannustiedot perustuvat sairaanhoitopiirien tilinpäätöstietoihin, erikoisalojen toiminnallisiin tuloslaskelmiin ja sisäisiin kustannuslaskentaraportteihin. Palveluiden käytön laskennassa (alue-episodit) erikoislääkärijohtoisten terveyskeskusten ja yksityissairaaloiden vuodeosastohoito on arvioitu koko maan keskiarvokustannusten mukaan. Vastaavat suoritetiedot perustuvat hoitoilmoitusrekisteritietoihin (Hilmo). 4 MENETELMÄT DRG-ryhmät, kustannuspainot ja potilasrakenne Tuottavuusaineistossa hoitoa tarkastellaan potilasryhmäkohtaisesti. Potilasryhminä käytetään NordDRG-ryhmiä 6, jotka muodostetaan ryhmittelemällä sairaaloiden potilaskohtaiset vuodeosastohoitojaksot ja päiväkirurgia hoito-ongelman ja voimavarojen kulutuksen mukaan samankaltaisiin potilasryhmiin. NordDRG Classic-ryhmittely vähentää tarkasteltavien potilasryhmien määrän noin 500:aan tuhansien diagnoosiryhmien sijasta. Tässä raportissa esitetyissä aikasarjatarkasteluissa on kaikki vuodet ryhmitelty NordDRG -ryhmittelijän vuoden versiolla, kun taas vuoden 2005 poikkileikkausvertailussa on ryhmittelijänä käytetty vuoden 2005 NordDRG Classic -ryhmittelijää. Aineistossa kullekin NordDRG -ryhmälle annetaan kustannuspaino, joka kuvaa kyseisen potilasryhmän vuodeosastohoidon ja päiväkirurgian vaatimaa suhteellista voimavarojen tarvetta. Kustannuspainoina on käytetty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vuoden 2005 Classic -painoja, joita on korjattu siten, että ne vastaavat koko maan vuoden 2005 potilasrakennetta eli casemixiä. Aikasarjatarkastelussa on käytetty vuoden 2002 HUS:n painoja, jotka on korjattu vuoden 2001 koko maan casemixillä. Taulukossa 1 sairaalat on asetettu niiden potilasrakenteen mukaiseen järjestykseen. Koko maan keskiarvo on 1,00. DRG -järjestelmä tarjoaa paljon tutkitun sekä käytössä testatun tavan ryhmitellä potilaat diagnoosien ja tehtyjen toimenpiteiden perusteella. Tuottavuusmittauksen kannalta on oleellista kyetä mittaamaan "tuotos" eli palvelujen sisältö riittävän tarkasti. Minimivaatimus vertailujen mielekkyyden varmistamiseksi on käyttää potilasryhmittelyä, joka ottaa huomioon erot eri potilasryhmien voimavarojen kulutuksessa. Aineistoja ollaan koeluonteisesti ryhmitelty myös avohoidon sisältävällä Full -NordDRG -ryhmittelijällä, mutta sitä ei tässä vaiheessa ole kuitenkaan vielä otettu virallisesti tuotantokäyttöön. 8

9 Tuotos Tuottavuuden mittaamisessa ollaan ensisijaisesti kiinnostuneita tuottavuuden muutoksesta jollakin aikavälillä tai tuottavuudesta suhteessa toisiin yksiköihin. Sairaaloiden tuottavuustietojärjestelmässä tuotosta mitataan kahdella tavalla: Välisuoritteina, joita ovat hoitojaksot ja avohoitokäynnit ja loppusuoritteina, joita ovat episodit. Tuottavuustietojärjestelmässä hoitopäivät, hoitojaksot ja avohoitokäynnit ovat välisuoritteita tuotoksen aikaansaamiseksi. Loppusuorite eli varsinainen tuotos on episodi, joka muodostaa perustan tuottavuuden mittaamiselle. Yksi episodi sisältää sairauden tai terveysongelman parantamisen kaikki vaiheet eli kaikki yhdelle potilaalle saman sairauden vuoksi kalenterivuoden aikana kertyneet hoitojaksot ja avohoitokäynnit. Episodi eroaa käsitteestä "hoidettu potilas", koska tuottavuusaineisto osittuu yhden vuoden jaksoihin. Näin yli vuodenvaihteen hoidossa olleista potilaista tulee yksi episodi molemmille vuosille. Tuotoksia laskettaessa erityyppisten episodien määrät korjataan niille lasketuilla painokertoimilla. Sairaalan tai erikoisalan kokonaistuotos saadaan laskemalla yhteen painotettujen episodien määrät. Panokset Aineistossa panoksina käytetään sairaaloiden kokonaiskustannuksia. Sairaalan kokonaiskustannukset muodostetaan sairaalan toimintakuluista, käyttöomaisuuden poistoista sekä vieraan pääoman kuluista. Toimintakulut koostuvat pääosin henkilöstömenoista, materiaalien ja palvelujen ostoista sekä vuokramenoista. Kustannustietoja on yhdenmukaistettu vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Sairaanhoitopiirit kehittävät parhaillaan yhteistyössä Kuntaliiton/Efekon kanssa sairaaloiden kustannuslaskentaa, mikä parantaa jatkossa vertailukelpoisen tiedon saantia. Kokonaiskustannuksista vähennetään ne kustannuserät, jotka eivät liity erikoissairaanhoidon toimintoihin tai sairaalan omiin palveluihin välittömästi tai välillisesti tukipalveluina. Kehitysvammahuollon kustannukset on jätetty pois niissä sairaanhoitopiireissä, jotka toimivat myös kehitysvammahuollon erityispiirinä. Kustannusten yhdenmukaistamisen vuoksi sairaaloiden tuottavuustietojärjestelmä tarjoaa tällä hetkellä parhaan mahdollisen vertailupohjan sairaaloiden kustannuksille. Sairaaloiden ryhmittely aineistossa Sairaaloiden tuottavuustietojärjestelmässä sairaalat on jaettu kolmeen ryhmään: yliopistollisiin sairaaloihin, keskussairaaloihin ja muihin sairaaloihin. Yliopistollisten sairaaloiden ryhmään luetaan tässä hankkeessa myös Invalidisäätiön sairaala Orton ja Reumasäätiön sairaala, koska niiden hoidon vaativuustaso vastaa yliopistollisten sairaaloiden tasoa. Ne eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia yliopistosairaaloihin, koska niiden tuotevalikoima on suppeampi eivätkä ne päivystä. Vaasan keskussairaalan hoidon vaativuustaso on osittain yliopistollisen sairaalan luokkaa (esim. sydänkirurgia ja syöpätaudit), mutta sairaala kuuluu tässä tarkastelussa keskussairaaloiden ryhmään. Muiden sairaaloiden ryhmään kuuluvat kaikki muut sairaanhoitopiirien sairaalat ja yksittäiset pienet sairaalat, kuten Raahen ja Forssan sairaalat. Lisäksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) vuoden 2005 mukaisten sairaanhoitoalueiden sairaalat sekä HYKS, Jorvin ja HYKS, Peijaksen sairaalat kuuluvat muiden sairaaloiden ryhmään. 9

10 Sairaaloiden toiminnan sisällön ja vaikeusasteen kuvaaminen aineistolla Sairaaloiden toiminnan sisältöä ja vaikeusastetta voidaan kuvata tuottavuustietojärjestelmän aineistolla monipuolisesti. Taulukko 1 on yksi esimerkki siitä. Taulukko kuvaa sairaaloiden erilaisuutta ja helpottaa tämän raportin tietojen tulkintaa. Sairaalat on siinä järjestetty niiden potilasrakennetta kuvaavan casemix-indeksin mukaiseen järjestykseen. Koko maan keskiarvo on 1,00. Taulukko havainnollistaa sairaaloiden erilaisuuden myös sairaalaryhmän (yliopistolliset sairaalat, keskussairaalat ja muut sairaalat) sisällä ja antaa taustatietoa tarkastelulle. Taulukon 1 mukaan Invalidisäätiön sairaala Ortonissa hoidettiin vuonna 2005 selvästi keskimääräistä vaikeahoitoisempia potilaita. Kaikki potilaat olivat kirurgisia, joten eri DRGryhmien määrä oli siellä vertailuaineiston toiseksi pienin. Eniten eri DRG-ryhmiä omaavia potilaita hoidettiin HYKS, Helsingin sairaaloissa, joissa casemix-indeksi on kolmanneksi korkein. TYKSin muita yliopistosairaaloita alhaisempi casemix selittyy osittain muista poikkeavasta kirjaamiskäytännöstä, mikä aiheuttaa tapahtumien ryhmittymisen vähemmän vaativiin ryhmiin. Myös sairaalaryhmän sisällä eri sairaaloissa hoidetaan vaativuudeltaan erilaisia potilaita. Esimerkiksi Vaasan keskussairaalan casemix-indeksi on selvästi korkeampi kuin muissa keskussairaaloissa ja yltää lähelle yliopistosairaaloiden tasoa. Muiden sairaaloiden ryhmään kuuluu vaativuudeltaan erilaisia potilaita hoitavia sairaaloita. Useimmiten näissä hoidetaan voimavarojen kulutuksen näkökulmasta keskimäärin helpompihoitoisia potilaita. 10

11 Taulukko 1: Sairaaloiden toiminnan sisältöä ja vaikeusastetta kuvaavia tunnuslukuja vuonna 2005 Sairaala Casemix Kustannukset 1000 Painotetut hoitojaksot Painotetut ajanvarauskäynnit Painotetut päivystyskäynnit Invalidisäätiön sairaala Orton 1, Tampereen yliopistollinen sairaala (TAYS) 1, HYKS, Helsingin sairaalat 1, Oulun yliopistollinen sairaala (OYS) 1, Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) 1, Vaasan keskussairaala 1, Etelä-Karjalan keskussairaala 0, Kainuun keskussairaala 0, HYKS, Peijaksen sairaala 0, Mikkelin keskussairaala 0, Turun yliopistollinen keskussairaala (TYKS) 0, Kanta-Hämeen keskussairaala 0, Etelä-Pohjanmaan keskussairaala 0, Reumasäätiön sairaala 0, Pohjois-Karjalan keskussairaala 0, Päijät-Hämeen keskussairaala 0, Keski-Suomen keskussairaala 0, Porvoon sairaala 0, Savonlinnan keskussairaala 0, HYKS, Jorvin sairaala 0, Hyvinkään sairaala 0, Kuusankosken aluesairaala 0, Kymenlaakson keskussairaala 0, Satakunnan keskussairaala 0, Länsi-Uudenmaan sairaala 0, Forssan sairaala 0, Salon aluesairaala 0, Länsi-Pohjan keskussairaala 0, Keski-Pohjanmaan keskussairaala 0, Vakka-Suomen sairaala 0, Lapin keskussairaala 0, Lohjan sairaala 0, Loimaan aluesairaala 0, Valkeakosken sairaala 0, Mäntän aluesairaala 0, Malmin terveydenhuoltoalue 0, Vammalan sairaala 0, Oulaskankaan sairaala 0, Raahen sairaala 0, Varkauden sairaala 0, Iisalmen sairaala 0, Turunmaan sairaala 0,

12 5 TULOKSET Vuosina tuotannon määrä on kasvanut yliopistollisissa sairaaloissa ja keskussairaaloissa. Muissa sairaaloissa tuotos on pysynyt lähes ennallaan lukuun ottamatta vuotta 2003, jolloin tuotos laski. Muiden sairaaloiden tuotannon kokonaiskehitykseen on vaikuttanut osittain toimintojen yhdistäminen keskussairaaloihin ja yliopistollisiin sairaaloihin. Esim. vuonna 2003 yhdistettiin Raision sairaala osaksi Turun yliopistollista keskussairaalaa ja Riihimäen sairaala osaksi Kanta-Hämeen keskussairaalaa. Selkämeren sairaala yhdistettiin osaksi Vaasan keskussairaalaa vuoden 2005 aikana. Kustannuskehitys on ollut kaikissa sairaalaryhmissä tuotoksen kehitystä nopeampaa, joten tuottavuus on laskenut hieman vuosien aikana. Tämänkaltainen tuottavuuskehitys on ollut yleistä myös muissa läntisissä maissa. Tuotoksen mittaamisessa käytetty NordDRG - ryhmittelijä ei välttämättä pysty ottamaan huomioon hoidossa mahdollisesti tapahtunutta laadullista kehitystä. Tässä raportissa kokonaiskustannukset on deflatoitu vuoden 2005 hinta- ja kustannustasoon Tilastokeskuksen julkaisemalla julkisten menojen kunnallistalouden terveystoimen hintaindeksillä 6. Käytetty hintaindeksi saattaa aliarvioida erikoissairaanhoidon kustannuskehitystä. Vuosien välillä tuottavuuskehityksessä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kuvio 3: Tuotoksen ja kustannusten kehitys yliopistollisissa sairaaloissa , vuosi 2001 = Tuotos Kust annukset 6 Lähde: Tilastokeskus 12

13 Kuvio 4: Tuotoksen ja kustannusten kehitys keskussairaaloissa , vuosi 2001 = Tuotos Kustannukset Kuvio 5: Tuotoksen ja kustannusten kehitys muissa sairaaloissa , vuosi 2001 = Tuotos Kustannukset 13

14 6 TUOTTAJATAULUKOT Tuottajakohtainen episodi kattaa potilaan hoidon yksittäisessä sairaalassa (kuvio 2). 6.1 Tuotannon kehitys sairaaloittain Palvelutuotannon määrä episodeilla kuvattuna on kasvanut kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa vuosina Kasvu on ollut suurinta Tampereen yliopistollisessa sairaalassa TAYS:ssa, 10 %. Episodeista vuodeosasto- ja päivystysepisodien määrä on kasvanut kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa ja Hyksiä lukuun ottamatta myös ajanvarausepisodien lukumäärä. Vuodeosastoepisodeihin sisältyy myös vuodeosastopotilaiden samaan terveysongelmaan liittyvät ajanvaraus- ja päivystysepisodit (ks. käsitemäärittely). Reumasäätiön sairaalan episodien yhteismäärä on laskenut 18 %:lla. (Taulukko 2) Keskussairaaloiden palvelutuotannon määrä on kasvanut tai pysynyt ennallaan vuosina Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Länsi-Pohjan keskussairaaloita lukuun ottamatta. Tuotanto on kasvanut eniten Päijät-Hämeen keskussairaalassa, 12 %. (Taulukko 3) Muiden sairaaloiden ryhmässä palvelutuotanto on episodeilla mitattuna kasvanut tai pysynyt ennallaan lukuun ottamatta Forssan, Loimaan, Malmin terveydenhuoltoalueen ja Vammalan sairaaloita. Episodien määrä on kasvanut eniten Salon sairaalassa ja vähentynyt eniten Loimaan sairaalassa. (Taulukko 4) Tarkasteltaessa koko ajanjaksoa vuodesta 2001 vuoteen 2005 palvelutuotanto on lisääntynyt kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa ja lähes kaikissa keskussairaaloissa. Sen sijaan muiden sairaaloiden palvelutuotanto on vähentynyt useammassa sairaalassa tai fuusioitu isompaan yksikköön osaksi keskussairaalan tai yliopistollisen sairaalan toimintaa. 14

15 Taulukko 2: Painotettujen episodien määrän kehitys yliopistollisissa sairaaloissa, Invalidisäätiön sairaala Ortonissa ja Reumasäätiön sairaalassa, vuosi 2001=100 Vuodeosastoepisodit HYKS, Helsingin sairaalat KYS OYS TAYS TYKS Invalidisäätiön sairaala Orton Reumasäätiön sairaala Ajanvarausepisodit HYKS, Helsingin sairaalat KYS OYS TAYS TYKS Invalidisäätiön sairaala Orton Reumasäätiön sairaala Päivystysepisodit HYKS, Helsingin sairaalat KYS OYS TAYS TYKS Kaikki episodit yhteensä HYKS, Helsingin sairaalat KYS OYS TAYS TYKS Invalidisäätiön sairaala Orton Reumasäätiön sairaala Vuonna 2003 Raision aluesairaala yhdistettiin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Vuonna 2004 Turun kaupungin kirurginen sairaala yhdistettiin Turun yliopistollisen keskussairaalaan. 15

16 Taulukko 3: Painotettujen episodien määrän kehitys keskussairaaloissa, vuosi 2001 = 100 Vuodeosastoepisodit Etelä-Karjalan ks Etelä-Pohjanmaan ks Kainuun ks Kanta-Hämeen ks Keski-Pohjanmaan ks Keski-Suomen ks Kymenlaakson ks Lapin ks Länsi-Pohjan ks Mikkelin ks Pohjois-Karjalan ks Päijät-Hämeen ks Satakunnan ks Savonlinnan ks Vaasan ks Ajanvarausepisodit Etelä-Karjalan ks Etelä-Pohjanmaan ks Kainuun ks Kanta-Hämeen ks Keski-Pohjanmaan ks Keski-Suomen ks Kymenlaakson ks Lapin ks Länsi-Pohjan ks Mikkelin ks Pohjois-Karjalan ks Päijät-Hämeen ks Satakunnan ks Savonlinnan ks Vaasan ks

17 Päivystysepisodit Etelä-Karjalan ks Etelä-Pohjanmaan ks Kainuun ks Kanta-Hämeen ks Keski-Pohjanmaan ks Keski-Suomen ks Kymenlaakson ks Lapin ks Länsi-Pohjan ks Mikkelin ks Pohjois-Karjalan ks Päijät-Hämeen ks Satakunnan ks Savonlinnan ks Vaasan ks Kaikki episodit yhteensä Etelä-Karjalan ks Etelä-Pohjanmaan ks Kainuun ks Kanta-Hämeen ks Keski-Pohjanmaan ks Keski-Suomen ks Kymenlaakson ks Lapin ks Länsi-Pohjan ks Mikkelin ks Pohjois-Karjalan ks Päijät-Hämeen ks Satakunnan ks Savonlinnan ks Vaasan ks Riihimäen aluesairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2003 Kanta-Hämeen keskussairaalan toiminnaksi 2 Rauman ja Satalinnan sairaaloiden toiminta on siirtynyt vuonna 2001 Satakunnan keskussairaalan toiminnaksi 3 Selkämeren sairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2005 Vaasan keskussairaalan toiminnaksi 17

18 Taulukko 4: Painotettujen episodien määrän kehitys muissa sairaaloissa, vuosi 2001 = 100 Vuodeosastoepisodit Forssan sairaala Hyvinkään sairaala Iisalmen sairaala Jorvin sairaala Kuusankosken aluesairaala Lohjan sairaala Loimaan sairaala Länsi-Uudenmaan sairaala Malmin terveydenhuoltoalue Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Peijaksen sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Raision aluesairaala Riihimäen aluesairaala Salon aluesairaala Selkämeren sairaala Turunmaan sairaala Vakka-Suomen sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan sairaala Varkauden sairaala Ajanvarausepisodit Forssan sairaala Hyvinkään sairaala Iisalmen sairaala Jorvin sairaala Kuusankosken aluesairaala Lohjan sairaala Loimaan sairaala Länsi-Uudenmaan sairaala Malmin terveydenhuoltoalue Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Peijaksen sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Raision aluesairaala Riihimäen aluesairaala Salon aluesairaala Selkämeren sairaala Turunmaan sairaala Vakka-Suomen sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan sairaala Varkauden sairaala Päivystysepisodit

19 Forssan sairaala Hyvinkään sairaala Iisalmen sairaala Jorvin sairaala Kuusankosken aluesairaala Lohjan sairaala Loimaan sairaala Länsi-Uudenmaan sairaala Malmin terveydenhuoltoalue Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Peijaksen sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Raision aluesairaala Riihimäen aluesairaala Salon aluesairaala Selkämeren sairaala Turunmaan sairaala Vakka-Suomen sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan sairaala Varkauden sairaala Kaikki episodit yhteensä Forssan sairaala Hyvinkään sairaala Iisalmen sairaala Jorvin sairaala Kuusankosken aluesairaala Lohjan sairaala Loimaan sairaala Länsi-Uudenmaan sairaala Malmin terveydenhuoltoalue Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Peijaksen sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Raision aluesairaala Riihimäen aluesairaala Salon aluesairaala Selkämeren sairaala Turunmaan sairaala Vakka-Suomen sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan sairaala Varkauden sairaala Iisalmen ja Varkauden sairaalat irrottautuivat vuonna 2005 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä 2 Pietarsaaren sairaala ja Pietarsaaren terveyskeskus yhdistyivät vuonna 2005 ja ottivat nimekseen Malmin terveydenhuoltoalue 3 Raision aluesairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2003 Turun yliopistollisen keskussairaalan toiminnaksi 4 Riihimäen aluesairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2003 Kanta-Hämeen keskussairaalan toiminnaksi 5 Selkämeren sairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2005 Vaasan keskussairaalan toiminnaksi 19

20 6.2 Kustannusten kehitys sairaaloittain Sairaalatoiminnan kokonaiskustannukset ovat nousseet reaalisesti suurimmassa osassa sairaaloita. Yliopistosairaaloissa kokonaiskustannusten nousu on ollut saman suuruista (n. 6 %) KYS:iä lukuun ottamatta (2 %). Invalidisäätiön sairaala Ortonissa nousu on ollut 9 %. Sen sijaan Reumasäätiön sairaalassa kustannukset ovat laskeneet 26 %. (Taulukko 5) Keskussairaaloiden kokonaiskustannukset nousivat reaalisesti kaikissa muissa sairaaloissa paitsi Kainuun ja Länsi-Pohjan keskussairaaloissa. Kokonaiskustannukset nousivat eniten Kymenlaakson (7 %), Savonlinnan (8 %) ja Vaasan (10 %) keskussairaaloissa. (Taulukko 6) Muiden sairaaloiden ryhmässä kokonaiskustannukset nousivat reaalisesti eniten Hyvinkään 8 % ja Mäntän 7 % sairaaloissa. Kokonaiskustannukset ovat vähentyneet eniten Varkauden sairaalassa 6 %. (Taulukko 7) Taulukko 5: Kustannusten kehitys kiintein hinnoin yliopistollisissa sairaaloissa, Invalidisäätiön sairaala Ortonissa ja Reumasäätiön sairaalassa, vuosi 2001 = HYKS, Helsingin sairaalat KYS OYS TAYS TYKS Invalidisäätiön sairaala Orton Reumasäätiön sairaala Vuonna 2003 Raision aluesairaala yhdistettiin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Vuonna 2004 Turun kaupungin kirurginen sairaala yhdistettiin Turun yliopistollisen keskussairaalaan. 20

21 Taulukko 6: Kustannusten kehitys kiintein hinnoin keskussairaaloissa, vuosi 2001 = Etelä-Karjalan ks Etelä-Pohjanmaan ks Kainuun ks Kanta-Hämeen ks Keski-Pohjanmaan ks Keski-Suomen ks Kymenlaakson ks Lapin ks Länsi-Pohjan ks Mikkelin ks Pohjois-Karjalan ks Päijät-Hämeen ks Satakunnan ks Savonlinnan ks Vaasan ks Riihimäen aluesairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2003 Kanta-Hämeen keskussairaalan toiminnaksi 2 Rauman ja Satalinnan sairaaloiden toiminta on siirtynyt vuonna 2001 Satakunnan keskussairaalan toiminnaksi 3 Selkämeren sairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2005 Vaasan keskussairaalan toiminnaksi 21

22 Taulukko 7: Kustannusten kehitys kiintein hinnoin muissa sairaaloissa, vuosi 2001 = Forssan sairaala Hyvinkään sairaala Iisalmen sairaala Jorvin sairaala Kuusankosken aluesairaala Lohjan sairaala Loimaan sairaala Länsi-Uudenmaan sairaala Malmin terveydenhuoltoalue Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Peijaksen sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Raision aluesairaala Riihimäen aluesairaala Salon aluesairaala Selkämeren sairaala Turunmaan sairaala Vakka-Suomen sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan sairaala Varkauden sairaala Iisalmen ja Varkauden sairaalat irrottautuivat vuonna 2005 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä erikoislääkärijohtoisiksi terveyskeskussairaaloiksi 2 Pietarsaaren sairaala ja Pietarsaaren terveyskeskus yhdistyivät vuonna 2005 ja ottivat nimekseen Malmin terveydenhuoltoalue 3 Raision aluesairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2003 Turun yliopistollisen keskussairaalan toiminnaksi 4 Riihimäen aluesairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2003 Kanta-Hämeen keskussairaalan toiminnaksi 5 Selkämeren sairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2005 Vaasan keskussairaalan toiminnaksi 22

23 6.3 Tuottavuuden kehitys sairaaloittain Episodituottavuuden kehitys sairaaloittain ja sairaaloiden tuottavuuserot Tuottavuuden kehitystä arvioitaessa kustannukset on deflatoitu vuoden 2005 hinta- ja kustannustasoon Tilastokeskuksen julkaisemalla julkisten menojen kunnallistalouden terveystoimen hintaindeksillä. Käytetty hintaindeksi saattaa aliarvioida erikoissairaanhoidon kustannuskehitystä. Episodituottavuuden muutokset vaihtelevat sairaaloittain. Yliopistosairaaloiden tuottavuus on laskenut vuosina kaikissa muissa sairaaloissa paitsi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa TAYS:ssä (3 %) ja Kuopion yliopistollisessa sairaalassa KYS:ssä (1 %). (Taulukko 8) Taulukko 8: Episodituottavuuden kehitys yliopistollisissa sairaaloissa, Invalidisäätiön sairaala Ortonissa ja Reumasäätiön sairaalassa, vuosi 2001 = HYKS, Helsingin sairaalat KYS OYS TAYS TYKS Invalidisäätiön sairaala Orton Reumasäätiön sairaala Vuonna 2003 Raision aluesairaala yhdistettiin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Vuonna 2004 Turun kaupungin kirurginen sairaala yhdistettiin Turun yliopistollisen keskussairaalaan. Kuvio 6 kuvaa tuottavuuseroja poikkileikkauksena vuonna Yliopistollisista sairaaloista paras tuottavuus on ollut Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Reumasäätiön sairaalan tuottavuus on ollut hyvä suhteessa yliopistollisiin sairaaloihin. Reumasäätiön palvelutuotanto on hyvin spesifi eikä se ole päivystävä sairaala, joten sen toiminta ei ole täysin vertailukelpoinen yliopistosairaalojen toimintaan. 23

24 Kuvio 6: Yliopistollisten sairaaloiden ja säätiöpohjaisten sairaaloiden tuottavuus vuonna 2005, koko maa = 100 Reumasäät iö KYS TAYS OYS Invalidisäätiön sairaala Orton TYKS HYKS, Helsingin sairaalat Epi sodi tuottavuus Hoi toj aksotuottavuus Keskussairaaloiden ryhmässä tuottavuus on noussut vuosina kolmessa keskussairaalassa ja laskenut kahdeksassa keskussairaalassa. Tuottavuus on noussut eniten Päijät- Hämeen ja Kainuun keskussairaaloissa, noin 6 %. Mikkelin, Pohjois-Karjalan, Satakunnan ja Vaasan keskussairaaloissa tuottavuus on pysynyt ennallaan. Tuottavuus on laskenut eniten Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa 7 %. (Taulukko 9) Taulukko 9: Episodituottavuuden kehitys keskussairaaloissa, vuosi 2001 = Etelä-Karjalan ks Etelä-Pohjanmaan ks Kainuun ks Kanta-Hämeen ks Keski-Pohjanmaan ks Keski-Suomen ks Kymenlaakson ks Lapin ks Länsi-Pohjan ks Mikkelin ks Pohjois-Karjalan ks Päijät-Hämeen ks Satakunnan ks Savonlinnan ks Vaasan ks Riihimäen aluesairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2003 Kanta-Hämeen keskussairaalan toiminnaksi 2 Rauman ja Satalinnan sairaaloiden toiminta on siirtynyt vuonna 2001 Satakunnan keskussairaalan toiminnaksi 3 Selkämeren sairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2005 Vaasan keskussairaalan toiminnaksi 24

25 Kuvio 7 kuvaa keskussairaaloiden tuottavuuseroja poikkileikkauksena vuonna Tuottavuudeltaan parhaita ovat olleet Kainuun keskussairaala, Päijät-Hämeen keskussairaala ja Pohjois-Karjalan keskussairaala. Kuvio 7: Keskussairaaloiden tuottavuus 2005, koko maa = 100 Kainuun ks Pohjois-Karjalan ks Päijät-Hämeen ks Keski-Pohjanmaan ks Kanta-Hämeen ks Länsi-Pohjan ks Etelä-Karjalan ks Satakunnan ks Vaasan ks Mikkelin ks Kymenlaakson ks Lapin ks Etelä-Pohjanmaan ks Keski-Suomen ks Savonlinnan ks Episodit uot tavuus Hoitojaksotuottavuus 25

26 Muiden sairaaloiden tuottavuus on laskenut 7 sairaalassa, pysynyt ennallaan 3 sairaalassa ja noussut 10 sairaalassa vuosien välisenä aikana (Taulukko 10). Taulukko 10: Episodituottavuuden kehitys muissa sairaaloissa, vuosi 2001 = Forssan sairaala Hyvinkään sairaala Iisalmen sairaala Jorvin sairaala Kuusankosken aluesairaala Lohjan sairaala Loimaan sairaala Länsi-Uudenmaan sairaala Malmin terveydenhuoltoalue Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Peijaksen sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Raision aluesairaala Riihimäen aluesairaala Salon aluesairaala Selkämeren sairaala Turunmaan sairaala Vakka-Suomen sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan sairaala Varkauden sairaala Iisalmen ja Varkauden sairaalat irrottautuivat vuonna 2005 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä 2 Pietarsaaren sairaala ja Pietarsaaren terveyskeskus yhdistyivät vuonna 2005 ja ottivat nimekseen Malmin terveydenhuoltoalue 3 Raision aluesairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2003 Turun yliopistollisen keskussairaalan toiminnaksi 4 Riihimäen aluesairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2003 Kanta-Hämeen keskussairaalan toiminnaksi 5 Selkämeren sairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2005 Vaasan keskussairaalan toiminnaksi 26

27 Kuvio 8: Muiden sairaaloiden tuottavuus 2005, koko maa = 100 Iisalmen sairaala Varkauden sairaala Salon aluesairaala Mäntän sairaala Raahen sairaala Kuusankosken aluesairaala Vakka-Suomen sairaala Porvoon sairaala Forssan sairaala Oulaskankaan sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan sairaala Loimaan sairaala Turunmaan sairaala Peijaksen sairaala Malmin terveydenhoitoalue Jorvin sairaala Länsi-Uudenmaan sairaala Lohjan sairaala Hyvinkään sairaala Episodituottavuus Hoitojaksotuottavuus Kuvio 8 kuvaa muiden sairaaloiden tuottavuuseroja poikkileikkauksena vuonna Tuottavuudeltaan parhaita ovat olleet Iisalmen, Varkauden, Salon sekä Mäntän sairaalat niin episodikuin hoitojaksotuottavuudellakin mitattuna. Muiden sairaaloiden ryhmässä potilaiden vaikeusaste (casemix) vaihtelee enemmän kuin keskussairaaloiden ja yliopistollisten sairaaloiden ryhmässä, millä saattaa olla vaikutusta tuottavuusvertailussa. 27

28 6.3.2 Sisätautien episodituottavuuden kehitys sairaaloittain Sisätautien episodituottavuus on laskenut vuosien välisenä aikana KYSiä ja TAYSia lukuun ottamatta muissa yliopistollisissa sairaaloissa. TYKSin luvut eivät ole vertailukelpoiset, koska niistä puuttuu angiografioita. Reumasäätiön sairaala ei päivystä, joten sen luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia yliopistollisten sairaaloiden kanssa. Reumasäätiön sairaalan sisätautien toimintaa ja kustannuksia on vähennetty edellisestä vuodesta melko runsaasti ja kustannusten jakoa eri erikoisalojen kesken on tarkennettu, millä saattaa olla vaikutusta vuoden 2005 lukuihin (Taulukko 11) Keskussairaaloiden ryhmässä sisätautien episodituottavuus on parantunut 6 keskussairaalassa, pysynyt ennallaan 3 keskussairaalassa ja laskenut 6 keskussairaalassa. Eniten sisätautien tuottavuus oli parantunut Kainuun keskussairaalassa 23 %. (Taulukko 12) Muiden sairaaloiden kohdalla sisätautien episodituottavuus on parantunut 10 sairaalassa ja laskenut 8 sairaalassa. Sisätautien tuottavuus on parantunut eniten Lohjan, Porvoon ja Salon sairaaloissa. (Taulukko 13) Taulukko 11: Sisätautien episodituottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa ja Reumasäätiön sairaalassa, vuosi 2001 = HYKS, Helsingin sairaalat KYS OYS TAYS TYKS Reumasäätiön sairaala Vuonna 2003 Raision aluesairaala yhdistettiin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Vuonna 2004 Turun kaupungin kirurginen sairaala yhdistettiin Turun yliopistollisen keskussairaalaan. 28

29 Taulukko 12: Sisätautien episodituottavuuden kehitys keskussairaaloissa, vuosi 2001 = Etelä-Karjalan ks Etelä-Pohjanmaan ks Kainuun ks Kanta-Hämeen ks Keski-Pohjanmaan ks Keski-Suomen ks Kymenlaakson ks Lapin ks Länsi-Pohjan ks Mikkelin ks Pohjois-Karjalan ks Päijät-Hämeen ks Satakunnan ks Savonlinnan ks Vaasan ks Riihimäen aluesairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2003 Kanta-Hämeen keskussairaalan toiminnaksi 2 Rauman ja Satalinnan sairaaloiden toiminta on siirtynyt vuonna 2001 Satakunnan keskussairaalan toiminnaksi 3 Selkämeren sairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2005 Vaasan keskussairaalan toiminnaksi 29

30 Taulukko 13: Sisätautien episodituottavuuden kehitys muissa sairaaloissa, vuosi 2001 = Forssan sairaala Hyvinkään sairaala Iisalmen sairaala Jorvin sairaala Kuusankosken aluesairaala Lohjan sairaala Loimaan sairaala Länsi-Uudenmaan sairaala Malmin terveydenhuoltoalue Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Peijaksen sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Raision aluesairaala Riihimäen aluesairaala Salon aluesairaala Selkämeren sairaala Turunmaan sairaala Vakka-Suomen sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan sairaala Varkauden sairaala Iisalmen ja Varkauden sairaalat irrottautuivat vuonna 2005 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä 2 Pietarsaaren sairaala ja Pietarsaaren terveyskeskus yhdistyivät vuonna 2005 ja ottivat nimekseen Malmin terveydenhuoltoalue 3 Raision aluesairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2003 Turun yliopistollisen keskussairaalan toiminnaksi 4 Riihimäen aluesairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2003 Kanta-Hämeen keskussairaalan toiminnaksi 5 Selkämeren sairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2005 Vaasan keskussairaalan toiminnaksi Kirurgian episodituottavuuden kehitys sairaaloittain Kirurgian episodituottavuus on parantunut vuosien välillä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (12 %) ja Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa (3 %) ja laskenut hieman muissa yliopistollisissa sairaaloissa, eniten KYS:ssä 4 %. Keskussairaaloiden kirurgian episodituottavuus on parantunut vuosien välillä Päijät-Hämeen, Kainuun, Savonlinnan, Pohjois-Karjalan ja Satakunnan keskussairaaloissa. Muiden keskussairaaloiden kirurgian episodituottavuus on hieman laskenut, eniten Keski- Pohjanmaan keskussairaalassa 6 %. Muiden sairaaloiden ryhmässä kirurgian episodituottavuuden kasvu on ollut epäyhtenäistä vuosina Tuottavuus on noussut 10 sairaalassa ja laskenut 10 sairaalassa. Tuotta- 30

31 vuus on noussut eniten Iisalmen sairaalassa ja vähentynyt eniten Mäntän sairaalassa. Taulukko 14: Kirurgian episodituottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa, Invalidisäätiön sairaala Ortonissa ja Reumasäätiön sairaalassa, vuosi 2001 = HYKS, Helsingin sairaalat KYS OYS TAYS TYKS Invalidisäätiön sairaala Orton Reumasäätiön sairaala Vuonna 2003 Raision aluesairaala yhdistettiin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Vuonna 2004 Turun kaupungin kirurginen sairaala yhdistettiin Turun yliopistollisen keskussairaalaan. Taulukko 15: Kirurgian episodituottavuuden kehitys keskussairaaloissa, vuosi 2001 = Etelä-Karjalan ks Etelä-Pohjanmaan ks Kainuun ks Kanta-Hämeen ks Keski-Pohjanmaan ks Keski-Suomen ks Kymenlaakson ks Lapin ks Länsi-Pohjan ks Mikkelin ks Pohjois-Karjalan ks Päijät-Hämeen ks Satakunnan ks Savonlinnan ks Vaasan ks Riihimäen aluesairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2003 Kanta-Hämeen keskussairaalan toiminnaksi 2 Rauman ja Satalinnan sairaaloiden toiminta on siirtynyt vuonna 2001 Satakunnan keskussairaalan toiminnaksi 3 Selkämeren sairaalan toiminta on siirtynyt vuonna 2005 Vaasan keskussairaalan toiminnaksi 31

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2000-2003

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2000-2003 Tilastotiedote 8/2005 9.5.2005 Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2000-2003 Junnila Maijaliisa +358 9 3967 2631 Linna Miika +358 9 3967 2295 Juvonen Iiris +358 9 3967 2305 Häkkinen Unto +358 9 3967 2327

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2003 2007

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2003 2007 Terveys 2009 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2003 2007 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

THL:n tuottavuusseuranta 2013

THL:n tuottavuusseuranta 2013 THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2004 2008

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2004 2008 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2004 2008 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2009

Sairaaloiden tuottavuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2009 Sjukhusens produktivitet 2009 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2010

Sairaaloiden tuottavuus 2010 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2010 Sjukhusens produktivitet 2010 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

Onko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot

Onko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot Onko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot Sote - Tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Joensuu 17.11.2017 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen, THL 17.11.2017 Sairaaloiden tuottavuus

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Finlandia-talo 10. 11.11.2016 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen, THL

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2015 Pirjo Häkkinen 23.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2015 Tilastoraportti 6/2017 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2015, sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Terveys 2014 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Pirjo Häkkinen +358 29 524 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Hospital productivity 2012

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Hospital productivity 2012 Terveys 2014 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Hospital productivity 2012 Pirjo Häkkinen +358 29 524 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2013 Sjukhusens produktivitet 2013 Hospital productivity 2013

Sairaaloiden tuottavuus 2013 Sjukhusens produktivitet 2013 Hospital productivity 2013 Terveys 2015 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2013 Sjukhusens produktivitet 2013 Hospital productivity 2013 Pirjo Häkkinen +358 29 524 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014 Sjukhusens produktivitet 2014 Hospital productivity 2014

Sairaaloiden tuottavuus 2014 Sjukhusens produktivitet 2014 Hospital productivity 2014 Terveys 2016 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2014 Sjukhusens produktivitet 2014 Hospital productivity 2014 Pirjo Häkkinen +358 29 524 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2015

Sairaaloiden tuottavuus 2015 6 2017 23.3.2017 Sairaaloiden tuottavuus 2015 Päälöydökset Tuottavimmat sairaanhoitopiirit vuonna 2015 olivat Pohjois-Karjala, Etelä-Savo ja Päijät-Häme. Julkisten sairaaloiden tuottavuus ilman psykiatriaa

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2016

Sairaaloiden tuottavuus 2016 8 2018 20.3.2018 Sairaaloiden tuottavuus 2016 Päälöydökset Tuottavimmat sairaanhoitopiirit vuonna 2016 olivat Päijät-Häme, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala. Julkisten sairaaloiden tuottavuus ilman psykiatriaa

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2017

Sairaaloiden tuottavuus 2017 5 2019 26.3.2019 Päälöydökset Keskussairaaloiden tuottavuus nousi viisi prosenttia ja yliopistossairaaloiden tuottavuus laski viisi prosenttia vuosina 2013 2017. Tuottavuuserot ovat pienimmät yliopistosairaaloissa

Lisätiedot

Kustannustietojen tiedonkeruulomakkeiston läpikäynti

Kustannustietojen tiedonkeruulomakkeiston läpikäynti Kustannustietojen tiedonkeruulomakkeiston läpikäynti Benchmarking yhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset

Lisätiedot

Sairaaloiden toiminnan sisältöä ja vaikeusastetta kuvaavia tunnuslukuja vuonna 2005

Sairaaloiden toiminnan sisältöä ja vaikeusastetta kuvaavia tunnuslukuja vuonna 2005 Taulukko 1: Sairaaloiden toiminnan sisältöä ja vaikeusastetta kuvaavia tunnuslukuja vuonna 2005 Sairaala Casemix Kustannukset 1000 Painotetut hoitojaksot Painotetut ajanvarauskäynnit Painotetut päivystyskäynnit

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki Kansallinen vertaisarviointi Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 15.5.2012 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/ Pirjo Häkkinen 2 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN SAATAVUUS JA KÄYTTÖ. Ylilääkäri Tiina Hetemaa

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN SAATAVUUS JA KÄYTTÖ. Ylilääkäri Tiina Hetemaa SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN SAATAVUUS JA KÄYTTÖ Ylilääkäri Tiina Hetemaa Terveyskeskusten eri palvelumuotojen käyttö vaihtelee ikäryhmittäin Ylilääkäri Tiina Hetemaa 2 Perusterveydenhuollon käynnit

Lisätiedot

1. Palvelujen toimivuus

1. Palvelujen toimivuus VUOSITILASTO 2012 1. Palvelujen toimivuus Kriittiset Talous- Ero Toteumenestystekijät Tilin- Tilin- Muutos suunni- tavoit- tumis- Mittarit päätös päätös 12/11 telma teesta aste 2011 2012 (%) 2012 (määrä)

Lisätiedot

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 7/2008 Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 15.2.2008 Specialiserad somatisk vård 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356 S-posti: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot

Mikä muuttuu Hilmo -tiedonkeruussa ja ohjeistuksessa 2011 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen

Mikä muuttuu Hilmo -tiedonkeruussa ja ohjeistuksessa 2011 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Mikä muuttuu Hilmo -tiedonkeruussa ja ohjeistuksessa 2011 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokituksia koskeva keskustelu- ja koulutustilaisuus 4.11.2010 Muutoksen tuulet

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2011 Sjukhusens produktivitet 2011

Sairaaloiden tuottavuus 2011 Sjukhusens produktivitet 2011 Terveys 2013 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2011 Sjukhusens produktivitet 2011 Pirjo Häkkinen +358 29 524 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

Liitetaulukko 1. Painotettujen suoritteiden kehitys yliopistollisissa sairaaloissa vuosina ; indeksi 2012 = 100

Liitetaulukko 1. Painotettujen suoritteiden kehitys yliopistollisissa sairaaloissa vuosina ; indeksi 2012 = 100 Liitetaulukko 1. Painotettujen suoritteiden kehitys yliopistollisissa sairaaloissa vuosina 2012 2016; indeksi 2012 = 100 Yliopistosairaala 2012 () 2012 2013 2014 2015 2016 Painotetut avo- ja laitoshoitojaksot

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100

Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 TUOTTAVUUDESTA Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 Hyvinkään sairaala 112 119 Pohjois-Karjalan keskussairaala 114 119 Päijät-Hämeen keskussairaala 109 108

Lisätiedot

Liitetaulukko 1. Painotettujen suoritteiden kehitys yliopistollisissa sairaaloissa vuosina ; indeksi 2013 = 100

Liitetaulukko 1. Painotettujen suoritteiden kehitys yliopistollisissa sairaaloissa vuosina ; indeksi 2013 = 100 Liitetaulukko 1. Painotettujen suoritteiden kehitys yliopistollisissa sairaaloissa vuosina 2013 2017; indeksi 2013 = 100 Yliopistosairaala 2013 (lkm) 2013 2014 2015 2016 2017 Painotetut avo- ja laitoshoitojaksot

Lisätiedot

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Tommi Kärki Tartuntatautien torjuntayksikkö Sairaalainfektio-ohjelma SIRO 12.3.2013 Tommi Kärki 1 Prevalenssitutkimusten taustaa Suomessa Ensimmäinen Suomessa tehty

Lisätiedot

HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus.

HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus. HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus.fi TUOTTAVUUDEN MITTAUS DRG-pisteet / htv (tuotos / panos mittari) Tuottavuus

Lisätiedot

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 8/2008 Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 15.2.2008 Institutionsvård inom specialiteten psykiatri 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356

Lisätiedot

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Hilmo ja siihen liittyvät haasteet Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Mikä on HILMO?

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.12.2009 tilanne 1 Yleistä 31.12.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Eksoten tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelma

Eksoten tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelma 16.10.2012 Eksoten tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelma Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Lappeenranta 17.10.2012 Projektipäällikkö Tanja Kaarna Projektipäällikkö Katja

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet

Lisätiedot

CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta

CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta Lääk. yo., tekn. yo. (Aalto yliopisto) Susanna Siitonen Toimialuejohtaja Jussi Mertsola, Tyks Tuottavuus Suomen Lastenklinikoilla 2011

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.8.2010 tilanne 1 Yleistä 31.8.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina

Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa vuosina 22-27 Hoitoilmoitusrekisterin pohjalta Osa 1: Yleiskatsaus psykiatristen sairaalapalvelujen käytöstä Suomessa Timo Tuori Johdanto PSYKIATRISTEN

Lisätiedot

Voiko DRG:hen luottaa koodistot ja kirjaaminen laatuanalyysin valossa DRG-käyttäjäpäivät 5.-6.11. Rovaniemi

Voiko DRG:hen luottaa koodistot ja kirjaaminen laatuanalyysin valossa DRG-käyttäjäpäivät 5.-6.11. Rovaniemi Voiko DRG:hen luottaa koodistot ja kirjaaminen laatuanalyysin valossa DRG-käyttäjäpäivät 5.-6.11. Rovaniemi Satu Rautio Datawell Oy Kliinisen koodauksen prosessi sairaalassa 2 Konsultaatiot Kuvantaminen

Lisätiedot

Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä 2002

Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä 2002 Tilastotiedote 20/2003 9.10.2003 Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä 2002 Salla Säkkinen +358 9 3967 2064 salla.sakkinen@stakes.fi Tuula Kuoppala +358 9 3967 2234 tuula.kuoppala@stakes.fi

Lisätiedot

Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014)

Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014) Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014) Kansallinen DRG-keskus Esityksen sisältö Auditoinnin tausta ja tarkoitus Auditointimenetelmä Yleiset havainnot kirjaamisesta (pää- ja sivudiagnoosit,

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group

FCG Finnish Consulting Group FCG Finnish Consulting Group Drg-ryhmittely: Voidaanko toiminnan taloudellisuutta ja laatua seurata samalla tuotteistuksen määritelmällä? Ilkka Vohlonen, professori Tutkimusjohtaja FCG Oy, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

INFO: Opetus ja varhaiskasvatus Yleistä Perusopetus Lukiokoulutus Varhaiskasvatus (päiväkotihoito & perhepäivähoito)

INFO: Opetus ja varhaiskasvatus Yleistä Perusopetus Lukiokoulutus Varhaiskasvatus (päiväkotihoito & perhepäivähoito) INFO: Opetus ja varhaiskasvatus Yleistä Perusopetus Lukiokoulutus Varhaiskasvatus (päiväkotihoito & perhepäivähoito) Kuntien tuottavuusvertailu Yleistä Tuottavuusindeksillä kuvataan kuntien kehitystä ajassa.

Lisätiedot

Kliinisen koodauksen laatu. Seppo Ranta Timo Pessi

Kliinisen koodauksen laatu. Seppo Ranta Timo Pessi Kliinisen koodauksen laatu Seppo Ranta Timo Pessi Koodatun tiedon tarve 2 Hoito- ja laskutustiedot Terveydenhuollon tuotteistus Ryhmää samankaltaisia potilaita voidaan vertailla laatu- ja kustannusmielessä

Lisätiedot

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP 88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT

Lisätiedot

0XXWWLHGRWHVLPHOHNWURQLQHQMXONDLVXWDLYHUNNRMXONDLVXQRVRLWH ,6%1 951-33-1257-7. .LHOL Suomi

0XXWWLHGRWHVLPHOHNWURQLQHQMXONDLVXWDLYHUNNRMXONDLVXQRVRLWH ,6%1 951-33-1257-7. .LHOL Suomi Unto Häkkinen, Ulla Idänpään-Heikkilä, Ilmo Keskimäki, Auvo Rauhala, Timo Klaukka, Eija Teitto Tilausnro A209 Akuutin sydäninfarktin hoitokäytäntöjen, kustannusten ja vaikuttavuuden vertailu 9/2002 Unto

Lisätiedot

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Kuntamarkkinat 12.9.2012 Tavoitteena terveyshyöty Tehokkuus* = vaikuttavuus/panos Panokset

Lisätiedot

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 28 Suun terveydenhuollon hoitotakuukysely maaliskuussa 28, vastanneet terveyskeskukset

Lisätiedot

21 Lapin shp 1361 109,6 202 16,3 125 10,1 6,7 5 62 12,9 29,7 4,5 6,9 28,2 Ahvenanmaa 246 95,6 27 10,5 21 8,2 9,1 7 65 7,4 7,4 63

21 Lapin shp 1361 109,6 202 16,3 125 10,1 6,7 5 62 12,9 29,7 4,5 6,9 28,2 Ahvenanmaa 246 95,6 27 10,5 21 8,2 9,1 7 65 7,4 7,4 63 Seropositiivinen nivelreuma ICD-10 M058, M059 Hoito- Lähetteen Jatko- Hoito- Hoito- Poti- aika Keski- Päivystys antaja Yksit. Ilman l. hoito päivät /10000 as. jaksot /10000 as. laat /10000 as. ka med.

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi elokuu 2014. Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta

Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi elokuu 2014. Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi elokuu 2014 Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta esh14 1 8 palvelujen kokonaiskysyntä kasvoi hieman palveluja käyttäneitä asiakkaita oli enemmän avohoito

Lisätiedot

25.5.2010 Aki Lindén Toimitusjohtaja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri NÄKEMYKSIÄ ALUESAIRAALOIDEN KEHITYKSESTÄ

25.5.2010 Aki Lindén Toimitusjohtaja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri NÄKEMYKSIÄ ALUESAIRAALOIDEN KEHITYKSESTÄ 25.5.2010 Aki Lindén Toimitusjohtaja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri NÄKEMYKSIÄ ALUESAIRAALOIDEN KEHITYKSESTÄ Aluesairaalatoiminnan historiaa ja taustaa Laki kunnallisista yleissairaaloista vuodelta

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto juho.ruskoaho@laakariliitto.fi Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014 Kyselytutkimus

Lisätiedot

Onko Sotella rakennuksia ja seiniä?

Onko Sotella rakennuksia ja seiniä? Onko Sotella rakennuksia ja seiniä? Sessio 10 Toiminnan hallittu organisoiminen uudessa hallintorakenteessa Terveydenhuollon Atk-päivät Lahden messukeskus 24. - 25.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 30.4.2009 tilanne 1 Yleistä 30.4.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Leikkaustoimenpiteet (A-Q ja Y)

Leikkaustoimenpiteet (A-Q ja Y) Leikkaustoimenpiteet (A-Q ja Y) Uuden toimenpideluokituksen A-Q ja Y-alkuiset päätoimenpiteenä kirjatut leikkaustoimenpiteet. Leikkaustoimenpiteiden ulkopuolelle jäävät toimenpideluokituksen T-, U- ja

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen

Lisätiedot

Tehyn valtuustovaalin äänestysprosentit ammattiosastoittain

Tehyn valtuustovaalin äänestysprosentit ammattiosastoittain Tehyn valtuustovaalin äänestysprosentit ammattiosastoittain 2.10.2017 HELSINKI Äänestys % 102 Tehyn Hyksin Naistensairaalan ammattiosasto ry 34,4 104 Tehyn HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalan ammattiosasto

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Kansallinen DRG-keskus 2011. DRG Kansalliset painokertoimet

Kansallinen DRG-keskus 2011. DRG Kansalliset painokertoimet DRG Kansalliset painokertoimet Sisällysluettelo DRG Kansalliset painokertoimet... 1 Tausta... 3 Käsitteitä... 3 Vertailuaineistot... 4 DRG-painokerroinlaskennan algoritmit... 5 Raakapainot... 5 Keskihajontaan

Lisätiedot

Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö. Lapin sairaanhoitopiirin ky

Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö. Lapin sairaanhoitopiirin ky Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö Projekti aloitettiin 9/2011 sairaanhoitopiirien hallitusten päätöksellä Erva sairaanhoitopiireille rakennetaan yhtenäinen tietovarasto KulasDW ja osaprojektina

Lisätiedot

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP Käytännön vaatimustaso: TEO edellyttää samaa laatustandardia kaikkialla maassa kaikkina vuorokauden aikoina.

Lisätiedot

NordDRG on muutakin kuin laskutusjärjestelmä

NordDRG on muutakin kuin laskutusjärjestelmä NordDRG on muutakin kuin laskutusjärjestelmä Minna-Liisa Sjöblom Erityisasiantuntija DRG-käyttäjäpäivät, Lahti 3.12.2015 3.12.2015 Page 1 DRG, Diagnosis Related Groups DRG-järjestelmä on alun pitäen kehitetty

Lisätiedot

Kuntarakenneleiri 14.4.2015

Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun soten v. 2013 ylijäämän palautus jäsenkunnille 7.4.2015

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Kommunerna i sote Kunnat sotessa

Kommunerna i sote Kunnat sotessa Kommunerna i sote Kunnat sotessa Göran Honga CEO, M.Sc., MBA 02.03.2016 HENKILÖSTÖ PERSONAL hlö/10.000 as pers/10.000 inv Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Sairaanhoitopiiri 1990 2000 2010 2013 2014 1990

Lisätiedot

PAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN. Yhteisvoimin pakkoa vähentämään

PAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN. Yhteisvoimin pakkoa vähentämään PAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Koulutuspäivä ja verkostotapaaminen Biomedicum 7.11.2014 J. Moring 1 Muutoksen tarve Suomi ja muut maat Viime vuosien kehitys 15.10.2014

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus Pohjoismaissa. Hanna Rättö THL/CHESS

Sairaaloiden tuottavuus Pohjoismaissa. Hanna Rättö THL/CHESS Sairaaloiden tuottavuus Pohjoismaissa Hanna Rättö THL/CHESS Tutkimuksen tausta Pohjoismaisten sairaaloiden tuottavuutta on vertailtu jo useiden vuosien ajan Sairaalan tuotosta voidaan arvioida samanlaisilla

Lisätiedot

TAYS, kirjaamiskäytäntöjen ja poimintojen muutokset - vaikutukset benchmarkingiin

TAYS, kirjaamiskäytäntöjen ja poimintojen muutokset - vaikutukset benchmarkingiin TAYS, kirjaamiskäytäntöjen ja poimintojen muutokset - vaikutukset benchmarkingiin DRG-käyttäjäpäivät, 13.12.2013 Controller Mikko Hannola Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Kirjaamisen vaikutus tuottavuuteen?

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Toimiiko suuruuden ekonomia sosiaali- ja terveyspalveluissa? Tutkimusnäkökulma

Toimiiko suuruuden ekonomia sosiaali- ja terveyspalveluissa? Tutkimusnäkökulma Toimiiko suuruuden ekonomia sosiaali- ja terveyspalveluissa? Tutkimusnäkökulma Antti Moisio VATT MAISEMA-SEMINAARI 2013 Tampere, Hotelli Ilves 6.2.2013 GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT)

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Mittarit-kärkihankkeen sote tiedonkeruun tuloksia 2012. Kuntamarkkinat 2012

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Mittarit-kärkihankkeen sote tiedonkeruun tuloksia 2012. Kuntamarkkinat 2012 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Mittarit-kärkihankkeen sote tiedonkeruun tuloksia 2012 Kuntamarkkinat 2012 Sisällys Yleistä Tiedonkeruun tulokset» Lasten päivähoito» Vanhainkotihoito» Tk pitkäaikaishoito»

Lisätiedot

HOITOONPÄÄSY ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

HOITOONPÄÄSY ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA HOITOONPÄÄSY ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Tilanne 30.4.2018 Pirjo Häkkinen Satu Vuorio THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto (30.4.2018 tiedonkeruu) 1 SAAPUNEET JA KÄSITELLYT LÄHETTEET 1.1. 30.4.2018

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Lonkan ja polven tekonivelet 2015

Lonkan ja polven tekonivelet 2015 15/2016 13.12.2016 Lonkan ja polven tekonivelet 2015 Päälöydökset Vuonna 2015 tehtiin 9 211 lonkan kokotekonivelen ja 10 492 polven tekonivelen ensileikkausta. Lonkkaleikkausten määrä on kasvanut ja polvileikkausten

Lisätiedot

Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina

Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa vuosina 2002-2007 Hoitoilmoitusrekisterin pohjalta Osa 2: Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö alueittain Timo Tuori 2. Psykiatristen sairaalapalvelujen

Lisätiedot

Loimaan alueen kunnat Loimaa, Oripää, Lieto, Koski Tl, Marttila, Tarvasjoki, Pöytyä, Aura,

Loimaan alueen kunnat Loimaa, Oripää, Lieto, Koski Tl, Marttila, Tarvasjoki, Pöytyä, Aura, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntaneuvottelu 4.11.2013 Loimaan alueen kunnat Loimaa, Oripää, Lieto, Koski Tl, Marttila, Tarvasjoki, Pöytyä, Aura, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntaneuvottelu

Lisätiedot

Mari Sjöholm. Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi-elokuu 2015. Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta. esh15 1-8

Mari Sjöholm. Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi-elokuu 2015. Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta. esh15 1-8 Mari Sjöholm Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi-elokuu 2015 Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta esh15 1-8 Kuntaliitto 27.11.2015 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto 3 Johdon sanallisia arvioita

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto/PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille toteutettiin

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999. va. johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Varsinais-Suomen shp

TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999. va. johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Varsinais-Suomen shp TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 va. johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Varsinais-Suomen shp Tietohallinto operatiivisen toiminnan tukena SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista sosiaali-

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot