Länsi-alue omaksi Asukasyhteyshenkilö, Lpr kaupunki

Transkriptio

1 Kansalaisraati Länsi-alue omaksi 1. MUISTIO Aika: to Paikka: Sammontorin asukastila Paikalla olivat: Kero Petri Pennanen Kirsi Reponen Elina Sihvo Merja Toiviainen Martta Voutilainen Uki Anna-Liisa Lindgren den Oude Pia Haakana Asukasohjaaja, Ekta ry Asukasyhteyshenkilö, Lpr kaupunki 1. Pia Haakana ja Anne-Liisa Lindgren de Oude esittäytyvät ja kertoivat omista toimenkuvistaan. 2. Paikalle tulleet raadin jäsenet esittäytyivät ja kertoivat taustoistaan 3. Pia Haakana kertoi mitä kansalaisraati on ja mitä sillä tavoitellaan (Liite 1) 4. Pohdittiin yhdessä, mitä odotamme tältä kansalaisraatityöskentelyltä ja samalla keskusteltiin jo myös aiheesta 5. Käydään läpi Länsi-alue omaksi ajatusta ja avainkysymyksiä a. Alueelle on tehty paljon kehittämissuunnitelmia, mutta mitä ne ovat ja mitä niiden kautta alueella lähtee tapahtumaan. b. Harrastusmahdollisuuksien laajentaminen alueelle toiveena. c. Että saataisiin läntistä aluetta vietyä eteenpäin hyvänä alueena asua, vanhan maineen puhdistamista ajatus turvallisesta asuinalueesta lapsiperheille. d. Jonnekin on hävinnyt se karjalainen meininki, avoimuus, ystävällisyys, toisesta välittäminen, me-henki. Näiden edellä mainittujen asioiden palauttaminen asukkaiden arkeen. e. Opiskelijat mukaan normaali arkielämään. Nyt on tunne, että opiskelijat asuvat pallon sisällä kampusalueella ja heillä ei ole mitään kosketusta kantaväestöön. Esimerkiksi opiskelijoille suunnattuja eri tapahtumia asukastilaissa yhdessä alueen asukkaiden kanssa. Ystäväperheitä myös suomalaisille opiskelijoille.

2 Muuta: f. Olisi hyvä tutustua paremmin alueella asuviin maahanmuuttajiin ja saada jotenkin hyödynnetyksi alueen kulttuurin monipuolisuus ja kirjavuus. 6. Keskustelujen kautta hahmotettiin eri teemoja Kansalaisraadin aiheiksi: a. Tapahtumat alueella Lokakuun teema b. Yliopisto yhteistyö Marraskuun teema c. Asuinviihtyvyys Joulukuun teema 7. Puhuttiin henkilöistä, joita kutsutaan kuultavaksi aiheisiin liittyen a. to 3.10: Melanie Matern-Riihelä - maahanmuuttajat tapahtumiin mukaan, miten onnistuu? b. to 3.10: Sanna Juvanen, Sammonlahden kirjasto - yhteisiä tapahtumia eri toimijoiden kanssa ot/sammonlahden_kirjasto.iw3 c. to 3.10: Lappeenrannan Länsialueen asukasyhdistys, Kourula, Kuusela ja Lavola asukasyhdistys ry ja Ruoholammen asukasyhdistys ry, - Läntisen alueen asukasyhdistyksien edustajat yhdessä toimintaa d. to 7:11: Juha-Matti Saksa / Sami Jokelainen, LUT / Opiskelijajärjestöt - kuinka saada opiskelijat mukaan alueen arkielämään? e. to 7.11: Merja Heino-Kukkurainen, Maahanmuuttotyön koordinaattori - maahanmuuttajien sopeutuminen / kotouttaminen us/momentti/matti-projekti/sivut/default.aspx f. to 12.12: Kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen, Lpr kaupunki - asuinalueen viihtyvyys, siisteys, talkootoiminta g. to 12.12: Projektipäällikkö Sampo Vehviläinen, Wirma Oy Sammontorin kehittämissuunnitelma a3fd d Keskusteltiin jo lokakuun teemasta Tapahtumat alueella

3 Todettiin, että suurin ongelma toiminnassa taitaa olla tiedotus. Esimerkiksi Sammontorilla on järjestetty jo useita tapahtumia, mutta tieto ei ole tavoittanut alueen asukkaita kaikilta osin. Pohdittiin erilaisia tiedottamisen kanavia, uusia ja jo käytettyjä: Perinteinen lehti-ilmoitus / kaupunkilehdissä Lehdistötiedote tulevasta tapahtumasta Menovinkki Etelä-Karjalan toimitukseen Nettisivu mainonta Facebook tapahtuma sivun luonti Perinteisin tapa on ilmoitus kauppojen yms. ilmoitustauluille Tiedottamista suoraan LUT:n ja Saimian intraan / tapahtumiin Keskusteltiin alueellisesta yhteistyöstä. Kuinka löytää läntisellä alueella toimivat ns. 3. sektori ja saada luotua yhteistyötä heidän kanssaan alueen toiminnan vilkastuttamiseksi. Pia H. lupasi selvitellä alueen 3. sektoria. Voisiko ajatus olla Läntisen alueen oma netti porttaali? Pohdittiin myös alueelle yhteisiä tapahtumia: Uuden vuoden vastaanotto Pääsiäisrieha / kevätmarkkinat Valkosipuli tapahtuma yms. teema tapahtumat Alustavasti on suunniteltu Sammontorille tapahtumaa la markkinat / kirpputorin pitoa / musiikkiesityksiä Kultturelli -ilta Sammontorin asukastuvassa to Filmin katselu iltoja asukastuvalla opiskelijoille Karjalaista tapakoulutusta asia ja aihe jäivät vielä hyvin avoimeksi Tapahtumia tulisi saada pidettyä länsialueella kokonaisvaltaisesti ei vain Sammontorilla mitkä paikat olisivat hyviä? Kourulan alue- ja liikekeskus? Mitä muita paikkoja olisi, jonne asukkaat tulisivat mukaan tapahtumiin? 8. Seuraava tapaaminen Kansalaisraadin seuraava tapaaminen on to klo 16:30 ja paikkana Orioninkatu 5, Lähiötupa -tila. Seuraavalla sivulla: Liite 1

4 Olet asuinalueesi paras asiantuntija! Suomessa kansalaisten kiinnostus vaikuttaa oman alueensa asioihin on vähentynyt. Tämä näkyy muun muassa laskevina äänestysprosentteina. Kansalaisten aktivoimiseen on olemassa menetelmiä, joilla heidän äänensä ja mielipiteensä saadaan paremmin kuuluviin. Yksi näistä on kansalaisraati. Kansalaisraati on osallistumisen menetelmä, jossa keskeistä on aito keskusteleminen. Raadissa voidaan käsitellä eri aiheita ja se sopii erilaisille ihmisille. Mikä on kansalaisraati? Kansalaisraati on osallistumisen menetelmä, jossa keskeistä on asioiden yhdessä pohtiminen ja aito keskusteleminen. Kansalaisraadeissa käsitellään yhteistä näkökulmaa kaipaavia asiakokonaisuuksia, kuten asuinalueen tai palveluiden kehittämistä. Lisäksi raadeissa voi olla aiheena esimerkiksi nuorten, vanhusten tai maahanmuuttajien tarpeet. Kun asioiden käsittelyyn annetaan aikaa ja tietoa sekä jokaisen näkökanta kuunnellaan, yhteisen ymmärryksen löytyminen vaikeissakin asioissa on mahdollinen. Kansalaisraadin osallistujat tapaavat noin 3-4 kertaa, joiden aikana käydään monipuolisia keskusteluita ohjaajien johdolla. Raatilaiset saavat myös kuulla käsiteltävän kysymyksen kannalta oleellisia asiantuntijoita. Lopuksi raatilaiset laativat aiheesta yhteisen julkilausuman, joka esitellään tiedotustilaisuudessa käsiteltyyn aiheeseen vaikuttaville tahoille kuten kunnan päättäjille, medialle tai muille aiheesta kiinnostuneille. Kansalaisraati on Suomessa vielä varsin tuore menetelmä, mutta maailmalla sitä on käytetty jo 1970-luvulta alkaen. Aivan viime vuosina kansalaisraateja on järjestetty muun muassa Vaasassa ja Jyväskylässä. Mikä on kansalaisraadin tavoite? Kansalaisraadin tavoitteena on kerätä ajankohtaista tietoa kuntalaisten ajatuksista. Käytössä olevat menetelmät varmistavat sen, että jokaisen raatiosallistujan mielipide huomioidaan eivätkä ryhmän yksittäiset jäsenet pääse hallitsemaan mielipiteen muodostamista ryhmässä. Yhdessä käydyn keskustelun jälkeen käsiteltävästä asiasta muodostetaan yhteinen näkemys. Kansalaisraati-menetelmä täydentää kunnassa jo olemassa olevia osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Ennen kaikkea se tarjoaa arvokasta tietoa viranhaltijoille ja päättäjille.

5 Raatilaiset ovat oman aihepiirinsä asiantuntijoita, joiden näkemys syventää ymmärrystä ja antaa oivalluksia käsiteltävien asioiden ratkaisuihin. Asiantuntijuus voi olla arkista, kuten alueen kehittämiseen tähtäävän raadin toiminta-alueella asuminen. Kun raatilaiset saavat aihepiiristä asiantuntijatietoa sekä keskustelevat näkemyksiä vaihtaen, ennakko-oletukset ja asenteet hälvenevät ja raadissa päästään yhteiseen näkemykseen käsiteltävästä aiheesta. Kansalaisraadit eivät ole pysyvä kokoonpano. Kun kansalaisraadin laatima julkilausuma on julkaistu, eivät raatilaiset kokoonnu uudelleen. Keitä kansalaisraatiin valitaan? Kansalaisraadin osallistujista muodostetaan kohdealue pienoiskoossa, toisin sanoen kansalaisraadin osallistujat edustavat mahdollisimman laaja-alaisesti kohdealueensa väestöä. Raatilaisia valitessa otetaan huomioon se, että mukaan saadaan osallistujia kaikista ikä- ja ammattiryhmistä sekä molemmista sukupuolista alueen väestörakennetta vastaavalla tavalla. Kansalaisraadin osallistujat ovat vapaaehtoisia ja heidät valitaan raatiin ilmoittautuneiden joukosta. Kansalaisraadin koko määritellään etukäteen ja se vaihtelee raatilaisen välillä. Kansalaisraateja on toteutettu maailmalla jo satoja. Tämän kehitystyön myötä kansalaisraatien perustaksi on katsottu seuraavat toimintaperiaatteet: Lappeenrannan asukastoiminnan 1. kansalaisraati Länsi-alue omaksi? Avainkysymykset keskustelun avaukseksi: Mitä sinä haluaisit Länsi-Lappeenrannassa tehtävän, jotta se tuntuisi omalta paikalta asua? Millaista toimintaa Länsi-Lappeenrannassa tulisi olla, jotta se tuntuisi hyvältä paikalta olla ja asua? Mitä viihtyvyyttä Länsi-Lappeenrantaan kaivataan? Mitä sinä itse olisit valmis tekemään sen eteen, että Länsi-Lappeenrannassa asuminen tuntuisi viihtyisältä, omalta paikalta asua? Ehdotetut tapaamisajat to klo 16:30 - aloitus ja keskustelua to klo 16:30 - tapaaminen ja keskustelua to klo 16:30 - tapaaminen ja keskustelua to klo 16:30 - loppulausunnon koonti ja keskustelua