Omahoitajuuden toteutuminen hoitohenkilökunnan arvioimana konservatiivisella tulosalueella v Jaana Koivuselkä Kati Sahlsten Pirjo Aalto

Transkriptio

1 Omahoitajuuden toteutuminen hoitohenkilökunnan arvioimana konservatiivisella tulosalueella v Jaana Koivuselkä Kati Sahlsten Pirjo Aalto Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 12/2002

2 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 12/2002 OMAHOITAJUUDEN TOTEUTUMINEN HOITOHENKILÖSTÖN ARVIOIMANA KONSERVATIIVISELLA TULOSALUEELLA V.2002 Jaana KOIVUSELKÄ, Kati SAHLSTEN, Pirjo AALTO Tampereen yliopistollinen sairaala Konservatiivinen tulosalue Tampere 2002

3 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL TAMPERE ISBN ISSN Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2002

4 KUVAILUSIVU PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUSARJA THE PUBLICATION SERIES OF PIRKANMAA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun nimi: Omahoitajuuden toteutuminen hoitohenkilökunnan arvioimana konservatiivisella tulosalueella v Tekijä/tekijät: Jaana Koivuselkä, Katri Sahlsten, Pirjo Aalto Julkaisun numero: 12/2002 ISSN ISBN Julkaisupaikka: Tampere Julkaisija: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Julkaisun luokitus: Alueelliset hoito-ohjelmat ja menettelytapaohjeet Kehittämisprojektien loppuraportit Selvitykset ja tutkimukset Muut Kokonaissivumäärä: 66 Tiivistelmä: Tampereen yliopistollisen keskussairaalan (TAYS) hoitotyön toimintasuunnitelmaan kirjattiin tavoitteeksi siirtyminen yksilövastuiseen hoitotyöhön vuonna Konservatiivisen tulosalueen hoitotyön menestystekijöihin ja tavoitteisiin vuonna 2002 on edelleen kirjattu yksilövastuisen hoitotyön kehittäminen. Konservatiiviseen tulosalueeseen kuuluvat sisätautien, iho- ja sukupuolitautien, syöpätautien ja keuhkosairauksien klinikat sekä neurologian ja kuntoutustoimen yksikkö ja lastenklinikka. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hoitohenkilökunnan käsityksiä omahoitajana toimimisesta konservatiivisella tulosalueella vuonna Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa millainen on hoitohenkilökunnan arvio potilaiden tiedosta omahoitajuudesta ja miten yksilövastuisen hoitotyön periaatteet toteutuvat omahoitajuudessa; miten hoitohenkilökunta asennoituu omahoitajuuteen, miten autonomia, koordinointi, potilaskeskeisyys ja vastuullisuus toteutuvat omahoitajuudessa. Tutkimusongelmia selvitettiin TAYS:ssa kehitetyllä Arvio omahoitajana toimimisesta mittarilla. Tutkimusaineiston tilastollinen käsittely tehtiin SPSS ohjelmalla. Koko aineistosta otettiin suorat jakaumat. Osa vastauksista ristiintaulukoitiin ja osasta kyselylomakkeen väittämistä muodostettiin viisi summamuuttujaa (tieto omahoitajuudesta, asenne, autonomia, koordinointi, potilaskeskeisyys ja vastuullisuus). Omahoitajuuden työnjakomuodoksi ilmoitti vähän yli puolet vastaajista. Hoitohenkilökunta arvioi potilaidensa tietävän omanhoitajansa, hänen saatavilla olon ja korvaavan hoitajan kohtalaisesti. Autonomian koettiin toteutuvan kaikkein parhaiten. Tulosten mukaan vastuullisuuden, koordinoinnin ja potilaskeskeisyyden osioiden arvioitiin toteutuvan hyvin. Heikoimmaksi arvioitiin asennoituminen omahoitajuuteen, joka arvioitiin kohtalaiseksi. Konservatiivisella tulosalueella omahoitajuus on vallitseva työnjakomuoto. Merkittävää tuloksia tarkasteltaessa on omahoitajuuden työnjakomuodoksi ilmoittaneiden (52,3 ) väheneminen verrattuna vuoteen 2000 (59 ). Kyselyn vastausprosentti 74,6 oli melko hyvä, joten tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina. Avainsanat: omahoitajuus, yksilövastuinen hoitotyö Hinta: (sis. alv 8) 12 Julkaisu tulostettavissa osoitteesta: Julkaisu tilattavissa osoitteesta: www2.juvenes.fi/verkkokauppa Julkaisu ostettavissa Juvenes Kirjakaupoista: Yliopiston Kirjakauppa Kalevantie 4, Tampereen Yliopisto puh. (03) , Korkeakoulun Kirjakauppa Korkeakoulunkatu 1, Tampere puh. (03) , Pyynikintien Kirjakauppa Pyynikintie 2, Tampere puh. (03)

5 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO YKSILÖVASTUINEN HOITOTYÖ JA OMAHOITAJUUS TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT OMAHOITAJA-KYSELYN TOTEUTTAMINEN AINEISTON ANALYYSI TUTKIMUKSEN TULOKSET Aineiston kuvaus Yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden toteutuminen Hoitohenkilökunnan arvio potilaiden tiedosta omahoitajuudesta Asenne omahoitajuuteen Autonomian toteutuminen Koordinoinnin toteutuminen Vastuullisuuden toteutuminen Potilaskeskeisyyden toteutuminen Kirjaaminen Yhteistyö lääkärin kanssa Aika YHTEENVETO POHDINTA...15 LÄHTEET...17 LIITTEET 1-7

6 1 1. JOHDANTO Tampereen yliopistollisen keskussairaalan (TAYS) hoitotyön toimintasuunnitelmaan kirjattiin tavoitteeksi siirtyminen yksilövastuiseen hoitotyöhön vuonna Hoitotyön johtajia on koulutettu vuodesta 1991 alkaen, jotta he voisivat osastoillaan ohjata muutosta kohti yksilövastuista hoitotyötä. Konservatiivisen tulosalueen hoitotyön menestystekijöihin ja tavoitteisiin on vuonna 2002 edelleen kirjattu yksilövastuisen hoitotyön kehittäminen. Konservatiiviseen tulosalueeseen kuuluvat sisätautien, iho- ja sukupuolitautien, syöpätautien ja keuhkosairauksien klinikat sekä neurologian ja kuntoutustoimen yksikkö ja lastenklinikka (Liite 1). Yksilövastuisen hoitotyön toteutumista mitataan vuodeosastomittarin kysymyksellä: Oliko teillä omahoitaja? sekä hoitohenkilökunnalle suunnatulla Arvio omahoitajana toimimisesta kyselyllä (Liite 2). Tavoitteena on tulosaluetasolla omahoitajuuden lisääntyminen 10 :lla edelliseen vuoteen verrattuna. Ylihoitaja Tarja Pukuri tutki yksilövastuisen hoitotyön toteutumista hoitohenkilökunnan arvioimana vuonna Tutkimuksessa kartoitettiin yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden: autonomian, jatkuvuuden, koordinoinnin, potilaskeskeisyyden ja vastuullisuuden toteutumista omahoitajien arvioimana. Vuonna 2000 mittaus uusittiin samaa mittaria käyttäen. Vastaajista ilmoitti työnjakomuodoksi osastollaan yksilövastuisen hoitotyön vuonna ja vuonna Mittaria on uusittu vuosina ja sen pohjana on vuoden 1995 mittari. Se perustuu edelleen yksilövastuisen hoitotyön periaatteisiin; autonomiaan, koordinointiin, potilaskeskeisyyteen ja vastuullisuuteen. Nykyinen mittari sisältää kolme avointa kysymystä koskien klinikkaa, osastoa ja työnjakomuotoa, 17 Likert - asteikollista väittämää koskien toimintaa omahoitajana sekä kysymyksen ajankäytöstä oman potilaan kanssa.

7 2 2. YKSILÖVASTUINEN HOITOTYÖ JA OMAHOITAJUUS Yksilövastuista hoitotyötä toteutetaan tällä hetkellä sekä hoitotyön filosofiana että työnjakomenetelmänä, toiminnan uudelleenorganisoitumisena (Munnukka, 1993). Yksilövastuisen hoitotyön perusajatus on, että yksittäisen potilaan hoitotyö on saman sairaanhoitajan valvonnassa sairaalaan saapumisesta kotiin pääsyyn asti. Sama sairaanhoitaja (omahoitaja) huolehtii samojen potilaiden kokonaishoidosta. Potilaalle nimetty omahoitaja koordinoi potilaan ympärivuorokautisen hoidon. Omahoitaja on vastuussa hoitotyön suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Omahoitaja huolehtii siitä, että hoitotyötä toteutetaan suunnitelman mukaisesti. (Hegyvary, Kiikkala, Pukuri, 1997) Primary nursing - käsitteen suomenkielisenä vastineena käytetään yksilövastuista hoitotyötä, koska halutaan korostaa sekä yksilöä että vastuuta (Karpov, 1988). Primary nurse -sanaparille ei suomen kielessä ole vakiintunutta vastinetta, koska tarkkaa vastinetta sille on vaikea löytää. Suomalaisena vastineena on ehdotettu sanoja: omahoitaja, vastuuhoitaja, oma vastuuhoitaja ja yksilövastuinen kokonaishoitaja. Lisäksi joissakin keskusteluissa on ehdotettu sanoja perhehoitaja ja lähihoitaja. Primary nurse -sanaparin vastineena on käsitteellä omahoitaja jonkin verran muita vakiintuneempi käyttö. Omahoitaja on käsitteistä potilaskeskeisin, sillä silloin potilaalla on oma hoitaja ja hän on oman hoitonsa subjekti. Siksi tässä tutkimuksessa käsitteitä yksilövastuinen hoitotyö ja omahoitajuus käytetään rinnakkain. (Kiikkala, 1985, Pukuri, 1997.) TAYS:n konservatiivisella tulosalueella potilaan hoito toteutetaan yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden mukaan. Yksilövastuisen hoitotyön perusajatukseen Hegyvaryn (1987) mukaan sisältyvät seuraavat perusperiaatteet: Vastuullisuus; yksi sairaanhoitaja on vastuussa potilaan hoidosta vuorokauden ympäri koko potilaan sairaalassa oloajan. Autonomia; potilaalle nimetyllä omalla sairaanhoitajalla on valtuudet tehdä hoitotyöhön liittyviä päätöksiä ammatin itsemääräämisoikeuden rajoissa Koordinointi; hoitotyö on ympärivuorokautista, ei edes vuoronvaihdot keskeytä sitä, vaan sairaanhoitaja neuvottelee suoraan seuraavan hoitotyöntekijän kanssa Kattavuus; sairaanhoitaja huolehtii potilaan kaikista tarvittavista hoitotoimista työvuoron aikana. 3. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää hoitohenkilökunnan käsityksiä omahoitajana toimimisesta TAYS:in konservatiivisella tulosalueella vuonna Tutkimusongelmat ovat: 1. Millainen on hoitohenkilökunnan arvio potilaiden tiedosta omahoitajuudesta?

8 3 2. Miten hoitohenkilökunta asennoituu omahoitajuuteen? 3. Miten autonomia toteutuu omahoitajuudessa? 4. Miten koordinointi toteutuu omahoitajuudessa? 5. Miten potilaskeskeisyys toteutuu omahoitajuudessa? 6. Miten vastuullisuus toteutuu omahoitajuudessa? Tavoitteena on saada tietoa millainen on hoitohenkilökunnan arvio potilaiden tiedosta omahoitajuudesta ja miten yksilövastuisen hoitotyön periaatteet toteutuvat omahoitajuudessa; miten hoitohenkilökunta asennoituu omahoitajuuteen, miten autonomia, koordinointi, potilaskeskeisyys ja vastuullisuus toteutuvat omahoitajuudessa. 4. OMAHOITAJA-KYSELYN TOTEUTTAMINEN Kysely toteutettiin TAYS:in konservatiivisen tulosalueen vuodeosastoilla ja kardiologisella sekä sisätautien poliklinikalla tammikuussa Kysely organisoitiin osastonhoitajien kautta. Osastonhoitajat jakoivat kyselylomakkeet hoitotyöntekijöille Kyselyyn vastasivat sillä hetkellä työssä olevat vakinaiset hoitajat ja pitkäaikaiset sijaiset. Vastauslomakkeet palautettiin osastonhoitajien kautta projektipäällikkö Hannele Laitiselle. Analysoinnin ja raportin tekivät terveystieteiden opiskelijat Kati Sahlsten ja Jaana Koivuselkä. Kyselylomakkeita jaettiin 500 kpl ja niitä palautettiin 376 kpl, vastausprosentti oli 75,2. Kolme vastauslomaketta jouduttiin hylkäämään; yksi niistä palautettiin niin myöhään, että analysointi oli jo tehty ja kaksi oli täytetty niin puutteellisesti ettei niitä voitu ottaa mukaan. Aineiston kooksi tuli 373 vastauslomaketta, jolloin lopullinen vastausprosentti oli 74,6. 5. AINEISTON ANALYYSI Tutkimusaineiston tilastollinen käsittely tehtiin SPSS 10.1 ohjelmalla. Koko aineistosta otettiin frekvenssi- ja prosenttijakaumat (Liite 3). Osa vastauksista ristiintaulukoitiin ja niistä laskettiin suorat frekvenssi- ja prosenttijakaumat. Osasta kyselylomakkeen väittämistä muodostettiin viisi summamuuttujaa (tieto omahoitajuudesta, asenne, autonomia, koordinointi, potilaskeskeisyys ja vastuullisuus). Summamuuttujat muodostettiin osittain aiempien (v ja 2000) analyysien pohjalta ja analysoijien oman pohdinnan perusteella. Jokaisen väittämän kohdalla laskettiin muuttujien saamille arvoille frekvenssi- ja prosenttijakaumat. Prosentit on esitetty taulukossa kunkin väittämän kohdalla (esim. Potilaani tietävät, että olen heidän omahoitajansa). Saman kokonaisuuden väittämistä muodostettiin summamuuttujat. Summamuuttujat saatiin laskemalla yhteen muuttujien saamat arvot. Näin saaduista arvoista laskettiin keskiarvot. Keskiarvoista muodostettiin uudet muuttujat pyöristämällä ja luokittelemalla uudelleen. Näistä uusista muuttujista

9 4 laskettiin frekvenssi- ja prosenttijakaumat (Liite 4). Prosentit on esitetty taulukossa summamuuttujan kohdalla (esim. Tieto omahoitajasta). Summamuuttujista lasketuille keskiarvoille laskettiin vielä uudet keskiarvot (keskiarvojen keskiarvo), jotta voidaan arvioida kunkin summamuuttujan keskimääräistä vastausta (esim. Tieto omahoitajuudesta osion summamuuttujien keskiarvojen keskiarvo oli 2,7 eli hoitohenkilökunta arvioi potilaiden tietävän omahoitajuudesta kohtalaisesti ). 6. TUTKIMUKSEN TULOKSET 6.1. Aineiston kuvaus Taulukko 1. Kyselyyn vastaaminen klinikoittain KLINIKKA SISÄTAUDIT NEUROLOGIA IHOTAUDIT KEUHKOSAIRAUDET SYÖPÄTAUDIT LASTENTAUDIT koko N aineistosta Kyselyyn vastasi hoitajia kuudesta eri klinikasta. Lähes puolet vastaajista työskenteli sisätautien klinikassa, kolmasosa lastenklinikassa ja vajaa kymmenesosa neurologian ja kuntoutustoimen yksikössä sekä keuhkosairauksien ja syöpätautien klinikoissa. Iho- ja sukupuolitautien klinikassa työskenteli muutamia vastaajia. (Taulukko 1) Taulukko 2. Työnjakomuoto TYÖNJAKOMUOTO omahoitajuus moduli ryhmä omahoitajuus/moduli tehtäväkeskeinen/omahoitajuus Tieto puuttuu koko N aineistosta vastanneista Työmuotoa kysyttiin avoimella kysymyksellä. Vastauksista yhdistettiin samaan luokkaan yksilövastuisuus ja omahoitajuus. Yli puolet vastaajista ilmoitti työnjakomuodoksi omahoitajuuden. Viidesosa vastaajista ilmoitti työnjakomuodoksi modulityöskentelyn. Noin kymmenesosa ilmoitti työnjakomuodoksi

10 5 omahoitaja/modulityön. Lähes viidesosa vastaajista jätti vastaamatta tähän kysymykseen. (Taulukko 2) tehtäväkeskeinen/ omahoitajuus omahoitajuus/moduli ryhmä moduli omahoitajuus Tieto puuttuu IHOTAUDIT KEUHKOSAIRAUDET SISÄTAUDIT NEUROLOGIA LASTENTAUDIT SYÖPÄTAUDIT Kuvio 1. Työnjakomuoto klinikoittain Iho- ja sukupuolitautien ja keuhkosairauksien klinikoissa työskentelevistä kaikki ja lastenklinikassa lähes kaikki vastasivat työnjakomuodoksi omahoitajuuden. Sisätautien klinikassa ja neurologian ja kuntoutustoimen yksikössä työskentelevistä reilusti alle puolet ja syöpätautien klinikassa vajaa viidesosa vastasi työnjakomuodoksi omahoitajuuden. Modulityöskentelyn työmuodoksi ilmoitti sisätautien ja syöpätautien klinikoissa sekä neurologian ja kuntoutustoimen yksikössä työskentelevistä vajaa puolet. Sisätautien klinikassa ja neurologian ja kuntoutustoimen yksikössä työskentelevien vastauksissa modulityöskentely oli hieman omahoitajuutta yleisempi vastaus. Sisätautien klinikassa sekä neurologian ja kuntoutustoimen yksikössä työskentelevistä kuudesosa ja syöpätautien klinikassa vajaa puolet ilmoitti työnjakomuodoksi omahoi- tajuuden/modulityöskentelyn. (Kuvio 1) 6.2. Yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden toteutuminen Yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden/omahoitajuuden toteutumista kartoitettiin 17 väittämällä. Vastauksista muodostettiin summamuuttujia. Vastausasteikko oli 5- portainen asteikolla 1-5:

11 6 1 = Erittäin hyvin 2 = Hyvin 3 = Kohtalaisesti 4 = Jonkun verran 5 = Ei lainkaan Seuraavissa luvuissa tarkastellaan taulukoissa jokaista yksilövastuisen hoitotyön periaatteen summamuuttujaa koko aineistossa. Klinikoittain ja osastoittain tehtävät tarkastelut on toimitettu klinikoiden ylihoitajille eikä niitä tarkastella tässä raportissa Hoitohenkilökunnan arvio potilaiden tiedosta omahoitajuudesta. Analyysissä muodostettiin oma summamuuttuja koskien hoitohenkilökunnan arviota potilaan tiedosta omahoitajuudesta, koska tieto omahoitajasta on yksi hoitotyön menestystekijöistä. Hoitohenkilökunnan arviota potilaiden tiedosta omahoitajuudesta mitattiin kolmella väittämällä, joista muodostettiin summamuuttuja tieto omahoitajuudesta. Kolmannes vastaajista arvioi potilaidensa tietävän omahoitajansa hyvin, vajaa puolet hyvin ja vajaa viidennes kohtalaisesti. Reilu kolmannes vastaajista arvioi potilaidensa tietävän milloin ovat töissä ja saatavilla hyvin tai hyvin, kolmannes kohtalaisesti ja viidesosa jonkun verran. Neljäsosa vastaajista arvioi potilaidensa tietävän kuka on korvaava hoitaja hyvin tai hyvin, kolmannes kohtalaisesti tai jonkun verran ja kymmenesosa ei lainkaan. (Taulukko 3) Taulukko 3. Hoitohenkilökunnan arvio potilaiden tiedosta omahoitajuudesta TIETO OMAHOITAJUUDESTA Erittäin Hyvin Kohtalaisesti Jonkun Ei hyvin verran lainkaan OSIOT Tieto puuttuu Potilaani tietävät, että olen heidän omahoitajansa. 31,1 43,2 18,5 5,1 0,8 1,3 100 Potilaani tietävät, milloin olen työssä ja saatavilla. 7,5 32,2 36,5 18,2 4,8 0,8 100 Yht. Potilaani tietävät, kuka on korvaava hoitaja, kun en ole paikalla. 4,0 21,7 32,4 28,2 11,8 1,9 100 TIETO OMAHOITAJUUDESTA 4,6 39,9 38,6 11,5 2,4 2,9 100 Tieto omahoitajuudesta summamuuttujan keskiarvon keskiarvo oli 2,7 eli hoitohenkilökunta arvioi potilaidensa tietävän omahoitajuudesta kohtalaisesti.

12 Asenne omahoitajuuteen Asennetta omahoitajuuteen mitattiin kahdella väittämällä, joista muodostettiin summamuuttuja asenne. Puolet vastaajista ilmoitti vastaavansa omahoitajana potilaansa hoitotyöstä koko hoitojakson ajan hyvin tai hyvin, kolmasosa kohtalaisesti ja viidesosa ei lainkaan. Kolmannes vastaajista ilmoitti, että uusi työntekijä perehdytetään omahoitajana toimimiseen hyvin tai hyvin, kolmannes kohtalaisesti ja kolmannes jonkun verran tai ei lainkaan. (Taulukko 4) Taulukko 4. Asenne omahoitajuuteen ASENTEEN OSIOT Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Jonkun verran Ei lainkaan Tieto puuttuu Yht. Vastaan omahoitajana potilaani hoitotyöstä koko hoitojakson ajan Osastollamme uusi työntekijä perehdytetään omahoitajana toimimiseen 11,0 38,9 30,0 15,8 22,8 1, ,6 28,2 33,2 23,3 4,8 1,9 100 ASENNE 10,5 17,7 44,0 22,0 2,9 2,9 100 Asenne summamuuttujan keskiarvon keskiarvo oli 2,7 eli asennoituminen omahoitajuuteen oli kohtalaista.

13 Autonomian toteutuminen Autonomian toteutumista mitattiin kahdella väittämällä, joista muodostettiin summamuuttuja autonomia. Lähes puolet vastaajista ilmoitti osastonhoitajan toiminnan tukevan toimintaansa omahoitajana hyvin tai hyvin, viidesosa kohtalaisesti ja vajaa kuudesosa jonkun verran tai ei lainkaan. Lähes kaikki vastaajat ilmoittivat luottavansa myös muiden omahoitajien osaamiseen hyvin tai hyvin. Taulukko 5. Autonomian toteutuminen AUTONOMIAN OSIOT Osastonhoitajan toiminta tukee työtäni omahoitajana. Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Jonkun verran Ei lainkaan Tieto puuttuu Yht. 15,5 39,7 26,0 12,9 2,4 3,3 100 Luotan myös muiden omahoitajien osaamiseen. 63,8 33,8 1,6 0,0 0,0 0,8 100 AUTONOMIA 12,6 58,4 24,1 1,3 0,0 3,5 100 Autonomia summamuuttujan keskiarvon keskiarvo oli 1,9 eli autonomian koettiin toteutuvan hyvin.

14 Koordinoinnin toteutuminen Koordinoinnin toteutumista mitattiin kolmella väittämällä, joista muodostettiin summamuuttuja koordinointi. Reilusti yli puolet vastaajista ilmoitti hoitotyön suunnitelman ohjaavan omaa toimintaansa hyvin tai hyvin ja kolmasosa kohtalaisesti. Yli puolet vastaajista ilmoitti hoitotyön suunnitelman ohjaavan myös muiden hoitajien toimintaa hyvin tai hyvin ja kolmasosa kohtalaisesti. Lähes kaikki vastaajat ilmoittivat hoitavansa potilaansa jatkohoitojärjestelyt hoitotyön osalta hyvin, hyvin tai kohtalaisesti. (Taulukko 6) Taulukko 6. Koordinoinnin toteutuminen KOORDINOINNIN OSIOT Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Jonkun verran Ei lainkaan Tieto puuttuu Hoitotyön suunnitelma ohjaa omaa toimintaani 12,9 51,7 28,4 5,6 0,8 0,5 100 Yht. Hoitotyön suunnitelma ohjaa myös muiden hoitajien toimintaa poissa ollessani Hoidan potilaani jatkohoitojärjestelyt hoitotyön osalta 8,0 49,6 30,6 9,4 1,6 0, ,8 50,4 22,0 4,6 0,0 0,3 100 KOORDINOINTI 8,3 58,7 27,6 4,3 0,0 1,1 100 Koordinointi summamuuttuja keskiarvon keskiarvo oli 2,3 eli koordinointi toteutui hyvin.

15 Vastuullisuuden toteutuminen Vastuullisuuden toteutumista mitattiin kahdella väittämällä, joista muodostettiin summamuuttuja vastuullisuus. Neljäsosa vastaajista ilmoitti omien potilaiden hoidon työssä ollessa toteutuvan hyvin, lähes puolet hyvin ja viidesosa kohtalaisesti. Lähes kaikki vastaajat ilmoittivat vastaavansa potilaansa asioiden tiedottamisesta hyvin, hyvin tai kohtalaisesti. (Taulukko 7) Taulukko 7. Vastuullisuuden toteutuminen VASTUULLISUUDEN OSIOT Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Jonkun verran Ei lainkaan Tieto puuttuu Hoidan työssä ollessani omia potilaita 24,1 48,8 18,8 6,2 1,1 1,1 100 Yht. Vastaan potilaani asioiden tiedottamisesta muille häntä hoitaville 27,3 57,1 12,9 1,9 0,0 0,8 100 VASTUULLISUUS 11,8 56,3 26,8 3,2 0,3 1,6 100 Vastuullisuus summamuuttujan keskiarvon keskiarvo oli 2,0 eli vastuullisuuden arvioitiin toteutuvan hyvin.

16 Potilaskeskeisyyden toteutuminen Potilaskeskeisyyden toteutumista mitattiin kolmella väittämällä, joista muodostettiin summamuuttuja potilaskeskeisyys. Yli puolet vastaajista ilmoitti neuvottelun hoitotyön tavoitteista potilaan ja tarvittaessa hänen perheensä kanssa toteutuvan hyvin tai hyvin ja kolmasosa kohtalaisesti. Vajaa puolet vastaajista ilmoitti hoitotyön suunnittelun potilaan ja tarvittaessa hänen perheensä kanssa toteutuvan hyvin tai hyvin ja kolmasosa kohtalaisesti. Kolmasosa vastaajista ilmoitti hoitotyön arvioinnin potilaan ja tarvittaessa hänen perheensä kanssa toteutuvan hyvin tai hyvin ja yli puolet kohtalaisesti tai jonkun verran. (Taulukko 8) Taulukko 8. Potilaskeskeisyyden toteutuminen POTILASKESKEISYYDEN OSIOT Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Jonkun verran Ei lainkaan Tieto puuttuu Yht. Neuvottelen hoitotyön tavoitteista potilaani ja tarvittaessa hänen perheensä kanssa. Suunnittelen hoitotyötä yhdessä potilaani ja tarvittaessa hänen perheensä kanssa. 11,0 48,5 29,8 9,7 0,3 0, ,5 44,0 31,9 14,5 1,1 1,1 100 Arvioin hoitotyötä yhdessä potilaani ja tarvittaessa hänen perheensä kanssa. 4,0 28,4 41,6 23,3 2,1 0,5 100 POTILASKESKEISYYS 10,5 46,4 32,4 9,1 0,3 1,3 100 Potilaskeskeisyys summamuuttujan keskiarvon keskiarvo oli 2,5 eli hoitohenkilökunta arvioi potilaskeskeisyyden toteutuvan hyvin.

17 Kirjaaminen Taulukko 9. Hoitotyöntekijöiden arvio miten kirjaaminen tukee omahoitajuutta hyvin hyvin kohtalaisesti jonkun verran ei lainkaan Tieto puuttuu koko N aineistosta vastanneista Vajaa neljäsosa vastaajista arvioi kirjaamisen tukevan omahoitajuutta hyvin, vajaa puolet hyvin ja viidesosa kohtalaisesti. (Taulukko 9) Yhteistyö lääkärin kanssa Taulukko 10. Yhteistyö lääkärin kanssa on sovittu hyvin hyvin kohtalaisesti jonkun verran ei lainkaan Tieto puuttuu koko N aineistosta vastanneista Kuudesosa vastaajista arvioi yhteistyön lääkärin kanssa sovitun hyvin, kolmannes hyvin ja reilu kolmannes kohtalaisesti. (Taulukko 10) Aika Taulukko 11. Hoitotyöntekijöiden arvio potilaan kanssa päivittäin viettämästään vähimmäis- ja enimmäisajasta.

18 13 VÄHIMMÄISAIKAENIMMÄISAIKA VASTANNEET (N) Tieto puuttuu Keskiarvo 56 min (1h) 281min (4,6 h) Minimi 0 min 15 min Maksimi 480 min (8 h) 900 min (15 h) Hoitotyöntekijän oman potilaan kanssa päivittäin viettämää aikaa kysyttiin avoimella kysymyksellä, jossa pyydettiin arvioimaan vähimmäis- ja enimmäisaika. (Olen oman potilaani kanssa päivittäin (min max). Vastauksista hylättiin ja tieto puuttuu - luokkaan luokiteltiin ne vastaukset, joissa oli ilmoitettu vain yksi aika. Lisäksi useat vastaajat jättivät kokonaan vastaamatta. Vähimmäisajan ilmoitti 240 vastaajaa ja vastausprosentti kysymykseen oli 64,3. Enimmäisajan ilmoitti 229 vastaajaa ja vastausprosentti oli 61,4. Vähimmäisaika vaihteli välillä minuuttia (0-8 h), keskiarvon ollessa 56 minuuttia. Enimmäisaika vaihteli välillä (0,25-15 h) minuuttia keskiarvon ollessa 281 minuuttia (4,6 h). (Taulukko 11) Tutkimustulokset luvun 6 osalta on esitetty liitteissä 5 7.

19 14 7. YHTEENVETO Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin hoitotyöntekijöiden arviota omahoitajana toimimisesta. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata hoitohenkilökunnan arviota omahoitajana toimimisesta. toimimisesta. Tutkimusongelmia selvitettiin TAYS:ssa kehitetyllä Arvio omahoitajana toimimisesta mittarilla. Kyselylomakkeen väittämistä muodostettiin viisi summamuuttujaa; tieto omahoitajuudesta, asenne, autonomia, koordinointi, potilaskeskeisyys ja vastuullisuus. Tutkimus kohdistui TAYS:n konservatiivisen tulosyksiköiden klinikoihin. Tässä vuonna 2002 tehdyssä kyselyssä omahoitajuuden työnjakomuodoksi ilmoitti vähän yli puolet (52,3 ) vastaajista, v yli puolet (59 ) ja v vajaa puolet (47 ). Modulityöskentelyn työnjakomuodoksi v ilmoitti viidesosa (20 ), v neljäsosa (27 ) ja v samoin neljäsosa (26 ). Ryhmätyöskentelyn työnjakomuodoksi v ilmoitti vain muutama vastaaja (1 ), v vajaa kymmenesosa (7 ) ja v vajaa viidennes (18 ). Tehtäväkeskeinen työnjako ilmoitettiin työnjakomuodoksi v vain yhdessä (0,3 ) vastauslomakkeessa, v kuudessa (2 ) ja v vastauksessa (3 ). Vertailtaessa työnjakomuotojen toteutumista eri vuosina omahoitajuus näyttää vähentyneen jonkin verran, vaikka tulosalueen menestystekijöissä omahoitajuuden lisääntyminen on yhtenä tavoitteena. Moduli- ja ryhmätyöskentelyn työnjakomuodoksi ilmoittaneiden osuus on myös vähentynyt hieman. Tulosten vertailussa on otettava huomioon, että v ja 1995 sekamuodot (esim. omahoitajuus/modulityöskentely) oli luokiteltu kohtaan muut, v tällä työnjakomuodolla oli oma luokka. Osaston työnjakomuoto kysymykseen jätettiin vastaamatta tässä kyselyssä huomattavasti useammin kuin aiemmissa kyselyissä. Kyselyn tuloksia voitiin verrata aiempien kyselyiden tuloksiin ainoastaan työnjakomuodon osalta. Muilta osin tuloksia ei voida verrata, koska osa väittämistä sekä Likert asteikko olivat erilaisia. Tässä kyselyssä omahoitajuuden työnjakomuodoksi vastasi lähes yksimielisesti iho- ja sukupuolitautien ja keuhkosairauksien klinikat sekä lastenklinikka. Sisätautien klinikassa ja neurologian ja kuntoutuksen yksikössä työnjakomuodoksi ilmoitettiin enimmäkseen omahoitajuus tai modulityöskentely. Syöpätautien klinikassa yleisimmät työnjakomuodot olivat modulityöskentely ja omahoitajuus/modulityöskentely. Erityisesti iho- ja sukupuolitautien ja keuhkosairauksien klinikoissa sekä lastenklinikassa omahoitajuus työnjakomuotona näyttää toteutuvan hyvin. Analyysissä muodostettiin oma summamuuttuja koskien hoitohenkilökunnan arviota potilaan tiedosta omahoitajuudesta, koska tieto omahoitajasta on yksi TAYS:n hoitotyön menestystekijöistä. Hoitohenkilökunta arvioi potilaidensa tietävän omanhoitajansa, hänen saatavilla olon ja korvaavan hoitajan kohtalaisesti. Väittämistä muodostettiin lisäksi yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden mukaisesti omat summamuuttujat autonomialle, vastuullisuudelle, koordinoinnille, potilaskeskeisyydelle ja asennoitumiselle. Autonomian koettiin toteutuvan kaikkein parhaiten. Tulosten mukaan vastuullisuuden, koordinoinnin ja potilaskeskeisyyden

20 15 osioiden arvioitiin toteutuvan hyvin. Heikoimmaksi arvioitiin asennoituminen omahoitajuuteen, joka arvioitiin kohtalaiseksi. 8. POHDINTA Kyselyn vastausprosentti 74,6 oli melko hyvä ja vastauksia voidaan pitää suuntaa antavina. Kadon määrään vaikuttavat useat eri tekijät; kysely toteutettiin lyhyen ajan sisällä vastausaika jäi vaajaksi kahdeksi viikoksi jolloin osa henkilökunnasta on voinut olla vuosilomalla tai vapaalla. Ehkä henkilökunta ei kokenut vastaamista tarpeelliseksi, koska omahoitajuus ei toteudu kaikilla osastoilla tai se ei sovi kaikkien osastojen työnjakomuodoksi. Tämän tutkimuksen mittari on laadittu TAYS:n konservatiivisella tulosalueella ylihoitaja Tarja Pukurin vuonna 1995 rakentaman mittarin pohjalta. Aiempaan mittariin verrattuna kysymyksiä on vähennetty ja muokattu eikä vastaajien taustatietoja ole kysytty. Avoin kysymys oman potilaan kanssa päivittäin viettämästä ajasta oli jätetty vastaamatta tai vastausta ei voitu käyttää puutteellisen tiedon vuoksi 40 vastauslomakkeista. Kysymys koettiin vaikeaksi vastata. En osaa antaa aika-arviota, koska työn kuormittavuus on korkea ajoittain. Vaikea arvioida, päivät niin erilaisia. Jos aikaa, pyrin olemaan pitkään. Työvuoroni aikana lähes koko ajan riippuen välillisen hoitotyön määrästä. Vaikea arvioida, riippuu potilaasta. Liian vähän aikaa. Konservatiivisella tulosalueella omahoitajuus on vallitseva työnjakomuoto, vaikka toimintasuunnitelman menestystekijöiden tulostavoitteisiin ei vielä olla päästy. Merkittävää tuloksia tarkasteltaessa on omahoitajuuden työnjakomuodoksi ilmoittaneiden (52,3 ) väheneminen verrattuna vuoteen 2000 (59 ). Osastoilla tulisi jatkossa keskustella mitkä tekijät edesauttavat ja mitkä estävät omahoitajuuden toteutumista työnjakomuotona. Vastauksissa hämmästytti se, että avoimeen kysymykseen Osastoni hoitotyön työnjakomuoto oli usein jätetty vastaamatta. Johtuuko vastaamattomuus siitä, etteivät hoitotyöntekijät tiedä osastonsa työnjakomuotoa vai eikö käsite työnjakomuoto ole tuttu kaikille. Työnjakomuoto tulisi määritellä osastoilla niin selkeästi, että jokainen osaston työntekijä sen tietää. Hoitohenkilökunta arvioi potilaiden tietävän omahoitajuudesta kohtalaisesti. Tarkempi ja luotettavampi kuva potilaiden tiedosta omahoitajuudesta saataisiin, jos asiaa kysyttäisiin potilailta ja verrattaisiin hoitohenkilökunnan arvioon. Asennoituminen omahoitajuuteen oli hoitohenkilökunnan arvion mukaan kohtalaista ja autonomian arvioitiin toteutuvan hyvin. Nämä summamuuttujat sisälsivät vain

21 16 kaksi väittämää ja kuvasivat osioiden sisältöä varsin vajavaisesti eivätkä näin ollen anna luotettavaa kuvaa omahoitajuuteen asennoitumisesta ja autonomian toteutumisesta. Koordinoinnin, vastuullisuuden ja potilaskeskeisyyden arvioitiin toteutuvan hyvin. Näihin summamuuttujiin liittyvät väittämät kuvasivat osioiden sisältöä melko hyvin ja antavat luotettavan kuvan koordinoinnin, vastuullisuuden ja potilaskeskeisyyden toteutumisesta. Tutkimustulosten perusteella jatkotutkimusaiheiksi nousivat edelleen omahoitajuutta estävät tekijät. Tunnistamalla ja poistamalla niitä asennoituminen voisi muuttua myönteisemmäksi ja näin ollen käytännön toiminnaksi. Tutkimuksen ja kehittämisen yhtenä haasteena on 24 tunnin vastuullisuuden ymmärtäminen ja toteuttaminen. Yhtenä jatkotutkimushaasteena on selvittää hoitotyön johdon (etenkin osastonhoitajien) osuus omahoitajuuden edistämisessä. Osastonhoitajien tulisi jatkossa palata lähemmäs käytäntöä määritellessään omahoitajuutta ja pohtia yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa mitä omahoita- juus osastolla merkitsee. Jatkossa tulisi koko hoitohenkilökuntaa kouluttaa ja perehdyttää omahoitajuuteen; mitä omahoitajuus konkreettisesti käytännössä tarkoittaa. Selvästi tarvitaan paluuta perusasioiden pariin; mitä omahoitajuus on, mitkä ovat ne isot ja pienet teot, joista omahoitajuus muodostuu.

22 17 LÄHTEET Hegyvary S. T. Yksilövastuinen hoitotyö. Helsinki: Kirjayhtymä 1987 Heikkilä T. Tilastollinen tutkimus. Helsinki:Oy Edita Ab 2001 Karpov I. Yksilövastuisen hoitotyön sisäistyminen avain muutokseen. Sairaanhoitaja - lehti 1988;1: 4-10 Kiikkala I. Omahoitaja. Pro-gradu -tutkielma. Tampereen yliopiston kansanterveystieteen laitos. Tampere:1985 Metsämuuronen J. SPSS aloittelevan tutkijan käytössä. Metodologia sarja. 2. painos. Painettu Virossa Munnukka T. (1993) Tehtävien hoidosta yksilövastuiseen hoitotyöhön. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopiston hoitotieteen laitos. Acta Universitatis Tamperensis ser A vol 375. Vammala:Vammalan kirjapaino Oy 1993 Pukuri T. Yksilövastuisen hoitotyön toteutuminen hoitohenkilöstön arvioimana. Progradu -tutkielma. Tampereen yliopiston hoitotieteen laitos. Tampere:1997 Vesaluoma H, Laitinen H, Auvinen S, Aalto P. (2000) Yksilövastuisen hoitotyön toteutuminen konservatiivisella tulosalueella hoitohenkilöstön arvioimana v Tampereen yliopistollinen sairaala. Tampere 2000

23 18 K O N S E R V A T I I V I N E N T U L O S A L U E SISÄTAUTIEN KLINIKKA (sisältää gastroenterologian) LASTEN- KLINIKKA NEUROLOGIAN JA KUNTOUTUS- TOIMEN YKSIKKÖ KEUHKO- SAIRAUKSIEN KLINIKKA Pikonlinna SYÖPÄ- TAUTIEN KLINIKKA Pikonlinna IHO- JA SUKUPUOLI- TAUTIEN KLINIKKA PALLIATIIVINEN YKSIKKÖ LIITE 1(1/1) Sisätautiosastot 10a, 11a, 11b, 12a, 12b, 2d, teho 25 A Pikonlinna, BO Hatanpää Sisätautien poliklinikka Reuma- ja sisätautien pkl Pikonlinna Kardiologinen pkl Dialyysi Gastroenterologian pkl Lastentautein osastot LO1, LO2, LO4, LO5, LO6, LTO, VTO, 9B Lastentautien poliklinikka Lasten ravintohuolto Neurologian osasto 10b 25B ja 24B Pikonlinna Neurologian pkl Pikonlinnan pkl Kuntoutustutkimus ja ohjaus Sosiaalityö Apuvälineyksikkö Keuhkosairaudet 21A ja 22A Uniyksikkö Keuhkosairauksien pkl Syöpätautien osastot 22B ja 23B Syöpätautien pkl Ihotaudit os. 20 Iho- ja sukupuolitautien pkl

24 19 ARVIO TOIMIMISESTA OMAHOITAJANA MITTARI LIITE 2 (1/1) Klinikka Osasto Osastoni hoitotyön työnjakomuoto Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Jonkin verran Ei lainkaan Arvioi toimintaasi omahoitajana, miten seuraavat väittämät pitävät paikkansa (Ympyröi mielipidettäsi vastaava numero) 1. Potilaani tietävät, että olen heidän omahoitajansa Potilaani tietävät, milloin olen työssä ja saatavilla Potilaani tietävät, kuka on korvaava hoitaja, kun en ole paikalla Luotan myös muiden omahoitajien osaamiseen Vastaan omahoitajana potilaani hoitotyöstä koko hoitojakson ajan Hoidan työssä ollessani omia potilaitani Neuvottele hoitotyön tavoitteista potilaani ja tarvittaessa hänen perheensä kanssa Suunnittelen hoitotyötä yhdessä potilaani ja tarvittaessa hänen perheensä kanssa Arvioin hoitotyötä yhdessä potilaani ja tarvittaessa hänen perheensä kanssa Hoitotyön suunnitelma ohjaa omaa toimintaani Hoitotyön suunnitelma ohjaa myös muiden hoitajien toimintaa poissa ollessani Vastaan potilaani asioiden tiedottamisesta muille häntä hoitaville Hoidan Potilaani jatkohoitojärjestelyt hoitoyön osalta Osastonhoitajan toiminta tukee työtäni omahoitajana Osastollamme uusi työntekijä perehdytetään omahoitajana toimimiseen Hoitotyön kirjaaminen tukee yksilövastuista hoitotyötä Yhteistyö lääkärien kanssa on sovittu Olen oman potilaani kanssa päivittäin (min max) aika-arvio

25 20 VASTAUSTEN FREKVENSSI- JAJ PROSENTTIJAKAUMAT LIITE 3 (1/7) KYSELYYN VASTAAMINEN KLINIKOITTAIN KLINIKKA SISÄTAUDIT NEUROLOGIA IHOTAUDIT KEUHKOSAIRAUDET SYÖPÄTAUDIT LASTENTAUDIT N TYÖMUOTO TYÖMUOTO omahoitajuus moduli ryhmä omahoitajuus/moduli tehtäväkeskeinen/oma hoitajuus Tieto puuttuu koko N aineisosta vastanneista VÄITTÄMÄ 1. POTILAANI TIETÄVÄT, ETTÄ OLEN HEIDÄN OMAHOITAJANSA hyvin hyvin kohtalaisesti jonkun verran ei lainkaan Tieto puuttuu koko N aineistosta vastanneista

26 21 LIITE 3 (2/7) VÄITTÄMÄ 2. POTILAANI TIETÄVÄT, MILLOIN OLEN TYÖSSÄ JA SAATAVILLA hyvin hyvin kohtalaisesti jonkun verran ei lainkaan Tieto puuttuu koko N aineistosta vastanneista VÄITTÄMÄ 3. POTILAANI TIETÄVÄT, KUKA ON KORVAAVA HOITAJA, KUN EN OLE PAIKALLA hyvin hyvin kohtalaisesti jonkun verran ei lainkaan Tieto puuttuu koko N ainestosta vastanneista VÄITTÄMÄ 4. LUOTAN MYÖS MUIDEN OMAHOITAJIEN OSAAMISEEN hyvin hyvin kohtalaisesti Tieto puuttuu koko N aineistosta vastanneista

27 22 LIITE 3 (3/7) VÄITTÄMÄ 5. VASTAAN OMAHOITAJANA POTILAANI HOITOTYÖSTÄ KOKO HOITOJAKSON AJAN hyvin hyvin kohtalaisesti jonkun verran ei lainkaan Tieto puuttuu koko N aineistosta vastanneista VÄITTÄMÄ 6. HOIDAN TYÖSSÄ OLLESSANI OMIA POTILAITA hyvin hyvin kohtalaisesti jonkun verran ei lainkaan Tieto puuttuu koko N aineistosta vastanneista VÄITTÄMÄ 7. NEUVOTTELEN HOITOTYÖN TAVOITTEISTA POTILAANI JA TARVITTAESSA HÄNEN PERHEENSÄ KANSSA hyvin hyvin kohtalaisesti jonkun verran ei lainkaan Tieto puuttuu koko N aineistosta vastanneista

28 23 LIITE 3 (4/7) VÄITTÄMÄ 8. SUUNNITTELEN HOITOTYÖTÄ POTILAANI JA TARVITTAESSA HÄNEN PERHEENSÄ KANSSA hyvin hyvin kohtalaisesti jonkun verran ei lainkaan Tieto puuttuu koko N aineistosta vastanneista VÄITTÄMÄ 9. ARVIOIN HOITOTYÖTÄ POTILAANI JA TARVITTAESSA HÄNEN PERHEENSÄ KANSSA hyvin hyvin kohtalaisesti jonkun verran ei lainkaan Tieto puuttuu koko N aineistosta vastanneista VÄITTÄMÄ 10. HOITOTYÖN SUUNNITELMA OHJAA OMAA TOIMINTAANI hyvin hyvin kohtalaisesti jonkun verran ei lainkaan Tieto puuttuu koko N aineistosta vastanneista

29 24 LIITE 3 (5/7) VÄITTÄMÄ 11. HOITOTYÖN SUUNNITELMA OHJAA MYÖS MUIDEN HOITAJIEN TOIMINTAA hyvin hyvin kohtalaisesti jonkun verran ei lainkaan Tieto puuttuu koko N aineistosta vastanneista VÄITTÄMÄ 12. VASTAAN POTILAANI ASIOIDEN TIEDOTTAMISESTA MUILLE HÄNTÄ HOITAVILLE hyvin hyvin kohtalaisesti jonkun verran Tieto puuttuu koko N aineistosta vastanneista VÄITTÄMÄ 13. HOIDAN POTILAANI JATKOHOITOJÄRJESTELYT HOITOTYÖN OSALTA hyvin hyvin kohtalaisesti jonkun verran Tieto puuttuu koko N aineistosta vastanneista

30 25 LIITE 3 (6/7) VÄITTÄMÄ 14. OSASTONHOITAJAN TOIMINTA TUKEE TYÖTÄNI OMAHOITAJANA hyvin hyvin kohtalaisesti jonkun verran ei lainkaan Tieto puuttuu koko N aineistosta vastanneista VÄITTÄMÄ 15. OSASTOLLAMME UUSI TYÖNTEKIJÄ PEREHDYTETÄÄN OMAHOITAJANA TOIMIMISEEN hyvin hyvin kohtalaisesti jonkun verran ei lainkaan Tieto puuttuu koko N aineistosta vastanneista VÄITTÄMÄ 16. HOITOTYÖN KIRJAAMINEN TUKEE YKSILÖVASTUISTA HOITOTYÖTÄ hyvin hyvin kohtalaisesti jonkun verran ei lainkaan Tieto puuttuu koko N aineistosta vastanneista

31 26 LIITE 3 (7/7) VÄITTÄMÄ 17. YHTEISTYÖ LÄÄKÄRIN KANSSA ON SOVITTU hyvin hyvin kohtalaisesti jonkun verran ei lainkaan Tieto puuttuu koko N aineistosta vastanneista

32 27 SUMMAMUUTTUJIEN FREKVENSSI- JA PROSENTTIJAKAUMAT LIITE 4 (1/2) "TIETO OMAHOITAJUUDESTA"-SUMMAMUUTTUJA, FREKVENSSI- JA PROSENTTIJAKAUMAT TOTEUTUMINEN Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Jonkun verran Ei lainkaan Tieto puuttuu koko N aineistosta vastanneista "ASENNE"-SUMMAMUUTTUJA, FREKVENSSI- JA PROSENTTIJAKAUMAT TOTEUTUMNEN Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Jonkun verran Ei lainkaa Tieto puuttuu koko N aineistosta vastanneista "AUTONOMIA"-SUMMAMUUTTUJA, FREKVENSSI- JA PROSENTTIJAKAUMAT TOTEUTUMINEN Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Jonkun verran Tieto puuttuu koko N aineistosta vastanneista

33 28 LIITE 4 (2/2) " KOORDINONTI"-SUMMAMUUTTUJA, FREKVENSSI- JA PROSENTTIJAKAUMAT TOTEUTUMINEN Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Jonkun verran Tieto puuttuu koko N aineistosta vastanneista "VASTUULLISUUS"-SUMMAMUUTTUJA, FREKVENSSI- JA PROSENTTIJAKAUMAT TOTEUTUMINEN Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Jonkun verran Ei lainkaan Tieto puuttuu koko N aineistosta vastanneista "POTILASKESKEISYYS"-SUMMAMUUTTUJA, FREKVENSSI- JA PROSENTTIJAKAUMAT TOTEUTUMINEN Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Jonkun verran Ei lainkaan Tieto puuttuu koko N aineistosta vastanneista

34 KYSELYYN VASTANNEET JA VASTAUSPROSENTIT Liite 5 KYSELYYN VASTANNEET KLINIKOITTAIN KLINIKKA SISÄTAUDIT NEUROLOGIA IHOTAUDIT KEUHKOSAIRAUDET SYÖPÄTAUDIT LASTENTAUDIT koko N aineistosta KYSELYYN VASTAAMINEN OSASTOITTAIN OSASTO 2D 10A 10B 11A DIA 11B TEHO 12B 20 22B 23B 24B 25A 25B KAR BO PSS LO1 LO2 LO4 LO5 LO6 LO9B 21A 22A 12A N

35 KYSELYYN VASTANNEET JA VASTAUSPROSENTIT Liite 5 VASTAUSPROSENTIT OSASTOITTAIN OSASTO JAETTU PALAUTETTU 2D 10 10A 14 10B ,1 11A DIA 11 11B 18 TEHO 19 12B B B ,4 24B A ,1 25B ,6 KAR 4 BO 3 PSS ,7 LO ,9 LO LO ,3 LO ,8 LO ,3 LO9B ,4 21A A A ,6

36 TULOKSET KLINIKOITTAIN Liite 6 TYÖMUOTO KLINIKOITTAIN KLINIKKA SISÄTAUDIT NEUROLOGIA IHOTAUDIT KEUHKOSAIRAUDET SYÖPÄTAUDIT LASTENKLINIKKA TYÖMUOTO omahoitajuukeskeinen/ tehtävä- omahoitajuus tieto moduli ryhmä /moduli omahoitajuus puuttuu Yht VÄITTÄMÄ 1. POTILAANI TIETÄVÄT, ETTÄ OLEN HEIDÄN OMAHOITAJANSA KLINIKKA SISÄTAUDIT NEUROLOGIA IHOTAUDIT KEUHKOSAIRAUDET SYÖPÄTAUDIT LASTENKLINIKKA TIETO OMAHOITAJASTA jonkun ei tieto hyvin hyvin kohtalaisesti verran lainkaan puuttuu Yht

37 TULOKSET KLINIKOITTAIN Liite 6 VÄITTÄMÄ 2. POTILAANI TIETÄVÄT, MILLOIN OLEN TYÖSSÄ JA SAATAVILLA KLINIKKA SISÄTAUDIT NEUROLOGIA IHOTAUDIT KEUHKOSAIRAUDET SYÖPÄTAUDIT LASTENKLINIKKA TIETO TYÖSSÄ JA SAATAVILLA OLOSTA jonkun ei tieto hyvin hyvin kohtalaisesti verran lainkaan puutuu Yht VÄITTÄMÄ 3. POTILAANI TIETÄVÄT, KUKA ON KORVAAVA HOITAJA, KUN EN OLE PAIKALLA KLINIKKA SISÄTAUDIT NEUROLOGIA IHOTAUDIT KEUHKOSAIRAUDET SYÖPÄTAUDIT LASTENKLINIKKA TIETO KORVAAVASTA HOITAJASTA jonkun ei tieto hyvin hyvin kohtalaisesti verran lainkaan puuttuu Yht

38 TULOKSET KLINIKOITTAIN Liite 6 VÄITTÄMÄ 4. LUOTAN MYÖS MUIDEN OMAHOITAJIEN OSAAMISEEN KLINIKKA SISÄTAUDIT NEUROLOGIA IHOTAUDIT KEUHKOSAIRAUDET SYÖPÄTAUDIT LASTENKLINIKKA LUOTTAMINEN tieto hyvin hyvin kohtalaisesti puuttuu Yht VÄITTÄMÄ 5. VASTAAN OMAHOITAJANA POTILAANI HOITOTYÖSTÄ KOKO HOITOJAKSON AJAN KLINIKKA SISÄTAUDIT NEUROLOGIA IHOTAUDIT KEUHKOSAIRAUDET SYÖPÄTAUDIT LASTENKLINIKKA VASTUU HOITOTYÖSTÄ KOKO HOITOJAKSON AJAN jonkun ei tieto hyvin hyvin kohtalaisesti verran lainkaan puuttuu Yht

39 TULOKSET KLINIKOITTAIN Liite 6 VÄITTÄMÄ 6. HOIDAN TYÖSSÄ OLLESSANI OMIA POTILAITANI KLINIKKA SISÄTAUDIT NEUROLOGIA IHOTAUDIT KEUHKOSAIRAUDET SYÖPÄTAUDIT LASTENKLINIKKA OMIEN POTILAIDEN HOITAMINEN TYÖSSÄ OLLESSA jonkun ei tieto hyvin hyvin kohtalaisesti verran lainkaan puuttuu Yht VÄITTÄMÄ 7. NEUVOTTELEN HOITOTYÖN TAVOITTEISTA POTILAANI JA TARVITTAESSA HÄNEN PERHEENSÄ KANSSA KLINIKKA SISÄTAUDIT NEUROLOGIA IHOTAUDIT KEUHKOSAIRAUDET SYÖPÄTAUDIT LASTENKLINIKKA NEUVOTTELEMINEN jonkun ei tieto hyvin hyvin kohtalaisesti verran lainkaan puuttuu Yht

40 TULOKSET KLINIKOITTAIN Liite 6 ÄITTÄMÄ 8. SUUNNITTELEN HOITOTYÖTÄ YHDESSÄ POTILAANI JA TARVITTAESSA HÄNEN PERHEENSÄ KANSS KLINIKKA SISÄTAUDIT NEUROLOGIA IHOTAUDIT KEUHKOSAIRAUDET SYÖPÄTAUDIT LASTENKLINIKKA SUUNNITTELEMINEN jonkun ei tieto hyvin hyvin kohtalaisesti verran lainkaan puutuu Yht VÄITTÄMÄ 9. ARVIOIN HOITOTYÖTÄ YHDESSÄ POTILAANI JA TARVITTAESSA HÄNEN PERHEENSÄ KANSSA KLINIKKA SISÄTAUDIT NEUROLOGIA IHOTAUDIT KEUHKOSAIRAUDET SYÖPÄTAUDIT LASTENKLINIKKA ARVOINTI jonkun ei tieto hyvin hyvin kohtalaisesti verran lainkaan puuttuu Yht

41 TULOKSET KLINIKOITTAIN Liite 6 VÄITTÄMÄ 10. HOITOTYÖN SUUNNITELMA OHJAA OMAA TOIMINTAANI KLINIKKA SISÄTAUDIT NEUROLOGIA IHOTAUDIT KEUHKOSAIRAUDET SYÖPÄTAUDIT LASTENKLINIKKA SUUNNITELMA OHJAA OMAA TOIMINTAANI jonkun ei tieto hyvin hyvin kohtalaisesti verran lainkaan puuttuu Yht VÄITTÄMÄ 11. HOITOTYÖN SUUNNITELMA OHJAA MUIDEN HOITAJIEN TOIMINTAA KLINIKKA SISÄTAUDIT NEUROLOGIA IHOTAUDIT KEUHKOSAIRAUDET SYÖPÄTAUDIT LASTENKLINIKKA SUUNNITELMA OHJAA MUIDEN OMAHOITAJIEN TOIMINTAA jonkun ei tieto hyvin hyvin kohtalaisesti verran lainkaan puuttuu Yht

42 TULOKSET KLINIKOITTAIN Liite 6 VÄITTÄMÄ 12. VASTAAN POTILAANI ASIOIDEN TIEDOTTAMISESTA MUILLE HÄNTÄ HOITAVILLE KLINIKKA SISÄTAUDIT NEUROLOGIA IHOTAUDIT KEUHKOSAIRAUDET SYÖPÄTAUDIT LASTENKLINIKKA TIEDOTTAMINEN jonkun tieto hyvin hyvin kohtalaisesti verran puuttuu Yht VÄITTÄMÄ 13. HOIDAN POTILAANI JATKOHOITOJÄRJESTELYT HOITOTYÖN OSALTA KLINIKKA SISÄTAUDIT NEUROLOGIA IHOTAUDIT KEUHKOSAIRAUDET SYÖPÄTAUDIT LASTENKLINIKKA JATKOHOITOJÄRJESTELYJEN HOITAMINEN jonkun tieto hyvin hyvin kohtalaisesti verran puuttuu Yht

43 TULOKSET KLINIKOITTAIN Liite 6 VÄITTÄMÄ 14. OSASTONHOITAJAN TOIMINTA TUKEE TOIMINTAANI OMAHOITAJANA KLINIKKA SISÄTAUDIT NEUROLOGIA IHOTAUDIT KEUHKOSAIRAUDET SYÖPÄTAUDIT LASTENKLINIKKA OSASTONHOITAJAN TUKI jonkun ei tieto hyvin hyvin kohtalaisesti verran lainkaan puuttuu Yht VÄITTÄMÄ 15. OSASTOLLAMME UUSI TYÖNTEKIJÄ PEREHDYTETÄÄN OMAHOITAJANA TOIMIMISEEN KLINIKKA SISÄTAUDIT NEUROLOGIA IHOTAUDIT KEUHKOSAIRAUDET SYÖPÄTAUDIT LASTENKLINIKKA PEREHDYTTÄMINEN jonkun ei tieto hyvin hyvin kohtalaisesti verran lainkaan puuttuu Yht