Asukkaiden Lappeenranta -toiminta Kansalaisraati ajalla

Transkriptio

1 Asukkaiden Lappeenranta -toiminta JULKILAUSUMA Kansalaisraati ajalla Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Kehitysjohtaja Markku Heinonen Lappeenrannan kaupunki Mikä on kansalaisraati? Kansalaisraati on uudenlainen osallistumisen menetelmä, jossa keskeistä on asioiden yhdessä pohtiminen ja aito keskusteleminen. Kansalaisraadissa käsitellään yhteistä näkökulmaa kaipaavia asiakokonaisuuksia, kuten asuinalueen tai palvelujen kehittämistä. Kun asioiden käsittelyyn annetaan aikaa ja tietoa sekä jokaisen näkökanta kuunnellaan, yhteisen ymmärryksen löytyminen vaikeissakin asioissa on mahdollinen. Kansalaisraati -toiminta tarjoaa ennen kaikkea arvokasta tietoa viranhaltijoille ja päättäjille. Taustaa alueellisesta kansalaisraadista Lappeenrannan kaupungin ensimmäinen asukastoiminnan kansalaisraati toteutettiin Sammonlahden suuralueella. Lappeenrannan länsialue on sinänsä mielenkiintoinen ja haasteellinen asuinalue, sillä alueella asuu selkeästi kolme erilaista asukastyyppiä; kantaväestö, maahanmuuttajat ja opiskelijat. Länsi-alueella asuu yhteensä lähes asukasta. Tästä määrästä kantaväestöä ja opiskelijoita on 88 % ja maahanmuuttajia on 12 %. Huomioitavaa on, että Lappeenrannan maahanmuuttajien kokonaismäärästä 43 % asuu Sammonlahden suuralueella. Alueella asuvien opiskelijoiden määrää erikseen on vaikea arvioida, koska useat opiskelijat ovat kirjoilla kotipaikkakunnillaan. Sammonlahden suuralueen kokonaisväkimäärä ( ): lapsia (0-14v) 15 % nuoria (15-18 v) 4 % nuoria aikuisia (19-30 v) 23 % aikuisia (31-64 v) 43 % senioreita (65 -> v) 15 % Miksi asukkaat osallistuivat kansalaisraatiin Kysymykseen, miksi ilmoittauduit mukaan kansalaisraatiin, mukana olevat asukkaat vastasivat haluavansa olla mukana kehittämässä omaa asuinalueettaan viihtyisämmäksi ja osallistuvammaksi. Todettiin myös, että läntisen Lappeenrannan jokunen vuosi sitten syntynyt huono maine ei ole enää ajankohtainen ja haluttiin olla häivyttämässä kyseistä mielikuvaa. Kaiken kaikkiaan Sammonlahden suuralueelle kaivattiin yhteistä me-henkeä ja toimenpiteitä, jotka edesauttavat tuon yhteishengen syntymiseen. 1/6

2 Kansalaisraadin aiheena Länsi-alue omaksi? Lappeenrannan ensimmäisen asukastoiminnan kansalaisraadin aihe oli Länsi-alue omaksi. Ensimmäisessä tapaamisessa lähdettiin purkamaan kysymystä seuraavilla peruskysymyksillä: Mitä sinä haluaisit Länsi-Lappeenrannassa tehtävän, jotta se tuntuisi omalta paikalta asua? Millaista toimintaa Länsi-Lappeenrannassa tulisi olla, jotta se tuntuisi hyvältä paikalta olla ja asua? Mitä viihtyvyyttä Länsi-Lappeenrantaan kaivataan? Mitä sinä itse olisit valmis tekemään sen eteen, että Länsi-Lappeenrannassa asuminen tuntuisi viihtyisältä, omalta paikalta asua? Näiden kysymysten perusteella kansalaisraati loi aiheet, joiden koettiin vastaavan kysymyksiin ja luovan tarpeet toimenpiteille aiheiden / teemojen saavuttamiseksi. 1. Tapahtumia alueelle Yhteiset tapahtumat, jotka kokoavat alueen asukkaat yhteen, puuttuvat alueelta. Tiedon välitys tapahtumista Todettiin, että alueella on kuitenkin ollut tapahtumia, mutta tieto tapahtumista ei ole tavoittanut kuin pienen osan alueen asukkaista. Tiedotus on onnistuneen tapahtuman yksi tärkeimmistä elementeistä. Kaikki mahdolliset tiedottamisen kanavat tulisi ottaa käyttöön; lehtiilmoitus, lehdistötiedote, menovinkit alueen nettikalentereihin ja alueradioon, sosiaalinen media, kauppojen, kirjastojen yms. ilmoitustauluille ilmoitukset tapahtumista ja ennen kaikkea naapurin, kaverin, ystävän henkilökohtainen kutsuminen mukaan tapahtumaan. Innovoitiin uusia/vanhoja yleisiä tapahtumia alueelle: Uuden vuoden vastaanotto Pääsiäisrieha / kevätmarkkinat / syysmarkkinat / joulumyyjäiset / talvitapahtuma Valkosipulitapahtuma tms. teematapahtuma Kultturelli -iltoja tyyliin jokaiselle jotakin Karjalaista tapakoulutusta Yhteistyötä myös Sammontorin eri toimijoiden välillä tulisi lisätä, nykyisin se on ollut vähäistä. Tapahtumia tulisi kuitenkin olla tasaisesti Sammonlahden suuralueella, ei vain Sammontorilla. Toinen tärkeä kysymys, kuka vastaa ja kuka organisoi näitä tapahtumia? Johtopäätös: Perustetaan Länsi-alueen tapahtumatoimikunta. Kerätään edustajia kaikista alueen yhdistyksistä ja toimijoista, mukaan myös maahanamuuttajien edustaja. Suunnitellaan yhdessä yhteisöllisiä tapahtumia alueelle, jonne on tervetulleita koko alueen asukkaat. Tapahtumissa tuodaan esille myös eri yhdistysten ja toimijoiden toimintaa, näin saadaan asukkaita osallistettua enemmän, kun on tietoa mahdollisuuksista. 2/6

3 Sovitaan yhdessä tapahtumien vetovuorot ja tehtäväjaot ja sovitaan vuosittaiset säännöllisesti toteutettavat tapahtumat. Tapahtumien tulisi olla tarpeeksi isoja, jotta jokainen kokee uskaltavansa tulla mukaan. Toimenpiteet: Käytetään hyödyksi -sivustoa ja kerätään tiedot alueella toimivista yhdistyksistä ja toimijoista. Kutsutaan heidät yhteiseen tapaamiseen ja esitellään ajatus heille ja kuullaan heidän ajatuksiaan tapahtumien yhteisistä organisoinneista. Kansalaisraati esittää tätä toteutettavaksi Lappeenrannan kaupungin Länsi-alue omaksi eli ARA:n asuinalueiden kehittämisohjelman kautta sekä jatkossa Asukkaiden Lappeenranta -toiminnan kautta. 2. Kulttuurit yhdessä alueen arjessa Sammonlahden suuralueella on huikea määrä tarjolla erilaisia kulttuureja, mutta niistä tiedetään liian vähän ja kanssakäyminen maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä on vähäistä. Kuinka saada maahanmuuttajat ja kantaväestö kohtaamaan toisensa? Olisiko paras ja kivuttomin tapa aloittaa kontaktointi yhteisten tapahtumien kautta? Ongelma on kuitenkin se, että nämä kaksi asukastyyppiä eivät ole löytäneet toisiaan, vaikka esimerkiksi Multicultural Club ja Momentti ovat järjestäneet tapahtumia, johon on toivottu ja kutsuttu mukaan kantaväestöä. Myös tässä asiassa tiedotuksella on suuri merkitys ja miten on tiedotettu. Onko kantaväestölle tullut mielikuva, että tapahtuma on suunnattu vain maahanmuuttajille ja päinvastoin? Asenne on myös ratkaiseva tekijä. Tosiasia on, että osalla kantaväestöllä on vääränlainen asenne maahanmuuttajia kohtaan. Useimmiten syynä asenteisiin on tiedonpuute, vieras ja outo asia hämmentää ja pelottaa. Kieliongelma on myös esille tullut tekijä. Vain puhumalla suomea maahanmuuttajalle, sen nopeammin hän oppii kieltä ja sopeutuu suomalaiseen yhteiskuntaan. Kun kielitaito loppuu, voidaan ottaa kädet, ilmeet ja eleet avuksi. Johtopäätös: Maahanmuuttajien ja kantaväestön paras tapa aloittaa tutustuminen on kuitenkin tapahtumat. Innovoitiin tapahtumia, joiden kautta tämä olisi helpoin saada alkuun: Kansainvälinen ja kansallinen ravintolapäivä: Vuonna 2014: 16.2 / 17.5 / 17.8 / Erilaiset ulkoilutapahtumat Kulttuurirasti esitellään puolin ja toisin omaa kulttuuria ja sen ominaispiirteitä Yhteislaulu -illat: ajatuksella Nuotin vieressä on aina tilaa Yhteiset liikuntavuorot Sammonlahden liikuntahallista Ruoka, liikunta ja musiikki yhdistävät ihmisiä ympäri maapallon. Toimenpiteet: Tapahtumien järjestämiseen, joissa tavoitteena on kantaväestön ja maahanmuuttajien kohtaaminen luonnollisesti, otetaan mukaan Lappeenrannassa toimiva monikulttuurikeskus Momentti sekä maahanmuuttajien oma organisoima Multicultural Club. Keskusteluissa nousi esiin ajatus maahanmuuttajille kohdistetusta kansalaisraadista, jotta keskustelun kautta saataisiin esiintuotua myös tämän asukasryhmän ajatuksia. 3/6

4 Kansalaisraati esittää tätä toteutettavaksi Lappeenrannan kaupungin Länsi-alue omaksi eli ARA:n asuinalueiden kehittämisohjelman kautta sekä jatkossa Asukkaiden Lappeenranta -toiminnan kautta. 3. Kampus tutuksi, Länsi-alue tutuksi puolin ja toisin Sammonlahden suuralueella on Skinnarilan kampusalue, jossa opiskelijoita on noin Alueella on myös suurin osa Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiön eli LOAS:n asunnosta. Koetaan, että opiskelijat elävät lasipallossa osallistumatta alueen kantaväestön arkeen. Kansalaisraati tapasi opiskelijoita, jotka toivat esiin kannanoton, että toki halutaan elää omaa opiskelijaelämää, mutta halutaan myös mukaan isompaan piiriin. Huomioitavaa on se, että myös kantaväestöllä on näkymätön muuri astua kampusalueelle ja osallistua tapahtumiin, toimintaan tai käyttää palveluita kampusalueella. Tähän halutaan siis muutosta. Johtopäätös: Tapahtumat, tiedotus puolin ja toisin sekä erilaiset kampanjat ja yhteiset talkoot voisivat olla hyvä keino tutustua puolin ja toisin. Innovoitiin seuraavaa: Yliopistolle perustetaan jatkuvatoiminen Tiedekahvila, jota markkinoidaan kaikille käytettäväksi Syksyn fuksi -viikkojen yksi tapahtumarasti tuodaan esim. Sammontorille ja Sammonlahden kirjastolle Länsi-alueen pilkkikilpailut Lumiveistoskilpailut Ruuan laitto tapahtumia / ravintolapäivät Karjalaisuus -teemaisia tapahtumia esim. miten tehdään karjalanpiirakoita, kiinnostaisi etenkin muualta tulleita opiskelijoita Studia Generalia luentojen laaja tiedottaminen asukkaille Sammonlahden kirjaston ja yliopiston tiedekirjaston tulisi tehdä yhteistyötä ja yhteisiä tapahtumia Toimenpiteet: Kampusalueelta kootaan INFO A4 mitä toimintaa kampuksella on, johon kantaväestö on tervetullut mukaan ja tiedotetaan tästä eri kanavin. Sovittiin, että seuraava asukastilaisuus pidetään Ylioppilas -talolla ja ensimmäinen puheenvuoro varattu kampusalueen kouluille ja oppilasedustajille. Jatkossa säännöllistä yhteydenpitoa ja yhteistyötä Länsi-alue omaksi / asukastoiminta & kampusalueen oppilaitosten ja oppilasedustajien kanssa. Kansalaisraati esittää tätä toteutettavaksi Lappeenrannan kaupungin Länsi-alue omaksi eli ARA:n asuinalueiden kehittämisohjelman kautta sekä jatkossa Asukkaiden Lappeenranta -toiminnan kautta, yhteistyössä kampusalueen oppilaitosten ja oppilasedustajien kanssa. 4. Asuinalueen viihtyvyys ja siisteys Asuinalueen viihtyvyyteen on myös asukkailla vahva ja vaikuttava rooli. Asuinalueen viihtyvyys koostuu monesta pienestä asiasta, kuten roskaamisesta, tavaroiden huolehtimisesta, käyttäytymisestä, mutta myös ympäröivän luonnon ja kiinteistöjen/näkyvien pintojen kunnosta. 4/6

5 Kaupunki vastaa siististä ja toimivasta asuinalueesta. Mutta etenkin nyt tässä talous- ja siitä johtuvassa henkilöstöresurssi tilanteesta, tarvitaan myös asukkaita mukaan huolehtimaan, että alueella olisi hyvä asua ja olla. Yhdessä kaupunki ja asukkaat saavat aikaan viihtyisän ja siistin asuinalueen. Meillä asukkailla on myös oma yksilön yhteiskuntavastuumme lähiympäristöstä. Länsialueella on useita eri paikkoja, joihin tulisi puuttua siistimisen nimissä. Myös asenteissa on parantamisen varaa. Onko fiksua ja vastuullista käytöstä heittää kaatopaikalle kuuluva, usein myös ongelmajäte läntisen alueen metsiköihin ja puistoihin? On myös paikkoja, joissa haitalliset rikkakasvit yrittävät ottaa ylivaltaa luonnontilasta. Muun muassa jättipalsami on vakava ja kasvava ongelma koko kaupungissa, myös länsialueella. Kaupungilta saadaan tarvikkeita talkoiden toteuttamiseen. Kansalaisraatia huolestutti alueen roskakorien vähyys etenkin rannan tuntumassa. Tässäkin asiassa kohdattiin kunnossapidon rajalliset resurssit. Puhetta herätti myös alueelta poistetut penkit, joita etenkin ikä-ihmiset kaipaavat. Johtopäätös: Talkoita tarvitaan. Niiden avulla luodaan yhteistä me-henkeä läntiselle alueelle sekä saadaan pidettyä asuinalue siistinä ja viihtyisänä. Pitää olla kanava, jonka kautta asukkailla on ilmoittaa läntisellä alueella esiintyvät paikat, joihin tulisi puuttua siistimisen ja viihtyisyyden kannalta katsoen. Toimenpiteet: Perustetaan Lappeenrannan kaupungin nettipohjaiseen palautepalveluun: Ilmoita törky Länsi-alueella sivusto, jonne Länsi-alueen asukkaat voivat ilmoittaa kohteet, joissa tulisi ryhtyä toimenpiteisiin. Tarkoitus ei ole luetella kaupungin työntekijöille uusia kohteita, vaan asukkaan kanssa yhdessä pohtien, jos asiaan voisi puuttua vaikka talkoiden kautta. Kansalaisraati esittää Lappeenrannan teknisen toimen toimittamaan alueelle penkkejä pois vietyjen tilalle. Ennen kaikkea kansalaisraati esittää Rantaraitin varrelle tuomaan roskakoreja. Alueen roskaantuminen on jo todella huolestuttavaa. Kunnossapitokysymykseen tulee löytää ratkaisu ja ratkaisu voisi olla yhteistyö kaupungin kunnossapidon ja asukkaiden kanssa. OtaKantaa.fi sivuston kysely Kansalaisraatityöskentelyä tukemaan avattiin OtaKantaa.fi -sivustolle asukkaille avoin kysely. Kyselyn pohjina olivat julkilausuman alussa mainitut neljä peruskysymystä. Vastauksia kyselyyn saatiin 32 kappaletta. Positiivista oli huomata sekä ten että asukkaiden nettivastauksissa olevan hyvin samanlaisia ajatuksia. Kaikki edellä mainitut teemat oli mainittu myös asukkaiden vastauksissa. Toimenpide: Kansalaisraati esittää, että asukkaiden antamat vastaukset ja esitykset tullaan huomioimaan Sammonlahden suuralueen asuinalueiden asuinviihtyvyyttä lisäävissä suunnitelmissa ja toimenpiteissä, annettujen budjettimäärärahojen puitteissa ja aikataulussa. Dokumenttien näkyvyys Kansalaisraadin neljän tapaamisen muistiot, julkilausuma sekä OtaKantaa.fi -sivuston kyselyn vastaukset ovat julkisia ja ne on luettavissa Lappeenrannan kaupungin internetsivustolla osoitteessa: / Palvelut / Asukas- ja aluetoiminta / Länsi-alue omaksi / 1. kansalaisraati /6

6 Julkilausuman päätös Tämä on Länsi-alue omaksi kansalaisraadin julkilausuma. Edellä esitetyt ajatukset ja ehdotukset toimenpiteiksi, ovat syntyneet aidon keskustelun ja asioiden pohtimisen kautta. Kansalaisraati kokoontui neljä kertaa syys-joulukuun 2013 aikana. Kansalaisraati ei ole pysyvä kokoonpano, vaan kun julkilausuma on annettu, ei kyseinen kansalaisraati enää kokoonnu. Kero Petri Pennanen Kirsi Reponen Elina Sihvo Merja Suomalainen Marcella Toiviainen Martta Voutilainen Uki Pia Haakana Anne-Liisa Lindgren den Oude moderaattori, sihteeri, Asukasyhteyshenkilö, Lappeenrannan kaupunki moderaattori, asukastoiminnan ohjaaja, Sammonlahden asukastila Etelä-Karjalan työ- ja asukastupayhdistys ry Kansalaisraadin mukana alustamassa ja keskustelemassa: Melanie Matern-Riihelä Ahti Nuottimäki Sami Jokelainen Miika Rantala Toni Mankinen Ida Rantanen Heikki Hämäläinen Oskar Sonninen Ilpo Koponen Hannu Tolonen Sanna Juvanen Jonna Huttunen maahanmuuttaja, Multicultural Club asukastoimija, Kuusimäki-Kourula-Lavola asukasyhdistys projektisuunnittelija, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tilakeskuksen johtaja, Lappeenrannan kaupunki Kaupunginpuutarhuri, Lappeenrannan kaupunki kirjastonhoitaja, Sammonlahden kirjasto, Lappeenrannan kaupunki nuoriso-ohjaaja, Sammonlahden kirjasto, Tosi siistii -hanke 6/6