Kuntien muuttuva rooli työllisyydenhoidossa

Transkriptio

1 Kuntien muuttuva rooli työllisyydenhoidossa Pohjois-Karjalan työllisyysseminaari Joensuu Kehittämispäällikkö Erja Lindberg

2 Kunnat ja työllisyys Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon kumppaneiksi TE-toimistoa, Kelaa, yrityksiä, yhdistyksiä, oppilaitoksia Kuntien keskeisenä intressinä on myös huolehtia alueensa elinvoimasta Tässä taloudellisessa tilanteessa korostuu kunnallisten luottamushenkilöiden ja muiden päättäjien vastuu siitä, miten palvelut saadaan organisoitua ja miten niillä pystyään vastaamaan kasvaviin tarpeisiin Suomessa työllisyyspolitiikan tulee olla päätöksenteon keskiössä! 2

3 Kuntien omaehtoisesti tuottamia palveluja Järjestetään erilaisia yksilö- ja ryhmävalmennuksia (mm. työpajoissa) Työnantajille tarjotaan rekrytointiin liittyviä palveluja: mm. neuvontaa, potentiaalisten työntekijöiden esittelyä, avustetaan työsopimusten ja palkkatukihakemusten laadinnassa Järjestetään itse rekrytointitapahtumia tai osallistutaan niihin Tarjotaan työvalmentajia tuella palkattujen tueksi Etsitään piilotyöpaikkoja Tarjotaan työkokeilupaikkoja ja mahdollisuuksia palkkatuettuun työhön Järjestetään jatkomahdollisuuksia palkkatuetussa työssä, työkokeilussa ja kuntouttavassa työssä oleville Ohjataan työttömiä koulutukseen ja tarjotaan lyhytkestoista koulutusta Avustetaan eläke-edellytysten selvittämisessä Järjestetään kesätyöpaikkoja koululaisille ja opiskelijoille Maksetaan kesätyökorvauksia 3

4 Työllisyyden kuntakokeilu Hallitusohjelman mukaan pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi käynnistetään hallituskauden kestävä määräaikainen kokeilu, jossa viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen työllisyyden hoidon päävastuu siirretään kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. Jokaisen työttömän työllistymismahdollisuudet kartoitetaan ja edistymistä seurataan aktiivisesti. Kokeilu toteutetaan erilaisissa kunnissa Kokeilun tulokset arvioidaan ja sen pohjalta tehdään päätökset kuntien ja valtion välisestä työnjaosta työllisyyden edistämisessä Selvitetään erikseen, millä tavalla pääkaupunkiseudun kunnat voivat osallistua tällaiseen toimintamalliin 4

5 Eväitä matkalle Kuntakokeilun tavoitteena oli alentaa rakennetyöttömyyttä lisäämällä pitkään työttömänä olleiden työelämäosallisuutta ja tukemalla heidän työllistymistään Kokeilussa pyrittiin löytämään uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille integroinnin malleja, joissa työllistymistä edistäviä palveluja suunniteltaessa otetaan nykyistä paremmin huomioon sekä työttömien työnhakijoiden että paikallisten työmarkkinoiden tarpeet Tarkoitus oli, että kokeilukunnissa työllistymistä edistävät palvelut toteutettaisiin moniammatillisena sektorirajat ylittävänä yhteistyönä Työllistymisen edistämisessä tuli käyttää kaikkien julkisten toimijoiden järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja (julkiset työvoimapalvelut, kunta/kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelut, Kelan palvelut). Nykyisten palvelujen lisäksi kokeilukunnissa piti kehittää ja ottaa käyttöön uusia palveluja ja toimintamalleja 5

6 Koordinointivastuu tarjosi kunnalle nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, millä tavoin pitkään työttömän olleiden palvelut järjestetään Työnantajien, erityisesti yritysten kytkeminen suunnitteluun mukaan oli tärkeää, jotta kokeilun toteuttajalla on tieto siitä, millaista työvoimaa alueella tarvitaan ja millä tavoin yritykset ovat valmiita osallistumaan työmarkkinoille integrointiin Jos kokeiluun valittavissa kunnissa nousi esille lainsäädäntöön liittyviä muutostarpeita, muutostarpeista keskusteltiin kokeilukuntien kanssa ja ao. ministeriöt arvioivat, onko säännöksiä mahdollista ja tarkoituksenmukaista muuttaa kokeilukuntien osalta. Kokeilusta saatavia kokemuksia käytettiin apuna TYP:n valtakunnallistamisessa 6

7 Työllisyyden kuntakokeilu kokosi parhaista työllisyyden hoidon resepteistä keittokirjan yhteistyön ja palveluiden kehittämiseksi 7

8 8

9 Seurantatutkimuksen arviointiulottuvuudet 1) Kokonaisvoimavarojen kehitys työllisyyden edistämisessä 2) Kuntastrategioiden kehitys työllisyyden edistämisessä 3) Työllisyyden edistämisen johtaminen ja koordinointi 4) Työllisyyden edistämisen prosessit ja palvelut 5) Sosiaali- ja terveyspalvelut ja kuntakokeilu 6) Opinnollistaminen ja ohjaus kuntakokeilussa 7) Yritykset ja kuntakokeilu 8) Työllistämistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja kuntakokeilu 9) Asiakkaat ja kuntakokeilu 10) Henkilöstön osaaminen, oppiminen ja jaksaminen 11) Vaikutukset työttömyyteen 12) Kokonaiskuva 9

10 Työttömyysprosentin suhteellinen ja keskimääräinen kehitys kunnissa Kehitys kokeilukunnissa ja kärki-kunnissa YLEISEN TRENDIN VASTAINEN -> selittääkö tätä työllisyydenhoidon muutos?

11 ARVIOINTI-ULOTTUVUUS ARVIO ARVIO Kokonaiskuva Vaikka näin komplisoidusta asiakokonaisuudesta on vaikea tehdä täsmällisiä tuloksellisuuspäätelmiä, on kokonaiskuva kuitenkin kaikilla tärkeillä ulottuvuuksilla ainakin jossain määrin positiivinen, mikä vahvistaisi päätelmää siitä, että kuntakokeilulla on ollut aktivointiin ja työllisyyteen liittyviä positiivisia vaikutuksia. Kuntakokeilu on ollut uusi vaihe aiempaa laajemman paikallisen työllisyyden hoidon kokonaisuuden mobilisoimiseksi Suomessa. + Jatkon suositukset Vaikka kukon toteutusta voi pitää positiivisena, on työllisyyden uudelleenasemointi kunta-valtio ja niiden kumppanit kokonaisuudessa kesken ja asiaan vaikuttavat tärkeät muut uudistukset selvästi kesken. Tarvitaan kuntakokeilun jatkamista ja syventämistä tarkoituksenmukaisella tavalla, joka lähtee siitä että kuntien vastuu ja toimivalta työmarkkina-asioissa kasvaa kunta-valtio yhteistyöasetelman puitteissa. Jatkokehittelyn tulisi olla yhdistelmä pilotoinnin jatkamista ja koko kuntakentän ja kumppaneiden kehittelyä. Jatkon kehittelyä tarvitaan kolmella tasolla (a) asiakaspalvelun, (b) alueellis-paikallisen verkoston ja kehittämisalustojen sekä (c) laajasti ymmärretyn, integroivan työvoima- ja työmarkkinapolitiikan tasolla

12 Seurantatutkimuksen suosituksia 1. Integroitu työvoima- ja hyvinvointipolitiikka, jolla edistetään työmarkkinoiden tasapainoista kehitystä 2. Valtakunnallisten ja alueelliskunnallisten kehittämisalustojen ja vertaisoppimisen kehittäminen 3. Työllisyyttä ja työllistyvyyttä edistävien kokonaisvoimavarojen ja palvelujen koostaminen kunnissa ja alueilla sekä tuloksiin ja välituloksiin liittyvän seurannan ja mittaamisen kehittäminen 4. Asiakaspalvelun dialogisen laadun ja verkostotyön kehittäminen ja niihin liittyvän osaamisen vahvistaminen, asiakas- ja tarvelähtöisyyden sekä vaikuttavuuden varmistaminen Syvennetty kuntakokeilu, jossa työllisyyden kumppanuudella on uusia valtuuksia ja rajojen ylityksiä ja kokeilu on vuoropuhelussa kuntakentän ja kumppanuuden kanssa 12

13 Työllisyyden kuntakokeilu muutoksentekijänä Työttömyys jatkaa tasaista kasvuaan ja laaja työttömyys lähentelee jo puolta miljoonaa. Tilanne, jossa pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyy huolestuttavaa tahtia, kertoo heikon työmarkkinatilanteen lisäksi myös siitä, ettei nykyinen järjestelmä toimi Työllisyyden kuntakokeilussa mukana olevat hankkeet syntyivät halusta ja rohkeudesta kokeilla ja valita uusia ja erilaisia lähestymistapoja. Tarkoituksena ei ollut syrjäyttää perinteisiä toimijoita ja strategioita, vaan toimia niiden rinnalla. Kokeilu on ollut uudenlainen työväline kehittämistyöhön ja tarjonnut kunnille mahdollisuuden toimia, kehittää ja suunnitella nopeasti ja riskittömästi Valtavien haasteiden purkaminen pieniksi arkisiksi muutoksiksi toimintatavoissa ja -malleissa osoittautui oikeaksi tavaksi lähteä liikkeelle. Vaikuttavuutta ja asiantuntemusta on voitu lisätä ylittämällä perinteiset sektorirajat Julkiset varat kannattaa nyt suunnata fiksusti muutoksen tukemiseen - ei vanhojen rakenteiden ylläpitoon! 13

14 Hallitusohjelman linjaus: Työllisyys ja kilpailukyky Kärkihanke 5: Työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä edistäväksi Toimenpide 2: Selvitetään työvoimapalveluiden siirto resursseineen vaikeimmin työllistyvien osalta kuntien vastuulle työssäkäyntialueittain, Tanskan mallin mukaisesti. Voimavarat ja työllistämisvastuu yhdistetään, mikä tekee nopean työllistämisen kunnille taloudellisesti houkuttelevaksi Tehdään mennessä selvitys mm. toimenpiteistä, joita työvoimapalvelujen järjestämisvastuun siirto edellyttäisi ja siirron vaikutuksista. Selvityksen pohjalta hallitus päättää, ryhdytäänkö valmistelemaan vaikeimmin työllistyvien työvoimapalvelujen siirtämistä kuntien järjestämisvastuulle Jos siirto katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, edetään kokeilujen kautta ja valmistellaan kokeilulaki Oikeus- ja työministeri Jari Lindström, TEM

15 Työllisyyspalvelujen siirto vaikeimmin työllistyvien osalta kuntien vastuulle työssäkäyntialueittain Johtoryhmä Puheenjohtaja Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Jäsenet Osastopäällikkö, ylijohtaja Tuija Oivo, työ- ja elinkeinoministeriö Osastopäällikkö, ylijohtaja Veli-Matti Niemi, sosiaali- ja terveysministeriö Osastopäällikkö, ylijohtaja Päivi Laajala, valtiovarainministeriö Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Asiantuntijat/sihteerit Hallitusneuvos, ryhmäpäällikkö Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö Pääsihteeri Erja Lindberg, Suomen Kuntaliitto Pysyvät asiantuntijat Kaupunginjohtaja Kari Nenonen, Vantaa Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen, Rovaniemi Kaupunginjohtaja Matti Pennanen, Oulu Kunnanjohtaja Tanja Matikainen, Janakkala 15

16 Valmisteluryhmä Puheenjohtaja Hallitusneuvos, ryhmäpäällikkö Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö Jäsenet Sosiaalineuvos Eveliina Pöyhönen, sosiaali- ja terveysministeriö Neuvotteleva virkamies Katja Palonen, valtiovarainministeriö Pääsihteeri Erja Lindberg, Suomen Kuntaliitto Apulaisjohtaja Reijo Vuorento, Suomen Kuntaliitto Pysyvät asiantuntijat Maahanmuutto-työllisyysasioiden päällikkö Ilkka Haahtela, Helsinki Aikuissosiaalityön ja työllistymispalveluiden päällikkö Pirjo Oksanen, Kuopio Projektipäällikkö Marjo Vallius-Hyttinen, Lieksa Palvelujohtaja Kai Hyttinen, Kainuun TE-toimisto Palvelujohtaja Kari Kettunen, Varsinais-Suomen TE-toimisto Palvelujohtaja Päivi Laine, Satakunnan TE-toimisto Asiantuntijat/sihteerit Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Tommi Eskonen, Suomen Kuntaliitto 16

17 VAIKEIMMIN TYÖLLISTYVIEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISVASTUUN SIIRTO VALTIOLTA KUNNILLE Työryhmän esitys: Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuun siirtämistä koskeva kokeilu 17

18 Kohderyhmä Kohderyhmä ehdotetaan määriteltäväksi siten, että siihen kuuluvat vähintään 200 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneet sekä ne vähemmän kuin 200 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneet, jotka ovat työttömyyspäivärahaa enimmäisajan saatuaan siirtyneet työmarkkinatuelle. Kokeilualue Kokeilu ehdotetaan toteutettavaksi 4 5 alueella. Kokeiluun ehdotetaan otettavaksi mukaan eri puolilta maata yhteensä enintään 30 eri kokoista kuntaa, jotka muodostuvat yhteensä 4 5 työssäkäyntialuetta. Jokaiseen kokeilualueeseen tulee kuulua enemmän kuin yksi kunta. Kokeilualueet ehdotetaan valittavaksi avoimen haun kautta. Kokeilualueita koskevat valintakriteerit määritellään kokeilun jatkovalmistelussa ottaen huomioon mm. pääkaupunkiseudun erityispiirteet. Kokeilun kesto Järjestämisvastuun siirtoa koskeva kokeilu ehdotetaan toteutettavaksi vuosina

19 Kokeilualueiden järjestämisvastuulle siirrettävät palvelut ja tehtävät Kokeilualueille ehdotetaan siirrettäväksi kokeilun kohderyhmän osalta kaikkien julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012)mainittujen palvelujen järjestämisvastuu. Kokeilualueille ehdotetaan siirrettäväksi lähes kaikki em. palvelujen järjestämiseen liittyvät tehtävät. Ainoat tehtävät, joita ei ehdoteta siirrettäväksi kokeilualueille, ovat valtionavustusten (palkkatuki, starttiraha, työolosuhteiden järjestelytuki, työllisyyspoliittinen avustus) maksamiseen, palauttamiseen, maksamisen keskeyttämiseen ja lopettamiseen liittyvät tehtävät. Kokeilualueille ehdotetaan siirrettäväksi myös TE-toimistolle kuuluvat työttömyysturvalain toimeenpanoon liittyvät tehtävät eli työttömyysturvan työvoimapoliittisia edellytyksiä koskevien lausuntojen antaminen. 19

20 Valtion rooli kokeilualueiden järjestämisvastuulle kuuluvien työvoima- ja yrityspalvelujen toimeenpanossa ELY-keskuksilla ei ehdoteta annettavaksi roolia kokeilun toimeenpanossa. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja työttömyysturvalain toimeenpanon ohjaus ja valvonta ehdotetaan annettavaksi kokeilualueilla työ- ja elinkeinoministeriölle. Kokeilun ohjausta ja seurantaa varten ehdotetaan asetettavaksi työja elinkeinoministeriön johdolla toimiva ohjausryhmä. Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Kokeilun toimeenpanoa valmisteltaessa ehdotetaan arvioitavaksi, tulisiko TYP-lakia muuttaa siten, että kokeilualueet rajataan TYP-lain soveltamisalan ulkopuolelle vai tulisiko TYP-lakia muuttaa siten, että laki koskisi kokeilualueilla vain kuntien ja Kelan yhteistyötä. 20

21 Kokeilun edellyttämät säännösmuutokset Kokeilu edellyttää muutoksia ainakin seuraaviin lakeihin: julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu laki ja asetus työttömyysturvalaki laki ja asetus työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta laki kuntouttavasta työtoiminnasta sosiaalihuoltolaki mahdollisesti muutoksia työsopimuslakiin Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi kokeilun toimeenpanoa koskevien säännösmuutosten valmistelun käynnistäessään, toteutetaanko kokeilu sisällyttämällä säännösmuutokset erilliseen kokeilua koskevaan lakiin vai toteutetaanko kokeilu muuttamalla voimassa olevia säännöksiä siten, että kaikki kokeilun johdosta muutettavat lait sisällytetään samaan TEM:n johdolla valmisteltavaan hallituksen esitykseen 21

22 Henkilöresurssit / toimintamenomäärärahat: Kokeilu ehdotetaan toteutettavaksi siten, että TE-toimistojen virkamiehiä siirretään virkamieslain 20 :n nojalla kokeilualueilla työskentelemään kuntien johdon ja valvonnan alaisina. Henkilöstöresurssien siirtäminen em. säännöksen nojalla tarkoittaa, ettei kokeilualueille siirretä TE-toimistojen toimintamenomäärärahamomentilta määrärahoja palkkauskustannuksiin. Määräraha julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämiseen: Kokeilualueille ehdotetaan myönnettäväksi työ- ja elinkeinoministeriön pääluokasta työllisyysmäärärahoista valtionavustusta kokeilun kohderyhmään kuuluvien työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämiseen. Määrärahan suuruus määritellään sen jälkeen, kun kokeilukunnat ja kohderyhmän suuruus on tiedossa. Tietosuoja ja tietojärjestelmät: Kokeilun onnistumisen kannalta on erittäin tärkeää, että asiakkaista TE-hallinnolla olevat tiedot ovat kokeilualueiden käytettävissä. Tärkeää on myös se, että kokeilualueilla on käytettävissään yhtenäinen asiakastietojärjestelmä (URA-järjestelmä). 22

23 Tulevaisuuden kunta Kuntaliiton käynnistämässä ohjelmassa työstämme kuntien ja sidosryhmien kanssa tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elämän edellytysten luojana Samalla selvitämme itsehallintoalueiden ja kuntien tehtävien työnjakoa, yhteistyötä ja neuvottelumenettelyä erityisesti rajapintoihin jäävien tehtävien osalta (mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, ICT, tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto, työllisyyspalvelut, kotouttaminen) sekä mahdollistamme muutosjohtamista Valtion kärkihankkeen valmistelun tapahduttava parlamentaarisesti 23

24 Tulevaisuuden kunta -kärkihanke ASIANTUNTIJARYHMÄ Puheenjohtajana toimii hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, VM Jäsenet Auli Valli-Lintu, valtiovarainministeriö Juho Korpi, ympäristöministeriö Olli Alho, työ- ja elinkeinoministeriö Taru Koivisto, sosiaali- ja terveysministeriö Emmi Virtanen, opetus- ja kulttuuriministeriö Niklas Wilhemsson, oikeusministeriö, Ari-Pekka Manninen, liikenne- ja viestintäministeriö Kirsi Rajaniemi, sisäasiainministeriö Laura Jänis, maa- ja metsätalousministeriö Mervi Kuittinen, Suomen Kuntaliitto Arto Koski, Suomen Kuntaliitto Sihteerit: neuvotteleva virkamies Inga Nyholm, VM neuvotteleva virkamies Katja Palonen, VM Liitto on esittänyt nimettäväksi myös pysyviä asiantuntijaa. 24 Parlamentaarisen työryhmän tehtävinä on - valmistella visio tulevaisuuden kunnasta vuonna valmistella pohjaselvitys tulevaisuuden kunnan roolista ja tehtävistä sote-uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen myötä. Pohjaselvitys sisältää kartoituksen lainsäädäntömuutoksista sekä kuntapolitiikan muutostarpeista. - väliraportti koskien kunnan roolia elinvoiman, yrittäjyyden, työllisyyden sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä. Asiantuntijatyöryhmän tehtävänä on - vastata hankkeen valmistelusta parlamentaarisen työryhmän linjausten mukaisesti - vastata parlamentaariselle ryhmälle tehtävästä valmistelusta koskien väliraporttia, pohjaselvitystä ja tulevaisuuden kunnan visiota - koota, laatia ja hankkia hankkeessa tarvittavat ja parlamentaarisen ryhmän edellyttämät selvitykset - valmistella tarpeellisilta osin lainsäädäntöä koskevat ehdotukset hallituksen esityksiksi. PARLAMENTAARINEN TYÖRYHMÄ Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen ja varapuheenjohtajana Toimi Kankaanniemi, PS ja Mari-Leena Talvitie, Kok. Jäsenet: Elsi Katainen, Keskustan eduskuntaryhmä Maria Tolppanen, Perussuomalaisten eduskuntaryhmä Sanna Lauslahti, Kokoomuksen eduskuntaryhmä Tuula Haatainen, Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä Joona Räsänen, Sosialidemokraattien eduskuntaryhmä Olli-Poika Parviainen, Vihreiden eduskuntaryhmä Hanna Sarkkinen, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä Thomas Blomqvist, RKP:n eduskuntaryhmä Jouko Jääskeläinen, Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä Aleksi Randel, Turun kaupunki Antti Rantakokko, Salon kaupunki Hannele Mikkanen, Liperin kunta Pysyvät asiantuntijat: Ylijohtaja Päivi Laajala, VM Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Lehtori Jenni Airaksinen, Tampereen yliopisto Sihteerit: Katja Palonen, neuvotteleva virkamies, VM Inga Nyholm, neuvotteleva virkamies, VM

25 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 25

26 Helsingin Sanomat