Sairaaloiden tuottavuus 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sairaaloiden tuottavuus 2015"

Transkriptio

1 Sairaaloiden tuottavuus 2015 Päälöydökset Tuottavimmat sairaanhoitopiirit vuonna 2015 olivat Pohjois-Karjala, Etelä-Savo ja Päijät-Häme. Julkisten sairaaloiden tuottavuus ilman psykiatriaa kasvoi neljä prosenttia vuonna 2015 edellisestä vuodesta. Tuottavuuden nousu kohdistui pääosin keskussairaaloihin. Tuottavimmat keskussairaalat olivat Päijät-Hämeen, Mikkelin ja Pohjois-Karjalan keskussairaalat. Yliopisto- ja keskussairaaloiden kustannukset käsittivät 89 prosenttia julkisten sairaaloiden somaattisen erikoissairaanhoidon kustannuksista. Sairaaloiden tuottavuus kasvoi vuonna 2015 Tuottavimmat sairaanhoitopiirien sairaalat vuonna 2015 olivat Pohjois-Karjalassa, Etelä- Savossa ja Päijät-Hämeessä (ei sisällä psykiatrista erikoissairaanhoitoa). Tuottamattomimmat sairaanhoitopiirien sairaalat olivat Vaasan sairaanhoitopiirissä ja Pohjois- Savossa. Tuottavin yliopistosairaala episodeilla mitattuna vuonna 2015 oli Tampereen yliopistollinen sairaala, tuottavimmat keskussairaalat olivat Päijät-Hämeen, Mikkelin ja Pohjois- Karjalan keskussairaalat ja muista sairaaloista (aluesairaalat tai vastaavat) tuottavin oli Pietarsaaren sairaala. Julkisten sairaaloiden erikoissairaanhoitopalvelujen tuottavuus ilman psykiatriaa kasvoi 3,7 prosenttia vuonna 2015 edellisestä vuodesta. Sairaalaryhmien välillä oli tuottavuuden kehityksessä eroja. Tuottavuus nousi keskussairaaloissa 8,4 prosenttia, johon on saattanut vaikuttaa osittain myös kirjaamiskäytäntöjen muutokset. Tuottavuus kasvoi yliopistollisissa sairaaloissa yhden prosentin ja muissa sairaaloissa (aluesairaalat tai vastaavat) 0,4 prosenttia. Julkisten sairaaloiden somaattinen erikoissairaanhoito on keskittynyt suuriin sairaaloihin. Vuonna 2015 erikoissairaanhoidon kustannuksista 53 prosenttia aiheutui yliopistollisten sairaaloiden toiminnasta, 36 prosenttia keskussairaaloiden toiminnasta, 11 prosenttia aluesairaaloiden tai vastaavien ja erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden toiminnasta. Kuvio 1. Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus vuonna 2015; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku = 100 Pirjo Häkkinen Petri Matveinen Pohjois-Karjalan shp Etelä-Savon shp Päijät-Hämeen shp Keski-Pohjanmaan shp Kainuun shp Kanta-Hämeen shp Etelä-Karjalan shp Keski-Suomen shp Satakunnan shp Länsi-Pohjan shp Kymenlaakson shp Pirkanmaan shp Kaikki yhteensä Varsinais-Suomen shp Pohjois-Pohjanamaan shp HUS Etelä-Pohjanmaan shp Itä-Savon shp Lapin shp Pohjois-Savon shp Vaasan shp ISSN

2 Tilastoraporttiin liittyvät sairaaloiden toiminta- ja tuottavuustietokannat löytyvät osoitteesta: Somaattinen erikoissairaanhoito Somaattinen erikoissairaanhoito käsittää kaiken muun erikoissairaanhoidon paitsi psykiatristen erikoisalojen hoidon. Kliinisenä erikoisalana yleislääketiede on suuntautunut perusterveydenhuoltoon, joten se ei sisälly sairaaloiden tuottavuustiedoissa somaattiseen erikoissairaanhoitoon. Poikkeuksen tästä muodostavat kuitenkin ne sairaalat, jotka kirjaavat yhteispäivystyksen kokonaan erikoissairaanhoitoon tai akuuttilääketieteeseen ilman erottelua erikois- ja yleislääketieteeseen. Tuottavuus Tuottavuus on toiminnan tuotoksen ja sen aikaansaamiseksi käytettyjen panosten välinen suhde. Panoksina on käytetty sairaalan tai sen erikoisalan hoitotoiminnasta aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Sairaalan tai erikoisalan kokonaistuotos käsittää hoitoepisodien painotetun summan (ks. alla). Episodi Potilaan koko hoitoprosessi eli kaikki vuodeosastohoitojaksot, päiväkirurgian hoitojaksot, avohoitokäynnit, toimenpiteet ja muut suoritteet, jotka on tehty potilaan tietyn terveysongelman ratkaisemiseksi kalenterivuoden aikana. Episodien painottamisella otetaan huomioon potilaiden vaikeusaste voimavarojen kulutuksen kannalta eri sairaaloissa. Alueellinen tarkastelu on sairaanhoitopiirikohtainen tai kuntakohtainen. Mukana ovat julkisten sairaaloiden tuottama somaattinen erikoissairaanhoito sekä yksityisten sairaaloiden tuottama somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito ja päiväkirurgia. Aluetarkastelussa episodi käsittää alueen väestön saman terveysongelman hoitamisen eri sairaaloissa kalenterivuoden aikana. Käsitteistä ja menetelmistä tarkemmin tilastoraportin luvuissa

3 Sisällys 1. Palvelutuotannon, kustannusten ja tuottavuuden kehitys sairaaloittain Palvelutuotannon kehitys vuosina Hoitotoiminnan kustannusten kehitys vuosina Hoitotoiminnan tuottavuuden kehitys vuosina Episodituottavuuden kehitys Episodituottavuuden kehitys sisätautien erikoisalalla Episodituottavuuden kehitys kirurgian erikoisalalla Hoitotoiminnan tuottavuuserot vuonna Palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus alueittain Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus somaattisilla erikoisaloilla Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus sisätautien erikoisalalla Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus kirurgian erikoisalalla Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus naistentautien ja synnytysten erikoisalalla Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus lastentautien erikoisalalla Palvelujen käyttö ja kustannusten poikkeamat kunnittain Käsitteet Aineistot Menetelmät Sairaaloiden toiminnan sisällön ja vaikeusasteen kuvaaminen Liitetaulukot Taulukoissa käytetyt symbolit

4 1. Palvelutuotannon, kustannusten ja tuottavuuden kehitys sairaaloittain Julkisten sairaaloiden erikoissairaanhoitopalvelujen tuottavuus (ilman psykiatriaa) pysyi lähes ennallaan vuosina , mutta nousi vuonna 2015 edellisestä vuodesta 3,7 prosenttia (kuvio 2). Tuottavuus nousi eniten keskussairaaloissa, 8,4 prosenttia. Yliopistollisissa sairaaloissa tuottavuus nousi prosentin ja muissa sairaaloissa (aluesairaalat tai vastaavat) 0,4 prosenttia. Kuvio 2. Tuottavuuden kehitys sairaalaryhmittäin vuosina ; indeksi 2011 = Yliopistosairaala Keskussairaala Muut sairaalat Yhteensä Tuottavuus on tuotoksen ja panoksen välinen suhde. Vuosien aikana sairaaloiden palvelutuotanto (tuotos) ja kustannukset (panos) yhteensä nousivat samansuuntaisesti, mutta vuonna 2015 palvelutuotanto nousi kustannuksia enemmän. Palvelutuotanto nousi ajanjaksolla kymmenen prosenttia ja reaalikustannukset kuusi prosenttia (kuvio 3). Kuvio 3. Tuotoksen ja kustannusten kehitys sairaalaryhmissä yhteensä vuosina ; indeksi 2011 = 100; mukana myös perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoyksiköt Episodituotos Deflatoidut kustannukset

5 Yliopistollisten sairaaloiden palvelutuotanto ja reaalikustannukset nousivat vuosina samassa suhteessa (kuvio 4). Tuotanto nousi tänä aikana 10 prosenttia ja kustannukset 9 prosenttia. Kuvio 4. Tuotoksen ja kustannusten kehitys yliopistosairaaloissa vuosina ; indeksi 2011 = Episodituotos Deflatoidut kustannukset Keskussairaaloiden palvelutuotanto ja kustannukset nousivat samassa suhteessa vuoteen 2014 saakka. Vuonna 2015 palvelutuotanto nousi 8 prosenttia edellisestä vuodesta, mutta reaalikustannukset pysyivät ennallaan (kuvio 5). Palvelutuotannon nousu viime vuoteen verrattuna kohdistui päivystys- ja ajanvarauskäynteihin. Joissakin keskussairaaloissa kaikki yhteispäivystyksen käynnit oli siirretty edellisvuodesta poiketen erikoissairaanhoitoon, mikä on lisännyt päivystyskäyntien kokonaismäärää erikoissairaanhoidossa. Ajanvarauskäyntien nousuun on vaikuttanut toiminnan lisääntymisen ohella myös joidenkin keskussairaaloiden Hilmo-poimintaohjelmien ja kirjaamiskäytäntöjen muutokset (näistä enemmän laatuselosteessa). Kuvio 5. Tuotoksen ja kustannusten kehitys keskussairaaloissa vuosina ; indeksi 2011 = Episodituotos Deflatoidut kustannukset

6 Muissa sairaaloissa (aluesairaalat tai vastaavat) palvelutuotanto ja reaalikustannukset nousivat vuoteen 2014 saakka (kuvio 6). Palvelutuotanto nousi tänä aikana 18 prosenttia ja reaalikustannukset 16 prosenttia. Vuonna 2015 sekä palvelutuotanto että reaalikustannukset laskivat kolme prosenttia. Näissä sairaaloissa on tapahtunut merkittäviä tuotannollisia muutoksia viime vuosina. Kuvio 6. Tuotoksen ja kustannusten kehitys muissa sairaaloissa vuosina ; indeksi 2011 = Episodituotos Deflatoidut kustannukset Erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa on tapahtunut runsaasti toiminnallisia muutoksia tarkastelujakson aikana. Tässä sairaalaryhmässä on toimintoja lakkautettu ja näin ollen palvelutuotanto sekä reaalikustannukset ovat laskeneet erityisesti vuodesta 2014 lähtien (kuvio 7). Tämän sairaalaryhmän tietoihin liittyy myös muita enemmän puutteita, joten tiedot ovat tältä osin ainoastaan suuntaa-antavia. Kuvio 7. Tuotoksen ja kustannusten kehitys erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa vuosina ; indeksi 2011 = Episodituotos Deflatoidut kustannukset 6

7 1.1 Palvelutuotannon kehitys vuosina Yliopistosairaaloiden ja keskussairaaloiden toimintaan on vaikuttanut vuonna 2015 voimaan astunut Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (652/2013). Päivystystoimintoja on keskitetty yhä enemmän yliopisto- ja keskussairaaloihin. Yhteispäivystystoiminta kokonaisuudessaan kirjataan myös monissa sairaaloissa erikoissairaanhoitoon joko akuuttilääketieteeseen tai perinteisille erikoisaloille. Tämä näkyy mm. päivystyskäyntien määrän voimakkaana kasvuna sairaaloissa. Palvelutuotannon määrä painotetuilla episodeilla mitattuna on noussut kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa vuosina (taulukko 1, liitetaulukko 1). Painotettujen episodien määrä nousi eniten (21 %) tänä aikana Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS) ja vähiten (2 %) Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS). Edelliseen vuoteen verrattuna palvelutuotanto nousi vuonna 2015 eniten (6 %) Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS). Vastaavana aikana muissa yliopistosairaaloissa palvelutuotanto nousi 3 4 prosenttia. Taulukko 1. Painotettujen episodien määrän kehitys yliopistosairaaloissa vuosina ; indeksi 2011 = 100 Painotetut episodit Yliopistosairaalat HYKS KYS OYS TAYS TYKS 1) Yhteensä ) Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala liitettiin vuonna 2015 osaksi TYKS:n toimintaa. TYKS:n koko aikasarjan tietoihin on sisällytetty em. sairaaloiden tiedot. Toiminta yliopistosairaaloissa on muuttunut yhä avohoitopainotteisemmaksi (liitetaulukot 5 6). Ajanvarauskäyntien määrät ovat lisääntyneet yliopistosairaaloissa 11 prosenttia ja päivystyskäynnit 7 prosenttia vuosina Vuodeosastojaksot ml. päiväkirurgian hoitojaksot ovat puolestaan vähentyneet tänä aikana 3 prosenttia. Eniten vuodeosastojaksot ovat vähentyneet KYS:ssa (11 %) ja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (9 %). Sen sijaan TAYS:ssa vuodeosastojaksot muista yliopistosairaaloista poiketen nousivat 3 prosenttia tänä aikana, vaikka niiden määrä kääntyikin vuonna 2015 laskuun. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on tehty toiminnallisia muutoksia mm. Mäntän sairaalan lakkauttaminen ja Vammalan ja Valkeakosken sairaaloiden toiminnan supistaminen, mikä on vaikuttanut TAYS:n toimintaan. Avohoitokäynneistä sekä ajanvaraus- että päivystyskäyntien määrät kasvoivat eniten vuosien välisenä aikana HYKS:ssa ja KYS:ssa. KYS:iä lukuun ottamatta päivystyskäyntien määrä kääntyi vuonna 2015 lievään laskuun muissa yliopistollisissa sairaaloissa. Ajanvarauskäyntien määrät laskivat vuonna 2015 TAYS:ssa ja TYKS:ssa, kun Hilmopoimintasääntöjä on tarkennettu näissä sairaaloissa poistamalla käyntejä, jotka nykyisen Hilmo-ohjeistuksen mukaisesti eivät sisälly käynteihin. Painotettujen episodimäärien kehitykseen on TAYS:ssa vuodesta 2012 lähtien vaikuttanut myös TAYS:n hoitoilmoitusaineiston (Hilmo-aineisto) laadun parantuminen. Aikaisemmin se oli muita yliopistosairaaloita puutteellisempaa diagnoosija toimenpidetietojen osalta. Tiedon laatu on parantunut erityisesti diagnoosien kirjaamisen ja toimenpidepoimintojen osalta viimeisten vuosien aikana, mikä näkyy myös painotettujen episodimäärien ja casemixin kehityksessä. TAYS:ssa painotettujen episodien määrä kasvoi vuonna 2015 kolme prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. TYKS:ssa on tapahtunut myös suuria muutoksia Hilmo-tietojen poiminnassa. Tuotantoympäristöä ja poimintasääntöjä on muutettu vuosien välillä, minkä takia luvuissa on suuria vuosittaisia vaihteluja. TYKS:iin on fuusioitu vuoden 2015 alusta sairaanhoitopiirin muista sairaaloista Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala. Näiden sairaaloiden tiedot on yhdistetty TYKS:n tietoihin koko aikasarjan osalta. TYKS:n casemix on muita yliopistosairaaloita 7

8 alhaisempi vuodeosastohoitojaksojen ja ajanvarauskäyntien osalta. Sen sijaan päivystyskäyntien casemix on muita yliopistosairaaloita korkeampi. Keskussairaaloiden palvelutuotannon määrän kehityksessä vuosina oli suuria sairaalakohtaisia vaihteluja (taulukko 2, liitetaulukko 2 ja liitetaulukot 5 7). Palvelutuotanto kasvoi Kymenlaakson keskussairaalaa lukuun ottamatta muissa keskussairaaloissa. Painotettujen episodien määrä nousi eniten vuodesta 2011 Pohjois-Karjalan keskussairaalassa (32 %) ja Päijät-Hämeen keskussairaalassa (28 %). Tänä ajanjaksona päivystyskäyntien määrä lisääntyi Pohjois-Karjalassa 126 prosentilla ja Päijät-Hämeessä 162 prosentilla. Pohjois-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä kirjataan kaikki yhteispäivystyksen käynnit akuuttilääketieteen päivystyskäynneiksi. Näitä käyntejä ei ole eroteltu Hilmo-ohjeiden mukaisesti yleislääketieteen (15Y) ja erikoissairaanhoidon (15E) akuuttilääketieteen käynneiksi. Kirjaamiskäytäntö muuttui vuonna 2013 Pohjois-Karjalassa ja vuonna 2015 Päijät-Hämeessä. Päivystyskäyntien määrä kasvoi vuonna 2015 edellisestä vuodesta huomattavasti myös Lapin keskussairaalassa (44 %), Länsi-Pohjan keskussairaalassa (109 %), Savonlinnan keskussairaalassa (112 %) ja Seinäjoen keskussairaalassa (18 %). Näissä sairaaloissa on yhteispäivystyksestä tullut osa erikoissairaanhoidon päivystystoimintaa. Lapin sairaanhoitopiirin päivystyskäynteihin sisältyy myös perustason akuuttilääketieteen (15Y) päivystyskäynnit, vaikka niistä aiheutuneet kustannukset eivät sisälly ilmoitettuihin kustannustietoihin. Myös ajanvarauskäyntien määrä on noussut keskussairaaloissa, erityisesti vuonna Eniten ajanvarauskäynnit kasvoivat vuonna 2015 edellisestä vuodesta Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa (52 %) ja Savonlinnan keskussairaalassa (27 %). Keski-Pohjanmaan keskussairaalan noususta noin 60 prosenttia johtuu vuodeosastopotilaiden konsultaatiokäynneistä, jotka ovat poimiintuneet poikkeuksellisesti vuoden 2015 Hilmo-aineistoon. Hilmo-ohjeistuksen mukaan vuodeosastopotilaiden konsultaatiokäyntejä ei sisällytetä avohoitokäyntitietoihin, vaan ne ovat osa vuodeosastopotilaan hoitoa. Keski- Pohjanmaalla ei aikaisemmin ole hoitajien käyntejä poimittu hoitoilmoitusaineiston ajanvaraskäynteihin, nyt tämä korjaus on tehty. Edellä mainittujen lisäksi Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa ajanvaraustoiminta on kasvanut vuonna 2015 noin 10 prosenttia edellisestä vuodesta. Savonlinnan keskussairaalan kirjaamiskäytäntöjä ja Hilmo-pomintaehtoja on muutettu, minkä vuoksi ajanvarauskäyntien määrä on kasvanut. Länsi-Pohjan keskussairaalassa on kirjattu akuuttilääketieteen erikoisalalle myös ajanvarauskäyntejä, joiden määrä on lisääntynyt (16 %) vuonna 2015 edelliseen vuoteen verrattuna. Näistä lisäyksistä noin puolet on asiantuntijoiden välisiä akuuttilääketieteen erikoisalalle kirjattuja hoitopuhelu- /kirje käyntejä. Akuuttilääketieteen ajanvarauskäynteihin on tilastoitunut myös hoitajan käyntejä. Nykyisen Hilmo-ohjeistuksen mukaan asiantuntijakäyntejä ei poimita Hilmoon. Monissa keskussairaaloissa (9:ssä) myös hoitojaksojen määrä nousi vuonna 2015 edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten hoitojaksojen määrä nousi Päijät-Hämeen keskussairaalassa (11 %) ja Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa (10 %). Taulukko 2. Painotettujen episodien määrän kehitys keskussairaaloissa vuosina ; indeksi 2011 = 100 Painotetut episodit Keskussairaalat Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Yhteensä

9 Myös muun sairaalaryhmän sairaaloissa palvelutuotannon kehitys on vaihdellut runsaasti (taulukko 3, liitetaulukko 3 ja liitetaulukot 5 7). Näissä sairaaloissa on myös tapahtunut muutoksia tarkastelujakson aikana. Sairaaloiden määrä on supistunut edellisistä vuosista, kun Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala liitettiin vuonna 2015 osaksi TYKS:n toimintaa. Näiden sairaaloiden aikasarjatiedot on siirretty myös osaksi TYKS:n tietoja Mäntän sairaalan erikoissairaanhoito siirtyi osaksi TAYS:n toimintaa vuoden 2013 alussa Ylä Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen toiminnan loputtua. Mäntän sairaala lakkautettiin kokonaan vuoden 2014 lopussa. Uusina sairaaloina tiedonkeruuseen on tullut mukaan vuonna 2014 Rauman sairaala sekä Pohjois-Kymen sairaala. Nämä sairaalat toimittivat taannehtivasti myös aikaisempien vuosien kustannustietoja. Terveys Oy:n omistama Jokilaakson sairaala oli mukana vuonna 2014, mutta se on jäänyt seurannasta pois vuonna Nämä sairaalat eivät näy aikasarjoissa, koska laskenta lähtee vuoden 2011 indeksistä. Ne sisältyvät kuitenkin tämän sairaalaryhmän yhteensä lukuihin. Muun ryhmän sairaaloissa palvelutuotanto supistui vuosien välisenä aikana kaikissa muissa sairaaloissa paitsi Lohjan, Oulaskankaan, Porvoon, Raaseporin ja Turunmaan sairaaloissa (taulukko 3). Lohjan sairaalassa on muista tämän sairaalaryhmän toiminnasta poiketen lisääntynyt myös hoitojaksojen määrä, erityisesti vuonna 2015 (8 %). Lisäksi Lohjan sairaalassa on noussut tänä aikana päivystyskäyntien (15 %) ja ajanvarauskäyntien (6 %) määrä. Päivystyskäyntien määrä on noussut myös Raaseporin sairaalassa (entinen Länsi-Uudenmaan aluesairaala), koska niihin on sisältynyt vuodesta 2014 lähtien myös yleislääketieteen päivystyskäyntejä. Palvelutuotanto laski eniten Vammalan aluesairaalassa (37 %), jossa toimintaprofiilia on muutettu viime vuosien aikana osana Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kokonaisuutta. Sairaalan päivystystoiminta on lopetettu samoin kun synnytystoiminta. Taulukko 3. Painotettujen episodien määrän kehitys muissa sairaaloissa vuosina ; indeksi 2011 = 100 1) Painotetut episodit Muut sairaalat Forssan sairaala Iisalmen sairaala Lohjan sairaala Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Pietarsaaren sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Raaseporin sairaala Turunmaan sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan aluesairaala Varkauden sairaala Yhteensä 2) ) Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala liitettiin vuonna 2015 TYKS:iin. Myös kaikki aikasarjatiedot on siirretty TYKS:n tietoihin. 2) Yhteensä luku sisältää myös ne sairaalat, jotka tulleet mukaan laskentaan vuoden 2011 jälkeen: Rauman sairaala 2012, Pohjois- Kymen sairaala 2013 ja Jokilaakson sairaala Erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden osalta tiedoissa on ollut paljon puutteita, erityisesti avohoitokäyntejä ei ole pystytty toimittamaan Hilmo-aineiston vaatimalla tavalla. Myös näiden sairaaloiden toiminnoissa on tapahtunut muutoksia. 9

10 Haminan seudun perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoyksikkö on lakkautettu vuonna 2015 ja siirretty osaksi perusterveydenhuollon toimintaa. Imatran erikoislääkärijohtoinen terveyskeskustoiminta itsenäisenä yksikkönä päättyi vuoden 2014 aikana. Nokian kaupungin terveyskeskuksen erikoislääkärijohtoisen sairaalan toiminta päättyi Heinolan terveyskeskuksen erikoissairaanhoidossa naistentautien ja synnytysten erikoisalan toiminta päättyi vuoden 2014 aikana. Vuonna 2015 Heinolan terveyskeskuksen erikoissairaanhoito käsittää sisätautien ja kirurgian elektiivistä avohoito- ja päiväkirurgista toimintaa, joskin nekin ovat vähentyneet. Käyntitiedoissa on ollut puutteita Kuopion, Kuusamon, Oulun ja Porin erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa. Pieksämäen erikoislääkärijohtoisen sairaalan Hilmo-tiedoissa oli virheitä, joten Pieksämäen tiedot on poistettu aineistosta. Tampereen erikoislääkärijohtoisen terveyskeskussairaalan kohdalla on tapahtunut koodausvirhe Hilmo-poiminnassa. Tällä on ollut vaikutusta päivystyskäyntien ja ajanvarauskäyntien määriin. Erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden tiedot eivät ole vertailukelpoisia puutteellisten aineistojen vuoksi. Myös tämän sairaalaryhmän toiminnot ovat laajuudeltaan hyvin erilaisia. Esim. Helsingin perusterveydenhuollon somaattisen erikoissairaanhoidon toiminta käsittää lähes kokonaan sisätautien erikoissairaanhoitoa. Helsingin terveyskeskuksen sisätautien päivystys on edelleen Suomen suurin sisätautien päivystävä yksikkö julkisella sektorilla. Sen osuus julkisen sektorin sisätautien päivystyskäynneistä oli 18 prosenttia vuonna 2015, kun seuraavaksi suurimman HYKS:n osuus sisätautien päivystyskäynneistä oli 14 prosenttia. Taulukko 4. Painotettujen episodien määrän kehitys erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa vuosina ; indeksi 2010 = 100 Erikoislääkärijohtoiset Painotetut episodit tk-sairaalat Haminan seudun terveyskeskus 1) Heinolan terveyskeskus Helsingin terveyskeskus Imatran terveyskeskus 1) Kuopion terveyskeskus 2) Kuusamon terveyskeskus 2) Nokian terveyskeskus 1) Oulun terveyskeskus 3) Pieksämäen terveyskeskus 4) Porin terveyskeskus 4) Tampereen terveyskeskus 5) Turun terveyskeskus Yhteensä ) Haminan seudun ja Nokian avohoitokäyntien tiedot puuttuvat vuodelta Nokian erikoislääkärijohtoinen sairaalatoiminta päättyi vuoden 2015 alusta. Imatran erikoislääkärijohtoinen tk-toiminta päättyi vuonna 2014 ja Haminan seudun ) Kuopion ja Kuusamon erikoislääkärijohtoisista tk-sairaaloista puuttui vuonna 2015 Hilmo-tiedoista avohoitokäynnit. 3) Oulun tk:sta on ilmoitettu erikoisalakohtaisia kustannustietoja, mutta Hilmo-tietojen kautta on saatu vain yleislääketieteen hoitojaksoja eikä erikoisalakohtaisia käyntejä lainkaan. 4) Pieksämäen ja Porin tk:n erikoisalakohtaiset Hilmo-tiedot virheelliset, joten aineistot on poistettu. 5) Tampereen erikoislääkärijohtoisen tk-sairaalan Hilmon avohoitotiedoissa virheellisyyksiä. Liitetaulukoissa 1 4 on esitetty painotettujen avo- ja laitoshoidon suoritteiden sekä yhteensä kaikkien hoitojaksojen (=DRG-pisteiden) kehitys indekseinä sairaaloittain. Liitetaulukoissa 5 7 on esitetty vuodeosastohoitojaksojen (ml. päiväkirurgia), päivystyskäyntien sekä ajanvarauskäyntien kehitys absoluuttisina lukuina. Sairaaloiden toiminta- ja tuottavuustietokannoissa on tarkempia tuottajakohtaisia, palvelutuotantoa kuvaavia tietoja. Tietokannoissa Jokilaakson sairaalan tiedot ovat nimellä Jämsän seudun terveydenhuollon kuntayhtymä. 10

11 1.2 Hoitotoiminnan kustannusten kehitys vuosina Hoitotoiminnasta aiheutuneet kustannukset nousivat reaalisesti kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa (taulukko 5). Kustannuskehitys on ollut maltillisinta Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa, jossa reaalikustannukset (deflatoidut kustannukset) nousivat 6 prosenttia vuosina Vastaavana ajanjaksona kustannukset ovat kasvaneet eniten KYS:ssa (14 %). TAYS:n reaalikustannukset pysyivät vuonna 2015 edellisen vuoden tasolla. Muissa yliopistosairaaloissa kustannukset nousivat tänä aikana 3 5 prosenttia. Taulukko 5. Kustannusten kehitys kiintein hinnoin yliopistosairaaloissa vuosina ; indeksi 2011 = 100 Deflatoidut kustannukset Yliopistosairaalat HYKS KYS OYS TAYS TYKS Yhteensä Hoitotoiminnan kokonaiskustannukset laskivat Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Mikkelin, Satakunnan ja Savonlinnan keskussairaaloissa reaalisesti vuosina (taulukko 6). Kanta-Hämeessä kustannukset ovat pudonneet erityisesti vuosien vuonna Kustannusmuutokset näyttäisivät liittyvän päivystysjärjestelyihin. Kanta-Hämeessä otettiin akuuttilääketieteen erikoisala käyttöön vuonna 2015 ja sen myötä on siirretty 10,6 milj. euroa perustason akuuttilääketieteeseen (15Y), mikä ei kuulu sairaaloiden tuottavuusvertailuun. Näin ollen erikoissairaanhoidon kokonaiskustannukset ovat vähentyneet edellisestä vuodesta. Keski-Suomessa kustannukset laskivat vuonna 2015 useimmilla erikoisaloilla verrattuna vuoteen 2014, mutta eniten kustannukset laskivat fysiatriassa (34 %), vaikka erikoisalalla käyntien määrät ovat nousseet (22 %). Myös Mikkelin keskussairaalassa kustannukset vähenivät vuonna Vähennys on jakautunut tasaisesti lähes kaikille erikoisaloille. Taulukko 6. Kustannusten kehitys kiintein hinnoin keskussairaaloissa vuosina ; indeksi 2011 = 100 Deflatoidut kustannukset Keskussairaalat Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Yhteensä

12 Muiden sairaaloiden ryhmässä kustannuskehitys vaihteli yliopisto- ja keskussairaaloita enemmän (taulukko 7). Kustannuskehitykseen on vaikuttanut erityisesti näissä sairaaloissa tapahtuneet toiminnalliset muutokset. Kustannukset nousivat viidessä sairaalassa vuosina Vastaavana aikana kustannukset laskivat seitsemässä sairaalassa. Eniten kustannukset nousivat Lohjan sairaalassa (12 %), jossa palvelutuotanto nousi tänä aikana seitsemän prosenttia. Kustannukset laskivat eniten Vammalan aluesairaalassa (34 %), jossa myös toimintaprofiilia on suunnitelmallisesti muutettu. Vammalan aluesairaalassa kustannukset ovat laskeneet mm. naistentautien ja synnytysten erikoisalalla, koska näiden erikoisalojen toiminta on loppunut lähes kokonaan vuoden 2012 aikana ja siirtynyt osaksi TAYS:n toimintaa. Sairaalassa on lopetettu myös erikoissairaanhoidon päivystystoiminta, mikä näkyy kustannusten vähenemisenä. Taulukko 7. Kustannusten kehitys kiintein hinnoin muissa sairaaloissa vuosina ; indeksi 2011 = 100 Deflatoidut kustannukset Muut sairaalat Forssan sairaala Iisalmen sairaala Lohjan sairaala Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Pietarsaaren sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Raaseporin sairaala Turunmaan sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan aluesairaala Varkauden sairaala Yhteensä 1) ) Yhteensä luku sisältää myös ne sairaalat, jotka tulleet mukaan laskentaan vuoden 2010 jälkeen: Rauman sairaala 2012, Pohjois- Kymen sairaala 2013 ja Jokilaakson sairaala Erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa kustannuskehityksen vaihtelu on ollut erittäin suurta sairaaloiden toimintaprofiilimuutosten takia (taulukko 8). Taulukko 8. Kustannusten kehitys kiintein hinnoin erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa vuosina ; indeksi 2011 = 100 Erikoislääkärijohtoiset Deflatoidut kustannukset tk-sairaalat Haminan seudun terveyskeskus Heinolan terveyskeskus Helsingin terveyskeskus Imatran terveyskeskus Kuopion terveyskeskus Kuusamon terveyskeskus Nokian terveyskeskus Oulun terveyskeskus Pieksämäen terveyskeskus Porin terveyskeskus Tampereen terveyskeskus Turun terveyskeskus Yhteensä sairaalatyyppi

13 1.3 Hoitotoiminnan tuottavuuden kehitys vuosina Episodituottavuuden kehitys Tuottavuuden kehitykseen vaikuttavat sekä kustannukset että palvelutuotanto. Jos esimerkiksi kustannukset ja palvelutuotanto kehittyvät samassa suhteessa, niin tuottavuus säilyy entisellään. Jos taas kustannukset nousevat, mutta palvelutuotanto pysyy entisellään, tuottavuus laskee. Palvelutuotantoa mitataan tässä episodeilla. Palvelutuotannon mittaamisessa on otettu huomioon sairauksien hoidon vaikeusaste painottamalla episodeja episodikustannuspainoilla. Käsitteitä ja menetelmiä on kuvattu tarkemmin luvussa 3. Episodituottavuuden kehityksessä on sairaalakohtaisia eroja (taulukot 9 12). Keskimäärin paras tuottavuuden kehitys eri sairaalaryhmistä oli keskussairaaloissa. Näissä sairaaloissa on kustannuskehitys keskimäärin ollut yliopistosairaaloihin ja muuhun sairaalaryhmään verrattuna maltillisempaa. Erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden tuottavuuden kehitystä ei voi verrata vuosittain, koska näiden sairaaloiden datassa on paljon puutteita. Yliopistollisista sairaaloista paras tuottavuuden kehitys oli TAYS:ssa, jonka tuottavuus nousi 15 prosenttia vuosina (taulukko 9). TAYS:n tuottavuuden kehitykseen vuosien välillä vaikutti erityisesti toiminnan lisääntyminen sekä vuodeosasto- että polikliinisessa hoidossa. Tähän on vaikuttanut osaltaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sairaaloiden toimintaprofiilien muutokset. Lisäksi TAYS:n hoitoilmoitusaineiston laadun parantuminen kirjaamisen ja aineistojen poimintojen vuoksi on tarkentanut tuottavuusarviota. TAYS:n tuottavuus pysyi lähes ennallaan vuosina Tuottavuuden nousuun vuonna 2015 on vaikuttanut erityisesti se, että reaalikustannukset ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla. Vuosina tuottavuus laski yliopistollisista sairaaloista eniten KYS:ssa (11 %). Tänä aikana KYS:ssa reaalikustannukset nousivat huomattavasti enemmän kuin palvelutuotanto. Taulukko 9. Episodituottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa vuosina ; indeksi 2011 = 100 Episodituottavuus Yliopistosairaalat HYKS KYS OYS TAYS TYKS Yhteensä Episodituottavuus nousi Kymenlaakson ja Lapin keskussairaaloita sekä Hyvinkään sairaalaa lukuun ottamatta muissa keskussairaaloissa vuosina Keskussairaaloissa tuottavuus kasvoi erityisesti vuonna Tuottavuus nousi eniten vuosina Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa (20 %) ja laski eniten Hyvinkään sairaalassa ja Lapin keskussairaalassa (3 %). Keski-Pohjanmaan keskussairaalan tuottavuuden nousu perustuu ennen kaikkea palvelutuotannon kasvuun. Keski-Pohjanmaalla lisääntyivät vuonna 2015 sekä vuodeosastohoitojaksojen määrä että ajanvaraus- ja päivystyskäyntien määrä. Ajanvarauskäynteihin sisältyi kuitenkin sinne kuulumattomia vuodeosastopotilaiden konsultaatiokäyntejä. 13

14 Taulukko 10. Episodituottavuuden kehitys keskussairaaloissa vuosina ; indeksi 2011 = 100 Episodituottavuus Keskussairaalat Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Yhteensä Muiden sairaaloiden ryhmässä episodituottavuus nousi seitsemässä sairaalassa ja laski viidessä sairaalassa (taulukko 11). Tuottavuus nousi vuosina eniten Pietarsaaren sairaalassa (11 %) ja laski eniten Valkeakosken sairaalassa (12 %). Pietarsaaren sairaalassa on tänä aikana palvelutuotanto vähentynyt 15 prosentilla, mutta kustannukset ovat laskeneet vielä enemmän 24 prosentilla. Valkeakosken sairaalassa on tuottavuuden kehitykseen vaikuttanut erityisesti vuosien palvelutuotannon lasku suhteessa nouseviin kustannuksiin. Taulukko 11. Episodituottavuuden kehitys muissa sairaaloissa vuosina ; indeksi 2011 = 100 Episodituottavuus Muut sairaalat Forssan sairaala Iisalmen sairaala Lohjan sairaala Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Pietarsaaren sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Raaseporin sairaala Turunmaan sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan aluesairaala Varkauden sairaala Yhteensä 1) ) Yhteensä luku sisältää myös ne sairaalat, jotka ovat tulleet mukaan laskentaan vuoden 2011 jälkeen: Rauman sairaala 2012, Pohjois- Kymen sairaala 2013 ja Jokilaakson sairaala

15 Erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa tuottavuuden kehityksessä on sairaalakohtaisia vaihteluja (taulukko 12). Sairaalat poikkeavat suuresti toisistaan sekä tuotantoprofiilin että kustannusten osalta (liitetaulukko 10). Vuoden 2015 aineistossa on myös paljon puutteita. Tuottavuus on noussut Helsingin ja Turun erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa. Tampereen aineisto ei ole vertailukelpoinen tuottavuuden kehityksen osalta. Taulukko 12. Episodituottavuuden kehitys erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa vuosina ; indeksi 2011 = 100 Erikoislääkärijohtoiset Episodituottavuus tk-sairaalat Haminan seudun terveyskeskus Heinolan terveyskeskus Helsingin terveyskeskus Imatran terveyskeskus Kuopion terveyskeskus Kuusamon terveyskeskus Nokian terveyskeskus Oulun terveyskeskus Pieksämäen terveyskeskus Porin terveyskeskus Tampereen terveyskeskus Turun terveyskeskus Yhteensä Episodituottavuuden kehitys sisätautien erikoisalalla Akuuttilääketieteen erikoisalan käyttöönotto saattaa vaikuttaa erikoisalakohtaisten tietojen vertailukelpoisuuteen. Tämä erikoisala on käytössä yliopistosairaaloista KYS:ssa, OYS:ssa ja TYKS:ssa. Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa oli sisätautien päivystyskäyntejä vuonna 2015 ainoastaan 171 kappaletta, koska aikaisemmin sisätauteihin kirjaantuneet päivystyskäynnit kirjaantuvat nyt erikoissairaanhoidon akuuttilääketieteen erikoisalalle (15 E). Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on edelleen sisätautien päivystyskäyntejä ( kpl), mutta ne ovat vähentyneet 66 prosenttia vuonna 2015 verrattuna vuoteen Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa akuuttilääketieteen erikoisalalle on kirjaantunut hoitojaksoa ja 327 ajanvarauskäyntiä, mutta ei yhtään päivystyskäyntiä. Sairaaloilla on ollut vaikeuksia myös kustannusten kohdentamisessa eri erikoisaloille. Akuuttilääketieteellä ja kustannusten kohdentamisella eri erikoisaloille saattaa olla vaikutusta myös erikoisalakohtaisiin tuottavuustietoihin, mutta sairaalan kokonaistuottavuuteen ym. niillä ei pitäisi olla vaikutusta. Taulukko 13. Sisätautien episodituottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa ; indeksi 2011 = 100 Sisätautien episodituottavuus Yliopistosairaalat HYKS KYS OYS TAYS TYKS Yhteensä Sisätautien erikoisalan episodituottavuus huononi vuosina yliopistollisissa sairaaloissa TAYS:ia lukuun ottamatta (taulukko 13). Sisätautien tuottavuus laski tuona aikana eniten OYS:ssa. Sisätautien kustannukset OYS:ssa olivat nousseet 11 prosenttia vuonna 2015 edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka sisätautien päivystyskäynnit olivat siirtyneet 15

16 akuuttilääketieteeseen. Toisaalta vuonna 2015 sisätautien ajanvarauskäyntien määrä OYS:ssa nousi 19 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Sen sijaan hoitojaksojen määrä oli pysynyt lähes ennallaan. Myös keskussairaaloissa on otettu käyttöön akuuttilääketieteen erikoisala, minkä seurauksena sisätautien päivystyskäyntien määrä on vähentynyt keskussairaaloissa. Päijät-Hämeen, Pohjois-Karjalan, Kanta-Hämeen ja Länsi-Pohjan keskussairaaloissa oli vuonna 2015 vain muutama päivystyskäynti sisätautien erikoisalalla. Myös Lapin ja Seinäjoen keskussairaaloissa on otettu käyttöön akuuttilääketieteen erikoisala vuonna Näissä sairaaloissa on myös sisätautien päivystyskäyntejä edelleen, vaikka niiden lukumäärä on vähentynyt vuodesta 2014: Lapissa 29 prosenttia ja Seinäjoella 43 prosenttia. Savonlinnan keskussairaalassa lisääntyi vuonna 2015 sisätautien päivystyskäyntien määrä 96 prosentilla vuodesta 2014, kun yhteispäivystyksestä tuli osa erikoissairaanhoidon päivystystoimintaa. Sisätautien ajanvarauskäyntien ja hoitojaksojen samoin kuin kustannusten kehityksessä oli myös suuria sairaalakohtaisia vaihteluja. Sisätautien tuottavuus keskussairaaloissa nousi 9 prosenttia vuosien aikana (taulukko 14). Tuottavuus nousi erityisesti vuonna Tuottavuuden kehitys vaihteli erittäin paljon sairaaloiden välillä. Tuottavuus nousi 12 keskussairaalassa ja laski neljässä vuosina Tuottavuus nousi eniten tänä aikana Mikkelin keskussairaalassa (33 %) ja laski eniten Hyvinkään sairaalassa (14 %). Etelä-Savossa sisätautien palvelutuotanto nousi samanaikaisesti kun reaalikustannukset laskivat. Hyvinkään sairaalassa sisätautien erikoisalan reaalikustannukset nousivat suhteessa enemmän kuin palvelutuotanto nousi, mikä näkyy tuottavuuden heikentymisenä. Taulukko 14. Sisätautien episodituottavuuden kehitys keskussairaaloissa ; indeksi 2011 = 100 Sisätautien episodituottavuus Keskussairaalat Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Yhteensä Muiden sairaaloiden ryhmässä sisätautien episodituottavuuden kehityksessä oli myös suuria sairaalakohtaisia vaihteluja. Monessa sairaalassa palvelutuotanto oli muuttunut, esim. päivystystoiminta oli lopetettu. Episodituottavuus nousi neljässä sairaalassa ja laski kahdeksassa vuosina (taulukko 15). Sisätautien tuottavuus nousi eniten Oulaskankaan sairaalassa (28 %) ja laski eniten Raahen sairaalassa (24 %). Oulaskankaan sairaalassa sisätautien palvelutuotanto on noussut, kun vastaavana aikana kustannukset ovat laskeneet. Raahessa sekä sisätautien kustannukset että palvelutuotanto ovat vähentyneet huomattavasti vuosien välillä. Vuoden 2015 sisätautien palvelutuotantoon ei sisältynyt vuodeosastohoitojaksoja eikä päivystyskäyntejä. 16

17 Taulukko 15. Sisätautien episodituottavuuden kehitys muissa sairaaloissa ; indeksi 2011 = 100 Sisätautien episodituottavuus Muut sairaalat Forssan sairaala Iisalmen sairaala Lohjan sairaala Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Pietarsaaren sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Raaseporin sairaala Turunmaan sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan aluesairaala Varkauden sairaala Yhteensä 1) ) Yhteensä luku sisältää myös ne sairaalat, jotka tulleet mukaan laskentaan vuoden 2011 jälkeen: Rauman sairaala 2012, Pohjois- Kymen sairaala 2013 ja Jokilaakson sairaala Episodituottavuuden kehitys kirurgian erikoisalalla Yliopistollisten sairaaloiden kirurgian erikoisalan episodituottavuus nousi vuosina KYS:iä lukuun ottamatta muissa yliopistosairaaloissa (taulukko 16). Eniten kirurgian episodituottavuus nousi TAYS:ssa (16 %) ja laski eniten tänä aikana KYS:ssa (7 %). OYS:ssa kirurgian erikoisalan päivystyskäyntejä oli vain 300, koska päivystyskäynnit kirjaantuvat siellä akuuttilääketieteen erikoisalalle (15E). Taulukko 16. Kirurgian episodituottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa ; indeksi 2011 = 100 Kirurgian episodituottavuus Yliopistosairaalat HYKS KYS OYS TAYS TYKS Yhteensä Kirurgian erikoisalan episodituottavuus nousi vuosina Kainuun ja Kymenlaakson keskussairaaloita lukuun ottamatta muissa keskussairaaloissa (taulukko 17). Tuottavuus kasvoi erityisesti vuonna Tänä aikana on myös tarkennettu kirjaamisia ja poimintoja Hilmoon, millä saattaa olla vaikutusta sairaaloiden tuottavuuden kehitykseen. Kirurgian tuottavuus nousi vuosina eniten Mikkelin keskussairaalassa (26 %) ja laski eniten Kymenlaakson keskussairaalassa (7 %). 17

18 Taulukko 17. Kirurgian episodituottavuuden kehitys keskussairaaloissa ; indeksi 2011 = 100 Kirurgian episodituottavuus Keskussairaalat Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Yhteensä sairaalatyyppi Muiden sairaaloiden ryhmässä kirurgian episodituottavuus nousi eniten vuosina Raahen sairaalassa (17 %) ja laski eniten Iisalmen sairaalassa (10 %). Raahen sairaalassa oli kirurgian palvelutuotanto lisääntynyt enemmän kuin kustannukset olivat nousseet tänä aikana. Iisalmen sairaalassa oli kirurgian palvelutuotanto laskenut suhteessa enemmän kuin kustannukset olivat laskeneet, minkä vuoksi tuottavuus laski. (Taulukko 18) Taulukko 18. Kirurgian episodituottavuuden kehitys muissa sairaaloissa ; indeksi 2011 = 100 Kirurgian episodituottavuus Muut sairaalat Forssan sairaala Iisalmen sairaala Lohjan sairaala Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Pietarsaaren sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Raaseporin sairaala Turunmaan sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan aluesairaala Varkauden sairaala Yhteensä 1) ) Yhteensä luku sisältää myös ne sairaalat, jotka tulleet mukaan laskentaan vuoden 2011 jälkeen: Rauman sairaala 2012, Pohjois-Kymen sairaala 2013 ja Jokilaakson sairaala

19 1.4 Hoitotoiminnan tuottavuuserot vuonna 2015 Tuottavuutta on tarkasteltu kahdella eri mittausmenetelmällä. Toisessa tuotoksena on käytetty painotettuja avo- ja laitoshoitojaksoja (= NordDRG Full -hoitojaksot = DRG-pisteet) ja toisessa painotettuja episodeja. Yliopistollisten sairaaloiden tuottavuuserot ovat viime vuosina hieman kaventuneet. Vuonna 2015 tuottavuuserot yliopistollisten sairaaloiden välillä olivat keskimäärin 3 prosenttia, kun vuonna 2011 ne olivat 5 prosenttia. Tuottavimman ja tuottamattomimman yliopistollisen sairaalan välinen ero vuonna 2015 oli 9 prosenttia ja vuonna 2011 vastaavasti 18 prosenttia. Yliopistollisista sairaaloista paras episodituottavuus vuonna 2015 oli Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (kuvio 8). TAYS:n episodituottavuus oli 6 prosenttia parempi kuin yliopistosairaaloissa keskimäärin. Käytettäessä mittarina DRG - tuotosta (DRG-pisteet), TAYS ja TYKS olivat tuottavuudeltaan parhaita yliopistosairaaloita. Tuottavuudeltaan heikoin yliopistosairaala oli HYKS, jonka tuottavuus oli 3 prosenttia alhaisempi kuin yliopistosairaaloissa keskimäärin. Kuvio 8. Yliopistollisten sairaaloiden tuottavuus vuonna 2015; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku = 100 TAYS OYS TYKS KYS HYKS Episodituottavuus DRG-tuottavuus Tuottavuuserot keskussairaaloissa ovat yliopistosairaaloita suuremmat. Keskussairaaloiden väliset tuottavuuserot ovat hieman kaventuneet viime vuosina. Vuonna 2015 tuottavuuserot keskussairaaloiden välillä olivat keskimäärin 7 prosenttia samoin kun vuonna Tuottavimman ja tuottamattomimman keskussairaalan välinen ero oli 29 prosenttia vuonna 2015, kun se vuonna 2011 oli hieman korkeampi, 31 prosenttia. Tuottavuudeltaan parhaat keskussairaalat vuonna 2015 olivat Päijät-Hämeen, Mikkelin ja Pohjois-Karjalan keskussairaalat ja episodituottavuudeltaan heikoin oli Vaasan keskussairaala (kuvio 9). 19

20 Kuvio 9. Keskussairaaloiden tuottavuus vuonna 2015; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku = 100 Päijät-Hämeen keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Etelä-Karjalan keskussairaala Satakunnan keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Lapin keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Vaasan keskussairaala Episodituottavuus DRG-tuottavuus Muiden sairaaloiden ryhmässä paras episodituottavuus oli vuonna 2015 Pietarsaaren sairaalassa ja heikoin tuottavuus Iisalmen sairaalassa. Kuvio 10. Muiden sairaaloiden tuottavuus vuonna 2015; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku = 100 Pietarsaaren sairaala Rauman sairaala Vammalan aluesairaala Turunmaan sairaala Forssan sairaala Pohjois-Kymen sairaala Valkeakosken sairaala Raahen sairaala Oulaskankaan sairaala Raaseporin sairaala Porvoon sairaala Varkauden sairaala Lohjan sairaala Iisalmen sairaala Episodituottavuus DRG-tuottavuus 20

21 Keskimääräinen tuottavuusero muussa sairaalaryhmässä ei ole kaventunut viime vuosina. Vuonna 2015 tuottavuusero oli aluesairaaloiden ja vastaavien sairaaloiden välillä keskimäärin 8 prosenttia. Tilanne oli sama myös viisi vuotta aikaisemmin. Sen sijaan tuottavimman ja tuottamattomimman sairaalan välinen ero on kaventunut tänä aikana. Ero oli 31 prosenttia vuonna 2015, kun se vuonna 2011 oli huomattavasti korkeampi, 53 prosenttia. Kuvio 11. Erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden tuottavuus vuonna 2015; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku = 100 Heinolan terveyskeskus Tampereen terveyskeskus Helsingin terveyskeskus Turun terveyskeskus Kuusamon terveyskeskus Kuopion terveyskeskus Episodituottavuus DRG-tuottavuus Erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden tietoihin tulee suhtautua edelleen kriittisesti. Näiden sairaaloiden palvelutuotanto ja potilaiden vaikeusaste (casemix) poikkeaa hyvin paljon toisistaan. Myös tietojen kirjaamisessa sekä Hilmo-poiminnassa ja kustannusten poiminnassa on eroja, mikä myös osittain saattaa selittää tuottavuuseroja. Kuusamon ja Kuopion aineistosta puuttuu kokonaan avohoitokäynnit. Suurimpien ja päivystävien erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden, Helsingin, Tampereen ja Turun tuottavuuserot ovat melko vähäiset (kuvio 11). DRG pisteen laskennalliset kustannukset Liitetaulukossa 8 on esitetty DRG-pisteen laskennalliset kustannukset sairaaloittain ja niiden poikkeamat sairaalaryhmän keskikustannuksesta vuonna Yliopistollisista sairaaloista matalin DRG-pisteen kustannus oli Turun yliopistollisessa sairaalassa (649 ). Keskussairaaloista matalin DRG-pisteen kustannus oli Pohjois-Karjalan keskussairaalassa (560 ) ja muussa sairaalaryhmässä matalin DRG-pisteen kustannus oli Turunmaan sairaalassa (516 ). Erikoislääkärijohtoisista terveyskeskussairaaloista matalin DRG-pisteen kustannus oli Heinolan terveyskeskuksessa (616 ). Sairaaloiden toiminta- ja tuottavuustietokannasta (Benchmarking-tietokannat) löytyvät NordDRG Full -ryhmäkohtaiset laskennalliset kustannukset sairaaloittain. Lisäksi tietokannasta löytyy sairaalaryhmäkohtaiset keskimääräiset kustannukset DRG-ryhmittäin. 21

Sairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2015 Pirjo Häkkinen 23.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2015 Tilastoraportti 6/2017 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2015, sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2016

Sairaaloiden tuottavuus 2016 8 2018 20.3.2018 Sairaaloiden tuottavuus 2016 Päälöydökset Tuottavimmat sairaanhoitopiirit vuonna 2016 olivat Päijät-Häme, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala. Julkisten sairaaloiden tuottavuus ilman psykiatriaa

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014 Sjukhusens produktivitet 2014 Hospital productivity 2014

Sairaaloiden tuottavuus 2014 Sjukhusens produktivitet 2014 Hospital productivity 2014 Terveys 2016 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2014 Sjukhusens produktivitet 2014 Hospital productivity 2014 Pirjo Häkkinen +358 29 524 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi

Lisätiedot

Onko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot

Onko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot Onko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot Sote - Tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Joensuu 17.11.2017 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen, THL 17.11.2017 Sairaaloiden tuottavuus

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2017

Sairaaloiden tuottavuus 2017 5 2019 26.3.2019 Päälöydökset Keskussairaaloiden tuottavuus nousi viisi prosenttia ja yliopistossairaaloiden tuottavuus laski viisi prosenttia vuosina 2013 2017. Tuottavuuserot ovat pienimmät yliopistosairaaloissa

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Terveys 2014 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Pirjo Häkkinen +358 29 524 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2010

Sairaaloiden tuottavuus 2010 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2010 Sjukhusens produktivitet 2010 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

THL:n tuottavuusseuranta 2013

THL:n tuottavuusseuranta 2013 THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Finlandia-talo 10. 11.11.2016 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen, THL

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2009

Sairaaloiden tuottavuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2009 Sjukhusens produktivitet 2009 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2013 Sjukhusens produktivitet 2013 Hospital productivity 2013

Sairaaloiden tuottavuus 2013 Sjukhusens produktivitet 2013 Hospital productivity 2013 Terveys 2015 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2013 Sjukhusens produktivitet 2013 Hospital productivity 2013 Pirjo Häkkinen +358 29 524 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Hospital productivity 2012

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Hospital productivity 2012 Terveys 2014 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Hospital productivity 2012 Pirjo Häkkinen +358 29 524 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2004 2008

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2004 2008 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2004 2008 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN SAATAVUUS JA KÄYTTÖ. Ylilääkäri Tiina Hetemaa

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN SAATAVUUS JA KÄYTTÖ. Ylilääkäri Tiina Hetemaa SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN SAATAVUUS JA KÄYTTÖ Ylilääkäri Tiina Hetemaa Terveyskeskusten eri palvelumuotojen käyttö vaihtelee ikäryhmittäin Ylilääkäri Tiina Hetemaa 2 Perusterveydenhuollon käynnit

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2000-2003

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2000-2003 Tilastotiedote 8/2005 9.5.2005 Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2000-2003 Junnila Maijaliisa +358 9 3967 2631 Linna Miika +358 9 3967 2295 Juvonen Iiris +358 9 3967 2305 Häkkinen Unto +358 9 3967 2327

Lisätiedot

Liitetaulukko 1. Painotettujen suoritteiden kehitys yliopistollisissa sairaaloissa vuosina ; indeksi 2012 = 100

Liitetaulukko 1. Painotettujen suoritteiden kehitys yliopistollisissa sairaaloissa vuosina ; indeksi 2012 = 100 Liitetaulukko 1. Painotettujen suoritteiden kehitys yliopistollisissa sairaaloissa vuosina 2012 2016; indeksi 2012 = 100 Yliopistosairaala 2012 () 2012 2013 2014 2015 2016 Painotetut avo- ja laitoshoitojaksot

Lisätiedot

Liitetaulukko 1. Painotettujen suoritteiden kehitys yliopistollisissa sairaaloissa vuosina ; indeksi 2013 = 100

Liitetaulukko 1. Painotettujen suoritteiden kehitys yliopistollisissa sairaaloissa vuosina ; indeksi 2013 = 100 Liitetaulukko 1. Painotettujen suoritteiden kehitys yliopistollisissa sairaaloissa vuosina 2013 2017; indeksi 2013 = 100 Yliopistosairaala 2013 (lkm) 2013 2014 2015 2016 2017 Painotetut avo- ja laitoshoitojaksot

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2001 2005

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2001 2005 Tilastotiedote Statistikmeddelande 5/2007 Terveys 2007 Hälsa Health Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2001 2005 11.5.2007 Pirjo Häkkinen +358 9 3967 2152 Miika Linna +358 9 3967 2295 Saana Vesterinen +358

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2003 2007

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2003 2007 Terveys 2009 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2003 2007 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2011 Sjukhusens produktivitet 2011

Sairaaloiden tuottavuus 2011 Sjukhusens produktivitet 2011 Terveys 2013 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2011 Sjukhusens produktivitet 2011 Pirjo Häkkinen +358 29 524 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki Kansallinen vertaisarviointi Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 15.5.2012 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/ Pirjo Häkkinen 2 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.8.2010 tilanne 1 Yleistä 31.8.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.12.2009 tilanne 1 Yleistä 31.12.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

1. Palvelujen toimivuus

1. Palvelujen toimivuus VUOSITILASTO 2012 1. Palvelujen toimivuus Kriittiset Talous- Ero Toteumenestystekijät Tilin- Tilin- Muutos suunni- tavoit- tumis- Mittarit päätös päätös 12/11 telma teesta aste 2011 2012 (%) 2012 (määrä)

Lisätiedot

Kustannustietojen tiedonkeruulomakkeiston läpikäynti

Kustannustietojen tiedonkeruulomakkeiston läpikäynti Kustannustietojen tiedonkeruulomakkeiston läpikäynti Benchmarking yhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset

Lisätiedot

HOITOONPÄÄSY ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

HOITOONPÄÄSY ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA HOITOONPÄÄSY ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Tilanne 30.4.2018 Pirjo Häkkinen Satu Vuorio THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto (30.4.2018 tiedonkeruu) 1 SAAPUNEET JA KÄSITELLYT LÄHETTEET 1.1. 30.4.2018

Lisätiedot

Mikä muuttuu Hilmo -tiedonkeruussa ja ohjeistuksessa 2011 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen

Mikä muuttuu Hilmo -tiedonkeruussa ja ohjeistuksessa 2011 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Mikä muuttuu Hilmo -tiedonkeruussa ja ohjeistuksessa 2011 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokituksia koskeva keskustelu- ja koulutustilaisuus 4.11.2010 Muutoksen tuulet

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 30.4.2009 tilanne 1 Yleistä 30.4.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Alue yhdistysten yhdistysten varsinaiset varamäärä jäsenmäärä jäsenet jäsenet äänet

Alue yhdistysten yhdistysten varsinaiset varamäärä jäsenmäärä jäsenet jäsenet äänet ten henkilöjäsenmäärät 31.12.2017 sekä valittavien liittovaltuuston jäsenten ja varajäsenten määrät alueittain Alue yhdistysten yhdistysten varsinaiset varamäärä jäsenmäärä jäsenet jäsenet äänet Etelä-Suomi

Lisätiedot

Tehyn valtuustovaalin äänestysprosentit ammattiosastoittain

Tehyn valtuustovaalin äänestysprosentit ammattiosastoittain Tehyn valtuustovaalin äänestysprosentit ammattiosastoittain 2.10.2017 HELSINKI Äänestys % 102 Tehyn Hyksin Naistensairaalan ammattiosasto ry 34,4 104 Tehyn HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalan ammattiosasto

Lisätiedot

Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina

Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa vuosina 22-27 Hoitoilmoitusrekisterin pohjalta Osa 1: Yleiskatsaus psykiatristen sairaalapalvelujen käytöstä Suomessa Timo Tuori Johdanto PSYKIATRISTEN

Lisätiedot

M058, M059, M060, M068, M069

M058, M059, M060, M068, M069 Taulukko 3. Reumahoidon alueelliset erot v. 1997, 2000 ja 2001 Kaikki nivelreumat M058, M059, M060, M068, M069 Hoitojaksot/10000as 01 Uudenmaan shp 12,8 12,8 0 % 0 15,6-18 % 02 Helsingin shp 13,0 13,3

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä Porvoon kaupunginvaltuusto 16.8.2017 Eetu Salunen toimitusjohtaja PHHYKY 2017 12 kunnan omistama kuntayhtymä 212 550 asukasta X asiakasta 7 500 työntekijää 703 M liikevaihto

Lisätiedot

CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta

CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta Lääk. yo., tekn. yo. (Aalto yliopisto) Susanna Siitonen Toimialuejohtaja Jussi Mertsola, Tyks Tuottavuus Suomen Lastenklinikoilla 2011

Lisätiedot

Sairaaloiden toiminnan sisältöä ja vaikeusastetta kuvaavia tunnuslukuja vuonna 2005

Sairaaloiden toiminnan sisältöä ja vaikeusastetta kuvaavia tunnuslukuja vuonna 2005 Taulukko 1: Sairaaloiden toiminnan sisältöä ja vaikeusastetta kuvaavia tunnuslukuja vuonna 2005 Sairaala Casemix Kustannukset 1000 Painotetut hoitojaksot Painotetut ajanvarauskäynnit Painotetut päivystyskäynnit

Lisätiedot

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1

Lisätiedot

Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä

Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Kuntatalo, Toinen linja 14, Helsinki 7.2.2018 Timo Keistinen lääkintöneuvos Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Sote Päijät-Hämeessä. Jouko Isolauri Muutosjohtaja PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Sote Päijät-Hämeessä. Jouko Isolauri Muutosjohtaja PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Sote Päijät-Hämeessä Jouko Isolauri Muutosjohtaja Taustaa Vuosina 2005-2008 yritys koko maakunnan terveydenhuollon siirtämisestä maakunnan kuntayhtymään Sosiaalitoimi mukaan myöhemmin STM:n kansallisen

Lisätiedot

Eksoten tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelma

Eksoten tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelma 16.10.2012 Eksoten tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelma Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Lappeenranta 17.10.2012 Projektipäällikkö Tanja Kaarna Projektipäällikkö Katja

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Lähetteet Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli heinäkuun lopulla 1 000, mikä on 44 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Lähetteet Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli heinäkuun lopulla 1 000, mikä on 44 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä 1-7/2016 KARKKILA Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli heinäkuun lopulla 1 000, mikä on 44 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Leikkaustoimenpiteet (A-Q ja Y)

Leikkaustoimenpiteet (A-Q ja Y) Leikkaustoimenpiteet (A-Q ja Y) Uuden toimenpideluokituksen A-Q ja Y-alkuiset päätoimenpiteenä kirjatut leikkaustoimenpiteet. Leikkaustoimenpiteiden ulkopuolelle jäävät toimenpideluokituksen T-, U- ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntakierros, Lohja 24.11.2011 Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Kehitystrendejä Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Anja Eerola Tauno Sinisalo 15.12.2006 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille

Lisätiedot

Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä tammi-maaliskuu 2016 KARKKILA

Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä tammi-maaliskuu 2016 KARKKILA Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä tammi-maaliskuu 2016 KARKKILA Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli maaliskuun lopulla 427, mikä on 4 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Lisätiedot

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Tommi Kärki Tartuntatautien torjuntayksikkö Sairaalainfektio-ohjelma SIRO 12.3.2013 Tommi Kärki 1 Prevalenssitutkimusten taustaa Suomessa Ensimmäinen Suomessa tehty

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Mari Sjöholm. Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi-huhtikuu Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta.

Mari Sjöholm. Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi-huhtikuu Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta. Mari Sjöholm Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi-huhtikuu 2018 Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta esh18 1-4 Kuntaliitto 9.7.2018 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto 3 Johdon sanallisia arvioita

Lisätiedot

Loimaan alueen kunnat Loimaa, Oripää, Lieto, Koski Tl, Marttila, Tarvasjoki, Pöytyä, Aura,

Loimaan alueen kunnat Loimaa, Oripää, Lieto, Koski Tl, Marttila, Tarvasjoki, Pöytyä, Aura, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntaneuvottelu 4.11.2013 Loimaan alueen kunnat Loimaa, Oripää, Lieto, Koski Tl, Marttila, Tarvasjoki, Pöytyä, Aura, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntaneuvottelu

Lisätiedot

Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100

Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 TUOTTAVUUDESTA Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 Hyvinkään sairaala 112 119 Pohjois-Karjalan keskussairaala 114 119 Päijät-Hämeen keskussairaala 109 108

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Hilmo ja siihen liittyvät haasteet Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Mikä on HILMO?

Lisätiedot

Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014)

Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014) Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014) Kansallinen DRG-keskus Esityksen sisältö Auditoinnin tausta ja tarkoitus Auditointimenetelmä Yleiset havainnot kirjaamisesta (pää- ja sivudiagnoosit,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Mari Sjöholm. Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi-elokuu Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta. esh18 1-8

Mari Sjöholm. Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi-elokuu Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta. esh18 1-8 Mari Sjöholm Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi-elokuu 2018 Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta esh18 1-8 Kuntaliitto 2.11.2018 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto 3 Johdon sanallisia arvioita

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2009

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2009 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2009 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2009 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille (196 terveyskeskusta) yhden päivän

Lisätiedot

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP 88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT

Lisätiedot

LUETTELO KÄRÄJÄOIKEUKSISSA OLEVISTA ARKISTOJEN OSISTA

LUETTELO KÄRÄJÄOIKEUKSISSA OLEVISTA ARKISTOJEN OSISTA KIRJE Oikeushallinto-osasto Liite 4 Tuomioistuinyksikkö 06.03.2018 OM 3/31/2016 LUETTELO KÄRÄJÄOIKEUKSISSA OLEVISTA ARKISTOJEN OSISTA Tiedot perustuvat syksyllä 2017 tehtyyn arkistokyselyyn. 1) Lapin käräjäoikeus

Lisätiedot

TAYS, kirjaamiskäytäntöjen ja poimintojen muutokset - vaikutukset benchmarkingiin

TAYS, kirjaamiskäytäntöjen ja poimintojen muutokset - vaikutukset benchmarkingiin TAYS, kirjaamiskäytäntöjen ja poimintojen muutokset - vaikutukset benchmarkingiin DRG-käyttäjäpäivät, 13.12.2013 Controller Mikko Hannola Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Kirjaamisen vaikutus tuottavuuteen?

Lisätiedot

Radio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet

Radio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet Radio 2020-toimilupakierros Taajuuskokonaisuudet Taajuuskokonaisuudet 2020 (M74) Seuraavilla kalvoilla on kuvattu määräysluonnoksen M74 taajuuskokonaisuudet (paikkakunta, taajuus) Kokonaisuuksiin tehdyt

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry Jäsenyhdistykset

Ammatilliset opettajat AO ry Jäsenyhdistykset Ammatilliset opettajat AO ry Jäsenyhdistykset 13.2.2017 BM 13.2.2017 1 13.2.2017 2 Jäsenyhdistysten tilannekuvaukset alueittain / Käytetyt värikoodit Alle 10 jäsentä 10-49 jäsentä Yli 49 jäsentä 1.1.2017

Lisätiedot

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä Toimitusjohtaja Eetu Salunen 30.3.2017 Jäsenkunnat ja väestö Väestörakenne 31.12.2016 Väestö 0-6 7-14 15-64 65-74 75-84 85 - KOKO MAA 5 503 297 7,5 % 8,8 % 62,9 % 11,8

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille (232 terveyskeskusta) yhden päivän

Lisätiedot

Puoluekokous äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi jokainen piirijärjestö saa yhden edustajan

Puoluekokous äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi jokainen piirijärjestö saa yhden edustajan Puoluekokous 16.-17.6.2018 - äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi jokainen piirijärjestö saa yhden edustajan Yhdistys Järjestökokonaisuus Edustajia Arabian-Käpylän-Viikin Vihreät Helsinki 6

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan ja Hyvinkään sairaanhoitoalueiden käyttö on Karkkilan osalta ollut vähäistä.

Länsi-Uudenmaan ja Hyvinkään sairaanhoitoalueiden käyttö on Karkkilan osalta ollut vähäistä. Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä tammi-syyskuu 2015 KARKKILA Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli syyskuun lopulla 1 346, mikä on 38 enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna, mutta

Lisätiedot

Puoluekokous äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi kukin piirijärjestö saa yhden edustajapaikan

Puoluekokous äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi kukin piirijärjestö saa yhden edustajapaikan Puoluekokous 17. 18.6.2017 - äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi kukin piirijärjestö saa yhden edustajapaikan Yhdistys Järjestökokonaisuus Edustajia Arabian-Käpylän-Viikin Vihreät Helsinki

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus.

HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus. HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus.fi TUOTTAVUUDEN MITTAUS DRG-pisteet / htv (tuotos / panos mittari) Tuottavuus

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2012

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2012 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2012 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2012 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Näkyykö monipaikkaisuus kiireellisessä hoidossa? Alueelliset kausivaihtelut sairaaloiden päivystyksen käytössä 2017

Näkyykö monipaikkaisuus kiireellisessä hoidossa? Alueelliset kausivaihtelut sairaaloiden päivystyksen käytössä 2017 TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 21 TOUKOKUU 2019 Näkyykö monipaikkaisuus kiireellisessä hoidossa? Alueelliset kausivaihtelut sairaaloiden päivystyksen käytössä 2017 Päälöydökset Toisen sairaanhoitopiirin alueella

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö

HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) Liite 2. (HEL 2017-011196) Tiivistelmä Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaisista kustannuksista vuonna 2016 Kuntaliiton vuosittain tekemässä vertailussa terveydenhuollon

Lisätiedot

Puoluekokous : äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi jokainen piirijärjestö saa yhden edustajan.

Puoluekokous : äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi jokainen piirijärjestö saa yhden edustajan. Puoluekokous 15.-16.6.2019: äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi jokainen piirijärjestö saa yhden edustajan. Yhdistys Järjestökokonaisuus Edustajat Arabian-Käpylän-Viikin Vihreät Helsinki 5

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2011

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2011 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2011 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2011 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkäritilanteesta

Lisätiedot

Käyttötalousosa 2016 Määräraha Muutettu Toteutunut tot.% Tuloarvio Muutettu Toteutunut tot.%

Käyttötalousosa 2016 Määräraha Muutettu Toteutunut tot.% Tuloarvio Muutettu Toteutunut tot.% Dialyysi,ostopalv Hammas-ja suurair.- Ihotaudit-ostopalvelu Keuhkosairaudet- Kirurgia-ostopalvelu Korva-,Nenä-,kurkkus- Kuntoutus-ostopalvelut Lastenpsykiatria- Lastentaudit-ostopalvelu Naistentautien-ostopalvelu

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto / PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille

Lisätiedot

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä 2.2.2010 Pekka Myrskylä Tilastokeskus 4.2.2010 2 200 Kuvio 5.2 Ikärakenteen muutos 2009-2060 (2009=100) Ikärakenteen muutos

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kannanotto Ylä-Savon SOTEn pyyntöön koskien leikkaustoiminnan ja päivystyksen järjestelyjä. Viite (314/06.00.

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kannanotto Ylä-Savon SOTEn pyyntöön koskien leikkaustoiminnan ja päivystyksen järjestelyjä. Viite (314/06.00. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 8/2017 1 (1) 107 219/00.04.01/2017 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kannanotto Ylä-Savon SOTEn pyyntöön koskien leikkaustoiminnan ja päivystyksen järjestelyjä

Lisätiedot

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE ydintiedot sähköisessä potilaskertomuksessa KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE VSSHP, Tietojenkäsittelypalvelut Projektijohtaja Kaarina Tanttu, HTL, TtM kaarina.tanttu@tyks.fi puh. 040 7406613 www.vsshp.fi ->

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Potilas- ja tulotiedot sekä käyntitiedot Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Muutokset

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2012 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Sivu 1 / 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Aineisto Kustannusvertailussa mukana oleva aineisto on jaoteltu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ja näiden

Lisätiedot

Yhdistysluettelo 2018

Yhdistysluettelo 2018 Yhdistysluettelo 2018 Jäsen- ja äänimäärät Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n jäsenyhdistykset Jäsenmäärä 1.1.2018 liiton rekisterin mukaan Äänimäärä ALAJÄRVI-VIMPELIN KVT RY 38 1 ANJALANKOSKEN KVT RY 117

Lisätiedot

OT-ASIAKKUUS TILASTOJEN VALOSSA

OT-ASIAKKUUS TILASTOJEN VALOSSA OT-ASIAKKUUS TILASTOJEN VALOSSA Martta Forsell, erikoissuunnittelija Tarja Heino, tutkimusprofessori 12.6.2018 Tarja Heino, Martta Forsell 1 LUPAUS: Alkusyksyllä tilastoraportti, jossa lasten ja nuorten

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Yhdistysluettelo 2017

Yhdistysluettelo 2017 Yhdistysluettelo 2017 Jäsen- ja äänimäärät Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n jäsenyhdistykset Jäsenmäärä 1.1.2017 liiton rekisterin mukaan Äänimäärä ALAJÄRVI-VIMPELIN KVT RY 41 1 ALAVIESKAN KVT RY 41 1

Lisätiedot

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 7/2008 Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 15.2.2008 Specialiserad somatisk vård 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356 S-posti: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot