KANSANELÄKELAITOS. Suunnitelma Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen varojen käytöstä vuosina

Transkriptio

1 KANSANELÄKELAITOS Suunnitelma Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen varojen käytöstä vuosina

2 SISÄLTÖ 1 Sosiaali- ja terveyspolitiikan yleiset linjaukset Kuntoutuksen haasteet lähivuosina Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin varmistaminen Työelämän ja työmarkkinoiden muutokset kuntoutuksen haasteina Maahanmuuttajien kuntoutustarpeet Digitalisaatio ja kuntoutus Palvelujen hankinnat muutoksessa ja asiakkaan valinta Harkinnanvaraisen kuntoutuksen palvelut suunnitelmakaudella Työ- ja toimintakykyä edistävä kuntoutus Nuorten kuntoutuspalvelut Kuntoutuksen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnan sisältö Harkinnanvaraisen kuntoutuksen varoilla tuettu tutkimustoiminta Varojen käyttösuunnitelma Yhteenveto LIITTEET Liite 1. Kustannusarvio Liite 2. Kehittämishankkeet Liite 3. Kaaviot... 24

3 1 1 Sosiaali- ja terveyspolitiikan yleiset linjaukset Kansaneläkelaitos (Kela) on keskeinen kuntouttaja Suomessa. Lisäksi Kelan järjestämällä kuntoutuksen kehittämis- ja tutkimustoiminnalla on suuri merkitys valtakunnallisesti. Kelan järjestämää kuntoutusta sai vuonna 2015 yhteensä noin henkilöä, joista (40 %) sai harkinnanvaraista kuntoutusta. Kuntoutujamäärä harkinnanvaraisessa kuntoutuksessa pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Vuonna 2015 yleisimpiä syitä harkinnanvaraiseen kuntoutukseen hakeutumisessa olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden, käyttäytymisen, oppimiskyvyn ja kielenkehityksen ongelmat sekä hermoston sairaudet. Liitteessä 3 on yksityiskohtaisia tietoja vuonna 2015 toteutuneesta kuntoutuksesta. Kelan järjestämän kuntoutuksen tulee kytkeytyä vaivattomasti asiakkaan tarpeenmukaisen hoidon, kuntoutuksen ja arjen kokonaisuuteen. Asiakkaan hoito- ja kuntoutusprosessin ohjauksesta vastaa häntä hoitava terveydenhuollon taho. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (sote) vaikuttaa niin julkisen terveydenhuollon kuin Kelan järjestämisvastuulla olevan kuntoutuksen oikeaaikaiseen ja tarpeenmukaiseen kohdistumiseen. Tätä suunnitelmaa kirjoitettaessa sote-lain valmistelu jatkuu Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaisesti. Pääministeri Sipilän hallitusohjelman vaikutukset Kelan harkinnanvaraiseen kuntoutukseen astuivat voimaan kesällä Hallitusohjelman toimenpide lakkautetaan AURA-kuntoutus vuoden 2016 alusta eli ennen kuin sitä ehditään käynnistämään aiheutti Kelassa palvelun hankinnan keskeyttämisen. Julkisen talouden sopeuttamistoimien vuoksi Kelassa lakkautettiin kaikki jälkeen suunnitellut harkinnanvaraiset sekä työelämässä olevien työkykyä ylläpitävät TYKkuntoutuspalvelut. Myös jälkeen alkaviksi suunniteltujen ASLAK-kurssien ostaminen lopetettiin. Nämä palvelut käynnistettiin myöhemmin syksyllä uudelleen ajalle tätä tarkoitusta varten myönnetyn 4,5 milj. euron väliaikaisen lisärahoituksen ansiosta. Vuoden 2016 alussa käynnistyväksi suunnitellun AURA-kuntoutuksen palveluiden hankinta keskeytettiin lopullisesti. Sipilän hallituksen hallitusohjelman visiot ja tavoitteet tähtäävät siihen, että vuonna 2025 Suomi on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa. Tavoitteita toteutetaan 26 kärkihankkeella, joista sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa viedään eteenpäin viiden kärkihankkeen avulla. Näistä viidestä kärkihankkeesta osatyökykyisten huomioiminen, ikääntyneiden ja omaishoitajien tuen vahvistaminen, palvelujen asiakaslähtöisyyden sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ovat sidoksissa Kelan harkinnanvaraiseen kuntoutukseen. Lisäksi muiden kärkihankkeiden sisällöissä olevat hankintalain uudistaminen ja kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus vaikuttavat Kelan kuntoutukseen. Muista hallituksen kärkihankkeista Digitalisaatio vaikuttaa Kelan kuntoutuspalvelujen toteutukseen ja prosesseihin. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusuudistuksella on vaikutuksia kuntoutuksen järjestämiseen. Hallituksen linjauksen mukaan tulevien sosiaali- ja terveydenhuollon itsehallintoalueiden rahoitus toteutuisi joko valtion rahoitusvastuun pohjalta tai se perustuisi osittain itsehallintoalueiden omaan verotusoikeuteen. Rahoitusuudistuksen valmistelu etenee sote-uudistuksen ja kuntoutusjärjestelmäuudistuksen kanssa. Harkinnanvaraiseen kuntoutukseen käytettävää määrärahaa pienennettiin vuonna 2015 säästötoimien johdosta yhteensä 14,3 milj. euroa edellisvuoden tasosta. Vuosina 2016 ja 2017 vastaavat indeksikorotuksen jälkeen toteutettavat euromääräiset vähennykset ovat 16,2 milj. euroa ja 18,2 milj. euroa. Indeksikorotusten poisjääminen vuosilta merkitsee edelleen rahoituksen vähenemistä harkinnanvaraisista palveluista. Rahoituksen supistuminen on johtanut työikäisten harkinnanvaraisen kuntoutuksen vähenemiseen ja palveluvalikoiman supistumiseen. Rahamäärän nopeat leikkaukset asettavat omat haasteensa kuntoutuksen suunnitteluun sekä palvelujen hankintaan ja toimeenpanon toteutukseen suunnitelmakaudella. Nuorten syrjäytymiseen panostettiin edellisellä hallituskaudella kansallisen nuorisotakuun keinoin. Sipilän hallituksen kaavailemat vähennykset nuorisotakuun rahoitukseen vähentävät hyvin

4 2 käynnistyneet nuorten syrjäytymiseen liittyvät ennaltaehkäiseviä toimia. Yhteiskunnallinen vastuu nuorisotakuusta on kirjattu Kelan strategiaan vuosille Nuorille tarkoitettuja kuntoutuspalveluja on kehitetty ja lisätty. Suunnittelukauden painopistealueena kumppanuustyössä on nuorisotakuun yhteistyö valtakunnallisesti, seudullisesti ja alueellisesti. Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kehittämishankkeiden painopistealueena ovat mm. nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja eri sektoreiden väliset palvelut yhteistyössä kunnallisten palveluiden kanssa. Sipilän hallituskaudella osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista edistetään toteuttamalla uudistus palvelujärjestelmässä ja työpaikoilla. Lisäksi poistetaan työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulon kannustinloukkuja muuttamalla työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulojen yhteensovittamista. Sipilän hallituskauden toimenpiteet ovat jatkoa STM:n ohjelmalle Osatyökykyiset työssä (Osku ) ja sen kokeilujen tuottama tieto ja toimintamallit ovat muutoksen perustana. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste ) tavoitteena on ollut hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. Kaste-ohjelman loppuraportti valmistuu maaliskuussa Ohjelmaan on liittynyt myös sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden rahoittajien yhteistyöryhmä, jonka toimintaan Kela on osallistunut. Kela on valmis osallistumaan kehittämishankkeiden rahoittajien yhteistyöhön myös jatkossa. Kelan kuntoutuksen kehittämisohjelma on valmisteltavana, ja ohjelman linjaukset valmistuvat vuoden 2016 aikana. Kehittämisen suunta ja siihen valmisteltava ohjelma ovat vaativia, koska yhteiskunnalliset ilmiöt ja muutokset haastavat nopeudellaan ja tarve suunnanmuutokseen saattaa tulla äkillisesti. Pohdittavana on myös kuntoutusasioiden valtakunnallinen ohjaus. Tarvitaan taho, joka koordinoi ja ohjaa eri kuntoutusta järjestävien tahojen toimintaa ja suunnittelee kuntoutuksen painopisteitä. Tässä kolmivuotissuunnitelmassa esitetään harkinnanvaraisen kuntoutuksen ajankohtaiset haasteet, uudet kehittämistarpeet sekä toiminnan ja varojen käytön painoalueet vuosina Lisäksi suunnitelmassa esitellään ehdotukset vaikuttavampien palveluiden kehittämiseksi vastaamaan entistä paremmin ajankohtaisiin tarpeisiin. Kuntoutuspalveluiden sekä tutkimus- ja kehittämishankkeiden voimavarat suunnitelmakaudella kohdennetaan valituille painoalueille. 2 Kuntoutuksen haasteet lähivuosina Kuntoutusjärjestelmän monimuotoisuus (osajärjestelmät, kuntoutusmuodot, vastuutahot, toimijat) ja palvelujärjestelmien hajanaisuus voivat vaikeuttaa oikean kuntoutustahon ja toimenpiteen löytymistä oikeaan aikaan, etenkin silloin kun erilaiset ongelmat ovat kasautuneet. Jotta Kelan harkinnanvarainen kuntoutus voidaan järjestää ottaen huomioon yksilölliset tarpeet, tarvitaan yhteistyötä julkisen terveydenhuollon, työterveyshuollon, työeläkejärjestelmän sekä sosiaali- ja työvoimahallinnon kesken. Terveydenhuollon ja kuntoutuksen yhteistyötä edistää tietojärjestelmien kehittäminen yhteensopiviksi ja sujuviksi. Suuriin ikäluokkiin kuuluvasta väestöstä valtaosa on siirtynyt tai siirtymässä eläkkeelle, mutta yhä useampi vanhuuseläkeiän ylittänyt myös jatkaa työelämässä tai työskentelee eläkkeen rinnalla. Suuret ikäluokat ovat aiempiin sukupolviin verrattuna terveempiä, mutta tästä huolimatta väestön ikääntyminen lisää kuntoutus- ja hoivapalveluiden tarvetta. Itsenäistä selviytymistä ja toimintakykyä edistävien ja ylläpitävien palveluiden kehittämisen tärkeys korostuu lähivuosina. Omaishoitajien määrä on lisääntynyt ikääntyvien ikäluokkien kasvaessa. Omaishoitajana toimiminen ja siinä kuormittuminen voivat lisätä omaishoitajan omaa kuntoutustarvetta. Monialaisen harkinnanvaraisen kuntoutuksen yhtenä haasteena on saada aikaan asiakaslähtöinen yhteistyö, jossa toiminnan moniammatillisuus integroituu eri toimijoiden yhteistyöksi kuntoutus-

5 prosessin eri vaiheissa. Kuntoutusta koskevien rakenteiden, prosessien ja kuntoutusmallien kehittämistyössä tarvitaan joustava, eri elämäntilanteet, erityistarpeet ja yhteiskunnalliset muutokset huomioon ottava ote. Yksilötasolla haasteena on kuntoutuksen ja muiden siihen läheisesti liittyvien palvelujen suunnittelu asiakasta kuunnellen. Kuntoutussuunnitelmien laatuun ja asiakasta osallistavien toimintatapojen edistämiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota terveydenhuollossa. Monialaista yhteistyötä on kehitettävä siten, että asiakkaan kuntoutussuunnitelma, palvelusuunnitelma sekä aktivointisuunnitelma tukevat toisiaan ja ne on tehty yhdessä kuntoutujan kanssa. Kuntoutuspalvelujen tarve on monissa tapauksissa suurin elämän eri siirtymä- ja murrosvaiheissa, esimerkiksi siirryttäessä lasten palveluista nuorten tai aikuisten palveluihin, opiskelujen aloitusvaiheessa, siirryttäessä työelämään tai sieltä pois toimintakyvyn heikentyessä mm. sairauksien tai vammojen vuoksi. Eri taitekohtiin liittyvä kuntoutustarve on tärkeä tunnistaa, ja siirtymisen uusiin vaiheisiin on oltava sujuvaa. Uusien toimintamallien kehittäminen vastaamaan erityisryhmien, kuten maahanmuuttajataustaisten ja vajaakuntoisten nuorten, tarpeisiin on haaste, joka pyritään ottamaan huomioon eri toimenpideohjelmissa ja työryhmissä. Yhteiskuntatakuun yhtenä osa-alueena on tarjota kuntoutusta niille nuorille, jotka eivät ilman tukea kykene siirtymään opintoihin tai työelämään. Kuntoutuksen keinoin voidaan edistää nuorten opiskelu- ja työkykyä ja parantaa näin heidän mahdollisuuksiaan kiinnittyä työelämään. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kuntoutuksen jälkeisen jatkohoidon ja muun tuen tarpeeseen Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin varmistaminen Nykyisen hallitusohjelman yhtenä kärkihankkeena on lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Useat tukea tarvitsevat ryhmät ovat tällä hetkellä vaarassa jäädä ilman tarvitsemiaan palveluja. Yhteen näistä ryhmistä kuuluvat ne lapset ja nuoret, joiden vanhemmilla on mielenterveyshäiriö, päihdeongelma tai muita arjen hallintaan liittyviä haasteita. Vanhempien mielenterveydenhäiriöllä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia lapsen psyykkiseen kasvuun ja kehitykseen ja myöhempään elämään. Vanhemman mielenterveys- ja/tai päihdeongelmien siirtyminen sukupolvelta toiselle on yksi keskeinen tekijä väestön psykiatrisen sairastavuuden ja sosiaalisen syrjäytymisen taustalla. Toisaalta myös lapsen yksilölliset kehityshaasteet aiheuttavat tyypillisesti psyykkistä kuormittuneisuutta usein koko perheessä. Perhekuntoutuksen toteutukseen tulisi osallistua kaikkien avainhenkilöiden, jotka ovat mukana lapsen arjessa mukaan lukien päiväkoti ja koulu. Varsinaisesta kuntoutusprosessista vastaavat kuitenkin perheen vastuutyöntekijät. Tämäntyyppisten työmallien soveltuvuudesta lasten tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöiden hoidossa on kertynyt vahvaa tutkimusnäyttöä. Suomalainen perhepalvelujärjestelmä on kuitenkin melko pirstaleinen, ja erilaiset perhetyön muodot toteutuvat melko sattumanvaraisesti. Monimuotoisen perhekuntoutuksen kaltaisten työmuotojen systemaattinen tutkimus- ja kehittämistyö onkin suomalaisen perhepalvelupalvelujärjestelmän ajankohtainen haaste. Tilastokeskuksen (2012) tietojen perusteella koulupudokkaita- eli peruskouluun koulunkäyntinsä jättäneitä vuotiaita on Suomessa miltei 13 % koko ikäluokasta. Noin 20 % koulupudokkaista ei pääse seuraavien 15 vuoden aikana kiinni työelämään. Yhteiskunnan toimivuuden takaamiseksi on varmistettava työikäisen väestön mahdollisimman täysimääräinen osallistuminen työmarkkinoille, minkä vuoksi näitä syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on tuettava opinnoissa ja työelämään siirtymisessä kuntoutuksen keinoin. Monet sairaudet tai vammat, esimerkiksi aistivammat tai mielenterveydenhäiriöt, voivat haitata nuoruusiän kehitystä. Ne nuoret, joilla on pysyvä toimintakykyyn ja oppimiseen vaikuttava sairaus tai vamma, siirtyvät 16 vuoden iässä usein perusterveydenhuollon seurantaan. Perusterveydenhuollossa ei ole aina tarjolla riittävästi osaamista tai resursseja arvioida kokonaisvaltaisesti näiden

6 4 nuorten kuntoutuksen tarvetta. Ammatillisen kuntoutuksen ja tukitoimien puuttuminen johtavat helposti opintojen viivästymiseen tai jopa niiden keskeyttämiseen. Osalla nuorista, jotka tavoittelevat työllistymistä Kelan ammatillisena kuntoutuksena myönnetyn koulutuksen kautta, on havaittu opiskelun aikana tuen tarpeita, joihin pelkällä koulutuksella ja kuntoutusrahan myöntämisellä ei voida vastata. Asiakas on saattanut aloittaa Kelan ammatillisena kuntoutuksena myönnetyn koulutuksen, mutta hänen opintonsa ovat voineet hidastua tai jopa keskeytyä kokonaan, esimerkiksi mielenterveyden häiriöiden haitatessa opinnoista suoriutumista. Nuorille kohdennettujen palvelujen kehittämisessä nuorten mielipiteiden ja kokemuksen hyödyntäminen on tärkeää. Kuulluksi tuleminen edellyttää nuorten maailman ymmärtämistä. Kelalla on oma rooli lasten ja nuorten palvelujen kehittämisessä terveydenhuollon palvelujen ohelle. 2.2 Työelämän ja työmarkkinoiden muutokset kuntoutuksen haasteina Työelämä ja työurat ovat muuttumassa aiempaa moninaisemmiksi. Mm. digitalisaatio ja globalisaatio muokkaavat työelämää ja työuria. Uudelleenkouluttautuminen, erilaiset työn tekemisen tavat ja itsensä työllistäminen ovat aiempaa vahvemmin läsnä työelämässä. Digitalisoituminen tarjoaa mahdollisuuden työn tuottavuuden kasvulle ja työn laadun parantumiselle. Toisaalta sen mukana katoaa paljon erityisesti suorittavaa työtä, mikä asettaa työntekijälle uusia vaatimuksia sopeutua työelämän muutoksiin. Suomen väestö vanhenee ja ihmisten elinikä pitenee. Vuoden 2017 eläkeuudistuksen tavoitteena on, että osa odotettavissa olevasta eliniän pitenemisestä käytetään jatkossa työskentelyyn. Vastaisuudessa vanhuuseläkeikää lähestyvien tulisi pysyä työkykyisinä entistä pidempään. Työolotutkimuksen (2013) mukaan pitkäaikaissairastavuus työikäisessä palkansaajaväestössä on yleistynyt ja puolella yli 45-vuotiaista palkansaajista on jokin pysyvä vamma tai lääkärin toteama pitkäaikaissairaus. Näistä 7 %:lla vammasta tai pitkäaikaissairaudesta aiheutuu erittäin paljon haittaa työssä. Palkansaajista noin viidennes kokee olevansa kuntoutuksen tarpeessa. Koettu kuntoutuksen tarve kasvaa iän mukana. Vähintään 55-vuotiaista kuntoutuksen tarpeessa kokee olevansa jo vähän yli kolmasosa. Huomattava osa työssä käyvistä ei jatka työelämässä lakimääräiseen eläkeikään saakka. Vuonna 2013 Kelan eläkkeelle siirtyneillä mediaani-ikä oli 56,8 vuotta (SVT 2014). Pitkien työurien varmistaminen edellyttää, että työikäisten työkykyä ja työhön osallistumista tuetaan ja kehitetään monipuolisesti. Yhtenä keinona on oikea-aikainen ja tarpeenmukainen kuntoutus. Ikääntyvän työntekijän joustavammat mahdollisuudet osallistua työelämään sekä erilaisiin kuntoutustoimenpiteisiin tulisi huomioida nykyistä paremmin. Työikäisestä väestöstä suuri joukko on työmarkkinoiden ulkopuolella. Työmarkkinoille kiinnittymisen pulmat painottuvat etenkin työurien alku- ja loppupäähän. Työelämän epävarmuus liittyy erityisesti palkkatyössä ja sen ulkopuolella olevien ryhmien rajapintaan, kuten työelämään siirtyviin nuoriin ja heikossa työmarkkina-asemassa oleviin ihmisiin, esimerkiksi maahanmuuttajiin. Työmarkkinoiden ulkopuolella on myös paljon osatyökykyisiä. Vuoden 2014 tammikuussa työnhakijana oli lähes henkilöä, joilla jokin sairaus tai vamma vaikeutti työn saamista. Myös työkyyttömyyseläkettä saavien joukossa on arvioitu olevan kymmeniä tuhansia työhön halukkaita. ( Osatyökykyisyys aiheuttaa usein sekä työmarkkinoilta pois jäämistä että vaikeuksia työllistyä. Osatyökykyiset muodostavat kuitenkin työvoimapotentiaalin, jonka kiinnittymistä työmarkkinoille tulee tukea mm. kuntoutuksen keinoin. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja pitkäaikaista työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä, etenkin nuorilla. Keskeisiä työ- ja toimintakykyyn vaikuttavia sairauksia mielenterveysongelmien lisäksi ovat edelleen tuki- ja

7 5 liikuntaelinsairaudet mutta myös sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet, hermoston ja aistimien sairaudet, hengityssairaudet, kasvaimet ja monet erilaiset harvinaiset sairaudet. Näissä sairausryhmissä Kelan järjestämä kuntoutus tulee kohdentaa erityisesti niihin henkilöihin, joilla on vaativan ja moniammatillisen kuntoutuksen tarvetta. Pyrkimys tuottavuuden parantamiseen ja työhyvinvoinnin lisäämiseen edellyttää kuntoutukselta sisällöllistä muutosta, jotta yksilön työhön liittyvät ja työkykyyn vaikuttavat riskitekijät ja vahvuudet tunnistetaan ajoissa. Varhaisessa tunnistamisessa avainasemassa ovat kuntoutujan osallistaminen sekä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa: perusterveydenhuoltojen, työterveyshuoltojen, TEtoimistojen ja työeläkelaitosten. TYP-toiminta, joka muuttui lakisääteiseksi vuoden 2015 alusta, on yksi esimerkki yhteistyön tiivistämisestä. Kuntoutuksen tuleekin pyrkiä vastaamaan aiempaa tehokkaammin myös työttömien ja epätavallisissa työsuhteissa olevien kuntoutustarpeisiin. 2.3 Maahanmuuttajien kuntoutustarpeet Maahanmuuttajien määrä on kasvanut huomattavasti 1990-luvun puolivälistä. Muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvien määrä on kymmenkertaistunut kyseisenä ajankohtana (Tilastokeskus 2014). Suurimpia maahanmuuttajaryhmiä ovat Venäjällä ja entisessä Neuvostoliitossa, Virossa sekä Ruotsissa syntyneet. Pienempiä maahanmuuttajaryhmiä ovat Somaliassa, Irakissa, Kiinassa ja Thaimaassa syntyneet. Nykyinen pakolaistilanne näkyy erityisesti Irakista, Somaliasta ja Syyriasta tulevien henkilöiden määrän kasvuna. Maahanmuuttajien määrän arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa entisestään. Maahanmuuttajat ovat taustansa puolesta heterogeeninen ryhmä, ja tämä heijastuu heidän kuntoutustarpeeseensa. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden terveys ja hyvinvointi ovat keskimäärin kantaväestöä heikompia. Maahanmuuttajien terveyttä ja hyvinvointia saattavat rasittaa työttömyys ja pienituloisuus, syrjinnän kokemukset sekä haasteet terveys- ja sosiaalipalveluiden käytössä. Maahanmuuttajilla voi siis sanoa olevan kuntoutuksen tarvetta. Kelan kuntoutukseen vuosina hakeutuneiden maahanmuuttajien yleisimmät hakemisen syyt olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveysongelmat. Kuntoutuspalveluiden käyttö on maahanmuuttajien keskuudessa kantaväestöä harvinaisempaa. He hakeutuvat ja heille myönnetään erityisesti vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta harvemmin kuin kantaväestöön kuuluville (Härkäpää ym. 2012). Tilannetta ei voida pitää toivottavana, kun otetaan huomioon maahanmuuttajataustaisten terveys- ja työllisyystilanne. Maahanmuuttajien määrää ja tarpeita ei ole riittävästi huomioitu kuntoutuksen kehittämisessä. Nykyiset Kelan kuntoutuspalvelut on kehitetty lähinnä kantaväestöön kuuluville. Kulttuurisensitiivisyyttä, kuntoutujien suomen kielen taitoa tai kielen oppimista ei ole kuntoutuspalveluissa riittävästi huomioitu (ks. esim. Härkäpää 2014). Kuntoutukseen ohjautumista tulisi helpottaa, sillä maahanmuuttajilla on huomattu olevan siinä haasteita (Väänänen ym. 2009). Kahdessa tuoreessa maahanmuuttajien hyvinvointia käsittelevässä tutkimuksessa (TEM 2015, THL 2015) nostettiin esille, että maahanmuuttajille tulisi kehittää erityisesti psyykkiseen terveyteen liittyviä palveluita. Omakielisyys, tulkin käyttö ja mahdollisuus yksilölliseen palvelukokonaisuuteen edistävät maahanmuuttajataustaisten psyykkisen terveyden edistämistä. Koska maahanmuuttajat ovat heterogeeninen ryhmä, tulisi kuntoutuksessa mahdollistaa yksilöllinen, asiakkaan tarpeet huomioon ottava palvelu. Tämä asettaa vaatimuksia työntekijöiden osaamiselle, ja työntekijöiden kulttuurista kompetenssia tulisikin lisätä nykyisestään.

8 6 2.4 Digitalisaatio ja kuntoutus Digitalisaatio on yksi tämän hetken keskeisistä yhteiskuntaa mullistavista ilmiöistä. Se läpäisee kaikki yhteiskunnan osa-alueet, julkiset palvelut mukaan lukien. Digitalisaatio on sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien digitalisointia että palveluiden sähköistämistä. Digitalisaatio haastaa vanhat tavat järjestää palveluita ja nostaa asiakkaan palvelujen keskiöön. Aika ja paikka menettävät merkitystään, kun palvelut ovat sähköisesti saatavilla internetin välityksellä milloin ja missä tahansa. Myös Kela on ollut etulinjassa uudistamassa palveluitaan sähköiseen muotoon (mm. verkkoasiointi, sähköiset lomakkeet). Teknologian kehittymisen ansiosta erilaisten etäteknologiaa hyödyntävien sovellusten käyttö on yleistynyt myös kuntoutuksessa. Kuntoutuksen järjestäjille etäteknologia on tuonut myös monenlaista pohdittavaa. Kysymyksiä on herättänyt esimerkiksi se, mille asiakasryhmille etäteknologian käyttö soveltuu ja mitkä ovat tietoturvan vaatimukset. Etäkuntoutuksen kustannusvaikuttavuudesta on jo jonkin verran kansainvälistä, mutta myös kotimaista tutkimusnäyttöä. Etäkuntoutus on osoittautunut vaikuttavaksi muun muassa fyysisen aktiivisuuden edistämisessä ja energiankulutuksen kontrolloinnissa. Useat verkkohoitoja koskevat meta-analyysit ja tutkimukset osoittavat hoitomuodon olevan kliinisesti tehokas esimerkiksi masennuksen ja ahdistuksen hoidossa. Suomessa kunnat ovat ottaneet jonkin verran etäkuntoutuksen keinoja käyttöön erityisesti hajaasutusalueilla, mutta myös pääkaupunkiseudulla nettiterapia on laajasti käytössä. Kelan kuntoutuspalveluista etäkuntoutusmenetelmiä on hyödynnetty jossain määrin kaikissa kuntoutusmuodoissa, mutta Kelan sisäisen selvityksen mukaan selvästi eniten kuntoutuspsykoterapiassa. Myös ammatillisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuskursseilla etäteknologiaa on hyödynnetty mm. välitehtävinä verkossa ja videopuheluina kuntoutujan ja palveluntuottajan välillä. Yksi haasteista etäkuntoutusmenetelmien käyttöönotossa on ollut tietoturvaan liittyvät kysymykset. Myös teknologian korkeaksi arvioitu hinta, vaikeakäyttöisyys ja riittämättömät yhteydet harvaan asutulla seudulla ovat herättäneet kysymyksiä. Etäkuntoutuksen laajempi käyttöönotto Suomessa edellyttää, että selkiytetään tietoturvaan liittyvät kysymykset, kartoitetaan etäkuntoutuksen käytön mahdollistavat teknologiat ja arvioidaan niistä saatu kokemustieto ja jaetaan osaamista. Lisäksi tarvitaan tutkimusnäyttöön perustuvia kokeiluja etäkuntoutuksen käyttömahdollisuuksista eri kohderyhmissä sekä uudenlaisten etäkuntoutusmallien ja -menetelmien kehittämistä ja pilotointia. 2.5 Palvelujen hankinnat muutoksessa ja asiakkaan valinta Tutkimustiedon hyödyntämisen paine korostuu terveydenhuollon päätöksenteossa, mikä heijastuu myös palvelujen hankintoihin. Sosiaali- ja terveysministeriön perustaman terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston ( ) tehtävänä on antaa suosituksia siitä, mitkä palvelut kuuluvat julkisesti järjestetyn tai rahoitetun terveydenhuollon palveluvalikoimaan. Neuvoston kuuluu muun muassa antaa suosituksia hoito- ja kuntoutusmenetelmien kuulumisesta palveluvalikoimaan tai rajaamisesta pois palveluvalikoimasta. Suosituksia antaessaan neuvoston tulee ottaa huomioon eri alojen tutkimustieto ja muu näyttö sekä terveydenhuollon eettiset ja järjestämiseen liittyvät näkökohdat. Suomessa terveyspalvelut ovat muutospaineessa, ja yhteiskunnan taloudellinen tilanne on heikko. Palveluiden järjestämistapoja kehitettäessä asiakkaiden valinnanmahdollisuus tulee kasvamaan, sillä asiakkaan asemaa on suomalaisissa terveyspalveluissa systemaattisesti vahvistettu viime vuosien aikana. Asiakkaan valinnanvapauden laajentuminen vaikuttaa koko yhteiskuntaan, sillä yhä useammin terveyspalveluiden järjestäminen perustuu erilaisten hankintamenettelyiden ja asiakkaan valinnan hyödyntämiseen.

9 Valinnanvapauden lisääntymisen ansiosta asiakas voi vertailla palveluntuottajia ja valita sen, joka parhaiten vastaa hänen odotuksiaan. Valinnanvapaus lisää toimijoiden välistä markkinakilpailua ja tehokkuutta sekä parantaa palveluiden laatua. Aito kilpailu palvelujen tarjoajien kesken kannustaa toimijoita parantamaan toiminnan laatua ja tehokkuutta, koska valinnanmahdollisuuden perusteella palveluun tyytymättömät asiakkaat voivat vaihtaa palvelun tarjoajaa. Tällöin heikompaa laatua tuottavat yritykset menettävät markkinaosuuksiaan ja parempaa laatua tuottavat yritykset kasvattavat omaansa. Asiakkaan valintaa palveluissa puoltavat taloudelliset näkökulmat ovat jokseenkin suoraviivaisia. Yhteiskunnallista hyötyä syntyy parhaimmillaan palveluvalikoiman laajentuessa ja parantuessa. Asiakkaan valinta ei kuitenkaan toimi tehokkaasti ja kaikkia osapuolia tyydyttävästi ilman riittävää informaatiota palvelun sisällöstä ja palvelun tarjoajista. Valinnanvapauden lisääntymisen rinnalla palveluita järjestävien tahojen tulevaisuuden haasteena on kehittää asiakkaiden käyttöön erilaisia helppokäyttöisiä tietosisältöratkaisuja, hyödyntää mm. digitalisaatiota ja kehittää erilaisia järjestelmäsovelluksia asiakkaiden käyttöön. Vain huolehtimalla riittävästä tiedottamisesta asiakkaan valinta voi toimia tehokkaasti ja terveyspalveluita käyttävien on mahdollista tehdä valintoja järkevästi ja omien tarpeiden mukaan. Yhteiskunnan tehtävänä on luoda mahdollisimman läpinäkyvä järjestelmä ja huolehtia riittävästä informoinnista, jotta eri osapuolet voivat hyväksyä asiakkaan valinnan periaatteet. Toisaalta järjestelmän tulee olla riittävän yksinkertainen, jotta palveluntuottajan vaihtaminen sujuu asiakkailta helposti ja ettei asiakkaiden valikoitumista (erikoistumista lukuun ottamatta) pääse tapahtumaan. Kelan kuntoutuksessa asiakkaan valinta on ollut tietyissä palveluissa käytössä vuodesta 2011 lähtien. Palveluita tuottavat Kelan sopimuskumppanit muodostavat hankintamenettelyiden jälkeen yrityspoolin, josta asiakkaat valitsevat sopivan palveluntuottajan omalta alueeltaan. Kelassa toteutetussa tutkimushankkeessa ilmeni, että vaikeavammaisten avoterapian markkinat (fysioterapia) eivät toimi tehokkaasti ja kannustinrakenteisiin on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota. Tämä tarkoittaa, että asiakkaan valintaa tulee kehittää, koska asiakkailla on tällä hetkellä käytettävissä liian vähän tietoja palveluntuottajista ja palvelun laadusta. Tulevaisuuden haasteena on kehittää kuntoutujien tarpeiden mukaisia ja yksinkertaisesti hyödynnettäviä tietosisältöjä asiakkaiden käyttöön. Toisaalta asiakkaiden mieltymyksiä ja tarpeita on myös tulevaisuudessa lisääntyvästi kartoitettava, ja nämä tekijät on otettava osaksi palveluiden kehittämistä. 7 3 Harkinnanvaraisen kuntoutuksen palvelut suunnitelmakaudella Kelan järjestää intensiivistä ja moniammatillista tukea antavaa kuntoutusta. Kuntoutus muodostaa jatkumon terveydenhuollon järjestämän hoidon ja kuntoutuksen jälkeen tai sen rinnalla. Palveluiden tarjonnan laajuus on muodostanut tähän asti hyvän muita palveluita täydentävän kokonaisuuden. Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen tavoitteena on tukea kuntoutujien työ- ja toimintakykyä sekä lisätä heidän selviytymistään jokapäiväisessä elämässä. Keskeisiä harkinnanvaraisen kuntoutuksen palveluja ovat kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit, joita Kela järjestää kaikenikäisille. Lisäksi harkinnanvaraisena kuntoutuksena toteutetaan moniammatillista yksilökuntoutusta ja neuropsykologista kuntoutusta sekä kuntoutuksen kehittämistoimintaan liittyviä palveluita. Suunnitelmakaudella Kela ei enää järjestä harkinnanvaraisia ammatillisia kuntoutuspalveluita. Kela lakkauttaa tai supistaa kuntoutuspalveluita, joissa hoitomuodot ovat kehittyneet ja terveydenhuolto hoitaa ja kuntouttaa asiakkaitaan tehokkaammin. Kurssimuotoisten palvelulinjojen määrää supistetaan joissakin sairausryhmissä ja palveluiden sisältöjä uudistetaan. Kuntoutuskursseilla järjestetään aikaisempaa enemmän käyntikerta- ja avomuotoisia palveluita, joihin siirretään kehittämishankkeissa vaikuttavaksi todettuja menetelmiä. Avomuotoisilla palveluilla vastataan yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin, koska avomuotoinen kuntoutus tulee lähemmäksi kuntoutujan arjen toimintoja.

10 Suunnitelmakauden aikana Kelan harkinnanvaraisten kuntoutuspalveluiden määrä supistuu edelleen. Sipilän hallituksen hallitusohjelman linjauksen mukaan AURA-kuntoutus ei käynnistynyt lainkaan. Palvelu oli tarkoitus aloittaa vuoden 2016 alusta lukien. Palvelun hankinta keskeytettiin toukokuussa Lisäksi ASLAK-kurssien ja harkinnavaraisen TYK-kuntoutuksen ostaminen lakkautettiin alkaen. Sairausvakuutuksen työtulovakuutuksesta väliaikaisesti siirretyllä 4,5 milj. euron lisärahoituksella loppuvuoden 2015 peruuntuneet ASLAK-kurssit kuitenkin voitiin käynnistää uudelleen. Kelan tavoitteena on tuottaa kuntoutujille laadukasta kuntoutusta. Kuntoutuksen laatukuvausten eli standardien kehittämisessä korostetaan kuntoutuksen asiantuntijatyön monipuolisuutta. Standardien valmistelussa kuullaan laajasti eri tahojen asiantuntijoita ja palvelukuvauksia uudistetaan, kun niissä havaitaan kehittämistarpeita. Kuntoutusprosessin aikana Kelan kanssa sopimuksen tehneet palveluntuottajat toteuttavat henkilöstönsä kanssa kuntoutusta moniammatillisesti kuntoutujan tarpeet ja tavoitteet huomioiden. Kehittämishankkeista saatuja tuloksia ja hyviä käytäntöjä hyödynnetään Kelan vakiintuneen kuntoutuksen palveluissa. Kuntoutus perustuu hyviin kuntoutuskäytäntöihin. Kuntoutuksen yksilöllisessä suunnittelussa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan Käypä hoito -suositusten linjauksia sekä ICF-luokituksen (toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus) viitekehystä kuntoutustavoitteiden asettamisessa ja kuntoutuksen menetelmien valinnassa. ICFviitekehys luo mahdollisuuden yksilölliseen tilannearvioon kuntoutujasta ja parantaa eri toimialojen välistä yhteistyötä toimintakykyyn liittyvissä asioissa. Suunnitelmakaudella on tarpeellista yhtenäistää kirjaamisen ohjeistusta palveluntuottajille, jotta kuntoutuspalautteet ovat paremmin hyödynnettävissä eri toimialoilla. Kuntoutuksen tavoitteet ja niiden toteutumisen seuranta toteutetaan GAS-menetelmällä (Goal Attainment Scaling), jonka laatimisessa kuntoutuja on oman elämänsä tavoitteiden merkityksen paras asiantuntija. Yhdessä palveluntuottajan henkilöstön kanssa laaditut tavoitteet luovat parhaan mahdollisen tuloksen kuntoutukselle. Vuodesta 2015 lähtien GAS-menetelmä on ollut käytössä kuntoutujan tavoitteiden asettamisen välineenä kaikissa Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen palveluissa. Mittaus- ja arviointimenetelmiä käytetään palvelulinjakohtaisesti TOIMIA-asiantuntijaverkoston suositusten mukaan. Kela toimii aktiivisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimassa TOIMIA-verkostossa sosiaali- ja terveysministeriön, Suomen Kuntaliiton, Kevan, Työterveyslaitoksen sekä muiden toimijoiden ohella. Kuntoutuksen tuottamaa hyötyä arvioidaan vuodesta 2015 lukien raportointiin valituissa kuntoutuspalveluissa myös valituista mittareista sekä rekistereistä saatavan tiedon perusteella. Harkinnanvaraisen kuntoutuksen palveluista hyödyn arviointiin ja raportointiin kuuluvat vuodesta 2016 alkaen aikuisten moniammatillinen yksilökuntoutus sekä Tules-kurssit. Vuoden 2016 alussa käynnistyy myös kuntoutujakysely, jossa kuntoutujat kertovat kokemuksiaan kuntoutuksen toteutumisesta. Kuntoutukseen ohjautumista tehostetaan suunnitelmakauden aikana Kelan kehittämishankkeessa. Oikeaan palveluun ohjautuminen on eri elämänvaiheessa merkityksellistä, koska silloin kuntoutus ajoittuu oikein suhteessa asiakkaan tarpeeseen ja kuntoutuksen vaikuttavuus paranee. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä kuntoutukseen lähettävien tahojen kanssa ja antaa tietoa Kelan kuntoutuspalveluista. Internetsivuja uudistetaan asiakas- ja palvelunkäyttäjälähtöisiksi Työ- ja toimintakykyä edistävä kuntoutus Suunnitelmakaudella painottuvat erilaiset harkinnanvaraisen kuntoutuksen toteuttamisen tarpeet, jotka nousevat esille yhteiskunnallisista haasteista. Lapsilla ja nuorilla on sairauksien ja vammojen perusteella erityisiä tarpeita toimintakykyä ylläpitävään kuntoutukseen. Kuntoutuksella pyritään tukemaan ikävaiheisiin liittyvää kehitystä ja muutoksia, turvaamaan hyvinvoinnin ja koulunkäynnin

11 9 edellytyksiä sekä ehkäisemään syrjäytymistä. Lapsen kuntoutumisen edistämiseksi tuetaan myös vanhempia. Nuorten ja nuorten aikuisten moniammatillinen kuntoutus vastaa esimerkiksi mielenterveyden häiriötä sairastavien tarpeisiin ja samalla ehkäisee sairauden aiheuttamaa syrjäytymistä. Nuorilla kuntoutuksen tarve voi perustua monitahoisiin kysymyksiin. Usein he tarvitsevat apua esimerkiksi ammatinvalintaan, opiskelujen loppuun saattamiseen ja elämänhallinnan kysymyksiin. Työkykyneuvonta on Kelan palveluissa toimintamalli, jolla tuetaan nuoria ja työikäisiä asiakkaita, jotka tarvitsevat erityistä tukea työhön paluuseen. Nimetty työkykyneuvoja ohjaa asiakasta kokonaisvaltaisesti ja huomioi hänen erityiset tuen tarpeensa. Palvelun tavoitteena on edistää asiakkaan työhön paluuta ajoissa toteutuneella ja vaikuttavalla kuntoutuksella sekä muilla työhön paluuta tukevilla toimilla ja ohjauksella. Henkilökohtainen Kela-neuvonta on toimintamalli, jossa koordinoidusti yhteistyössä tuetaan asiakaslähtöisesti, ennakoivasti ja kokonaisvaltaisesti erityistä tukea tarvitsevan sairaan ja vammaisen asioiden etenemistä. Toiminnan keskeinen tavoite on, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut ja etuudet sujuvasti ja oikea-aikaisesti. Toimeentuloturvan parannuksilla voidaan vaikuttaa myös työikäisten kuntoutuksen toteuttamiseen ja työurien jatkumiseen. Osakuntoutusrahan käytön mahdollisuus helpottaa työikäisten kuntoutukseen pääsyä, koska näin voidaan sovittaa yhteen työ ja tarvittava kuntoutus. Tämä mahdollistaa myös avomuotoisten palveluiden entistä laajemman käyttöön oton Kelassa. Vuoden 2016 alusta tuli voimaan lakimuutos, joka poistaa vammaisetuuskytköksen vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisedellytyksistä. Muutos vähentää jonkin verran harkinnanvaraisen kuntoutuksen asiakasmäärää. Lakimuutoksen perusteella pieni osa harkinnanvaraisen kuntoutuksen asiakkaista siirtyy vaativan kuntoutuksen piiriin. Kela järjestää vuoden 2016 alusta alkaen vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta asiakkaalle, joka täyttää Kelan kuntoutuslaissa säädetyt myöntämisedellytykset. Terapian päätösvaihe voidaan toteuttaa harkinnanvaraisena kuntoutuksena henkilölle, joka ei enää täytä vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisedellytyksiä. Myöntämisen edellytyksenä on tällöin, että kuntoutujan tilanne on toteutuneen kuntoutuksen avulla kohentunut, mutta hänellä on silti tarve terapian päätösvaiheelle. Tässä tilanteessa kuntoutuksen vastuutahon vaihtuminen ei ole tarkoituksenmukaista, sillä se voisi aiheuttaa katkoksen terapiaan tai terapeutin vaihtumisen. Harkinnanvaraisena kuntoutuksena myönnettävän jatkoterapian tarpeessa arvioidaan vuosittain olevan noin 150 kuntoutujaa ja kokonaiskustannukset ovat arviolta euroa vuodessa. Kuntoutusmahdollisuuksien selvittämistä koskeva laki (kansaneläkelaki 13 ) velvoittaa Kelan selvittämään työkyvyttömyyseläkettä hakevan kuntoutusmahdollisuudet ennen työkyvyttömyyseläkkeen päätöksen tekemistä. Selvityksen tavoitteena on parantaa kuntoutuksen tarpeessa olevien henkilöiden mahdollisuuksia hakeutua kuntoutukseen ja nopeuttaa tarvittaviin kuntoutustoimenpiteisiin ryhtymistä. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) rooli korostuu tulevaisuudessa kuntoutukseen ohjaamisessa sekä yhteistyönä tehtävässä asiakkaiden palvelutarpeen arvioinneissa. Tämä saattaa lisätä myös harkinnanvaraisen kuntoutuksen tarvetta, koska yhteispalvelussa asiakasta ohjataan lääkinnällisen kuntoutuksen toimenpiteisiin aiempaa tehokkaammin. Valtiontalouden säästöjen johdosta Kelan harkinnanvarainen kuntoutus toteutuu jatkossa ainoastaan lääkinnällisenä kuntoutuksena. Ammatillisia palveluja, kuten ammatillisia kuntoutusselvityksiä, ammatillisia kursseja, TYK-kuntoutusta (jonka tilalle tulee KIILA-kuntoutus v. 2016) sekä apuvälineitä myönnetään vuodesta 2016 alkaen vain ammatillisena kuntoutuksena KKRL 6 : n mukaisten edellytysten täyttyessä. Säästöistä johtuva työikäisten palveluvalikoiman supistuminen poistaa ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän kuntoutuksen harkinnanvaraisena niiltä asiakkailta, joita kuntoutus tukisi pysymään työelämässä. Toisaalta järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan Kelan kuntoutuspsykoterapian

12 10 korvaustaso on vuoden 2016 alusta sama aikuisilla ja nuorilla. Tämä parantaa yli 26-vuotiaiden mahdollisuutta hakeutua kuntoutuspsykoterapiaan, kun maksettava omavastuuosuus pienenee. Kela järjestää kuntoutuspalveluita myös ikääntyneille. Ikääntyneiden kuntoutuksessa tavoitteena on tukea kotona selviytymistä. Siinä on huomioitu geriatrisen kuntoutuksen kehittämishankkeiden hyviä käytäntöjä. Kehittämisellä luodaan toimiva kokonaisuus ikääntyvien omatoimisuuden ylläpitämiseen yhdessä terveydenhuollon kanssa. Kohdentamalla varoja omaishoitajien kuntoutukseen voidaan hidastaa ikääntyneiden laitoshoidon kustannusten kasvua. Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Kela järjestää sairausryhmäkohtaisia kursseja työ- ja toimintakykyä ylläpitävänä kuntoutuksena. Tules- ja mielenterveyskuntoutujien lisäksi kursseja järjestetään eri sairaus- ja vammaryhmille, esimerkiksi sydän- ja aivoverenkiertohäiriöitä sairastaville, syöpää, reumaa ja muita sidekudossairauksia ja hermoston sairauksia sairastaville sekä joihinkin harvinaisiin sairausryhmiin kuuluville asiakkaille. Säästöjen vuoksi myös näissä kohderyhmissä vähennetään kurssien määrää, ja joissakin palveluissa jäljelle jää sopeutumisvalmennusta kuntoutuskurssien sijaan. Kela tekee yhteistyötä terveydenhuollon ja Raha-automaattiyhdistyksen kanssa kuntoutuksen työnjaon kehittämiseksi. Useissa sairauksissa hoito on kehittynyt, mikä vähentää kuntoutuksen ja sopeutumisvalmennuksen tarvetta. Kelan, sosiaali- ja terveysministeriön ja Rahaautomaattiyhdistyksen yhteistyönä käynnistyy sopeutumisvalmennuksesta tutkimushanke, jonka on määrä valmistua vuonna Lapsille ja nuorille Kela järjestää useiden sairausryhmien kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja. Lasten kurssit ovat pääosin perhekursseja, joille osallistuvat myös perheenjäsenet. Nuorten kursseilla vanhemmat ovat mukana osan aikaa. Työikäisten sairausryhmäkohtaisia kursseja Kela tarjoaa monipuolisesti eri sairauksia sairastaville. Näissä palveluissa huomioidaan terveydenhuollon toiminnan vaikutuksia sairauksien hoidossa. Palveluita on lakkautettu joissakin sairausryhmissä sekä parantuneen hoidon että kustannussäästöjen vuoksi. Kela järjestää toimintakykyä edistäviä kuntoutuskursseja työelämästä poissa oleville, mm. omaishoitajille ja iäkkäille monisairaille henkilöille. Omaishoitajien kursseille on yhteiskunnallisesti selkeä tarve. Suunnitelmakaudella kohdennetaan omaishoitajien kursseja myös vaikeavammaisten lasten ja nuorten omaishoitajina toimiville. Kurssitoiminta täydentää julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämää kuntoutusta. Moniammatillinen yksilökuntoutus Kela järjestää suunnitelmakaudella harkinnanvaraista moniammatillista yksilökuntoutusta sekä työelämässä oleville että työelämästä poissa oleville lapsille, nuorille ja aikuisille. Yksilöllisille kuntoutusjaksoille asetettiin harkinnanvaraisen kuntoutuksen säästöjen vuoksi jo vuonna 2014 alueelliset kiintiöt, joiden avulla seurataan varojen käyttöä ja rajoitetaan liiallista kustannusten nousua. Kiintiöintiä on tarkoitus jatkaa niin kauan kuin säästöjen vuoksi supistuvan käytössä olevan rahamäärän hallinnointi edellyttää. Tulevaisuudessa tämä aiheuttaa moniammatillisen yksilökuntoutuksen kuntoutujamäärien pienenemistä ja kuntoutujien aiempaa suurempaa valikoitumista kuntoutukseen. Tämä aiheuttaa myös sen, että useampi kuntoutuksen hakija saa jatkossa hakemukseensa hylkäävän päätöksen. 3.2 Nuorten kuntoutuspalvelut Kela järjestää palveluita nuorille, jotka ovat vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta sairauden tai vamman vuoksi. Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit tarjoavat tukea lapsille ja nuorille niissä

13 tilanteissa, joissa tarvitaan erityistä tukea sairauden muuttamassa arjessa. Nuorten kursseilla läheinen voi olla mukana kuntoutuksessa erikseen sovitun ajan. Viime aikoina on lisätty kursseja, joille nuoret osallistuvat ilman vanhempiaan. Näiden kurssien tarkoituksena on tukea nuoria itsenäiseen toimintaan ja selviytymään sairauden tuomista haasteista. Suunnitelmakaudella etsitään uusia ratkaisuja, joilla voidaan puuttua tehokkaammin nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn harkinnanvaraisen kuntoutuksen keinoin. Nuoria otetaan mukaan suunnittelemaan tulevia palveluita, jotta palvelut vastaisivat paremmin heidän tarpeitaan. Kelassa toteutetuista nuorten kuntoutuksen kehittämishankkeista siirretään hyviä käytäntöjä tuleviin palveluihin. Suunnitelmakauden muita painopistealueita ovat edelleen työelämän tukemisen tarpeet sekä kuntoutujaryhmät, jotka hyötyvät moniammatillisesta kuntoutuksesta. Nuorille kohdennetun OPI-hankkeen pohjalta käynnistyi vuoden 2016 alussa uusi avomuotoinen kuntoutuspalvelu ammatillista perustutkintoa suorittaville. Se on tarkoitettu nuorille, joiden opinnot ovat pitkittymässä tai keskeytymässä masennus- tai ahdistuneisuushäiriöiden vuoksi. Palvelu toteutetaan opintojen ohella tiiviissä yhteistyössä kuntoutujan oppilaitoksen kanssa. Lähtökohtana on, että Kelan tukemilla kuntoutusjaksoilla tuetaan nuoren opiskelukykyä, hyvinvointia ja elämänhallintaa. Oppilaitos puolestaan tukee nuorta opinnoista selviytymisessä ja loppuun saattamisessa Kelan kuntoutusjaksojen välillä. Palvelujen toteutuksesta saadun kokemuksen perusteella on syytä jatkossa selvittää palvelujen kohdentamista myös lukion ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoille. Vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena sekä harkinnanvaraisena kuntoutuksena toteutetaan sopeutumisvalmennuskursseja lapsille ja nuorille, joilla on Aspergerin oireyhtymä tai ADHD. Näiden kurssien palvelujen suunnittelussa on käytetty kehittämishankkeiden tuloksia. ADHD- ja Aspergerkurssien rahoitukseen käytettävän rahamäärän lisäämiseen on tarvetta suunnitelmakaudella, vaikka rahoitusta supistetaan muista sairausryhmistä. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kriteerien muutoksen johdosta vuoden 2016 alusta aikaisempaa entistä suurempi osa näistä kuntoutusta tarvitsevista lapsista ja nuorista voi saada sopeutumisvalmennuskurssin KKRL 9 :n rahoituksella. Mielenterveyden häiriötä sairastaville nuorille ja nuorille aikuisille järjestetään kursseja, joissa kuntoutus etenee tavoitteellisesti kohti työelämää tai opiskelua. Nuorten hoitovastuu on hyvän hoitokäytännön mukaan julkisessa terveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa. Hoitosuhde jatkuu tiiviinä myös kurssille osallistumisen ajan. Mielenterveyden häiriötä sairastavien nuorten kuntoutuskursseille nuori osallistuu ilman läheisiään. Lisäksi aikuisten mielenterveyskurssien palveluilla pyritään jatkossa tukemaan entistä enemmän myös lapsia ja nuoria tilanteessa, joissa vanhempi sairastaa mielenterveyshäiriötä. Näin yritetään ehkäistä sairauteen liittyvää ylisukupolvisuuden riskiä. Kelan neuropsykologinen kuntoutus on mahdollinen 16 vuotta täyttäneille nuorille, joilla on kehityksellisiä oppimisvaikeuksia tai aivovaurion jälkitilana neuropsykologisia häiriöitä. Kuntoutuksessa tuetaan työelämään pääsyä parantamalla opiskelu- ja työkykyä. Neuropsykologista kuntoutusta tuetaan Kelan varoin enintään kolmen vuoden ajan Kuntoutuksen kehittämistoiminta Kela on merkittävä kuntoutuksen kehittäjä ja tutkija Suomessa. Kelan kuntoutuksen kehittämistoiminta kohdistuu Kelan kuntoutuksen keskeisiin palveluihin ja yhteiskunnallisesti merkittäville kuntoutuksen alueille, jotka sijoittuvat palvelujärjestelmien rajapinnoille. Kehittämistoiminta pureutuu aktiivisesti erilaisiin kuntoutuksen ajankohtaisiin haasteisiin. Kela tekee kehittämistyötä laajasti yhteistyössä eri sidosryhmien, asiantuntijoiden, yliopistojen ja palveluntuottajien kanssa. Kehittämistoiminnan tavoitteena on kehittää kuntoutuspalveluita niin, että tulevaisuudessa asiakas saa oikeat kuntoutuspalvelut oikea-aikaisesti ja palvelut ovat vaikuttavia kyseiselle kohderyhmälle.

14 Kuntoutuksen vaikuttavuuden osoittaminen vaatii pitkää seurantaa ja monitieteistä lähestymistapaa. Kelan pitkäjänteisen kehittämistoiminnan ja kuntoutuksen tarpeisiin liittyvän tutkimustoiminnan avulla on voitu kehittää kuntoutusmalleja, joiden vaikuttavuus tunnetaan. Yhteistyöhankkeissa saadaan lisää tietoa kuntoutuksen hyvistä toimintatavoista, verkostoyhteistyöstä ja vaikuttavuudesta sekä hyvistä toimintakyvyn ja kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointimenetelmistä. Suunnitelmakaudella meneillään olevat kehittämishankkeet on lueteltu liitteessä 2. Kelan tietojärjestelmiä kehitetään tuottamaan nykyistä paremmin myös rekisteripohjaista tietoa kuntoutuksesta. Kuntoutusta koskeva tutkimus on yksi Kelan tutkimusryhmän painoalueista. Tutkimuksen suuntaviivat määritellään ryhmän tutkimusohjelmassa STM:n hyväksymän kolmivuotissuunnitelman mukaisesti. Kuntoutuksen tutkimusta tehdään paitsi Kelassa myös laajasti yhteistyössä yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimuksilla saadaan tietoa kuntoutukseen ohjautumisesta, asiakkaiden tarpeista, arviointimenetelmistä, nykyisistä käytännöistä, uusista hyvistä käytännöistä, toimivista kuntoutusmalleista ja kuntoutuspoluista sekä joustavista yhteistyön muodoista. Tutkimukset tuottavat tietoa myös kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Lisäksi tutkimuksella saadaan tietoa muun muassa siitä, miten kuntoutus vaikuttaa kuntoutujien toimintakykyyn, elämänlaatuun, arjessa selviytymiseen ja osallistumiseen, itsenäisen elämän taitoihin, sosiaalisiin taitoihin ja käsitykseen omista vahvuuksista sekä läheisten kokemaan kuormittumiseen Kehittämistoiminnan sisältö Kelan kuntoutuksen kehittämistoiminnan pääpainoalue on nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Tavoitteena on kehittää erityisesti lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille uusia kuntoutusmalleja, joiden tarkoitus on parantaa kuntoutujan toiminta- ja/tai opiskelukykyä. Erityisenä kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret, joilla on neuropsykiatrisia tai psyykkisiä sairauksia. Tavoitteena on kehittää palveluita, jotka ovat lähellä kuntoutujan ja perheen omaa toimintaympäristöä, kuten kotia, koulua, päiväkotia, oppilaitosta tai työpaikkaa. Koulupudokkaiden opiskelun ja työelämään pääsyn tukemiseksi Kela kehittää neuropsykiatrisille nuorille ja nuorille aikuisille suunnattua avomuotoista, arjen toimintaympäristöön painottuvaa kuntoutusta. Kehittämishankkeen tuloksia aletaan viedä käytäntöön hankkeen päätyttyä vuonna Kela käynnistää opiskeluvalmennuspalvelun kehittämisen niille nuorille, joille se on myöntänyt ammatillisena kuntoutuksena koulutusta mutta joilla on riski opintojen keskeyttämiseen. Opiskeluvalmennuksen tuella pyritään tukemaan tutkintoon johtavan koulutuksen loppuun saattamista sairaudesta tai vammasta huolimatta. Vakaviin mielenterveyden häiriöihin sairastutaan usein nuoruusiässä ja aikuisuuden kynnyksellä. Kelassa kehitetään yhdessä erikoissairaanhoidon kanssa nuorille ensipsykoosiin sairastuneille uutta kokonaisvaltaista kuntoutusmallia, jossa tuetaan nuoren kognitiivisen ja psykososiaalisen toimintakyvyn säilymistä ja kehittymistä vakavasta mielenterveyden häiriöstä huolimatta. Lasten ja nuorten kuntoutuksen vaikuttavuuden kannalta on tärkeä, että kuntoutuspalvelut istuvat hyvin perheen arkeen. Kela kehittää olemassa olevia lasten ja nuorten palveluita siten, että ne voitaisiin toteuttaa osana perheen arkea yhteistyössä koulujen ja päiväkotien sekä muiden arjen toimijoiden kanssa. Toisena painopistealueena on selvittää nykyisten kuntoutuspalveluiden tuloksellisuutta ja lainmuutosten vaikutuksia Kelan kuntoutuspalveluihin. Palveluita uudistetaan hankintasyklin mukaisesti. Palvelut muotoillaan kehittämishankkeista saatujen tulosten ja kohderyhmäanalyysin perusteella. Tavoitteena on selvittää, millaisia vaikutuksia lainmuutoksilla on ollut palveluihin hakeutumiseen ja palveluille asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Kolmantena painopisteenä on etäkuntoutuksen kehittäminen. Kelan kuntoutuspalveluja tulee uudistaa siten, että asiakkailla on mahdollisuus osallistua kuntoutukseen tarvittaessa etäteknologian välityksellä. Samanaikaisesti kehitetään uusia kuntoutuspalveluita, joissa hyödynnetään etäteknologiaa. Osana tätä järjestetään kohdistettuja KKRL 12 :n hankehakuja, joilla haetaan

15 13 uusia innovatiivisia ideoita ja käytäntöjä Kelan kuntoutuspalveluihin sekä mahdollisia uusia palveluita. Neljäntenä painopisteenä on kehittää eri sektorien välisiä palveluita, yhteisten asiakkaiden palveluprosessia ja tehostaa Kelan roolia aktiivisena toimijana verkostoissa. Kelan kuntoutuspalveluita kehitetään siten, että ne vastaavat paremmin maahanmuuttajaasiakkaiden tarpeita. Tavoitteena on kehittää Kelan palveluntuottajien osaamista maahanmuuttajaasiakkaiden kanssa työskentelystä ja tehostaa Kelan kuntoutuspalveluista tiedottamista maahanmuuttajille. Kehitetään myös suomen kielen opetusta ja kuntoutusta yhdistäviä sektorien välisiä palveluja niille maahanmuuttajille, joilla on kuntoutuksen tarve mutta jotka jäävät palvelujen ulkopuolelle heikon suomen kielen taitonsa vuoksi. Viidentenä painopisteenä on uusien palvelujen tuotteistamisen ja hankinnan menettelyjen kokeileminen sekä käyttöönotto. Kelan ulkopuolelta tulevia, kehittämiseen ohjattavia KKRL 12 :n mukaisia varoja voi hakea Kelalta kaksi kertaa vuodessa. Hankehausta ilmoitetaan Kelan internetsivuilla ( Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja Kelan kuntoutukset Twitter-tilin kautta. Vuosittaiset painopistealueet määritellään Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen varojen käytön suunnitelman mukaisesti. 4.2 Harkinnanvaraisen kuntoutuksen varoilla tuettu tutkimustoiminta KKRL 12 :n mukaisia varoja tulee käyttää myös sairauksien ehkäisyä, kuntoutusta ja sairausvakuutusta koskevaan tutkimustyöhön. Tämä tutkimustyö palvelee sekä Kelan suunnittelua ja päätöksentekoa että muita valtakunnallisia tarpeita. KKRL 12 :n mukaisesti on viime vuosina myönnetty 2,2 2,3 milj. euroa pääasiassa Kelan ulkopuolisiin tutkimushankkeisiin. Tutkimusrahoja hallinnoi Kelan tutkimusryhmä. KKRL 12 :n mukaisten varojen kohdentamisen parantamiseksi on käynnistetty kehittämishanke, jolla on tarkoitus saada tutkimus vastaamaan entistä paremmin Etuuspalvelujen lakiyksikön tietotarpeita. Vuoden 2016 kohdennetun haun aiheet määritellään yhdessä Etuuspalvelujen lakiyksikön vastuuhenkilöiden kanssa. Kohdennettuihin aiheisiin painottuvan vuotuisen tutkimushaun lisäksi voidaan ilmoittaa etuuksien ajankohtaisesta tietotarpeesta nouseva haku joustavasti pitkin vuotta. Sopimuksia uudistetaan siten, että tutkimuksen väli- ja loppuraportit voidaan ohjata myös Etuuspalvelujen tulosyksikön kyseiselle yhdyshenkilölle, mikä mahdollistaa tutkimustiedon nopeamman käyttöönoton etuuksien kehittämisessä. Rahoituspäätöksissä huomioidaan tutkimuksen KKRL12 :n mukainen osuus, ja Kelan tutkimusryhmän edustajat neuvottelevat tarvittaessa KKRL 12 :n mukaisen rahoituksen kohdentamisesta Kelan kuntoutuslain tavoitteiden kannalta ajankohtaisiin ja tärkeisiin tutkimuskysymyksiin. Kelan tutkimusryhmäosasto voi myös vastata tietotarpeisiin käynnistämällä yhteistyöhankkeita KKRL 12 :n rahoituksen turvin. KKRL-rahoituksen suuruus vaihtelee tutkimushankkeiden luonteen ja laajuuden mukaan. Rahoitusta annetaan yleensä yksittäiselle hankkeelle enintään 3 vuodeksi ja vain perustelluista syistä pidemmäksi ajaksi. Hankkeiden etenemisen seurantaa tehostetaan niin, että raportointi on rahoituserien maksamisen edellytyksenä. Kelan toiminnan kehittämisen kannalta erityisen merkittäviä hankkeita seurataan osallistumalla niiden ohjausryhmien toimintaan. Näin tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä sosiaaliturvan kehittämisessä jo hankkeen aikana. Kaikista tutkimushankkeista, joihin on saatu KKRL 12 :n mukaista rahoitusta, tulee avoin loppuraportti. Raportissa kuvataan hankkeen tavoite, toteutus ja tulokset sekä niiden käytännön hyödynnettävyys sekä hankkeesta syntyneet julkaisut toteuttavan KKRL 12 :n tutkimusvarojen kohdentamista ja tiedonvälitystä parantavan

16 14 kehittämishankkeen aikana on tarkoitus luoda käytännöt, joiden ansiosta tutkimus saataisiin vastaamaan nykyistä paremmin ajankohtaisia tietotarpeita sekä Kelan etuuksien toimeenpanon aikatauluja. 5 Varojen käyttösuunnitelma Valtion talousarviossa on arvioitu vuoden 2016 kuntoutuspalveluiden kokonaismenoiksi 349 milj. euroa. Summa sisältää harkinnanvaraisen kuntoutuksen sekä järjestämisvelvollisuuteen kuuluvat vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen, ammatillisen kuntoutuksen ja kuntoutuspsykoterapian. Lisäksi kuntoutusajan toimeentuloturvaa varten tarkoitetusta kuntoutusrahasta on arvioitu tulevan kustannuksia 92 milj. euroa. Harkinnanvaraiseen kuntoutukseen käytetään vähintään rahamäärä, joka vastaa kahta prosenttia vakuutettujen sairausvakuutusmaksuina kertyneestä määrästä. Vuonna 2016 vähimmäiskertymä on joulukuun 2015 arvion mukaan noin 39,3 milj. euroa. Vuonna 2016 Kela saa käyttää harkinnanvaraiseen kuntoutukseen enintään 65,6 milj. euroa. Tästä summasta suoriteperusteiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen käytetään 56,4 milj. euroa sekä sitoumusperusteisiin hankkeisiin enintään 9,2 milj. euroa. Vuodelle 2016 myönnetyssä rahamäärässä on huomioitu edellisellä hallituskaudella päätetyt määrärahan vähennykset sekä uuden hallituksen hallitusohjelmaan sisältyvän ASLAK/AURAkuntoutuksen lakkauttamisen vaikutukset. Edellisellä hallituskaudella harkinnanvaraiseen kuntoutukseen käytettävää määrärahaa päätettiin pienentää 14,3, 16,2 ja 18,2 milj. euroa vuosina Euromääräiset vähennykset toteutetaan noina vuosina indeksikorotuksen jälkeen. Edellä mainittujen säästöjen lisäksi ASLAK/AURA-kuntoutuksen lakkaaminen vähentää harkinnanvaraisen kuntoutuksen rahamäärää pysyvästi 20,6 milj. euroa vuodesta 2016 alkaen. Vuonna 2016 harkinnanvaraista kuntoutuksen menoja rahoitetaan väliaikaisesti 4,5 milj. euron osuudella työtulovakuutuksen vakuutusmaksutuotoista. Tällä väliaikaisella rahoituksella ja Kelan käytössä olevilla siirtyvillä varoilla kustannetaan vuonna 2015 alkaneiden ASLAK-kurssien ja harkinnanvaraisen TYK- kuntoutuksen vuoden 2016 jatkojaksot. Kolmivuotissuunnitelmakauteen sisältyy rahoituksen siirtoa sitoumusperusteisista kehittämishankkeista suoriteperusteisiin vakiintuneen toiminnan kuntoutuspalveluihin. Lasten ja nuorten päättyvistä kehittämishankkeista siirretään suunnitelmakaudella yhteensä 2,5 milj. euroa vuonna 2019 uuteen kehittämishankkeiden pohjalta suunniteltavaan vakiintuneen toiminnan kuntoutuspalveluun. Kehittämishankkeesta vuosittain vapautuvaa rahoitusta käytetään suunnitelmakauden vuosina 2017 ja 2018 myös muuhun lasten ja nuorten kurssitoiminnan rahoitukseen (mm. ADHD/Asperger-kurssit). Kuntoutustoiminnan säästöistä johtuvan rahoitustarpeen johdosta myös sitoumusperusteisen tutkimustoiminnan rahoituksesta siirretään pieni osa kuntoutuspalveluihin ja kehittämishankkeisiin. Suoriteperusteisessa kuntoutuksessa eduskunnan myöntämästä enimmäismäärärahasta käyttämättä jäänyt osa voidaan käyttää yksilökohtaiseen kuntoutukseen seuraavina vuosina. Sitoumusperusteisessa kuntoutuksen kehittämistoiminnassa menot kohdennetaan valtion talousarvioissa siihen varainhoitovuoteen, jolloin päätös varojen sitomisesta tehdään. Jos näitä hankkeisiin kohdennettuja varoja jää käyttämättä, ne palautetaan valtiolle. Suorite- ja sitoumusperusteisen toiminnan rahamäärät kolmivuotiskaudelle on esitetty alla olevassa taulukossa. Siinä vuoden 2016 luvut ovat valtion talousarvion (EK 28/2015 vp) mukaiset. Yksityiskohtaisemmin kuntoutusvarojen jakautumista kolmivuotiskaudella suorite- ja sitoumusperusteisesti sekä kohdealueittain tarkastellaan liitteessä 1.

17 15 Harkinnanvaraisen kuntoutuksen rahamäärä vuonna 2016 sekä esityksen mukainen rahamäärä suunnitelmakaudelle Kohdealue Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi M M M M Yksilökohtainen suoriteperusteinen toiminta 56,4 52,3 52,8 53,6 - työ- ja toimintakykyä edistävä kuntoutus Sitoumusperusteinen toiminta 9,2 7,7 7,2 6,4 - kuntoutuksen kehittämistoiminta Yhteensä¹ 65,6 60,0 60,0 60,0 ¹Luvuissa on huomioitu valtiontalouden kehyspäätöksen vuosille mukaisten säästöjen kohdentuminen harkinnanvaraiseen kuntoutukseen sekä ASLAK/AURA kuntoutuksen rahamäärän vähentäminen ja lakkaaminen. Vuoden 2016 luvut ovat valtion talousarvioesityksen mukaiset. Harkinnanvaraisen kuntoutuksen rahamäärään ei ole tulossa indeksikorotuksia vuosina , koska valtionneuvosto on päättänyt indeksitarkistusten jäädyttämisestä ko. vuosille. Siirtyvien varojen käyttö Voimassa olevat kuntoutuspalveluja koskevat sopimukset sitovat harkinnanvaraisen kuntoutuksen käytössä olevaa rahamäärää jopa vuodelle Sopimukset on tehty voimassa olevien 3- vuotissuunnitelmien rahamäärien pohjalta, eikä Kela ole voinut varautua rahamäärän merkittävään supistumiseen. Kuntoutuspalveluiden suunnittelu käynnistyy käytännössä 2-3 vuotta ennen palveluiden alkamista. Nopealla aikavälillä tehdyt harkinnanvaraista kuntoutusta koskevat rahamäärän supistukset lisäävät työmäärää kuntoutuspalvelujen varojen suunnittelussa ja toimeenpanossa. Rahamäärän vähennysten yhteydessä pitkään suunniteltuja palveluja joudutaan perumaan ja neuvottelemaan muutoksista palveluntuottajien kanssa. Jos harkinnanvaraisen kuntoutuksen siirtyvä rahamäärä supistuu, Kelalla ei muutostilanteessa enää ole mahdollisuutta paikata tällä palveluja koskevien sopimusten ja valtion talousarviossa myönnetyn rahamäärän erotusta. Palvelujen ostoja joudutaan tulevaisuudessa tällaisessa tilanteessa supistamaan välittömästi. Kuntoutuspalveluita koskevia sopimusvelvoitteita katetaan tulevina vuosina edelleen käytössä olevalla siirtyvällä rahamäärällä. Näin menetellen hankintasopimusten aikaisiin palveluiden budjetteihin ei pääosin tarvitse tehdä supistuksia. Myös vuodelle 2016 kohdennettuja ASLAKkurssien jatkojaksoja joudutaan osittain kattamaan siirtyvillä varoilla, koska Kelalle tarkoitusta varten myönnetty väliaikainen rahoitus ei yksin riitä tähän. Siirtyvän rahamäärän taso pienenee vuoden 2015 lopun 21 milj. euron tasosta arviolta noin 6 milj. euron tasolle vuoden 2017 loppuun mennessä. Kuntoutustoiminnan sujuva jatkuminen tasaisesti ympäri vuoden edellyttää, että Kela voi käyttää kuntoutustoiminnan rahoitukseen edellisiltä vuosilta siirtyneitä varoja myös tulevina vuosina. Siirtyvien varojen ansiosta vuodenvaihteeseen ajoittuvaa kuntoutustoimintaa voidaan suunnitella joustavasti ja kuntoutuspäätöksiä voidaan tehdä tasaisesti ympäri vuoden. Siirtyvä rahamäärä pyritään pitämään vähintään noin 10 %:n tasolla talousarviossa myönnettävästä varojen kokonaismäärästä. Varojen käytön seurannan perusteella Kela supistaa tarvittaessa harkinnanvaraisten kuntoutuspalvelujen tarjontaa KKRL 12 :n rahoituksen riittävyyden turvaamiseksi. Kolmivuotiskauden aikana solmittavat uudet hankintasopimukset joudutaan talousarviossa myönnettävän rahamäärän pienenemisen ja siirtyvän rahamäärän supistumisen johdosta solmimaan aikaisempaa huomattavasti alhaisemmalla tasolla.

18 16 6 Yhteenveto Kelan kuntoutuksen toimintaympäristön muutos jatkuu voimakkaana suunnitelmakauden aikana. Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevalla rahoitusuudistuksella on vaikutuksia myös kuntoutuksen järjestämiseen. Kuntoutukseen vaikuttavat myös SOTE-uudistus ja kuntoutusjärjestelmän uudistus. Lakiin perustuva harkinnanvaraisen kuntoutuksen suunnitteluprosessi antaa mahdollisuuden järjestää kuntoutusta siten, että se vastaa yhteiskunnassa esille tuleviin tarpeisiin. Yleinen taloudellinen tilanne ja valtiontalouden säästöt vaikuttavat kuntoutuspalvelujen suunnitteluun, tarpeeseen ja käyttöön. Harkinnanvaraisen kuntoutuksen suunnittelussa otetaan huomioon hallitusohjelmassa, ministeriöiden suunnitelmissa sekä erilaisissa selvityksissä ja raporteissa ilmenevät tarpeet. Suunnittelun ja toimeenpanon haasteena ovat olleet viime vuosina lyhyellä aikataululla toteutetut rahoituksen muutokset. Samalla palveluntuottajien kanssa voimassa olevat hankintasopimukset ulottuvat jopa neljän vuoden päähän. Harkinnanvaraisen kuntoutuksen rahamäärän suhteellinen osuus Kelan kuntoutuksen kokonaisvaroista pienenee suunnitelmakaudella. Palvelujen kohdennus muuttuu ja asiakasmäärä vähenee kuntoutukseen kohdennettujen säästöjen vuoksi. Uusia ASLAK/AURA kuntoutuksen jaksoja ei käynnisty vuodesta 2016 alkaen. Kelan harkinnanvarainen kuntoutus toteutuu jatkossa ainoastaan lääkinnällisenä kuntoutuksena. Harkinnanvaraisten ammatillisten palveluiden järjestäminen lakkaa ja ammatillisen kuntoutuksen palveluja toteutetaan vain KKRL 6 : n mukaisesti. Työkykyä edistävä kuntoutus kohdistuu erityisesti niihin sairausryhmiin, joissa työkyvyttömyyseläkkeelle ja pitkittyneille sairauslomille jääminen on yleistä. Näitä sairausryhmiä ovat mm. tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveyden häiriöt. Vaikka ikääntyneiden kuntoutustarpeet ovat suuret, työelämästä poissa olevien aikuisten edellytykset päästä toimintakykyä ylläpitäville kuntoutusjaksoille heikkenevät valtiontalouden säästöjen johdosta. Haasteena on kehittää kuntoutusmuotoja, joiden avulla parhaiten edistetään ja ylläpidetään ikääntyneiden ja heidän omaishoitajiensa työ- ja toimintakykyä sekä kotona selviytymistä. Suunnitelmakauden ensimmäiselle vuodelle 2017 harkinnanvaraiseen kuntoutukseen esitetään käytettäväksi yhteensä 60,0 milj. euroa. Rahamäärää ei koroteta elinkustannusindeksin mukaisesti suunnitelmakauden aikana, koska hallituksen periaatepäätöksen mukaan KEL- ja kuluttajahintaindeksisidonnaisten etuuksien indeksitarkistus jäädytetään vuosina Lasten ja nuorten kuntoutuksen kehittämishankkeiden päättyessä ja toiminnan siirtyessä vakiintuneeksi palveluksi, siirretään vastaavasti kehittämishankkeiden kokonaisrahoitusta vakiintuneen toiminnan palveluihin. Suunnitelmakaudella puututaan nuorten ongelmiin. Kelan vastuu nuorisotakuusta on kirjattu Kelan strategiaan vuosille Kela järjestää työ- ja toimintakykyä edistävän kuntoutuksen palveluita nuorille, jotka ovat vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta sairauden tai vamman vuoksi. Kelan kehittämistoiminnasta on saatu hyviä kokemuksia näyttöön perustuvista kuntoutuskäytännöistä. Kelan kuntoutuksen kehittämistoiminnan pääpainoalue on nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Tavoitteena on kehittää erityisesti lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille uusia kuntoutusmalleja, joiden tarkoitus on parantaa kuntoutujan toiminta- ja/tai opiskelukykyä. Muita painoalueita ovat etäkuntoutuksen kehittäminen ja eri sektorien välisten palvelujen kehittäminen. Kehittämistoiminnan rahoituksella selvitetään myös nykyisten kuntoutuspalveluiden tuloksellisuutta ja lainmuutosten vaikutuksia Kelan kuntoutuspalveluihin. Tutkimuksella selvitetään mm. sitä, millaisia vaikutuksia lainmuutoksilla on ollut palveluihin hakeutumiseen ja palveluille asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Harkinnanvaraisen kuntoutuksen järjestämiseen vaikuttaa vuoden 2016 alusta voimaan tullut lakimuutos, joka poistaa vammaisetuuskytköksen vaikeavammaisten kuntoutuksen

19 17 myöntämisedellytyksistä. Pieni osa harkinnanvaraisen kuntoutuksen asiakkaista siirtyy lainmuutoksen johdosta vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaiksi. KKRL 12 :n mukaisia varoja käytetään myös sairauksien ehkäisyä, kuntoutusta ja sairausvakuutusta koskevaan tutkimustyöhön. Tämä tutkimustyö palvelee sekä Kelan suunnittelua ja päätöksentekoa että muita valtakunnallisia tarpeita. Kelan kuntoutuslain mukainen tutkimustoiminta kohdentuu suurelta osin tämän lain tavoitteiden kannalta tärkeisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin. Tämä parantaa osaltaan KKRL 12 :n mukaisten varojen osuvaa kohdentumista kuntoutujien tarpeiden mukaisesti ja antaa tutkimukseen perustuvaa suuntaa tulevaisuuden kuntoutustarpeille.

20 18 Kelan kuntoutuslain 12 :n mukainen harkinnanvarainen kuntoutus Liite 1 Kuntoutuksen kohdealueet ja rahamäärä vuonna 2016 ja esitys myönnettäviksi varoiksi vuosille Suoriteperusteinen toiminta Työ- ja toimintakykyä edistävä kuntoutus 1 Tavoite: Kuntoutujan työ- ja opiskelukyvyn edistäminen sekä työssä jaksamisen ja työhönpaluun tukeminen sekä lisäksi kuntoutujan toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen kotiympäristössä omatoimisen selviytymisen tukemiseksi sekä lasten ja nuorten koulunkäyntiedellytysten tukeminen. Keskeiset kohdealueet ja toimintamuodot Esitys Esitys Esitys Vuosi vuodelle vuodelle vuodelle 2016 Osuus M % M M M Sairausryhmäkohtaiset kurssit 38,0 67, ,5 39,3 Tuki- ja liikuntaelinsairaiden kurssit 2 11,7 10,3 10,3 10,1 Mielenterveyskurssit ja työelämässä uupuneiden 4,2 4,3 4,3 4,3 kurssit sekä OPI-kurssit nuorille 3 Muut sairausryhmäkohtaiset kurssit 4 22,1 23,4 23,9 22,4 kohderyhmänä ovat mm. aivohalvausta, reumaa, sydänsairauksia, hermoston sairauksia, autismia, Aspergerin oireyhtymää, ADHD:tä ja muita sairauksia sairastavat sekä omaishoitajat, joilla on toimintakykyä haittaava sairaus Lasten ja nuorten uusi kuntoutuspalvelu 5 2,5 Ammatillisesti ja/tai työyhteisöllisesti suuntautunut 5,6 9,9 0,0 0,0 0,0 kuntoutus 6 ASLAK-kurssien, TYK-kuntoutuksen, ammatillisten 1,1 kuntoutuskurssien sekä muun ammatillisen kuntoutuksen jatkojaksot Lisärahoitus ASLAK-kurssien jatkojaksoihin 7 4,5 Moniammatillinen yksilökuntoutus 8 12,5 22,2 14,0 14,0 14,0 Muu toiminta 9 0,3 0,5 0,3 0,3 0,3 mm. neuropsykologinen kuntoutus ja TEPHA Suoriteperusteinen toiminta yhteensä 56,4 100,0 52,3 52,8 53,6 1 Harkinnanvaraisen kuntoutuksen rahamäärään ei tule indeksikorotuksia vuosina , koska valtionneuvosto on päättänyt indeksitarkistusten jäädyttämisestä ko. vuosille. 2 Tules-kurssien sopimuskausi alkoi vuonna Tules-kursseja toteutetaan myös avokursseina, jotka ovat laitosmuotoisia kursseja edullisempia. Tules-kurssitoimintaa vähennetään vuosina tarvittavien säästöjen vuoksi. 3 OPI-kurssien toteutus alkoi vuonna Muissa mielenterveyskursseissa uusi sopimuskausi alkaa vuonna Työuupumuskurssit yhdistetään vuonna 2017 mielenterveyskursseihin.

21 Liite 1 4 Sairausryhmäkohtaisten kurssien uudet sopimuskaudet alkavat vuosina 2017, 2018 ja Lasten ja nuorten päättyvistä kehittämishankkeista siirretään lasten ja nuorten kursseihin vuonna 2017 yhteensä 1,0 milj. euroa ja vuonna 2018 yhteensä 1,5 milj. euroa. 5 Vuonna 2019 aloitetaan lasten ja nuorten kehittämishankkeen pohjalta kehitetty uusi kuntoutuspalvelu 2,5 milj. euron rahamäärällä, joka katetaan siirtämällä varoja päättyneistä lasten ja nuorten kehittämishankkeista. 6 Ammatillisesti ja/tai työyhteisöllisesti suuntautunut kuntoutus päättyy vuoden 2016 aikana. Uuden hallituksen ohjelman mukainen ASLAK- ja TYK-/AURA-kuntoutus (20,6 milj. euroa) lakkautettiin vuoden 2016 alusta osana julkisen talouden välttämättömiä sopeutustoimia. 7 Vuonna 2015 alkaneet ASLAK-kurssien ja TYK-kuntoutuksen kuntoutujien jatkojaksot katetaan siirtyvillä varoilla sekä työtulovakuutuksesta saadulla väliaikaisella 4,5 milj. euron rahoituksella. 8 Moniammatillisessa yksilökuntoutuksessa alkoi uusi sopimuskausi vuonna Jaksojen kustannuksia on katettu aiemmin siirtyvillä varoilla. 9 Kuntoutuspsykoterapian korvaustasosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1469/2015) mukaan aikuisten kuntoutuspsykoterapian korvaustasoa korotettiin nuorten kuntoutuspsykoterapian korvaustasolle lukien. Myös neuropsykologisen kuntoutuksen kustannukset kasvavat aikuisten kuntoutuspsykoterapian korvaustason nostamisen myötä. Vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena yksilöterapiaa saaneelle kuntoutujalle voidaan myöntää harkinnanvaraisena kuntoutuksena terapian päätösvaihe (TEPHA). 19

22 20 Liite 1 Sitoumusperusteinen toiminta Kuntoutuksen kehittämistoiminta Tavoite: Kelan kuntoutuksen palvelujen kehittäminen ja uudistaminen. Keskeiset hankkeet ja toiminta Esitys Esitys Esitys Vuosi vuodelle vuodelle vuodelle 2016 Osuus M % M M M Kehittämishankkeet 1 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy 2, mm. 3,5 38,0 2,1 1,4 0,4 lasten ja nuorten psykiatrisen kuntoutuksen hankkeet, Oma väylä Kuntoutuksen kehittämishankkeet 3,4 37,0 3,6 3,9 4,3 -- Uusien kuntoutuspalveluiden kehittäminen -- Olemassa olevien kuntoutuspalveluiden kehittäminen ja vaikuttavuus 3 -- Muut kuntoutuksen kehittämishankkeet Muu KKRL 12 :n mukainen sitoumusperusteinen 2,3 25,0 2,0 1,9 1,7 toiminta 4 Sitoumusperusteinen toiminta yhteensä 9,2 100,0 7,7 7,2 6,4 Kaikki yhteensä 65,6 60,0 60,0 60,0 1 Sisältää kuntoutujien kustannuksia sekä kuntoutuksen kehittämiseen välittömästi liittyviä mm. asiantuntijakustannuksia. 2 Lasten ja nuorten päättyvistä kehittämishankkeista siirretään lasten ja nuorten kursseihin vuonna 2017 yhteensä 1,0 milj. euroa, vuonna 2018 yhteensä 1,5 milj. euroa ja vuonna 2019 uuteen lasten ja nuorten kuntoutuspalveluun yhteensä 2,5 milj. euroa. 3 Sisältää seuraavat painopistealueet: Tehostaa kuntoutukseen ohjautumisesta ja palveluista tiedottamista. Selvittää nykyisten kuntoutuspalveluiden tuloksellisuutta ja lainmuutosten vaikutuksia Kelan kuntoutuspalveluihin. Kehittää eri sektorien välisiä palveluita, yhteisen asiakkaiden palveluprosessia ja tehostaa Kelan roolia aktiivisena toimijana verkostoissa. 4 Muun KKRL 12 :n toiminnan eli tieteellisen tutkimustoiminnan osuutta vähennetään samalla kun kehittämistoimintaan varattuja varoja vähennetään. Varoja on siirretty kuntoutuksen kehittämistoimintaan ja suoriteperusteiseen kuntoutustoimintaan. Laskentaperiaatteet: Luvuissa on huomioitu valtiontalouden kehyspäätöksen vuosille mukaisten säästöjen kohdentuminen harkinnanvaraiseen kuntoutukseen vuodesta 2015 lähtien. Lisäksi on huomioitu uuden hallituksen ohjelman mukainen AURA-kuntoutuksen (20,6 milj. euroa) lakkauttaminen vuoden 2016 alusta osana julkisen talouden välttämättömiä sopeutustoimia. Vuoden 2016 luvut ovat valtion talousarvioesityksen mukaisia. Valtiontalouden aikaisempien säästötoimien johdosta harkinnanvaraisen kuntoutuksen rahamääriä leikataan 14,3 milj. euroa, 16,2 milj. euroa ja 18,2 milj. euroa vuosina Indeksikorotuksen jälkeen toteutettavat rahoituksen vähennykset sisältyvät sairausvakuutuslain muuttamisesta annettua lakia (1256/2014) koskevaan hallituksen esitykseen (HE 204/2014). Indeksikorotuksessa on käytetty 1,5 % vuonna Harkinnanvaraisen kuntoutuksen rahamäärään ei ole tulossa indeksikorotuksia vuosina , koska valtionneuvosto on päättänyt indeksitarkistusten jäädyttämisestä ko. vuosille.

23 Liite 2 Vuonna 2016 meneillään olevat harkinnanvaraisen kuntoutuksen kehittämishankkeet, jotka jatkuvat suunnitelmakaudella ) Lasten perhekuntoutuksen kehittämishanke (LAKU-hanke ja Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU-hanke) Kelan kuntoutuksen kehittämistoiminnan yhtenä tavoitteena on luoda kuntoutuspolku neuropsykiatrisista oireista kärsiville lapsille, nuorille sekä aikuisille heidän opintojensa etenemisen ja työelämässä pysymisen tukemiseksi. Perhekuntoutuksen kehittämishankkeina jatkuvat vuonna 2010 käynnistynyt LAKU-hanke sekä vuonna 2013 alkanut Etä-LAKU-hanke Molempien hankkeiden kuntoutuspalvelut jatkuvat vuoteen 2018 asti. LAKU- ja Etä LAKU-hankkeiden kohderyhmänä ovat 5 12-vuotiaat lapset, joilla on diagnosoitu neuropsykiatrinen häiriö. Hankkeen kuntoutuspalvelun päätavoitteena on tukea lapsen toiminta ja / tai opiskelukykyä. Toiminta- ja opiskelukyvyn tukemisessa painotetaan arjen sujumista kodissa, päiväkodissa, koulussa ja kavereiden kanssa.. Kuntoutuksen siirtymistä arjentoimintaympäristöön tuetaan kuntoutuksen toteuttamisena osittain arjen toimintaympäristössä mm. kotona, päivähoidossa ja koulussa. Etä-LAKU-hankkeessa arvioidaan kyseisen palvelumallin soveltuvuutta niillä alueilla, joissa välimatkat ovat pitkiä ja palvelut kaukana. Kuntoutus toteutetaan monimuotoisena kuntoutusprosessina, joka suunnitellaan kuntoutujan ja hänen perheensä tarpeen mukaan erilaisista kuntoutuksen osista, kuten käyntikerrat ja kuntoutusviikonloput. Hankkeisiin liittyy Kelan tutkimusosaston toteuttama arviointitutkimus. Arviointitutkimusten ja kokemusten pohjalta arvioidaan mahdollisen uusien vakiinnutettavien palveluiden sisältö, laajuus ja kohderyhmät. Uudet palvelut alkaisivat vuonan ) Neuropsykiatrisen kuntoutuksen kehittämishanke, Oma väylä Vuonna 2013 käynnistyneen Oma väylä-hankkeen tavoitteena on luoda uusi kuntoutuspalvelumalli vuotiaille nuorille aikuisille, joilla on diagnosoitu toiminnallisesti korkeatasoinen autismi (mm. Aspergerin-oireyhtymä) ja/tai ADHD- oireyhtymä. Kuntoutuksella tuetaan kohderyhmän ammatillisten suunnitelmien selkeytymistä, opintojen loppuun saattamista sekä työelämään siirtymistä. Kuntoutuksessa keskeistä on sosiaalisten taitojen sekä arjenhallinnan taitojen vahvistaminen. Kuntoutuksen toteutuksessa painotetaan arjen toimintaympäristössä tapahtuvaa kuntoutusta. Tällöin kuntoutuksessa on mahdollista harjoitella niitä taitoja ja valmiuksia, jotka ovat estäneet kuntoutujaa osallistumasta täysipainoisesti esim. opintoihin tai työelämään sekä. jakaa kuntoutujan erityistarpeisiin liittyvää tietoa kuntoutuksen kannalta keskeisille tahoille. Hankkeen kuntoutuspalvelut käynnistyvät maaliskuun alussa 2015 ja päättyvät vuoden 2017 loppuun mennessä. Yhden kuntoutusjakson pituus on 1,5 vuotta. Hankkeen kuntoutuspalveluihin liittyy arviointitutkimus sekä palveluntuottajien kehittämistyön arviointiin liittyvät tutkimukset. Tutkimukset toteuttaa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Vuonna 2018 arvioidaan mitkä muut kohderyhmät mahdollisesti hyötyisivät Oma väylä hankkeen kuntoutuspalvelumallista. Kuntoutuspalvelujen mahdollinen käynnistys olisi vuonna ) Maahanmuuttajien kuntoutuksen kehittämishanke (Mahku) Maahanmuuttajien kuntoutuspalveluiden käytön selvittämistä ja mahdollista tarvetta erillispalveluille on selvitetty vuosina Kela on rahoittanut useita aiheeseen liittyviä tutkimuksia, joiden tulosten pohjalta päätettiin syksyllä 2014 käynnistää esiselvitys maahanmuuttajien kuntoutuksen kehittämishankkeen tarpeesta.

24 Mahku -hankkeen ( ) tavoitteena on kehittää Kelan kuntoutuspalveluita siten, että niissä kyettäisiin vastaamaan nykyistä paremmin myös maahanmuuttaja-asiakkaiden haasteisiin. Hanke koostuu Ohjeistamis-, Koulutus-, Tiedotus- ja Ammatillisen kuntoutuksen pilotointi osioista. Ohjeistamis osiossa tuotetaan ohjeistus Kelan palveluntuottajille maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa työskentelyn tueksi. Koulutus -osiossa puolestaan koulutetaan Kelan palveluntuottajia kulttuurisensitiivisen työotteen suhteen. Tiedotus osiossa tehostetaan Kelan viestintää maahanmuuttajilla. Ammatillisen kuntoutuksen pilotointi- osiossa kehitetään ammatillista kuntoutusta maahanmuuttajille. Pilotoinnissa mm. kokeillaan kielenopetuksen ja oppimisvaikeuksien tunnistamisen integroimista ammatillisen työkokeilun yhteyteen. 4) Etäkuntoutuspalveluiden kehittämishanke Etäkuntoutuspalveluiden kehittämishankkeen strategisena päämääränä on kehittää Kelan kuntoutuspalveluita siten, että asiakkailla on mahdollisuus osallistua kuntoutukseen etäteknologian välityksellä, siltä osin kuin se on tarkoituksenmukaista ja mahdollista. Etäkuntoutusmenetelmien käyttöönotto vähentää maantieteellisistä syistä johtuvaa eriarvoisuutta ja mahdollistaa kustannusten pienentymisen myötä kuntoutuspalveluiden tarjoamisen yhä suuremmalle joukolle kansalaisia. Hankkeen tavoitteena on: 22 Luoda uudenlaisia etäkuntoutustoimintamalleja, jotka ovat nykyistä keveämpiä ja kustannustehokkaampia Selvittää olemassa olevia etäkuntoutusmalleja (verkkokuntoutus ja reaaliaikaisia malleja) Luoda tekniset reunaehdot etäkuntoutuksen järjestämiseksi Kokeilla uudenlaista verkkokuntoutusta ja reaaliaikaisia kuntoutusmalleja Tutkia etäkuntoutusmenetelmien vaikuttavuutta ja kustannushyötyjä verrattuna olemassa oleviin palveluihin Jalkauttaa etäkuntoutusmenetelmät vakiintuneeksi osaksi Kelan järjestämää kuntoutusta. Hankkeeseen liittyy kartoittava kirjallisuuskatsaus, jossa kootaan tutkimus- ja kokemustietoa etäkuntoutuksesta, sen mahdollisuuksista ja siihen liittyvistä hyvistä käytännöistä. Katsauksessa tuotetaan tietoa yleisesti etäkuntoutuksen käytöstä kotimaassa ja kansainvälisesti, etäkuntoutuksen toteutustavoista ja etäkuntoutuksen ns. psykososiaalisista reunaehdoista. Samassa yhteydessä toteutetaan Kelan sisäinen tekninen esiselvitys, jossa kartoitetaan verkkopalveluun ja tietosuojaan liittyviä reunaehtoja Kelan järjestämässä kuntoutuksessa. Hankkeessa laaditaan Kelan etäkuntoutuspalveluiden toteuttamistrategia, josta käy ilmi etäkuntoutuspalveluiden jalkauttamisaikataulu ja miten jalkauttaminen käytännössä tapahtuu. Lisäksi haetaan kohdistetulla KKRL 12 :n haulla uusia etäteknologiaa hyödyntäviä kuntoutusmalleja. Uudet mallit otetaan käyttöön asteittain Kelan kuntoutuspalveluissa. Tuloksia voivat hyödyntää myös muut sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat. 5) Muutos-hanke Hankkeessa tutkitaan, millaisia vaikutuksia Kelan kuntoutuspalveluiden muutoksilla on ollut kuntoutujan saamaan palveluun ja kuinka uusimuotoinen palvelu toimii. Tutkimuksessa ollaan erityisesti kiinnostuneita Kelan kuntoutuksen asiakkaiden näkökulmasta; esimerkiksi onko kuntoutus oikeaaikaista ja tarkoituksenmukaista. Tutkimus kohdistuu kuntoutuspalvelun toimeenpanoon tilanteessa, jossa palvelun sisällöt, toimintatavat tai ehdot ovat muuttuneet tai on luotu kokonaan uusi palvelukonsepti kehittämishankeen tulosten perusteella. Uusien kuntoutuspalveluiden osalta selvitetään, miten toimiva uusi kuntoutuspalvelu on, millaisia hyötyjä ja vaikutuksia sillä on sekä miten palvelua tulisi kehittää edelleen. Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa soveltamiskelpoista tietoa Kelan kuntoutuksen kehittämis-, ohjaus- ja vaikuttamistyöhön.

25 Muutos-hankkeen tutkimuskokonaisuus toteutetaan osatutkimuksina, jotka kohdistuvat erityyppisiin kuntoutusmuotoihin tai -etuuksiin sisältäen sekä järjestämisvastuunalaista että harkinnanvaraista kuntoutusta. Muutos-hankkeen tutkimuskokonaisuuteen kuuluvilla osatutkimuksilla on kullakin erillinen tutkimussuunnitelma. Tutkimus toteutetaan vuorovaikutteisella ja käyttäjälähtöisellä otteella, jolloin tutkimustiedon käyttäjien tiedontarpeet muodostavat perustan tutkimustehtävän määrittelylle. Hanke käynnistyi toukokuussa 2015 ja päättyy , jolloin kaikki osatutkimukset ovat raportoitu. Ensimmäisen osatutkimuksen, joka koskee ammatillisen kuntoutuksen lainmuutosta ja ammatillista kuntoutusselvitystä, toteuttajat hankitaan syksyllä Muutos-hankkeen koordinointi tehdään Kelan tutkimusosastolla. 23 6) Kilpailu ja sääntely kuntoutuspalveluissa, Kilpa hanke Kelan kuntoutuspalveluiden hankinnoissa noudatetaan Lakia julkisista hankinnoista (348/2007). Suurin osa palveluista hankitaan avoimen tarjouskilpailun avulla eli järjestämällä tarjouskilpailu. Sopimuskaudella Kelassa kokeillaan ensimmäistä kertaa myös palveluseteliä, kun kahdessa Kelan vakuutuspiirissä vaikeavammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat yksilölliset avomuotoiset fysioterapiapalvelut järjestetään em. menettelyn avulla. Suomessa asiakkaan valinnan merkitys on korostunut palvelusetelin käyttöön liittyneessä keskustelussa. Kelan kuntoutuksessa on useissa palveluissa käytössä asiakkaan valinta eli asiakas voi valita itselleen sopivan palveluntuottajan Kelan sopimuskumppaneiden joukosta. Terveyspalveluiden kilpailun ja laadun välistä yhteyttä on tutkittu Kelan tutkimusosaston kaksivuotisessa ( ) vaikeavammaisten avomuotoisia yksilöllisiä fysioterapiapalveluita koskevassa hankkeessa. Tulosten mukaan kilpailu ei vaikuta laatuinvestointeihin, sen sijaan hinnalla on suurin merkitys, kun yritys tekee päätöksiä laadusta. Myös korkeampi kuntoutuskapasiteetti nostaa palvelun laatua. Tuloksen selittää todennäköisesti markkinoilla valitseva epätäydellinen informaatio, sillä tällä hetkellä asiakkailla on käytössään hyvin vähän tietoa palveluntuottajista ja palvelun laadusta (Pekola ym. 2014). Kilpailutuksen kehittämistä jatketaan viiteen osahankkeeseen jakautuva Kilpa-hankkeella vuosina Kilpa- hankkeen ensisijaisena kohteena ovat vaikeavammaisten yksilöllisten avomuotoisen fysioterapiapalveluiden markkinat mutta viimeisessä osahankkeessa tarkastelua laajennetaan koskemaan harkinnanvaraisia kuntoutuspalveluita erityisesti hankinnanvaraisia yksilöllisiä kuntoutusjaksoja. Hankkeen tavoitteena on syventää vaikeavammaisten fysioterapian markkinoiden tutkimusta erityisesti kiinteän hinnoittelun osalta ja selvittää sitä miten markkinat reagoivat palveluseteliin liittyvään hintasääntelyyn ja miten palvelusetelin käyttöä ja hintakorimallia voitaisiin Kelassa edelleen kehittää eri palveluissa. Hankkeessa selvitetään myös asiakkaan valinnan toteutumista Kelassa sekä sitä miten asiakkaiden valintaprosessia voitaisiin kehittää ja samalla lisätä laatukilpailua markkinoilla toimivien yritysten välillä. Hankkeella on mahdollisuus saada tietoa kuntoutuspalveluiden järjestämisestä sekä eri hankintamenettelyistä, niiden toimivuudesta ja kehittämismahdollisuuksista. Tuloksia voidaan hyödyntää laajasti eri kuntoutus- kuten muiden Kelan palveluiden järjestämis- ja hankintamenettelyiden kehittämisessä. Tulosten avulla palveluiden järjestämistapoja voidaan Kelassa edelleen kehittää myös asiakkaiden näkökulmasta, kun tiedetään millaista tietoa asiakkaat tarvitsevat valintaa tehdessään. 7) Tiedonvirtaa hanke Tiedonvirtaa hanke on Kelan kognitiivisen kuntoutuksen kehittämishanke. Hanke toteutetaan vuosina Hankkeen tavoitteena on edistää skitsofreniaryhmän ensipsykoosiin sairastuneen nuoren aikuisen mahdollisuuksia jatkaa kouluttautumista ja työelämään pääsyä ja kohentaa ensipsykoosin sairastaneiden kuntoutujien kognitiivista toimintakykyä sekä ehkäistä näin psykoosin

26 puhkeamiseen liittyneen kognitiivisen toimintakyvyn laskun psykososiaalisia vaikutuksia. Hankkeen aikana tarjotaan ensipsykoosiin sairastuneelle akuuttivaiheen väistymisen jälkeen vuoden kestävä 30 yksilöllistä käyntikertaa sisältävä kognitiivisen kuntoutuksen jakso tavanomaisen hyvän hoidon lisäksi. Hankkeen tulosten pohjalta on tavoitteena luoda kognitiivisen kuntoutuksen malli, joka on jalkautettavissa Kelan vakiintuneeksi kuntoutuspalveluksi. 24

27 Kuntoutuspalveluja saaneet 25 Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kuntoutuspalveluja saaneet vuosina Liite 3 (1/6) Yhteensä Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Mielenterveyden häiriöt Hermoston sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Muut sairauspääryhmät *) Kuntoutujien määrän väheneminen johtuu siitä, että psykoterapia siirtyi järjestämisvelvollisuuden piiriin vuoden 2011 alusta. Ennen vuotta 2011 alkaneiden psykoterapioiden toteutuminen kustannettiin 0 Vuosi Huom! Vuosien 2013 ja 2014 luvuissa eivät ole mukana henkilöt, joille on maksettu pelkästään Kelan myöntämää

28 26 Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kuntoutuspalveluja saaneet vuonna 2015 Liite 3 (2/6) Kehittämistoiminta Yksilölliset kuntoutusjaksot Muut ASLAK-kurssit Sopeutumisvalm.kurssit Muut kuntoutuskurssit Typo-kurssit Mielenterv.kunt.kurssit Tules-kurssit Yhteensä kuntoutuspalveluja saaneita oli

29 27 Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kuntoutujien maksetut kuntoutuskustannukset vuonna 2015 Liite 3 (3/6) Kehittämistoiminta 3,6 M Muu 1,6 M Yksilölliset kuntoutusjaksot 16,2 M ASLAK-kurssit 22,6 M Sopeutumisvalm.kurssit 8,5 M Tules-kurssit 13,0 M Muut kuntoutuskurssit 11,8 M Typo-kurssit 6,2 M Mielenterv.kunt.kurssit 3,8 M Yhteensä maksetut kustannukset olivat 87,3

30 Lkm Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen (KKRL 12 ) kuntoutuspalveluja saaneiden lukumäärä asukasta kohti YKS-vastuualueittain vuosina 2005*, 2010 ja 2015** Liite 3 (4/6) * ** 2 0 OYS:n erityisvastuualue TAYS:n erityisvastuualue KYS:n erityisvastuualue TYKS:n erityisvastuualue YKS-vastuualue HYKS:n erityisvastuualue Koko maa *) Laskettu sairaanhoitopiirikohtaisesta tilastosta. **) Vuoden 2014 vakuutettu väestö. Kuntoutuspalveluja saaneiden lukumäärän väheneminen asukasta kohti johtuu psykoterapian siirtymisestä järjestämisvelvollisuuden piiriin

31 29 Liite 3 (5/6)