Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus Marja Lahtinen Kehittämispäällikkö

Transkriptio

1 Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus Marja Lahtinen Kehittämispäällikkö

2 Tulevaisuuden kunta 2021 edunvalvonnan tavoitteet ja taustat LUONNOS

3 Kuntaliitto rakentaa tulevaisuutta yhdessä kuntien kanssa Tulevaisuuden kunta -kärkihanke Kuntaliitto huolehtii että, kunnilla on vahva itsehallinto huolehtii, että kuntien rahoitusperiaate toteutuu huolehtii, että kuntien erilaisuus otetaan huomioon (edunvalvontatavoitteet) Sote/maakuntauudistus Kuntaliitto huolehtii rakentavasti kuntien näkökulmien huomioon ottamisesta maakuntauudistuksessa sekä kuntien ja maakuntien välisen yhteistyön mahdollisuuksista Kuntaliiton Kunnat2021 -ohjelma Kuntaliitto työstää ennakoivasti yhdessä kuntien ja sidosryhmien kanssa kunnan muuttuvaa roolia ja tulevaisuuden kunnan toimintatapoja. 3

4 10. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö, yhdyskuntien toimivuus. 1. Hyvinvointi, sivistys, elinvoimapolitiikka, työllisyyden hoito, segregaation ehkäisy. 2. Itsehallinto parantaa kansallista menestystä. 9. Kuntien ja maakuntien yhteistyö ja tehtävien siirrot. 8. Digitalisaation mahdollisuudet. Strategiset tavoitteet tulevaisuuden kunnalle (luonnos) 3. Kuntien ja valtion yhteinen käsitys kunnan itsehallinnosta. 4. Laaja osallistuminen kunnan kehittämiseen. 7. Sääntelyn keventäminen. 6. Kuntatalous ja kuntien vetovoima työpaikkoina. 5. Julkisen sektorin kilpailukyky, työnantajapalvelut (KT), kuntaeläkkeiden rahoituspohja. 4

5 Luonnos tulevaisuuden kunnan rooliulottuvuuksista 6. Itsehallintoroolin selkiyttäminen lainsäädännössä ja suhteessa maakuntaja keskushallintoon 5. Elinympäristöroolin vahvistaminen: Kuntalaisille sujuva arki sekä viihtyisä, terveellinen ja turvallinen ympäristö 1. Osallisuus- ja yhteisöroolin vahvistaminen 7. Kehittäjä- ja kumppanuusroolin vahvistaminen kuntalaisten, yhteisöjen, yritysten ja toisten kuntien suuntaan. Tulevaisuuden kunnan roolien vahvistaminen 4. Elinvoima- ja työllisyysroolin vahvistaminen 2. Hyvinvoinnin edistämisroolin vahvistaminen 3. Sivistysroolin vahvistaminen

6 Tulevaisuuden kunta kärkihanke ja Kuntaliiton tulevaisuuden kunta ohjelma (Kunnat 2021)

7 Kuntaliiton Kunnat ohjelma Työstää ennakoivasti kuntien ja sidosryhmien kanssa kunnan tulevaa roolia niin, että kunta on merkittävä elinvoiman, hyvinvoinnin ja terveyden edistäjä sekä palvelujen järjestämisen sekä osallisuuden ja elävän paikallisuuden vahvistaja. Ohjelma välittää kuntien näkemyksiä parlamentaariselle työryhmälle sekä lainsäädännön valmisteluun (kuntalaki, vos-uudistus) ja kuntien tulorahoituksen turvaamiseen. 7

8 Kuntaliiton Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihi Millainen on kunta vuonna 2025? Tärkeys tulee korostumaan tulevaisuudessa 8 Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus

9 Tulevaisuuden kunta -kärkihanke ASIANTUNTIJARYHMÄ Puheenjohtajana toimii hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, VM Jäsenet Auli Valli-Lintu, valtiovarainministeriö Juho Korpi, ympäristöministeriö Olli Alho, työ- ja elinkeinoministeriö Taru Koivisto, sosiaali- ja terveysministeriö Emmi Virtanen, opetus- ja kulttuuriministeriö Niklas Wilhemsson, oikeusministeriö, Ari-Pekka Manninen, liikenne- ja viestintäministeriö Kirsi Rajaniemi, sisäasiainministeriö Laura Jänis, maa- ja metsätalousministeriö Mervi Kuittinen, Suomen Kuntaliitto Arto Koski, Suomen Kuntaliitto Sihteerit: neuvotteleva virkamies Inga Nyholm, VM neuvotteleva virkamies Katja Palonen, VM Pysyvinä asiantuntijoina ovat Kuntaliitosta Jarkko Huovinen ja Sini Sallinen. Parlamentaarisen työryhmän tehtävinä on - valmistella visio tulevaisuuden kunnasta vuonna valmistella pohjaselvitys tulevaisuuden kunnan roolista ja tehtävistä sote-uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen myötä. Pohjaselvitys sisältää kartoituksen lainsäädäntömuutoksista sekä kuntapolitiikan muutostarpeista. - väliraportti koskien kunnan roolia elinvoiman, yrittäjyyden, työllisyyden sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä. Asiantuntijatyöryhmän tehtävänä on - vastata hankkeen valmistelusta parlamentaarisen työryhmän linjausten mukaisesti - vastata parlamentaariselle ryhmälle tehtävästä valmistelusta koskien väliraporttia, pohjaselvitystä ja tulevaisuuden kunnan visiota - koota, laatia ja hankkia hankkeessa tarvittavat ja parlamentaarisen ryhmän edellyttämät selvitykset - valmistella tarpeellisilta osin lainsäädäntöä koskevat ehdotukset hallituksen esityksiksi. PARLAMENTAARINEN TYÖRYHMÄ Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen ja varapuheenjohtajana Toimi Kankaanniemi, PS ja Mari-Leena Talvitie, Kok. Jäsenet: Elsi Katainen, Keskustan eduskuntaryhmä Maria Tolppanen, Perussuomalaisten eduskuntaryhmä Sanna Lauslahti, Kokoomuksen eduskuntaryhmä Tuula Haatainen, Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä Joona Räsänen, Sosialidemokraattien eduskuntaryhmä Olli-Poika Parviainen, Vihreiden eduskuntaryhmä Hanna Sarkkinen, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä Thomas Blomqvist, RKP:n eduskuntaryhmä Jouko Jääskeläinen, Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä Aleksi Randel, Turun kaupunki Antti Rantakokko, Salon kaupunki Hannele Mikkanen, Liperin kunta Pysyvät asiantuntijat: Ylijohtaja Päivi Laajala, VM Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Lehtori Jenni Airaksinen, Tampereen yliopisto Sihteerit: Katja Palonen, neuvotteleva virkamies, VM Inga Nyholm, neuvotteleva virkamies, VM Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 9

10 Reformi 3: Tulevaisuuden kunta TAVOITE: Määrittää kuntien roolia ja tehtäviä sekä suhdetta itsehallintoalueisiin. Uudistaa peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmä. KUVAUS: Arvioidaan kuntien asemaa, kuntademokratian toimivuutta ja tehtävien muutosta itsehallintoalueiden perustamisen jälkeen. Erityisenä painopisteenä on kunnan yleiseen toimialaan kuuluvat elinvoimatehtävät. Uudistetaan peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmää vastaamaan muuttunutta tilannetta. 12/15 12/ / /2018 1/ /2019 Parlamentaarinen ryhmä asetettu, työ käynnistyy Parlamentaarisen ryhmän alustavat linjaukset (väliraportti) Pohjaselvitys, hallituksen linjaukset Lainsäädäntö -muutosten valmistelu Lainsäädäntö voimaan Muutoksen tuki PÄÄTOIMENPITEET: 1. Määritellään parlamentaarisena työnä kunnan rooli ja tehtävät sote-uudistuksen ja itsehallintoalueiden myötä 2. Määritellään kunnan asema suhteessa uuteen itsehallintotasoon 3. Uudistetaan peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmä 10

11 Parlamentaarisen työryhmän vuosi Megatrendit ja toimintaympäristön muutokset niiden vaikutus tulevaisuuden kuntaan Mistä koostuu tulevaisuuden kunnan elinvoima ja mitkä ovat kuntien tehtävät? Sidosryhmätapaaminen Toimintatavat tulevaisuuden kunnassa (digitalisaatio, sähköiset palvelut, normit ja kokeilut) Syyskuun loppu: Skenaariotyöskentely Lokamarraskuu: Mitä vaihtoehtoisia tulevaisuuksia voi olla? 8.4. Erilaistuva kuntakenttä: Tulevaisuuden kunta vai kunnat? Mistä koostuu tulevaisuuden kunnan hyvinvointitehtävät ja miten hyvinvointia johdetaan? 3.6. Tulevaisuuden kunnan osallistuminen ja demokratia ja kuntayhteisön johtaminen Elokuun loppu: Kevään aikana käytyjen kokonaisuuksien yhteenveto Lokakuun alku: Skenaariotyöskentely Joulukuu: Visio 2030: Minkälaista tulevaisuutta tavoitellaan?

12 Kunnat ohjelma Kommunerna 2021 Tulevaisuuden kunnan tekeminen kunnissa ja alueilla Valtion kärkihanke Tulevaisuuden kunta visio 2030 Vuorovaikutteiset foorumit/ työpajat ja tietotuotteet Muutosjohtamisen tuki mukaan lukien uudet valtuutetut Valmennukset Tietotuotteet Vertaisverkostot Hyvät käytännöt Erilaiset toiminta- ja johtamismallit Kumppanuudet Osallistavat johtamiskäytännöt Osaamisen vahvistaminen Ohjelman visio: Kunnat 2021 Uudistuva, proaktiivinen kunta Kuntavaalit 4/2017 Maakuntavaalit?/2018 Maakuntaorganisaatiot aloittavat toimintansa 1/2019 Kunta-/maakuntavaalit 4/2021 Hämmennys Luopuminen ja uuden roolin hakeminen Uusien toimintamallien ja yhteistyösuhteiden rakentaminen Uusi identiteetti

13 Kuntaliiton Kunnat2021 -ohjelma Kuntien ja maakuntien välinen yhteistyö, neuvottelumenettelyt Rajapinta-projekti

14 Kunta on sitten vain koululautakunta Tehtävien väheneminen ei vähennä kuntiin jäävien tehtävien merkitystä Koulutuksen ja talouskasvun yhteys inhimillinen pääoma Koulutus lisää» työllistymisen ja toimeliaisuuden mahdollisuuksia» yksilön mahdollisuuksia uuden oppimiseen työelämässä Sivistys sinänsä vahvistaa yksilöä ja yhteisöä» ihmiseksi kasvaminen» osallistuminen, omatoimisuus 14

15 Kunta on sitten vain koululautakunta Kunnalla mahdollisuus tehdä sen omia visioita koskevia valintoja varhaiskasvatuksessa, opetuksessa, koulutuksessa sekä kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluissa Mitä valintoja tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi? Ennusteet ja tavoitteet 15

16 Väestöennuste Nuorten ikäluokkien osuus koko väestöstä 12 Ikäluokat 7-15, osuus %, KOKO MAA Ikäluokat 7-15, osuus %, Päijät-Hämeen maakunta Ikäluokat 16-18, osuus %, KOKO MAA Ikäluokat 16-18, osuus %, Päijät-Hämeen maakunta Lähde: Tilastokeskus väestöennuste

17 Väestöennuste Ikäluokkien keskimääräinen koko Ikäluokat 7-15, keskim. ikäluokan koko, Päijät-Hämeen maakunta 2500 Ikäluokat 16-18, keskim. ikäluokan koko, Päijät-Hämeen maakunta Lähde: Tilastokeskus väestöennuste

18 Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus (15 vuotta täyttänyt väestö) Päijät-Hämeen maakunta KOKO MAA Lähde: Tilastokeskus; Koulutusrakenne 18

19 Koulutustasoindeksi* Päijät-Hämeen maakunta KOKO MAA *Koulutustasoindeksi mittaa perusasteen jälkeisen korkeimman tutkinnon keskimääräistä kestoa Lähde: Tilastokeskus; Koulutusrakenne 19

20 Opiskelumaakunnasta siirtyneiden osuus tutkinnon suorittaneista* % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Ylempi korkeakoulututkinto 41,4 % 75,0 % Ylioppilastutkinto, nuorten koulutus 25,4 % 44,9 % Ammatillinen perustutkinto (opetussuunnitelmaperusteinen) 18,7 % 25,7 % Päijät-Häme Koko maa Ammattikorkeakoulututkinto, nuorten koulutus 29,9 % 52,3 % Kaikki tutkinnot yhteensä* 19,3 % 27,0 % *huom. sisältää myös pelkästään perusopetuksen suorittaneet Lähde: Vipunen - Opetushallinnon tilastopalvelu 20

21 Tulevaisuuden kunta on tekemisen asia! 21

22 Kunnan ja maakunnan rajapinnalla Kuntaliiton pohdintaa 22

23 Luonnos ( ) kuntien ja maakunnan rajapinnoista 11. Koulutus- ja varhaiskasvatus 12. Kulttuuri ja kirjastot 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämi- nen 2. Sosiaali- ja terveystoimi Työikäiset 10. Liikunta ja nuoriso Lapset Ja nuoret Seniorit 3. Työllisyys 9. Tukipalvelut ml. hankinnat Maahanmuuttajat Osallisuus Palvelut ja toiminnat Työttömät Elinvoima 4. Elinkeinopolitiikka Palo- ja pelastustoimi Hyvinvointi ja terveys 7. Ympäristö ja ympäristöterveyden- huolto 6. Joukkoliikenne ja kuljetukset 5. Maankäyttö ja asuminen Hallinnollinen näkökulma Toiminnallinen näkökulma

24 Luonnos ( ) kuntien ja maakunnan rajapinnoista Rajapintojen tyypittelyä: 1. Toiminnalliset rajapinnat, esim. tukipalvelut ja hankinnat 2. Sektorirajapinnat, esim. elinkeinopolitiikan rajapinnat 3. Hyvinvointirajapinnat, osallisuusrajapinnat ja elinvoimarajapinnat 4. Kunnan tehtävät, joissa erityinen tarve rajapintayhteistyöhön 5. Maakunnan tehtävät, joissa erityinen tarve rajapintayhteistyöhön Sosiaalija terveystoimi Elinkeinopolitiikka Tukipalvelut ml. hankinnat Koulutus- ja varhaiskasvatus Kulttuuri ja kirjastot Liikunta ja nuoriso Maahan muutto ja kotouttaminen Ympäristö ja ympäristöterveydenhuolto Pelastustoimi Työllisyys Maankäyttö ja asuminen Joukkoliikenne ja kuljetukset Hyvinvointi ja terveys Lapset ja nuoret Osallisuus Elinvoima Lapset ja nuoret Työikäiset Seniorit 24

25 Rajapinnan määrittelyä 1. Rajapinnalla tarkoitetaan kahden organisaation toiminnallista rajaa. Rajapinnassa korostu kuntalaislähtöisyys, johtamisen merkitys, tehtävien toimivuus ja tuloksellisuus. 2. Kunnan ja maakunnan rajapinnassa tehtävien yhteensovittamisen keinoina on keskinäinen vuoropuhelu ja sopiminen. Rajapinta on riippuvainen kunnan ja maakunnan välisestä tehtävänjaosta ja mahdollisuudesta keskinäiseen sopimiseen. 3. Rajapinnan riskinä on rajapinta-aukkojen ja rajapintapäällekkäisyyksien syntyminen. Rajapinta-aukot vaikeuttavat asiakkaiden palvelua ja samalla voi syntyä asiakkaan pompottelua. Rajapintapäällekkäisyyksissä eri osapuolien toiminnot voivat synnyttää haitallista resurssihukkaa. 1. Rajapinnassa korostuu kuntalaislähtöisyys, johtaminen, tehtävien toimivuus ja tuloksellisuus 3. Rajapinnan riskeinä ovat rajapinta-aukkojen ja rajapintapäällekkäisyyksien syntyminen Rajapintatarkastelu 2. Rajapinnassa on tehtävien yhteensovittamisen keinoina vuoropuhelu ja sopiminen 25

26 Hallituksen 5.4. linjauksen vaikutukset

27 Rajapintatarkastelua hallituksen linjausten jälkeen Yhteistyöalueet (5) YA V Valtio 1. Valtio on vahva vaikuttaja maakuntiin päin 2. Maakunnilla on palveluiden järjestäjinä mahdollisuudet olla vahvoja toimijoita Maakunnat (18) M T Tuottajat 3. Kunnan asema riippuu kytkennästä maakuntaan, tuottajiin ja asiakkaisiin 4. Maakunta joutuu erottamaan järjestämisen ja tuottamisen (yhtiöittäminen) Kunnat K Järjestämisen taso A Tuottamisen taso Asiakkaat 5. Asiakkaiden ja tuottajien välisestä kytkennästä voi tulla hyvinkin merkittävä 6. Asiakkaiden valinnanvapaus korostuu erityisesti siellä, missä on suuret markkinat 27